PageSourceSearch

https://www.jormajaakkola.fi/jasenyyshakemus

html jormajaakkola.fi collected 2026-09-27 04:43:01 UTC 147,184 bytes, 2,358 lines download raw bytes

1<!DOCTYPE html><!DOCTYPE html PUBLIC "-//W3C//DTD XHTML 1.0 Transitional//EN" "http://www.w3.org/TR/xhtml1/DTD/xhtml1-transitional.dtd">
2<html>
3<head>
4<META http-equiv="Content-Type" content="text/html; charset=ISO-8859-1">
5<title>Jäsenyyshakemus | jormajaakkola</title>
6<style>.osano-cm-storage-policy { display: none; } </style>
7<script type="text/javascript" src="https://cmp.osano.com/AzqNNQSXxWueSSOW/6cc697d7-de9d-4e5e-8dff-f40e858644d3/osano.js">&#160;</script>
7
8<meta http-equiv="content-type" content="text/html; charset=ISO-8859-1" xmlns="http://www.w3.org/1999/xhtml">
9<meta name="description" content="">
10<meta name="viewport" content="width=device-width, initial-scale=1">
11<!--jormajaakkola.kotisivukone.com/239365-->
12    <!--[if lt IE 9]>
12<script src="https://cdn.kotisivukone.fi/libs/html5shiv/html5shiv.min.js">&#160;</script>
12<script>document.attachEvent("onreadystatechange", function () {
13      if (document.readyState === "complete") {
14        document.body.className += ' ksk_ie8';
15      }
16    }); </script>
16
17    <![endif]--><link rel="stylesheet" type="text/css" href="https://cdn.kotisivukone.fi/r201/b3617/clients/css/common.css">
18<link rel="stylesheet" type="text/css" href="https://cdn.kotisivukone.fi/libs/jquery/ui/css/jquery-ui-1.13.2.min.css">
19<link rel="stylesheet" type="text/css" href="https://cdn.kotisivukone.fi/r201/b3617/clients/css/responsive/common_responsive.css">
20<link rel="stylesheet" id="ksk_resp_tablet_css" media="only screen and (max-width: 998px)" href="https://cdn.kotisivukone.fi/r201/b3617/clients/css/responsive/tablet_responsive.css">
21<link rel="stylesheet" id="ksk_resp_mobile_css" media="only screen and (max-width: 509px)" href="https://cdn.kotisivukone.fi/r201/b3617/clients/css/responsive/mobile_responsive.css">
22<style type="text/css">
23        @media (max-width: 1198px) {
24          div#ksk_page_wrapper { margin: 0; }
25        }
26
27        @media (max-width: 998px) {
28        
29         #navi { display:none; }
30
31          body .ksk_middle_area_container_users_should_not_change {
32            width: calc(100% - 1px);
33          }
34          
35            body.twocol #right-bar {
36              width: calc(100% - 1px);
37              margin-left: 0;
38            }
39          
40        }
41
42        </style>
43<noscript>
44<style type="text/css">
45          #navi { display:block; }  
46        </style>
47</noscript>
48<link rel="stylesheet" id="ksk_resp_narrow_css" media="only screen and (max-width: 998px)" href="https://cdn.kotisivukone.fi/r201/b3617/clients/css/responsive/narrow_responsive.css">
49<script type="text/javascript"> 
50      var kskMiddleAreaOffset = 1;
51      var kskTabletBreakpoint = 998;
52      var kskMobileBreakpoint = 509;
53      var kskRightBarOffset = 1;
54      
55        var kskHeaderKeepRatio = false;
56        var kskMainImageKeepRatio = false;
57      </script>
57
58    <!--[if lt IE 9]>
58<script src="https://static.kotisivukone.fi/libs/respond.js">&#160;</script>
58
59    <![endif]--><link rel="stylesheet" type="text/css" href="https://asiakas.kotisivukone.com/files/jormajaakkola.kotisivukone.com/.css/stylesheet-25.css" id="page_stylesheet">
60<style type="text/css">#left-bar { display: none; }</style>
61<script type="text/javascript" src="//ajax.googleapis.com/ajax/libs/prototype/1.7.2.0/prototype.js">&#160;</script>
61<script type="text/javascript" src="//cdnjs.cloudflare.com/ajax/libs/underscore.js/1.13.6/underscore-min.js" defer="">&#160;</script>
61
62<link rel="stylesheet" type="text/css" id="google-fonts" href="https://fonts.googleapis.com/css?family=Lobster+Two|Loved+by+the+King|Open+Sans">
63</head>
64<body class="singlepage ksk_responsive_page
65           normal  madpages rightcol url_jasenyyshakemus using_kskpages ">
66<div id="ksk_page_wrapper" class="ksk_page_movement ksk_page_main_container">
67<div class="kskpages-backdrop" style="display: none;"></div>
68<nav class="ksk-menu ksk_menu_wrapper ksk_menu_responsive_hidden ksk_menu_right_true">
69<div class="ksk_inline_trick_users_should_not_change">
70<div id="menu" class="ksk_container ksk_menu_block">
71<div class="ksk_container_wrapper_menu">
72<ul id="navi" class="top">
73<li class="ksk_menu_responser ksk_all_pointer" onclick="KSK.showMenu(this, true);">
74<a href="#" style="float: left;" class="ksk_main_menu">jäsenyyshakemus&nbsp;
75      <!----><!----><!----><!----><!----><!----><!----><!----><!----><!----><!----><!----><!----><!----><!----><!----><!----><!----><!----><!----><!----><!----><!----><!----><!----><!----></a>
76<div id="responsive_menu_button">
77<div class="responsive_menu_button_line"></div>
78<div class="responsive_menu_button_line"></div>
79<div class="responsive_menu_button_line"></div>
80</div>
81</li>
82<li id="menu_li1" title="" class=" active_link first_link ksk_has_sublink  sublink_active">
83<a id="menulink1" class="ksk_main_menu" href="/"><span>Etusivu</span></a>
84<ul class="ksk_sub_menu_item">
85<li id="menu_li55" title="" class=" active_link first_link">
86<a id="menulink55" class="ksk_sub_menu" href="/jasenyyshakemus"><span>jäsenyyshakemus</span></a>
87</li>
88<li class="clearli">
89<!---->
90</li>
91</ul>
92</li>
93<li id="menu_li5" title="" class="mli">
94<a id="menulink5" class="ksk_main_menu" href="/553811"><span>Yhteystiedot</span></a>
95</li>
96<li id="menu_li6" title="" class="mli">
97<a id="menulink6" class="ksk_main_menu" href="/lomake.html?id=49913"><span>Ota yhteyttä</span></a>
98</li>
99<li id="menu_li14" title="" class="mli">
100<a id="menulink14" class="ksk_main_menu" href="/valtiopetokset"><span>Valtiopetokset</span></a>
101</li>
102<li id="menu_li15" title="" class="mli ksk_has_sublink ">
103<a id="menulink15" class="ksk_main_menu" href="/maatalous"><span>Maatalous</span></a>
104<ul class="ksk_sub_menu_item">
105<li id="menu_li20" title="" class="mli first_link">
106<a id="menulink20" class="ksk_sub_menu" href="/141n-ja-142n-ey-oikeudellinen-luonne"><span>141:n ja 142:n EY-oikeudellinen luonne</span></a>
107</li>
108<li id="menu_li22" title="" class="mli">
109<a id="menulink22" class="ksk_sub_menu" href="/maatalousneuvottelut"><span>Maatalousneuvottelut</span></a>
110</li>
111<li class="clearli">
112<!---->
113</li>
114</ul>
115</li>
116<li id="menu_li17" title="" class="mli ksk_has_sublink ">
117<a id="menulink17" class="ksk_main_menu" href="/perustuslaki"><span>Perustuslaki</span></a>
118<ul class="ksk_sub_menu_item">
119<li id="menu_li29" title="" class="mli first_link">
120<a id="menulink29" class="ksk_sub_menu" href="/perustuslain-eu-mukautus"><span>Perustuslain EU-mukautus</span></a>
121</li>
122<li id="menu_li30" title="" class="mli">
123<a id="menulink30" class="ksk_sub_menu" href="/perustuslain-eu-muutosten-historia"><span>Perustuslain EU-muutosten historia</span></a>
124</li>
125<li class="clearli">
126<!---->
127</li>
128</ul>
129</li>
130<li id="menu_li18" title="" class="mli ksk_has_sublink ">
131<a id="menulink18" class="ksk_main_menu" href="/pelastetaan-suomi"><span>Pelastetaan Suomi!</span></a>
132<ul class="ksk_sub_menu_item">
133<li id="menu_li19" title="" class="mli first_link">
134<a id="menulink19" class="ksk_sub_menu" href="/pelastetaan-suomi---laajempi"><span>Pelastetaan Suomi - laajempi</span></a>
135</li>
136<li id="menu_li25" title="" class="mli">
137<a id="menulink25" class="ksk_sub_menu" href="/ey-neuvottelut"><span>EY-neuvottelut</span></a>
138</li>
139<li class="clearli">
140<!---->
141</li>
142</ul>
143</li>
144<li id="menu_li23" title="" class="mli ksk_has_sublink ">
145<a id="menulink23" class="ksk_main_menu" href="/rauhansopimus"><span>Rauhansopimus</span></a>
146<ul class="ksk_sub_menu_item">
147<li id="menu_li24" title="" class="mli first_link">
148<a id="menulink24" class="ksk_sub_menu" href="/operaatio-pax"><span>Operaatio PAX</span></a>
149</li>
150<li class="clearli">
151<!---->
152</li>
153</ul>
154</li>
155<li id="menu_li32" title="" class="mli ksk_has_sublink ">
156<a id="menulink32" class="ksk_main_menu" href="/sote"><span>Sote</span></a>
157<ul class="ksk_sub_menu_item">
158<li id="menu_li35" title="" class="mli first_link">
159<a id="menulink35" class="ksk_sub_menu" href="/maakuntamalliin"><span>Maakuntamalliin</span></a>
160</li>
161<li id="menu_li46" title="" class="mli">
162<a id="menulink46" class="ksk_sub_menu" href="/soten-ey-tausta"><span>Soten EY-tausta</span></a>
163</li>
164<li class="clearli">
165<!---->
166</li>
167</ul>
168</li>
169<li id="menu_li33" title="" class="mli">
170<a id="menulink33" class="ksk_main_menu" href="/koiviston-cv"><span>Koiviston CV</span></a>
171</li>
172<li id="menu_li34" title="" class="mli ksk_has_sublink ">
173<a id="menulink34" class="ksk_main_menu" href="/koiviston-konklaavi"><span>Koiviston konklaavi</span></a>
174<ul class="ksk_sub_menu_item">
175<li id="menu_li42" title="" class="mli first_link">
176<a id="menulink42" class="ksk_sub_menu" href="/konklaavin-muistio"><span>Konklaavin muistio</span></a>
177</li>
178<li class="clearli">
179<!---->
180</li>
181</ul>
182</li>
183<li id="menu_li36" title="" class="mli">
184<a id="menulink36" class="ksk_main_menu" href="/medialle"><span>Medialle</span></a>
185</li>
186<li id="menu_li37" title="" class="mli ksk_has_sublink ">
187<a id="menulink37" class="ksk_main_menu" href="/emu-varauma"><span>EMU-varauma</span></a>
188<ul class="ksk_sub_menu_item">
189<li id="menu_li38" title="" class="mli first_link">
190<a id="menulink38" class="ksk_sub_menu" href="/suomen-ja-ruotsin-emu-varaumien-erot-tarkemmin--------"><span>Suomen ja Ruotsin EMU-varaumien erot tarkemmin        </span></a>
191</li>
192<li class="clearli">
193<!---->
194</li>
195</ul>
196</li>
197<li id="menu_li39" title="" class="mli ksk_has_sublink ">
198<a id="menulink39" class="ksk_main_menu" href="/nettikirja"><span>nettikirja</span></a>
199<ul class="ksk_sub_menu_item">
200<li id="menu_li54" title="" class="mli first_link">
201<a id="menulink54" class="ksk_sub_menu" href="/kirjoituksia-muualla"><span>Kirjoituksia muualla</span></a>
202</li>
203<li class="clearli">
204<!---->
205</li>
206</ul>
207</li>
208<li id="menu_li40" title="" class="mli">
209<a id="menulink40" class="ksk_main_menu" href="/valtiosaantokomiteat"><span>Valtiosääntökomiteat</span></a>
210</li>
211<li id="menu_li45" title="" class="mli">
212<a id="menulink45" class="ksk_main_menu" href="/tyoreformi-vai-oma-raha"><span>Työreformi vai oma raha</span></a>
213</li>
214<li id="menu_li48" title="" class="mli">
215<a id="menulink48" class="ksk_main_menu" href="/niiniston-puheita-ja-perustuslaki"><span>Niinistön puheita ja perustuslaki</span></a>
216</li>
217<li id="menu_li49" title="" class="mli">
218<a id="menulink49" class="ksk_main_menu" href="/leikkaukset-vai-oma-raha"><span>Leikkaukset vai oma raha</span></a>
219</li>
220<li id="menu_li51" title="" class="mli">
221<a id="menulink51" class="ksk_main_menu" href="/eu-demokratiaa"><span>EU-demokratiaa</span></a>
222</li>
223<li id="menu_li52" title="" class="mli">
224<a id="menulink52" class="ksk_main_menu" href="/koivisto-raivasi-tien-eu-jasenyydelle"><span>Koivisto raivasi tien EU-jäsenyydelle</span></a>
225</li>
226<li id="menu_li59" title="" class="mli">
227<a id="menulink59" class="ksk_main_menu" href="/emu-petos"><span>emu-petos</span></a>
228</li>
229<li id="menu_li61" title="" class="mli">
230<a id="menulink61" class="ksk_main_menu" href="/eun-yhteisvelka"><span>EUn yhteisvelka</span></a>
231</li>
232<li id="menu_li62" title="" class="mli">
233<a id="menulink62" class="ksk_main_menu" href="/eun-taustatietoa"><span>EUn taustatietoa</span></a>
234</li>
235<li id="menu_li63" title="" class="mli">
236<a id="menulink63" class="ksk_main_menu" href="/valtiopetos-valtakunnanoikeuteen"><span>Valtiopetos valtakunnanoikeuteen</span></a>
237</li>
238<li id="menu_li64" title="" class="mli">
239<a id="menulink64" class="ksk_main_menu" href="/valtiopetos-valtakunnanoikeuteen---laajempi"><span>Valtiopetos valtakunnanoikeuteen - laajempi</span></a>
240</li>
241<!---->
242</ul>
243<div class="clear">
244<!---->
245</div>
246</div>
247</div>
248</div>
249</nav>
250<div id="ksk_page_wrapper_inner">
251<header class="ksk_top_wrapper">
252<div id="top-bar" class="ksk_container">
253<div class="ksk_container_wrapper" style="position: relative;">
254<div id="logo_and_text_div" style="visibility:hidden;
255        ">
256<div id="logo" class="ksk_logo_img" style="float:left; margin:0px; ">
257<a href="/" id="logo_href" title="Takaisin etusivulle"><img alt="" id="logo_holder" src="https://kotisivukone.fi/files/jormajaakkola.kotisivukone.com/kuvat/rintakuva.png"></a>
258<br>
259<!---->
260</div>
261<div id="logo_text" class="ksk_logo_text" style="
262            font-family:Lobster Two;
263            color:#4A86AB;
264            font-size:31px;
265           margin:0px; float:left; line-height: 1em;text-align:left;
266        ">Jorma Jaakkolan kotisivu<br><br>- Kokoomuslaisen tutkimaa Suomen lähihistoriaa<br><br><br><br></div>
267</div>
268<div id="extra1">
269<span>
270<!----></span>
271</div>
272<div id="extra2">
273<span>
274<!----></span>
275</div>
276</div>
277</div>
278</header>
279<section class="ksk_main_image_wrapper">
280<div id="ksk_main_image" class="ksk_container">
281<div class="ksk_container_wrapper" style="position: relative;">
282<div id="mainimage_logo_and_text_div" style="visibility:hidden;
283         position: absolute; width: 100%;">
284<div id="mainimage_logo" class="ksk_logo_img" style="float:left; margin:0px; ">
285<a href="/" id="mainimage_logo_href" title="Takaisin etusivulle"><img alt="" id="mainimage_logo_holder" src="/www/pics/empty.gif"></a>
286<br>
287<!---->
288</div>
289<div id="mainimage_logo_text" class="ksk_logo_text" style="
290            font-family:Loved by the King;
291            color:#195EFF;
292            font-size:30px;
293           margin:0px; float:left; line-height: 1em;text-align:left;
294        ">Jorman sivut</div>
295</div>
296</div>
297</div>
298</section>
299<section id="ksk_columns_wrapper" class="ksk_columns_wrapper">
300<div id="columns" class="ksk_container" data-kskpage-draft="false" data-kskpage-id="-1">
301<div class="ksk_container_wrapper" id="ksk_middle_block">
302<div class="ksk_middle_area_container_users_should_not_change">
303<div id="content" class="ksk_middle_area">
304<div id="content_top">
305<!---->
306</div>
307<div class="kskpages_container" data-kskpage-id="" data-kskpage-draft="">
308<div data-kskpage-component-id="" class="madpages_component ksk_no_margins">
309<div style="margin-bottom :  25px; 
310      margin-top :  0px; 
311      margin-right :  5px; 
312      text-align :  left; 
313      margin-left :  0px; 
314      " class="kskpage_text_comp">
315<div id="madpages_element_paragraph_1_kskpage_1" data-ksk-type="paragraph" data-ksk-el-id="1_kskpage_1" class="madpages_element madpages_paragraph
316          " style="display: block;"><strong></strong><strong></strong><strong></strong><strong></strong><strong></strong><br>
317<h1 style="margin-left: 80px;"><strong>SUOMEN EY-JÄSENYYSHAKEMUS</strong></h1>
318<p style="margin-left: 500px;" rel="margin-left: 500px;"><strong>© Jorma Jaakkola <br>Julkaistu 15.1.2026<br>Päivitetty 23.2.2026</strong>
319</p>
320<p style="margin-left: 500px;" rel="margin-left: 500px;"><strong><br></strong>
321</p>
322<h2 style="margin-left: 40px;"><strong>MITÄ SUOMEN JÄSENYYSHAKEMUS MERKITSI?</strong></h2>
323<p style="margin-left: 40px;"><strong>Vastaus:
324	</strong>
325</p>
326<p style="margin-left: 40px;"><strong>Dokumenttien mukaan Suomen oli jo jäsenyyshakemuksessa, siis jo etukäteen, hyväksyttävä silloinen EY:n säädöstö ja myös päämäärä, joka oli kirjoitettu 9.12.1991 julkaistuun Maastrichtin sopimukseen - liittovaltiosopimukseen.</strong>
327</p>
328<p style="margin-left: 40px;"><strong>EY-/EU-jäsenyyshakemus merkitsi Suomen Hallitusmuodon 1. ja 2. pykälien vastaista jäsenyyttä. Jäsenyys hyväksytettiin eduskunnassa jo 18.3.1992 järjestetyllä "KYLLÄ vastaan KYLLÄ" -äänestysnäytelmällä, vain hallituksen luottamuslauseäänestyksellä. </strong>
329</p>
330<p style="margin-left: 40px;"><strong>Jo jäsenyyshakemus olisi pitänyt käsitellä lakiesityksenä perustuslain muutoksia varten säädetyllä vaikeutetulla Valtiopäiväjärjestyksen 67 §:n edellyttämällä tavalla.</strong>
331</p>
332<p style="margin-left: 40px;"><strong>Suomen jäsenyysprosessiin liittyy joukko valtiohallinnon salaisia asiakirjoja. Päätöksenteon avoimuus on demokratian perusta.</strong>
333</p>
334<p style="margin-left: 40px;"><strong>Tapahtui valtiopetos, rikos, joka ei vanhene. Valtiopetoksen seurauksena Suomi on joutunut taloudessaan komission tarkkailuluokalle.</strong>
335</p>
336<p style="margin-left: 40px;"><strong>Onneksi valtiopetoksella tehty jäsenyys on mitätön: Suomi ei valtiosääntöoikeudellisesti ole EU:n jäsen.</strong>
337</p><br>
338<h3 style="margin-left: 80px;"><strong>Saatteeksi</strong></h3><strong>
339</strong>
340<p>Yksi päiväys - 27.2.1992 -  Ulkoministeriön Eurooppa-tiedotuksen kirjastoissa jakamassa EY-materiaalissa käynnisti tutkimukseni Suomen EY-jäsenyyshakemuksesta. Dokumenttiaineisto, joka jäsenyyden hakemiseen liittyy on massiivinen, joten tässä selvityksessäni on lukijalla paljon sisäistämistä.
341</p>
342<p>Päiväyksen 27.2.1992 asioiden penkomisesta selvisi, että<strong> Suomen valtiojohdon toiminta ei jäsenyyshakemuksen hyväksymisessä ja jättämisessä ollut demokraattista eikä avointa</strong>.
343</p>
344<p>Suomen hallitus oli torstaina 27.2.1992 pitänyt iltakoulun kokouksen, joka koski EY-jäsenyyden pikaista hakemista. Kokouksen <strong>pöytäkirja määrättiin osittain salaiseks</strong>i ja kokouksessa käsitelty Ulkoministeriön <strong>muistio määrättiin salaiseksi</strong>.
345</p>
346<p>Iltakoulussa 27.2.1992 käsitelty Suomen EY-jäsenyyshakemus toimitettiin erikoispostina heti perjantaina 28.2.1992 Suomen Portugalin suurlähettilään Dieter Vitzthumin toimesta puheenjohtajamaa Portugalin ulkoministerille.  Heti maanantaina ja tiistaina (2.-3.1992) oli koolla EY:n ulkoministerien ministerineuvoston kokous, joten hakemuksen jättämisellä oli kiire. Tästä huippukokouksesta eivät Suomen julkiset asiakirjat mainitse. Sen sijaan Nykypäivä-lehti 7.2. kertoi, että EY:n ulkoministerikokous on koolla 2.-3. maaliskuuta 1992 ja että jäsenyyshakemuksen jättämisen  ehdottomana takarajana pidetään maaliskuun alkua.
347</p>
348<p>Jäsenyyden hakeminen  toteutettiin Hallitusmuodon 33 §:n mukaan ulkopolitiikasta määränneen, siis <strong>määränneen</strong>, presidentti Mauno Koiviston toiveen mukaisesti. Koivisto antoi pääministeri Aholle ohjeet jo 20.12.1991.
349</p>
350<p>
350Hallituksen EY-hakemuksen varaslähdölle oli saatava eduskunnan siunaus hallituksen luottamuslauseäänestyksellä - hallituksen EY-toimintalinjasta.
351</p>
352<p><strong>Erikoista on, että hallituksen luottamuslauseäänestyksessä 18.3.1992 ei äänestetty ollenkaan jäsenyyshakemuksen jättämisestä, vaan hallituksen EY-toimintalinjasta.
353	</strong>
354</p>
355<p>Presidentti Koiviston tahto jäsenyyshakemuksen jättämiseen toteutettiin sosiaalidemokraattien käsikirjoittamalla eduskunnan äänestysnäytelmällä, jossa vastakkain oli <strong>hallituksen KYLLÄ vastaan sosiaalidemokraattien KYLLÄ</strong>.
356</p>
357<p>Kansanedustajista 32 äänesti tyhjää, sillä vaihtoehtoa äänestää epäluottamusta hallituksen EY-toimintalinjalle ei ollut! <br>Onko vaihtoehdottomuus demokratiaa? <br>Keskustan kansanedustajat äänestivät hallituksen EY-toimintalinjalle luottamusta, koska se sisälsi maatalouden reunaehdot. Kukaan heistä ei tiennyt, ettei minkäänlaisia reunaehtoja tulisi koskaan edes olemaan.
358</p>
359<p><strong>Milloin Suomen yhdentymisprosessi EY:hyn alkoi? </strong><br>Vastaus:
360	<br>
361	<strong>Jo vuonna 1982</strong> - presidentti Koiviston tultua presidentiksi, sillä Koivisto on sanonut vuoden 1994 valtiopäivien avajaisissa 8.2.1994:
362</p>
363<p style="margin-left: 80px;"><em>"<strong>Tultuani valituksi presidentin tehtävään</strong> olin ilmoittanut <strong>pyrkiväni kehittämään valtiosääntömme parlamentaarisia
364piirteitä.
