payload.js

js ilmasto-opas.fi collected 2026-10-02 04:29:26 UTC 2,551,271 bytes, 1 lines download raw bytes

1__NUXT_JSONP__("/artikkelit/suomen-alueelliset-ilmastonmuutosskenaariot", (function(a,b,c,d,e,f,g,h,i,j,k,l,m,n,o,p,q,r,s,t,u,v,w,x,y,z,A,B,C,D,E,F,G,H,I,J,K,L,M,N,O,P,Q,R,S,T,U,V,W,X,Y,Z,_,$,aa,ab,ac,ad,ae,af,ag,ah,ai,aj,ak,al,am,an,ao,ap,aq,ar,as,at,au,av,aw,ax,ay,az,aA,aB,aC,aD,aE,aF,aG,aH,aI,aJ,aK,aL,aM,aN,aO,aP,aQ,aR,aS,aT,aU,aV,aW,aX,aY,aZ,a_,a$,ba,bb,bc,bd,be,bf,bg,bh,bi,bj,bk,bl,bm,bn,bo,bp,bq,br,bs,bt,bu,bv,bw,bx,by,bz,bA,bB,bC,bD,bE,bF,bG,bH,bI,bJ,bK,bL,bM,bN,bO,bP,bQ,bR,bS,bT,bU,bV,bW,bX,bY,bZ,b_,b$,ca,cb,cc,cd,ce,cf,cg,ch,ci,cj,ck,cl,cm,cn,co,cp,cq,cr,cs,ct,cu,cv,cw,cx,cy,cz,cA,cB,cC,cD,cE,cF,cG,cH,cI,cJ,cK,cL,cM,cN,cO,cP,cQ,cR,cS,cT,cU,cV,cW,cX,cY,cZ,c_,c$,da,db,dc,dd,de,df,dg,dh,di,dj,dk,dl,dm,dn,do0,dp,dq,dr,ds,dt,du,dv,dw,dx,dy,dz,dA,dB,dC,dD,dE,dF,dG,dH,dI,dJ,dK,dL,dM,dN,dO,dP,dQ,dR,dS,dT,dU,dV,dW,dX,dY,dZ,d_,d$,ea,eb,ec,ed,ee,ef,eg,eh,ei,ej,ek,el,em,en,eo,ep,eq,er,es,et,eu,ev,ew,ex,ey,ez,eA,eB,eC,eD,eE,eF,eG,eH,eI,eJ,eK,eL,eM,eN,eO,eP,eQ,eR,eS,eT,eU,eV,eW,eX,eY,eZ,e_,e$,fa,fb,fc,fd,fe,ff,fg,fh,fi,fj,fk,fl,fm,fn,fo,fp,fq,fr,fs,ft,fu,fv,fw,fx,fy,fz,fA,fB,fC,fD,fE,fF,fG,fH,fI,fJ,fK,fL,fM,fN,fO,fP,fQ,fR,fS,fT,fU,fV,fW,fX,fY,fZ,f_,f$,ga,gb,gc,gd,ge,gf,gg,gh,gi,gj,gk,gl,gm,gn,go,gp,gq,gr,gs,gt,gu,gv,gw,gx,gy,gz,gA,gB,gC,gD,gE,gF,gG,gH,gI,gJ,gK,gL,gM,gN,gO,gP,gQ,gR,gS,gT,gU,gV,gW,gX,gY,gZ,g_,g$,ha,hb,hc,hd,he,hf,hg,hh,hi,hj,hk,hl,hm,hn,ho,hp,hq,hr,hs,ht,hu,hv,hw,hx,hy,hz,hA,hB,hC,hD,hE,hF,hG,hH,hI,hJ,hK,hL,hM,hN,hO,hP,hQ,hR,hS,hT,hU,hV,hW,hX,hY,hZ,h_,h$,ia,ib,ic,id,ie,if0,ig,ih,ii,ij,ik,il,im,in0,io,ip,iq,ir,is,it,iu,iv,iw,ix,iy,iz,iA,iB,iC,iD,iE,iF,iG,iH,iI,iJ,iK,iL,iM,iN,iO,iP,iQ,iR,iS,iT,iU,iV,iW,iX,iY,iZ,i_,i$,ja,jb,jc,jd,je,jf,jg,jh,ji,jj,jk,jl,jm,jn,jo,jp,jq,jr,js,jt,ju,jv,jw,jx,jy,jz,jA,jB,jC,jD,jE,jF,jG,jH,jI,jJ,jK,jL,jM,jN,jO,jP,jQ,jR,jS,jT,jU,jV,jW,jX,jY,jZ,j_,j$,ka,kb,kc,kd,ke,kf,kg,kh,ki,kj,kk,kl,km,kn,ko,kp,kq,kr,ks,kt,ku,kv,kw,kx,ky,kz,kA,kB,kC,kD,kE,kF,kG,kH,kI,kJ,kK,kL,kM,kN,kO,kP,kQ,kR,kS,kT,kU,kV,kW,kX,kY,kZ,k_,k$,la,lb,lc,ld,le,lf,lg,lh,li,lj,lk,ll,lm,ln,lo,lp,lq,lr,ls,lt,lu,lv,lw,lx,ly,lz,lA,lB,lC,lD,lE,lF,lG,lH,lI,lJ,lK,lL,lM,lN,lO,lP,lQ,lR,lS,lT,lU,lV,lW,lX,lY,lZ,l_,l$,ma,mb,mc,md,me,mf,mg,mh,mi,mj,mk,ml,mm,mn,mo,mp,mq,mr,ms,mt,mu,mv,mw,mx,my,mz,mA,mB,mC,mD,mE,mF,mG,mH,mI,mJ,mK,mL,mM,mN,mO,mP,mQ,mR,mS,mT,mU,mV,mW,mX,mY,mZ,m_,m$,na,nb,nc,nd,ne,nf,ng,nh,ni,nj,nk,nl,nm,nn,no,np,nq,nr,ns,nt,nu,nv,nw,nx,ny,nz,nA,nB,nC,nD,nE,nF,nG,nH,nI,nJ,nK,nL,nM,nN,nO,nP,nQ,nR,nS,nT,nU,nV,nW,nX,nY,nZ,n_,n$,oa,ob,oc,od,oe,of,og,oh,oi,oj,ok,ol,om,on,oo,op,oq,or,os,ot,ou,ov,ow,ox,oy,oz,oA,oB,oC,oD,oE,oF,oG,oH,oI,oJ,oK,oL,oM,oN,oO,oP,oQ,oR,oS,oT,oU,oV,oW,oX,oY,oZ,o_,o$,pa,pb,pc,pd,pe,pf,pg,ph,pi,pj,pk,pl,pm,pn,po,pp,pq,pr,ps,pt,pu,pv,pw,px,py,pz,pA,pB,pC,pD,pE,pF,pG,pH,pI,pJ,pK,pL,pM,pN,pO,pP,pQ,pR,pS,pT,pU,pV,pW,pX,pY,pZ,p_,p$,qa,qb,qc,qd,qe,qf,qg,qh,qi,qj,qk,ql,qm,qn,qo,qp,qq,qr,qs,qt,qu,qv,qw,qx,qy,qz,qA,qB,qC,qD,qE,qF,qG,qH,qI,qJ,qK,qL,qM,qN,qO,qP,qQ,qR,qS,qT,qU,qV,qW,qX,qY,qZ,q_,q$,ra,rb,rc,rd,re,rf,rg,rh,ri,rj,rk,rl,rm,rn,ro,rp,rq,rr,rs,rt,ru,rv,rw,rx,ry,rz,rA,rB,rC,rD,rE,rF,rG,rH,rI,rJ,rK,rL,rM,rN,rO,rP,rQ,rR,rS,rT,rU,rV,rW,rX,rY,rZ,r_,r$,sa,sb,sc,sd,se,sf,sg,sh,si,sj,sk,sl,sm,sn,so,sp,sq,sr,ss,st,su,sv,sw,sx,sy,sz,sA,sB,sC,sD,sE,sF,sG,sH,sI,sJ,sK,sL,sM,sN,sO,sP,sQ,sR,sS,sT,sU,sV,sW,sX,sY,sZ,s_,s$,ta,tb,tc,td,te,tf,tg,th,ti,tj,tk,tl,tm,tn,to,tp,tq,tr,t

1s,tt,tu,tv,tw,tx,ty,tz,tA,tB,tC,tD,tE,tF,tG,tH,tI,tJ,tK,tL,tM,tN,tO,tP,tQ,tR,tS,tT,tU,tV,tW,tX,tY,tZ,t_,t$,ua,ub,uc,ud,ue,uf,ug,uh,ui,uj,uk,ul,um,un,uo,up,uq,ur,us,ut,uu,uv,uw,ux,uy,uz,uA,uB,uC,uD,uE,uF,uG,uH,uI,uJ,uK,uL,uM,uN,uO,uP,uQ,uR,uS,uT,uU,uV,uW,uX,uY,uZ,u_,u$,va,vb,vc,vd,ve,vf,vg,vh,vi,vj,vk,vl,vm,vn,vo,vp,vq,vr,vs,vt,vu,vv,vw,vx,vy,vz,vA,vB,vC,vD,vE,vF,vG,vH,vI,vJ,vK,vL,vM,vN,vO,vP,vQ,vR,vS,vT,vU,vV,vW,vX,vY,vZ,v_,v$,wa,wb,wc,wd,we,wf,wg,wh,wi,wj,wk,wl,wm,wn,wo,wp,wq,wr,ws,wt,wu,wv,ww,wx,wy,wz,wA,wB,wC,wD,wE,wF,wG,wH,wI,wJ,wK,wL,wM,wN,wO,wP,wQ,wR,wS,wT,wU,wV,wW,wX,wY,wZ,w_,w$,xa,xb,xc,xd,xe,xf,xg,xh,xi,xj,xk,xl,xm,xn,xo,xp,xq,xr,xs,xt,xu,xv,xw,xx,xy,xz,xA,xB,xC,xD,xE,xF,xG,xH,xI,xJ,xK,xL,xM,xN,xO,xP,xQ,xR,xS,xT,xU,xV,xW,xX,xY,xZ,x_,x$,ya,yb,yc,yd,ye,yf,yg,yh,yi,yj,yk,yl,ym,yn,yo,yp,yq,yr,ys,yt,yu,yv,yw,yx,yy,yz,yA,yB,yC,yD,yE,yF,yG,yH,yI,yJ,yK,yL,yM,yN,yO,yP,yQ,yR,yS,yT,yU,yV,yW,yX,yY,yZ,y_,y$,za,zb,zc,zd,ze,zf,zg,zh,zi,zj,zk,zl,zm,zn,zo,zp,zq,zr,zs,zt,zu,zv,zw,zx,zy,zz,zA,zB,zC,zD,zE,zF,zG,zH,zI,zJ,zK,zL,zM,zN,zO,zP,zQ,zR,zS,zT,zU,zV,zW,zX,zY,zZ,z_,z$,Aa,Ab,Ac,Ad,Ae,Af,Ag,Ah,Ai,Aj,Ak,Al,Am,An,Ao,Ap,Aq,Ar,As,At,Au,Av,Aw,Ax,Ay,Az,AA,AB,AC,AD,AE,AF,AG,AH,AI,AJ,AK,AL,AM,AN,AO,AP,AQ,AR,AS,AT,AU,AV,AW,AX,AY,AZ,A_,A$,Ba,Bb,Bc,Bd,Be,Bf,Bg,Bh,Bi,Bj,Bk,Bl,Bm,Bn,Bo,Bp,Bq,Br,Bs,Bt,Bu,Bv,Bw,Bx,By,Bz,BA,BB,BC,BD,BE,BF,BG,BH,BI,BJ,BK,BL,BM,BN,BO,BP,BQ,BR,BS,BT,BU,BV,BW,BX,BY,BZ,B_,B$,Ca,Cb,Cc,Cd,Ce,Cf,Cg,Ch,Ci,Cj,Ck,Cl,Cm,Cn,Co,Cp,Cq,Cr,Cs,Ct,Cu,Cv,Cw,Cx,Cy,Cz,CA,CB,CC,CD,CE,CF,CG,CH,CI,CJ,CK,CL,CM,CN,CO,CP,CQ,CR,CS,CT,CU,CV,CW,CX,CY,CZ,C_,C$,Da,Db,Dc,Dd,De,Df,Dg,Dh,Di,Dj,Dk,Dl,Dm,Dn,Do,Dp,Dq,Dr,Ds,Dt,Du,Dv,Dw,Dx,Dy,Dz,DA,DB,DC,DD,DE,DF,DG,DH,DI,DJ,DK,DL,DM,DN,DO,DP,DQ,DR,DS,DT,DU,DV,DW,DX,DY,DZ,D_,D$,Ea,Eb,Ec,Ed,Ee,Ef,Eg,Eh,Ei,Ej,Ek,El,Em,En,Eo,Ep,Eq,Er,Es,Et,Eu,Ev,Ew,Ex,Ey,Ez,EA,EB,EC,ED,EE,EF,EG,EH,EI,EJ,EK,EL,EM,EN,EO,EP,EQ,ER,ES,ET,EU,EV,EW,EX,EY,EZ,E_,E$,Fa,Fb,Fc,Fd,Fe,Ff,Fg,Fh,Fi,Fj,Fk,Fl,Fm,Fn,Fo,Fp,Fq,Fr,Fs,Ft,Fu,Fv,Fw,Fx,Fy,Fz,FA,FB,FC,FD,FE,FF,FG,FH,FI,FJ,FK,FL,FM,FN,FO,FP,FQ,FR,FS,FT,FU,FV,FW,FX,FY,FZ,F_,F$,Ga,Gb,Gc,Gd,Ge,Gf,Gg,Gh,Gi,Gj,Gk,Gl,Gm,Gn,Go,Gp,Gq,Gr,Gs,Gt,Gu,Gv,Gw,Gx,Gy,Gz,GA,GB,GC,GD,GE,GF,GG,GH,GI,GJ,GK,GL,GM,GN,GO,GP,GQ,GR,GS,GT,GU,GV,GW,GX,GY,GZ,G_,G$,Ha,Hb,Hc,Hd,He,Hf,Hg,Hh,Hi,Hj,Hk,Hl,Hm,Hn,Ho,Hp,Hq,Hr,Hs,Ht,Hu,Hv,Hw,Hx,Hy,Hz,HA,HB,HC,HD,HE,HF,HG,HH,HI,HJ,HK,HL,HM,HN,HO,HP,HQ,HR,HS,HT,HU,HV,HW,HX,HY,HZ,H_,H$,Ia,Ib,Ic,Id,Ie,If,Ig,Ih,Ii,Ij,Ik,Il,Im,In,Io,Ip,Iq,Ir,Is,It,Iu,Iv,Iw,Ix,Iy,Iz,IA,IB,IC,ID,IE,IF,IG,IH,II,IJ,IK,IL,IM,IN,IO,IP,IQ,IR,IS,IT,IU,IV,IW,IX,IY,IZ,I_,I$,Ja,Jb,Jc,Jd,Je,Jf,Jg,Jh,Ji,Jj,Jk,Jl,Jm,Jn,Jo,Jp,Jq,Jr,Js,Jt,Ju,Jv,Jw,Jx,Jy,Jz,JA,JB,JC,JD,JE,JF,JG,JH,JI,JJ,JK,JL,JM,JN,JO,JP,JQ,JR,JS,JT,JU,JV,JW,JX,JY,JZ,J_,J$,Ka,Kb,Kc,Kd,Ke,Kf,Kg,Kh,Ki,Kj,Kk,Kl,Km,Kn,Ko,Kp,Kq,Kr,Ks,Kt,Ku,Kv,Kw,Kx,Ky,Kz,KA,KB,KC,KD,KE,KF,KG,KH,KI,KJ,KK,KL,KM,KN,KO,KP,KQ,KR,KS,KT,KU,KV,KW,KX,KY,KZ,K_,K$,La,Lb,Lc,Ld,Le,Lf,Lg,Lh,Li,Lj,Lk,Ll,Lm,Ln,Lo,Lp,Lq,Lr,Ls,Lt,Lu,Lv,Lw,Lx,Ly,Lz,LA,LB,LC,LD,LE,LF,LG,LH,LI,LJ,LK,LL,LM,LN,LO,LP,LQ,LR,LS,LT,LU,LV,LW,LX,LY,LZ,L_,L$,Ma,Mb,Mc,Md,Me,Mf,Mg,Mh,Mi,Mj,Mk,Ml,Mm,Mn,Mo,Mp,Mq,Mr,Ms,Mt,Mu,Mv,Mw,Mx,My,Mz,MA,MB,MC,MD,ME,MF,MG,MH,MI,MJ,MK,ML,MM,MN,MO,MP,MQ,MR,MS,MT,MU){E.metadata={tags:[],concepts:[]};E.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2AhJiUR5aLoNgxzQ12BAgf",type:d,createdAt:"2020-10-29T08:11:51.081Z",updatedAt:"2021-06-03T09:37:47.111Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bs,revision:w,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:bu}},locale:g};E.fields={title:"Ilmatieteen laitos",link:"https:\u002F\u002Fwww.ilmatieteenlaitos.fi\u002F",logo:iw};O.metadata={tags:[],concepts:[]};O.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2IQel69GGFDxGskPiihmvM",type:d,createdAt:"2020-10-29T13:04:53.931Z",updatedAt:"2021-06-15T14:25:51.800Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aZ,revision:F,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:bu}},locale:g};O.fields={title:"Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskus",link:"https:\u002F\u002Fwww.syke.fi\u002F",logo:iF};P.metadata={tags:[],concepts:[]};P.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"oy7zjAkVPOJx6MIRAsj4C",type:d,createdAt:"2020-10-30T12:29:06.829Z",updatedAt:"2021-05-14T10:01:08.141Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:F,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:dz}},locale:g};P.fields={title:iH};X.metadata={tags:[],concepts:[]};X.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7xyQRZkzzUgeYMKcpZNqvs",type:d,createdAt:"2020-10-30T12:28:56.944Z",updatedAt:"2021-05-14T10:01:32.305Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:F,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:dz}},locale:g};X.fields={title:fI};aa.metadata={tags:[],concepts:[]};aa.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4nJQVRlY08Vgj5dZz7d9mr",type:d,createdAt:"2020-10-30T12:29:56.964Z",updatedAt:"2021-05-14T09:59:03.665Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:_,revision:w,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:dz}},locale:g};aa.fields={title:"Tuleva ilmasto"};ab.metadata={tags:[],concepts:[]};ab.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1P5ddLZItXAcM0yAqsyno7",type:d,createdAt:"2020-10-30T12:28:29.535Z",updatedAt:"2021-06-02T12:49:55.865Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:dz}},locale:g};ab.fields={title:mm};ae.metadata={tags:[],concepts:[]};ae.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2f9YGDOrLslxfH8DFRmy1F",type:d,createdAt:"2021-04-22T12:56:16.286Z",updatedAt:"2021-06-04T12:21:14.166Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:I}},locale:g};ae.fields={title:"Kunnat",slug:"kunnat"};am.metadata={tags:[],concepts:[]};am.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"QilIIcLe94P09ZPZFd1So",type:d,createdAt:qm,updatedAt:qm,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:I}},locale:g};am.fields={title:"Yhdyskuntasuunnittelu",slug:"yhdyskuntasuunnittelu"};au.metadata={tags:[],concepts:[]};au.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1bfegmGFksSvGzzZQBqcGL",type:d,createdAt:AT,updatedAt:AT,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:I}},locale:g};au.fields={title:AU,slug:"kaupunkisuunnitteluopas"};av.metadata={tags:[],concepts:[]};av.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}}

1,id:"7urzv7EpbgvNwyUJJvCkOX",type:d,createdAt:"2024-06-06T09:51:17.961Z",updatedAt:"2024-06-06T09:54:54.847Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:eo,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:bu}},locale:g};av.fields={title:"CANEMURE-hanke",text:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"SisÃ¤ltÃ¶ on tuotettu EU:n LIFE-ohjelman osarahoittamassa ",nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fhiilineutraalisuomi.fi\u002Ffi-FI\u002FCanemure\u002FOsahankkeet\u002FIlmatieteen_laitos"},content:[{data:{},marks:[],value:"LIFE17 IPC\u002FFI\u002F000002 LIFE-IP CANEMURE -hankkeessa",nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p}};ax.metadata={tags:[],concepts:[]};ax.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4F10Z8i1xXM37ZXU18U3sk",type:d,createdAt:"2024-02-28T09:14:15.853Z",updatedAt:"2024-07-08T09:11:08.678Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};ax.fields={abbreviation:"MAA23",body:"Maa- ja metsÃ¤talousministeriÃ¶ (toim.) 2023. Valtioneuvoston selonteko kansallisesta ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmasta vuoteen 2030. Hyvinvointia ja turvallisuutta muuttuvassa ilmastossa. Valtioneuvosto, Helsinki. Valtioneuvoston julkaisuja 2023:73. 133 s.",link:rw};ay.metadata={tags:[],concepts:[]};ay.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7jMYRTYckqOzRaDGBQetXm",type:d,createdAt:"2020-10-30T12:29:47.166Z",updatedAt:"2021-05-14T09:58:52.773Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:dz}},locale:g};ay.fields={title:"Nykyinen ilmasto"};aB.metadata={tags:[],concepts:[]};aB.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"71gPcJ12BCljArcBaU4K88",type:d,createdAt:nE,updatedAt:nE,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:F,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:I}},locale:g};aB.fields={title:"SademÃ¤Ã¤rÃ¤",slug:"sademaara"};aC.metadata={tags:[],concepts:[]};aC.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"lBiVQRXgeia5kQCCRwh14",type:d,createdAt:"2021-04-23T12:57:10.818Z",updatedAt:"2022-08-30T12:23:43.771Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:F,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};aC.fields={abbreviation:"RUO16",body:"Ruosteenoja, K., JylhÃ¤, K & KÃ¤mÃ¤rÃ¤inen, M. 2016. Climate projections for Finland under the RCP forcing scenarios. Geophysica, Volume 51, Issue 1: 17â50. (PDF)",link:"https:\u002F\u002Fwww.geophysica.fi\u002Fpdf\u002Fgeophysica_2016_51_1-2_017_ruosteenoja.pdf"};aD.metadata={tags:[],concepts:[]};aD.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2fkpeVzYbhooaO0XxX4tFI",type:d,createdAt:m$,updatedAt:m$,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:I}},locale:g};aD.fields={title:"LÃ¤mpÃ¶tila",slug:"lampotila"};aE.metadata={tags:[],concepts:[]};aE.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5c4VOEl4V8VOLsSbqoMJ8e",type:d,createdAt:"2023-10-03T09:02:28.793Z",updatedAt:"2023-10-04T13:37:31.838Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:77,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:Z}},locale:g};aE.fields={title:"Suomen tulevan ilmaston ennustedata Paituli-palvelussa",teaserImage:ma,teaserImageAlt:"Kannettava tietokone, jonka pÃ¤Ã¤llÃ¤ on CSV-tiedostokuvake ja latausmerkkinÃ¤ nuoli alaspÃ¤in.",teaserText:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomen tulevan ilmaston keskilÃ¤mpÃ¶tila ja sademÃ¤Ã¤rÃ¤ sekÃ¤ niiden muutokset on laskettu vuoteen 2085 saakka kÃ¤yttÃ¤en SSP-skenaarioita.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},link:is,linkText:"Siirry paikkatietojen latauspalvelu Paituliin"};aG.metadata={tags:[],concepts:[]};aG.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5x2j9iirVWAnsfVwZD6eE6",type:d,createdAt:rv,updatedAt:rv,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:z,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};aG.fields={abbreviation:"TIK24",body:"Tikkakoski, P., LeppÃ¤nen, S., Mela, H., Luhtala, S., HildÃ©

1n, M., Mikkola, M., KÃ¼hn, T., Naumanen, H., Ahonen, S., Haapala, A., Lilja, S., Tuomenvirta, H., Drebs, A. & Votsis, A. 2024. Kohti ilmastokestÃ¤vÃ¤Ã¤ kaupunkisuunnittelua: Opas ilmastonmuutoksen hillinnÃ¤n ja sopeutumisen edistÃ¤miseen alueidenkÃ¤ytÃ¶n suunnittelussa, kaavoituksessa ja rakentamisessa. Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskuksen raportteja, 18\u002F2024, Helsinki. 204 s.",link:"http:\u002F\u002Fhdl.handle.net\u002F10138\u002F576343 "};aH.metadata={tags:[],concepts:[]};aH.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5mFzvxQKMXPdmlC26WNp0R",type:d,createdAt:"2021-07-12T12:23:17.573Z",updatedAt:"2022-12-15T12:21:00.757Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aZ,revision:w,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:I}},locale:g};aH.fields={title:BT,slug:"alueellinen-tieto"};aP.metadata={tags:[],concepts:[]};aP.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7CZSWGQKIrVaNT8TSK7pWH",type:d,createdAt:DA,updatedAt:DA,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:V,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:bu}},locale:g};aP.fields={title:"SUOMI-hanke",text:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"SisÃ¤ltÃ¶ on tuotettu ympÃ¤ristÃ¶ministeriÃ¶n rahoittamassa Suomen Ilmastopaneelin ",marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.ilmatieteenlaitos.fi\u002Fsuomi-hanke"},content:[{nodeType:a,value:"SUOMI-hankkeessa",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:A,marks:[],data:{}}]}]}};aS.metadata={tags:[],concepts:[]};aS.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"18QW2ygYkwXW8RerAXDnNQ",type:d,createdAt:"2021-10-07T13:02:51.727Z",updatedAt:"2023-10-10T13:38:01.870Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:kP,revision:aV,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:al}},locale:g};aS.fields={publishedLanguages:[g],title:"Maakuntien ilmasto",slug:"maakuntien-ilmasto",parent:CP,subTheme:x,teaserImage:kS,teaserImageAlt:CR,content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Eri maakuntien ilmastoon vaikuttavat muun muassa laajat vesistÃ¶alueet sekÃ¤ maanpinnan korkeussuhteet. TÃ¤stÃ¤ osiosta lÃ¶ydÃ¤t jokaisen maakunnan ilmastoa esittelevÃ¤t artikkelit, joissa kuvataan sekÃ¤ nykyilmastoa ettÃ¤ tulevaa ilmastoa. Laajan Pohjois-Pohjanmaan maakunnan ilmasto esitellÃ¤Ã¤n kahdessa artikkelissa. Samoin Suomen suurimman maakunnan eli Lapin  ilmasto esitellÃ¤Ã¤n kolmessa artikkelissa, jotka kÃ¤sittelevÃ¤t EtelÃ¤-, Keski- ja Pohjois-Lappia.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2LuioaPAqPDvSPHC2V6iwY",type:d,createdAt:"2021-10-21T07:49:06.362Z",updatedAt:"2022-11-25T12:23:14.645Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:eu,revision:w,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:D}},locale:g},fields:{title:"Maakuntien ilmasto -teemasivun nostot: EtelÃ¤-Suomi",visibleTitle:CS,referencingItems:[CT,Di,DB,DJ,DT],teaserType:K,displayTitle:x}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1nQcXOOCIfDEgBIk9JXDsp",type:d,createdAt:"2021-10-21T07:50:00.407Z",updatedAt:"2022-11-25T12:23:07.431Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ad,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:D}},locale:g},fields:{title:"Maakuntien ilmasto -teemasivun nostot: Lounais-Suomi",visibleTitle:Ec,referencingItems:[Ed,Eq],teaserType:K,displayTitle:x}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"42Rcc8li61jsWN5ryUY2FR",type:d,createdAt:"2021-10-21T07:53:26.861Z",updatedAt:"2022-11-25T12:22:55.544Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aU,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:D}},locale:g},fields:{title:"Maakuntien ilmasto -teemasivun nostot: LÃ¤nsi-ja SisÃ¤-Suomi",visibleTitle:"LÃ¤nsi- ja SisÃ¤-Suomi",referencingItems:[EU,Fi,FG,Fu,FQ],teaserType:K,displayTitle:x}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2FnnuJTOrkhcm4trRLumOL",type:d,createdAt:"2021-10-21T07:56:59.996Z",updatedAt:"2022-11-25T12:22:41.545Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aU,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:D}},locale:g},fields:{title:"Maakuntien ilmasto -teemasivun nostot: ItÃ¤-Suomi",visibleTitle:Gc,referencingItems:[Gd,Gt,GC],teaserType:K,displayTitle:x}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6XnSjONdmfKmJSDWxVCgTI",type:d,createdAt:"2021-10-21T07:58:41.229Z",updatedAt:"2022-11-25T12:22:24.804Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aj,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:D}},locale:g},fields:{title:"Maakuntien ilmasto -teemasivun nostot: Pohjois-Suomi",visibleTitle:GS,referencingItems:[GT,Hf,Hp],teaserType:K,displayTitle:x}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1GOHRH3rsFSKfmwHdDEGio",type:d,createdAt:"2021-10-21T08:07:17.921Z",updatedAt:"2022-11-30T14:58:42.726Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aU,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:D}},locale:g},fields:{title:"Maakuntien ilmasto -teemasivun nostot: Lappi",visibleTitle:oY,referencingItems:[HB,HJ,HR],teaserType:K,displayTitle:x}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"74JqK9CFCA2ksSYvn0YYKi",type:d,createdAt:"2021-10-21T08:08:08.123Z",updatedAt:"2022-11-25T12:21:52.171Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:S,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:D}},locale:g},fields:{title:"Maakuntien ilmasto -teemasivun nostot: Ahvenanmaa",visibleTitle:EQ,referencingItems:[EE],teaserType:K,displayTitle:x}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}}