365	</strong> Tämä olikin toteutunut.&rdquo;
366	</em><br>
367</p>
368<p><strong>Koivisto valittiin presidentiksi tammikuussa 1982 ja ensimmäinen presidenttikausi alkoi 27.1.1982.</strong>
369</p>
370<p><strong>Kalevi Sorsa vahvistaa kirjoissaan presidentti Koiviston toiminnan perustuslain uudistamiseksi:
371	</strong>
372</p>
373<p><strong>Kirjassa "UUSI
374ITSENÄISYYS", 1992, sivulla 53:
375	</strong>
376</p>
377<p style="margin-left: 80px;"><strong>&rdquo;<i>Viime
378vuosien uudistushankkeet, erityisesti siirtyminen
379enemmistöparlamentarismiin, harkittavina olevat sosiaaliset ja
380sivistykselliset kansalaisoikeudet, ovat niin radikaaleja
381uudistuksia, että niiden toteuduttua on tarpeen hankkia kokemuksia
382uudistusten toimivuudesta - samalla kun 
383	<u>hallitusmuotoon tehdään
384Euroopan integraation vaatimat muutokset
385	</u>. &rdquo;</i></strong>
386</p><strong></strong>
387<p><strong>Kirjassa "Muistikuvia, mielikuvia", 1995 sivuilla 114-115:</strong>
388</p>
389<p class="western" style="margin-left: 2.12cm"><strong>&rdquo;</strong><strong><i>Ilmeisin
390kantava linja Koiviston toiminnassa on mielestäni ollut Suomen
391hallitusmuodon parlamentarisoiminen.&rdquo;
392	</i></strong><strong> </strong>
393</p>
394<p class="western" align="left">Siis hallitusmuotoon tehtiin <strong>Euroopan integraation vaatimat muutokset</strong>!<br>Presidentti ei ole lainsäätäjä, vaan lain vahvistaja!<br>
395</p>
396<p class="western" align="left"><strong>Ensimmäinen valtiosääntökomitea</strong> kyseistä <strong>"hallitusmuodon parlamentarisoimista"</strong> eli Sorsan mainitsemia hallitusmuotoon tehtäviä <strong>"Euroopan integraation vaatimia muutoksia"</strong> varten nimitettiin jo <strong>22.3.1989</strong> eli viisi päivää <strong>17.3.1989 </strong>tapahtuneen revalvaation  jälkeen.<br><strong>Komiteanmietintö 1990:7 </strong><strong>"Perustuslaki ja valtiontalous"</strong> julkaistiin <strong>1.6.1990.</strong><br>Komitea
397	on laatinut ehdotuksen 
398	<strong>hallitusmuodon VI luvun kokonaisuudistukseksi<br>
399	ja tarvittaviksi valtiopäiväjärjestyksen muutoksiksi</strong>. <br>Mietinnössä oli myös <strong>"Liite: Myöhemmin julkaistaan kansainvälinen vertailu eri maiden perustuslakien valtion taloutta
400koskevista säännöksistä"
401	</strong>.
402</p>
403<p class="western" align="left">Komitea valmisteli <strong>määrävähemmistösäädösten purkamista</strong> eli <strong>tietä ETA- ja EY-jäsenyyden hyväksymiseen eduskunnassa vain 2/3 enemmistöllä Valtiopäiväjerjestyksen 67 §:ään kirjoitetun 5/6 kiireellisyysenemmistövaatimuksen sijasta</strong>.
404</p>
405<br><strong>Toisen valtiosääntökomitean (Kansainvälisten velvoitteiden voimaansaattamistoimikunta) </strong>asettamispäivä oli <strong>21.9.1989</strong> ja mietinnön <strong>KOMITEANMIETINTÖ 1990:37 </strong>julkaisupäivämäärä oli <strong>8.11.1990</strong>. <br>Komitean tehtävänä oli selvittää <em><strong>"</strong></em><strong><em>Suomea sitovien kansainvälisten <u>velvoitteiden</u> valtionsisäiseen voimaansaattamiseen liittyvät oikeudelliset ongelmat ja tehdä ehdotus niiden poistamiseksi"</em>.</strong>
406<br><br><strong>Kolmas valtiosääntökomitea oli oikeusministeri Hannele Pokan</strong> omin päin (hallitusohjelman mukaan) perustama komitea, jonka omin päin perustamisesta presidentti Koivisto oli nyreissään Pokalle.
407<br>
408Pokan komitean asettamispäivä oli <strong>19.6.1991 </strong>ja mietintö <br> "<strong>KOMITEANMIETINTÖ 1992: 2": "ULKOPOLITIIKKA JA KANSAINVÄLISET ASIAT, Päätöksentekomenettelyn uudistamistarve</strong>" julkaistiin <strong>21.1.1992</strong>.
409<br><br>
410<div>
411</div>
412<p><strong>Neljännen valtiosääntökomitean perustaminen oli luonnoksena 
413	esillä iltakoulun kokouksessa 27.2.1992, siis samassa kokouksessa, jossa
414 jäsenyyshakemus käsiteltiin.
415	</strong>
416</p>
417<p>Kysymyksessä on<br><strong>"KOMITEANMIETINTÖ 1992:23   VALTIOSÄÄNTÖKOMITEA 1992:n II OSAMIETINTÖ ETA-sopimuksesta aiheutuvat järjestelyt"
418	</strong>
419</p>Tämä jo neljäs komiteamietintö oli jatkomietintö Pokan perustaman komitean mietinnölle. Iltakoulussa käsitellyn komitean asettamispäivä on <strong>5.3.1992 </strong>ja mietinnön julkaisupäivämäärä on <strong>18.6.1992</strong>.
420<p><strong>Komitea on selvittänyt, miten ETA-sopimus vaikuttaa eduskunnan, tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulkopoliittisiin ja kansainvälisiä asioita koskeviin valtaoikeuksiin sekä niihin liittyviin päätöksentekojärjestelmiin ja työnjakoon.</strong><strong> Sitaatti mietinnön tiivistelmästä:</strong>
421</p><strong>
422<p style="margin-left: 80px;"><strong><em>"Komitea on esittänyt muutoksia ja lisäyksiä Suomen Hallitusmuotoon, valtiopäiväjärjestykseen."</em></strong>
423</p>Ensimmäistä kertaa tuo luonnos, jo neljännen komitean perustamiseksi, oli ollut käsiteltävänä asiakirjana <strong>"VALTIONEUVOSTON KANSLIA MUISTIO Luonnos 14.2.1992"</strong>.
424<br>Perustettavan valtiosääntökomitean tehtäväksi tuli ensisijaisesti selvittää, <strong>miten eduskunta tulee käsittelemmän EY:n neuvoston asetukset.</strong><br><strong>Nimittäin EY-neuvoston asetuksista ei eduskunta, eikä minkään muunkaan maan parlamentti, saa edes äänestää, sillä ne tulevat voimaan jäsenyyden velvoitteina!</strong> <br>Suomi otti komiteamietinnössä selvitetyn "Tanskan mallin". <br>Niinpä  EY-asioiden eduskuntakäsittelyä varten tehtiin <strong>Hallitusmuodon 33 §:ään lisäys a <a href="https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/saadoskokoelma/1993/1116"><strong>(Laki 15.12.1993/1116)</strong></a></strong>.
425<p>HM 33 a §:
426</p></strong>
427<p style="margin-left: 80px;"><em><em><strong>Eduskunta osallistuu </strong>kansainvälisissä toimielimissä tehtävien päätösten kansalliseen valmisteluun <strong>siten kuin valtiopäiväjärjestyksessä säädetään</strong>.<br></em>
428	<br><em>Valtioneuvosto määrää, <strong>sen estämättä mitä 33 §:ssä säädetään</strong>, 1 momentissa tarkoitetussa<strong> kansainvälisessä toimielimessä tehtävän päätöksen</strong> kansallisesta valmistelusta ja, siltä osin kuin <strong>tällainen päätös ei vaadi eduskunnan hyväksymistä </strong>eikä sisältönsä vuoksi myöskään edellytä asetuksen antamista, päättää muistakin siihen liittyvistä Suomen toimenpiteistä.</em>
429	<br>
430	<strong>
431	</strong></em>
432</p>
433<p><strong>Miten eduskunta osallistuu kansainväliseen päätöksentekoon? Eikö tällainen päätös vaadi edes eduskunnan hyväksymistä?</strong>
434</p>
435<p><strong>
435Vastaus: </strong>"<strong>...siten kuin valtiopäiväjärjestyksessä säädetään"</strong>eli <strong>Valtiopäiväjärjestyksen 54 §:ään</strong> tehtiin <strong>lisäykset a, b ja c</strong> <strong><a href="https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/saadoskokoelma/1993/1117#OT4"><strong>(Laki 15.12.1993/1117)</strong></a></strong>.
436</p>
437<div><strong>54 b §:</strong>
438	<p style="margin-left: 80px;"><em><strong>Eduskunta ei tee päätöstä yhdentymisasian ennakkokäsittelyssä</strong>. Puhemiesneuvosto voi kuitenkin päättää yhdentymisasian ottamisesta <strong>keskusteltavaksi täysistunnossa</strong>.</em>
439	</p>
440</div>Valtiopäiväjärjestyksen 54 pykälän <strong>kohta b säädettiin käytettäväksi neuvoston asetuksen eduskuntakäsittelyyn</strong> ETA-jäsenyydessä. <br>Mainittakoon, että <strong>jo ETA-jäsenyys merkiksi silloisten EY-säädösten hyväksymistä </strong>paitsi ei vielä maatalouden tuottajahintojen äkkiromahdusta, maataloustukia eikä elintarvikkeiden suojatulleja. <br><br>Valtiopäiväjärjestyksen 54 § EU-päivitettiin 31.12.1994 <a href="https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/saadoskokoelma/1994/1551#OT3"><strong>(Laki 31.12.1993/1551)</strong></a>, jolloin 54 §:ään tuli lisäyskohdat a, <strong>b, c</strong>, d, e ja f.<strong></strong><strong><br><br> VJ 54 c  §:  </strong>
441<p style="margin-left: 80px;"><em>Puhemiesneuvosto voi päättää 54 b §:ssä tarkoitetun asian ottamisesta <strong>keskusteltavaksi</strong> täysistunnossa, jolloin <strong>eduskunta ei kuitenkaan tee päätöstä asiasta</strong>.</em>
442</p>
443<p><strong>Suomi ei enää 1.1.1994 lähtien, siis </strong><strong>ei enää ETA-jäsenenäkään, ole ollut itsenäinen, koska jäsenyyden velvoitteet (neuvoston asetukset) tulevat voimaan ilman eduskunnan täysistunnon äänestystä. Neuvoston asetus ovat voimassa, kun se on julkaistu EY:n virallisessa lehdessä.</strong>
444</p><strong>
445Kaikista Euroopan integraation vaatimista<strong> perustuslain muutoksista kerron tarkemmin osoitteessa <a href="https://www.jormajaakkola.fi/perustuslain-eu-muutosten-historia"><strong>Perustuslain muutosten historia</strong></a><strong>.</strong></strong></strong><strong>
446<div><strong><a href="https://www.jormajaakkola.fi/perustuslain-eu-muutosten-historia"></a></strong>
447</div>
448<p class="western" align="left">Kerron myös valtiosääntökomiteoista, joten klikkaa sininen linkki <a href="https://www.jormajaakkola.fi/valtiosaantokomiteat"><strong>Valtiosääntökomiteat</strong></a> .
449</p></strong>
450<p class="western" align="left">On erikoista, että suunnitelma <strong>"...hallitusmuotoon tehdään Euroopan integraation vaatimat muutokset" </strong>EY-neuvoston asetusten eduskuntakäsitttelyä varten oli hallituksen käsiteltävänä jo ennen jäsenyyshakemuksen jättämistä eli 14.2.1992. <br> Jäsenyyden hyväksymistä siis pidettiin varmana, koska Euroopan integraation vaatimia muutoksia oltiin jo etukäteen suunnittelemassa Suomen hallitusmuotoon ja Valtiopäiväjärjestykseen.
451</p>
452<p class="western" align="left"><strong>Euroopan integraation vaatimat muutokset hallitusmuotoon olivat perustuslain "parlamentarisointia"</strong>, jota presidentti Koivisto tarkoitti puheessaan valtiopäivien avajaisissa 8.2.1994.
453</p>
454<p class="western" align="left"><strong></strong>
455</p>
456<h3 style="margin-left: 20px;"><strong>KANSAINVÄLISTYMISTÄ ENNEN VALTIOSÄÄNNÖN EY-MUKAUTTTAMISTA</strong></h3><strong></strong>
457<p class="western" align="left">Jo ennen ensimmäisen valtiosääntökomitean nimittämistä (22.2.1989) oli <strong>Antti Kuosmanen</strong> 
458saanut UM:n deskivirkamiehen tehtävän EY:ssä, jo vuonna 1984. 
459	<br>Myös<strong> René Nyberg </strong>oli jo vuonna 1983 nimitetty kolmeksi vuodeksi UM:n virkamieheksi Brysseliin, lähetystöön, jossa hänen ainoana tehtävänään oli seurata, mitä NATO:ssa tapahtuu. Asiakirjoista ilmenee, että Nato hoitaa EY:n/EU:n puolustuksen.<br>Kuunnelkaa videolta Nybergin haastattelu kohdasta 0.41 kohtaan 1.30. <strong><strong>Klikkaa sininen linkki René Nybergin </strong><strong><a href="https://www.youtube.com/watch?v=NbAJrBnF6qk"><strong>haastattelu</strong></a><strong>.</strong><strong></strong></strong></strong>
460</p>
461<p><strong>Myös pankkialalla tapahtui kansainvälistymistä vuonna 1984 </strong>ja jo 1950-luvulla kylvettiin siemenet.
462</p>
463<p>Toimittaja <strong>Harri Saukkomaa</strong> kertoo <strong>Jaakko Lassilasta</strong> kirjassaan <i><strong>Jaakko Lassila, paljon haltija</strong></i>  (Helsinki:  Kirjayhtymä, 1985) sivulla 32 alkavassa luvussa <strong>O-RYHMÄN MAFIA</strong>.
464</p>
465<p>O-ryhmä oli Mauno Koiviston ympärille muodostunut ryhmä, jonka taustalla oli jo talvella 1953 perustettu turkulaisten  sosiaalidemokraattisten maistereitten, lisensiaattien ja tohtoreitten perustama <strong>Knoellinger-keskustelu-kerho</strong>. Jaakko Lassila liittyi O-ryhmään vuonna 1958 ja avasi Lontooseen KOP:in sivukonttorin jo vuonna 1984.
466</p>
467<div>Aamulehti uutisoi lokakuussa 1985: <strong>KOP teki ensimmäisen euro-noten</strong>. Tämä uutinen oli minun tutkimusteni lähtölaukaisu.
468</div>
469<p>Kerron lisää luvussa II.
470</p>
471<p> <strong><strong><strong>Edellä olevat asiat kertovat, että presidentti Koiviston toiminta oli suunnitelmallista.</strong> </strong></strong><br>
472</p>
473<p class="western" align="left"><strong><strong>Edellä kerroin myös, että Hallitusmuodon 33 §:n valtuutuksin presidentti Koivisto määräsi ulkopolitiikasta, siis määräsi.
474	</strong></strong>
475</p>
476<p class="western" align="left"> Myös tulevan Maastrichtin sopimukseen kuuluneen raha- ja talouspolitiikan Koivisto katsoi kuuluvan ulkopolitiikkaan. <br><strong>EMU:n (EU:n talous- ja rahaunionin) eli yhteisen rahan seurauksia Suomen tulevaan talouteen ei edes selvitetty.
477	</strong>
478</p>
479<p class="western" align="left">Jäsenyyshakemuksen valmisteluun liittyvä UM:n Kauppapoliittisen osaston 6.2.1992 kokouksen muistiinpano kertoo tällaisen puutteen:
480</p>
481<p class="western" align="left" style="margin-left: 80px;"><em><strong>4. Taustapapereista keskusteltiin seuraavasti:</strong></em>
482</p>
483<p class="western" align="left" style="margin-left: 80px;"><em><strong>Talouspolitiikka. Todettiin, että VM:ssä laaditut kaksi muistiota eivät vastaa kysymykseen siitä, mitä Suomelle seuraisi siitä, että mentäisiin mukaan EMU:un ja millä edellytyksillä voitaisiin 
483jäädä sen ulkopuolelle, jos sitä haluttaisiin. <u>VM:ltä pyydetään uusi muistio.</u></strong></em>
484</p>
485<p class="western" align="left">Kokouksessa olivat läsnä pääministeri Aho sekä ministerit Salolainen, Väyrynen, Norrback, Kanerva ja Kankaanniemi. Virkamiehistä mukana olivat Sundbäck, Satuli, Laajava, Kosonen, Härmälä ja Väisänen. Muistio oli merkitty luottamukselliseksi. Mainittakoon, että oikeuskansleri ei ollut mukana valvomassa hallituksen toimia, valtiopetoksen valmistelua.
486</p>
487<p class="western" align="left">Mikähän on tuo toinen muistio? Asiakirjoista ei löydy VM:ltä pyydettyä uutta muistiota.
488</p>
489<p class="western" align="left">Oikeusministeri Hannele Pokka jätti hallituksen iltakoulun 27.2.1992 pöytäkirjaan eriävän mielipiteen:
490</p>
491<p class="western" align="left" style="margin-left: 80px;"><em>EY-jäsenyyden <strong>edut ja haitat ovat jääneet valitettavan puutteellisesti selvitetyiksi. </strong>Jäsenyden vaikutuksia joudutaan arvioimaan olettamusten perusteella. Todellista tietoa siitä, <strong>miten integraatioratkaisu vaikuttaa Suomeen ja meidän suomalaisten oloihin, olisi saatu, mikäli olisi maltettu odottaa...</strong></em>
492</p>
493<p class="western" align="left">Ainoa selvitys, muistio, jonka olen löytänyt on VATT:n selvitys:
494</p>
495<p style="margin-left: 80px;">
496	<strong><em>SUOMI EUROOPAN YHTEISÖN JÄSENEKSI?
497	<br>
498	Taloudelliset vaikutukset
499	<br></em></strong>
500</p>
501<p style="margin-left: 80px;"><strong><em>VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS
502	<br>Helsinki 1992<br>
503	VATT-julkaisuja 5
504	</em></strong>
505</p>
506<p>Julkaisu on päivätty 7.1.1992. Selvityksen esipuheessa lukee:
507</p>
508<p style="margin-left: 80px;"> <em>ESIPUHE</em> <em><br></em>
509</p>
510<p style="margin-left: 80px;"><em>Ulkoministeriö pyysi 7.10.1991 Valtion taloudellista tutkimuskeskusta (VATT) laatimaan 15.11.1991 mennessä selvityksen Euroopan yhteisön (EY) mahdollisen jäsenyyden vaikutuksista Suomelle. Tässä selvityksessä tuli ottaa huomioon ne erot, joita jäsenyys toisi mukanaan verrattuna Euroopan talousaluesopimukseen (ETA-sopimus). Ulkoministeriö pyysi selvitystä seuraavilta alueilta:</em>
511</p>
512<p style="margin-left: 80px;"><em>a. Taloudelliset vaikutukset (kokonaisvaltainen selvitys, jossa olisivat mukana vaikutukset taloudelliseen kasvuun, ulkomaankauppaan, hintarakenteeseen, yritysten sijoittumiseen jne.)</em>
513</p>
514<p style="margin-left: 80px;"><em>b. Maatalous, mukaan luettua kalastus</em>
515</p>
516<p style="margin-left: 80px;"><em>c. Verotus</em>
517</p>
518<p>Esipuheessa lukee myös:
519</p>
520<p style="margin-left: 80px;"><em>Samoissa kansissa tämän EY:n jäsenyyden taloudellisia vaikutuksia Suomelle kuvaavan raportin kanssa saatetaan julkisuuteen myös <strong>mainitut</strong></em><em> <strong>kaksi</strong></em><em><strong> muuta </strong>raporttia. Nämä kolme raporttia on <strong>luonnosvaiheessa marrakuussa 1991</strong> toimitettu ulkoasianministeriölle.</em>
521</p>
522<div>Mitkä ovat nuo <strong>"mainitut kaksi muuta raporttia"</strong>? Se ei alkupuheen tekstistä käy ilmi.<br>
523	Kaikesta päätellen jäi kokonaan selvittämättä, mitä Suomelle seuraisi siitä, että mentäisiin mukaan talous- ja rahaliittoon. <br><br>Klikkaa sininen linkki <a href="https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/148654/j05.pdf?sequence=1&isAllowed=y"><strong>VTT:n selvitys</strong></a>.
524</div>
525<div><br>
526</div>
527<div>Hannele Pokka siis kirjoitti eriävään mielipiteeseensä:
528</div>
529<div style="margin-left: 80px;"><em>Todellista tietoa siitä, miten integraatioratkaisu vaikuttaa Suomeen ja meidän suomalaisten oloihin, olisi saatu, mikäli olisi maltettu odottaa...</em>
530</div>
531<p><strong>Valtiovarainministeriön julkaisu 4/2014 "Tietoisuus talous- ja rahaliiton riskeistä"</strong> vahvistaa, ettei VTT:ssä ajan puutteen vuoksi tehty selvitystä siitä, "<strong>Mitä Suomelle seuraisi siitä, että mentäisiin mukaan EMU:un ja millä edellytyksillä voitaisiin jäädä sen ulkopuolelle</strong>."
532</p>
533Sitaatti VM:n julkaisun 4/2014 sivulta 20:
534<p style="margin-left: 80px;"><em>Ahtisaaren työryhmä tilasi heti lokakuun alussa Valtion taloudelliselta tutkimuskeskukselta (VATT) selvityksen ETA-sopimuksen ja Suomen mahdollisen EY-jäsenyyden taloudellisista vaikutuksista. VATT työskenteli nopeasti ja jätti ulkoasiainministeriölle <strong>
534luonnoksen selvityksestä jo marraskuun 15. päivä</strong>. Selvityksen täsmennetty ja viimeistelty versio &rdquo;Suomi Euroopan yhteisön jäseneksi?&rdquo; julkistettiin 9. päivä tammikuuta. Kiire johtui sekä Euroopan yhteisön parhaillaan käynnissä olevasta poikkeuksellisen syvällisistä integraatiosuunnitelmista että Ruotsin jo kesällä jättämästä Euroopan yhteisön jäsenhakemuksesta. <strong>Pikaisesta aikataulusta johtuen VATT:lla ei ollut mahdollisuuksia laajoihin perustutkimuksiin talous- ja rahaliiton vaikutuksista.</strong> Tästä johtuen VATT:n esittämät arviot talous- ja rahaliiton vaikutuksista jäivät yleisiksi.</em>
535</p>
536<p>Klikkaa sininen linkki <a href="https://vm.fi/documents/10623/1106966/Tietoisuus+talous+ja+rahaliiton+riskeist/439109a5-b2ea-4348-85a0-c51a979d158f"><strong>Julkaisu 4/2014</strong></a>
537</p>
538<p>VTT:n <strong>selvitysluonnos</strong> oli siis jo 15. päivä marraskuuta 1991 Ulkoministeriössä valtiosihteeri Martti Ahtisaaren johtaman selvitystyöryhmän tausta-aineistona.
539</p>
540<p>Presidentti Koivisto sai selvityksen 16.12.1991. Kerron siitä myöhemmin.
541</p>
542<p>Ilta-Sanomat (A.-P. Pietilä) uutisoi selvityksestä lauantaina 21.12.1991, otsikko ja teksti:
543</p>
544<div>
545	<p style="margin-left: 80px;"><em>"</em><strong><em>Salainen raportti tukee Suomen EY-jäsenyyttä<br>Vain viisi ministeriä tuntee selvityksen</em></strong><br>
546	</p>
547	<p style="margin-left: 80px;"><em>Ulkoministeriön laatima salainen selvitys tukee Suomen EY-jäsenyyttä. <strong>Toistaiseksi vain neljä ministeriä pääministerin ja presidentin lisäksi tuntevat raportin sisällön.</strong> Pääministeri Esko <strong>Aho (kesk.) kieltäytyi eilen jyrkästi antamasta tietoja selvityksestä eduskunnan ulkoasiainvaliokunnalle.</strong>"</em><br>
548	</p>
549	<p>Toinen sitaatti, joka on <strong>tämän päivän talous- ja sotetilanteen ennustava</strong>, on uutisen sivulta A 11:<br>
550	</p>
551	<p style="margin-left: 80px;"><em>"<strong>Valtiontaloudelle EY-jäsenyys aiheuttaisi myös suuria rahoitusongelmia. </strong>Rajojen avautuminen ja tavaroiden vapaa liikkuvuus kaikkien jäsenmaiden kesken merkitsisi tulli- ja valmisteverotuottojen tuntuvaa vähentymistä. <strong>Valtion tulot laskisivat noin kymmeneksellä</strong> eli 17-20 miljardia markkaa vuodessa. Tämä aiheuttaisi s</em><strong><em>uuria paineita niin valtion kuin kuntataloudenkin supistamiselle. Esille nousisi myös sosiaaliturvan rahoittaminen omavastuuperiaatteella. &rdquo;</em></strong><br>
552	</p>
553	<p><strong>Siis jo vuonna 1991 oli tiedossa Suomen valtion talousongelmat ja sosiaaliturvan rahoittaminen omavastuuperiaatteella.</strong><br>
554	</p>
555</div>
556<p class="western" align="left">Suomen Pankin pääjohtaja Sirkka Hämäläinen on kirjoittanut kirjaan <strong>"Pitkä linja  Mauno Koivisto Valtiomies ja vaikuttaja"</strong> näin:
557</p>
558<p class="western" align="left" style="line-height: 100%; margin-bottom: 0cm; margin-left: 80px;">
559	<em>&rdquo;Koiviston talouspoliittisessa ajattelussa &ndash; ja erityisesti sen
560kansainvälisessä ja rakennepoliittisessa ulottuvuudessa &ndash; olivat
561jo 1970-luvulla sisällä kaikki ne piirteet, joille itse asiassa
562	<strong>EY-integraatio ja Maastrichtin sopimus rahaunionin osalta pitkälti
563rakentuu
564	</strong>.&rdquo;
565	</em>
566</p>
567<p class="western" align="left">Pääministeri Esko Aho on kirjoittanut kyseiseen kirjaan näin:
568</p>
569<p class="western" align="left" style="line-height: 100%; margin-bottom: 0cm; margin-left: 80px;">
570	<em>&rdquo;Mauno Koiviston <strong>määrätietoisen</strong> otteen ansiosta Suomen
571	<strong>valtiollinen järjestelmä on hyvin valmistautunut kohtaamaan myös
572edessä olevat kansalliset ja kansainväliset muutospaineet
573	</strong>.&rdquo; 
574	</em>
575</p>
576<p><strong><br></strong>
577</p>
578<p><strong>Nyt Suomi on ennen näkemättömissä taloudellisissa vaikeuksissa. <br>Olemme komission tarkkailuluokalla. <br>
578Työttömyysaste on EU:n korkein. <br>Vientiteollisuus siirtyy ulkomaille.</strong>
579</p>
580<h3>
581<p><strong>Suomen katastofaalinen tilanne ei ole Petteri Orpon hallituksen syytä.</strong>
582</p>
583<p><strong>Taustalla on valtiopetos, rikos, joka ei vanhene.