1,id:"7FHRq8i6XfMnHnOmZQ4kfN",type:d,createdAt:"2022-11-25T12:21:36.219Z",updatedAt:"2026-06-09T09:39:15.888Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aZ,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:D}},locale:g},fields:{title:"Maakuntien ilmasto -teemasivun nostot: Katso myÃ¶s",visibleTitle:U,referencingItems:[le,eE,h$,eF,ib,ee],teaserType:K,displayTitle:x}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"O3IvA7IzpJFWGyILDRAGn",type:d,createdAt:H$,updatedAt:H$,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:v,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:D}},locale:g},fields:{title:"Maakuntien ilmasto -teemasivun nostot: Aiheesta muualla",visibleTitle:by,referencingItems:[aE],teaserType:an,displayTitle:x}}],perspective:[ay,aa],tags:[aH,aD,aB,aY]};aT.metadata={tags:[],concepts:[]};aT.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5wQoXmd8BZS1Hoz1LkaAXh",type:d,createdAt:lN,updatedAt:lN,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:eM,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g};aT.fields={publishedLanguages:[g,Q,ac],title:in0,materialType:io,slug:lM,teaserImage:fz,teaserImageAlt:ip,ingress:lP,content:lQ,modules:l_,perspective:[aa,X],tags:[aH,fM,aD,aB],articleLength:[az],toc:x,publishDate:MT,publisher:[E,MU]};aY.metadata={tags:[],concepts:[]};aY.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"CULmI6vNhO5NZ3yXM6wKq",type:d,createdAt:Dy,updatedAt:Dy,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:I}},locale:g};aY.fields={title:"Lumipeite",slug:"lumipeite"};a_.metadata={tags:[],concepts:[]};a_.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7nA2cgQRUgIWjwmIYb5s9I",type:B,createdAt:C$,updatedAt:C$,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:z,revision:o,locale:g};a_.fields={title:"lampotilatilastot-nostokuva",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F7nA2cgQRUgIWjwmIYb5s9I\u002F1cf55cc298ede14e1d6096ae90b4920c\u002Flampotilatilastot-nostokuva.png",details:{size:65514,image:{width:N,height:$}},fileName:"lampotilatilastot-nostokuva.png",contentType:J}};a_["7nA2cgQRUgIWjwmIYb5s9I"]=a_;ba.metadata={tags:[],concepts:[]};ba.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2f2hA9cQohJSfCxonad41a",type:d,createdAt:"2021-07-16T08:25:07.427Z",updatedAt:"2026-03-11T12:51:25.967Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:eM,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g};ba.fields={publishedLanguages:[g],title:"Kasvukaudet pidentyvÃ¤t ja lÃ¤mpenevÃ¤t",materialType:M,slug:"kasvukaudet-pidentyvat-ja-lampenevat",parent:cx,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutoksen myÃ¶tÃ¤ kasvukaudet pitenevÃ¤t Suomessa tÃ¤llÃ¤ vuosisadalla noin 1â2 kuukaudella kasvihuonekaasujen pÃ¤Ã¤stÃ¶istÃ¤ riippuen. Kasvukauden lÃ¤mpÃ¶summa voi kasvaa EtelÃ¤-Suomessa puolitoista- ja Lapissa kaksinkertaiseksi.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Termisen kasvukauden lÃ¤mpÃ¶summa mÃ¤Ã¤ritetÃ¤Ã¤n keskilÃ¤mpÃ¶tilojen avulla",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.ilmatieteenlaitos.fi\u002Filmakeha-abc?term=Kasvukausi"},content:[{data:{},marks:[],value:"Kasvukausi ",nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:"on se osa vuodesta, jolloin kasvit kasvavat. LÃ¤mpÃ¶tilojen perusteella mÃ¤Ã¤ritellÃ¤Ã¤n niin sanottu terminen kasvukausi, jolloin vuorokauden ",nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.ilmatieteenlaitos.fi\u002Filmakeha-abc?term=Keskil%C3%A4mp%C3%B6tila"},content:[{data:{},marks:[],value:"keskilÃ¤mpÃ¶tila ",nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:"ylittÃ¤Ã¤ +5 ÂºC. Kasvukauden ",nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.ilmatieteenlaitos.fi\u002Filmakeha-abc?term=L%C3%A4mp%C3%B6summa"},content:[{data:{},marks:[],value:"lÃ¤mpÃ¶summaan ",nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:"eli tehoisan lÃ¤mpÃ¶tilan summaan lasketaan kasvukauden aikana vuorokauden keskilÃ¤mpÃ¶tilan viiden asteen ylittÃ¤vÃ¤ osa. Kasvukauden pituutta ja lÃ¤mpÃ¶summaa kÃ¤ytetÃ¤Ã¤n, kun arvioidaan esimerkiksi maataloustuotannon edellytyksiÃ¤ ja metsien kasvua.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kasvukauden pituus ja lÃ¤mpÃ¶summa vertailujakson 1971â2000 aikana on laskettu havaittujen kuukausikeskilÃ¤mpÃ¶tilojen perusteella. Tulevaisuuden ennu

1steita varten havaittuihin keskilÃ¤mpÃ¶tiloihin on lisÃ¤tty ilmastomallien ennustama lÃ¤mpÃ¶tilan nousu. Laskelmissa kÃ¤ytettiin noin 20 ilmastomallin tuloksia. ",nodeType:a},{data:{target:bH},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:cc},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kasvukausi pidentyy eniten EtelÃ¤-Suomessa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutoksen myÃ¶tÃ¤ kasvukaudet pitenevÃ¤t Suomessa tÃ¤mÃ¤n vuosisadan loppuun mennessÃ¤ noin 1â2 kuukaudella riippuen kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jen suuruudesta. Kasvukausi alkaa kevÃ¤Ã¤llÃ¤ nykyistÃ¤ aikaisemmin ja pÃ¤Ã¤ttyy syksyllÃ¤ myÃ¶hemmin. ",nodeType:a},{data:{target:bH},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:cc},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" Lappia lukuun ottamatta kasvukausi pitenee hiukan enemmÃ¤n syksyllÃ¤ kuin kevÃ¤Ã¤llÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:bH},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"MikÃ¤li kasvihuonekaasujen pÃ¤Ã¤stÃ¶t jatkuvat runsaina (RCP8.5-skenaario), terminen kasvukausi pitenee tÃ¤mÃ¤n vuosisadan aikana manner-Suomessa kahdella kuukaudella ",nodeType:a},{data:{target:bH},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" â noin kuukaudella molemmista pÃ¤istÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:cc},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". EtelÃ¤-Suomessa (kuva 1) kasvukausi kÃ¤ynnistyisi tyypillisesti jo maaliskuun loppupuolella eli samoihin aikoihin kuin Keski-Euroopassa nykyÃ¤Ã¤n. Kasvukausi etelÃ¤ssÃ¤ pÃ¤Ã¤ttyisi vasta marraskuun puolivÃ¤lin jÃ¤lkeen, joskin noin myÃ¶hÃ¤Ã¤n syksyllÃ¤ valon vÃ¤hyys estÃ¤isi kasveja hyÃ¶dyntÃ¤mÃ¤stÃ¤ lisÃ¤aikaa kovin tehokkaasti. Muualla Suomessa kasvukauden alku osuisi pÃ¤Ã¤osin huhtikuulle ja loppu lokakuulle tai marraskuun alkupuolelle (kuva 2). ",nodeType:a},{data:{target:bH},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vaikka pÃ¤Ã¤stÃ¶t olisivat melko pieniÃ¤kin (RPC4.5-skenaario, kuva 1), kasvukausi venÃ¤htÃ¤isi vuosisadan loppuun mennessÃ¤ yhteensÃ¤ yli kuukaudella ",nodeType:a},{data:{target:bH},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" â sekÃ¤ kevÃ¤Ã¤stÃ¤ ettÃ¤ syksystÃ¤ noin 2â3 viikolla ",nodeType:a},{data:{target:cc},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". TÃ¤llÃ¶in kasvukausi alkaisi EtelÃ¤- ja Keski-Suomessa huhtikuun alkupuolella ja loppuisi lokakuun lopulla tai marraskuun alussa. Pohjois-Pohjanmaalla ja EtelÃ¤-Lapissa kasvukausi kÃ¤ynnistyisi huhtikuun loppupuolella (kuva 2) ja Tunturi-Lapissa toukokuun alkupuoliskolla. NÃ¤illÃ¤ alueilla kasvukausi pÃ¤Ã¤ttyisi lokakuun alkupuolella tai puolivÃ¤lissÃ¤. ",nodeType:a},{data:{target:bH},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"8nkrKHaiUVUwCZ2oXQJ8K",type:d,createdAt:"2021-04-23T12:57:00.100Z",updatedAt:"2021-07-16T08:13:02.318Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:L}},locale:g},fields:{title:"Termisen kasvukauden ja lÃ¤mpÃ¶summan kehitys Lounais-Suomessa.",asset:Dm,caption:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:c,content:[{nodeType:a,value:ak,marks:[{type:r}],data:{}},{nodeType:a,value:" Termisen kasvukauden alkamisajankohdan (vasemmalla), pÃ¤Ã¤ttymisen (keskellÃ¤) ja lÃ¤mpÃ¶summan (oikealla) ajallinen kehitys Lounais-Suomessa 1900-luvun lopulta 2080-luvulle 30 vuoden liukuvina keskiarvoina. Punainen kÃ¤yrÃ¤ esittÃ¤Ã¤ nopeasti kasvavien pÃ¤Ã¤stÃ¶jen RCP8.5-skenaariota ja sininen tasoltaan kohtuullisten pÃ¤Ã¤stÃ¶rajoitusten RCP4.5-skenaariota.  Kasvukauden alkamis- ja pÃ¤Ã¤ttymiskuvioissa numeroarvot ovat juliaanisia pÃ¤iviÃ¤ eli pÃ¤ivien mÃ¤Ã¤riÃ¤ vuoden alusta. Kuukauden vaihtumiset on merkitty katkoviivoilla. ",marks:[],data:{}},{nodeType:f,content:[],data:{target:cc}},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}],data:{}}]},origin:"https:\u002F\u002Filmasto-opas.fi\u002Filocms-portlet\u002Farticle\u002Fb801e77a-b461-42cf-8f8b-be63658776ab\u002Fr\u002F610182da-7b34-4383-885f-71c2fb7654cf\u002Fkuva1-termisen-kasvukauden-ja-lamposumman-kehitys-lounais-suomessa-iso.png"}}},content:[],nodeType:u},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7203n6ZfOWS6V7Lu2Wq08N",type:d,createdAt:"2021-04-23T12:57:04.101Z",updatedAt:"2021-07-16T08:53:16.268Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:_,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:L}},locale:g},fields:{title:"Termisen kasvukauden ja lÃ¤mpÃ¶summan kehitys EtelÃ¤-Lapissa.",asset:Dp,caption:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:c,content:[{nodeType:a,value:bl,marks:[{type:r}],data:{}},{nodeType:a,value:" Termisen kasvukauden alkamisajankohdan (vasemmalla), pÃ¤Ã¤ttymisen (keskellÃ¤) ja lÃ¤mpÃ¶summan (oikealla) ajallinen kehitys EtelÃ¤-Lapissa 1900-luvun lopulta 2080-luvulle 30 vuoden liukuvina keskiarvoina. Punainen kÃ¤yrÃ¤ esittÃ¤Ã¤ nopeasti kasvavien pÃ¤Ã¤stÃ¶jen RCP8.5-skenaariota ja sininen tasoltaan kohtuullisten pÃ¤Ã¤stÃ¶rajoitusten RCP4.5-skenaariota.  Kasvukauden alkamis- ja pÃ¤Ã¤ttymiskuvioissa numeroarvot ovat juliaanisia pÃ¤iviÃ¤ eli pÃ¤ivien mÃ¤Ã¤riÃ¤ vuoden alusta. Kuukauden vaihtumiset on merkitty katkoviivoilla. ",marks:[],data:{}},{nodeType:f,content:[],data:{target:cc}},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}],data:{}}]},origin:"https:\u002F\u002Filmasto-opas.fi\u002Filocms-portlet\u002Farticle\u002Fb801e77a-b461-42cf-8f8b-be63658776ab\u002Fr\u002F96bfff20-7dde-4488-9f2f-e15c7455bd25\u002Fkuva2-termisen-kasvukauden-ja-lampsumman-kehitys-etela-lapissa-iso.png"}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kasvukauden lÃ¤mpÃ¶summat suurenevat huomattavasti",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmaston lÃ¤mmetessÃ¤ Suomen kasvukauden lÃ¤mpÃ¶summat kasvavat merkittÃ¤vÃ¤sti (kuva 3). Jos kasvihuonekaasujen pÃ¤Ã¤stÃ¶t jatkavat kasvuaan nykytahdilla (RCP8.5-skenaario), kasvukauden lÃ¤mpÃ¶summa nousisi Suomessa vuosisadan loppuun mennessÃ¤ jopa 800â1000 astepÃ¤ivÃ¤llÃ¤ (ÂºC vrk) (kuvat 1â2). TÃ¤llÃ¶in lÃ¤mpÃ¶summa EtelÃ¤- ja Keski-Suomessa olisi samaa luokkaa kuin nykyisin Ranskassa tai Ukrainassa eli yli 2000 ÂºC vrk. ",nodeType:a},{data:{target:bH}

1,content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:cc},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Napapiirin korkeudella lÃ¤mpÃ¶summat kohoaisivat 1600 astepÃ¤ivÃ¤Ã¤n, mikÃ¤ vastaa nykyistÃ¤ Puolan ilmastoa ja on 300 astepÃ¤ivÃ¤Ã¤ enemmÃ¤n kuin EtelÃ¤-Suomen vertailujakson 1971â2000 ilmastossa ",nodeType:a},{data:{target:bH},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". KÃ¤sivarren Lapin lÃ¤mpÃ¶summa, 1200 ÂºC vrk, olisi samaa luokkaa kuin Tampereen-Porin tienoilla nykyÃ¤Ã¤n. ",nodeType:a},{data:{target:bH},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:cc},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Jos pÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ saadaan maailmanlaajuisesti vÃ¤hennettyÃ¤ melko pieniksi (RCP4.5-skenaario), ilmasto lÃ¤mpenisi siltikin niin paljon, ettÃ¤ kasvukauden lÃ¤mpÃ¶summa nousisi Suomessa vuosisadan loppuun mennessÃ¤ noin 500 astepÃ¤ivÃ¤llÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:cc},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Se toisi EtelÃ¤-Suomeen nykyistÃ¤ Puolaa tai ItÃ¤-Saksaa vastaavat lÃ¤mpÃ¶olot, eli lÃ¤mpÃ¶summa olisi noin 1800 ÂºC vrk ",nodeType:a},{data:{target:bH},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:cc},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Nykyisen EtelÃ¤-Suomen olosuhteet (lÃ¤mpÃ¶summa 1200 ÂºC vrk) puolestaan siirtyisivÃ¤t tÃ¤llÃ¶in EtelÃ¤-Lappiin ",nodeType:a},{data:{target:bH},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6ox0Itv0fSCD6qAOcCAYOd",type:d,createdAt:"2021-04-23T12:57:08.650Z",updatedAt:"2021-07-16T08:56:10.932Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:_,revision:w,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:L}},locale:g},fields:{title:"Kasvukauden aikana kertynyt ja ennustettu lÃ¤mpÃ¶summa.",asset:Dr,caption:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:c,content:[{nodeType:a,value:eS,marks:[{type:r}],data:{}},{nodeType:a,value:" Kasvukauden aikana keskimÃ¤Ã¤rin kertynyt lÃ¤mpÃ¶summa (astepÃ¤iviÃ¤) vuosien 1971â2000 (ylin kartta) lÃ¤mpÃ¶tilatietojen perusteella sekÃ¤ ennustettu lÃ¤mpÃ¶summa jaksoille 2020â2047 ja 2070â2099. Vasemmanpuoleiset kartat esittÃ¤vÃ¤t RCP4.5-skenaarion ja oikeanpuoleiset RCP8.5-skenaarion mukaisia lÃ¤mpÃ¶summia.",marks:[],data:{}}],data:{}}]},origin:"https:\u002F\u002Filmasto-opas.fi\u002Filocms-portlet\u002Farticle\u002Fb801e77a-b461-42cf-8f8b-be63658776ab\u002Fr\u002F106e9254-7039-497a-ac90-046933240a5c\u002Fkuva3-kasvukauden-kertynyt-ja-ennustettu-lamposumma-iso.png"}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"LÃ¤mpimÃ¤t kasvukaudet yleistyvÃ¤t ja viileÃ¤t harvinaistuvat",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vaikka kasvukausien sÃ¤Ã¤olot vaihtelevat vuodesta toiseen sekÃ¤ nykyisessÃ¤ ettÃ¤ tulevassa ilmastossa, niin vuosisadan edetessÃ¤ lÃ¤mpimiÃ¤ kasvukausia esiintyy yhÃ¤ yleisemmin ja viileitÃ¤ entistÃ¤ harvemmin ",nodeType:a},{data:{target:bH},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Kun hyvin lÃ¤mpimiÃ¤ kasvukausia esiintyi 1900-luvun lopulla noin kerran 20 vuodessa, niin 2040-luvulla yhtÃ¤ lÃ¤mpimiÃ¤ kasvukausia koettaisiin todennÃ¤kÃ¶isesti jo useammin kuin kahtena vuotena kolmesta ",nodeType:a},{data:{target:cc},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vuosisadan lopulla RCP8.5-skenaarion toteutuessa kÃ¤ytÃ¤nnÃ¶ssÃ¤ jokainen kasvukausi olisi viime vuosikymmenten tilastoihin verrattuna Ã¤Ã¤rimmÃ¤isen lÃ¤mmin (1900-luvun lopussa vastaava todennÃ¤kÃ¶isyys oli 2 prosenttia eli kerran 50 vuodessa). RCP4.5-skenaarionkin mukaan nÃ¤in lÃ¤mpimien vuosien todennÃ¤kÃ¶isyys olisi tuolloin lÃ¤hes 80 prosenttia. ",nodeType:a},{data:{target:bH},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" MyÃ¶s viileitÃ¤ kasvukausia esiintyy silti vielÃ¤ lÃ¤hivuosikymmeninÃ¤ satunnaisesti ",nodeType:a},{data:{target:bH},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:cc},content:[],nodeType:f},{data:{}

1,marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:y,data:{},content:[{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.ilmatieteenlaitos.fi\u002Fuutinen\u002F1tvJTejk4ci7CTkaefP7KD"},content:[{nodeType:a,value:"Termiset kasvukaudet ovat pidentyneet ja lÃ¤mmenneet Pohjois-Euroopassa - Ilmatieteen laitoksen uutinen 25.10.2021",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:"http:\u002F\u002Fdoi.org\u002F10.1002\u002Fjoc.4535"},content:[{nodeType:a,value:"Ruosteenoja, K., RÃ¤isÃ¤nen, J., VenÃ¤lÃ¤inen, A. & KÃ¤mÃ¤rÃ¤inen, M. 2016. Projections for the duration and degree days of the thermal growing season in Europe derived from CMIP5 model output. International Journal of Climatology, Volume 36, Issue 8: 3039â3055. ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:"http:\u002F\u002Fdoi.org\u002F10.1002\u002Fjoc.2171"},content:[{nodeType:a,value:"Ruosteenoja, K., RÃ¤isÃ¤nen, J. & Pirinen, P. 2011. Projected changes in thermal seasons and the growing season in Finland. International Journal of Climatology, Volume 31, Issue 10: 1473â1487. ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:Cl},content:[{nodeType:a,value:"JylhÃ¤, K., Ruosteenoja, K., RÃ¤isÃ¤nen, J., VenÃ¤lÃ¤inen, A., Ruokolainen, L., Saku, S. & Seitola, T. 2009. Arvioita Suomen muuttuvasta ilmastosta sopeutumistutkimuksia varten, ACCLIM-hankkeen raportti 2009. Ilmatieteen laitos, Helsinki. Ilmatieteen laitoksen raportteja 2009:4. 102 s. ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:"http:\u002F\u002Fen.ilmatieteenlaitos.fi\u002Fplumes"},content:[{nodeType:a,value:"Finnish Meteorological Institute: Pathways linking uncertainties in model projections of climate and its effects (PLUMES-project) ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Fterminen-kasvukausi"},content:[{nodeType:a,value:bp,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},perspective:[aa],tags:[Dt],articleLength:[T],toc:x,modifiedDate:"2018-01-16",publisher:[E,kU]};bd.metadata={tags:[],concepts:[]};bd.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4T3e9d9YQAmTRkL666jsU4",type:d,createdAt:"2020-10-30T12:28:41.025Z",updatedAt:"2021-05-14T10:02:07.800Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:F,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:dz}},locale:g};bd.fields={title:iE};be.metadata={tags:[],concepts:[]};be.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7B2FKan0kvS2l0ngRzvMmD",type:d,createdAt:"2021-04-23T12:58:19.313Z",updatedAt:"2025-07-15T12:43:09.322Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:F,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};be.fields={abbreviation:"KER09",body:"Kersalo, J. & Pirinen, P. 2009. Suomen maakuntien ilmasto. Ilmatieteen laitos, Helsinki. Raportteja 2009:8. 185 s.",link:"http:\u002F\u002Fhdl.handle.net\u002F10138\u002F15734"};bm.metadata={tags:[],concepts:[]};bm.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7pHzUJSbfKm6POT910kUC5",type:d,createdAt:"2021-04-23T12:58:20.377Z",updatedAt:"2025-07-15T12:42:54.243Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};bm.fields={abbreviation:"PIR12",body:"Pirinen, P., Simola, H., Aalto, J., Kaukoranta, J-P., Karlsson, P. & Ruuhela, R. 2012. Tilastoja Suomen ilmastosta 1981â2010. (Climatological statistics of Finland 1981â2010) Ilmatieteen laitos, Helsinki. Raportteja 2012:1. 83 s.",link:CZ};bo.metadata={tags:[],concepts:[]};bo.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3AGgTPTBg7aZZCsh4IPLc",type:d,createdAt:"2022-06-16T08:50:23.154Z",updatedAt:"2025-07-15T12:41:07.318Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aV,revision:F,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};bo.fields={abbreviation:"JOK21",body:"Jokinen, P., Pirinen, P., Kaukoranta, J.-P., Kangas, A., Alenius, P., Eriksson, P., Johansson, M. & Wilkman, S. 2021. Tilastoja Suomen ilmastosta ja merestÃ¤ 1991â2020. Ilmatieteen laitos, Helsinki. Raportteja 2021:8. 169 s. ",link:kT};bq.metadata={tags:[],concepts:[]};bq.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1LQ5Aczbxpy9u9krylofQm",type:d,createdAt:Cm,updatedAt:Cm,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};bq.fields={abbreviation:"JYL12",body:"JylhÃ¤, K., Ruosteenoja, K., RÃ¤isÃ¤nen, J. & Fronzek, S. 2012. Ilmasto. Julkaisussa: Ruuhela, R. (toim.) 2012. Miten vÃ¤istÃ¤mÃ¤ttÃ¶mÃ¤Ã¤n ilmastonmuutokseen voidaan varautua? - yhteenveto suomalaisesta sopeutumistutkimuksesta eri toimialoilla. Maa- ja metsÃ¤talousministeriÃ¶, Helsinki. MMM:n julkaisuja 6\u002F2011: 16â23.",link:hW};bt.metadata={tags:[],concepts:[]};bt.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6UB2tzeZXE0QMwRoTFe5JB",type:d,createdAt:pq,updatedAt:pq,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};bt.fields={abbreviation:"MMM05",body:"Maa- ja metsÃ¤talousministeriÃ¶, 2005. Ilmastonmuutoksen kansallinen sopeutumisstrategia. MMM:n julkaisuja 1\u002F2005."};bv.metadata={tags:[],concepts:[]};bv.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}}

1,id:"1Mp5qhxpz3tyNlXQFGjZga",type:d,createdAt:"2021-06-03T09:40:27.354Z",updatedAt:"2022-10-03T12:11:43.413Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:eU,revision:ad,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:bu}},locale:g};bv.fields={title:"TULUVAT-hanke",text:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"SisÃ¤ltÃ¶ on tuotettu Opetushallituksen rahoittamassa ",nodeType:a},{data:{uri:bZ},content:[{data:{},marks:[],value:"Tuluvat-hankkeessa",nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p}};bw.metadata={tags:[],concepts:[]};bw.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6kgAdyEwfF2Bo6KuNiSh4o",type:d,createdAt:"2021-09-16T12:36:15.715Z",updatedAt:"2022-02-04T11:44:33.439Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:eO,revision:G,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:al}},locale:g};bw.fields={publishedLanguages:[g,Q],title:"Videot: Ilmastonmuutos ilmiÃ¶nÃ¤",slug:"videot-ilmastonmuutos-ilmiona",subTheme:x,teaserImage:of,teaserImageAlt:"Viideosoittolistan kuvake, tummansininen tausta.",content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tutkimus tuottaa jatkuvasti uutta tietoa ilmastonmuutoksesta ilmiÃ¶nÃ¤. Ilmasto-opas.fi-sivustolla julkaistuissa videoissa ilmastonÂmuutosÂtutkijat kertovat muun muassa ilmastoon vaikuttavista tekijÃ¶istÃ¤, ilmastoÂvyÃ¶hykkeistÃ¤ sekÃ¤ ilmastomalleista, joiden avulla arvioidaan tulevaa ilmastoa ja sen muutoksia. Videot soveltuvat hyvin myÃ¶s lukiokurssien opetusÂmateriaaleiksi.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"41Auc4c3M5kGxVPr0pMI4P",type:d,createdAt:"2021-09-16T11:43:30.417Z",updatedAt:"2023-06-15T09:21:05.558Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:80,revision:aK,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:D}},locale:g},fields:{title:"Videot: Ilmastonmuutos ilmiÃ¶nÃ¤ -teemasivun nostot: artikkelit",visibleTitle:iM,referencingItems:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2erlyUuFjngKgGBSRfciQl",type:d,createdAt:"2021-09-16T11:27:52.783Z",updatedAt:"2022-01-04T13:43:33.585Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bI,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g],title:"Video: JÃ¤rvien rehevÃ¶ityminen lisÃ¤Ã¤ hiilidioksidipÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤",materialType:ao,slug:"video-jarvien-rehevoituminen-lisaa-hiilidioksidipaastoja",parent:bw,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"JÃ¤rvet peittÃ¤vÃ¤t noin 10 prosenttia Suomen pinta-alasta. NiillÃ¤ on tÃ¤rkeÃ¤ merkitys alueellisiin hiilitaseisiin ja ekosysteemien kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶ihin. JÃ¤rvien hiilitasapainoon vaikuttavat ravinteiden mÃ¤Ã¤rÃ¤ ja syvyyssuhteet. JÃ¤rvet sekÃ¤ pÃ¤Ã¤stÃ¤vÃ¤t hiilidioksidia ilmaan ettÃ¤ varastoivat hiiltÃ¤ pohjakerroksiinsa. SyvÃ¤t ja rehevÃ¤t jÃ¤rvet vapauttavat hiilidioksidia tehokkaasti, hiilen varastoituminen taas on suurempaa mataliin ja karuihin jÃ¤rviin.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{target:{sys:{id:"7qW5ToR4TcmBsHED4CKr3e",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aQ,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": Johtava tutkija Pirkko Kortelainen, Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskus SYKE",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:ap,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 3:53 min",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aq,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:bC,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aL,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 22.5.2014",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aJ,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 23.2.2015",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:ar,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:as,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:at,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": BI3 (vanha) -\u003E BI2 (uusi OPS)",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aM,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:bP,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aF,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:aA,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"1IVJHLCAzU141R3MOLsman",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}

1,{data:{uri:"https:\u002F\u002Fhelda.helsinki.fi\u002Fhandle\u002F10138\u002F39330"},content:[{data:{},marks:[],value:"Rantakari, M. 2010. The role of lakes for carbon cycling in boreal catchments. Academic Dissertation. Monographs of the Boreal Environment Research 35. 37 p. ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.syke.fi\u002Ffi-FI\u002FSYKE_Info\u002FViestintaaineistot\u002FTiedotteet\u002FJoista_ja_puroista_vapautuvan_hiilidioks%2827385%29"},content:[{data:{},marks:[],value:"Joista ja puroista vapautuvan hiilidioksidin mÃ¤Ã¤rÃ¤ on paljon aiemmin arvioitua suurempi â Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskuksen tiedote 21.11.2013 ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.climatechange2013.org\u002Fimages\u002Freport\u002FWG1AR5_Chapter06_FINAL.pdf"},content:[{data:{},marks:[],value:"Ciais, P., Sabine, C., Bala, G., Bopp, L., Brovkin, V., Canadell,J.,  Chhabra, A., DeFries, R., Galloway, J., Heimann, M., Jones, C., Le QuÃ©rÃ©, C., Myneni, R. B., Piao, S. & Thornton, P. 2013. Carbon and Other Biogeochemical Cycles (6.4.6 Future Trends in the Nitrogen Cycle and Impact on Carbon Fluxes). In: IPCC 2013. Climate Change 2013: The Physical Science Basis. Contribution of Working Group I to the Fifth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change [Stocker, T. F., Qin, D., Plattner, G.-K., Tignor, M., Allen, S. K., Boschung, J., Nauels, A., Xia, Y., Bex, V. & Midgley, P. M. (eds.)]. Cambridge University Press, Cambridge, United Kingdom & New York, NY, USA ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.helsinki.fi\u002Fbio\u002Fajankohtaista\u002Flehdistotiedotteita\u002Fkasvihuonekaasut_jarvet_Linnaluoma.html"},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutos lisÃ¤Ã¤ kasvihuonekaasujen vapautumista suomalaisista jÃ¤rvistÃ¤ â Helsingin yliopiston tiedote 8.6.2012 ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:ISBN:978-952-10-7980-1"},content:[{data:{},marks:[],value:"Linnaluoma, J. 2012. Factors controlling carbon gas fluxes in boreal lakes. Academic Dissertation in Environmental Ecology. University of Helsinki, Department of Environmental Sciences, Faculty of Biological and Environmental Sciences, Lahti. 73 p. ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y}],nodeType:p},perspective:[ab],tags:[og,{sys:{type:b,linkType:d,id:"2C23S16LdYHp9B7fI5CU2I"}},bA,em],publishDate:"2015-02-23",publisher:[O,E,{sys:{type:b,linkType:d,id:bJ}}]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3IqBjHCmt5MfJ1zKQJjGjr",type:d,createdAt:"2021-09-16T11:13:52.826Z",updatedAt:"2022-01-04T13:43:29.283Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:cQ,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g],title:"Video: LehtialaindeksillÃ¤ on suuri vaikutus maanpinnan heijastavuuteen",materialType:ao,slug:"video-lehtialaindeksilla-on-suuri-vaikutus-maanpinnan-heijastavuuteen",parent:bw,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lehtialaindeksi kuvaa puuston lehtipinta-alan suhdetta metsikÃ¶n pinta-alaan. Se vaikuttaa ilmastoon liittyviin prosesseihin, kuten pinnan heijastavuuteen talvisin. MitÃ¤ sankempi metsÃ¤, sitÃ¤ suurempi lehtialaindeksi sillÃ¤ on ja sitÃ¤ vÃ¤hemmÃ¤n se heijastaa auringon sÃ¤teilyÃ¤ takaisin ilmakehÃ¤Ã¤n. Puiden lumisuus kuitenkin vÃ¤hentÃ¤Ã¤ lehtialaindeksin merkitystÃ¤ lisÃ¤Ã¤mÃ¤llÃ¤ ilmastoa viilentÃ¤vÃ¤Ã¤ heijastavuutta. Lehtialaindeksin avulla voidaan myÃ¶s seurata ilmastonmuutoksen vaikutuksia metsÃ¤nrajaan.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{target:{sys:{id:"2tucPeKgcDUdVgQrYIKLDz",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aQ,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": Erikoistutkija Terhikki Manninen, Ilmatieteen laitos",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:ap,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 5:19 min",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aq,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:bC,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aL,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 13.5.2014",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aJ,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 16.2.2015",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:ar,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:as,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:at,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": BI3, GE3, GE4 (vanha) -\u003E BI2, GE1, GE4 (uusi OPS)",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aM,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:bP,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aF,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:aA,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"5HwgcD7RORA1L6QL1QTV0v",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}

1,{data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Ftutkimustoiminta?p_p_id=101_INSTANCE_Dz9C&amp;p_p_lifecycle=0&amp;p_p_state=normal&amp;p_p_mode=view&amp;p_p_col_id=column-2&amp;p_p_col_count=1&amp;_101_INSTANCE_Dz9C_struts_action=%2Fasset_publisher%2Fview_content&amp;_101_INSTANCE_Dz9C_urlTitle=havumetsien-ilmastollista-merkitysta-arvioitu-tutkasatelliitilla&amp;_101_INSTANCE_Dz9C_type=content&amp;redirect=%2Ftutkimustoiminta"},content:[{data:{},marks:[],value:"Havumetsien ilmastollista merkitystÃ¤ arvioitu tutkasatelliitilla. Ilmatieteen laitoksen tiedeuutinen 22.8.2013. ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fdx.doi.org\u002F10.1109\u002FTGRS.2012.2227327"},content:[{data:{},marks:[],value:"Manninen, T., Stenberg, P., Rautiainen, M. & Voipio, P. 2013. Leaf Area Index Estimation of Boreal and Subarctic Forests Using VV\u002FHH ENVISAT\u002FASAR Data of Various Swaths. Geoscience and Remote Sensing, IEEE Transactions on, Volume 1, Issue 7: 3899â3909. ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.eluova.fi\u002Findex.php?id=127"},content:[{data:{},marks:[],value:"Rautiainen, M. 2007. MiltÃ¤ kasvit nÃ¤yttÃ¤vÃ¤t avaruudesta katsottuina? â Luova, tiedettÃ¤ ja teknologiaa. Helsingin yliopiston LUMA-keskus. Nuorten luonnontiedeverkkolehti Luova. ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.metla.fi\u002Faikakauskirja\u002Ffull\u002Fff06\u002Fff063411.pdf"},content:[{data:{},marks:[],value:"Rautiainen, M., Stenberg, P. & MÃµttus, M. Lehtialaindeksin kaukokartoituksesta. MetsÃ¤tieteen aikakauskirja 3\u002F2006: 411â415. ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.ipcc.ch\u002Fpdf\u002Fassessment-report\u002Far5\u002Fwg1\u002FWG1AR5_Chapter04_FINAL.pdf"},content:[{data:{},marks:[],value:"Vaughan, D. G., Comiso, J. C., Allison, J., Carrasco, J., Kaser, G., Kwok, R., Mote, P., Murray, T., Paul, F., Ren, J., Rignot, E., Solomina, O., Steffen, K. & Zhang, T. 2013. Observations: Cryosphere. (4.5.4 Changes in Snow Albedo) Climate Change 2013: The Physical Science Basis. Contribution of Working Group I to the Fifth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change [Stocker, T.F., Qin,D., Plattner, G.-K.,  Tignor, M., Allen, S. K., Boschung, J., Nauels, A., Xia, Y., Bex, V. & Midgley, P. M. (eds.)]. Cambridge University Press, Cambridge, United Kingdom and New York, NY, USA: 359â361. ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y}],nodeType:p},perspective:[ab],tags:[fQ,{sys:{type:b,linkType:d,id:oi}},{sys:{type:b,linkType:d,id:oj}}],publishDate:"2015-02-16",publisher:[O,E,{sys:{type:b,linkType:d,id:bJ}}]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2YuDdN9gn1xUm3GTfBNEcC",type:d,createdAt:"2021-09-16T09:48:48.086Z",updatedAt:"2022-01-04T13:43:25.536Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bU,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g],title:"Video: JÃ¤Ã¤n liike EtelÃ¤isellÃ¤ jÃ¤Ã¤merellÃ¤ on ilmastomalleissa kuvattua hitaampaa",materialType:ao,slug:"video-jaan-liike-etelaisella-jaamerella-on-ilmastomalleissa-kuvattua-hitaampaa",parent:bw,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Nykyiset ilmastomallit eivÃ¤t ole osanneet mallintaa merijÃ¤Ã¤n pinta-alan viime vuosina jonkin verran kasvanutta laajuutta EtelÃ¤isellÃ¤ jÃ¤Ã¤merellÃ¤. Tutkimuksen mukaan tÃ¤mÃ¤ johtuu siitÃ¤, ettÃ¤ merimalleissa jÃ¤Ã¤n liikenopeus on syksyisin todellisuutta suurempi, minkÃ¤ seurauksena jÃ¤Ã¤n kasvu jÃ¤Ã¤ malleissa liian pieneksi. Tuloksen pohjalta ilmastomalleja voidaan jÃ¤Ã¤n liikenopeuden osalta parantaa, jolloin myÃ¶s jÃ¤Ã¤n paksuutta ja peittÃ¤vyyttÃ¤ voidaan ennustaa tarkemmin.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{target:{sys:{id:"4kEmFnNTZIYvojf5RRuaOr",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aQ,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": Tutkimusprofessori Petteri Uotila, Ilmatieteen laitos",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:ap,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 5:21 min",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aq,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:bC,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aL,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 16.6.2014",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aJ,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 6.10.2014",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:ar,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:as,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:at,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:dl,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aM,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:bP,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aF,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:aA,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"2oW0a4CvO6sQJt4m4QSTX1",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}

1,{data:{uri:mL},content:[{data:{},marks:[],value:mM,nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fdx.doi.org\u002F10.1038\u002Fngeo1627"},content:[{data:{},marks:[],value:"Holland, P. R. & Kwok, R. 2012. Wind-driven trends in Antarctic sea-ice drift. Nature Geoscience, Volume 5, Number 12:  872â875. ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fdx.doi.org\u002F10.1038\u002F505491a"},content:[{data:{},marks:[],value:"King, J. 2014. Climate science: A resolution of the Antarctic paradox. Nature, Volume 505, Issue 7484:  491â492. ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:ok},content:[{data:{},marks:[],value:"Vaughan, D. G., Comiso, J. C., Allison, I., Carrasco, J., Kaser, G., Kwok, R., Mote, P., Murray, T., Paul, F., Ren, J., Rignot, E., Solomina, O., Steffen, K. & Zhang, T. 2013: Observations: Cryosphere (4.2.3 Antarctic Sea Ice) In: IPCC.2013. Climate Change 2013: The Physical Science Basis. Contribution of Working Group I to the Fifth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change [Stocker, T. F., Qin, D., Plattner, G.-K., Tignor, M., Allen, S. K., Boschung, J., Nauels, A., Xia, Y., Bex, V. & Midgley, P. M. (eds.)]. Cambridge University Press, Cambridge, United Kingdom and New York, NY, USA: 330â335. ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y}],nodeType:p},perspective:[ab],tags:[dH,{sys:{type:b,linkType:d,id:ix}},cf],publishDate:"2014-10-06",publisher:[O,E,{sys:{type:b,linkType:d,id:bJ}}]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4BZnVaoNwCGu7CLjfdo270",type:d,createdAt:"2021-09-15T12:20:38.146Z",updatedAt:"2022-01-04T13:43:22.034Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bU,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g],title:"Video: Arktisen merijÃ¤Ã¤n heijastavuus on pienentynyt kolmen vuosikymmenen aikana",materialType:ao,slug:"video-arktisen-merijaan-heijastavuus-on-pienentynyt-kolmen-vuosikymmenen-aikana",parent:bw,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Satelliittitutkimusten mukaan arktisen merialueen takaisin avaruuteen heijastama auringonsÃ¤teilyn mÃ¤Ã¤rÃ¤ pieneni vuosien 1982â2009 kesÃ¤kautena. SyynÃ¤ on se, ettÃ¤ jÃ¤Ã¤peite on kutistunut ja jÃ¤Ã¤ on tummunut osittaisen sulamisen seurauksena. JÃ¤Ã¤n heijastavuuden eli albedon pieneneneminen lisÃ¤Ã¤ alueelle jÃ¤Ã¤vÃ¤Ã¤ lÃ¤mpÃ¶energiaa, voimistaa jÃ¤Ã¤n sulamista ja siten kiihdyttÃ¤Ã¤ ilmastonmuutosta. Tuloksia voidaan hyÃ¶dyntÃ¤Ã¤ arktisen alueen ilmastotutkimuksessa ja ilmastomalleissa.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{target:{sys:{id:"qpZ0Uqs6FME0dvgklZjOY",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aQ,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": Tutkija Aku RiihelÃ¤, Ilmatieteen laitos",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:ap,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 5:15 min",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aq,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:bC,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aL,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 3.4.2014",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aJ,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 30.4.2014",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:ar,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:as,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:at,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:dl,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aM,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:bP,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aF,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:aA,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"2EZlJoxBVGxqe7R0LVa6ho",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}

1,{data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Ftiedote\u002F1199805"},content:[{data:{},marks:[],value:"Arktisen merijÃ¤Ã¤n heijastavuus pienentynyt kolmen vuosikymmenen aikana - Ilmatieteen laitoksen tiedote 5.8.2013 ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fnsidc.org\u002Fcryosphere\u002Fseaice\u002Findex.html"},content:[{data:{},marks:[],value:"National Snow and Ice Data Center - NSIDC, USA: All about sea ice ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:ok},content:[{data:{},marks:[],value:"Vaughan, D. G., Comiso, J. C., Allison, I., Carrasco, J., Kaser, G., Kwok, R., Mote, P., Murray, T., Paul, F., Ren, J., Rignot, E., Solomina, O., Steffen, K. & Zhang, T. 2013. Observations: Cryosphere. (4.2.2 Arctic Sea Ice) In: IPCC 2013. Climate Change 2013: The Physical Science Basis. Contribution of Working Group I to the Fifth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change [Stocker, T. F., Qin, D., Plattner, G.-K., Tignor, M., Allen, S. K., Boschung, J., Nauels, A., Xia, Y., Bex, V. & Midgley, P. M. (eds.)]. Cambridge University Press, Cambridge, United Kingdom & New York, NY, USA ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.climatechange2013.org\u002Fimages\u002Freport\u002FWG1AR5_Chapter10_FINAL.pdf"},content:[{data:{},marks:[],value:"Bindoff, N. L., Stott, P. A., AchutaRao, K. M., Allen, M. R., Gillett, N., Gutzler, D., Hansingo, K., Hegerl, G., Hu, Y., Jain, S., Mokhov, I. I., Overland, Perlwitz, J., Sebbari, R. & Zhang, X. 2013.  Detection and Attribution of Climate Change: from Global to Regional (10.5 Cryosphere). In: IPCC 2013. Climate Change 2013: The Physical Science Basis. Contribution of Working Group I to the Fifth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change [Stocker, T. F., Qin, D., Plattner, G.-K., Tignor, M., Allen, S. K., Boschung, J., Nauels, A., Xia, Y., Bex, V. & Midgley, P. M. (eds.)]. Cambridge University Press, Cambridge, United Kingdom & New York, NY, USA ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.climatechange2013.org\u002Fimages\u002Freport\u002FWG1AR5_Chapter09_FINAL.pdf"},content:[{data:{},marks:[],value:"Flato, G., Marotzke, J., Abiodun, B., Braconnot, P., Chou, S. C., Collins, W., Cox, P., Driouech, F.,  Emori, S., Eyring, V., Forest, C., Gleckler, P., Guilyardi, E., Jakob, C., Kattsov, V., Reason, C. & Rummukainen, M. 2013: Evaluation of Climate Models (9.4.3 Sea Ice). In: IPCC.2013. Climate Change 2013: The Physical Science Basis. Contribution of Working Group I to the Fifth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change [Stocker, T. F., Qin, D., Plattner, G.-K., Tignor, M., Allen, S. K., Boschung, J., Nauels, A., Xia, Y., Bex, V. & Midgley, P. M. (eds.)]. Cambridge University Press, Cambridge, United Kingdom & New York, NY, USA ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y}],nodeType:p},perspective:[ab],tags:[fR,{sys:{type:b,linkType:d,id:ix}},{sys:{type:b,linkType:d,id:oj}},{sys:{type:b,linkType:d,id:oi}}],publishDate:"2014-04-30",publisher:[O,E,{sys:{type:b,linkType:d,id:bJ}}]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6vG0pld9AGIgHaBWqV9AfZ",type:d,createdAt:"2021-09-15T12:07:00.704Z",updatedAt:"2022-01-04T13:43:17.044Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bs,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g],title:"Video: Maapallon pintalÃ¤mpÃ¶tila vaihtelee 65 vuoden jaksoissa",materialType:ao,slug:"video-maapallon-pintalampotila-vaihtelee-65-vuoden-jaksoissa",parent:bw,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmasto heilahtelee ilmastojÃ¤rjestelmÃ¤n sisÃ¤isistÃ¤ tekijÃ¶istÃ¤ johtuen usealla eri aikajÃ¤nteellÃ¤. 65 vuoden aikajÃ¤nteellÃ¤ tÃ¤mÃ¤ heilahtelu ilmenee maapallon keskimÃ¤Ã¤rÃ¤isessÃ¤ pintalÃ¤mpÃ¶tilassa n

1oin 0,2 celsiusasteen vaihteluna. TÃ¤rkeimmiksi vaihtelua aiheuttaviksi tekijÃ¶iksi arvellaan muun muassa heilahteluja merivirroissa ja syvÃ¤nmeren lÃ¤mpÃ¶varastoissa.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{target:{sys:{id:"2WmROroVKnG9NPceAP5VGi",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aQ,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": Tutkija Svante Henriksson, Ilmatieteen laitos",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:ap,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 5:01 min",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aq,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:bC,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aL,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 8.5.2013",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aJ,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 21.2.2014",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:ar,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:as,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:at,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:dl,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aM,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:bQ,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aF,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:aA,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"P3BaQdzcaoEuBGR76u86D",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fdx.doi.org\u002F10.1007\u002Fs00382-012-1341-0"},content:[{data:{},marks:[],value:"Henriksson, S. V., RÃ¤isÃ¤nen, P., SilÃ©n, J. & Laaksonen. 2012. Quasiperiodic climate variability with a period of 50â80 years: Fourier analysis of measurements and Earth System Model simulations. Climate Dynamics, Volume 39, Issue 7-8: 1999-2011 ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.ipcc.ch\u002Fpublications_and_data\u002Far4\u002Fwg1\u002Fen\u002Fch3s3-6-6.html"},content:[{data:{},marks:[],value:"Trenberth, K .E., Jones, P. D., Ambenje, P., Bojariu, R., Easterling, D., Klein Tank, A., Parker, D., Rahimzadeh, F., Renwick, J. A., Rusticucci, M., Soden, B. & Zhai, P. 2007. Atlantic Multi-decadal Oscillation. In: IPCC.2007. Climate Change 2007: The Physical Science Basis. Contribution of Working Group I to the Fourth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change [Solomon, S., Qin, D., Manning, M., Chen, Z., Marquis, M., Averyt, K. B., Tignor, M. & Miller, H. L. (eds.)]. Cambridge University Press, Cambridge, United Kingdom &New York, NY, USA. ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.cgd.ucar.edu\u002Fcas\u002Fcatalog\u002Fclimind\u002FAMO.html"},content:[{data:{},marks:[],value:"The National Center for Atmospheric Research (NCAR): Atlantic Multi-decadal Oscillation (AMO) ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y}],nodeType:p},perspective:[ab],tags:[{sys:{type:b,linkType:d,id:"5JLW25ZX6Z5jTUbuGxPSRY"}},aD],publishDate:"2014-02-21",publisher:[E,bv]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3rJpYzNFCLrA2DpoweoI3W",type:d,createdAt:"2021-09-15T11:59:53.671Z",updatedAt:"2022-01-04T13:43:11.120Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bz,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g],title:"Video: Pienhiukkasia kartoitetaan satelliiteista maailmanlaajuisesti",materialType:ao,slug:"video-pienhiukkasia-kartoitetaan-satelliiteista-maailmanlaajuisesti",parent:bw,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pienhiukkasilla on sekÃ¤ ilmasto- ettÃ¤ terveysvaikutuksia ja siksi niiden seuranta on tÃ¤rkeÃ¤Ã¤. IhmisperÃ¤isiÃ¤ pienhiukkaspÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ syntyy erityisen paljon Kiinassa ja Pohjois-Intiassa. Sen sijaan Euroopan ja Pohjois-Amerikan yllÃ¤ ilmakehÃ¤ kirkastuu koko ajan. Satelliittimittausten avulla voidaan laskea myÃ¶s pienhiukkasten aiheuttamaa auringon sÃ¤teilyn heijastavuutta. TÃ¤tÃ¤ tietoa voidaan kÃ¤yttÃ¤Ã¤ esimerkiksi ilmastomallien todentamisessa.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{target:{sys:{id:"2qS26TxHgNtc6SGI1XuBMd",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aQ,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": Tutkija Pekka Kolmonen, Ilmatieteen laitos",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:ap,nodeType:a},{data:{}

1,marks:[],value:": 6:08 min",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aq,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:bC,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aL,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 12.6.2013",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aJ,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 5.2.2014",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:ar,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:as,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:at,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": GE3, GE4 (vanha) -\u003E GE1, GE4 (uusi OPS)",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aM,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:bQ,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aF,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:aA,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"1SlQyEEZ1oCIxrNMkW1pMW",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fearth.esa.int\u002Fweb\u002Fguest\u002Fmissions\u002Fesa-operational-eo-missions\u002Fenvisat\u002Finstruments\u002Faatsr"},content:[{data:{},marks:[],value:"European Space Agency (ESA): Advanced Along-Track Scanning Radiometer (AATSR) instrument ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fearth.esa.int\u002Fweb\u002Fguest\u002Fmissions\u002Fesa-operational-eo-missions\u002Fenvisat"},content:[{data:{},marks:[],value:"European Space Agency (ESA): ENVISAT satellite ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.gmes-atmosphere.eu\u002Fd\u002Fservices\u002Fgac\u002Fnrt\u002Fnrt_opticaldepth!36!Total!Global!macc!od!enfo!nrt_opticaldepth!latest!!\u002F"},content:[{data:{},marks:[],value:"Monitoring atmospheric composition & climate project (MACC): Forecast of Aerosols Optical Depth ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.esa-cci.org\u002F"},content:[{data:{},marks:[],value:"European Space Agency (ESA): Climate Change Initiative (CCI) \u003E Aerosols ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y}],nodeType:p},perspective:[ab],tags:[eW,dH],publishDate:"2014-02-05",publisher:[E,bv]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"fW3B2oXPiJBzwUFhyDvgV",type:d,createdAt:"2021-09-15T11:50:42.930Z",updatedAt:"2022-01-04T13:43:05.571Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aK,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g],title:"Video: Parametrisoinnin hienosÃ¤Ã¤tÃ¶ parantaa ilmastoskenaarioita",materialType:ao,slug:"video-parametrisoinnin-hienosaato-parantaa-ilmastoskenaarioita",parent:bw,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastomalleissa laskentaruudukkoa pienempien ilmiÃ¶iden kokonaisvaikutus kuvataan suurempaan eli laskentaruudukon mittakaavaan. TÃ¤tÃ¤ kutsutaan parametrisoinniksi. SitÃ¤ on nyt tutkimuksessa optimoitu eli hienosÃ¤Ã¤detty kÃ¤yttÃ¤mÃ¤llÃ¤ tilastollisia menetelmiÃ¤ ja lyhyitÃ¤ sÃ¤Ã¤ennustemallinnusta muistuttavia malliajoja. NÃ¤in voidaan pienentÃ¤Ã¤ epÃ¤varmuutta ilmastoskenaarioissa.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{target:{sys:{id:"6SBQ2TJ6N2CtnwJ7mAO8XH",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aQ,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": Tutkija Pirkka Ollinaho, Ilmatieteen laitos",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:ap,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 5:50 min",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aq,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:cr,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aL,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:on,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aJ,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 24.1.2014",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:ar,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:as,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:at,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:oo,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aM,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:bQ,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aF,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:aA,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"5sP2GTiqPTGKKS746qFCWp",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}