584	</strong>
585</p>
586<p><strong>Presidentti Koiviston kuoltua valtiopetoksesta vastaa silloinen pääministeri Esko Aho.
587	</strong>
588</p>
589<p class="western" align="left"><strong>Esko Aho on saatettava valtakunnanoikeuteen.</strong>
590</p>
591<div><strong><strong><br></strong></strong>
592</div><br></h3>
593<p class="western" align="left"><br>
594</p>
595<p class="western" align="left">Kokemäen Jalonojalla 23.2.2026.
596</p>
597<p class="western" align="left"> Jorma Jaakkola<br>Kokoomuksen jäsen numero 69267
598	<br>
599	044-230 2707
600</p><br>
601<h3><strong>
602<div><strong>Tämä sivu on luvun II osalta kesken, mutta oleellisen olen kertonut.</strong>
603</div>
604<div><strong>Tekstin ja kuvien lisääminen jatkuu...</strong>
605</div><br></strong></h3><strong>
606<p style="margin-left: 40px;"><strong></strong>
607</p>
608<h1 style="margin-left: 260px;"><strong>LUKU I </strong></h1>
609</strong>
610<h2 style="margin-left: 40px;"><strong>MITEN JÄSENYYSHAKEMUS TOTEUTETTIIN?</strong></h2><strong>
611<h3 style="margin-left: 60px;"><br></h3>
612<h3 style="margin-left: 80px;">KOMISSION PÄIVÄYS 27.2.1992 KIINNOSTI</h3>
613</strong>
614<p><strong>Miksi komissio oli kirjoittanut päiväyksen 27.2.1992 vastaukseensa Suomen EY-jäsenyyshakemuksesta?</strong>
615</p>
616<p>Tietoa etsiessäni selvisi, että komission kertomaan päiväykseen 27.2.1992 liittyy Suomen EY-jäsenyyshakemuksen käsittely hallituksen iltakoulun kokouksessa, josta laadittiin <strong>pöytäkirja, joka on osittain salainen.</strong> Kokouksessa oli nimittäin käsitelty 
617Ulkoministeriön Kauppapoliittisen osaston 
618	<strong>salainen</strong> muistio nro 202, &rdquo;tiekartta&rdquo; 
619jäsenyyden toteuttamiseksi.
620	<br>
621</p>
622<p>Tuo päiväys <strong>27.2.1992 </strong>löytyi tutkimusteni vinkkinä Ulkoministeriön Eurooppa-tiedotuksen kirjastoissa jaettavaksi toimittamasta monistenipusta nimeltä
623</p><i>
624<p style="margin-left: 80px;">
625	&rdquo;<i><strong>EY:N KOMISSION LAUSUNTO SUOMEN JÄSENYYSHAKEMUKSESTA 4.11.1992 Ulkoasiainministeriössä laadittu epävirallinen suomennos </strong></i>
626</p>
627<p style="margin-left: 80px;"><em></em><strong><em>Eurooppa-tietoa 129/1993<br>1. painos<br>Julkaisija: ulkoasiainministeriö<br>Paino: Ulkoasiainministeriö 5/1993&rdquo; </em></strong>
628</p></i>
629<p>Komission lausunto Suomen jäsenyyshakemukseen on siis päivätty 4.11.1992. Lausunnon sivun 6 tekstistä löytyi erikoinen päiväys:
630</p>
631<p style="margin-left: 80px;">&rdquo;<i><strong>Suomen jäsenyyttä Euroopan yhteisössä koskevassa tiedonannossaan parlamentille 27.2.1992 Suomen hallitus esitti selvästi liittymishakemuksen syyt.&rdquo;</strong></i>
632</p><br>
633<p style="margin-left: 80px;"><strong>LISÄÄ SITAATTEJA KOMISSION LAUSUNNOSTA</strong>
634</p>
635<p>Komission lausunnossa oli muutakin erikoista tietoa. Sitaatti sivulta 5:
636</p>
637<p style="margin-left: 80px;">&rdquo;&hellip; <i>tärkeä askel otettiin <strong>tammikuussa 1989, kun komission puheenjohtaja Delors virkaanastujaispuheessaan </strong>EY:n parlamentissa kutsui EFTA-maat pohtimaan mahdollisuutta jäsennellympään yhteistyösuhteeseen. EFTA-maiden hallitusten päämiehet vastasivat tähän lausuntoon <em>maaliskuussa 1989</em> Oslossa ilmoittaen olevansa valmiit tutkimaan yhdessä yhteisön kanssa keinoja kyseisenlaisen yhteistyösuhteen aikaansaamiseksi. Neuvottelut aloitettiin joulukuussa 1989 ja ne <strong>huipentuivat Portossa 2.5.1992 Euroopan talousaluetta (ETA) koskevan sopimuksen allekirjoittamiseen</strong>.&rdquo;</i>
638</p>
639<p>Sitaatti sivulta 6:
640</p>
641<p style="margin-left: 80px;">&rdquo;<i><strong>Suomi on siten jo saavuttanut korkean integraatioasteen yhteisön kanssa. Se soveltaa 1.1.1993 lähtien laajaa osaa yhteisön acquis'ta </strong>eikä ainoastaan "neljän vapauden" alalla, vaan myös sosiaalipolitiikan, ympäristön, yhtiöoikeuden, kuluttajansuojelun ja kilpailusääntöjen kaltaisilla aloilla.</i>
642</p>
643<p style="margin-left: 80px;"><i>Tällä välin Suomessa alettiin katsoa, että yhteisön täysjäsenyys ei enää olisi Suomen puolueettomuuspolitiikan kanssa 
643yhteensopimaton. <strong>Suomessa tajuttiin myös kuinka suuri osa yhteisön acquis'ta oli jo otettu käyttöön</strong> ja alettiin miettiä, mitä etuja ja haittoja aiheutuisi yhteisön jäsenyyden hakemisesta, minkä kaksi muuta EFTAn jäsentä, Itävalta ja Ruotsi, oli jo tehnyt.<br>Suomen jäsenyyttä Euroopan yhteisössä koskevassa tiedonannossaan parlamentille <strong>27.2.1992 Suomen hallitus esitti selvästi liittymishakemuksen syyt</strong>.&rdquo;</i>
644</p>
645<p>Mistä komissio oli saanut kyseisen <strong>päiväyksen 27.2.1992</strong>,
646 sillä jäsenyyshakemus oli jätetty suuren mediajulkisuuden vallitessa 
647heti eduskunnassa 18.3.1992 tapahtuneen luottamuslauseäänestyksen jälkeen?
648</p>
649<p>Äänestyksen jälkeen presidentti Koivisto allekirjoitti kolme 
650jäsenyyshakemusta ja pääministeri Aho vahvisti hakemukset 
651allekirjoituksellaan. 
652	<br>Nämä Euroopan yhteisön ministerineuvoston puheenjohtajalle osoitetut hakemukset olivat lyhyen kaavan mukaiset, ilman  reunaehtoja. <br>Hakemuksissa ei ollut komission mainitsemaa päiväystä 27.2.1992 eikä hallituksen esittämiä liittymishakemuksen syitäkään.
653</p>
654<p><strong>Päiväys 27.2.1992 löytyi iltakoulussa käsitellystä hallituksen englanninkielisestä periaatepäätöksestä hakea jäsenyyttä. </strong><br>Ulkoministeriöstä saamani tiedon mukaan <strong>Suomen Portugalin suurlähettiäs Dieter Vitzthum von Eckstädt </strong>
655	oli toimittanut kyseisen paperin seuraavana päivänä  puheenjohtajamaa Portugalin ulkoministerille.
656</p>
657<p>Iltakoulun kokouksen asiakirjojen julkisuuteen saaminen oli todella vaikeata. Pöytäkirjaa en ole täydellisenä saanut.
658</p>
659<h3 style="margin-left: 60px;">PYYNTÖ TOUKOKUUSSA 2002 </h3>
660<p><strong>Kiinnitin komission lausunnossa </strong><strong>huomiota päiväykseen 27.2.1992</strong>, sillä Suomen valtamedian mukaan Suomen EY-jäsenyyshakemus oli jätetty 18.3.1992.
661</p>
662<p>Niinpä pyysin toukokuussa 2002 sähköpostitse valtioneuvoston arkistosta kopiota hallituksen kokouspöytäkirjasta päivättynä 27.2.1992. Harmikseni laitoin perään myös puhelinnumeroni, sillä parin tunnin kuluttua arkistosta soitettiin ja sanottiin: <em><br></em>
663</p>
664<p style="margin-left: 40px;"><em>&rdquo;Te ette saa pöytäkirjaa, sillä se on salainen.&rdquo; </em>
665</p>
666<p>Koska puhelimessa ilmoitetusta salaamisesta ei jää dokumenttia, jonka perusteella voisi hakea muutosta korkeimmasta hallinto-oikeudesta, päätin pyytää pöytäkirjan kopiota myöhemmin.
667</p>
668<h3 style="margin-left: 60px;">PYYNTÖ JUHANNUKSEN JÄLKEEN</h3>
669<p>Pyysin pöytäkirjaa uudelleen heti juhannuksen jälkeen, nyt ilman puhelinnumeroa, jotta saisin salaamisen kirjallisena voidakseni valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Niinpä lähetin uuden sähköpostin.
670</p>Sain jälleen puhelun - salaamisilmoituksen. Soittaja sanoi:
671<p style="margin-left: 40px;"><em></em><em>"Ettekö usko, ettette saa kopiota. Me lähetimme teille toukokuussa salaamisesta myös sähköpostin. Pöytäkirjaan liittyy myös salainen muistio."
672	</em>
673</p>
674<p>Vastasin: <em><br></em>
675</p>
676<p style="margin-left: 40px;"><em>"En ole saanut mitään. Onko teillä vielä se lähettämänne sähköposti? Voitteko lähettää sähköpostin uudelleen?"</em>
677</p>
678<p>Soittaja vastasi kysymyksiini myöntävästi ja sanoi hetken kuluttua hämmentyneenä: <em><br></em>
679</p>
680<p style="margin-left: 40px;"><em>&rdquo;Mitä ihmettä, näyttööni tuli teksti: Teillä ei ole oikeutta lähettää sähköpostia kyseiselle henkilölle.&rdquo;
681	</em>
682</p>
683<p>Sanoin: <em><br></em>
684</p>
685<p style="margin-left: 40px;"><em>&rdquo;Nyt tehdään niin, että te lähetätte salaamispäätöksen kirjeessä. Minulla on kokemusta valittamisesta Korkeimpaan hallinto-oikeuteen UM:ssä salaiseksi määrätystä EMU-varaumapöytäkirjasta. Sain salaiseksi määrätyn pöytäkirjan. Aion toimia samalla tavalla." </em><br>
686</p>
687<p>Soittaja meni kertomastani hämilleen. Hän kertoi kysyvänsä Ulkoministeriöstä, voiko lähettää kopion muistiosta.
688</p>
689<p>Muutaman päivän kuluttua tuli kirje, jossa oli minulle myönnetty tutkimuslupa koskien <strong>jäsenyyshakemu</strong><strong>sta</strong>, osittain salattu eli <strong>tekstejä peitelty pöytäkirja</strong> sekä <strong>UM:n salainen liitemuistio</strong> täydellisenä. Kirjeessä oli tietenkin kokouksen esityslistanmukaisena asiana ollut 24.2.1992 päivätty luonnos valtiosääntökomitean asettamiseksi.
690</p>
691<p style="margin-left: 60px;"><strong></strong>
692</p>
693<h3 style="margin-left: 100px;"><strong>TUTKIMUSLUPA:</strong></h3><strong>
694</strong>
695<strong>
696<div class="img_preview" id="img_preview" "=""><a href="https://kotisivukone.fi/app/files/?cd=Jasenyyshakemus#" onclick="popUpName('image_preview', document.getElementById('info_preview').src, parseInt(document.getElementById('width').value) + 20, parseInt(document.getElementById('height').value) + 20); return false;"><img id="info_preview" src="https://asiakas.kotisivukone.com/files/jormajaakkola.kotisivukone.com/Jasenyyshakemus/Tutkimuslupa.jpg?rnd=1769317362595" alt="" width="800" data-ksk-width="800" style="width: 708px;"></a>
697</div><br>
698<p>Tutkimusluvan tekstissä lukee:
699</p>
700<p style="margin-left: 40px;"><strong><em>"... iltakoulun pöytäkirjaa koskien EU:n liittymishakemusta."</em></strong>
701</p>
702<p>Kommentti:  Pyynnössäni en ollut maininnut mitään jäsenyyshakemuksesta!<br>
703</p><br>
704<h3 style="margin-left: 60px;"><strong>KOKOUSKUTSU/ESITYSLISTA:</strong></h3><strong></strong>
705<div class="img_preview" id="img_preview" "=""><a href="https://kotisivukone.fi/app/files/?cd=Jasenyyshakemus#" onclick="popUpName('image_preview', document.getElementById('info_preview').src, parseInt(document.getElementById('width').value) + 20, parseInt(document.getElementById('height').value) + 20); return false;"><img id="info_preview" src="https://asiakas.kotisivukone.com/files/jormajaakkola.kotisivukone.com/Jasenyyshakemus/Esityslista.jpg?rnd=1769425412224" alt="" width="800" data-ksk-width="800" style="width: 708px;"></a>
706</div>
707<p><strong>Kommentit: </strong>
708</p>
709<p><strong>-Esityslistalla ei ole mainintaa jäsenyyshakemuksesta. Esityslistan mukaan kokouksessa käsiteltävänä asiana oli vain valtiosääntökomitean asettaminen. Jäsenyyshakemus tuli kokoukseen kiireellisenä, kohtana 2: "Muut mahdolliset asiat".</strong>
710</p>
711<p><strong>-Kokousta ei pidetty esityslistan päivänä 26.21992. Päiväyksen muutos näkyy kynällä tehtynä korjauksena myös alla olevan UM:n muistion nro 202 päiväykse
711stä. <br>Tämä salainen muistio on ikäänkuin pöytäkirja. <br>Olisiko niin, että muistio onkin UM:n Kauppapoliittisen osaston kokouksen kokousmuistio, jäsenyyshakemuksen käsittelyn tiekartta, joka oli </strong><strong>hyväksyttävä </strong><strong>iltakoulun kokouksessa sellaisenaan.
712	</strong>
713</p><strong>
714<h3 style="margin-left: 60px;"><strong>UM:N KAUPPAPOLIITTISEN OSASTON SALAINEN MUISTIO NRO 202</strong></h3><strong></strong>
715<p><strong>Muistion sivu 1:</strong>
716</p>
717<a href="https://kotisivukone.fi/app/files/?cd=Jasenyyshakemus#" onclick="popUpName('image_preview', document.getElementById('info_preview').src, parseInt(document.getElementById('width').value) + 20, parseInt(document.getElementById('height').value) + 20); return false;"><img id="info_preview" src="https://asiakas.kotisivukone.com/files/jormajaakkola.kotisivukone.com/Jasenyyshakemus/Salainen_muistio_202-27.2.1992_1.jpg?rnd=1769107240533" alt="" width="800" data-ksk-width="800" style="width: 708px;"></a><br>
718<p><strong>Kommentteja muistion sivulle 1:
719	</strong>
720</p>
721</strong>
722</strong>
723<p><strong>Kohdassa 1 lukee:
724	</strong>
725</p>
726<p style="margin-left: 100px;"><em>
726"Hallituksen neuvottelussa tehtiin periaatepäätös EY-jäsenyyttä koskevaksi tiedonannoksi eduskunnalle. Päätöksestä tiedotetaan EY:n neuvoston puheenjohtajalle ja jäsenmaille sekä komissiolle."</em>
727</p>
728<p>Päätöksestä hakea jäsenyyttä siis tiedotettiin EY:n neuvoston puheenjohtajaa, puheenjohtajamaa Portugalin ulkoministeriä.
729</p>
730<p><strong>Kohdassa 2 lukee:
731	</strong>
732</p>
733<p style="margin-left: 100px;"><em>"Tekstit ovat eduskunnassa saatavilla jo illalla </em><em>27.2."</em>
734</p>
735<p><strong>Kohdassa 3 lukee:
736	</strong>
737</p>
738<p style="margin-left: 100px;"><em>"Asia menee hallituspuolueiden puolue-elimien käsittelyyn viikonloppuna 29.-30.2."</em>
739</p>Asia meni viikonloppuna siis vain hallituspuolueiden puolue-elimien käsittelyyn. <br>Vuosi 
7401992 oli karkausvuosi, mutta helmikuussa ei ole 30 
741päivää!
742<br> 28. päivä oli perjantai, 29 lauantai ja 1.3. sunnuntai.
743<p>Palaan tähän kommenttiini demareiden käsikirjoittaman <strong>"KYLLÄ vastaan KYLLÄ"</strong> -äänestysnäytelmän yhteydessä. Nimittäin Suomen Kuvalehden 6.3.1992 mukaan myös  sosiaalidemokraatit - 
744vaikka SDP ei ollutkaan hallituspuolue - olivat jo heti perjantaina 28.2.1992 pitäneet kokouksen asian tiimoilta. Palaan Suomen Kuvalehden artikkeliin myöhemmin.
745</p>
746<p><strong>Kohdassa 4 lukee:
747	</strong>
748</p>
749<p style="margin-left: 100px;"><em>Hallituksen virallinen päätös tiedonannosta tehdään 5.3. Sen jälkeen se toimitetaan välittömästi eduskuntaan, joka päättää, milloin se todetaan saapuneeksi.</em>
750</p>
751<p>Tiedonanto leimattiin eduskuntaan saapuneeksi torstaina 5.3.1992.<br>Asia oli ollut EY:n ministerineuvoston kokouksessa esillä jo maanantaina tai tiistaina 2.-3.1992.
752</p>
753<p><strong>Muistion s</strong><strong>ivu 2:</strong>
754</p>
755<p><a href="https://kotisivukone.fi/app/files/?cd=Jasenyyshakemus#" onclick="popUpName('image_preview', document.getElementById('info_preview').src, parseInt(document.getElementById('width').value) + 20, parseInt(document.getElementById('height').value) + 20); return false;"><img id="info_preview" src="https://asiakas.kotisivukone.com/files/jormajaakkola.kotisivukone.com/Jasenyyshakemus/Salainen_muistio_202-27.2.1992_2.jpg?rnd=1769107350354" alt="" width="800" data-ksk-width="800" style="width: 708px;"></a>
756</p>
757<p><strong>Kommentteja muistion sivulle 2:
758	</strong>
759</p>
760<p><strong>Kohdassa 7 lukee:
761	</strong>
762</p>
763<p style="margin-left: 100px;"><em>Hakemukset (kolme erillistä: EEC, ECSC ja Euratom)  toimitetaan Brysseliin 18.3. ja jätetään samana iltana. Hakemukset Brysseliin toimitetaan virkamiestasolla.</em>
764</p>
765<h3 style="margin-left: 80px;"><strong>HAKEMUKSEN TEKSTIN SYNTY</strong></h3><strong></strong>
766<p>Antti Kuosmanen kertoo hakemuksen tekstin synnystä kirjassaan "Suomen  tie EU:n jäseneksi":  Kuosmanen oli kirjoittanut lyhyen tekstin paperille, jonka Veli Sundbäck oli tallettanut.
767</p>
768<p>Sitaatti Kuosmasen kirjan luvusta 1.6. sivulta 17:
769</p>
770<p style="margin-left: 80px;"><em>"Tulkoon
771 tässä kerrotuksi henkilökohtainen muistelus. Olimme 
772	<strong>kesällä 1991 </strong>EY:n 
773neuvoston rakennuksen 15. kerroksen baarissa tappamassa aikaamme 
774odottaessamme yhtä monista ETA-­neuvottelujen niin sanotuista 
775poliittisista läpimurroista, joka jäi silläkin kertaa tekemättä. 
776	<strong>Siinä
777 suuta pieksäessämme tuli puhetta myös jäsenyyshakemuksesta, ja minä 
778sutaisin paperille yhden lauseen mittaisen testin, jonka työnsin saman 
779pöydän ääressä istuneen Antti Satulin kouraan
780	</strong>. Kun sitten 
781runsaat puoli vuotta myöhemmin vertasin lausettani hakemuksen 
782lopulliseen tekstiin, ei niissä juuri mitään eroa ollut. 
783	<strong>Vasta
784 monta vuotta myöhemmin minulle selvisi, että Satuli oli tarkkana 
785miehenä tuonkin paperin säilyttänyt ja että sitä oli todella käytetty 
786mallina hakemusta laadittaessa."
787	</strong></em>
788</p>
789<h3 style="margin-left: 80px;"><strong>EI REUNAEHTOJA HAKEMUKSEEN</strong></h3><strong></strong>
790<p>Toinen sitaatti reunaehdoista samalta sivulta 17:<em><br></em>
791</p>
792<p style="margin-left: 80px;"><em>"Itävallan esimerkin takia Suomessakin heräsi
793 keskustelua siitä, 
794	<strong>olisiko hakemus tehtävä lyhyen kaavan mukaan, 
795jolloin yhden lauseen pituinen teksti riittäisi, vai olisiko esitettävä 
796"reunaehtoja
797	</strong>".<br>Reunaehtokäsite sai sittemmin muutakin, lähinnä 
798maatalouspoliittista sisältöä, mutta hakemuk­sen yhteydessä kyse oli 
799meillä ennen muuta ulkopolitiikasta. Ruotsin hakemus oli ollut lyhyen 
800kaavan mukainen. 
801	<br>Minulla oli tästä asiasta selvä mielipide alusta 
802lähtien. Pidin epäviisaana kaikkia selittelyjä, ehdoista puhumattakaan, 
803hakemuksen yhteydessä. Ehtojen esittäminen ei kuulunut hakemuk­seen, 
804vaan neuvotteluihin, ja selittelyt ulkopolitiikastamme ja 
805kansainvälisestä asemastamme 
806	<strong>voivat vain heikentää mahdollisuuksia päästä siihen mihin pyrimme: että</strong><strong> EY hyväksyisi meidät tässä suhteessa sellaisenaan ilman mitään neuvotteluja</strong><strong>."</strong></em>
807</p>
808<p>Heti eduskunnan äänestyksen jälkeen 18.3.1992 presidentti Koivisto ja pääministeri Aho allekirjoittivat hakemukset, jotka kaikki olivat lyhyen kaavan mukaisia eli Suomi vain ilmaisi halukkuutensa liittyä EY:n jäseneksi, siis juridisesti kolmen Euroopan yhteisön eli EEC:n, Hiili- ja teräsyhteisön ja Euratomin jäseneksi.
809</p>
810<p style="margin-left: 60px;"><strong>Hakemus EEC:hen (European Economic Commonity):</strong>
811</p>
812<p><img src="https://asiakas.kotisivukone.com/files/jormajaakkola.kotisivukone.com/Jasenyyshakemus/Hakemus_EEC.jpg?rnd=1769808886890" alt="https://asiakas.kotisivukone.com/files/jormajaakkola.kotisivukone.com/Jasenyyshakemus/Hakemus_EEC.jpg?rnd=1769808886890" width="800" height="800" class="shrinkToFit" data-ksk-width="800" style="width: 708px;">
813</p>
814<p><strong>Hiili- ja teräsyhteisöön (ECSC)</strong> ja <strong>Euratomiin</strong> tehdyt hakemukset olivat vastaavat. Vain artiklan ja yhteisön nimi vaihtui.
815</p>
816<p style="margin-left: 60px;"><strong>Hakemus Hiili- ja teräsyhteisöön (ECSC):</strong>
817</p>
818<p><img src="https://asiakas.kotisivukone.com/files/jormajaakkola.kotisivukone.com/Jasenyyshakemus/Hakemus_ECSC.jpg?rnd=1770361446304" alt="https://asiakas.kotisivukone.com/files/jormajaakkola.kotisivukone.com/Jasenyyshakemus/Hakemus_ECSC.jpg?rnd=1770361446304" width="650" height="850" class="shrinkToFit" data-ksk-width="650" "="">
819</p>
820<p style="margin-left: 60px;"><strong>Hakemus Euratomiin (EAEC, European Atomic Energy Community):</strong>
821</p>
822<p><img src="https://asiakas.kotisivukone.com/files/jormajaakkola.kotisivukone.com/Jasenyyshakemus/Hakemus_EAEC.jpg?rnd=1770361608551" alt="https://asiakas.kotisivukone.com/files/jormajaakkola.kotisivukone.com/Jasenyyshakemus/Hakemus_EAEC.jpg?rnd=1770361608551" width="650" height="850" class="shrinkToFit" data-ksk-width="650">
823</p>Hakemukset oli osoitettu <strong>João de Deus Pinheirolle</strong>, joka tuolloin toimi puheenjohtajamaa Portugalin ulkoministerinä eli oli tuolloin EY:n ministerineuvoston puheenjohtajana.
824<p><br>
825</p>
826<h3 style="margin-left: 80px;"><strong>HAKEMUS JÄTETTIIN KORUTTOMALLA SEREMONIALLA</strong></h3>
827<p>Antti Kuosmanen kertoo, että hakemus jätettiin "koruttomasti". Sitaatti Antti Kuosmasen kirjasta luvusta <strong>"1.6. </strong><strong>Jäsenyyshakemus"</strong>, sivulta 17:
828	<strong>	</strong>
829</p>
830<p style="margin-left: 80px;"><em>"Hakemuksen antaminen EY:lle 18.3.1992 tapahtui karusti Brysselissä virkamiestasolla. Etukäteen oli varsin perusteellisesti selvitetty, millä tavalla hakemuksen antaminen EY:n edustajille olisi parasta suorittaa, ja oli päädytty koruttomaan seremoniaan päinvastoin kuin Itävalta ja Ruotsi olivat tehneet.<br><strong>Vastaanottajina olivat EY:n neuvostossa puheenjohtajamaa Portugalin suurlähettiläs Jose Dos Neves ja neuvoston pääsihteeri Niels Ersböll</strong>. Komissiossa hakemuksen otti vastaan <strong>pääsihteeri David Williamson</strong>. Helsingistä hakemuksen kanssa <strong>suuren julkisuuden saattamana</strong> saapuneen <strong>alivaltiosihteeri Veli Sundbäck</strong>in mukana olivat <strong>suurlähettiläs Erkki Liikanen</strong> ja hänen sijaisensa <strong>Esko Hamilo</strong>."</em>
831</p><br>Miksi jäsenyyshakemus jätettiin koruttomalla seremonialla 28.3.1992?<br>Suomen 28.2.1992 ilmoittama halukkuus liittyä EY:n jäseneksi tehtiin 27.2.1992 kirjoitetun "KIIREELLINEN"-paperin mukaan <strong>"matalalla profiililla"</strong> eli ilman julkisuutta, sillä asia tulisi olemaan esillä jo 2.-3.1992 pidetyssä huippukokouksessa!
832<h3 style="margin-left: 80px;"><strong>
832VÄITÖSKIRJA MEDIAN UUTISOINNISTA</strong></h3>
833<p>Anne Koski tutki väitöskirjassaan <strong>"Niinkö on jos siltä näyttää?" </strong>median uutisointia myös Suomen EY-jäsenyyshakemuksesta.<br>
834</p>
835<p>Koski analysoi uutisia niin, että jäsenyyshakemuksen allekirjoittamisesta ja hakemusten toimittamisesta Brysseliin tehtiin medianäytelmä.
836</p>
837<p><strong>Anne Kosken väitöskirja</strong>, teksti sivuilta 291-292:
838</p>
839<p class="western" style="font-style: normal; font-weight: normal; margin-left: 80px;"><em>"Viiteryhmäviestinnän
840seurauksena huomio on niissä suunnattu pois neuvottelukysymyksistä
841eli viiteryhmäviestintää on käytetty 
842	<strong>julkisen huomion
843säännöstelyyn viiteryhmäuutisista suurin osa perustuu näytöksiin
844	</strong>.
845	</em>
846</p>
847<p class="western" style="font-style: normal; font-weight: normal; margin-left: 80px;"><em>EU-prosessin
848kolmessa keskeisessä vaiheessa televisiouutiset keskittyvät Suomen
849EU:ssa osakseen saaman vastaanoton tarkkailemiseen. Näin käy Suomen
850jättäessä jäsenyyshakemusta, neuvottelujen alkaessa ja
851EU-parlarnentin sopimusäänestyksen yhteydessä. Kaikki kyseiset
852uutiset perustuvat näyttämiseen. Heti Suomen jättäessä hakemusta
853Brysseliin 18.3.92 suomalaisen median kiinnostus tapausta kohtaan
854tuotti ministerineuvoston aulaan hakemuksen vastaanottoa arvioivan
855näytöksen. Luvussa 5 analysoin päivän pääuutislähetyksen
856uutisen, jossa 
857	<strong>media vältti ottamasta puheeksi syitä hakemuksen
858lyhyyteen ja korosti sen sijaan näytöksen avulla tapauksen
859historiallisuutta. 
860	</strong>Myöhäisillan lähetykseen tehty uutinen
861EU-jäsenyyshakemuksen perille saapumisesta ministerineuvostoon
862jatkaa pääuutislähetyksessä alkanutta tarinaa.
863	</em>
864</p>
865<p class="western" style="font-style: normal; margin-left: 80px;"><em>Lyhyiden
866haastattelulausuntojen päälle nähdään hakupapereiden varsinainen
867luovutus ministerineuvoston edustajille. Median läsnäolo synnyttää
868vastaanottotilanteen ja paineen käyttäytyä tilanteen vaatimalla
869arvokkuudella.
870	</em>
871</p>
872<p class="western" style="font-style: normal; font-weight: normal; margin-left: 80px;"><em><strong>Sundbäck
873antaa taskun ministerineuvoston virkamiehille oikealla, taustalla
874EU-lippu ja viherkasveja, kättelevät ja EU:n edustajat jäävät
875ehkä hieman vaivaantuneen oloisina katsomaan median edustajia,
876Sundbäck kiittää heti mielenkiinnosta, elehtii, että tilaisuus on
877päättynyt ja sanoo (autenttinen ääni: naurahdus, kameran
878sulkimien ja salamien ääntä sekä Sundbäck): "OK, thank
879you&rdquo;.
880	</strong></em>
881</p>
882<p class="western" style="font-style: normal; font-weight: normal; margin-left: 80px;"><strong><em>Suomen
883ja EU:n edustajat ovat kameroiden loisteessa hämillään.
884Vaikutelmaa lisää taustaääni nauhalta kuuluu huvittuneita
885naurahduksia. Nämä ovat tilanteen väkinäisyyden tunnuspiirteitä.
886	</em></strong>
887</p>
888<p class="western" style="font-style: normal; font-weight: normal; margin-left: 80px;"><strong><em>EU
889tai Suomi eivät ole varautuneet hakemuksen perille toimittamiseen
890sen kummemmilla muodollisuuksilla. Uutiskuvat paljastavat, ettei
891osapuolten välillä ole yhteistä visiota siitä, mitä tilanteessa
892tulisi tehdä.
893	</em></strong>
894</p>
895<p class="western" style="font-style: normal; font-weight: normal; margin-left: 80px;"><em><strong>Kameroiden
896eteen syntyy yhtäkkiä näyttämö ja virkamiehet huomaavat
897muuttuneensa näyttelijöiksi ilman yhteistä käsikirjoitusta EU:n
898edustajien kanssa.
899	</strong>	</em><em> Media seuraa alusta alkaen Suomen saamaa kohtelua
900EU:ssa ja luo omalla toiminnallaan odotuksia kunnioituksen
901osoittamisesta. Nähty näytös ei täytä näitä odotuksia.
902	</em>
903</p>
904<p class="western" style="font-style: normal; font-weight: normal; margin-left: 80px;"><em><strong>Suurlähettiläs
905Liikanen kirjoittaa muistelmissaan hakemuksen jättötilanteesta
906Brysselissä että "erityisen juhlallista tunnelmaa tilanteeseen
907ei saatu puristetuksi".
908	</strong></em>
909</p>
910<p class="western" style="font-style: normal; font-weight: normal; margin-left: 80px;"><em>Tällainen
911mielikuva välittyy uutiskuvistakin. Suomen hakemuksen
912luovuttamisesta EU:lle ei tule aloitetulle kertomukselle
913loppuhuipennusta, mutta katsoja saa omin silmin nähdä, että
914paperit toimitettiin siististi perille.
915	</em>
916</p>
917<br>
918<h3 style="margin-left: 80px;"><strong>PÖYTÄKIRJAN LIITE: "KIIREELLINEN" -PAPERI</strong></h3>
919<p>Palaan iltakoulun kokouksen pöytäkirjan pyyntöön. Koska ensimmäisessä kirjeessä saamastani iltakoulun pöytäkirjasta oli peitelty tekstejä, lähetin uudelleen sähköpostia pyytääkseni pöytäkirjan sivut uudelleen. Sain sähköpostin, jossa pahoiteltiin puutteellista lähetystä. Sain uuden kirjeen, jossa olleesta pöytäkirjasta puuttuivat peitettyinä samat kohdat kuin edellisessäkin kirjeessä.
920</p>
921<p>Salaamispäätöstä sensuroiduista sivuista ei ollut, joten en voinut hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
922</p>
923<p>Erikoista oli, että sain toisessa kirjeessä papereita, joita en ollut edes pyytänyt: <br>Valtioneuvoston kanslian muistioita/luonnoksia Valtiosääntökomitean asettamiseksi päivättyinä 14.2.1992, 3.3.1992 ja 4.3.1992. Jo edellisessä kirjeessä olin saanut 24.2.1992 päivätyn Valtiosääntökomitean asettamisluonnoksen.
924</p>Tässä toisessa kirjeessä oli myös <strong>"vain hallituspuolueiden päättäville elimille tarkoitettu"</strong> 2-sivuinen paperi merkinnällä <strong>"KIIREELLINEN"</strong>.
925<p>Oliko tullut kiire?
926</p>
927<p><strong>Kaksisivuinen "KIIREELLINEN":
928	</strong>
929</p>
930<p><img src="https://asiakas.kotisivukone.com/files/jormajaakkola.kotisivukone.com/Jasenyyshakemus/Kiireellinen_27.2.1992_s._1.jpg?rnd=1770355537089" alt="https://asiakas.kotisivukone.com/files/jormajaakkola.kotisivukone.com/Jasenyyshakemus/Kiireellinen_27.2.1992_s._1.jpg?rnd=1770355537089" width="650" height="850" class="shrinkToFit" data-ksk-width="650" "="">
931</p><br>
932<h3><img src="https://asiakas.kotisivukone.com/files/jormajaakkola.kotisivukone.com/Jasenyyshakemus/Kiireellinen_27.2.1992_s._2.jpg?r
932nd=1770355627907" alt="https://asiakas.kotisivukone.com/files/jormajaakkola.kotisivukone.com/Jasenyyshakemus/Kiireellinen_27.2.1992_s._2.jpg?rnd=1770355627907" width="650" height="850" class="shrinkToFit" data-ksk-width="650" "=""></h3>
933<p><strong>Kommentteja "KIIREELLINEN"-paperi tekstiin.
934	</strong>
935</p>
936<p>Kohta 2:
937</p>
938<p style="margin-left: 80px;"><em>"Pyydämme edustostoja saattamaan 
939hallituksen periaatepäätöksen ja tiedonannon asemamaansa viranomaisten 
940tietoon perjantaina 28.2. esim. kakkosmiestasolla, matalalla 
941profiililla. Lissabonissa kuitenkin suurlähettiläs vie asian tiedoksi 
942Portugalin ulkoministerille.
943	</em>
944</p>
945<p style="margin-left: 80px;"><em>Tässä yhteydessä voidaan käyttää oheen liitettyjä "talking points'eja". Samalla olisi selostettava myös edessä olevaa proseduuria ja aikataulua.</em>
946</p>
947<p style="margin-left: 80px;"><em>Emme odota päätökseen reaktioita vaan tarkoitus on antaa asia vain tiedoksi."</em>
948</p>
949<p>Kommentti: Periaatepäätös oli saatettava jäsenmaiden tietoon <strong>"matalalla profiililla"</strong> eli ilman julkisuutta. Samasta syystä päätökseen ei odoteta reaktioita.
950</p>
951<p>Kohta 4:
952</p>
953<p style="margin-left: 80px;"><em>"Tavoitteena EY-maissa on, että jäsenmaiden ministerit ovat tietoisia asian etenemisestä Suomessa, kun <strong>EY:n neuvosto kokoontuu maanantaina 2.3.</strong>"
954	</em>
955</p>
956<p>Tämä hallituspuolueiden päättäville tarkoitettu "KIIREELLINEN"-paperi paljastaa, että Suomen jäsenyyshakemus oli tarkoitettu EY-neuvoston käsittelyyn jo 2.3.1992!
957</p>
958<p><br>
959</p><br>
960<h3 style="margin-left: 100px;"><strong>NYKYPÄIVÄ-LEHTI 7.2.1992 KERTOI KIIREESTÄ</strong></h3>Nykypäivä-lehti uutisoi <strong>hakemuksen </strong><strong>kiirehtimisestä</strong> perjantaina 7. helmikuuta Pro Eurooppa-yhdistyksen sunnuntaina 2.2.1992 järjestämän seminaarin tapahtumassa:
961<p class="western" align="left" style="line-height: 100%; margin-bottom: 0cm; margin-left: 80px;"><em>"</em><strong><em>Puheenjohtaja Pertti Salolainen kiirehti
962hallituskumppaneita EY-jäsenanomuksen jättämiseen jo 2.-3.
963maaliskuuta pidettävään Euroopan yhteisön
964ulkoministerikokoukseen."
965	</em></strong>
966</p>
967<p><strong></strong>Uutisen mukaan myös seminaarin ulkomaiset vieraat pitivät<strong> maaliskuun alkua ehdottomana takarajana.</strong>
968</p>
969<p><strong>Nykypäivän uutinen 7.2.1992:</strong>
970</p>
971<p style="margin-left: 80px;"><strong><em>Pro Eurooppa yhdistys piti seminaarin viime sunnuntaina
972Helsingissä euronäkemyksistä Maastrichtin huippukokouksen jälkeen.
973	</em></strong>
974</p>
975<p class="western" style="margin-left: 80px;"><em><strong></strong>Alustajina
976olivat puheenjohtaja Pertti Salolainen, Euroopan parlamentin
977kansanedustaja Elmar Brok Euroopan kansanpuolueesta Saksasta,
978Euroopan parlamentin Demokraattisen ryhmän pääsihteeri Harald
979Römer Tanskasta ja Ruotsin Kokoomuksen kansanedustaja Göran
980Lennmarker. 
981	<strong></strong></em>
982</p>
983<p class="western" style="margin-left: 80px;"><em>Puheenjohtaja
984	<strong>Pertti Salolainen kiirehti hallituskumppaneita EY-jäsenanomuksen
985jättämiseen jo 2.-3. maaliskuuta pidettävään Euroopan yhteisön
986ulkoministerikokoukseen. 
987	</strong>Tiistaina Paavo Väyrynen ilmoitti, että
988hallitus päättää hakemuksesta 27. päivä kuluvaa kuuta ja
989hakemus jätetään, jos niin päätetään, maaliskuun puolivälissä.
990	</em>
991</p>
992<p class="western" style="margin-left: 80px;"><em>Seminaarin
993ulkomaiset vieraat pitivät maaliskuun alkua ehdottomana takarajana,
994jotta Suomi pääsisi jäseneksi vuonna 1995 eikä vuonna 2000.
995	</em>
996</p>
997<p class="western" style="margin-left: 80px;"><em><strong>Ei ehtoja</strong></em>
998</p>
999<p class="western" style="margin-left: 80px;"><em>Euroopan
1000parlamentin Demokraattisen ryhmän pääsihteeri Harald Römer
1001korosti useampaan otteeseen, että pahinta mitä Suomi voisi tässä
1002tilanteessa tehdä, olisi ehtojen kirjaaminen itse jäsenanomukseen.
1003Samalla kannalla oli EPP:n, Euroopan kansanpuolueen, edustaja Elmar
1004Brok.
1005	</em>
1006</p>
1007<p><br>
1008</p>
1009<p>EY:n ulkoministerikokous oli siis heti hallituksen iltakoulun kokouksen (27.2.1992) ja päätöksen Portugalin ulkoministerille toimittamisen (28.2.1992) jälkeen maanantaina ja tiistana (2.-3.3.1992), joten tämäkin tieto kertoo jäsenyshakemuksen jättämisen kiireestä.
1010</p>
1011<p>Nykypäivän uutisen mukaan vieraina olleet Harald Römer ja Elmar Brok olivat sitä mieltä, että <strong>hakemus pitää jättää ilman ehtoja</strong>. Tämä tarkoitti, että Suomi ei saanut tehdä hakemukseen maatalouden reunaehtoja.
1012</p>
1013<p>Kun hallituksen iltakoulussa oli käsitelty UM:n Kauppapoliittisen osaston salainen muistio nro 202 27.2.1992, oli hallituspuolueiden edustajille lähetetty heti paperi, jossa luki "KIIREELLINEN".
1014</p>
1015<p><strong>Hallituspuolueiden päättäville elimille lähetetty "KIIREELLINEN", sivut 1 ja 2:</strong>
1016</p>
1017<p><br>
1018</p>
1019<p><img src="https://asiakas.kotisivukone.com/files/jormajaakkola.kotisivukone.com/Jasenyyshakemus/Kiireellinen_27.2.1992_s._1.jpg?rnd=1769747304806" alt="https://asiakas.kotisivukone.com/files/jormajaakkola.kotisivukone.com/Jasenyyshakemus/Kiireellinen_27.2.1992_s._1.jpg?rnd=1769747304806" width="700" height="900&quot;" class="shrinkToFit" data-ksk-width="900" "="" style="width: 708px;">
1020</p>
1021<p><br>
1022</p>
1023<p>Sivu 2:<br>
1024</p>
1025<p><img src="https://asiakas.kotisivukone.com/files/jormajaakkola.kotisivukone.com/Jasenyyshakemus/Kiireellinen_27.2.1992_s._2.jpg?r
1025nd=1769746579139" alt="https://asiakas.kotisivukone.com/files/jormajaakkola.kotisivukone.com/Jasenyyshakemus/Kiireellinen_27.2.1992_s._2.jpg?rnd=1769746579139" width="700" height="900" class="shrinkToFit" data-ksk-width="900" "="" style="width: 708px;">
1026</p>
1027<p><strong>Hallituspuolueiden päättävien elinten</strong> oli siis "KIIREELLINEN" -paperin johdosta viikonvaihteen aikana käsiteltävä hallituksen tiedonanto.
1028</p>
1029<p>Kohdassa 4 mainitaan, että EY:n neuvosto kokoontuu maanantaina 2.3.1992.
1030</p>
1031<p align="left" style="margin-bottom: 0cm; line-height: 100%"><br>
1032</p>
1033<p align="left" style="margin-bottom: 0cm; line-height: 100%"><strong></strong>
1034</p>
1035<h3 style="margin-left: 60px;"><strong>ILTA-SANOMAT 16.12.1991</strong></h3><strong> </strong>
1036<p align="left" style="margin-bottom: 0cm; line-height: 100%">Ulkomaankauppaministeri <strong>Pertti Salolaisen vaatimus hakemuksen jättämiseen jo helmikuussa </strong>käy ilmi Ilta-Sanomista jo 16.12.1991.
1037</p>
1038<p align="left" style="margin-bottom: 0cm; line-height: 100%">Presidentti Koiviston kantaa  uutisen mukaan  ei tiedetä, mutta Suomen perustuslain muuttaminen EY:n vaatimusten mukaisesti on ollut käynnissä jo 22.3.1989 alkaen.
1039</p>
1040<p align="left" style="margin-bottom: 0cm; line-height: 100%">Koivisto määräsi Hallitusmuodon 33 §:n mukaan ulkopolitiikasta, joten Helsingin Sanomien uutisoimaa EY-raporttia ei olisi tehty ilman Koiviston hyväksymistä. Mainittakoon, että 19,12.1991 Ilta-Sanomat uutisoi, että 1000-sivuinen EY-selvitys on salainen!
1041</p>
1042<p align="left" style="margin-bottom: 0cm; line-height: 100%;"><strong>Ilta-Sanomat ma</strong><strong>anantaina
104316.12.1991, sivu A 8:
1044	</strong>
1045</p>
1046<p align="left" style="margin-bottom: 0cm; line-height: 100%; margin-left: 40px;"><strong></strong>
1047</p>
1048<h3 style="margin-left: 60px;"><strong><em>Suomen EY-jäsenyyden perusteet on selvitetty</em></strong></h3><em><strong></strong></em>
1049<p align="left" style="margin-bottom: 0cm; line-height: 100%; margin-left: 60px;"><em><strong>Koivisto
1050saa tänään Suomen EY-raportin 
1051	</strong></em>
1052</p>
1053<p align="left" style="margin-bottom: 0cm; line-height: 100%; margin-left: 60px;"><em><strong>Presidentti
1054Mauno Koivisto saa tänään luettavakseen laajan selvityksen Suomen
1055EY-jäsenyydestä. Jäsenyyskeskustelun kannalta ratkaisevaksi
1056luonnehditun raportin pitäisi antaa perusteet niin Koiviston kuin
1057hallituksenkin EY-kannanotolle. 
1058	</strong></em>
1059</p>
1060<p align="left" style="margin-bottom: 0cm; line-height: 100%; margin-left: 60px;"><em>Viikonlopun
1061aikana valmistui ensimmäinen versio ulkoministeriön EY-raportista.
1062Siinä on selvitetty Suomen mahdollisen EY-jäsenyyden vaikutukset
1063puolueettomuuspolitiikkaan, elinkeinoelämään ja maatalouteen.
1064	</em>
1065</p>
1066<p align="left" style="margin-bottom: 0cm; line-height: 100%; margin-left: 60px;"><em>Tuhatsivuinen
1067raportti lukuisine liitteineen sisältää myös vertailun
1068EY-jäsenyyden ja Eta-sopimuksen (Euroopan talousaluesopimuksen)
1069välillä. Raportin pohjalta laaditaan myös hallituksen
1070EY-tiedonanto eduskunnalle, joka äänestyksen jälkeen päättää,
1071hyväksyykö se euro-politiikan suuntaviivat.
1072	</em>
1073</p>
1074<p align="left" style="margin-bottom: 0cm; line-height: 100%; margin-left: 60px;"><em>Selvitystyötä
1075on johtanut UM:n valtiosihteeri Matti Ahtisaari (sd) eikä
1076Eta-neuvotteluista vastannut alivaltiosihteeri Veli Sundbäck (sit).
1077Raportti jaetaan eduskunnalle helmikuussa ja pääministeri Esko Ahon
1078(kesk) hallitukselle todennäköisesti huomenna, jolloin esillä on
1079myös Eta-neuvottelujen dramaattisesti muuttunut tilanne. EY:n
1080Luxemburgissa istuva tuomioistuin hylkäsi viime perjantaina EY:n ja
1081Efta-maiden neuvotteleman Eta-sopimuksen ja vaatii sen muuttamista.
1082	</em>
1083</p>
1084<p align="left" style="margin-bottom: 0cm; line-height: 100%; margin-left: 60px;"><em>EY ja
1085Efta joutuvat käynnistämään uudet neuvottelut, joiden lopputulos
1086selvinnee vasta kevään tai kesän kuluessa. Suomi joutuu kuitenkin
1087tekemään oman EY-ratkaisunsa ennen kuin uusittu Eta-sopimus on
1088valmis.
1089	</em>
1090</p>
1091<p align="left" style="margin-bottom: 0cm; line-height: 100%; margin-left: 60px;"><em><strong>Koiviston
1092kantaa ei tunneta 
1093	</strong></em>
1094</p>
1095<p align="left" style="margin-bottom: 0cm; line-height: 100%; margin-left: 60px;"><em>Hallituksen
1096ministereistä ulkomaankauppaministeri Pertti Salolainen (kok) ja
1097ulkoministeri Paavo Väyrynen (kesk) ovat kiistelleet äänekkäimmin
1098Suomen EY-jäsenyyspäätöksen aikataulusta. Pääministeri Aho on
1099ilmoittanut, ettei hänellä ole vielä kantaa, 
1100	<strong>päätetäänkö
1101asiasta helmikuussa kuten Salolainen vaatii
1102	</strong>, vai toukokuussa kuten
1103Väyrynen haluaa.