1,{data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Ftiedeuutisten-arkisto\u002F-\u002Fasset_publisher\u002F1R4q\u002Fcontent\u002Ftilastollinen-menetelma-saaennusteen-osuvuuden-parantamiseksi?redirect=http%3A%2F%2Filmatieteenlaitos.fi%2Ftiedeuutisten-arkisto%3Fp_p_id%3D101_INSTANCE_1R4q%26p_p_lifecycle%3D0%26p_p_state%3Dnormal%26p_p_mode%3Dview%26p_p_col_id%3Dcolumn-2%26p_p_col_count%3D1%26_101_INSTANCE_1R4q_advancedSearch%3Dfalse%26_101_INSTANCE_1R4q_keywords%3D%26_101_INSTANCE_1R4q_delta%3D100%26p_r_p_564233524_resetCur%3Dfalse%26_101_INSTANCE_1R4q_cur%3D2%26_101_INSTANCE_1R4q_andOperator%3Dtrue"},content:[{data:{},marks:[],value:"Tilastollinen menetelmÃ¤ sÃ¤Ã¤ennusteen osuvuuden parantamiseksi - Ilmatieteen laitoksen tiedeuutinen 30.4.2013 ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y}],nodeType:p},perspective:[ab],tags:[eV,dH],publishDate:"2014-01-24",publisher:[E,bv]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2UyabHp66Wtyx1vYBrsgt3",type:d,createdAt:"2021-09-15T10:42:48.190Z",updatedAt:"2022-01-04T13:43:00.015Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bs,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g],title:"Video: Pienhiukkasten muodon huomiointi parantaa ilmastomalleja",materialType:ao,slug:"video-pienhiukkasten-muodon-huomiointi-parantaa-ilmastomalleja",parent:bw,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastomalleissa pienhiukkaset on perinteisesti kuvattu yhdestÃ¤ aineesta rakentuneiksi pyÃ¶reÃ¤n pallon muotoisiksi hiukkasiksi. Todellisuudessa ne ovat kuitenkin monimuotoisia ja monista aineista muodostuneita. Uuden menetelmÃ¤n avulla pienhiukkaset voidaan kuvata malleissa joko kiekkomaisiksi (litistetty pallo) tai rugbypalloa muistuttaviksi (venytetty pallo.) TÃ¤mÃ¤ vastaa paremmin todellisuutta, mikÃ¤ parantaa sÃ¤teilyn ja pienhiukkasten vuorovaikutuksen mallinnusta huomattavasti.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{target:{sys:{id:"qVkD9vOyF6pt1vNlLPEkC",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aQ,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": Tutkija Sini Merikallio, Ilmatieteen laitos",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:ap,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 3:40 min",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aq,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:cr,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aL,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 29.5.2013",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aJ,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 17.1.2014",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:ar,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:as,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:at,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:oo,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aM,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:bQ,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aF,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:aA,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"2rXHCfSlikyDxfZl5Kevtv",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fearthobservatory.nasa.gov\u002FFeatures\u002FAerosols\u002F"},content:[{data:{},marks:[],value:"Voiland, A. 2010. Aerosols: Tiny Particles, Big Impact. NASA Earth Observatory ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y}],nodeType:p},perspective:[ab],tags:[eW,eV,dH],publishDate:"2014-01-17",publisher:[E,bv]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6nWqW9txQdQ1YU6LuccICz",type:d,createdAt:"2021-09-15T08:27:05.397Z",updatedAt:"2022-01-04T13:42:54.635Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:dh,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g],title:"Video: Kasvillisuus sÃ¤Ã¤telee maaperÃ¤n lÃ¤mpÃ¶- ja kosteusoloja korkeilla leveysasteilla",materialType:ao,slug:"video-kasvillisuus-saatelee-maaperan-lampo-ja-kosteusoloja",parent:bw,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KilpisjÃ¤rvellÃ¤ tehtyjen tutkimusten mukaan maaperÃ¤n lÃ¤mpÃ¶tila- ja kosteusolot vaihtelevat palj

1on pienessÃ¤ mittakaavassa. TÃ¤tÃ¤ vaihtelua sÃ¤Ã¤telee maanpinnan muotojen ja maaperÃ¤n ominaisuuksien ohella myÃ¶s kasvillisuus. Ilmastonmuutos muuttaa pohjoisten alueiden kasvillisuutta ja siis myÃ¶s maaperÃ¤n lÃ¤mpÃ¶- ja kosteusoloja. LÃ¤mpÃ¶- ja kosteusolojen muutos puolestaan heijastuu takaisin kasvillisuuteen ja edelleen ilmastoon. NÃ¤iden palautemekanismien tunteminen auttaa mallintamaan ilmastonmuutoksen etenemistÃ¤ korkeilla leveysasteilla.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{target:{sys:{id:"3IXAIkbOSEN5QPz9R0sLdj",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aQ,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": Tutkija Juha Aalto, Ilmatieteen laitos",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:ap,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 3:28 min",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aq,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:cr,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aL,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 27.5.2013",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aJ,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 10.1.2014",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:ar,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:as,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:at,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:iO,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aM,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:bQ,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aF,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:aA,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"57BpJkhVTP1cN3FYRnfTlm",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.helsinki.fi\u002Fkilpis\u002F"},content:[{data:{},marks:[],value:"Helsingin yliopisto: KilpisjÃ¤rven biologinen tutkimusasema ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.helsinki.fi\u002Fgeography\u002Fluoto\u002FCurrent_research_projects.html"},content:[{data:{},marks:[],value:"University of Helsinki: Bioclimatic Modelling Research Team ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y}],nodeType:p},perspective:[ab],tags:[fS,aD,oq],publishDate:"2014-01-10",publisher:[E,bv]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"19cRK6MpqQ9nn8Ck8FO8wR",type:d,createdAt:"2021-09-15T08:18:55.936Z",updatedAt:"2022-01-04T13:42:46.544Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:cQ,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g],title:"Video: IlmastovyÃ¶hykkeet havainnollistavat ilmastonmuutosta",materialType:ao,slug:"video-ilmastovyohykkeet-havainnollistavat-ilmastonmuutosta",parent:bw,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"IlmastovyÃ¶hykkeiden muutosta kuvaavat kartat ovat tehokas vÃ¤line ilmastonmuutoksen viestinnÃ¤ssÃ¤ ja tutkimuksessa on havaittu, ettÃ¤ kansalaiset osaavat yleensÃ¤ tulkita niitÃ¤ oikein. IlmastovyÃ¶hykkeet perustuvat sademÃ¤Ã¤rÃ¤Ã¤n sekÃ¤ lÃ¤mpÃ¶tilaan ja Eurooppa jakautuu niiden perusteella polaari-, kylmÃ¤talvisten, leutotalvisten ja kuivien ilmastojen vyÃ¶hykkeisiin. ",nodeType:a},{data:{uri:"\u002Ffi\u002Filmastonmuutos\u002Fvideot-ja-visualisoinnit\u002F-\u002Fartikkeli\u002Fb4df9633-7e1f-4389-9dd0-a0539588f211\u002Fvisualisoinnit.html#muutos-ilmastovyohykkeissa"},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{target:{sys:{id:"frtBiDVX0t49Oy5v5UAHo",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aQ,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": Tutkija Juha A. Karhu, Ilmatieteen laitos",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:ap,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:os,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aq,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:cr,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aL,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 3.5.2013",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aJ,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 20.12.2013",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:ar,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:as,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:at,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": GE4 (vanha) -\u003E GE4 (uusi OPS)",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aM,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:bQ,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aF,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:aA,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"2E1KVZGJnDmlNNUBLyResN",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}

1,{data:{uri:"http:\u002F\u002Ffi.wikipedia.org\u002Fwiki\u002FK%C3%B6ppenin_ilmastoluokitus"},content:[{data:{},marks:[],value:"Wikipedia: KÃ¶ppenin ilmastoluokitus ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y}],nodeType:p},perspective:[ab],tags:[{sys:{type:b,linkType:d,id:"1HSzKWFtLfSjTZs6KyLy6e"}},{sys:{type:b,linkType:d,id:"7J8imWyWFBWypV3xjyUkXO"}}],publishDate:"2013-12-20",publisher:[E,bv]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1bPeM5bUfN2rsNgjiR1wWN",type:d,createdAt:"2021-09-15T08:07:07.594Z",updatedAt:"2022-01-04T13:42:40.051Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bs,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g],title:"Video: Alueellisia ilmastomalleja kÃ¤ytetÃ¤Ã¤n paikallisten tapahtumien tutkimisessa",materialType:ao,slug:"video-alueellisia-ilmastomalleja-k_ytet_n-paikallisten-tapahtumien-tutkimisessa",parent:bw,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Alueellisia ilmastomalleja kÃ¤ytetÃ¤Ã¤n tarkentamaan maapallonlaajuisten ilmastomallien tuloksia paikallisten ilmiÃ¶iden tutkimista varten. Ilmatieteen laitoksessa on REMO-nimisellÃ¤ alueellisella ilmastomallilla ja Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskuksen jÃ¤Ã

1¤mallilla saatu hyviÃ¤ alustavia tuloksia muun muassa Saimaan vaihtelevien jÃ¤Ã¤talvien mallintamisessa.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{target:{sys:{id:"2oau2tMR0NBZHX7Kr7hYhu",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aQ,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": Vanhempi tutkija Jussi Kaurola, Ilmatieteen laitos",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:ap,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 7:33 min",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aq,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:cr,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aL,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:on,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aJ,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 4.12.2013",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:ar,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:as,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:at,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": GE1, GE2, FY2, FY10 (vanha) -\u003E GE2, GE3, FY2, FY7 (uusi OPS)",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aM,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:bQ,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.remo-rcm.de\u002F"},content:[{data:{},marks:[],value:"Regional Model REMO from Max Planck Institute for Meteorology - yksi alueellinen ilmastomalli ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y}],nodeType:p},perspective:[ab],tags:[eV,dH],publishDate:"2013-12-04",publisher:[E,bv]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"lfQ9YMtP0x5RoA7ls0B7R",type:d,createdAt:"2021-09-15T07:59:02.342Z",updatedAt:"2022-01-04T13:42:33.930Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bz,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g],title:"Video: HiukkaspÃ¤Ã¤stÃ¶t ovat maailmanlaajuisesti laskussa",materialType:ao,slug:"video-hiukkaspaastot-ovat-maailmanlaajuisesti-laskussa",parent:bw,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilman pienhiukkaspitoisuudet ovat viime vuosina pienentyneet maailmanlaajuisesti. YhtenÃ¤ syynÃ¤ laskuun pidetÃ¤Ã¤n teollisuusmaissa tiukentuneita ilmanlaatukriteereitÃ¤, joilla erityisesti rikkidioksidipÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ on onnistuttu vÃ¤hentÃ¤mÃ¤Ã¤n. Pienhiukkasten kokonaisvaikutus ilmastoon on viilentÃ¤vÃ¤, ja niiden vÃ¤heneminen pÃ¤Ã¤sÃ¤Ã¤ntÃ¶isesti lÃ¤mmittÃ¤Ã¤ ilmastoa.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{target:{sys:{id:"39eiUTXmt0E1YQCB0tbiCo",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aQ,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": Erikoistutkija Heikki Lihavainen, Ilmatieteen laitos",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:ap,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 3:01 min",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aq,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:cr,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aL,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 16.5.2013",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aJ,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 22.11.2013",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:ar,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:as,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:at,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:iO,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aM,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:bQ,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aF,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:aA,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"2jAqoSQd4YJGBC5ncrkKGz",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}

1,{data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Ftutkimustoiminta?p_p_id=101_INSTANCE_Dz9C&amp;p_p_lifecycle=0&amp;p_p_state=normal&amp;p_p_mode=view&amp;p_p_col_id=column-2&amp;p_p_col_count=1&amp;_101_INSTANCE_Dz9C_struts_action=%2Fasset_publisher%2Fview_content&amp;_101_INSTANCE_Dz9C_urlTitle=hiukkasten-kokonaislukumaara-ilmakehassa-pienenee-1&amp;_101_INSTANCE_Dz9C_type=content&amp;redirect=%2Ftutkimustoiminta"},content:[{data:{},marks:[],value:"Hiukkasten kokonaislukumÃ¤Ã¤rÃ¤ ilmakehÃ¤ssÃ¤ pienenee - Ilmatieteen laitoksen tiedeuutinen 4.9.2013 ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:ot},content:[{data:{},marks:[],value:"Finnish Meteorological Institute: Greenhouse gases measurement sites, Pallas - Sammaltunturi ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.wmo.int\u002Fpages\u002Fprog\u002Farep\u002Fgaw\u002Faerosol.html"},content:[{data:{},marks:[],value:"World Meteorological Organization (WMO): Global Atmosphere Watch (GAW): aerosols ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.actris.net\u002F"},content:[{data:{},marks:[],value:"ACTRIS-project (Aerosols, Clouds, and Trace gases Research InfraStructure Network) ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Ftiedote\u002F1243503"},content:[{data:{},marks:[],value:"Mustahiilen arktisista ilmastovaikutuksista kertova sivusto avattu - Ilmatieteen laitoksen tiedote 11.11.2013 ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.maceb.fi\u002F"},content:[{data:{},marks:[],value:"Arktisen alueen lÃ¤mpenemisen hillitseminen kontrolloimalla Euroopan mustan hiilen emissioita \u002F (MACEB-projektin sivusto) - Mitigation of Arctic warming by controlling European black carbon emissions ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y}],nodeType:p},perspective:[ab],tags:[eW,iP],modifiedDate:"2013-11-22",publisher:[E,bv]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"73lnYPKCsHIzDw649MjOSF",type:d,createdAt:"2021-09-13T07:45:28.667Z",updatedAt:"2023-10-06T13:04:29.143Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:di,revision:w,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g,Q],title:"Video: Pohjois-Intiassa ilman pienhiukkaspitoisuudet vaihtelevat vuodenajoittain",materialType:ao,slug:"video-pohjois-intiassa-ilman-pienhiukkaspitoisuudet-vaihtelevat-vuodenajoittain",parent:bw,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pohjois-Intiassa ilman pienhiukkaspitoisuudet ovat erittÃ¤in suuria ja niiden ilmastovaikutus on merkittÃ¤vÃ¤. MyÃ¶s pitoisuuksien vuodenaikaisvaihtelu on suurta ja riippuu sekÃ¤ sateista ettÃ¤ ilmakehÃ¤n alimman osan niin sanotun rajakerroksen korkeudesta.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{target:{sys:{id:"1zgOU8sFybCFsKdsbEMi8N",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aQ,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": Erikoistutkija Antti-Pekka HyvÃ¤rinen, Ilmatieteen laitos",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:ap,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 5:03 min",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aq,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:cr,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aL,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 3.7.2013",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aJ,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 8.11.2013",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:ar,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:as,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:at,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:iO,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aM,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:bQ,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aF,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:aA,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"25HQWeKamIKVwwDKskpWvM",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}

1,{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.rrcap.ait.asia\u002Fabc\u002F"},content:[{data:{},marks:[],value:"Atmospheric Brown Clouds - Regional Resource Center for Asia and the Pacific at Asian Institute of Technology - A UNEP Collaborating Centre ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Ftiedote\u002F633041"},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmatieteen laitos selvittÃ¤Ã¤ EtelÃ¤-Aasian saastepilven terveys- ja ilmastovaikutuksia - Ilmatieteen laitoksen tiedote 20.3.2013 ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Ftiedote\u002F640189"},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmatieteen laitokselle National Geographic Societyn apuraha Himalajan jÃ¤Ã¤tikÃ¶iden tutkimiseen - Ilmatieteen laitoksen tiedote 5.4.2013 ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fen.wikipedia.org\u002Fwiki\u002FAir_pollution_in_India"},content:[{data:{},marks:[],value:"Wikipedia: Air pollution in India ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y}],nodeType:p},perspective:[ab],tags:[eW,{sys:{type:b,linkType:d,id:"6QzSwiDgg6mwqj7ADNwa5y"}}],publishDate:"2013-11-08",publisher:[E,bv]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2e5JJdWRHm2tDw1pHHfwm7",type:d,createdAt:"2021-09-13T07:30:03.318Z",updatedAt:"2022-01-07T13:04:00.303Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:cd,revision:w,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g,Q],title:"Video: Hiilidioksidi- ja metaanipitoisuuksien nousu nÃ¤kyy Pallaksen mittauksissa",materialType:ao,slug:"video-hiilidioksidi-ja-metaanipitoisuuksien-nousu-nakyy-Pallaksen-mittauksissa",parent:bw,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sammaltunturin laella, Pallas-YllÃ¤stunturin kansallispuistossa, tehdyissÃ¤ mittauksissa nÃ¤kyy sekÃ¤ hiilidioksidi- ja metaanipitoisuuksien nousu ettÃ¤ vuodenaikaisvaihtelu.  Hiilidioksidipitoisuus on noussut jatkuvasti mittausten alusta lÃ¤htien. Se on korkeimmillaan talvella ja laskee kasvukaudella. Metaanin vuodenaikaissykli ei Pallaksella ole yhtÃ¤ sÃ¤Ã¤nnÃ¶llinen kuin hiili

1dioksidin, ja siinÃ¤ nÃ¤kyy ympÃ¤rÃ¶ivien soiden metaanituotanto.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{target:{sys:{id:"5GT3VaZmnXIqp2EltRq1OV",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aQ,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": Erikoistutkija Tuula Aalto, Ilmatieteen laitos",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:ap,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:os,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aq,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:cr,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aL,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 11.6.2013",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aJ,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:iQ,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:ar,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:as,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:at,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": BI3, GE1, GE3, KE1 (vanha) -\u003E BI2, GE2, GE1, KE1 (uusi OPS)",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aM,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:bQ,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aF,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:aA,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"4U6VKYvAuhYNFuulXpRa5t",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"yGMuj3NVVQNRZtAaOwyTv",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{sys:{type:b,linkType:d,id:"1JSDfc0i3pr09wOd4sMBkA"}}],externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Ftiedote\u002F658924"},content:[{data:{},marks:[],value:"Hiilidioksidipitoisuus ylittÃ¤nyt Pallaksella 400 ppm:n tason - Ilmatieteen laitoksen tiedote 16.5.2013 ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:ot},content:[{data:{},marks:[],value:"Finnish Meteorological Institute: Greenhouse gases measurement sites, Sammaltunturi ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.metla.fi\u002Fuutiskirje\u002Fmil\u002F2013-02\u002Fuutinen-2.html"},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastotutkimusta maan ja taivaan rajalla - MetsÃ¤ntutkimuslaitos Metlan Ilmastonmuutos-uutiskirje 2\u002F2013 ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y}],nodeType:p},perspective:[ab],tags:[em,iN,dg],publishDate:iR,publisher:[E,bv]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7flfq6XsQnVkjdjb3KIde",type:d,createdAt:"2021-09-10T12:23:07.830Z",updatedAt:"2026-07-15T12:57:33.621Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ej,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g,Q],title:"Video: Typpihappo viilentÃ¤Ã¤ ilmastoa vaikuttamalla pilvipisaroiden muodostumiseen",materialType:ao,slug:"video-typpihappo-viilentaa-ilmastoa-vaikuttamalla-pilvipisaroiden-muodostumiseen",parent:bw,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kun ilmassa on paljon pilvipisaroiden tiivistymisytimenÃ¤ toimivia hiukkasia, pilvipisaroiden lukumÃ¤Ã¤rÃ¤ kasvaa ja koko pienenee. TÃ¤llÃ¶in pilvet heijastavat enemmÃ¤n auringonvaloa takaisin avaruuteen. TietyissÃ¤ olosuhteissa ilman typpihappo edesauttaa hiukkasten kykyÃ¤ toimia tiivistymisytiminÃ¤ ja siten lisÃ¤Ã¤ pilvipisaroiden lukumÃ¤Ã¤rÃ¤Ã¤ entisestÃ¤Ã¤n. EnsimmÃ¤isten mallitulosten mukaan typpihappo on viilentÃ¤nyt ilmastoa saman verran kuin maankÃ¤ytÃ¶n muutokset eli noin 0,2â0,4 W\u002FmÂ². ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4C3RgfmgfTqeyn9VxBhjsL",type:d,createdAt:"2021-04-23T13:26:21.774Z",updatedAt:"2021-09-13T07:18:48.339Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bs,revision:G,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:cR}},locale:g},fields:{title:"Typpihappo viilentÃ¤Ã¤ ilmastoa vaikuttamalla pilvipisaroiden muodostumiseen",url:"https:\u002F\u002Fwww.youtube-nocookie.com\u002Fembed\u002FaJHOBVJVldk?controls=0",perspective:[ab],tags:[ov,iS]}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aQ,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": Tutkimusprofessori Ari Laaksonen, Ilmatieteen laitos",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:ap,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:n_,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aq,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:cr,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aL,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 6.5.2013",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aJ,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:iQ,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:ar,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:as,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:at,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": BI3, GE3, KE1 (vanha) -\u003E BI2, GE1, KE1 (uusi OPS)",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aM,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:bQ,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aF,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:aA,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4S6WcbekXDoVbdfM3NeHNy",type:d,createdAt:oy,updatedAt:oy,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"MAK12",body:"Makkonen, R., Romakkaniemi, S., Kokkola, H., Stier, P., RÃ¤isÃ¤nen, P., Rast, S., Feichter, J., Kulmala, M. & Laaksonen, A. 2012. Brightening of the global cloud field by nitric acid and the associated radiative forcing. Atmospheric Chemistry and Physics. Volume 12, Number 16: 7625-7633",link:"http:\u002F\u002Fdx.doi.org\u002F10.5194\u002Facp-12-7625-2012"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},perspective:[ab],tags:[ov,iS],publishDate:iR,publisher:[E,bv]}}],teaserType:iT,displayTitle:x}}],perspective:[ab],tags:[dH,fR,eW,og]};bA.metadata={tags:[],concepts:[]};bA.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4FQs19GTIlt5axFYxxd0DK",type:d,createdAt:na,updatedAt:na,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:I}},locale:g};bA.fields={title:"PÃ¤Ã¤stÃ¶t",slug:"paastot"};bD.metadata={tags:[],concepts:[]};bD.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"30TNa825i3gH5IeUDuLbJ",type:d,createdAt:qy,updatedAt:qy,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:F,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:I}},locale:g};bD.fields={title:"PÃ¤Ã¤tÃ¶ksenteko",slug:"paatoksenteko"};bE.metadata={tags:[],concepts:[]};bE.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5eJvHmtcxCP00KoEU4MVQG",type:d,createdAt:ss,updatedAt:ss,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};bE.fields={abbreviation:"MAA14",body:"Maa- ja metsÃ¤talousministeriÃ¶. 2014. Kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma 2022. Valtioneuvoston periaatepÃ¤Ã¤tÃ¶s 20.11.2014. Maa- ja metsÃ¤talousministeriÃ¶, Helsinki. Maa- ja metsÃ¤talousministeriÃ¶n

1julkaisuja 5\u002F2014. 39 s.",link:"http:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:ISBN:978-952-453-860-2"};bH.metadata={tags:[],concepts:[]};bH.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"674wmut8oRht4omdnXjjf9",type:d,createdAt:"2021-04-23T12:56:55.647Z",updatedAt:"2026-03-11T12:34:13.554Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:z,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};bH.fields={abbreviation:"RUO16a",body:"Ruosteenoja, K., RÃ¤isÃ¤nen, J., VenÃ¤lÃ¤inen, A., KÃ¤mÃ¤rÃ¤inen, M. & Pirinen, P. 2016. Terminen kasvukausi lÃ¤mpenevÃ¤ssÃ¤ ilmastossa. Terra 128: 1: 3â15.",link:"https:\u002F\u002Fterra.journal.fi\u002Farticle\u002Fview\u002F107119"};bK.metadata={tags:[],concepts:[]};bK.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"58LNj0ttEhtpIdWfzodekO",type:d,createdAt:"2021-10-20T11:27:02.142Z",updatedAt:"2022-02-04T11:41:59.165Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:eU,revision:S,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:al}},locale:g};bK.fields={publishedLanguages:[g,Q],title:"Videot: Ilmastonmuutoksen hillintÃ¤",slug:"videot-ilmastonmuutoksen-hillinta",subTheme:x,teaserImage:qt,teaserImageAlt:"Videosoittolistan kuvake, oranssi tausta.",content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tutkimus tuottaa jatkuvasti uutta tietoa ilmastonmuutoksen hillinnÃ¤stÃ¤. Ilmasto-opas.fi-sivustolla julkaistuissa videoissa ilmastonmuutosÂtutkijat kertovat tutkimustulostensa kautta erilaisista keinoista, joilla ilmastonÂmuutosta voidaan hillitÃ¤. Videot soveltuvat hyvin myÃ¶s lukiokurssien opetusÂmateriaaleiksi.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4fIEDWFJhyU57erZSoSxle",type:d,createdAt:"2021-10-20T11:26:44.878Z",updatedAt:"2023-06-15T09:18:07.650Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:dP,revision:w,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:D}},locale:g},fields:{title:"Videot: Ilmastonmuutoksen hillintÃ¤ -teemasivun nostot: artikkelit",visibleTitle:iM,referencingItems:[eY,{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4wronE9WxCCHOud39iWfrj",type:d,createdAt:"2021-09-01T08:09:21.090Z",updatedAt:"2022-01-03T14:04:33.060Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bI,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g],title:"Video: Suomen metsÃ¤t voivat olla merkittÃ¤viÃ¤ hiilinieluja",materialType:ao,slug:"video-suomen-metsat-voivat-olla-merkittavia-hiilinieluja",parent:bK,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"MetsÃ¤t ovat Suomessa merkittÃ¤vÃ¤ hiilinielu, kun taas viljelysmaat ja vesist

1Ã¶t ovat kasvihuonekaasujen lÃ¤hteitÃ¤. MitÃ¤ enemmÃ¤n alueella on metsiÃ¤ asukasta kohti, sitÃ¤ enemmÃ¤n ne sitovat myÃ¶s ihmistoiminnasta aiheutuvia pÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤. Tutkimuksessa tarkasteltiin luonto- ja ihmisperÃ¤isiÃ¤ pÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ ja hiilinieluja kuntakohtaisesti HÃ¤meenlinnan seudulla. Kunnat voivat hyÃ¶dyntÃ¤Ã¤ tuloksia ilmastotoimiensa suunnittelussa.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{target:{sys:{id:"3cFsxUVY4WhWh0hZReGKnE",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aQ,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": Erikoistutkija Pekka Vanhala, Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskus SYKE",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:ap,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 3:52 min",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aq,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:bC,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aL,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 09.06.2014",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aJ,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 21.03.2016",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:ar,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:as,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:at,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": BI3, GE3 (vanha) -\u003E BI2, GE1 (uusi OPS)",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aM,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:bP,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aI,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"72MNRLI2hsgtzJdHRIREJf",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fdx.doi.org\u002F10.1016\u002Fj.cosust.2012.10.015"},content:[{data:{},marks:[],value:"Vanhala, P., Repo, A. & Liski, J. 2013. Forest bioenergy at the cost of carbon sequestration? Current Opinion in Environmental Sustainability, Volume 5, Issue 1: 41â46. ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fdx.doi.org\u002F10.1007\u002Fs10980-014-0122-z"},content:[{data:{},marks:[],value:"Holmberg, M., AkujÃ¤rvi, A., Anttila, S., Arvola, L., BergstrÃ¶m, I., BÃ¶ttcher, K., Feng, X., Forsius, M., Huttunen, I., Huttunen, M., Laine, Y., Lehtonen, H., Liski, J., Mononen, L., Rankinen, K., Repo, A., Piirainen, V., Vanhala, P. & Vihervaara, P. 2015. ESLab application to a boreal watershed in southern Finland: preparing for a virtual research environment of ecosystem services. Landscape Ecology, Volume 30, Issue 3: 561â577. ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.syke.fi\u002Ffi-FI\u002FSYKE_Info\u002FViestintaaineistot\u002FTiedotteet\u002FKunnille_tyokalu_luontoperaisten_kasvihu%2826753%29"},content:[{data:{},marks:[],value:"Kunnille tyÃ¶kalu luontoperÃ¤isten kasvihuonekaasujen nielujen ja lÃ¤hteiden arviointiin â Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskuksen tiedote 10.10.2013 ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.syke.fi\u002Fprojects\u002Fclimes"},content:[{data:{},marks:[],value:"Finnish Environment Institute SYKE: Impacts of climate change on multiple ecosystem services: Processes and adaption options at landscape scales (CLIMES-project) ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.novia.fi\u002Fassets\u002Ffiler\u002FPublikationer\u002FSerie-A-Artiklar\u002FLUONNIKAS-laskentatykalu-kunnille_2.2013.pdf"},content:[{data:{},marks:[],value:"Haaspuro, Tiina. 2013. LUONNIKAS â LaskentatyÃ¶kalu kunnille luontoperÃ¤isten kasvihuonekaasujen nielujen ja lÃ¤hteiden arviointiin. YrkeshÃ¶gskolan Novia, Serie A: Artiklar 2\u002F2013. 13 s. ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}

1,{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.kunnat.net\u002Ffi\u002Fasiantuntijapalvelut\u002Fymparisto\u002Filmastonmuutos\u002Ftyokaluja\u002Fkasvener\u002FSivut\u002Fdefault.aspx"},content:[{data:{},marks:[],value:"Kuntaliitto: KASVENER-laskentamalli ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y}],nodeType:p},perspective:[P],sector:[{sys:{type:b,linkType:d,id:"5YyaF9hvDqrk5QZJ1vReD4"}}],tags:[fQ,dF],publishDate:"2016-03-21",publisher:[O,E,{sys:{type:b,linkType:d,id:bJ}}]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3c7rXAVbqFoEfTLUDjYxBT",type:d,createdAt:"2021-09-01T07:55:16.080Z",updatedAt:"2022-01-03T14:04:27.957Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bI,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g],title:"Video: ItÃ¤meren mikrolevistÃ¤ voidaan tuottaa uusiutuvaa bioenergiaa",materialType:ao,slug:"video-itameren-mikrolevista-voidaan-tuottaa-uusiutuvaa-bioenergiaa",parent:bK,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"MikrolevÃ¤t kasvavat tehokkaasti myÃ¶s vÃ¤hÃ¤ssÃ¤ valossa ja kylmissÃ¤ vesissÃ¤. Tutkimuksen mukaan ItÃ¤meren mikroleviÃ¤ voitaisiin siis hyÃ¶dyntÃ¤Ã¤ bioenergian tuotannossa, mikÃ¤li sadonkorjuuseen liittyvÃ¤t ongelmat sa

1adaan ratkaistua. Tutkimuksessa luotiin skenaarioita oloista, joissa mikrolevÃ¤t voisivat olla kilpailukykyisiÃ¤ energialÃ¤hteitÃ¤. Uusiutuvat energialÃ¤hteet ovat tÃ¤rkeitÃ¤ ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{target:{sys:{id:"5JK87Oenpd7kH42vTnRurF",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aQ,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": Tutkimusprofessori Timo Tamminen, Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskus SYKE",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:ap,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 3:44 min",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aq,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:bC,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aL,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:qu,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aJ,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 26.08.2015",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:ar,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:as,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:at,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:qv,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aM,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:bP,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aI,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:R,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"6jPP98BwakxDORRGx0WWL3",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.nordicenergy.org\u002Fproject\u002Foptimizing-lipid-production-by-planktonic-algae\u002F"},content:[{data:{},marks:[],value:"Nordic Energy Research: Project: Creating more efficient algae-based biofuels (2008-2010) ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.jarviwiki.fi\u002Fwiki\u002FMikrolev%C3%A4"},content:[{data:{},marks:[],value:"JÃ¤rviwiki: MikrolevÃ¤ ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.submariner-project.eu\u002Fimages\u002Fstories\u002Fnews\u002Fsubmariner_algae_magazine.pdf"},content:[{data:{},marks:[],value:"Torres, C. (ed.) 2011. Algae: the sustainable biomass for the future. Perspectives from the SUBMARINER project algae cooperation event Trelleborg, Sweden â September 28â29, 2011. 48 p. ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fmmm.multiedition.fi\u002Fitameri\u002Fuutiskirje\u002F2010\u002F2-2010\u002Ffi\u002F1.php"},content:[{data:{},marks:[],value:"Saloniemi, A. 2010. Kasvatettu levÃ¤ tulevaisuuden energialÃ¤hde? Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskuksen ja Ilmatieteen laitoksen ItÃ¤meri-uutiskirje 2\u002F2010. ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y}],nodeType:p},perspective:[P],sector:[jc],tags:[ga],publishDate:"2015-08-26",publisher:[O,E,{sys:{type:b,linkType:d,id:bJ}}]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"bAEREdwL9fCApPGvc1AkY",type:d,createdAt:"2021-09-01T07:43:47.970Z",updatedAt:"2022-01-03T14:04:22.335Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bU,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g],title:"Video: LiikennejÃ¤rjestelmÃ¤ muutetaan kestÃ¤vÃ¤ksi tukemalla innovaatioita",materialType:ao,slug:"video-liikennejarjestelma-muutetaan-kestavaksi-tukemalla-innovaatioita",parent:bK,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Liikenteen kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jen vÃ¤hentÃ¤miseksi vaaditaan muutoksia koko liikennejÃ¤rjestelmÃ¤ssÃ¤. Hankkeessa selvitettiin, miten innovaatiot syntyvÃ¤t ja leviÃ¤vÃ¤t, ja anal

1ysoitiin politiikkatoimenpiteitÃ¤. Tulosten mukaan muutosten aikaansaamiseksi tarvitaan useita eri innovaatioita, minkÃ¤ vuoksi niiden kÃ¤yttÃ¶Ã¶n ottamista on tÃ¤rkeÃ¤ tukea. Tuloksia voidaan hyÃ¶dyntÃ¤Ã¤ poliittisessa pÃ¤Ã¤tÃ¶ksenteossa.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{target:{sys:{id:"15lczt4r9zTHXeVKPveKua",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aQ,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": Erikoistutkija Paula Kivimaa, Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskus SYKE",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:ap,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 4:38 min",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aq,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:bC,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aL,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 28.05.2014",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aJ,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 01.06.2015",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:ar,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:as,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:at,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:qx,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aM,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:bP,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aI,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:R,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"58UdXnpRUO8IuRNlV0CDHd",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fdx.doi.org\u002F10.1108\u002FMEQ-07-2014-0115"},content:[{data:{},marks:[],value:"MÃ¤kinen, K., Kivimaa, P. & Helminen, V. 2015. Path creation for urban mobility transitions - linking aspects of urban form to transport policy analysis. Management of Environmental Quality, Volume 26, Issue 4: 485â504. ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.tekes.fi\u002FGlobal\u002FOhjelmat%20ja%20palvelut\u002FKampanjat\u002FInnovaatiotutkimus\u002FPolicy_Brief_6_2014_FTP_Trans_pdf.pdf"},content:[{data:{},marks:[],value:"Kivimaa, P., HildÃ©n, M., Temmes, A. & Lovio, R. 2014. KestÃ¤vÃ¤ kaupunkiliikenne edellyttÃ¤Ã¤ jÃ¤rjestelmÃ¤tason innovaatioita. Policy brief: Systeeminen muutos ja innovaatiot, Numero 6\u002F2014. 6 s. ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.syke.fi\u002Ffi-FI\u002FTutkimus__kehittaminen\u002FTutkimus_ja_kehittamishankkeet\u002FHankkeet\u002FKestavia_systeemimuutoksia_edistava_tulevaisuuden_innovaatiopolitiikka__tapaus_liikenne"},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskus: KestÃ¤viÃ¤ systeemimuutoksia edistÃ¤vÃ¤ tulevaisuuden innovaatiopolitiikka â tapaus liikenne (FIP-Trans). (Tutkimushankkeen kotisivut) ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fec.europa.eu\u002Fenvironment\u002Fintegration\u002Fresearch\u002Fnewsalert\u002Fpdf\u002F376na2_en.pdf"},content:[{data:{},marks:[],value:"European Commission. 2014. A low-carbon transport system requires coherent national policy. European Commission DG Environment News Alert Service, edited by SCU, The University of the West of England, Bristol. Science for Environmental Policy 12 June 2014, Issue 376: 1 p. ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.tekes.fi\u002FJulkaisut\u002FTransportation_roadmap.pdf"},content:[{data:{},marks:[],value:"Temmes, A., VirkamÃ¤ki, V., Kivimaa, P., Upham, P., HildÃ©

1n, M. & Lovio, R. 2014. Innovation policy options for sustainability transitions in Finnish transport. Tekes, Helsinki. Tekes review 306\u002F2014. 55 p. ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.sciencetechnologystudies.org\u002Fv26n3Temmes"},content:[{data:{},marks:[],value:"Temmes, A, RÃ¤sÃ¤nen, R.-S., Rinkinen J. & Lovio, R. 2013. The Emergence of Niche Protection through Policies: The Case of Electric Vehicles Field in Finland. Science & Technology Studies, Volume 26, Number 3: 37â62. ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y}],nodeType:p},perspective:[P],sector:[dm],tags:[bD,{sys:{type:b,linkType:d,id:"7qAm9mvSBQiy7jaLdODYIw"}}],publishDate:"2015-06-01",publisher:[O,E,{sys:{type:b,linkType:d,id:bJ}}]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2U5b0bkXzpcDYfdD0D5CXs",type:d,createdAt:"2021-09-01T07:18:35.084Z",updatedAt:"2022-01-03T14:04:16.488Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bU,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g],title:"Video: Kotitalouksilla on merkittÃ¤vÃ¤ vaikutus Suomen hiilijalanjÃ¤lkeen",materialType:ao,slug:"video-kotitalouksilla-on-merkittava-vaikutus-suomen-hiilijalanjalkeen",parent:bK,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomen hiilijalanjÃ¤ljestÃ¤ lÃ¤hes 70 prosenttia syntyy kotitalouksien kulutuksesta. Tutkimuksessa tuotettiin kulutuksen kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jen laskemiseen ENVIMAT-laskentamalli. Se ottaa huomioon tuotteen koko elinkaaren pÃ¤Ã¤stÃ¶t, myÃ¶s ulkomailla syntyvÃ¤t. Tuloksia on hyÃ¶dynnetty Ilmastodieetti-laskurissa, jonka avulla jokainen voi laskea omat ilmastovaikutuksensa ja vaikuttaa niihin omilla valinnoillaan.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{target:{sys:{id:"4cMYxkivKFhEb8VCawxj5S",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aQ,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": Tutkija Marja Salo, Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskus SYKE",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:ap,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 2:57 min",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aq,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:bC,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aL,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:qu,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aJ,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 30.3.2015",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:ar,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:as,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:at,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": BI3, GE3, YH2 (vanha) -\u003E BI2, GE1, YH2 (uusi OPS)",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aM,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:bP,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aI,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:qz,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"5WjwDEZUHMoLoPaEvjRSuQ",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.syke.fi\u002Ffi-FI\u002FTutkimus__kehittaminen\u002FTutkimus_ja_kehittamishankkeet\u002FHankkeet\u002FSuomen_talouden_materiaalivirtojen_ymparistovaikutukset_ENVIMAT\u002FSuomen_talouden_materiaalivirtojen_ympar%289945%29"},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskus SYKE: Suomen talouden materiaalivirtojen ympÃ¤ristÃ¶vaikutukset (ENVIMAT) ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.sciencedirect.com\u002Fscience\u002Farticle\u002Fpii\u002FS0959652611001612"},content:[{data:{},marks:[],value:"SeppÃ¤lÃ¤, J., MÃ¤enpÃ¤Ã¤, I., Koskela, S., Mattila, T., Nissinen, A., Katajajuuri, J.-M., HÃ¤rmÃ¤, T., Korhonen, M.-R., Saarinen, M. & Virtanen Y. 2011. An assessment of greenhouse gas emissions and material flows caused by the Finnish economy using the ENVIMAT model. Journal of Cleaner Production, Volume 19, Issue 16: 1833â1841. ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}

1,{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.ilmastodieetti.fi\u002F"},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskus SYKE: Ilmastodieetti ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.syke.fi\u002Fhankkeet\u002Fekokoti"},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskus SYKE: Ekotehokkuutta kotitalouksien arkeen ja muutostilanteisiin (EKOKOTI) ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.ymparisto.fi\u002Ffi-FI\u002FKulutus_ja_tuotanto\u002FSuomalaiset_eivat_tiedosta_asuntojen_lam%2828008%29"},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomalaiset eivÃ¤t tiedosta asuntojen lÃ¤mmityksen energiankulutusta. Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskuksen tiedote 23.1.2015 ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.hinku-foorumi.fi\u002Ffi-FI\u002FKoti"},content:[{data:{},marks:[],value:"Hinku-foorumi: Koti on muutoksen sydÃ¤n ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.stat.fi\u002Ftil\u002Fktutk\u002F2012\u002Fktutk_2012_2014-10-07_tie_001_fi.html"},content:[{data:{},marks:[],value:"Tilastokeskus: Kotitalouksien kulutuksen aiheuttamat kasvihuonekaasujen pÃ¤Ã¤stÃ¶t vÃ¤hentyneet ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y}],nodeType:p},perspective:[P],tags:[dQ,gb,dn],publishDate:"2015-03-30",publisher:[O,E,{sys:{type:b,linkType:d,id:bJ}}]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7dNhBoI3BaD0KPfEwGcKOZ",type:d,createdAt:"2021-09-01T06:57:23.852Z",updatedAt:"2022-01-03T14:04:03.241Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bO,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g],title:"Video: Yhdyskuntarakenne vaikuttaa liikenteen pÃ¤Ã¤stÃ¶ihin",materialType:ao,slug:"video-yhdyskuntarakenne-vaikuttaa-liikenteen-paastoihin",parent:bK,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Yhdyskuntarakenne ja liikennejÃ¤rjestelmÃ¤t vaikuttavat merkittÃ¤vÃ¤sti kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶ihin. Asiaa on selvitetty tutkimalla ihmisten liikkumistapoja, sijaintia yhdyskuntarakenteessa ja eri kulkumuotojen pÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤. VÃ¤hiten pÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ syntyy alueilla, joissa voidaan liikkua jalan, pyÃ¶rÃ¤illen, raide- tai muuta tehokasta joukkoliikennemuotoa kÃ¤yttÃ¤en. Tuloksia voidaan hyÃ¶dyntÃ¤Ã¤ yhdyskuntarakenteen suunnittelussa.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{target:{sys:{id:"1GUkeUKVIjPrSpP45Fgo2m",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aQ,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": Erikoistutkija Mika RistimÃ¤ki, Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskus SYKE",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:ap,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 4:11 min",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aq,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:bC,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aL,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 24.6.2014",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aJ,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 23.3.2015",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:ar,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:as,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:at,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": GE2, GE4 (vanha) -\u003E GE3, GE4 (uusi OPS)",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aM,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:bP,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aI,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"6ek0RvhyPxJ8AMzBjuoLrH",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}

1,{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.syke.fi\u002Fhankkeet\u002Furbanzone2"},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskus: Yhdyskuntarakenteen vyÃ¶hykkeet maankÃ¤ytÃ¶n ja liikenteen suunnittelumenetelmÃ¤nÃ¤ (Urban Zone 2) (hankkeen sivut) ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.ilmastopaneeli.fi\u002Fuploads\u002Fselvitykset_lausunnot\u002FIlmastonmuutoksen%20hillint%C3%A4%20ja%20sopeutuminen%20rakennetussa%20ymp%C3%A4rist%C3%B6ss%C3%A4.pdf"},content:[{data:{},marks:[],value:"Airaksinen, M., SeppÃ¤lÃ¤, J., Juhola, S., Cantell, H., JÃ¤rvelÃ¤, M., HaanpÃ¤Ã¤, S., Kontio, P., Alhola, K., Ahonen, O., Heikkinen, J. & Nissinen, A. 2014. Ilmastonmuutoksen hillintÃ¤ ja sopeutuminen  rakennetussa ympÃ¤ristÃ¶ssÃ¤. Suomen Ilmastopaneeli Raportti 6\u002F2014. 56 s. ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.ipcc.ch\u002Fpdf\u002Fassessment-report\u002Far5\u002Fwg3\u002Fipcc_wg3_ar5_chapter12.pdf"},content:[{data:{},marks:[],value:"Seto, K. C., Dhakal, S., Bigio, A., Blanco, H., Delgado, G. C., Dewar, D., Huang, L., Inaba, A., Kansal, A., Lwasa, S., McMahon, J. E., MÃ¼ller, D. B., Murakami, J., Nagendra, H. & Ramaswami. 2014. Human Settlements, Infrastructure and Spatial Planning. In: IPCC.2014. Climate Change 2014. Mitigation of Climate Change. Contribution of Working Group III to the Fifth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change [Edenhofer, O., Pichs-Madruga, R., Sokona, Y., Farahani, E., Kadner, S., Seyboth, K., Adler, A., Baum, I., Brunner, S., Eickemeier, P., Kriemann, B., Savolainen, J., Schlomer, S., von Stechow, C., Zwicker, T. & Minx, J. C. (eds.)] Cambridge University Press, Cambridge, United Kingdom & New York, NY, USA. 923-1000. ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww2.vtt.fi\u002Finf\u002Fjulkaisut\u002Fmuut\u002F2012\u002FWahlgren_TAF.pdf"},content:[{data:{},marks:[],value:"Wahlgren, I., BÃ¤rlund, G., Lautso, K. & Sihto, S. 2012. Yhdyskuntarakenne, liikenne ja kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶t. Taustamuistio. Tekniikan Akatemia LiikenneryhmÃ¤. VTT:n julkaisut. 27 s. ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y}],nodeType:p},perspective:[P],sector:[dm],tags:[am,bA],publishDate:"2015-03-23",publisher:[O,E,{sys:{type:b,linkType:d,id:bJ}}]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7n02UrWePSb5sc2w2PHyZO",type:d,createdAt:"2021-09-01T06:49:34.147Z",updatedAt:"2022-01-03T14:03:56.930Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bI,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g],title:"Video: Kansalaiset toimivat energiansÃ¤Ã¤stÃ¶n innovaattoreina",materialType:ao,slug:"video-kansalaiset-toimivat-energiansaaston-innovaattoreina",parent:bK,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kansalaiset osallistuvat aktiivisesti energiansÃ¤Ã¤stÃ¶Ã¶n ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen kehittÃ¤mÃ¤llÃ¤ omia energiantuotantolaitteitaan. Internetin keskustelupalstoja tutkimalla ja haastattelujen avulla saatiin selville, ettÃ¤ kansalaiset tekevÃ¤t oletettua enemmÃ¤n energiaa sÃ¤Ã¤stÃ¤viÃ¤ keksintÃ¶jÃ¤, joista suurin osa liittyi lÃ¤mpÃ¶pumppuihin ja pellettijÃ¤rjestelmiin. KeksinnÃ¶t ja niistÃ¤ keskusteleminen ovat osaltaan vaikuttaneet nÃ¤iden laitteiden yleistymiseen.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{target:{sys:{id:"4t0VgwmbpiLhCnZHzLUxJ2",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aQ,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": Professori Sampsa Hyysalo, Aalto-yliopisto",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:ap,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 5:35 min",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aq,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:bC,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aL,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:qC,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aJ,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 9.2.2015",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:cP,nodeType:a},{data:{},marks:[{type:r}],value:ar,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:as,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:at,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:qx,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aM,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:bP,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:bB,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"7nB6jj4CropKQUG7gMqxga",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[{type:r}],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}

1,{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.aka.fi\u002FTiedostot\u002FTiedostot\u002FFICCA\u002FFICCA%20sidosryhm%C3%A4seminaari%204.12.2014\u002FFICCA_Hyysalo%2004122014.pdf"},content:[{data:{},marks:[],value:"Hyysalo, S. 2014. HillinnÃ¤n uudet mahdollisuudet. Esitys Ilmastonmuutos â vaikutukset ja hallinta -akatemiaohjelma FICCAn sidosryhmÃ¤seminaarissa 4.12.2014. 25 s. ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.aka.fi\u002FTiedostot\u002FTiedostot\u002FFICCA\u002FFICCA%20tutkijaseminaari%202.-3.12.2014\u002FLAICA_presentation_FICCA%2003122014.pdf"},content:[{data:{},marks:[],value:"Lovio, R., Heiskanen, E., Hyysalo, S., Jalas, M., Juntunen, J., Kopsakangas-Savolainen, M., S. Lehtoranta, S., Mattinen, M. K., NissilÃ¤, H, Nissinen, A., Rinkinen, J. & Tainio, P. 2013. LAICA - Looking for active energy citizens (LAICA). Presentation at the Final Seminar of the Finnish Research Programme on Climate change FICCA 2-3.12.2014. 14 p. ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fdl.dropboxusercontent.com\u002Fu\u002F3800858\u002FMountaineering\u002Freview.html"},content:[{data:{},marks:[],value:"Animaatio pellettikeksintÃ¶jen lÃ¶ytymisprosessista ja keksijÃ¶iden linkittymisestÃ¤ internetin keskustelufoormeilla ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Flaica.fi\u002Flaica-in-english-3\u002F"},content:[{data:{},marks:[],value:"Local adaptation and innovation-in-practice in energy efficiency and carbon neutrality (LAICA) (project pages) ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y}],nodeType:p},perspective:[P],tags:[qD],publishDate:"2015-02-09",publisher:[O,E,{sys:{type:b,linkType:d,id:bJ}}]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4vfM69CeEEq3TzsSD6IWMa",type:d,createdAt:"2021-09-01T06:45:00.831Z",updatedAt:"2022-01-03T14:03:44.516Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bI,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g],title:"Video: Ilmastonmuutoksesta uutisointi on tÃ¤rkeÃ¤Ã¤ mutta vÃ¤hÃ¤istÃ¤",materialType:ao,slug:"video-ilmastonmuutoksesta-uutisointi-on-tarkeaa-mutta-vahaista",parent:bK,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutosuutisointi ja sen tutkiminen on tÃ¤rkeÃ¤Ã¤, jotta saadaan selville, miten ilmastonmuutoksesta keskustellaan. Uutisoinnin avulla leviÃ¤vÃ¤t myÃ¶s ilmaston kannalta oikeanlaiset toimenpiteet ja ratkaisut. Tutkimuksen mukaan ilmastouutisointi sanomalehdissÃ¤ oli Suomessa laajimmillaan vuonna 2006, jonka jÃ¤lkeen se on laskenut. EnimmillÃ¤Ã¤nkin sen osuus on ollut vain kaksi prosenttia kaikesta uutisoinnista. SynkÃ¤t talvet lisÃ¤Ã¤vÃ¤t ilmastonmuutosuutisointia.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{target:{sys:{id:"19L8j5s2zlBXbV5Vshi24p",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aQ,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": Vanhempi tutkija Jari LyytimÃ¤ki, Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskus SYKE",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:ap,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 4:22 min",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aq,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:bC,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aL,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 24.4.2014",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aJ,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 2.2.2015",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:ar,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:as,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:at,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": GE1, GE3, ÃI4 (vanha) -\u003E GE2, GE1, ÃI4 (uusi OPS)",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aM,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:bP,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aI,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"6xU1tQfxFZ9mrRvbzggTt6",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}