1104	</em>
1105</p>
1106<p align="left" style="margin-bottom: 0cm; line-height: 100%; margin-left: 60px;"><em>IS:n
1107tietojen mukaan hallitukselta puuttuu Koiviston näkemys
1108aikataulusta. Sen enempää Aho, Salolainen kuin Väyrynenkään
1109eivät ole tiedustelleet Koiviston virallista kantaa. Ulkopolitiikan
1110johtajana presidentti tekee päätöksensä riippumatta hallituksen
1111kannasta. Koivistolla on valta päättää, haetaanko Suomen
1112EY-jäsenyyttä heti alkuvuodesta vai loppukeväästä Suomen
1113Keskustan sisäisen mielipidekamppailun jälkeen. Koivistolta
1114odotetaan myös pikaista mielipidettä, kuka ryhtyy johtamaan
1115mahdollisia EY-jäsenyysneuvotteluja, Salolainen, Väyrynen vai Aho?
1116	</em>
1117</p>
1118<p align="left" style="margin-bottom: 0cm; line-height: 100%; margin-left: 60px;"><em><strong>Varaumat
1119selville 
1120	</strong></em>
1121</p>
1122<p align="left" style="margin-bottom: 0cm; line-height: 100%; margin-left: 60px;"><em>UM:n
1123EY-raportin perusteella selviävät Suomen tarvitsemat varaumat ja
1124siirtymäajat, jos Suomesta tulee EY:n täysjäsen. Samalla kirjataan
1125Suomen vaatimukset EY:n sääntöjen muuttamiseksi. Joka kerta kun EY
1126on ottanut uusia jäseniä, on korjailtu Euroopan yhteisön sääntöjä
1127joltakin osin.
1128	</em>
1129</p>
1130<p align="left" style="margin-bottom: 0cm; line-height: 100%; margin-left: 60px;"><em>Raportin <strong>kriittisin osa käsittelee maataloutta</strong>, jonka asema
1131muuttuisi olennaisesti EY-jäsenyyden myötä. Vertailutietoja
1132esitellään mm. Tanskasta ja Saksasta, jonka maataloudesta on
1133kolmannes EY-tukiaisten varassa. UM:n kotimaisina tietolähteinä
1134ovat olleet mm. Maataloustuottajain Keskusliiton, Teollisuuden
1135Keskusliiton, Elinkeinoelämän valtuuskunnan ja Keskuskauppakamarin
1136aiemmin tekemät EY-kannanotot ja selvitykset.
1137	</em>
1138</p>
1139<p align="left" style="margin-bottom: 0cm; line-height: 100%; margin-left: 60px;"><em>IS:n
1140tietojen mukaan UM:n raportti onkin enemmän yhteenveto jo olemassa
1141olevista tiedoista kuin uutta aineistoa tuottava tutkimus.
1142	</em>
1143</p>
1144<p align="left" style="margin-bottom: 0cm; line-height: 100%; margin-left: 60px;"><em>A.-P.
1145Pietilä
1146	</em>
1147</p>
1148<p align="left" style="margin-bottom: 0cm; line-height: 100%;"><strong>Kuva uutisesta</strong>
1149</p>
1150<p><img src="https://asiakas.kotisivukone.com/files/jormajaakkola.kotisivukone.com/Jasenyyshakemus/1000-sivuinen_Koivistolle_HS_16121991_1.jpg?rnd=1770891730299" alt="https://asiakas.kotisivukone.com/files/jormajaakkola.kotisivukone.com/Jasenyyshakemus/1000-sivuinen_Koivistolle_HS_16121991_1.jpg?rnd=1770891730299" width="7
115074" height="480" class="shrinkToFit" data-ksk-width="774" style="width: 708px;">
1151</p>
1152<p><img src="https://asiakas.kotisivukone.com/files/jormajaakkola.kotisivukone.com/Jasenyyshakemus/1000-sivuinen_Koivistolle_HS_16121991_2.jpg?rnd=1770891826444" alt="https://asiakas.kotisivukone.com/files/jormajaakkola.kotisivukone.com/Jasenyyshakemus/1000-sivuinen_Koivistolle_HS_16121991_2.jpg?rnd=1770891826444" width="854" height="286" class="shrinkToFit" data-ksk-width="854" style="width: 708px;">
1153</p>
1154<p>Väliotsikko<strong>: </strong><strong>KOIVISTON KANTAA EI TUNNETA!
1155	</strong>
1156</p>
1157<p>Lisätutkimukseni ovat tyrmääviä: Löytyi <strong>"Road map EY-jäsenyyteen"!</strong>
1158</p>
1159<p class="western">Ylen ohjelmassa <strong>&rdquo;Itseasiassa kuultuna
1160Pertti Salolainen&rdquo; EY-pääneuvottelija Salolainen kertoi
1161päiväyksestä 28.8.1991
1162	</strong>, jolloin hän pyysi audienssia presidentin
1163luokse kertoakseen, että komission puheenjohtaja Jacques Delors oli
1164toivonut Suomelta pikaista jäsenyyshakemuksen jättämistä, ettei
1165Suomi jää neuvottelujunasta. 
1166	<strong>Salolainen tulkitsi, että
1167Koivisto halusi jäsenyyshakemuksen jättämistä.
1168	</strong>
1169</p>
1170<p class="western">Presidentti Koivisto kertoo muistelmissaan
1171&rdquo;Historiantekijät Kaksi kautta II&rdquo; luvussa "SUOMEN EY-JÄSENYYS"
1172otsikon &rdquo;Jäsenyyttä aletaan selvittää&rdquo; alla sivulla 531:
1173</p>
1174<p class="western" style="margin-left: 2.65cm">&rdquo;<i>Integraatioasioista
1175vastannut ulkomaankauppaministeri 
1176	<strong>Pertti Salolainen sanoi 27.
1177elokuuta, että hallituksen pitäisi parantaa valmiuttaan ja tehdä
1178päätös EY-jäsenyyden hakemisesta
1179	</strong>, jos siihen on
1180tarvetta.
1181	<br>
1182	Lausunto aiheutti hallituksen sisällä hämminkiä.
1183Salolainen ei ollut puhunut siitä muun hallituksen kanssa etukäteen.
1184Minullekin Salolaisen lausunto tuli yllätyksenä. 
1185	<strong>Se, mitä hän oli
1186sanonut, oli minusta perusteltua ja hyväksyttävää. Olisi vain
1187ollut parempi, jos asia olisi tullut toisella tavalla esille.
1188	</strong>&rdquo; </i>
1189</p>
1190<p class="western"><strong>Koivisto näki EY-jäsenyyden hakemisen myönteisenä, mutta
1191siitä olisi keskusteltava matalalla profiililla.
1192	</strong> Tähän viittaa
1193myös se, mitä Koivisto kirjoittaa muistelmiensa sivulla 532:
1194</p>
1195<p class="western" style="margin-left: 2.65cm">&rdquo;<i>Keskustellessani
1196Gro Harlem Brundtlandin kanssa Oslossa 
1197	<strong>2. syyskuuta kerroin
1198yrityksistäni hillitä Suomessa käytävää EY-keskustelua
1199	</strong>.&rdquo; </i>
1200</p>
1201<p class="western">Koiviston kannasta ei tiedetty, koska Koivisto ei halunnut siitä keskusteltavan. Toinen sitaatti:
1202</p>
1203<p class="western" style="margin-left: 100px;">&rdquo;<i>Kotiin palattuani annoin ohjeeksi
1204hallitukselle: &rdquo;Tärkeätä on paitsi itse päätökset, myös 
1205	<strong>ne
1206argumentit, joilla asiaa perustellaan
1207	</strong>.&rdquo;&rdquo;</i>
1208</p>
1209<p class="western">Salolainen ei 27. elokuuta tiennyt, että selvitystä
1210jäsenyydestä oltiin jo suunnittelemassa. Alpo Rusi kertoo kirjansa
1211&rdquo;Mariankadun puolelta&rdquo; luvussa &rdquo;Kesärannan iltapala"
1212sivulla 60, että 
1213	<strong>&rdquo;EU-jäsenyyden etuja ja haittoja koskeva
1214selvitys&rdquo; oli esillä jo heinäkuussa
1215	</strong>. Valtiosihteeri Martti
1216Ahtisaarta oltiin esittämässä vetäjäksi. Ministereistä mukana
1217oli vain pääministeri Aho.
1218</p>
1219<p class="western">Luvussa &rdquo;Road map EY-jäsenyyteen&rdquo;
1220sivulla 62 Rusi kertoo, että 
1221	<strong>syyskuussa käynnistyi varsinainen
1222EU-jäsenyyden etuja ja haittoja koskevan työryhmän työ.
1223	</strong> Rusi
1224kertoo, että lokakuussa Ahtisaari piiskasi EY-selvitystyöryhmää
1225jo tulokseen ja Rusin päiväkirjan mukaan 
1226	<strong>10. lokakuuta Brysselistä
1227ilmoitettiin, että viimeinen turvallinen ajankohta hakea jäsenyyttä
1228on helmikuu
1229	</strong>.
1230</p>
1231<p class="western">Edelleen Rusi kertoo, että 25.10.1991 ministeri
1232Salolainen ilmoitti presidentille ryhtyvänsä ajamaan jäsenyyttä
1233maksimaalisesti ja että 8.11.1991 kokoontui aivoriihi, johon
1234osallistuivat ministeri Salolainen, suurlähettiläs Paavo Kaarlehto,
1235alivaltiosihteeri Veli Sundbäck, osastopäällikkö Antti Satuli ja
1236toimistopäälliköt Eikka Kosonen ja Alpo Rusi. 
1237	<strong>Palaverissa
1238luonnosteltiin Suomen jäsenyystie, jota ei uskallettu näyttää
1239eduskunnalle.
1240	</strong>
1241</p>
1242<p class="western">Rusi kertoo, että selvitystyö saatiin
1243alustavasti valmiiksi 26.11.1991.
1244</p>
1245<p class="western">Ulkopolitiikasta määräävänä henkilönä
1246Koivisto tietenkin oli koko ajan ollut tietoinen jäsenyyden hakemisesta ja selvitystyön tekemisestä.
1247</p><br>
1248<h3 style="margin-left: 60px;"><strong>MAATALOUDEN REUNAEHDOT</strong></h3>
1249<p>Eduskunnalle annettuun tiedonantoon tuli maininta maatalouden reunaehdoista. <br>Mainittakoon, että Unto Hämäläinen kertoo kirjassaan "Lännettymisen 
1250lyhyt historia", että reunaehtoja pidettiin yllä keskustalaisten 
1251pehmittämiseksi - hyväksymään jäsenyys.
1252</p>
1253<p>Tiedonanto tietenkin meni jo torstaina 27.2.1992 eduskuntaan. Sosiaalidemokraatit pitivät heti Kalevalanpäivänä eli perjantana 28.2.1992 kokouksen, jossa päättivät antaa hallitukselle luottamuksen. Niinpä sosiaalidemokraatit tekivät Liisa Jaakonsaaren johdolla vastaehdotuksen, jolla hyväksyvät hallituksen EY-toimintal
1253injan, mutta ilman maatalouden reunaehtoja: Syntyi "<strong>KYLLÄ vastaan KYLLÄ"</strong> -äänestys.
1254</p>
1255<h3 style="margin-left: 60px;">"KYLLÄ vastaan KYLLÄ" -ÄÄNESTYS</h3>
1256<p><strong></strong>Suomen Kuvalehti kertoi "KYLLÄ vastaan KYLLÄ"-äänestyksestä 6.3.1992 sivut 8 ja 9:<strong></strong>
1257</p>
1258<p><img src="https://asiakas.kotisivukone.com/files/jormajaakkola.kotisivukone.com/Jasenyyshakemus/SK_K-K_060392_8.jpg?rnd=1770376083073" alt="https://asiakas.kotisivukone.com/files/jormajaakkola.kotisivukone.com/Jasenyyshakemus/SK_K-K_060392_8.jpg?rnd=1770376083073" width="650" height="850" class="shrinkToFit" data-ksk-width="650">
1259</p>
1260<p><br>
1261</p>
1262<p><img src="https://asiakas.kotisivukone.com/files/jormajaakkola.kotisivukone.com/Jasenyyshakemus/SK_K-K_060392_9.jpg?rnd=1770376133961" alt="https://asiakas.kotisivukone.com/files/jormajaakkola.kotisivukone.com/Jasenyyshakemus/SK_K-K_060392_9.jpg?rnd=1770376133961" width="650" height="850" class="shrinkToFit" data-ksk-width="650">
1263</p>
1264<p>Sivulla 9 alareunassa on otsikko "Myönteinen, myönteisempi". Otsikon alla on teksti:
1265</p>
1266<p style="margin-left: 80px;"><em>"Uutisvuodon takia Sdp ehti leimata tiedonannon liian maatalouspainotteiseksi ja ennen kuiin sitä oli edes virallisesti julkistettu. Puolueen eduskuntaryhmä päätti Kalevalan päivänä pidetyssä kokouksessaan laatia vaihtoehtoisen, esityksen, jossa samoin kuin hallituksen paperissa kannatetaan jäsenhakemuksen jättämistä, mutta eri perustein."
1267	</em>
1268</p>
1269<p>Sdp siis halusi antaa hallitukselle luottam,uksen, mutta ilman maatalouden reunaehtoja. <br>Toinen sitaatti oikean palstan yläosasta:
1270</p>
1271<p style="margin-left: 80px;"><em>"Jos  hallituksen EY-myönteinen <strong>tiedonanto saa vastaansa Sdp:n vielä EY-myönteisemmän ponnen</strong>, EY:n vastustajienkin on helppo äänestää hallituksen mukana."
1272	</em>
1273</p>
1274<p><strong>"KYLLÄ vastaan KYLLÄ"</strong> -äänestys ei ollut mikä tahansa äänestys, sillä jäsenyyshakemusselvitykseni dokumentit kertovat, että <strong>Suomi hyväksyi jo jäsenyyshakemuksessa</strong> sekä <strong>acquis communautairen</strong> eli EY:n silloisen säännöstön että myös <strong>finalité politique'n</strong>, joka tarkoittaa suomeksi poliittista päämäärää (tulevan liittovaltiokehityksen): <strong>Yhteisen rahan ja puolustuksen sekä oikeusasiat, lopulta EU-perustuslain.</strong>
1275</p>Mainittakoon, että kaikki EY-sopimukset, Rooman sopimuksesta alkanut
1276 acquis communautaire lopulliseen Maastrichtin sopimukseen, finalité 
1277politique'en, ovat EY:n perussopimuksia. Kaikki perussopimuksiin 
1278liittyvät uudistukset tulevat voimaan asetuksella ilman jäsenmaan 
1279parlamentin äänestyspäätöstä!
1280<h3 style="margin-left: 80px;"><strong>PÄÄMINISTERI ESKO AHON PUHE EDUSKUNNASSA 16.3.1992</strong></h3>
1281<p>Eduskunta äänesti 18.3.1992 valtioneuvoston tiedonannosta. Eduskunnan pöytäkirjaan 16.3.1992 sivulle 480 on dokumentoitu tiedonantokeskustelun puhe, jossa pääministeri Esko Aho sanoi:
1282</p>
1283<p style="margin-left: 80px;">&ldquo;<i>Integraatio on edistynyt ja edennyt Euroopan yhteisössä vaiheittain syventyen ja laajentuen. <strong>Maastrichtin sopimuksella jäsenmaat kehittivät yhteisöä uuteen vaiheeseen kohti taloudellista ja poliittista unionia.</strong> <strong>Pyrkiessään EY:n jäseneksi Suomi on valmis hyväksymään yhteisön nykyisen säännöstön, Maastrichtin sopimuksen sisällön ja Euroopan unionin päämäärän.</strong>&rdquo; </i><br>
1284</p>
1285<p><strong>Antti Kuosmanen kertoo kirjassaan &ldquo;Suomen tie EU:n jäseneksi&rdquo;</strong> samasta asiasta luvussa<strong> &ldquo;1.5. Jäsenyys tavoitteeksi&rdquo;,</strong> sivulla 16:
1286</p>
1287<p style="margin-left: 80px;">&rdquo;<i>Pääministeri Ahon puhe eduskunnalle 16.3.1992 tiedonannon johdosta käydyn keskustelun aluksi oli yksi jäsenyysprosessin virstanpylväitä. Sitä ei ollut suunnattu vain eduskunnalle, vaan mitä suurimmassa määrin myös tuleville neuvottelukumppaneille EY:ssä. Siinä viestittiin, että <strong>Suomi jäsenyyttä hakiessaan hyväksyi Maastrichtin sopimuksen samoin kuin EY:n &ldquo;acquis&rsquo;n&rdquo; ja &ldquo;finalite politique&rsquo;n&rdquo;</strong> (näiden termien sisällöstä tulee enemmän puhetta tuonnempana).&rdquo; </i><br>
1288</p>
1289<p>Ahon puhetta ei Kuosmasen mukaan suunnattu ainoastaan eduskunnalle, vaan sen englanninkielinen käännös lähetettiin tuleville neuvottelukumppaneille.
1290</p>
1291<p>Seuraava sitaatti on Ulkoministeriöstä saadun käännöksen sivulta 3:
1292</p>
1293<p style="margin-left: 80px;"> &rdquo;<i>Integration in the European Community has proceeded in stages, by broadening and deepening. In the Maastricht Treaty the member states entered a new stage towards economic and political union. <strong>In seeking EC membership, Finland approves the acquis communautaire, the content of the Maastricht Treaty and the finalite politique of the European Union</strong>.&rdquo;<br>
1294	</i><br>
1295</p>
1296<p>EY:n &ldquo;acquis&rsquo;n&rdquo; ja &ldquo;finalite politique&rsquo;n&rdquo; Kuosmanen selittää kirjansa toisessa kohdassa. Ne tarkoittavat silloisen EY-säädöstön ja Maastrichtin sopimukseen kirjoitetun tulevan Unionin poliittisen päämäärän hyväksymistä etukäteen - jo 18.3.1992.
1297</p>
1298<p>Jostakin syystä Kuosmasen kirja vedettiin hätäisesti pois myynnistä.
1299</p>
1300<p><strong>Miksi pääministeri Aho sanoi, että Suomi jo jäsenyyshakemuksessa hyväksyy kaikki silloiset EY-säädökset ja myös suunnitellut Maastrichtin sopimuksessa julkistetut Euroopan Unionin liittovaltioaiheet?
1301	</strong>
1302</p>
1303<p><strong>Siksi, että Maastrichtin sopimus vaati Maastrichtin sopimuksen hyväksymistä jo etukäteen ja juuri siksi Aho halusi &rdquo;parlamentarisoida&rdquo; jäsenyyshakemuksen etukäteisvelvoitteet ovelalla tavalla.</strong>
1304</p>
1305<p><strong><br></strong>
1306</p>
1307<p><strong>Kokemäen Jalonojalla 23.2.2026</strong>
1308</p>
1309<p><strong>Jorma Jaakkola</strong>
1310</p><br>
1311<p><br>
1312</p>
1313<p><br>
1314</p>
1315<p><strong>
1315Edellä oleva luku on melko viimeistelty. Tähän tulee luku II. Tietojen lisäämistä ja jäsentelyä riittää...
1316	</strong>
1317</p>
1318<p><strong></strong>
1319</p>
1320<h1 style="margin-left: 180px;"><strong>LUKU II</strong></h1>
1321<p><strong></strong>
1322</p>
1323<h2 style="margin-left: 80px;"><strong>SUOMEN TIE EY:N JÄSENEKSI KRONOLOGISESTI</strong></h2><strong>
1324</strong>
1325<h3 style="margin-left: 80px;">EUROOPAN YHDENTYMISEN TAUSTA</h3>
1326<p>Euroopan yhdentyminen ja siinä EU:n yhteydessä mainittu rauhanyhteisö sai alkunsa Euroopan yhdentymisen isänä pidetyn kreivi Richard Codenhove-Kalergin kirjasta "Paneuropa" vuonna 1923.
1327</p>
1328<p><strong></strong>Coudenhove-Kalergi kirjoitti kirjan, koska oli murheellinen ensimmäisen maailmasodan tragedioista. Kirjan ajatuksena oli, että uusi sota vältettäisiin,
1329kun Euroopan valtiot yhdistyvät rauhanomaisesti.
1330</p>Kun pankkiirit Louis
1331Rothschild ja Max Warburg saivat kuulla Paneuropa-kirjasta, he
1332halusivat tutustua Coudenhove-Kalergiin.
1333<strong></strong>
1334<p>Coudenhove-Kalergi kertoo kirjassaan <strong>"Ein Leben für
1335Europa"
1336	</strong> ("Yksi elämä Euroopalle") sivuilla
1337124 ja 125, että vuonna 1924
1338	<strong> pankkiiri Louis Rothschild</strong>
1339	soitti hänelle ja kertoi toisen pankkiirin ja Venäjän
1340vallankumouksen rahoittajan
1341	<strong> Max Warburgin</strong> lukeneen
1342Coudenhove-Kalergin kirjan ja häneen tahdottaisiin tutustua.
1343</p>
1344<p><strong>Warburg
1345antoi Coudenhove-Kalergille spontaanisti 60 000 kultamarkkaa
1346paneurooppaliikkeen edistämiseen.
1347	</strong>
1348</p>
1349<p>Pan-Eurooppa tarkoittaa yleiseurooppaa. Pankkiireille ei riittänyt
1350Paneurooppa, vaan he ryhtyivät havittelemaan globaalin eli
1351maailmanlaajuisen talouden hallintaa 
1352	<strong>UUDELLA MAAILMANJÄRJESTYKSELLÄ</strong>.
1353</p>
1354<p><br>
1355</p>
1356<h3 class="western" style="line-height: 115%; margin-left: 60px; margin-top: 0cm; margin-bottom: 0.25cm;">
1357<strong>UUSI MAAILMANJÄRJESTYS USA:N KAKSIPUOLEISESSA VAAKUNASSA</strong></h3>
1358<p style="margin-left: 60px;"><strong>ILLUMINATIN YHTEYS
1359YHDYSVALTOJEN VAAKUNAAN
1360	</strong>
1361</p>
1362<p style="margin-bottom: 0cm">Illuminatien (valaistujen) järjestön
1363perusti baijerilainen jesuiittaoppinut Adam Weishaupt.
1364</p>
1365<p>Illuminatin väitetään olleen tärkeässä osassa Yhdysvaltain
1366perustamisessa. Yhdysvaltain perustajaisien Thomas Jeffersonin, John
1367Adamsin ja Benjamin Franklinin väitettiin liittyneen Ranskan
1368Illuminatiin vuoden 1784 rauhansopimusneuvotteluissa Ranskassa.
1369</p>
1370<p>Adam
1371Weishauptin väitettiin tavanneen Yhdysvalloissa Franklinin ja
1372antaneen tälle &rdquo;suuren sinetin&rdquo;, jonka 
1373	<strong>&rdquo;kaikkinäkevä silmä&rdquo;
1374on nykyisin Yhdysvaltain yhden dollarin setelissä
1375	</strong>. <br>Euroopassa
1376Illuminatiin yhdistettiin vaikutusvaltaisen Rothschildin
1377pankkiirisuvun perustaja 
1378	<strong>Mayer Amschel Rothschild.
1379	</strong>
1380</p>
1381<p><br>
1382</p>
1383<h3 class="western" style="line-height: 115%; margin-left: 2.12cm; margin-top: 0cm; margin-bottom: 0.25cm">YHDYSVALTOJEN KAKSIPUOLEINEN VAAKUNA/SINETTI</h3>
1384<p><strong>Vaakunan etupuoli:</strong>
1385</p><br>
1386<p><br><img src="" data-ksk-width="0"><img src="https://asiakas.kotisivukone.com/files/jormajaakkola.kotisivukone.com/Pan-Eurooppa/Sinetin_etupuoli.png?rnd=1770816303971" alt="https://asiakas.kotisivukone.com/files/jormajaakkola.kotisivukone.com/Pan-Eurooppa/Sinetin_etupuoli.png?rnd=1770816303971" width="400" height="400" class="shrinkToFit transparent" data-ksk-width="400">
1387</p><br>
1388<p>"E pluribus unum" = Monesta yksi. <br>Vertailun vuoksi EU:n motto: "In varietate concordia" = Moninaisuudessaan yhtenäinen.
1389</p><br>
1390<p><strong>Vaakunan kääntöpuoli:</strong>
1391</p>
1392<p><br><img src="" data-ksk-width="0"><img src="https://asiakas.kotisivukone.com/files/jormajaakkola.kotisivukone.com/Pan-Eurooppa/Sinetin_takapuoli.png?rnd=1770816343289" alt="https://asiakas.kotisivukone.com/files/jormajaakkola.kotisivukone.com/Pan-Eurooppa/Sinetin_takapuoli.png?rnd=1770816343289" class="transparent" data-ksk-width="400">
1393</p><br>
1394<p>"Annuit C&oelig;ptis" eli "Hän puoltaa tehtäväämme" (Hänellä viitataan Jumalaan).<br>Novus Ordo Seclorum" eli <strong>"Uusi aikakausien järjestys"</strong>.
1395</p>
1396<p>Rakentamisessa kesken jääneen pyramidin päällä on "<strong>kaikkinäkevä silmä"</strong>.
1397</p>
1398<p>Kyseiset kuvat/vaakunat ovat olleet <strong>yhden dollarin setelissä</strong> jo vuodesta 1935 alkaen.
1399</p><strong>
1400<p><strong>Coudenhove-KalergistaTämä sitaatti löytyi Turun yliopiston sivulta:</strong>
1401</p>
1402</strong>
1403<p style="margin-left: 2.12cm"><strong><em>"Toisen maailmansodan jälkeen
1404käynnistyneen 
1405	</em>Euroopan yhdentymisprosessin perustan
1406rakentamisessa
1407	</strong><em> itävaltalaisella </em><strong>kreivi
1408Richard Coudenhove-Kalergilla
1409	</strong><em> (1894 - 1972) ja hänen
1410	</em><strong>Paneurooppa</strong><em>-liikkeellään on ollut
1411keskeinen sija.
1412	<br>
1413	</em><strong>Coudenhove-Kalergi </strong><em>jos
1414kuka ansaitsee kunnianimen "Euroopan isä".
1415	</em>
1416</p>
1417<p style="margin-left: 2.12cm"><em>Euroopan vanhimman
1418yhdentymisliikkeen, Paneuroopan vaikutus on tullut Euroopan
1419yhdentymisessä esille monin tavoin. 
1420	</em><strong>Coudenhove-Kalergi
1421	</strong><em>oli vuonna 1947 johtavana sieluna mukana pystyttämässä
1422Euroopan parlamentaarikkojen liittoa, ensiaskelta kohti vuonna 1949
1423perustettua Euroopan neuvostoa. Tästä taas muodostui peruskivi koko
1424yhtyneen Euroopan kivijalkaan.
1425	</em>
1426</p>
1427<p style="margin-left: 2.12cm"><strong>Richard Coudenhove-Kalergilla
1428oli merkittävä asema myös Euroopan yhdentymisen jatkokehittelyssä.
1429Vuonna 1951 allekirjoitettu sopimus Euroopan hiili- ja
1430teräsyhteistyöstä oli tavoite, jota Coudenhove-Kalergi oli pitänyt
1431esillä jo vuonna 1923. 
1432	</strong><em>Myös taloudellista yhteistyötä
1433vuonna 1958 laajentamaan perustettu Euroopan talousyhteisö, Euroopan
1434unionin ydin, oli Coudenhove-Kalergin varhaisten visioiden täyttymys.
1435	</em><strong>Paneurooppa-liikkeeltä Euroopan unioni on perinyt myös
1436ulkoiset symbolinsa, Euroopan hymnin ja Euroopan tähtilipun.
1437	</strong><em>
1438	Tämä kaikki osoittaa hyvin, että vaikka Euroopan
1439yhdentymisprosessin ylläpitämisestä kiitetäänkin juhlapuheissa
1440valtioita ja niiden johtajia, niin yhdentymisen suunnan näyttäjinä
1441myös yksityisten henkilöiden ja kansalaisjärjestöjen osuus on
1442ollut usein hyvin keskeinen."
1443	</em>
1444</p>
1445<p>Olin poiminut yllä olevan tiedon osoitteesta (linkki ei enää toimi):
1446</p>
1447<p class="western" style="line-height: 100%; margin-bottom: 0cm;">
1448	<br>
1449	<u><a href="http://domino.utu.fi/tiedotus/tiedotukset.nsf/2cc140786c515fab422568a4003f5d25/a757af401fb25e44c2256baa003c1077?OpenDocument" target="_blank">http://domino.utu.fi/tiedotus/tiedotukset.nsf/2cc140786c515fab422568a4003f5d25/a757af401fb25e44c2256baa003c1077?OpenDocument</a></u>
1450</p><br>
1451<div><strong>Uusi maailmanjärjestys käynnistyi Euroopan yhdentymisellä.</strong> <br>Kun tavoitteena on yksi valuutta ja pääomien kulku on vapaata yli valtioiden rajojen, on talouden valloittaminen yksinkertaista, <strong>kaikkinäkevällä, valvovalla silmällä</strong>:<br>- Euromaiden pankkitilien välinen rahaliikenne kulkee Frankfurtin kautta, jolloin tiedot tallentuvat tietokoneelle. <br>- Toinen valvova silmä on EU-jäsenmaiden ALV-perusteinen jäsenmaksu, jonka perusteella sisäpiiri tietää jokaisen pörssiyrityksen taloustilanteen. Pitkäaikaisten Frankfurtin tallenteiden seurauksena tiedetään jokaisen pörssiyhtiön todellinen arvo. <br>- Osakkeiden lukumäärällä saadaan tietää pörssiosakkeen todellinen arvo.
1452</div>
1453<div>Näin pörssikursseja voidaan vedättää.
1454</div>
1455<p><br><strong>Talouden vallankumous on pankkiirien</strong><strong> valtaan</strong><strong> pääsyn avaimena kuten bernsteinilaisella sosialidemokratialla, jolla vallankumous tehdään verettömästi kynällä, kun talous on siihen kypsä.
1456	</strong>
1457</p>
1458<h3 style="margin-left: 80px;">MAUNO KOIVISTO- BERNSTEINILAINEN SOSIALISTI</h3>
1459<p>Kirjassa "Mauno Koivisto - koko kansan presidentti" kerrotaan: Kun Mauno Koivisto oli valittu tasavallan presidentiksi, rouva Tellervo Koivisto sanoi toim
1459ittajalle: -Mauno on bernsteinilainen sosialisti.
1460</p>
1461<p>Bernsteinilaisuus tarkoittaa <strong>vallankumousta kynällä, talouden kautta, verettömästi</strong>.
1462</p>
1463<h3 style="margin-left: 80px;"> EDUARD BERNSTEIN</h3>
1464<p>Eduard
1465Bernstein (1850 Berliini &ndash; 1932) oli saksalainen
1466sosiaalidemokraattinen teoreetikko ja poliitikko, joka syntyi
1467juutalaiseen perheeseen.
1468</p>
1469Tämä lainaus on peräisin <strong>Eduard Bernsteinin </strong>teoksesta <strong>"</strong><strong>Sosialismin edellytykset ja sosialidemokratian tehtävät"</strong> (Die Voraussetzungen des Sozialismus und die Aufgaben der Sozialdemokratie), joka julkaistiin vuonna 1899:
1470<div>
1471	<p style="margin-left: 80px;"><i>"Ei vielä voi päättää, milloin maailman markkinat koko laajuudessaan ovat valmiiksi muodostuneina... maailmanmarkkinat ovat voimaperäisen sekä ulkoisen että sisäisen laajentumisen alaiset." </i>
1472	</p>
1473</div>
1474<h3 style="margin-left: 40px;">CIA:N YHTEYS SUOMEN SOSIAALIDEMOKRAATTISEEN PUOLUEESEEN</h3>
1475<p style="margin-top: 0.49cm; margin-bottom: 0.49cm; line-height: 100%; margin-left: 0.85cm"><strong>MAUNO KOIVISTO - HISTORIAN TEKIJÄ</strong>
1476</p>
1477<strong>Mauno Koiviston muistelmakirjassa HISTORIAN TEKIJÄT- Kaksi
1478kautta II, Kirjayhtymä Oy Helsinki, WSOY Juva, 1995, on
1479erikoista jo kirjan nimi.
1480</strong>
1481<br>
1482Koivisto on siis ollut <strong>yksi maailman historian
1483tekijöistä. Se käy ilmi myös kirjan paperisen suojakannen
1484tekstistä, mm:
1485"Presidentti Koivisto kertoo yksityiskohtaisesti suhteistaan suurvaltojen johtajiin, käydyistä keskusteluista, neuvotteluista ja kokouksista."
1486<br>
1487</strong>
1488<p>
1489	Tietoa löytyy kirjan sisällysluettelosta: <br>
1490	<strong><br><br>Luku IV:    UUSI MAAILMAN JÄRJESTYS</strong>
1491	Uudesta maailmanjärjestyksestä Koivisto kirjoittaa sivuilla 333 - 375.
1492</p>
1493<p>
1494	Tietoa tekstistä:
1495	<br>
1496	Koivisto kertoo sivulla 102 tavanneensa George Bushin 26.9.1983.
1497	<br>
1498	George Bush oli toiminut CIA:n päällikkönä ennen
1499valintaansa varapresidentiksi.)
1500	<br>
1501	Seuraavalla sivulla (103) Koivisto kertoo seuraavana päivänä
1502lounastaneensa presidentti 
1503	<strong>Ronald Reaganin</strong> kanssa.
1504</p>
1505<p style="margin-top: 0.49cm; margin-bottom: 0.49cm; line-height: 100%">
1506	<strong>LUKIJALLE </strong>-kirjoituksessaan sivulla 10 Koivisto
1507kirjoittaa:
1508</p>
1509<p style="margin-top: 0.49cm; margin-bottom: 0.49cm; line-height: 100%; margin-left: 1.27cm; margin-right: 1.27cm">
1510	<em>"<strong>Uuden maailmanjärjestyksen</strong> synnyssä
1511näytteli suurta myös osaa 
1512	<strong>Ronald Reagan</strong>, joka..."</em>
1513</p>
1514Sitaatti sivulta 16 Koiviston kirjan luvusta LÄHTÖKOHTANI, joka on
1515otsikoitu: 
1516<strong>"Suhteistani Neuvostoliittoon"</strong>:<br><br>
1517<em>"Oli täysi syy epäillä, että puolueesta
1518(sosialidemokraateista, kirj. huom.) eronnut poliittinen ryhmittymä
1519sai rahoitusta idästä ja SAK:sta irtaantunut ammattiyhdistyssiipi
1520sai rahoitusta lännestä. Omakohtaisesti voin todeta, että 
1521<strong>rahan
1522tulolännestä SAJ:lle oli tosiasia."
1523</strong></em>
1524<p><strong>Koivisto ei kerro, mistä raha oli peräisin, mutta
1525sosiaalidemokraattien saamastarahoituksesta kertoo kaksi lähdettä:
1526	</strong>
1527	<br>
1528</p>
1529<p>- Mikko Majanderin kirja <strong>"Demokratiaa dollareilla"
1530	</strong>
1531</p>
1532<p>- Ylen dokumenttiprojekti <strong>"Oskari Tokoi - renkipoika Kannuksesta"</strong><br>
1533</p>
1534<strong>CIA-rahoituksesta kertoo tämä Ylen dokumenttiprojekti: 
1535</strong>
1536<h1 class="western" style="margin-left: 2.65cm; line-height: 115%; margin-top: 0cm; margin-bottom: 0.25cm">
1537<strong>Dokumenttiprojekti:
1538Oskari Tokoi (1873 - 1963) 
1539</strong>
1540</h1>
1541<p class="western" style="margin-left: 2.65cm; margin-bottom: 0cm"><strong><em>Ei
1542katsottavissa 
1543	</em></strong>
1544</p>
1545<p class="western" style="margin-left: 2.65cm; margin-bottom: 0cm"><em><strong>57 min </strong>
1546	<br></em>
1547	<em><br><strong>Renkipoika Kannuksesta, Amerikan kaivosmies, kansanedustaja,
1548Suomen ensimmäinen sosialistipääministeri, sisällissodan
1549kapinajohtaja, maanpakolainen. Oskari Tokoin värikäs elämä.
1550Tekijät Robert Alftan ja Tapani Itäranta. 
1551	</strong></em>
1552	<br>
1553</p>
1554<p class="western" style="margin-left: 2.65cm; margin-bottom: 0cm"><strong><em>julkaistu
1555ke 2.9.2009 
1556	</em></strong>
1557</p>
1558<p class="western" style="margin-top: 0.49cm; margin-bottom: 0.49cm">Osoite
1559on 
1560	<a href="https://areena.yle.fi/1-240839">Dokumenttiprojekti:
1561Oskari Tokoi (1873 - 1963) | Yle Areena 
1562	</a>
1563</p>
1564<strong>Oskari Tokoi johti USA:an muuttaneiden suomalaisten keskuudessa hyväntekeväisyystoimintaa, jolla kerättiin rahaa sodan jälkeisenä pula-aikana Suomen auttamiseksi. 
1565<br><br>Tokoi ystävystyi CIA:n päällikön kanssa.</strong> Siitä seurasi, että CIA ryhtyi tukemaan Suomen sosiaalidemokratteja. Rahalla ostettiin tuotteita, joita Suomesta ei saatu. Tuotteet tuotiin tullivapaasti. Myynnistä tullut voitto talletettiin sosiaalidemokraattien tilille.
1566<br><br><strong>Samasta asiasta on Mikko Majander kirjoittanut kirjan "Demokratiaa
1567dollareilla".
1568</strong>
1569Molempien, Ylen dokumentti-projektin ja Demoktatiaa dollareilla, taustalla on <strong>SDP:n pitkäaikaisen taloudenhoitajan Aarne Paanasen asiakirjat</strong>. Paananen oli toimittanut ne parempaan talteen ruotsalaisten kollegojen arkistoon Tukholmaan joskus 1950-luvulla. Vuonna 2006 asiakirjat löytyivät ja ne palautettiin Suomeen.<br><br>
1570Majander kertoo sivulla 117, että Oskari Tokoi oli 26. päivä marraskuuta 1949 ilmoittanut:<br>
1571<p class="western" style="margin-top: 0.49cm; margin-bottom: 0.49cm; margin-left: 80px;"><strong><em>Amerikassa olevat Suomen Sosialidemokraattisen puolueen yksityiset ystävät lahjoittavat Suomen Sosialidemokraattiselle Puolueelle 25-30 miljoonaa savuketta, joiden myynnistä saadut varat on käytettävä Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen sanomalehdistön tukemiseen.</em></strong>
1572</p>
1573Majander jatkaa:
1574<em>
1575<p class="western" style="margin-top: 0.49cm; margin-bottom: 0.49cm; margin-left: 80px;"><em>Yksityiset ystävät oli koodisana, joka viittasi Mr. Barringerin taustatahoihin Washingtonissa. Toistaiseksi ei ole selvillä, mitä virastoa hän palveli, mutta sillä tuskin on kovin suurta merkitystä itse toiminnan kannalta. Kyse on täytynyt joka tapauksessa olla <strong>ulkoministeriön ja keskustietopalvelun ympärille kutoutuneesta verkostosta. Rahat CIA:n operaatioihin eivät tulleet kongressin vahvistamasta budjetista</strong>, joten Yhdysvaltain hallitus ei muodollisesti ollut niissä osallinen. <strong>Varoja kerättiin muun muassa säätiöiltä ja raharuhtinailta, ja niitä kierrätettiin erilaisten peitejärjestöjen kautta. Toimintaa pyörittivät varjomaailman miehet. Pelin sääntöihin kuului tiukka salailu
1575</strong>, jotta rahaa ei voitaisi yhdistää sen enempää hallitukseen kuin muihin lompakkoaan raottaviin tahoihin.</em>
1576</p></em>
1577Sivulla 124 Majander kirjoittaa:
1578<br>
1579<p class="western" style="margin-top: 0.49cm; margin-bottom: 0.49cm; margin-left: 80px;"><em>Valtioneuvosto hyväksyi SDP:n anoimukset 22. joulukuuta 1949, mikä ei jäänyt puolueen vastustajilta huomaamatta. Seuraavan päivän<strong> Vapaa Sana otsikoi etusivullaan: </strong></em><em><br>"Marshall-lahja sosdem. puolueelle 25-30 miljoonaa savuketta hallituksen luvalla<strong> ilman lisäveroa ja allennetuin tullein."</strong></em>
1580</p>
1581<p>Sivulla 142 Majander kirjoittaa:
1582	<br>
1583	<br>
1584</p>
1585<p style="margin-left: 80px;"><em>Asetelman arkaluontoisuutta kuvasi mieliala Yhdysvaltain poliitisen johdon huipulla. <strong>Presidentti Truman oli määrännyt CIA:n peiteoperaatiot hoidettavaksi niin, että käryn käydessä Yhdysvaltain hallitus pystyisi kiistämään kaiken vastuunsa niistä.</strong> Tuki tulisi kohdistaa luonteeltaan antikommunistisille voimille vapaan maailman uhanalaisissa maissa.</em>
1586</p>
1587<h3 style="margin-left: 80px;"><strong>TURKULAINEN KNOELLIGER-KERHO JA O-MAFIA</strong></h3>
1588<p><strong>Turkulaisten sosiaalidemokraattisten maistereiden,
1589lisensiaattien ja tohtoreiden Knoellinger-keskustelukerho käynnistyi
1590talvella 1953. 
1591	</strong>
1592</p>
1593<blockquote style="line-height: 115%; margin-left: 2.06cm; margin-bottom: 0.25cm">
1594	<em>"Knoellinger, Carl Erik (1906 - 1983) kansantaloustieteen
1595professori
1596	</em><strong> </strong>
1597</blockquote>
1598<blockquote style="line-height: 115%; margin-left: 2.06cm; margin-bottom: 0.25cm">
1599	<em><strong>Carl Erik Knoellinger oli Åbo Akademin kansantaloustieteen
1600professorina
1601	</strong> yli 30 vuotta. Hänen tärkein teoksensa oli
1602Fackföreningar och arbetsmarknad i Finland (Järjestösuhteet Suomen
1603työmarkkinoilla, 1959). Opettajana 
1604	<strong>Knoellinger inspiroi useita
1605henkilöitä, joilla oli myöhemmin merkittävää vaikutusvaltaa
1606Suomen talouspolitiikassa
1607	</strong>.&rdquo;</em><strong> </strong>
1608</blockquote>
1609<p><strong>Sitaatin lähde: <a href="http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/7341/">"Kansallisbibliografia"</a>
1610	</strong>
1611</p>
1612<p><strong>Tekstiä kirjasta Lauri J. Aho, Jarmo Luuppala, Manu
1613Paajanen: KOIVISTO HELLAHUONEESTA PRESIDENTIN LINNAAN Arvi A KARISTO
1614Oy, Hämeenlinna 1982, sivulta 135: 
1615	</strong>
1616</p>
1617<blockquote style="line-height: 115%; margin-left: 2.06cm; margin-bottom: 0.25cm">
1618	<em>"<strong>Kultainen Turun aika</strong></em><strong> </strong>
1619</blockquote>
1620<blockquote style="line-height: 115%; margin-left: 2.06cm; margin-bottom: 0.25cm">
1621	<em>Tellervo Koivisto on muistellut Turun vuosia elämänsä parhaina
1622aikoina, jolloin yö hupeni helposti väitellessä. 
1623	</em>
1624</blockquote>
1625<blockquote style="line-height: 115%; margin-left: 2.06cm; margin-bottom: 0.25cm">
1626	<em>- Istuttiin ja väiteltiin kaiken maailman asioista niin että
1627päätä pyörrytti, vaikka ei olisi nautittu mitään juomiakaan.
1628	<strong>Maunolla on ikään kuin tapa ympäröidä asiat kysymyksillä ja
1629sillä tavoin ennakolta tukkia porsaanreiät. Häneltä saa helposti
1630vastauksen, että tuon olen jo tutkinut, mutta entäs jos asia onkin
1631näin
1632	</strong>, Tellervo Koivisto on kuvannut ns. Knoellingerin piirin
1633keskusteluja. 
1634	</em>
1635</blockquote>
1636<blockquote style="line-height: 115%; margin-left: 2.06cm; margin-bottom: 0.25cm">
1637	<em><strong>Professori Carl Erik Knoellinger, joka oli Turussa toimineen
1638pienen piirin sielu
1639	</strong>, on viitannut teoksessaan Järjestösuhteet
1640Suomen työmarkkinoilla" myös noihin Tellervo Koiviston
1641muistojen öihin. Knoellinger totesi kirjansa alkusanoissa: "Olen
1642saanut paljon iloa ja innostusta keskusteluista, joita usean vuoden
1643aikana on Turussa käyty työmarkkinakysymyksistä kiinnostuneessa
1644pienessä piirissä, jonka kokoonpano on jonkin verran
1645vaihdellut.
1646	<br>
1647	<br>
1648	Miten piiri syntyi, ketä siihen kuului ja
1649mistä väiteltiin?
1650	</em><strong> </strong>
1651</blockquote>
1652<blockquote style="line-height: 115%; margin-left: 2.06cm; margin-bottom: 0.25cm">
1653	<em>Professori Väinö Luoma tapasi juuri Göteborgissa valmistuneena
1654lisensiaattina Turun akatemian silloisen kansantalous- ja
1655finanssitieteen professori Carl Erik Knoellingerin syksyllä 1952.
1656Tuon tapaamisen seurauksena syntyi ns. Knoellingerin piiri, jonka
1657toiminta käynnistyi talvella 1953. 
1658	</em>
1659</blockquote>
1660<blockquote style="line-height: 115%; margin-left: 2.06cm; margin-bottom: 0.25cm">
1661	<em>Kantajoukkona piiriin kuuluivat Knoellingerin ja Luoman lisäksi
1662nykyinen presidentti 
1663	<strong>Mauno Koivisto, Suomen Pankin johtaja Rolf
1664Kullberg
1665	</strong>, tutkijaprofessori Juhani Paasivirta, YK:n
1666apulaispääsihteeri Klaus Sahlberg, korkeakoulun lehtori Håkan
1667Sandström sekä edesmenneet 
1668	<strong>Suomen Pankin johtaja Timo Helelä</strong>,
1669satamakamreeri Kunto Lehto ja 
1670	<strong>SAJ:n puheenjohtaja Jaakko Rantanen</strong>. </em>
1671</blockquote>
1672Selvää on, että Knoellinger-keskustelukerho suunnitteli bernsteinilaista vallankumousta.
1673<p>Kerron alempana kolmesta keskustelukerhon henkilöstä, Koivistosta, Kullbergistä ja Jaakko Rantasesta.
1674</p>
1675<p style="margin-left: 80px;"><strong>KOIVISTOSTA:</strong>
1676</p>Seppo Lindblom kertoi Koivistosta kirjassa "Kyllä se siitä", sivulla 130:
1677<p style="margin-top: 0.49cm; margin-bottom: 0.49cm; line-height: 100%; margin-left: 2.12cm; margin-right: 1.27cm">
1678	<strong><em>"Koivisto kirjoitti jo 1950-luvulla, että<u> taloudellisen
1679toiminnan 
1680	</u>luonteen muuttuessa ja yhteiskunnallisen uudistustyön
1681jatkuessa
1682	<u> yksityisestä omistusoikeudesta voidaan tehdä
1683täysin sisällyksetön käsite
1684	</u>."</em></strong>
1685</p>Mauno Koiivsto oli muistelmakirjansa Historian tekijät Kaksi kautta II mukaan ollut tekemisissä CIA:n entisen päällikön Bushin kanssa, josta sittemmin tuli USA:n presidentti.
1686<p style="margin-left: 80px;"><strong>KULLBERGISTÄ:</strong>
1687</p>
1688<p><strong>Knoellinger-keskustelukerhon jäsenestä Rolf Kullbergistä tuli Suomen pankin pääjohtaja</strong>, jonka Koivisto käskytti harjoittamaan vahvan markan politiikkaa.
1689</p>
1690<strong>Ilmeisesti Suomen Pankin pääjohtaja Rolf Kullbergilla oli paha olo, koska antoi paljastavan haastattelun
1691Länsi-Savo-lehdelle. Haastattelu julkaistiin Länsi-Savo-lehden
1692100-vuotisjuhlanumerossa lauantaina 4.11.1989. Haastattelun otsikko: 
1693</strong>
1694<p style="margin-top: 0.49cm; margin-bottom: 0.49cm; margin-left: 1.59cm"><em><strong>"Taantuma vaikka tekemällä"</strong></em><strong></strong>
1695</p>
1696<p style="margin-top: 0.49cm; margin-bottom: 0.49cm"><strong>Ydinasia
1697tekstinä: 
1698	</strong>
1699</p>
1700<p style="margin-top: 0.49cm; margin-bottom: 0.49cm; margin-left: 1.59cm">
1701	<strong>&rdquo;</strong><strong><i>Taloudellisesta tilanteesta Kullberg
1702sanoo, että kysyntä Suomessa on pakotettava alas vaikka luomalla
1703keinotekoinen taantuma. Taantuman on Kullbergin mukaan oltava melko
1704syvä."
1705	</i></strong>
1706</p><strong>RANTASESTA:</strong>
1707<p><strong>Knoellinger-keskustelukerhon jäsenestä Jaakko Rantasesta tuli CIA-rahoitusta vastaanottaneen SAJ:n järjestösihteeri.</strong>
1708</p>Knoellinger-keskustelukerhon
1709tiedoista poiketen Jaakko Rantanen ei ollut SAJ:n puheenjohtaja vaan
1710järjestösihteeri. SAJ:llä nimittäin ei ollut ollenkaan
1711päätoimista puheenjohtajaa. Kun SAJ marraskuussa 1960 perustettiin,
1712tuli Rantasesta sen pääsihteeri ja Olavi Järvelästä
1713järjestösihteeri ja taloudenhoitaja. Ulkomailta mm.
1714tiedustelupalveluiltaet
1715rahat
1716kulkivat Järjestötuki ja Järjestöhuolto -nimisten yhdistysten
1717kautta, joita Rantanen ja Järvelä valvoivat. Käytännössä
1718kuitenkin Rantanen ja Järvelä johtivat SAJ:ta alusta lähtien.
1719Tarvittaessa Rantanen kävi myös rahanhakumatkoilla Ruotsissa ja
1720Sveitsissä, jossa CIA-rahoilla oli pankkitili.