1,{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.syke.fi\u002Ffi-FI\u002FSYKE_Info\u002FViestintaaineistot\u002FTiedotteet\u002FVaitos_Ymparistoongelmien_syyt_jaavat_uu%282666%29"},content:[{data:{},marks:[],value:"YmpÃ¤ristÃ¶ongelmien syyt jÃ¤Ã¤vÃ¤t uutisoinnissa unohduksiin â Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskuksen tiedote 12.11.2012 ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fsciencepolicy.colorado.edu\u002Fmedia_coverage"},content:[{data:{},marks:[],value:"McAllister, L., Gifford, L., Daly, M., Boykoff, M., Boehnert, J., Andrews, K., Wang, X., & Nacu-Schmidt, A. 2014. World Newspaper Coverage of Climate Change or Global Warming, 2004-2014. Center for Science and Technology Policy Research, Cooperative Institute for Research in Environmental Sciences, University of Colorado, Web. ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.climatechangecommunication.org\u002F"},content:[{data:{},marks:[],value:"George Mason University â Center for Climate Change Communication, ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y}],nodeType:p},perspective:[P],tags:[{sys:{type:b,linkType:d,id:"4Onn2s5OOoMv8CmR6aclvH"}}],publishDate:"2015-02-02",publisher:[O,E,{sys:{type:b,linkType:d,id:bJ}}]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"34Od3SbBtrPUgYdFaQdhKV",type:d,createdAt:"2021-08-31T13:21:37.994Z",updatedAt:"2022-01-03T14:03:31.753Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:eu,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g],title:"Video: KierrÃ¤tys kannattaa keskittÃ¤Ã¤ harvaan asutuilla alueilla",materialType:ao,slug:"video-kierratys-kannattaa-keskittaa-harvaan-asutuilla-alueilla",parent:bK,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"JÃ¤tteitÃ¤ kierrÃ¤ttÃ¤mÃ¤llÃ¤ tai polttamalla voidaan vÃ¤hentÃ¤Ã¤ kasvihuonekaasujen syntymistÃ¤. JÃ¤tteiden kerÃ¤Ã¤misestÃ¤ ja kÃ¤sittelystÃ¤ aiheutuvat pÃ¤Ã¤stÃ¶t ovat myÃ¶s harvaan asutuilla alueilla pienemmÃ¤t kuin uuden materiaalin hankinnasta syntyvÃ¤t pÃ¤Ã¤stÃ¶t. Tutkimuksen mukaan kierrÃ¤ttÃ¤minen kannattaa vaikka kuljetusmatkat ovatkin pitkiÃ¤. Tosin jÃ¤tteiden kerÃ¤ys tulee keskittÃ¤Ã¤ ja tilanne tulee arvioida tapauskohtaisesti. Tuloksia on hyÃ¶dynnetty jÃ¤tehuollon ohjauksessa.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{target:{sys:{id:"3dAfKsAC3LEjtd9lSayslO",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aQ,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": Tutkija Katja Moliis, Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskus SYKE",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:ap,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 5:04 min",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aq,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:bC,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aL,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 12.6.2014",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aJ,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 26.9.2014",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:ar,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:as,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:at,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": GE2, GE3, YH2 (vanha) -\u003E GE3, GE1, YH2 (uusi OPS)",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aM,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:bP,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aI,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"7GYOzReJjREmEs98xC7ICf",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.ym.fi\u002Fdownload\u002Fnoname\u002F%7BD44928EA-92D5-4426-903C-5C4972CA2E39%7D\u002F24315"},content:[{data:{},marks:[],value:"YmpÃ¤ristÃ¶ministeriÃ¶. 2012. Ajankohtaista jÃ¤telain uudistuksesta. YmpÃ¤ristÃ¶ministeriÃ¶n faktalehdet, 05\u002F2012. 4 s. ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}

1,{data:{uri:"http:\u002F\u002Fvaltioneuvosto.fi\u002Fajankohtaista\u002Ftiedotteet\u002Ftiedote\u002Ffi.jsp?oid=375216"},content:[{data:{},marks:[],value:"PakkausjÃ¤tteen erilliskerÃ¤ys on ympÃ¤ristÃ¶n kannalta jÃ¤rkevÃ¤Ã¤ â YmpÃ¤ristÃ¶ministeriÃ¶n tiedote 16.1.2013 ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Freport.mitigation2014.org\u002Fdrafts\u002Ffinal-draft-postplenary\u002Fipcc_wg3_ar5_final-draft_postplenary_chapter10.pdf"},content:[{data:{},marks:[],value:"Fischedick, M., Roy, J., AbdelâAziz, A., Acquaye, A., Allwood, J. M., Ceron, J.-P., Geng, Y., Kheshgi, H., Lanza, A., Perczyk, D., Price, L.,  Santalla, E., Sheinbaum, C. & Tanaka, K.. 2014. Industry (10.14 Appendix: Waste) In: IPCC. 2014. Climate Change 2014: Mitigation of Climate Change. Contribution of Working Group III to the Fifth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change [Edenhofer, O., Pichs-Madruga, R., Sokona, Y., Farahani, E., Kadner, S., Seyboth, K., Adler, A.,  Baum, I., Brunner, S., Eickemeier, P., Kriemann, B., Savolainen, J., SchlÃ¶mer, S., von Stechow, C., Zwickel, T. & Minx, J. C. (eds.)]. Cambridge University Press, Cambridge, United Kingdom and New York, NY, USA.",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y}],nodeType:p},perspective:[P],sector:[{sys:{type:b,linkType:d,id:"iH1PH0MY40Ml4LUqHZA4Q"}}],tags:[eZ],publishDate:"2014-09-26",publisher:[O,E,{sys:{type:b,linkType:d,id:bJ}}]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"bDkyDNBSBHHVOBrFFgQ65",type:d,createdAt:"2021-08-31T12:59:41.593Z",updatedAt:"2022-01-03T14:03:25.423Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bO,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g],title:"Video: VihreÃ¤ talous auttaa hillitsemÃ¤Ã¤n ilmastonmuutosta",materialType:ao,slug:"video-vihrea-talous-auttaa-hillitsemaan-ilmastonmuutosta",parent:bK,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutosta voidaan hillitÃ¤ tukemalla vihreÃ¤Ã¤ taloutta ja omaksumalla uusia kulutustottumuksia. VihreÃ¤ talous tarkoittaa muutosta yhteiskuntaan, jossa ympÃ¤ristÃ¶nÃ¤kÃ¶kulmat otetaan huomioon tuotteiden ja palveluiden tuotannossa, kulutuksessa ja politiikassa. Selvityksen mukaan Suomessa vihreÃ¤Ã¤ taloutta on edistetty, mutta paljon on vielÃ¤ tehtÃ¤vÃ¤Ã¤. SelvitystÃ¤ ja sen ehdotuksia voidaan kÃ¤yttÃ¤Ã¤ poliittisen pÃ¤Ã¤tÃ¶ksenteon tukena.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{target:{sys:{id:"4segSP0UgzcwETY6EcXTSs",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aQ,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": Erikoistutkija Riina Antikainen, Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskus SYKE",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:ap,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 3:25 min",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aq,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": suomi, ei tekstitystÃ¤",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aL,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 17.4.2014",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aJ,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:qC,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:ar,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:as,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:at,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": GE2, GE3, YH2, ET3 (vanha) -\u003E GE3, GE1, YH2, ET3 (uusi OPS)",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aM,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:bP,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aI,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"7crxLu8pOGM3vMAA9CwBl7",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}

1,{data:{uri:"http:\u002F\u002Fhdl.handle.net\u002F10138\u002F41446"},content:[{data:{},marks:[],value:"Antikainen, R., LÃ¤htinen, K., LeppÃ¤nen, M., & Furman, E. 2013. VihreÃ¤ talous suomalaisessa yhteiskunnassa. YmpÃ¤ristÃ¶ministeriÃ¶, Helsinki. YmpÃ¤ristÃ¶ministeriÃ¶n raportteja 1\u002F2013. 37 s. ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.ymparisto.fi\u002Ffi-FI\u002FKartat_ja_tilastot\u002FYmpariston_tilan_indikaattorit\u002FVihrea_talous"},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskus: VihreÃ¤ talous ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fec.europa.eu\u002Fenvironment\u002Fbasics\u002Fgreen-economy\u002Findex_en.htm"},content:[{data:{},marks:[],value:"European Commission: Green economy ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y}],nodeType:p},perspective:[P],tags:[{sys:{type:b,linkType:d,id:"4FVkqJa3eaODLJhGm5qzpV"}}],publishDate:"2014-05-28",publisher:[O,E,{sys:{type:b,linkType:d,id:bJ}}]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7mINzFyM6yiYk7QZihP79y",type:d,createdAt:"2021-08-31T11:11:04.490Z",updatedAt:"2026-07-15T13:32:10.693Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:iI,revision:F,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g,Q],title:"Video: HakkuutÃ¤hteiden energiakÃ¤yttÃ¶ tuottaa ilmastohyÃ¶tyjÃ¤ viiveellÃ¤",materialType:ao,slug:"video-hakkuutahteiden-energiakaytto-tuottaa-ilmastohyotyja-viiveella",parent:bK,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"HakkuutÃ¤hteiden, kuten oksien ja kantojen, energiakÃ¤ytÃ¶n lisÃ¤Ã¤minen on yksi keino vÃ¤hentÃ¤Ã¤ kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ sekÃ¤ kasvattaa uusiutuvien polttoaineiden osuutta energiantuotannossa. Suomen ympÃ¤ristÃ¶Âkeskuksessa kehitetyn laskentamallin mukaan esimerkiksi maakaasuun verrattuna oksien energiakÃ¤yttÃ¶ tuottaa ilmastohyÃ¶tyjÃ¤ neljÃ¤n vuoden ja kantojen vasta noin 20 vuoden kuluttua aloittamisesta.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6c0g4NVuf4TbaauEohbe72",type:d,createdAt:"2021-04-23T13:27:34.530Z",updatedAt:"2021-08-31T13:21:02.919Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bz,revision:F,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:cR}},locale:g},fields:{title:"HakkuutÃ¤hteiden energiakÃ¤yttÃ¶ tuottaa ilmastohyÃ¶tyjÃ¤ viiveellÃ¤",url:"https:\u002F\u002Fwww.youtube-nocookie.com\u002Fembed\u002F6N6ziRhzgTU?controls=0",perspective:[P],sector:[jc],tags:[ga,fQ]}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aQ,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": Tutkija Anna Repo, Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskus SYKE",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:ap,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 4:35 min",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aq,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:cr,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aL,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:oe,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aJ,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 18.10.2013",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:ar,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:as,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:at,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:qv,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aM,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:bQ,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aI,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6v5BClP3w3fqsoO0wclA1X",type:d,createdAt:qG,updatedAt:qG,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"REP11",body:"Repo, A. Tuomi, M. & Liski, J. 2011. Indirect carbon dioxide emissions from producing bioenergy from forest harvest residues. Global Change Biology Bioenergy. Volume 3, Issue 2: 107-115.",link:"http:\u002F\u002Fdx.doi.org\u002F10.1111\u002Fj.1757-1707.2010.01065.x"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}

1,{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.metla.fi\u002Fuutiskirje\u002Fmil\u002F2012-01\u002Fuutinen-3.html"},content:[{data:{},marks:[],value:"HakkuutÃ¤hteenkorjuu ojitetuilta turvemailta voi vÃ¤hentÃ¤Ã¤ turpeen kasvihuoneÂkaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ - MetsÃ¤ntutkimuslaitoksen Ilmastonmuutos-uutiskirje 15.5.2012 ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:ISBN:978-952-60-6188-7"},content:[{data:{},marks:[],value:"Repo, A. 2015. Climate impacts of bioenergy from forest harvest residues (HakkuutÃ¤hteiden energiakÃ¤ytÃ¶n ilmastovaikutukset. Yhteenveto suomeksi.) Academic Dissertation. Aalto University, Department of Mathematics and Systems Analysis. Aalto University publication series Doctoral Dissertations 60\u002F2015. 47 p. ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y}],nodeType:p},perspective:[P],sector:[jc],tags:[ga,fQ],publishDate:"2013-10-18",publisher:[E,bv]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"38cl5Jveor2MnIOcXospPP",type:d,createdAt:"2021-08-31T09:52:22.753Z",updatedAt:"2022-01-03T14:03:11.986Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:gc,revision:w,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g,Q],title:"Video: Ojitetut suot voivat toimia sekÃ¤ hiilen nieluina ettÃ¤ lÃ¤hteinÃ¤",materialType:ao,slug:"video-ojitetut-suot-voivat-toimia-seka-hiilen-nieluina-etta-lahteina",parent:bK,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"MetsÃ¤ojitettujen soiden pinta-ala on Suomessa suuri ja siksi niiden hiilitaseella eli sillÃ¤, toimivatko ne hiilen lÃ¤hteinÃ¤ vai nieluina, on suuri merkitys koko maan hiilitaseelle. Karun  etelÃ¤suomalaisen metsÃ¤ojitetun suon mittaukset osoittavat kyseisen metsikÃ¶n hiilitaseen olevan negatiivisen eli hiilen nielu. Puuston lisÃ¤ksi myÃ¶s turvemaan hiilivarasto kasvoi. Tulos  yllÃ¤ttÃ¤Ã¤, sillÃ¤ yleisesti on arveltu, ettÃ¤ metsÃ¤ojitusalueilla turvemaasta vapautuu hiiltÃ¤ enemmÃ¤n kuin mitÃ¤ kasvavaan puustoon sitoutuu.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{target:{sys:{id:"2P1oSKcdnTIUypmtKGebKT",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aQ,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": Tutkija Annalea Lohila, Ilmatieteen laitos",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:ap,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 5:10 min",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aq,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:cr,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aL,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 8.7.2013",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aJ,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:iQ,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:ar,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:as,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:at,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": BI1, BI3, GE1, GE3, KE1 (vanha) -\u003E BI1, BI2, GE2, GE1, KE1 (uusi OPS)",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aM,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:bQ,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aI,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"2QNIBSBiSvPSAaLEmpD07N",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fen.ilmatieteenlaitos.fi\u002FGHG-measurement-sites#Kalevansuo"},content:[{data:{},marks:[],value:"Finnish Meteorological Institute: Greenhouse gases measurement site, Kalevansuo ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y}],nodeType:p},perspective:[P],tags:[{sys:{type:b,linkType:d,id:"1wW9aNF7UxTqAhk3Zwny8f"}},dF,{sys:{type:b,linkType:d,id:"38DrD8R6q9iGjfDQxU83zd"}},dg],publishDate:iR,publisher:[E,bv]}}],teaserType:K,displayTitle:x}}],perspective:[P],tags:[dF,ga,gb,eZ]};bM.metadata={tags:[],concepts:[]};bM.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7Ion1iYeTiZ6GH6R7BtP9K",type:d,createdAt:"2024-10-28T13:09:45.335Z",updatedAt:"2024-11-05T13:20:02.359Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:155,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:al}},locale:g};bM.fields={publishedLanguages:[g,Q,ac],title:iv,slug:"kohti-ilmastokestavaa-kaupunkisuunnittelua-opas",parent:fC,subTheme:x,materialType:"Guide",heroImage:JB,heroImageAlt:ln,heroText:iv,teaserImage:lm,teaserImageAlt:ln,content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"TÃ¤mÃ¤ Ilmasto-opas.fi-sivuston kokonaisuus on verkkoartikkeliversio julkaisusta Kohti ilmastokestÃ¤vÃ¤Ã¤ kaupunkisuunnittelua â Opas ilmastonmuutoksen hillinnÃ¤n ja sopeutumisen edistÃ¤miseen alueidenkÃ¤ytÃ¶n suunnittelussa, kaavoituksessa ja rakentamisessa. TÃ¤mÃ¤ kaupunkisuunnitteluopas tarjoaa kaupunkisuunnitteluun osallistuville toimijoille tutkittua tietoa, parhaita kÃ¤ytÃ¤nteitÃ¤, tarkistuslistoja linkkejÃ¤ muihin oppaisiin ja tyÃ¶kaluihin sekÃ¤ ratkaisuesimerkkejÃ¤. Opas sisÃ¤ltÃ¤Ã¤ yhdeksÃ¤n laajempaa teemaa artikkeleineen sekÃ¤ laajennetun tiivistelmÃ¤n.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4GdFiXgkyRpRx66gpMDkCM",type:d,createdAt:"2024-10-21T12:18:30.371Z",updatedAt:"2024-10-21T15:19:53.223Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aU,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:D}},locale:g},fields:{title:"Kohti ilmastokestÃ¤vÃ¤Ã¤ kaupunkisuunnittelua -opas -teemasivun nostot: TiivistelmÃ¤",visibleTitle:"Lue oppaan laajennettu tiivistelmÃ¤",referencingItems:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6A1ur1eHdSOS2qHPr3P0Ry",type:d,createdAt:"2024-10-28T13:10:19.249Z",updatedAt:"2026-09-03T13:55:03.974Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:350,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g,Q,ac],title:"Kaupunkisuunnitteluopas tukee ilmastokestÃ¤vÃ¤Ã¤ kaupunkisuunnittelua",materialType:"Summary",slug:"kaupunkisuunnitteluopas-tukee-ilmastokestavaa-kaupunkisuunnittelua",parent:bM,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"TÃ¤mÃ¤ artikkeli on laajennettu tiivistelmÃ¤ julkaisusta Kohti ilmastokestÃ¤vÃ¤Ã¤ kaupunkisuunnittelua â Opas ilmastonmuutoksen hillinnÃ¤n ja sopeutumisen edistÃ¤miseen alueidenkÃ¤ytÃ¶n suunnittelussa, kaavoituksessa ja rakentamisessa. Kaupunkisuunnitteluoppaan koko versio on luettavissa erillisinÃ¤ Ilmasto-opas-artikkeleina. ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Opas tarjoaa tietoa ja tyÃ¶kaluja kaupunkisuunnittelun toimijoille",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kohti ilmastokestÃ¤vÃ¤Ã¤ kaupunkisuunnittelua -opas tai lyhyemmin kaupunkisuunnitteluopas on tehty tukemaan ilmastokestÃ¤vÃ¤Ã¤ alueidenkÃ¤ytÃ¶n suunnittelua, kaavoitusta ja rakentamista. IlmastokestÃ¤vyydellÃ¤ tarkoitetaan tietoista ja ennakoivaa kykyÃ¤ toimia joustavasti sÃ¤Ã¤ssÃ¤ ja ilmastossa tapahtuvissa muutoksissa ja hÃ¤iriÃ¶tilanteissa, toipua niistÃ¤ ja kehittÃ¤Ã¤ toimintaa ja varautumista niiden jÃ¤lkeen.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{}

1,marks:[],value:"Kaupunkisuunnitteluopas kokoaa yhteen tutkittua tietoa ja parhaita kÃ¤ytÃ¤nteitÃ¤. LisÃ¤ksi se sisÃ¤ltÃ¤Ã¤ lukuisia esimerkkejÃ¤ toteutetuista ratkaisuista sekÃ¤ tarkistuslistoja kaupunkisuunnittelun toimijoille ja runsaasti linkkejÃ¤ muihin tietolÃ¤hteisiin. Kaikki nÃ¤mÃ¤ lÃ¶ytyvÃ¤t myÃ¶s oppaasta tehdyistÃ¤ erillisistÃ¤ Ilmasto-opas-artikkeleista.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kaupunkisuunnittelulla voidaan paitsi vÃ¤hentÃ¤Ã¤ kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ myÃ¶s varautua sÃ¤Ã¤- ja ilmastoriskeihin. Siksi oppaan nÃ¤kÃ¶kulmiksi on valittu sekÃ¤ ilmastonmuutoksen hillintÃ¤ ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen. NÃ¤itÃ¤ nÃ¤kÃ¶kulmia tarkastellaan rinnakkain, jotta eri ilmastotoimien haitallisia ristikkÃ¤isvaikutuksia ei syntyisi. Tavoitteena on edistÃ¤Ã¤ myÃ¶s muita kestÃ¤vyyden osa-alueita, kuten kiertotaloutta, luonnon monimuotoisuutta ja asukkaiden terveyttÃ¤ ja hyvinvointia.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kaupunkisuunnitteluopas on suunnattu kaikille kaupunkisuunnittelun parissa toimiville tahoille, kuten kaavoittajille, suunnittelijoille, rakennuttajille sekÃ¤ kuntien ja kaupunkien pÃ¤Ã¤ttÃ¤jille ja asukkaille. Se perustuu monitavoitteiseen ja vuorovaikutteiseen suunnitteluun ja on toteutettu laaja-alaisessa yhteistyÃ¶ssÃ¤ alan asiantuntijoiden ja kaupunkilaisten kanssa.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Oppaan lÃ¤hestymistapa korostaa, ettÃ¤ kaikilla toimijoilla on mahdollisuus osallistua ja ettÃ¤ erilaiset tavoitteet sovitetaan yhteen kaupunkisuunnittelussa. TÃ¤mÃ¤n lÃ¤hestymistavan tarkoituksena on auttaa tasapainottamaan ilmastotoimia ja tukea mahdollisten ristiriitatilanteiden ratkaisemisessa. Onnistunut vuorovaikutus eri toimijoiden vÃ¤lillÃ¤ tuottaa parempia suunnitelmia. Vuorovaikutteista suunnittelua tukee monitavoitearviointi. Se on jÃ¤rjestelmÃ¤llinen lÃ¤hestymistapa, joka tarjoaa pÃ¤Ã¤tÃ¶ksentekoprosessiin tyÃ¶kaluja erilaisten tavoitteiden ja arvostusten tunnistamiseksi sekÃ¤ havainnollistamiseksi.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kaupunkisuunnittelu on osa sÃ¤Ã¤- ja ilmastoriskien hallintaa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutoksen myÃ¶tÃ¤ on varauduttava sekÃ¤ hitaasti kehittyviin keskimÃ¤Ã¤rÃ¤isten ilmasto-olojen muutoksiin ettÃ¤ sÃ¤Ã¤n Ã¤Ã¤ri-ilmiÃ¶iden muutoksiin. Suomalaisissa kaupungeissa on varauduttava muun muassa yleistyviin tulviin, helteisiin ja alueesta riippuen liukkauden ja rankkojen lumisateiden lisÃ¤Ã¤ntymiseen sekÃ¤ luonnon monimuotoisuuden heikkenemiseen.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KaupunkiympÃ¤ristÃ¶ssÃ¤ voidaan varautua ilmastonmuutokseen tunnistamalla paikalliset ja alueelliset ilmastoriskit ilmastohavaintojen ja -skenaarioiden avulla. Riskit muodostuvat paikallisista ja alueellisista vaaratekijÃ¶istÃ¤, haavoittuvuudesta, altistumisesta ja sopeutumiskyvystÃ¤. ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Koko kaupungin mittakaavassa riskien arvioinnissa tulee ensin mÃ¤Ã¤rittÃ¤Ã¤, mitÃ¤ tai ketÃ¤ halutaan suojella sekÃ¤ missÃ¤ ja miltÃ¤ vaaratekijÃ¶iltÃ¤. Kun sÃ¤Ã¤- ja ilmastoriskit on tunnistettu, niiden pohjalta voidaan arvioida ilmastonmuutoksen mahdollisia vaikutuksia kaupunkisuunnittelun eri osa-alueiden nÃ¤kÃ¶kulmasta. ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Riskien arvioinnin pohjalta voidaan valita ennakoivia sopeutumistoimia, joilla riskejÃ¤ on mahdollista pienentÃ¤Ã¤. SÃ¤Ã¤- ja ilmastoriskien hallintaa on tÃ¤rkeÃ¤Ã¤ yllÃ¤pitÃ¤Ã¤ johdonmukaisesti suunnittelun eri vaiheissa. TÃ¤mÃ¤ edellyttÃ¤Ã¤ vahvaa yhteistyÃ¶tÃ¤ ja vuorovaikutusta esimerkiksi eri kaavatasojen vÃ¤lillÃ¤. ",nodeType:a},{data:{target:cG},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"IlmastokestÃ¤vÃ¤ kaupunkisuunnittelu edistÃ¤Ã¤ myÃ¶s hiilineutraalia yhdyskuntarakennetta",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kaupunkien kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jen lÃ¤hteisiin voidaan kaupunkisuunnittelussa vaikuttaa vÃ¤lillisesti edistÃ¤mÃ¤llÃ¤ hiilineutraalia yhdyskuntarakennetta. Suunnittelun avulla voidaan lisÃ¤tÃ¤ uusiutuvia energialÃ¤hteitÃ¤ ja materiaali- ja energiatehokkuutta, kannustaa kestÃ¤viin liikkumistapoihin sekÃ¤ yllÃ¤pitÃ¤Ã¤ hiilinieluja ja -varastoja ",nodeType:a},{data:{target:JD},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". PÃ¤Ã¤stÃ¶vÃ¤hennyksiÃ¤ voidaan edistÃ¤Ã¤ eri kaavatasoilla ja suunnitteluvaiheissa. KaupunkiympÃ¤ristÃ¶n merkittÃ¤vimpiÃ¤ pÃ¤Ã¤stÃ¶lÃ¤hteitÃ¤ ovat rakentaminen, energiankÃ¤yttÃ¶ ja liikenne.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kaupunkisuunnittelun rooli hiilinielujen ja -varastojen yllÃ¤pitÃ¤misessÃ¤ on keskeinen. KaupunkiympÃ¤ristÃ¶ssÃ¤ hiilinieluja voidaan vahvistaa ohjaamalla alueiden kÃ¤yttÃ¶tarkoitusta ja rakentamisen sijoittumista, mikÃ¤ edellyttÃ¤Ã¤ tiedonkulkua eri suunnittelutasoilla. Hiilinieluja ja ekosysteemipalveluita voidaan vahvistaa vÃ¤lttÃ¤mÃ¤llÃ¤ uusien luontoalueiden ottoa rakennuskÃ¤yttÃ¶Ã¶n. ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Uudis- ja korjausrakentaminen tulee kohdistaa olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisÃ¤lle taajamiin, jolloin se voi tukea jo rakennettujen alueiden infrastruktuuria ja palveluntarjontaa ",nodeType:a},{data:{target:cL},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Liian tiivistÃ¤ rakennetta tulee kuitenkin vÃ¤lttÃ¤Ã¤, jotta se ei vaikuttaisi kielteisesti viihtyvyyteen ja kokonaiskestÃ¤vyyteen, voimistaisi lÃ¤mpÃ¶saarekeilmiÃ¶tÃ¤ tai vaikeuttaisi tulvien hallintaa.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kaupungin tai kunnan hiilivaraston kokoon vaikuttaa etenkin metsien mÃ¤Ã¤rÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"195JvGsD1LLN7qtUMIS4WF",type:d,createdAt:"2024-06-12T11:25:44.493Z",updatedAt:"2024-10-16T12:11:13.985Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:S,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:xq,body:"RasinmÃ¤ki, J. & KÃ¤nkÃ¤nen, R. 2014. Kuntien hiilitasekartoitus, osa 1. Helsingin, Lahden, Turun, Vantaan ja Espoon maankÃ¤yttÃ¶sektorin kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶t, hiilinielut ja hiilivarastot. Helsingin kaupungin ympÃ¤ristÃ¶keskuksen julkaisuja 9\u002F2014. 58 s. (PDF)",link:"https:\u002F\u002Fwww.hel.fi\u002Fstatic\u002Fymk\u002Fjulkaisut\u002Fjulkaisu-09-14.pdf "}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Hiilensidontaa tukee erilaisten viheralueiden elinvoimaisuus. Olemassa olevia hiilivarastoja voidaan yllÃ¤pitÃ¤Ã¤ hoitamalla metsiÃ¤, peltoja, puistoja ja muita viheralueita sekÃ¤ viherelementtejÃ¤ niin, ettÃ¤ niiden kyky sitoa hiiltÃ¤ sÃ¤ilyy mahdollisimman tehokkaana ",nodeType:a},{data:{target:AM},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Hiilen varastoinnissa voidaan hyÃ¶dyntÃ¤Ã¤ myÃ¶s uusia innovaatioita, kuten biohiiltÃ¤. Se edistÃ¤Ã¤ maaperÃ¤n kasvuolosuhteita ja rakennetta, mikÃ¤ voi tukea esimerkiksi puuston kasvuolosuhteita ja hulevesien hallintaa.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kaupunkisuunnittelussa ilmastovaikutusten arviointiin voidaan kÃ¤yttÃ¤Ã¤ useita eri menetelmiÃ¤. PÃ¤Ã¤stÃ¶laskennalla voidaan selvittÃ¤Ã¤ kaavoituksen ja rakentamisen vaikutuksia kasvihuonekaasujen pÃ¤Ã¤stÃ¶lÃ¤hteisiin sekÃ¤ hiilivarastoihin ja -nieluihin. IlmastopÃ¤Ã¤stÃ¶jen lisÃ¤ksi arvioinneissa voidaan ottaa huomioon myÃ¶s muita osa-alueita, kuten vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen ja mahdollisuuksia kestÃ¤vien liikkumismuotojen hyÃ¶dyntÃ¤miseen. ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suunnittelulla voidaan edistÃ¤Ã¤ vÃ¤hÃ¤hiilisiÃ¤ energiaratkaisuja ja pienentÃ¤Ã¤ rakennusten hiilijalanjÃ¤lkeÃ¤",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"TiiviillÃ¤ yhdyskuntarakenteella voidaan edistÃ¤Ã¤ kaupungin vÃ¤hÃ¤hiilisiÃ¤ energiaratkaisuja. Kaavatasolla on tÃ¤rkeÃ¤Ã¤ muuntojoustavuus, jotta energiajÃ¤rjestelmÃ¤n kehittÃ¤mistÃ¤ voidaan jatkaa tulevaisuudessa siten, ettÃ¤ se mahdollistaa uusia energiaratkaisuja. Kaavoituksen jÃ¤lkeisissÃ¤ vaiheissa voidaan puolestaan vaikuttaa energiaratkaisuihin yksityiskohtaisemmalla tasolla.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suunnittelun eri tasoilla voidaan vaikuttaa rakennusten hiilijalanjÃ¤lkeen eli niiden elinkaaren ajalta muodostuviin kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶ihin. Rakennusten suunnittelulla ja sijoittelulla voidaan vÃ¤hentÃ¤Ã¤ energiankulutusta ja lisÃ¤tÃ¤ aurinkoenergian tuotantoedellytyksiÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:JF},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Rakennuksen elinkaarta voidaan pidentÃ¤Ã¤ myÃ¶s muuttamalla sen kÃ¤yttÃ¶tarkoitusta ",nodeType:a},{data:{target:lo},content:[],nodeType:f},{data:{}