1721<br>
1722Rantanen ja Järvelä pysyivät vuonna 1969 tapahtuneen
1723ammattiyhdistysliikkeen eheytymisen jälkeenkin SAJ:n rahoituksesta
1724vastanneiden Järjestötuen ja Järjestöhuollon johdossa. SAJ:n
1725varat siirrettiin ennen järjestön lopettamista eri säätiöille,
1726joita Rantanen ja Järvelä myös hallitsivat. Jaakko Rantanen
1727siirtyi SAJ:n toiminnan loputtua Enso-Gutzeit Oy:n palvelukseen ja
1728Olavi Järvelä jäi eläkkeelle. Lokakuussa 1976 Rantanen ja Järvelä
1729saivat molemmat surmansa Sysmässä, kun heidän autonsa törmäsi
1730kallioleikkaukseen. 
1731<br>On sanottu, että onnettomuus oli järjestetty peukaloimalla auton
1732jarruja.
1733<p>
1734	<br>Edesmennyt
1735ystäväni kauppatieteen tohtori ja Finnairin lentokapteeni Heikki Urmas teki väitöskirjan
1736tutkimalla ammattiyhdistystoimintaa 1970-luvun alussa. Heikki saavutti SAJ:n pääsohteeri Olavi Järvelän luottamuksen ja sai kopioida SAJ:n papereita. Kopioinnin jälkeen Heikki sai
1737tappouhkauksen mikäli julkaisee niitä. Heikki kertoi, että Suomen
1738Pankin pääjohtaja Koivisto oli sanonut Suomen Pankin johtokunnan
1739jäsenelle Päiviö Hetemäelle menevänsä Heikin väitöstilaisuuteen ylimääräiseksi opponentiksi. Hetemäki oli
1740kieltänyt Koivistoa menemästä. 
1741	<br>Koiviston ympärille syntyneen
1742O-ryhmän tehtävänä oli ollut epämieluisten henkilöiden
1743opponointi, jos ei väitöstilaisuudessa varsinaisen väitöksen jälkeen, niin mielipidepalstoilla.
1744</p>
1745<p>Mauno Koivisto ja Jussi Linnamo olivat ylimääräisinä opponentteina 22.3.1958 Raimo Ilaskiven väitöstilaisuusdessa. Ilaskiven väitöstilaisuus jäi O-ryhmän näkyvimmäksi operaatioksi.<br>Koska Koiviston verkostoon kuului monia merkittäviä henkilöitä,
1746väitöskirjan arvosanaa voitiin myös laskea.
1747</p>
1748<p>Toimittaja <strong>Harri Saukkomaa</strong> kertoo <strong>Jaakko Lassilasta</strong> kirjassaan <i><strong>Jaakko Lassila, paljon haltija</strong></i>  (Helsinki:  Kirjayhtymä, 1985) sivulla 32 alkavassa luvussa <strong>O-RYHMÄN MAFIA</strong>.<br>
1749</p>
1750<p>O-ryhmä oli Mauno Koiviston ympärille muodostunut ryhmä, jonka taustalla oli jo talvella 1953 perustettu turkulaisten  sosiaalidemokraattisten maistereitten, lisensiaattien ja tohtoreitten perustama <strong>Knoellinger-keskustelu-kerho</strong>. Jaakko Lassila liittyi O-ryhmään vuonna 1958 ja avasi Lontooseen KOP:in sivukonttorin jo vuonna 1984.
1751</p>
1752<p>Lassila oli mukana myös Knoellinger-kerhossa. Jo vuonna 1957 oli Knoellinger-kerhoon kuulunut Reino Rossi pyytänyt Lassilan Suomen Pankin johtokunnan vastuujaoston tutkimuslaitoksen tutkijaksi.
1753</p>
1754<p>Lassila liittyi vuonna 1960 Suomen edustajaksi Maailmanpankkiin.
1755</p>
1756<p>Saukkomaa kertoo sivulla 9 alkavassa luvussa <strong>PÄIVÄ LONTOOSSA</strong>, että Lassila oli perustanut Kansallisosakepankin sivukonttorin Lontooseen. Se oli ensimmäinen suomalaispankin sivukonttori maailmalla. Lassila järjesti konttorin avaamisjuhlan kansallispankkilaisille yrityksille, joiden on laskettu olevan puolet Suomen vientiteollisuuden arvosta.  <br>Lassilan avaamisjuhlan näytös oli alkanut jo lentokoneessa, joka lähti Lontooseen 30.5.1984 kello 8.00.
1757</p>
1758<p>Samana päivänä Helsingin Sanomat tiesi kertoa, että Lassila oli Pohjolan toimitusjohtajana kansainvälistänyt vakuutustoiminnan, ja vakuutusyhtiöt joutuivat pian tulemaan kansainvälisiltä markkinoilta "verissäpäin".  Lassila oli saanut Helsingin Sanomien lehtileikkeen tiedotuspäälliköltään heti aamulla ennen lentokoneen lähtoä siltä varalta, että joku mukana olevista toimittajista kysyisi hankalasti pankkien kansainvälistymisen riskeistä.<br>
1759</p>
1760<p>Aamulehti uutisoi lokakuussa 1985: <strong>KOP teki ensimmäisen euro-noten</strong>.<br>Tämä oli minun tutkimusteni lähtölaukaisu.
1761</p>
1762<p>Samaan aikaa säädettiin Sorsan hallituksen esityksenä Valuuttalaki, joka mahdollisti pääomien kulun yli rajan ilman Suomen Pankin valvontaa. Tämä oli alkulaukaus kohto 1990-luvun lamaa.<br>
1763</p>
1764<p>Mainittakoon vielä, että Saukkomaa kertoo (sivulla 15) Postipankilla olleen tytäryhtiö Lontoossa jo ennen KOP.n sivukonttorin perustamista. Kuka oli tuolloin Postipankin pääjohtaja, se tieto ei internetistä löydy. Tuon ajan  pääjohtajaa ei mainita.
1765</p>
1766<h3 class="western" style="margin-left: 0.85cm"><strong>KOIVISTO PYRKI TAUSTAVAIKUTTAJAKSI</strong></h3>
1767<p style="margin-top: 0.49cm; margin-bottom: 0.49cm"><strong> Koivistolla
1768oli taka-ajatuksena tulla yhteiskunnan taustavaikuttajaksi. Rafael
1769Paasion kirjassa "Kun aika on kypsä" (Toim. Heikki
1770Kymäläinen), sivulla 250 otsikon &rdquo;Ensimmäinen hallitukseni&rdquo;
1771alla on teksti: 
1772	</strong>
1773</p>
1774<p style="margin-top: 0.49cm; margin-bottom: 0.49cm; margin-left: 1.59cm">
1775	<em>&rdquo;Mauno Koivistosta tehtiin valtiovarainministeri. Mies sai
1776kovan postin, joka surkea hoidettavaksi kenelle tahansa. Hän oli
1777tuolloin Työväen Säästöpankin johdossa, mutta 
1778	</em><strong>menossa
1779kovasti Elannon pääjohtajaksi
1780	</strong><em>. Minä puolestani
1781ajattelin, 
1782	<strong>ettei Koivisto mikään kauppias ole. 
1783	</strong></em>
1784</p>
1785<p style="margin-top: 0.49cm; margin-bottom: 0.49cm; margin-left: 1.59cm">
1786	<em><strong>-Rupees vaan tutkimaan valtion budjettia, voit joutua sen kanssa
1787tekemisiin
1788	</strong>, sanoin hänelle jo ennen hallituksen muodostamista ja
1789niin siinä kävi. Ehkä hänellä oli Elantoon menossa sellainen
1790taka-ajatus, että kun 
1791	<strong>Väinö Tanner aikoinaan hoiti sieltä
1792politiikkaa ja liikkui vapaasti suurissa asioissa
1793	</strong>, niin hänestäkin
1794voisi tulla samanlainen. &rdquo;
1795	</em><strong> </strong>
1796</p>
1797<p style="margin-top: 0.49cm; margin-bottom: 0.49cm"><strong>Paasio
1798kertoo Koivistosta sivulla 263: 
1799	</strong>
1800</p>
1801<p style="margin-top: 0.49cm; margin-bottom: 0.49cm; margin-left: 1.59cm">
1802	<em>&rdquo;Valtiovarainministeri Koivisto, joka <strong>vuoden 1968 alusta oli
1803nimitetty Suomen Pankin johtokunnan puheenjohtajaksi,
1804	</strong> sanoi
1805tammikuussa 1968: 
1806	</em>
1807</p>
1808<p style="margin-top: 0.49cm; margin-bottom: 0.49cm; margin-left: 1.59cm">
1809	<i><strong>- Minä tämän kuluneen kaksivuotiskauden aikana en ole
1810ollut missään vaiheessa pakotettu tunnustamaan sitä, että olisi
1811tehty joku huomattavampi talouspoliittinen virhe. Tosin silloin tulee
1812aina mieleen se juttu äidistä, joka sanoo, että "se on kumma
1813kun sanotaan, etteivät äidit näe vikoja lapsissaan, että kyllä
1814minä vaan näkisin, jos niitä olisi! " 
1815	</strong></i>
1816</p>
1817<p style="margin-top: 0.49cm; margin-bottom: 0.49cm; margin-left: 1.59cm">
1818	<em><strong>Koivisto määräsi varsin pitkälle valtiontaloudellisista
1819uudistuksista ja toimenpiteistä. Kaikki ei mennyt aina niin kuin hän
1820tai joku muu oli kuvitellut, mutta toimeen tultiin."
1821	</strong></em><strong>
1822	</strong>
1823</p>
1824Koivisto määräsi valtiovarainministerinä jo vuonna 1966, ettei
1825devalvaatiota tehdä, vaan toimitaan toisin. Koiviston toimien
1826seurauksena tehtiin syksyllä 1967 suurdevalvaatio. Samassa kokouksessa, jossa devalvaatiosta päätettiin, valittiin Koivisto Suomen Pankin pääjohtajaksi.
1827<br>
1828Koiviston toive taustavaikuttajaksi toteutui yli odotusten.<br> Koivisto
1829ei siis Paasion tekstin mukaan nähnyt virheitä määräämässään
1830raha- ja talouspolitiikassa.
1831<p>
1832	Helsingin Työväen Säästöpankin johtaja Mauno Koivisto kokosi kirjoittamiaan puheita ja muistiota kirjaansa "<strong></strong><strong>MAUNO KOIVISTO: LINJAN VETOA</strong>, Kirjayhtymä,
1833Helsinki 1968".
1834	<br><br> Seuraava Koiviston itsensä kertoma todiste tulevista tapahtumista on muistiossa <strong>"TAVOITTEET JA MAHDOLLISUUDET"</strong> sos.dem. puoluetoimikunnalle 19.3.1966. Siis jo pari kuukautta ennen kuin Paasio pyysi Koiviston hallituksensa valtiovarainministeriksi - eduskunnan ulkopuolelta.
1835</p>
1836<p>
1837	Sitaatti Linjan vetoa-kirjan sivulta 78:
1838</p>
1839<p style="margin-top: 0.49cm; margin-bottom: 0.49cm; margin-left: 100px;">
1840	<em>&rdquo;<strong>Valuuttakurssien muutos eli devalvaatio on selvästi poissa
1841laskuista: niissä ei ole »perustavaa laatua olevaa epäsuhdetta».
1842	<strong>Markka on jonkin verran yliarvostettu, mutta sen aiheuttamat haitat
1843on hoidettava pois muin keinoin
1844	</strong>.</strong></em><strong><strong><i><br>
1845	<br>
1846	Näyttää
1847siltä, että EFTA on kohta tehnyt tehtävänsä ja että se saa jo
1848pian mennä."
1849	</i></strong>
1850	</strong>
1851</p>Harjoittamallaan
1852tarkoitushakuisella vahvan markan politiikalla Koivisto loi ovelasti
1853kansalaisille mielikuvia Suomen markan pienuudesta. EFTAsta eli Euroopan
1854yhdentymisen yhden kehitysvaiheen tilapäisyydestäkin Koivisto oli
1855tietoinen jo vuonna 1966! 
1856<br>
1857<h3 style="margin-left: 100px;"><strong><br></strong></h3>
1858<h3 style="margin-left: 100px;"><strong>VALUUTTALAKI 952/1985</strong></h3><strong></strong>
1859<p><strong>Sorsan hallituksen aikana säädettiin valuuttalaki 1985 </strong>- rahamarkkinoiden vapauttaminen yli rajojen.
1860</p>
1861<p>Valuuttalain seurauksista kertoo professori Antero Jyrängin kirja Valta ja vapaus, Gummerus 1998,<br>
1862	isbn 952-14-0036-6. Edellinen painos ilmestyi vuonna 1994.<br><br>Jyränki kertoo valuuttalain 954/85 muutoksen sivulla 93:
1863</p><br>
1864<p style="margin-left: 100px;"><em>&rdquo;Perustuslain muuttaminen ei ole ainoa eikä välttämättä kaikkein tehokkainkaan keino vaikuttaa syvällisesti julkisiin ja yhteiskunnankin asioihin. Kun esimerkiksi Suomen Pankin johtokunta vuosina 1986-1989 - uuden valuuttalain (954/85) nojalla annetulla valtioneuvoston päätöksellä saamansa valtuutuksen turvin - asteittain päätti pääomaliikkeiden vapauttamisesta, nämä päätökset vaikuttivat maan poliittiseen ja tosiasialliseen valtiosääntöön, suomalaiseen yhteiskuntaan ja ihmisten jokapäiväiseen elämään enemmän kuin mitkään samanaikaisesti vireillä olleet ja vähän myöhemmin vireille tulleet perustuslain osauudistushankkeet. Perustuslaki ei liioin estänyt tätä prosessia, johon liittyi laaja kansallisvarallisuutemme siirtäminen ulkomaille. Perustuslakien antama suoja on aina suhteellista ja valikoivaa."
1865	</em>
1866</p><br><br>
1867<p>Tämä viimeinen ei ole painoarvoltaan vähäisin, sillä sen seurauksena Suomeen tuli 1990-luvun alun lama, 400 miljardin markan valtionvelka, 60 miljardin markan pankkituki, kymmenet tuhannet konkurssit ja puoli miljoonaa työtöntä. Seurauksena oli julkisen sektorin leikkaukset, joista ei nousukauden aikana luovuttu.
1868</p>
1869<p><br>
1870</p>
1871<p><br>
1872</p>
1873<p>Delors tammikuussa 1989...
1874</p>
1875<p><br>
1876</p>
1877<p>Tähän kronologia Suomessa EY:n vaatimista Hallitusmuodon ja Valtiopäiväjärjestyksen muutoksista ja ETA-sopimuksesta
1878</p>
1879<p><br>
1880</p>
1881<p><br>
1882</p>
1883<p style="margin-left: 80px;"><strong>YHDENMUKAISTAMISSOPIMUS UUTISOITIIN JO 19.12.1989</strong>
1884	<br>
1885</p>
1886<p>Ilta-Sanomat uutisoi 19.12.1989 Brysselissä esillä olleesta yhdenmukaistamissopimuksesta:
1887</p>
1888<p style="margin-left: 80px;"><em>"Suomen kujanjuoksu Eurooppaan alkaa
1889	</em>
1890</p>
1891<p style="margin-left: 80px;" rel="margin-left: 80px;"><em>Nyt neuvotellaan eduskunnan päätösvallan rajoittamisesta
1892	</em>
1893</p><em><br></em>
1894<p style="margin-left: 80px;"><em>Bryssel (IS)
1895	</em>
1896</p>
1897<p style="margin-left: 80px;"><em>Ulkoministeri 
1898Pertti Paasio (sd) ja ulkomaankauppaministeri Pertti Salolainen (kok) 
1899ilmoittavat tänään Suomen halusta luopua osasta kansallista 
1900päätösvaltaa.
1901	</em>
1902</p>
1903<p style="margin-left: 80px;"><em>Suomi haluaa 17 muun Länsi-Euroopan maan kanssa sopimuksen, joka samankaltaistaa maiden hallintoa ja taloutta.
1904	</em>
1905</p>
1906<p style="margin-left: 80px;"><em>Yhdenmukaistamissopimus
1907 allekirjoitetaan jo vuoden päästä. Kyse on Suomen itsenäisyyden ajan 
1908merkittävimmistä sopimuksista, toteaa Salolainen."
1909	</em>
1910</p>
1911<p>Tuo uutinen on jo Holkerin hallituksen ajalta!
1912</p>
1913<p>Uutisessa oli kysymys ETA-jäsenyydestä, jolla Suomesta tuli niin sanottu vanha jäsenmaa, jota velvoitti silloinen acquis. Tässä on syy, miksi komissio 4.11.1992 lausunnossaan kertoi:
1914</p>
1915<p style="margin-left: 80px;"><i><strong>"Suomi on siten jo saavuttanut korkean integraatioasteen yhteisön kanssa. Se soveltaa 1.1.1993 lähtien laajaa osaa yhteisön acquis'ta..." </strong></i>
1916</p>
1917<p>Millä eduskunnan päätöksellä Hallitusmuodon 1. ja 2. pykälän tekstin vastainen EY- j
1917a eurojäsenyys eduskunnassa hyväksyttiin?
1918</p>Vastaus on yllättävä: Eduskunta äänesti hallituksen luottamuslauseäänestyksessä hallituksen EY-toimintalinjasta eli acquis'esta ja finalite politiquesta jo18.3.1992.
1919<p>Huom! ETA-sopimus allekirjoitetiin Portossa 2.5.1992 ja eduskunta äänesti ETA-liittymislakiesityksestä HE 95-1992 vasta 27.10.1992.
1920</p>
1921<p><br>
1922</p>Pääministeri Aho oli 20.12.1991 saanut presidentti Koivistolta ohjeet hakemuksen parlamentarisointiin. Tieto Koiviston antamista ohjeistuksista löytyy Koiviston muistelmista &ldquo;Historian tekijät Kaksi kautta II&rdquo;.
1923<p>
1924	Sitaatti sivulta 534:
1925</p>
1926<p style="margin-left: 100px;">&ldquo;<i>EY päätti joulukuun 9. päivänä 1991 huippukokouksessaan Maastrichtissa asettaa yhteisön tavoitteeksi kiinteämmän raha- ja talous- sekä poliittisen unionin. Kokouksessa otettiin myös myönteinen kanta yhteisön laajentumiseen. Jäsenyysneuvottelut ilmoitettiin voitavan aloittaa seuraavana vuonna.</i>
1927</p>
1928<p style="margin-left: 100px;"><i>Joulukuun 20. päivänä keskustelin tilanteesta Ahon kanssa. Sanoin:</i>
1929</p>
1930<p style="margin-left: 100px;">&ldquo;<i>Mitä olen omalta osaltani pyrkinyt aikaansaamaan, on se, ettei haaskattaisi vaihtoehtoja. Välillä oli vaara, että ETA-hommaan ei suhtauduttaisi vakavasti. Halusin korostaa sen merkitystä, sitä, että se kuitenkin on hyvin tärkeä aikaansaada. Se on turvallinen vaihtoehto siinä tapauksessa, että muut vaihtoehdot jäävät toteutumatta.</i>
1931</p>
1932<p style="margin-left: 100px;"><i>Toinen peruslähtökohta minulla on ollut pyrkiä kaikin keinoin välttämään sitä, <strong>ettei tasavallan presidentin asema ja päätöksenteko tulisi tarpeettomasti esille</strong>. </i>
1933</p>
1934<p style="margin-left: 100px;"><i>Asiaa </i><i>pitäisi kaikin tavoin pyrkiä hoitamaan parlamentaarisesti sillä tavalla, että hallitus asiaa käsittelee. Tietysti on hyvä, että minäkin olen tietoinen, mitä tapahtuu. Jos näyttäisi siltä, että tapahtuisi jotakin, joka minusta olisi vähemmän perusteltua, niin sitten minä sanoisin.</i>
1935</p>
1936<p style="margin-left: 100px;"><i>Näkemykseni </i><i>on, että ratkaisevat päätökset tehdään aika pian.&rdquo;</i><i>&rdquo;</i>
1937</p>Toinen kohta Koiviston muistelmista (sivu 535):
1938<p style="margin-left: 100px;">&ldquo;<i>Kun hallitus on ottanut kantaa, sen jälkeen minäkin voisin hallituksen kantaa tukea. Mutta en välittäisi antaa aihetta semmoiseen kuvaan, että meillä hoidettaisiin asiaa toisin kuin parlamentaarisessa järjestyksessä.&rdquo; </i><br>
1939</p>
1940<p>Kyse on ollut kaikesta muusta kuin parlamentarismista. Hallitusko edustaisi parlamentarismia?
1941</p>
1942<p>Paljastava sitaatti Koiviston muistelmista "Historiantekijät" sivu 544:
1943</p>
1944<p style="margin-left: 100px;">&ldquo;<i>Helmikuun 24. päivänä kirjasin ajatuksiani: </i>
1945</p>
1946<p style="margin-left: 100px;">&ldquo;<i>Hallituksen on koetettava sopia keskuudessaan. Tiedonanto: luottamuskysymys hallitukselle eduskunnalta. (Eduskunta ei voi antaa epäluottamuslausetta tasavallan presidentille.) Pidätän itselläni tilaisuuden maan kansainvälispoliittisen aseman määrittelyyn.<br>Teetän omia selvityksiäni. Käyn omia keskustelujani, myös siitä, miten  päätöksentekojärjestelmäämme olisi tarkoituksenmukaista muuttaa.&rdquo; &rdquo;</i>
1947</p>
1948<p>Kysymys olikin demokratianäytelmästä, jota presidentti Koivisto käsikirjoitti ja ohjasi. Koivisto antoi pääministeri Aholle ohjeita.
1949</p>
1950<p>Koivisto kertoo muistelmissaan keskustelleensa Ahon kanssa presidentinesittelyn yhteydessä 17. tammikuuta 1992 sivulla 540:
1951</p>
1952<p style="margin-left: 100px;"><i>"Sovimme Ahon kanssa, että hän puhuu ministereiden ja virkamiesten kanssa ja selvittää neuvottelujen lähtökohta-asetelmat ja että minä en puhuisi asiasta muiden kuin hänen kanssaan." </i><br>
1953</p>
1954<p><i>Tavatessaan Esko Ahon 30. tammikuuta 1992 Koivisto varoitti Ulf Sundqvistin hahmottelemasta EY-aiheisesta välikysymyksestä:</i>
1955</p>
1956<p style="margin-left: 100px;">&rdquo;<i>"Neuvoin, että viikon sisällä olisi hallituksen otettava asiaan kantaa, esimerkiksi niin, että hallitus ilmoittaisi antavansa asiasta eduskunnalle tiedonannon. &rdquo;Keskustelu ei enää tästä eteenpäin mentäessä mitään asiaa paranna.&rdquo; </i>
1957</p>
1958<p style="margin-left: 100px;"><i>Lupasin hallitusta tässä asiassa tukea puheessani valtiopäivien avajaisissa perjantaina, 7. helmikuuta. "Minusta olisi kaikkein tyylikkäintä, että toteaisin, että hallitus on periaatteessa tällä linjalla."</i>
1959</p>
1960<p style="margin-left: 100px;"><i>EY-jäsenyys muodosti valtiopäivien avajaisissa pitämäni puheen pääsisällön. Siteeraan puheeni tämän osan kokonaisuudessaan:</i>
1961</p>
1962<p style="margin-left: 100px;"><i>"Yhdentyminen etenee Länsi-Euroopassa ja meidänkin on tehtävä oma valintamme.</i>
1963</p>
1964<p style="margin-left: 100px;"><i>Hallitus antoi tammikuussa <strong>selonteon </strong>
1964mahdollisen EY-jäsenyyden vaikutuksista Suomen kannalta. Hallitus aikoo edelleen noudattaa nopeata aikataulua ja valmistelee <strong>tiedonantoa</strong>, jolloin eduskunta saisi tilaisuuden lausua käsityksensä jäsenanomuksen jättämisestä."</i><i><strong>&rdquo;</strong></i>
1965</p>
1966<div><i><br></i>
1967</div>
1968<div><i><em>Kommentti: "...valtiopäivien avajaisissa perjantaina, 7. helmikuuta. "Minusta olisi kaikkein tyylikkäintä, että toteaisin, että hallitus on periaatteessa tällä linjalla."</em></i>
1969</div>
1970<p>UM:n KPO:n kokous pidettiin aiheesta 6.2.1992. Ks pöytäkirja.
1971</p>
1972<p>Koivisto siis ohjeisti pääministeri Aholle jäsenyyshakemuksen pikaista jättämistä ja parlamentarisointia tiedonantomenettelyllä. Viimeisessä kappaleessa Koivisto mainitsee selonteon EY-jäsenyyden vaikutuksista Suomelle.
1973</p>
1974<p><br>
1975</p>
1976<p><br>
1977</p>
1978<p>Eduskunta käsitteli selonteon vasta juhannuksen edellä 1992.
1979</p>Selonteko oli parisataasivuinen tiivistelmä salaisesta 1000-sivuisesta valtiosihteeri Martti Ahtisaaren johdolla Ulkoministeriössä tehdystä selvityksestä, joka Ilta-Sanomien (21.12.1991 sivu A 11) uutisen &rdquo;Salainen raportti tukee Suomen EY-jäsenyyttä&rdquo; mukaan annettiin 17.12.1991 vain viidelle ministerille; Aho, Väyrynen, Norrback, Salolainen ja Kankaanniemi. Koivisto oli saanut raportin Ilta-Sanomien uutisen (16.12.1991 sivu A 8) &rdquo;Suomen EY-jäsenyyden perusteet on selvitetty&rdquo; uutisen mukaan 16.12.1991.
1980<p>Kuva Koivistosta tähän:
1981</p><br><br>
1982<p>Ilta-Sanomat kertoi lisäksi, että ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja vetosi eilen (20.12.1991) Valtiopäiväjärjestyksen määrittelemään valiokunnan oikeuteen saada tietoja. Pääministeri Aho oli vieraillut ulkoasiainvaliokunnassa ja kieltäytyi antamasta raportista tietoja.
1983</p>
1984<p><strong>Road map EY-jäsenyyteen</strong>
1985</p>
1986<p><br>Ylen ohjelmassa &rdquo;Itseasiassa kuultuna Pertti Salolainen&rdquo;
1986 EY-pääneuvottelija Salolainen kertoi päiväyksestä 28.8.1991, jolloin hän pyysi audienssia presidentin luokse kertoakseen, että komission puheenjohtaja Jacques Delors oli toivonut Suomelta pikaista jäsenyyshakemuksen jättämistä, ettei Suomi jää neuvottelujunasta. <strong>Salolainen tulkitsi, että Koivisto halusi jäsenyyshakemuksen jättämistä.</strong>
1987</p><br>
1988<p>Presidentti Koivisto kertoo muistelmissaan &rdquo;Historiantekijät&rdquo; luvussa "SUOMEN EY-JÄSENYYS" otsikon &rdquo;Jäsenyyttä aletaan selvittää&rdquo; alla sivulla 531:
1989</p>
1990<p style="margin-left: 100px;">&rdquo;<i>Integraatioasioista vastannut ulkomaankauppaministeri Pertti Salolainen sanoi 27. elokuuta, että hallituksen pitäisi parantaa valmiuttaan ja tehdä päätös EY-jäsenyyden hakemisesta, jos siihen on tarvetta.<br>Lausunto aiheutti hallituksen sisällä hämminkiä. Salolainen ei ollut puhunut siitä muun hallituksen kanssa etukäteen. Minullekin Salolaisen lausunto tuli yllätyksenä. Se, mitä hän oli sanonut, oli minusta perusteltua ja hyväksyttävää. Olisi vain ollut parempi, jos asia olisi tullut toisella tavalla esille.&rdquo; </i><br>
1991</p><br>
1992<p>Koivisto näki EY-jäsenyyden myönteisenä, mutta siitä olisi keskusteltava matalalla profiililla. Tähän viittaa myös se, mitä Koivisto kirjoittaa muistelmiensa sivulla 532:
1993</p>
1994<p style="margin-left: 100px;">&rdquo;<i>Keskustellessani Gro Harlem Brundtlandin kanssa Oslossa 2. syyskuuta kerroin yrityksistäni hillitä Suomessa käytävää EY-keskustelua.&rdquo; </i><br>
1995</p>
1996<p>Toinen sitaatti:
1997</p>
1998<p>&rdquo;<i>Kotiin palattuani annoin ohjeeksi hallitukselle: &rdquo;Tärkeätä on paitsi itse päätökset, myös ne argumentit, joilla asiaa perustellaan.&rdquo;&rdquo;</i>
1999</p>
2000<p>Salolainen ei ilmeisesti tiennyt, että selvitystä jäsenyydestä oltiin jo suunnittelemassa. Alpo Rusi kertoo kirjansa &rdquo;Mariankadun puolelta&rdquo; luvussa &rdquo;Kesärannan iltapala" sivulla 60, että &rdquo;EU-jäsenyyden etuja ja haittoja koskeva selvitys&rdquo; oli esillä jo heinäkuussa. Valtiosihteeri Martti Ahtisaarta oltiin esittämässä vetäjäksi. Ministereistä mukana oli vain pääministeri Aho.
2001</p>
2002<p>Luvussa &rdquo;Road map EY-jäsenyyteen&rdquo; sivulla 62 Rusi kertoo, että syyskuussa käynnistyi varsinainen EU-jäsenyyden etuja ja haittoja koskevan työryhmän työ. Rusi kertoo, että lokakuussa Ahtisaari piiskasi EY-selvitystyöryhmää jo tulokseen ja Rusin päiväkirjan mukaan 10. lokakuuta Brysselistä ilmoitettiin, että viimeinen turvallinen ajankohta hakea jäsenyyttä on helmikuu.
2003</p>
2004<p>Edelleen Rusi kertoo, että 25.10.1991 ministeri Salolainen ilmoitti presidentille ryhtyvänsä ajamaan jäsenyyttä maksimaalisesti ja että 8.11.1991 kokoontui aivoriihi, johon osallistuivat ministeri Salolainen, suurlähettiläs Paavo Kaarlehto, alivaltiosihteeri Veli Sundbäck, osastopäällikkö Antti Satuli ja toimistopäälliköt Eikka Kosonen ja Alpo Rusi. <strong>Palaverissa luonnosteltiin Suomen jäsenyystie, jota ei uskallettu näyttää eduskunnalle.</strong>
2005</p>
2006<p>Rusi kertoo, että selvitystyö saatiin alustavasti valmiiksi 26.11.1991.
2007</p>
2008<p>Ulkopolitiikasta määräävänä henkilönä Koivisto tietenkin oli tietoinen selvitystyön tekemisestä.
2009</p>
2010<p>Merkittävää on, että salainen selvitys kuivui parisataasivuiseksi 9.1.1992 eduskunnalle annetuksi valtioneuvoston selonteoksi, joka jäsenyyshakemuksen jättämisen aikaan oli vasta valiokuntakäsittelyssä ja tuli täysistunnon lopulliseen käsittelyyn vasta juhannuksen edellä.
2011</p><br>
2012<p style="margin-left: 80px;"><strong>HAKEMUKSEN JÄTTÄMISELLE TULI KIIRE</strong>
2013</p>
2014<p><strong>Mitä tapahtui Koiviston 20.12.1991 antaman ohjeistuksen ja eduskunnassa<br>
2015	18.3.1992 pidettyjen äänestysten välillä?</strong>
2016</p>
2017<p>Rusin kirjan (päiväkirjan mukaan 10. lokakuuta) mukaan siis Brysselistä ilmoitettiin, että viimeinen turvallinen ajankohta hakea jäsenyyttä on helmikuu.
2018</p>
2019<p>Koivisto otti asian esille uudenvuodenpuheessaan ja 30. tammikuuta Koivisto varoitti Ahoa Ulf Sundqvistin välikysymyksestä kirjoittaen muistelmiinsa:
2020</p>
2021<p style="margin-left: 80px;">&rdquo;<i>Neuvoin, että viikon sisällä olisi hallituksen otettava asiaan kantaa, esimerkiksi niin, että hallitus ilmoittaisi antavansa asiasta eduskunnalle tiedonannon.&rdquo; </i><br>
2022</p><br>
2023<p><br><br>
2024	<br>
2025</p><br>
2026<p><strong>Tiedonannon laatimiselle tuli kiire. Lisään tekstiä, kun ehdin.<
2026/strong>
2027</p>
2028<p><br>
2029</p>
2030<p><br>
2031</p><br><strong>Tekstin ja kuvien lisääminen jatkuu...</strong>
2032<p><br>
2033</p>
2034<p>Kokemäellä 16.1.2026
2035</p>
2036<p><strong>Jorma Jaakkola</strong>
2037</p>
2038<p><strong>Kokoomuksen jäsen numero 69267<br>044-230 2707</strong>
2039</p>
2040<div><a href="https://kotisivukone.fi/app/files/?cd=Jasenyyshakemus#" onclick="popUpName('image_preview', document.getElementById('info_preview').src, parseInt(document.getElementById('width').value) + 20, parseInt(document.getElementById('height').value) + 20); return false;"><strong><strong><strong><strong><strong></strong></strong><br>
2041	<br>
2042	<p><br><br>
2043	</p><br>
2044	<p><strong>Voit lähettää viestiä sähköpostiini klikkaamalla sinistä linkkiä</strong><br>
2045	</p><br>
2046	</strong></strong></strong></a><strong><a href="https://www.jormajaakkola.fi/lomake.html?id=49913"><strong>"Ota yhteyttä"</strong></a><br>
2047	<p><strong></strong><strong>Voit jakaa tietoa kotisivustani alla olevien sosiaalisen median linkkien avulla.</strong><br>
2048	</p></strong>
2049</div><br><br>
2050<br>
2051<p><strong></strong>
2052</p>
2053<h1><br></h1><br>
2054<br>
2055<p style="margin-left: 120px;"><br>
2056</p></div>
2057</div>
2058</div>
2059</div>
2060<!---->
2061<div id="content_bottom">
2062<!---->
2063</div>
2064</div>
2065</div>
2066<aside id="left-bar" class="ksk_sidebars">
2067<!---->
2068</aside>
2069<aside id="right-bar" class="ksk_sidebars">
2070<div id="common_rightbar_sideboxes">
2071<nav class="ksk-menu">
2072<div class="ksk_inline_trick_users_should_not_change">
2073<div id="menu" class="ksk_container ksk_menu_block">
2074<div class="ksk_container_wrapper_menu">
2075<ul id="navi" class="top">
2076<li class="ksk_menu_responser ksk_all_pointer" onclick="KSK.showMenu(this, true);">
2077<a href="#" style="float: left;" class="ksk_main_menu">jäsenyyshakemus&nbsp;
2078      <!----><!----><!----><!----><!----><!----><!----><!----><!----><!----><!----><!----><!----><!----><!----><!----><!----><!----><!----><!----><!----><!----><!----><!----><!----><!----></a>
2079<div id="responsive_menu_button">
2080<div class="responsive_menu_button_line"></div>
2081<div class="responsive_menu_button_line"></div>
2082<div class="responsive_menu_button_line"></div>
2083</div>
2084</li>
2085<li id="menu_li1" title="" class=" active_link first_link ksk_has_sublink  sublink_active">
2086<a id="menulink1" class="ksk_main_menu" href="/"><span>Etusivu</span></a>
2087<ul class="ksk_sub_menu_item">
2088<li id="menu_li55" title="" class=" active_link first_link">
2089<a id="menulink55" class="ksk_sub_menu" href="/jasenyyshakemus"><span>jäsenyyshakemus</span></a>
2090</li>
2091<li class="clearli">
2092<!---->
2093</li>
2094</ul>
2095</li>
2096<li id="menu_li5" title="" class="mli">
2097<a id="menulink5" class="ksk_main_menu" href="/553811"><span>Yhteystiedot</span></a>
2098</li>
2099<li id="menu_li6" title="" class="mli">
2100<a id="menulink6" class="ksk_main_menu" href="/lomake.html?id=49913"><span>Ota yhteyttä</span></a>
2101</li>
2102<li id="menu_li14" title="" class="mli">
2103<a id="menulink14" class="ksk_main_menu" href="/valtiopetokset"><span>Valtiopetokset</span></a>
2104</li>
2105<li id="menu_li15" title="" class="mli ksk_has_sublink ">
2106<a id="menulink15" class="ksk_main_menu" href="/maatalous"><span>Maatalous</span></a>
2107<ul class="ksk_sub_menu_item">
2108<li id="menu_li20" title="" class="mli first_link">
2109<a id="menulink20" class="ksk_sub_menu" href="/141n-ja-142n-ey-oikeudellinen-luonne"><span>141:n ja 142:n EY-oikeudellinen luonne</span></a>
2110</li>
2111<li id="menu_li22" title="" class="mli">
2112<a id="menulink22" class="ksk_sub_menu" href="/maatalousneuvottelut"><span>Maatalousneuvottelut</span></a>
2113</li>
2114<li class="clearli">
2115<!---->
2116</li>
2117</ul>
2118</li>
2119<li id="menu_li17" title="" class="mli ksk_has_sublink ">
2120<a id="menulink17" class="ksk_main_menu" href="/perustuslaki"><span>Perustuslaki</span></a>
2121<ul class="ksk_sub_menu_item">
2122<li id="menu_li29" title="" class="mli first_link">
2123<a id="menulink29" class="ksk_sub_menu" href="/perustuslain-eu-mukautus"><span>Perustuslain EU-mukautus</span></a>
2124</li>
2125<li id="menu_li30" title="" class="mli">
2126<a id="menulink30" class="ksk_sub_menu" href="/perustuslain-eu-muutosten-historia"><span>Perustuslain EU-muutosten historia</span></a>
2127</li>
2128<li class="clearli">
2129<!---->
2130</li>
2131</ul>
2132</li>
2133<li id="menu_li18" title="" class="mli ksk_has_sublink ">
2134<a id="menulink18" class="ksk_main_menu" href="/pelastetaan-suomi"><span>Pelastetaan Suomi!</span></a>
2135<ul class="ksk_sub_menu_item">
2136<li id="menu_li19" title="" class="mli first_link">
2137<a id="menulink19" class="ksk_sub_menu" href="/pelastetaan-suomi---laajempi"><span>Pelastetaan Suomi - laajempi</span></a>
2138</li>
2139<li id="menu_li25" title="" class="mli">
2140<a id="menulink25" class="ksk_sub_menu" href="/ey-neuvottelut"><span>EY-neuvottelut</span></a>
2141</li>
2142<li class="clearli">
2143<!---->
2144</li>
2145</ul>
2146</li>
2147<li id="menu_li23" title="" class="mli ksk_has_sublink ">
2148<a id="menulink23" class="ksk_main_menu" href="/rauhansopimus"><span>Rauhansopimus</span></a>
2149<ul class="ksk_sub_menu_item">
2150<li id="menu_li24" title="" class="mli first_link">
2151<a id="menulink24" class="ksk_sub_menu" href="/operaatio-pax"><span>Operaatio PAX</span></a>
2152</li>
2153<li class="clearli">
2154<!---->
2155</li>
2156</ul>
2157</li>
2158<li id="menu_li32" title="" class="mli ksk_has_sublink ">
2159<a id="menulink32" class="ksk_main_menu" href="/sote"><span>Sote</span></a>
2160<ul class="ksk_sub_menu_item">
2161<li id="menu_li35" title="" class="mli first_link">
2162<a id="menulink35" class="ksk_sub_menu" href="/maakuntamalliin"><span>Maakuntamalliin</span></a>
2163</li>
2164<li id="menu_li46" title="" class="mli">
2165<a id="menulink46" class="ksk_sub_menu" href="/soten-ey-tausta"><span>Soten EY-tausta</span></a>
2166</li>
2167<li class="clearli">
2168<!---->
2169</li>
2170</ul>
2171</li>
2172<li id="menu_li33" title="" class="mli">
2173<a id="menulink33" class="ksk_main_menu" href="/koiviston-cv"><span>Koiviston CV</span></a>
2174</li>
2175<li id="menu_li34" title="" class="mli ksk_has_sublink ">
2176<a id="menulink34" class="ksk_main_menu" href="/koiviston-konklaavi"><span>Koiviston konklaavi</span></a>
2177<ul class="ksk_sub_menu_item">
2178<li id="menu_li42" title="" class="mli first_link">
2179<a id="menulink42" class="ksk_sub_menu" href="/konklaavin-muistio"><span>Konklaavin muistio</span></a>
2180</li>
2181<li class="clearli">
2182<!---->
2183</li>
2184</ul>
2185</li>
2186<li id="menu_li36" title="" class="mli">
2187<a id="menulink36" class="ksk_main_menu" href="/medialle"><span>Medialle</span></a>
2188</li>
2189<li id="menu_li37" title="" class="mli ksk_has_sublink ">
2190<a id="menulink37" class="ksk_main_menu" href="/emu-varauma"><span>EMU-varauma</span></a>
2191<ul class="ksk_sub_menu_item">
2192<li id="menu_li38" title="" class="mli first_link">
2193<a id="menulink38" class="ksk_sub_menu" href="/suomen-ja-ruotsin-emu-varaumien-erot-tarkemmin--------"><span>Suomen ja Ruotsin EMU-varaumien erot tarkemmin        </span></a>
2194</li>
2195<li class="clearli">
2196<!---->
2197</li>
2198</ul>
2199</li>
2200<li id="menu_li39" title="" class="mli ksk_has_sublink ">
2201<a id="menulink39" class="ksk_main_menu" href="/nettikirja"><span>nettikirja</span></a>
2202<ul class="ksk_sub_menu_item">
2203<li id="menu_li54" title="" class="mli first_link">
2204<a id="menulink54" class="ksk_sub_menu" href="/kirjoituksia-muualla"><span>Kirjoituksia muualla</span></a>
2205</li>
2206<li class="clearli">
2207<!---->
2208</li>
2209</ul>
2210</li>
2211<li id="menu_li40" title="" class="mli">
2212<a id="menulink40" class="ksk_main_menu" href="/valtiosaantokomiteat"><span>Valtiosääntökomiteat</span></a>
2213</li>
2214<li id="menu_li45" title="" class="mli">
2215<a id="menulink45" class="ksk_main_menu" href="/tyoreformi-vai-oma-raha"><span>Työreformi vai oma raha</span></a>
2216</li>
2217<li id="menu_li48" title="" class="mli">
2218<a id="menulink48" class="ksk_main_menu" href="/niiniston-puheita-ja-perustuslaki"><span>Niinistön puheita ja perustuslaki</span></a>
2219</li>
2220<li id="menu_li49" title="" class="mli">
2221<a id="menulink49" class="ksk_main_menu" href="/leikkaukset-vai-oma-raha"><span>Leikkaukset vai oma raha</span></a>
2222</li>
2223<li id="menu_li51" title="" class="mli">
2224<a id="menulink51" class="ksk_main_menu" href="/eu-demokratiaa"><span>EU-demokratiaa</span></a>
2225</li>
2226<li id="menu_li52" title="" class="mli">
2227<a id="menulink52" class="ksk_main_menu" href="/koivisto-raivasi-tien-eu-jasenyydelle"><span>Koivisto raivasi tien EU-jäsenyydelle</span></a>
2228</li>
2229<li id="menu_li59" title="" class="mli">
2230<a id="menulink59" class="ksk_main_menu" href="/emu-petos"><span>emu-petos</span></a>
2231</li>
2232<li id="menu_li61" title="" class="mli">
2233<a id="menulink61" class="ksk_main_menu" href="/eun-yhteisvelka"><span>EUn yhteisvelka</span></a>
2234</li>
2235<li id="menu_li62" title="" class="mli">
2236<a id="menulink62" class="ksk_main_menu" href="/eun-taustatietoa"><span>EUn taustatietoa</span></a>
2237</li>
2238<li id="menu_li63" title="" class="mli">
2239<a id="menulink63" class="ksk_main_menu" href="/valtiopetos-valtakunnanoikeuteen"><span>Valtiopetos valtakunnanoikeuteen</span></a>
2240</li>
2241<li id="menu_li64" title="" class="mli">
2242<a id="menulink64" class="ksk_main_menu" href="/valtiopetos-valtakunnanoikeuteen---laajempi"><span>Valtiopetos valtakunnanoikeuteen - laajempi</span></a>
2243</li>
2244<!---->
2245</ul>
2246<div class="clear">
2247<!---->
2248</div>
2249</div>
2250</div>
2251</div>
2252</nav>
2253</div>
2254<!---->
2255</aside>
2256<div class="clear">
2257<!---->
2258</div>
2259</div>
2260</div>
2261</section>
2262</div>
2263<footer class="ksk_footer_wrapper">
2264<div class="ksk_container" id="footer">
2265<div class="ksk_container_wrapper">
2266<div id="footer_content">
2267<div class="kskpages_container" data-kskpage-id="" data-kskpage-draft="">
2268<div data-kskpage-component-id="" class="madpages_component ">
2269<div class="kskpage_title_comp"><h2 id="madpages_element_title_1_footer_1" class="madpages_element"
2270        style="margin-bottom :  0px; 
2271      margin-top :  0px; 
2272      margin-right :  0px; 
2273      text-align :  center; 
2274      margin-left :  0px; 
2275      " data-ksk-type="title" data-ksk-el-id="1_footer_1" >Ole hyvä ja jaa tietoa ystäville alla olevilla linkeillä!</h2></div>
2276</div>
2277<div data-kskpage-component-id="" class="madpages_component ">
2278<div class="madpage_share_buttons">
2279<div id="madpages_element_sharebuttons_2_footer_1" class="madpages_element" data-ksk-type="sharebuttons" data-ksk-el-id="2_footer_1">
2280<div id="toolbox_2_footer_1" style="margin-bottom: 0px; 
2281      margin-top: 0px; 
2282      margin-right: 0px; 
2283      text-align: center; 
2284      margin-left: 0px; 
2285      " data-share-btn-style="vcounter" data-share-btn-size="large">
2286<span id="twitter_2_footer_1" class="st_twitter_vcounter" data-share="twitter" style=""></span><span id="componentClass_2_footer_1" class="st_componentClass_vcounter" data-share="componentClass" style=""></span><span id="facebook_2_footer_1" class="st_facebook_vcounter" data-share="facebook" style=""></span><span id="google_2_footer_1" class="st_google_vcounter" data-share="google" style=""></span><span id="linkedin_2_footer_1" class="st_linkedin_vcounter" data-share="linkedin" style="display:none;"></span><span id="email_2_footer_1" class="st_email_vcounter" data-share="email" style=""></span><span id="sharethis_2_footer_1" class="st_sharethis_vcounter" data-share="sharethis" style=""></span><span id="googleplus_2_footer_1" class="st_googleplus_vcounter" data-share="googleplus" style="display:none;"></span>
2287</div>
2288<!---->
2289</div>
2290</div>
2291</div>
2292<div data-kskpage-component-id="" class="madpages_component ">
2293<div style="margin-bottom :  0px; 
2294      margin-top :  0px; 
2295      margin-right :  0px; 
2296      text-align :  center; 
2297      margin-left :  0px; 
2298      " class="kskpage_text_comp">
2299<div id="madpages_element_paragraph_3_footer_1" data-ksk-type="paragraph" data-ksk-el-id="3_footer_1" class="madpages_element madpages_paragraph
2300          " style="display: block;"><p><strong>Copyright © Jorma Jaakkola 2026</strong>
2301</p></div>
2302</div>
2303</div>
2304</div>
2305</div>
2306</div>
2307</div>
2308</footer>
2309</div>
2310<div id="extra3">
2311<span>
2312<!----></span>
2313</div>
2314<div id="extra4">
2315<span>
2316<!----></span>
2317</div>
2318<script src="//code.jquery.com/jquery-3.6.0.min.js">&#160;</script>
2318<script type="text/javascript" src="//ajax.googleapis.com/ajax/libs/jqueryui/1.13.1/jquery-ui.min.js">&#160;</script>
2318<script type="text/javascript" src="https://cdn.kotisivukone.fi/r201/b3617/clients/js/kotisivukone_responsive.js">&#160;</script>
2318<script type="text/javascript" src="https://cdn.kotisivukone.fi/r201/b3617/clients/js/kotisivukone.js">&#160;</script>
2318<script type="text/javascript">
2319      var ajax_public_url = "/public_ajax/";
2320      var page_id = '239365';
2321
2322      
2323          var logo_position_x =  633;
2324          var logo_position_y = 0;
2325          var logo_text_position_x = 168;
2326          var logo_text_position_y = 0;
2327        
2328          var mainimage_logo_position_x =  0;
2329          var mainimage_logo_position_y = 0;
2330          var mainimage_logo_text_position_x = 0;
2331          var mainimage_logo_text_position_y = 0;
2332        </script>
2332<script>
2333          // ShareThis Asynchronous Javascript Loading
2334          // from https://techblog.willshouse.com/?p=5265
2335          (function(){
2336          // window.switchTo5x=false; // (optional)
2337          var e=document.createElement("script");
2338          e.type="text/javascript";
2339          e.async=true;
2340          e.onload=function(){
2341          try{
2342          stLight.options({publisher: "{$ksk_sharebuttons_publisher}", version: "5x", doNotHash: false, doNotCopy: false, hashAddressBar: false});
2343          }catch(e){}
2344          }
2345          e.src=('https:' == document.location.protocol ? 'https://ws' : 'http://w') + '.sharethis.com/button/buttons.js';
2346          var s = document.getElementsByTagName('script')[0];
2347          s.parentNode.insertBefore(e, s);
2348          })();
2349        </script>
2349<script type="text/javascript">
2350
2351    var kskpage_draftbar_dialog_title = "Muutosten julkaiseminen";
2352  </script>
2352
2353      <!--[if lt IE 9]>
2354    
2354<script src="https://static.kotisivukone.fi/libs/respond/respond.min.js">&#160;</script>
2354
2355      <![endif]-->
2356    </body>
2357</html>
2358

Line numbers count LF bytes from the start of the resource, as the search results do. Vendor segments are library code the classifier recognised; they are stored but not indexed. Bytes are shown as Latin1 characters, one per byte.