1,marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"HiilijalanjÃ¤lkeen vaikuttavat myÃ¶s rakennusmateriaalit. Korjausrakentamisella rakennuksen hiilijalanjÃ¤lki jÃ¤Ã¤ yleensÃ¤ pienemmÃ¤ksi verrattuna siihen, jos rakennus puretaan ja tilalle rakennetaan kokonaan uusi ",nodeType:a},{data:{target:il},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Uusiutuvaa energiaa ja hukkalÃ¤mmÃ¶n kÃ¤yttÃ¶Ã¤ voidaan edistÃ¤Ã¤ suunnittelun eri tasoilla. MaalÃ¤mmÃ¶n, tuulivoiman ja aurinkoenergian kÃ¤yttÃ¶Ã¶notto edellyttÃ¤Ã¤ ennakointia ja tilavarauksia kaavoituksessa.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"HukkalÃ¤mmÃ¶n kÃ¤yttÃ¶Ã¶nottoa voidaan edistÃ¤Ã¤ tunnistamalla hukkalÃ¤mmÃ¶n lÃ¤hteitÃ¤. Hajautettu, polttoon perustamaton energiajÃ¤rjestelmÃ¤ vÃ¤hentÃ¤Ã¤ kaukolÃ¤mmÃ¶n pÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ mutta tarvitsee kulutus- ja tuotantojoustoa.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"IlmastokestÃ¤vÃ¤Ã¤ ja vÃ¤hÃ¤hiilistÃ¤ liikkumista edistetÃ¤Ã¤n kaupunkisuunnittelun eri tasoilla",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kaavoituksella voidaan myÃ¶s edistÃ¤Ã¤ ilmastokestÃ¤vÃ¤Ã¤ liikkumista. IlmastokestÃ¤vÃ¤llÃ¤ liikkumisella tarkoitetaan vÃ¤hÃ¤pÃ¤Ã¤stÃ¶isiÃ¤ kulkutapoja ja kÃ¤ytÃ¤ntÃ¶jÃ¤, joiden ympÃ¤ristÃ¶vaikutukset ovat pienet ja jotka ovat taloudellisia, turvallisia ja terveyttÃ¤ edistÃ¤viÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suunnitteluratkaisut vaikuttavat siihen, miten toiminnot sijoittuvat ja liikkumis- ja kuljetustarpeet muodostuvat. NÃ¤mÃ¤ vaikuttavat yhdyskuntarakenteen tiiviyteen ja sitÃ¤ kautta liikenteen pÃ¤Ã¤stÃ¶ihin. ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5nR65ousn5yeHBuUDRU2Zf",type:d,createdAt:JH,updatedAt:JH,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:F,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:Ax,body:"HaapamÃ¤ki, T., Huisko, S., Korhonen, S., & VÃ¤Ã¤nÃ¤nen, T. 2022. MaankÃ¤ytÃ¶n ja liikenteen yhteisen vaikutusarvioinnin kehittÃ¤minen: Esiselvitys. YmpÃ¤ristÃ¶ministeriÃ¶n julkaisuja. 2022:11. 58 s. ",link:"http:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:ISBN:978-952-361-254-9"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" Tiivis, eri toimintoja sekoittava maankÃ¤yttÃ¶ luo pohjan ilmastokestÃ¤vÃ¤lle liikkumiselle ja mahdollistaa matkojen pysymisen lyhyinÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4Iu9qembHOvVwFxPx50nat",type:d,createdAt:"2024-06-13T05:18:2

10.838Z",updatedAt:"2024-07-12T11:50:17.512Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"HEL21a",body:"Helminen, V., Heikinheimo, V., Tiitu, M., Nyberg, E., Rehunen, A. & Kosonen, L. 2021. Sekoittunut yhdyskuntarakenne ja sen mittarit. Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskuksen raportteja 44\u002F2021, Helsinki. 77 s. ",link:"https:\u002F\u002Fhelda.helsinki.fi\u002Fhandle\u002F10138\u002F336103"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6iTM3XVJu1cuB5R3q4dHsI",type:d,createdAt:"2024-06-13T05:20:07.900Z",updatedAt:"2024-07-12T11:50:32.859Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"HEL21b",body:"Helminen, V., Nyberg, E., Tiitu, M., Rehunen, A., Strandell, A., Nurmio, K., Saastamoinen, U. & Laurila, J. 2021. KestÃ¤vÃ¤n yhdyskuntarakenteen jÃ¤ljillÃ¤ â nÃ¤kÃ¶kulmia ja ratkaisuja kaupunkien ja maaseutujen suunnittelun haasteisiin. Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskuksen raportteja 15\u002F2021, Helsinki. 76 s. ",link:"http:\u002F\u002Fhdl.handle.net\u002F10138\u002F330245"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"ElÃ¤vÃ¤Ã¤ ja viihtyisÃ¤Ã¤ kaupunkitilaa tukee suunnitteluperiaate, jonka mukaan tÃ¤rkeimmÃ¤t palvelut ja mÃ¤Ã¤rÃ¤npÃ¤Ã¤t ovat saavutettavissa kÃ¤vellen, pyÃ¶rÃ¤llÃ¤ tai joukkoliikenteellÃ¤. Samalla ehkÃ¤istÃ¤Ã¤n melua ja ilmansaasteita, mikÃ¤ vaikuttaa myÃ¶nteisesti asukkaiden terveyteen. ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6UiEssUw9vxZpVQEbygHJv",type:d,createdAt:"2024-06-13T05:24:38.474Z",updatedAt:"2024-07-12T11:49:43.462Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"DIA16",body:"Diallo, T., Cantoreggi, N. & Simos, J. 2016. Health Co-benefits of climate change mitigation policies at local level: Case Study Geneva. Environnement, Risques et SantÃ©, Volume 15, Issue 4: 332â340.\n",link:"https:\u002F\u002Fdoi.org\u002F10.1684\u002Fers.2016.0890"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5Ot5eC8xgVJct20fDYN2AF",type:d,createdAt:JI,updatedAt:JI,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"ALL22",body:"Allam, Z., Nieuwenhuijsen, M., Chabaud, D. & Moreno, C. 2022. The 15-minute city offers a new framework for sustainability, liveability, and health. The Lancet Planetary Health, Volume 6, Issue 3: e181-e183.\n",link:"https:\u002F\u002Fdoi.org\u002F10.1016\u002FS2542-5196(22)00014-6"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Suunnittelun tukena voidaan kÃ¤yttÃ¤Ã¤ saavutettavuusanalyysejÃ¤ ja liikenne-ennusteita ",nodeType:a},{data:{target:JF},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"VÃ¤hÃ¤hiilisiÃ¤ liikkumistapoja voidaan edistÃ¤Ã¤ kokonaisvaltaisin toimin, joissa korostuvat saavutettavuus, sujuvuus ja turvallisuus. KÃ¤velyÃ¤ edistÃ¤vÃ¤t viihtyisÃ¤t ja sujuvat reitit, ja toimivilla pyÃ¶rÃ¤reiteillÃ¤ pyÃ¶rÃ¤liikenne on erotettu kÃ¤velystÃ¤. IlmastokestÃ¤viÃ¤ liikennemuotoja voidaan edistÃ¤Ã¤ myÃ¶s rajoittamalla ja kohdistamalla henkilÃ¶autojen pysÃ¤kÃ¶intiÃ¤. PyÃ¶rÃ¤n kÃ¤yttÃ¶Ã¶n kannustaa laadukas pyÃ¶rÃ¤pysÃ¤kÃ¶inti, joka sijaitsee lÃ¤hellÃ¤ palveluita ja joukkoliikenteen solmukohdissa.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:JJ,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kaupunkisuunnittelussa kiertotalous auttaa vÃ¤lttÃ¤mÃ¤Ã¤n neitseellisten raaka-aineiden ja uuden maa-alan kÃ¤yttÃ¶Ã¶nottoa ",nodeType:a},{data:{target:fs},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:".  TÃ¤mÃ¤ vÃ¤hentÃ¤Ã¤ myÃ¶s kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:JK},content:[],nodeType:f},{data:{}

1,marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kaavoituksessa tulee miettiÃ¤ materiaalien kiertoa ja kÃ¤yttÃ¶Ã¤. Perusta kiertotaloudelle luodaan usein yleiskaavassa ja sen tilavarauksilla. Ne varmistavat osaltaan, ettÃ¤ erilaisten materiaalien kierrÃ¤tys, vÃ¤livarastointi ja jÃ¤temateriaalit sekÃ¤ tuotannon sivuvirrat voidaan hyÃ¶dyntÃ¤Ã¤ mahdollisimman tehokkaasti. ",nodeType:a},{data:{target:cL},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kiertotaloutta edistetÃ¤Ã¤n myÃ¶s suunnitteluyhteistyÃ¶llÃ¤. KeskeistÃ¤ on sitouttaa kiertotalouden toimintamallien toteutukseen alueen eri toimijat, kuten yritykset ja asukkaat. LisÃ¤ksi kunta voi edellyttÃ¤Ã¤ kiertotalousperiaatteiden noudattamista kaavamÃ¤Ã¤rÃ¤yksissÃ¤ ja tontinluovutusehdoissa. ",nodeType:a},{data:{target:fs},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" Kunta voi kaavoituksen ratkaisuja ohjaamalla ja kehittÃ¤mÃ¤llÃ¤ luoda edellytyksiÃ¤ esimerkiksi ylijÃ¤Ã¤mÃ¤materiaalien ja jÃ¤tteiden kierrÃ¤ttÃ¤miseksi ",nodeType:a},{data:{target:cL},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kiertotaloutta edistÃ¤vÃ¤n kaupunkisuunnittelun tavoitteena on vÃ¤hentÃ¤Ã¤ elinkaarisia hiilidioksidipÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ rakentamisen eri vaiheissa ",nodeType:a},{data:{target:dT},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Rakennuksen kokonaispÃ¤Ã¤stÃ¶ihin vaikuttaa sen toteutunut kÃ¤yttÃ¶ikÃ¤. Muuntojoustavuus vÃ¤hentÃ¤Ã¤ tarvetta purkaa rakennuksia. Kiertotalouden toteutumista edistetÃ¤Ã¤n muun muassa tontinluovutusehtojen avulla ",nodeType:a},{data:{target:lp},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Luontopohjaiset ratkaisut tarjoavat monia hyÃ¶tyjÃ¤",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kaupunkisuunnittelussa voidaan hyÃ¶dyntÃ¤Ã¤ lukuisia luontopohjaisia ratkaisuja, jotka jÃ¤ljittelevÃ¤t luonnon omia prosesseja. Luontopohjaiset ratkaisut perustuvat ekosysteemipalveluihin, ja niissÃ¤ hyÃ¶dynnetÃ¤Ã¤n etenkin sini-viherrakenteita. Kaavoituksessa siniviherrakenteiden toteutusta voidaan edistÃ¤Ã¤ esimerkiksi yleispiirteisillÃ¤ katu- ja viheralueiden kehittÃ¤missuunnitelmilla.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Luontopohjaiset ratkaisut tuottavat monia hyÃ¶tyjÃ¤, ja niiden suunnittelussa tarvitaan monialaista osaamista ",nodeType:a},{data:{target:Au},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Esimerkiksi viheralueet mahdollistavat moninaisia sosiaalisia, kulttuurisia ja taloudellisia ekosysteemipalveluita. Samalla ne hillitsevÃ¤t ilmastonmuutosta sitomalla ja varastoimalla hiili

1dioksidia sekÃ¤ edistÃ¤vÃ¤t sopeutumista sÃ¤Ã¤- ja ilmastoriskeihin. ",nodeType:a},{data:{target:kj},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Luontopohjaiset ratkaisut tarjoavat vaihtoehtoja tavanomaiselle harmaalle infrastruktuurille alueidenkÃ¤ytÃ¶n suunnittelussa, kaavoituksessa ja rakentamisessa. Sitoutuminen luontopohjaisiin ratkaisuihin strategisella tasolla luo edellytyksiÃ¤ myÃ¶s investoinneille. ",nodeType:a},{data:{target:Aq},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kaupunkisuunnittelussa ekosysteemipalvelujen ottamista huomioon kaupunkisuunnittelussa helpottaa viherkerroin. Alueellinen viherkerroin soveltuu yleispiirteiseen suunnitteluun ",nodeType:a},{data:{target:kw},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" ja kortteli- ja tonttipohjaiset viherkertoimet yksityiskohtaisempaan pihasuunnitteluun. Viherkertoimen kÃ¤yttÃ¶ tukee luontopohjaisten ratkaisujen edistÃ¤mistÃ¤. Viherkertoimen kÃ¤yttÃ¶Ã¤ voidaan edellyttÃ¤Ã¤ asemakaavassa, ja sitÃ¤ voidaan myÃ¶s edistÃ¤Ã¤ tontinluovutusehdoissa.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"LÃ¤mpÃ¶saarekeilmiÃ¶tÃ¤ voidaan lieventÃ¤Ã¤ esimerkiksi vÃ¤ljÃ¤llÃ¤ kaupunkirakenteella",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kaupunkien laajeneminen ja tiivistyminen voimistavat kaupunkien lÃ¤mpÃ¶saarekeilmiÃ¶itÃ¤. LÃ¤mpÃ¶saarekeilmiÃ¶ssÃ¤ kaupungin keskustassa on korkeampi lÃ¤mpÃ¶tila kuin sitÃ¤ ympÃ¤rÃ¶ivillÃ¤ alueilla. LÃ¤mpÃ¶saareke syntyy rakennusten, liikenteen ja teollisuuden tuottamasta hukkalÃ¤mmÃ¶stÃ¤ sekÃ¤ kaupungin rakenteisiin varastoituneen auringonsÃ¤teilyn vapautumisesta lÃ¤mpÃ¶nÃ¤. ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2tFhOAAipsR5JUf19Uhqqq",type:d,createdAt:"2024-06-13T13:07:30.526Z",updatedAt:"2024-10-10T12:51:19.854Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:V,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"HUL12",body:"Hulley, M. E. 2012. The urban heat island effect: causes and potential solutions. In F. Zeman (Ed.). 2012. Metropolitan Sustainability. Woodhead Publishing: 79â98. ",link:"https:\u002F\u002Fdoi.org\u002F10.1533\u002F9780857096463.1.79"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"77ukKPC36PPEGEuHqiXAEZ",type:d,createdAt:JL,updatedAt:JL,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:z,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"OKE87",body:"Oke, T. 1987. Boundary Layer Climates. 2nd edition. Routledge, London. [Viitattu 22.3.2024]"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" IlmiÃ¶ vahvistaa ilmastonmuutoksen myÃ¶tÃ¤ yleistyvÃ¤Ã¤ altistumista kuumarasitukselle ja lisÃ¤Ã¤ kuumuuteen liittyviÃ¤ terveysriskejÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kaupunkisuunnittelussa tulee ottaa huomioon haavoittuvuus ja altistuminen kuumuudelle. LÃ¤mpÃ¶saarekeilmiÃ¶n voimakkuutta voidaan lieventÃ¤Ã¤ vÃ¤ljemmÃ¤llÃ¤ kaupunkirakenteella eli sÃ¤Ã¤telemÃ¤llÃ¤ rakennusten korkeuden ja katujen leveyden vÃ¤listÃ¤ suhdetta.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KeskeistÃ¤ on ottaa huomioon myÃ¶s alueen pinnanmuodot, riittÃ¤vÃ¤ kasvillisuus ja sijainti suhteessa vesistÃ¶ihin. Monimuotoisella siniviherinfrastruktuurilla voidaan tehokkaasti viilentÃ¤Ã¤ ja varjostaa kaupunkiympÃ¤ristÃ¶Ã¤ sekÃ¤ lisÃ¤tÃ¤ luonnon monimuotoisuutta ja viihtyisyyttÃ¤ kaupungeissa. SinivihreÃ¤Ã¤ infrastruktuuria ovat esimerkiksi kaupunkipuistot, katupuut, viherkatot ja -seinÃ¤t sekÃ¤ luontaiset ja rakennetut vesialueet ja kosteikot.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Rakennusten lÃ¤mpÃ¶olosuhteita parantavina ratkaisuina voidaan kÃ¤yttÃ¤Ã¤ viilentÃ¤viÃ¤ ja heijastavia rakennusmateriaaleja sekÃ¤ vaaleaa pintavÃ¤riÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"541XyQArrfb0LAZAAyq9Gl",type:d,createdAt:"2024-06-14T05:34:30.236Z",updatedAt:"2024-10-17T12:01:34.516Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ad,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"BHA17",body:"Bhargava, A., Lakmini, S. & Bhargava, S. 2017. Urban heat island effect: itâs relevance in urban planning. Journal of Biodiversity: Endangered Species, Volume 5, Issue 2, 1000187. 4 p. (PDF) ",link:"https:\u002F\u002Fdoi.org\u002F10.4172\u002F2332-2543.1000187"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7ctFCy6WBgthDwXDO6Hoeh",type:d,createdAt:"2024-06-14T05:36:27.476Z",updatedAt:"2024-10-17T12:02:29.458Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ad,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"ELL20",body:"Elliott, H. Eon, C. &, Breadsell, J. K. 2020. Improving city vitality through urban heat. Reduction with green infrastru

1cture and design solutions: a systematic literature review. Buildings, Volume 10, Issue 12, 219.",link:"https:\u002F\u002Fdoi.org\u002F10.3390\u002Fbuildings10120219"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"43OMt4VwxsMm6tBJM0gQJo",type:d,createdAt:"2024-06-14T05:38:07.016Z",updatedAt:"2024-10-11T10:28:21.505Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"RIN19",body:"Rinne, S., Auvinen, K., Reda, F., Ruggiero, S. & Temmes, A. 2019. Clean district heating -how can it work? Aalto University, Department of Management Studies. Aalto University publication series BUSINESS + ECONOMY, 3\u002F2019. 31 p. \n",link:"http:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:ISBN:978-952-60-8722-1"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". NÃ¤in ehkÃ¤istÃ¤Ã¤n lÃ¤mmÃ¶n varastoitumista rakennuksiin ",nodeType:a},{data:{target:JM},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Kuumarasitusta voidaan lieventÃ¤Ã¤ myÃ¶s vettÃ¤ lÃ¤pÃ¤isevillÃ¤ pinnoitteilla. YhdistettynÃ¤ kasvillisuuteen lÃ¤pÃ¤isevillÃ¤ pÃ¤Ã¤llysteillÃ¤ on perinteistÃ¤ asfalttia parempi lÃ¤mmÃ¶nsiirtokyky. TÃ¤mÃ¤ ominaisuus auttaa vÃ¤hentÃ¤mÃ¤Ã¤n lÃ¤mpÃ¶saarekkeiden muodostumista sekÃ¤ kosteissa ettÃ¤ kuivissa olosuhteissa. ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4x15cLTMulwO7lBoNDe9tJ",type:d,createdAt:JO,updatedAt:JO,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:F,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"CHE19",body:"Chen, J. Chu, R., Wang, H., Zhang, L., Chen, X. & Du, Y. 2019. Alleviating urban heat island effect using high-conductivity permeable concrete pavement. Journal of Cleaner Production, Volume 237, 117722.",link:"https:\u002F\u002Fdoi.org\u002F10.1016\u002Fj.jclepro.2019.117722"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:JM},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tulvariskien hallintaa voidaan edistÃ¤Ã¤ monipuolisesti kaupunkisuunnittelun eri osa-alueilla ",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Rakennettu ympÃ¤ristÃ¶ on herkkÃ¤ merivesi-, vesistÃ¶- ja hulevesitulville ",nodeType:a},{data:{target:JP},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Ilmastonmuutos muuttaa vesistÃ¶tulvien rytmiÃ¤ ja vuodenaikaista ajoitusta sekÃ¤ vaikuttaa tulvien suuruuteen. Rankkasateiden yleistyminen voi lisÃ¤tÃ¤ kaupunkien hulevesitulvien riskiÃ¤ rakennetuilla alueilla. ",nodeType:a},{data:{target:d_},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"AlueidenkÃ¤ytÃ¶n suunnittelussa, kaavoituksessa ja rakentamisessa tulisi ottaa huomioon tulvavaara-alueet ja suositukset alimmista rakennuskorkeuksista ",nodeType:a},{data:{target:kO},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Suosimalla luontopohjaisia ratkaisuja voidaan tulvavahinkojen ehkÃ¤isemisen lisÃ¤ksi edistÃ¤Ã¤ kaupunkiluonnon monimuotoisuutta, vesiensuojelua ja tarjota virkistysmahdollisuuksia. ",nodeType:a},{data:{target:JQ},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:"Suunnittelun tueksi on saatavilla monipuolisesti tulvatietoja.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tulvasuojelu- ja hulevesiratkaisuissa voidaan ottaa huomioon useita kestÃ¤vÃ¤n kaupunkikehityksen tavoitteita. Rannikkoalueet voivat olla erityisen haavoittuvia tulvariskeille ja eroosiolle ",nodeType:a},{data:{target:cG},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Siksi rantarakentamisessa on otettava huomioon rakennusten sijoittelu ja rakennusmateriaalien kestÃ¤vyys ",nodeType:a},{data:{target:JR},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Toimivat tulvasuojelu- ja hulevesirakenteet ovat turvallisia, esteettÃ¶miÃ¤, lisÃ¤Ã¤vÃ¤t kaupunkiluonnon monimuotoisuutta ja tarjoavat kaupunkilaisille mahdollisuuksia virkistÃ¤ytymiseen.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Hulevesien hallinta perustuu valuma-aluelÃ¤htÃ¶iseen tarkasteluun ",nodeType:a},{data:{target:eJ},content:[],nodeType:f},{data:{}

1,marks:[],value:". Luontopohjaisilla tulvasuojelu- ja hulevesiratkaisuilla saadaan aikaan moninaisia hyÃ¶tyjÃ¤. ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{target:aG},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:eg,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},perspective:[P,X],tags:[au,am,cb,ae],articleLength:[ev],toc:x,publishDate:eK,publisher:[E,O,av]}}],teaserType:K,displayTitle:x}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3rmJEqq6bDUPrl6ZAePlj6",type:d,createdAt:"2024-10-01T09:49:36.311Z",updatedAt:"2024-10-21T12:13:53.806Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:dd,revision:aj,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:D}},locale:g},fields:{title:"Kohti ilmastokestÃ¤vÃ¤Ã¤ kaupunkisuunnittelua -teemasivun nostot: Teemaluvut",visibleTitle:"Tutustu tarkemmin oppaan teemoihin",referencingItems:[eL,KV,KX,{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"165HgaE7AiQBahoeO45xTY",type:d,createdAt:"2024-10-30T17:26:27.971Z",updatedAt:"2024-11-01T07:58:08.278Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ej,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:al}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g],title:"VÃ¤hÃ¤hiilisten energiaratkaisujen edistÃ¤minen kaupunkisuunnittelussa",slug:"vahahiilisten-energiaratkaisujen-edistaminen-kaupunkisuunnittelussa",parent:bM,subTheme:x,materialType:br,content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kohti ilmastokestÃ¤vÃ¤Ã¤ kaupunkisuunnittelua -oppaan tÃ¤ssÃ¤ teemaluvussa kÃ¤sitellÃ¤Ã¤n ilmastokestÃ¤vÃ¤n energiantuotannon mahdollistavaa kaavoitusta. LisÃ¤ksi esitetÃ¤Ã¤n, miten kaupunkisuunnittelun avulla voidaan vÃ¤hentÃ¤Ã¤ energiankulutusta sekÃ¤ edistÃ¤Ã¤ energiatehokkuutta ja uusiutuvan energian kÃ¤yttÃ¶Ã¤. Yksi kÃ¤siteltÃ¤vÃ¤ aihe on myÃ¶s hukkalÃ¤mmÃ¶n hyÃ¶dyntÃ¤minen lÃ¤mpÃ¶- ja kylmÃ¤verkoissa.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{sys:{type:b,linkType:d,id:"5uyAjBJyodReTwpdxQrggz"}},{sys:{type:b,linkType:d,id:"3br2DRrZZRFsBJrTslane1"}}],perspective:[P],tags:[au,am,{sys:{type:b,linkType:d,id:ts}},cb,ae],publisher:[E,O,av]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7r1l7GTSUkjH927yX2RHwP",type:d,createdAt:KZ,updatedAt:KZ,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:dd,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:al}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g],title:"VÃ¤hÃ¤hiilisen liikkumisen edistÃ¤minen suunnittelussa ",slug:"vahahiilisen-liikkumisen-edistaminen-suunnittelussa",parent:bM,subTheme:x,materialType:br,content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kohti ilmastokestÃ¤vÃ¤Ã¤ kaupunkisuunnittelua -oppaan tÃ¤ssÃ¤ teemaluvussa kÃ¤sitellÃ¤Ã¤n seuraavia aiheita: ilmastokestÃ¤vÃ¤ liikkuminen kaupunkisuunnittelussa, liikenteen pÃ¤Ã¤stÃ¶jen ja liikennetarpeen vÃ¤hentÃ¤minen,  joukkoliikenteen, kÃ¤velyn ja pyÃ¶rÃ¤ilyn edistÃ¤minen sekÃ¤ pysÃ¤kÃ¶innin suunnittelu.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{sys:{type:b,linkType:d,id:"6DRVEnxFyZV22IfwJLcIlj"}},{sys:{type:b,linkType:d,id:"5HptCWPyv2nf7uA5ytwTBS"}}],perspective:[P],tags:[au,am,{sys:{type:b,linkType:d,id:"4RThcxL7tynsqvQze8hF07"}},cb,ae],publisher:[E,O,av]}},dv,cJ,{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3bWyfr2FEnLCEHbWhp9fxH",type:d,createdAt:Ma,updatedAt:Ma,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:eo,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:al}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g],title:"LÃ¤mpÃ¶saarekeilmiÃ¶n lieventÃ¤minen kaupunkisuunnittelun avulla ",slug:"lamposaarekeilmion-lieventaminen-kaupunkisuunnittelun-avulla",parent:bM,subTheme:x,materialType:br,content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kohti ilmastokestÃ¤vÃ¤Ã¤ kaupunkisuunnittelu -oppaan tÃ¤ssÃ¤ teemaluvussa kerrotaan, miten lÃ¤mpÃ¶saarekeilmiÃ¶ syntyy kaupunkiympÃ¤ristÃ¶ssÃ¤, miten sitÃ¤ voidaan lieventÃ¤Ã¤ ja lisÃ¤tÃ¤ sopeutumiskykyÃ¤. LisÃ¤ksi annetaan esimerkkejÃ¤ ratkaisuista.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{sys:{type:b,linkType:d,id:"4ZM1R6xVkPS6lIDI0pBSu4"}},{sys:{type:b,linkType:d,id:"6RHCClSJzUloflWsTH9EjP"}}],perspective:[X],tags:[au,am,{sys:{type:b,linkType:d,id:"1fE5VVA4ho7SIcstJe7Lgj"}},cb,ae],publisher:[E,O,av]}},dy],teaserType:K,displayTitle:x}}],perspective:[P,X],tags:[au,am,cb,ae],publisher:[E,O,av]};bN.metadata={tags:[],concepts:[]};bN.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1eH6g5qoRwONvQuaHuSxCW",type:d,createdAt:"2021-10-19T09:19:41.743Z",updatedAt:"2023-04-04T14:40:14.480Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:di,revision:G,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:al}},locale:g};bN.fields={publishedLanguages:[g,Q,ac],title:mR,slug:mS,subTheme:x,content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"HallitustenvÃ¤linen ilmastonmuutospaneeli IPCC on julkaissut viime vuosina useita ilmastonmuutosta kÃ¤sitteleviÃ¤ raportteja. Suomessa tutkimuslaitokset ja ympÃ¤ristÃ¶ministeriÃ¶ ovat tehneet nÃ¤iden raporttien tulosten pohjalta infografiikoita. Kuvat ovat vapaasti median ja kansalaisten kÃ¤ytettÃ¤vissÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:mT},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5aBQN0YumlbEpsI7OFzx7R",type:d,createdAt:"2021-09-30T11:24:40.241Z",updatedAt:"2022-04-27T12:26:26.225Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:cd,revision:H,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:D}},locale:g},fields:{title:"IPCC-infografiikka-teemasivun nostot: 6. arviointiraportti",visibleTitle:"IPCC:n kuudes arviointiraportti",referencingItems:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3HpylLq6qOblfAVhmszsAq",type:d,createdAt:"2021-09-29T13:38:51.082Z",updatedAt:"2026-05-05T05:27:25.196Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:308,revision:dC,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g,Q,ac],title:"IPCC:n 6. arviointiraportin osaraportin 1 infografiikat kuvaavat ilmastonmuutoksen luonnontieteellistÃ¤ taustaa",materialType:cS,slug:"ipccn-6-arviointiraportin-osaraportin-1-infografiikat-kuvaavat-ilmastonmuutoksen-luonnontieellista-taustaa",parent:bN,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"HallitustenvÃ¤linen ilmastonmuutospaneeli IPCC julkaisi elokuussa 2021 kuudennen arviointiraporttinsa ensimmÃ¤isen osan, joka keskittyy ilmastonmuutoksen luonnontieteelliseen taustaan. Ilmatieteen laitos ja ympÃ¤ristÃ¶ministeriÃ¶ ovat tuottaneet raportin keskeisimmistÃ¤ viesteistÃ¤ suomenkielistÃ¤ infografiikkaa eli kuvia, jotka ovat vapaasti median ja kansalaisten kÃ¤ytettÃ¤vissÃ¤. ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:mU,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:"Kuvia kÃ¤ytettÃ¤essÃ¤ lÃ¤hteenÃ¤ tulee mainita Ilmatieteen laitos, ympÃ¤ristÃ¶ministeriÃ¶ ja Ilmasto-opas.fi.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"\rInfografiikka on saatavilla kokonaisen PDF-tiedoston lisÃ¤ksi yksittÃ¤isinÃ¤ kuvina PNG-muodossa. YksittÃ¤isen kuvan avaaminen suuremmaksi tietokoneen selaimessa: klikkaa kuvaa oikealla hiirennÃ¤ppÃ¤imellÃ¤ ja valitse âAvaa uudessa vÃ¤lilehdessÃ¤â. \r",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:ek,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:W,nodeType:a}

1,{data:{uri:"https:\u002F\u002Fassets.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F3SkOJ5CE8gLQZFnOkRsB4j\u002F3049553380c7705e94113232f255a099\u002Fipcc-ar6-wg1-fi-rgb-saavutettava.pdf"},content:[{data:{},marks:[],value:dD,nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fassets.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F4PCla4mVU6PNayIhYayuQO\u002F68f4c9002ce1e2e96df9ec56b72db1ac\u002Fipcc-ar6-wg1-fi-cmyk.pdf"},content:[{data:{},marks:[],value:dj,nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:eR,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1h5AoqHFd57gCdUicEIZoI",type:d,createdAt:"2021-09-29T12:11:39.842Z",updatedAt:"2021-10-05T13:22:33.053Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aZ,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:L}},locale:g},fields:{title:"Maapallon keskilÃ¤mpÃ¶tila on noussut 1,1 astetta esiteolliseen aikaan verrattuna.",asset:mV,caption:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:ak,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:" Maapallon keskilÃ¤mpÃ¶tila on noussut 1,1 astetta esiteolliseen aikaan verrattuna, ja ihmisten toiminta on aiheuttanut tÃ¤stÃ¤ lÃ¤hes kaiken. 1,5 asteen lÃ¤mpenemisen taso saavutetaan 2030-luvun alkupuolella kaikissa skenaarioissa. ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p}}}},content:[],nodeType:u},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7ACZAcqcKhQcg6qYm1dC13",type:d,createdAt:"2021-09-29T12:12:26.815Z",updatedAt:"2021-10-05T13:23:32.060Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ad,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:L}},locale:g},fields:{title:"Ilmastonmuutos nÃ¤kyy maalla, merissÃ¤ ja ilmakehÃ¤ssÃ¤.",asset:mW,caption:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:bl,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:" Ilmastonmuutos nÃ¤kyy maalla, merissÃ¤ ja ilmakehÃ¤ssÃ¤. Jo tapahtuneet muutokset jatkuvat, ja osa niistÃ¤ jatkuu peruuttamattomasti tulevien vuosisatojen tai tuhansien ajan. ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p}}}},content:[],nodeType:u},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2UgzoRz4YZYbmChuymaATc",type:d,createdAt:"2021-09-29T12:13:06.417Z",updatedAt:"2021-10-05T13:24:43.202Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ad,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:L}},locale:g},fields:{title:"Muutokset ilmastojÃ¤rjestelmÃ¤ssÃ¤ ovat ennennÃ¤kemÃ¤ttÃ¶mÃ¤n laajoja ja nopeita.",asset:mX,caption:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:eS,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:" Muutokset ilmastojÃ¤rjestelmÃ¤ssÃ¤ ovat ennennÃ¤kemÃ¤ttÃ¶mÃ¤n laajoja ja nopeita.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p}}}},content:[],nodeType:u},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6ct258gaHHJOJD1QXVVrEw",type:d,createdAt:"2021-09-29T12:13:46.786Z",updatedAt:"2021-10-05T13:25:59.200Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:_,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:L}},locale:g},fields:{title:"NettonollapÃ¤Ã¤stÃ¶t tÃ¤ytyy saavuttaa vuosisadan puolivÃ¤liin mennessÃ¤.",asset:mY,caption:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:"Kuva 4.",nodeType:a},{data:{},marks:[],value:" NettonollapÃ¤Ã¤stÃ¶t tÃ¤ytyy saavuttaa vuosisadan puolivÃ¤liin mennessÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p}}}},content:[],nodeType:u},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6uIRj33D3xPwtN4WF9VrHE",type:d,createdAt:"2021-09-29T12:14:28.519Z",updatedAt:"2021-10-05T13:28:16.578Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:_,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:L}},locale:g},fields:{title:"LÃ¤mpenemisen riskit ja vaikutukset kertautuvat ilmaston lÃ¤mmetessÃ¤.",asset:mZ,caption:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}

1],value:"Kuva 5",nodeType:a},{data:{},marks:[],value:". LÃ¤mpenemisen riskit ja vaikutukset kertautuvat ilmaston lÃ¤mmetessÃ¤. Vahinkoa aiheuttavia sÃ¤Ã¤ilmiÃ¶itÃ¤ esiintyy sitÃ¤ useammin, mitÃ¤ enemmÃ¤n maapallon keskilÃ¤mpÃ¶tila nousee. ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p}}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Video: Ilmastonmuutos nyt: IPCC:n kuudennen arviointiraportin viestit",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{target:mT},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aF,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:aA,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"43MwjAzQdpPAv8jM7h7m37",type:d,createdAt:m_,updatedAt:m_,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"IPC21",body:"IPCC. 2021. Climate Change 2021: The Physical Science Basis. Contribution of Working Group I to the Sixth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change [Masson-Delmotte, V., Zhai, P., Pirani, A., Connors, S. L., PÃ©an, C., Berger, S., Caud, N., Chen, Y., Goldfarb, L., Gomis, M. I., Huang, M., Leitzell, K., Lonnoy, E., Matthews, J. B. R., Maycock, T. K., Waterfield, T., YelekÃ§i, O., Yu, R., & Zhou,B. (eds.)]. Cambridge University Press. In Press. ",link:"https:\u002F\u002Fwww.ipcc.ch\u002Freport\u002Fsixth-assessment-report-working-group-i\u002F"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:W,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:y,data:{},content:[{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.ilmatieteenlaitos.fi\u002Fuutinen\u002F5RKEMmLm6XeMmmf6PLVQ8U"},content:[{nodeType:a,value:"Ilmastonmuutoksen luonnontieteellistÃ¤ perustaa kÃ¤sittelevÃ¤n IPCC-raportin yhteenveto saatavilla suomeksi - Ilmatieteen laitoksen uutinen 20.5.2022",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:mJ},content:[{nodeType:a,value:"Ruosteenoja, K. 2022. IPCC:n 6. arviointiraportin 1. osa: yhteenveto pÃ¤Ã¤tÃ¶ksentekijÃ¶ille suomeksi. Ilmatieteen laitos, Helsinki. 37 s. (PDF)",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.ilmatieteenlaitos.fi\u002Ftiedote\u002F3vWBBiEr4enwlPeUVUIxp0"},content:[{nodeType:a,value:"IPCC:n raportti: ihmisten toiminta on aiheuttanut ennennÃ¤kemÃ¤ttÃ¶mÃ¤n laajoja ja nopeita muutoksia ilmastossamme - Ilmatieteen laitoksen tiedote 9.8.2021",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:iy},content:[{nodeType:a,value:iz,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:iA},content:[{nodeType:a,value:iB,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},perspective:[ab],tags:[cg,aD,bA,fH],toc:x,publishDate:iC,modifiedDate:"2026-03-16",publisher:[E,cT]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"75VprU9IucDjg2pR1PPJyY",type:d,createdAt:"2022-04-11T13:24:14.315Z",updatedAt:"2025-11-03T11:01:57.355Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:nd,revision:V,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g,Q],title:"IPCC:n 6. arviointiraportin osaraportin 2 infografiikat kuvaavat ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja sopeutumista",materialType:cS,slug:"ipcc-n-6-arviointiraportin-osaraportin-2-infografiikat-kuvaavat-ilmastonmuutoksen-vaikutuksia-ja-sopeutumista",parent:bN,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"HallitustenvÃ¤linen ilmastonmuutospaneeli IPCC julkaisi helmikuussa 2022 kuudennen arviointiraporttinsa toisen osan, joka keskittyy ilmastonmuutoksen vaikutuksiin, sopeutumiseen ja haavoittuvuuteen. Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskus, Luonnonvarakeskus ja ympÃ¤ristÃ¶ministeriÃ¶ ovat tuottaneet raportin keskeisimmistÃ¤ viesteistÃ¤ suomenkielistÃ¤ infografiikkaa eli kuvia, jotka ovat vapaasti median ja kansalaisten kÃ¤ytettÃ¤vissÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:mU,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:"Kuvia kÃ¤ytettÃ¤essÃ¤ lÃ¤hteenÃ¤ tulee mainita ympÃ¤ristÃ¶ministeriÃ¶, Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskus, Luonnonvarakeskus ja Ilmasto-opas.fi.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:ne,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:ek,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}

1,{data:{uri:"https:\u002F\u002Fassets.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F7gOXcZF3dLcHa51inB50u0\u002F525129677cbe9b246e000b4b874b5403\u002Fipcc-ar6-wg2-fi-rgb-saavutettava.pdf"},content:[{data:{},marks:[],value:dD,nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fassets.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F63o531qKEnuvWDJCjVRKUS\u002Fbcf5a52e71e502c44a76a52de6402a67\u002Fipcc-ar6-wg2-fi-cmyk.pdf"},content:[{data:{},marks:[],value:dj,nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:eR,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"350t1lNhQUhShrGO4O8voY",type:d,createdAt:"2022-04-11T12:42:51.545Z",updatedAt:"2022-04-11T12:55:30.813Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aV,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:L}},locale:g},fields:{title:"Ilmastonmuutoksella on merkittÃ¤viÃ¤ vaikutuksia ympÃ¤ri maailmaa.",asset:nf,caption:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:ak,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:" Ilmastonmuutoksella on merkittÃ¤viÃ¤ vaikutuksia ympÃ¤ri maailmaa.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p}}}},content:[],nodeType:u},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4Z6XuYB6XbLcKIsCZHypTC",type:d,createdAt:"2022-04-11T12:44:49.887Z",updatedAt:"2022-04-11T12:55:58.030Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:V,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:L}},locale:g},fields:{title:"1,5 asteen maailmassa sopeutumistoimia tarvitaan monelta sektorilta.",asset:ng,caption:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:bl,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:" 1,5 asteen maailmassa sopeutumistoimia tarvitaan monelta sektorilta.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p}}}},content:[],nodeType:u},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"38IMJw83sjJEy0o7irRwYt",type:d,createdAt:"2022-04-11T12:46:25.309Z",updatedAt:"2022-04-11T12:56:23.938Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:_,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:L}},locale:g},fields:{title:"Ilmastonmuutos vaikuttaa ruokaturvaan kaikkialla maailmassa.",asset:ni,caption:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:eS,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:" Ilmastonmuutos vaikuttaa ruokaturvaan kaikkialla maailmassa.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p}}}},content:[],nodeType:u},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"55x5zeMoRQKJqg4G85pvu7",type:d,createdAt:"2022-04-11T12:49:31.963Z",updatedAt:"2022-04-11T12:56:53.521Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:S,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:L}},locale:g},fields:{title:nk,asset:nl,caption:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:"Kuva 4. ",nodeType:a},{data:{},marks:[],value:nk,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p}}}},content:[],nodeType:u},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7mBvwVBHTkkFL3YeTH9zpH",type:d,createdAt:"2022-04-11T12:50:39.263Z",updatedAt:"2022-04-11T12:57:19.453Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:S,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:L}},locale:g},fields:{title:"Ilmastonmuutos vaikuttaa tulviin myÃ¶s Suomessa.",asset:nn,caption:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:"Kuva 5.",nodeType:a},{data:{},marks:[],value:" Ilmastonmuutos vaikuttaa tulviin myÃ¶s Suomessa.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p}}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aI,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:R,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"56b1nyW0p7rv3ScfEapjiU",type:d,createdAt:np,updatedAt:np,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"IPC22a",body:"IPCC, 2022: Climate Change 2022: Impacts, Adaptation, and Vulnerability. Contribution of Working Group II to the Sixth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change [H.-O. PÃ¶rtner, D.C. Roberts, M. Tignor, E.S. Poloczanska, K. Mintenbeck, A. AlegrÃa, M. Craig, S. Langsdorf, S. LÃ¶schke, V. MÃ¶ller, A. Okem, B. Rama (eds.)]. Cambridge University Press. In Press.",link:"https:\u002F\u002Fwww.ipcc.ch\u002Freport\u002Fsixth-assessment-report-working-group-ii\u002F"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}

1,{data:{uri:"https:\u002F\u002Fym.fi\u002F-\u002Fipcc-n-raportti-ilmastonmuutos-on-vaikuttanut-vakavalla-tavalla-luontoon-ja-ihmisiin-vaikutukset-jakautuvat-epatasaisesti"},content:[{data:{},marks:[],value:"IPCC:n raportti: Ilmastonmuutos on vaikuttanut vakavalla tavalla luontoon ja ihmisiin â vaikutukset jakautuvat epÃ¤tasaisesti - YmpÃ¤ristÃ¶ministeriÃ¶n tiedote 28.2.2022",nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:iy},content:[{data:{},marks:[],value:iz,nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:iA},content:[{data:{},marks:[],value:iB,nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},perspective:[bd,X],tags:[cg,fH,cB],toc:x,publishDate:iC,modifiedDate:"2025-11-03",publisher:[O,fJ,cT]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5C6UGIpupyJkxE3TKYNnIB",type:d,createdAt:"2022-04-13T13:02:32.047Z",updatedAt:"2023-04-28T07:26:20.899Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:181,revision:_,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g,Q,ac],title:"IPCC:n 6. arviointiraportin osaraportin 3 infografiikat kuvaavat ilmastonmuutoksen hillintÃ¤Ã¤",materialType:cS,slug:"ipccn-6-arviointiraportin-osaraportin-3-infografiikat-kuvaavat-ilmastonmuutoksen-hillintaa",parent:bN,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"HallitustenvÃ¤linen ilmastonmuutospaneeli IPCC julkaisi huhtikuussa 2022 kuudennen arviointiraporttinsa kolmannen osan, joka keskittyy  ilmastonmuutoksen hillintÃ¤Ã¤n. VTT ja  ympÃ¤ristÃ¶ministeriÃ¶ ovat tuottaneet raportin keskeisimmistÃ¤ viesteistÃ¤ suomenkielistÃ¤ infografiikkaa eli kuvia, jotka ovat vapaasti median ja kansalaisten kÃ¤ytettÃ¤vissÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:eT,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:nt,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Infografiikka on saatavilla kokonaisen PDF-tiedoston lisÃ¤ksi yksittÃ¤isinÃ¤ kuvina PNG-muodossa. YksittÃ¤isen kuvan avaaminen suuremmaksi tietokoneen selaimessa: klikkaa kuvaa oikealla hiirennÃ¤ppÃ¤imellÃ¤ ja valitse âAvaa kuva uudessa vÃ¤lilehdessÃ¤â. ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:ek,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fassets.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F5hhJ7LmzsabGSmNQQBjdJD\u002Fa331b8a9748e2d5179f8fdcd9f9a77af\u002Fipcc-ar6-wg3-fi-rgb-saavutettava.pdf"},content:[{data:{},marks:[],value:dD,nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fassets.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F2zT4QIshXuaP83xfAYzDSu\u002F658a02d4fb71052d70a68217c447385a\u002Fipcc-ar6-wg3-fi-cmyk.pdf"},content:[{data:{},marks:[],value:dj,nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:eR,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{target:{sys:{id:"5I2wkAwy2U97gFtDOBSLvD",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{target:{sys:{id:"599V0ZruM6tKhWuRSAoew8",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{target:{sys:{id:"2IzG2p7HFDJl2lb2KjICUy",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{target:{sys:{id:"5zK5JQaulujnooIotO2hko",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{target:{sys:{id:"VQ98oAAekbmQAZw63TZwi",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aI,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"JvK48ZBnp1ORvqwaF2PSS",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}

1,{data:{uri:"https:\u002F\u002Fym.fi\u002F-\u002Fipcc-n-raportti-nykyiset-toimet-eivat-riita-ilmaston-lampenemisen-rajaamiseen-1-5-asteeseen-tehokkaat-paastovahennykset-valttamattomia-jo-seuraavan-vuosikymmenen-aikana"},content:[{data:{},marks:[],value:"IPCC:n raportti: Nykyiset toimet eivÃ¤t riitÃ¤ ilmaston lÃ¤mpenemisen rajaamiseen 1,5 asteeseen â tehokkaat pÃ¤Ã¤stÃ¶vÃ¤hennykset vÃ¤lttÃ¤mÃ¤ttÃ¶miÃ¤ jo seuraavan vuosikymmenen aikana - YmpÃ¤ristÃ¶ministeriÃ¶n tiedote 4.4.2022",nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:iy},content:[{data:{},marks:[],value:iz,nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:iA},content:[{data:{},marks:[],value:iB,nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},perspective:[P],tags:[cg,bA,{sys:{type:b,linkType:d,id:fL}}],toc:x,publishDate:iC,modifiedDate:"2023-04-28",publisher:[{sys:{type:b,linkType:d,id:nu}},cT]}}],teaserType:K,displayTitle:x}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4ZWT1jgsfpzbrjAeWpAxtR",type:d,createdAt:"2021-09-30T11:36:45.109Z",updatedAt:"2021-10-18T13:08:03.976Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:dh,revision:w,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:D}},locale:g},fields:{title:"IPCC-infografiikat-teemasivun nostot: IPCC:n erikoisraportit",visibleTitle:"IPCC:n erikoisraportit",referencingItems:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"46rBCZfSnXVdqfw7i0wtxB",type:d,createdAt:"2021-06-10T10:55:59.686Z",updatedAt:"2022-01-04T13:31:24.759Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:nv,revision:H,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g,Q],title:"IPCC:n meri-, lumi- ja jÃ¤Ã¤aiheisen raportin pohjalta tehdyt infografiikat",materialType:cS,slug:"ipccn-meri-lumi-ja-jaaaiheisen-raportin-pohjalta-tehdyt-infografiikat",parent:bN,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"HallitustenvÃ¤lisen ilmastonmuutospaneeli IPCC:n syyskuussa 2019 julkaistussa erikoisraportissa kuvataan ilmastonmuutoksen vaikutuksia meriin, jÃ¤Ã¤hÃ¤n ja lumeen. Havaitut ja tulevat muutokset meriveden lÃ¤mpÃ¶tilassa, merenpinnan korkeudessa, jÃ¤Ã¤tikÃ¶issÃ¤ ja merijÃ¤Ã¤ssÃ¤ vaikuttavat myÃ¶s luontoon ja ihmisiin. Ilmatieteen laitos ja  ympÃ¤ristÃ¶ministeriÃ¶ ovat tuottaneet raportin keskeisimmistÃ¤ viesteistÃ¤  suomenkielistÃ¤ infografiikkaa. Kuvat ovat vapaasti median ja  kansalaisten kÃ¤ytettÃ¤vissÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"IPCC:n raportti \"Special Report on the Ocean and Cryosphere in a Changing Climate (SROCC)\" tarkastelee valtamerten ja kryosfÃ¤Ã¤rin havaittuja ja ennustettuja muutoksia. KryosfÃ¤Ã¤rillÃ¤ tarkoitetaan maapallon lumen ja jÃ¤Ã¤n peittÃ¤miÃ¤ alueita: kausittaista tai jatkuvaa lumipeitettÃ¤, manner- ja vuoristojÃ¤Ã¤tikÃ¶itÃ¤, merten, jÃ¤rvien ja jokien jÃ¤Ã¤tÃ¤, ikiroutaa sekÃ¤ talvisin jÃ¤Ã¤tyvÃ¤Ã¤ maata.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:nw,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:". Kuvia kÃ¤ytettÃ¤essÃ¤ lÃ¤hteenÃ¤ tulee mainita Ilmatieteen laitos, ympÃ¤ristÃ¶ministeriÃ¶ ja Ilmasto-opas.fi.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:ne,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:ek,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fassets.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F6Hn7WqV5WjGRcEtWVr053e\u002F43e002cb89b547117e7dc9a6430ef96c\u002Fipcc-srocc-kaikki-infograafikat-suomeksi-rgb.pdf"},content:[{data:{},marks:[],value:dD,nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}

1,{data:{uri:"https:\u002F\u002Fassets.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F3i7bTNiaBFtLZzrQPxL0Ho\u002F97c5c38d2a5d993acbb7a54a213b48c0\u002Fipcc-srocc-kaikki-infograafiikat-suomeksi-cmyk.pdf"},content:[{data:{},marks:[],value:dj,nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:eR,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{target:{sys:{id:"6Ky7ZcKJzCu4lBfYydhr6c",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{target:{sys:{id:"ahh1ILZRU9YImEJJyGD9R",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{target:{sys:{id:"3Pe5qjR8GNzUP2b95c8418",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{target:{sys:{id:"7BxRMvYciz94N0QxSSnpHj",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{target:{sys:{id:"5WNuX9VeWcN0iW0PQuLGnQ",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{target:{sys:{id:"3BbOsndBPdc6ycSDgpzrlQ",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{target:{sys:{id:"TftJjRlEvAZ4Lksi4JNp1",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{target:{sys:{id:"2dRXuV1dgSpssPhJjldS4E",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{target:{sys:{id:"5oYWeWsxlMxlgZJLbFG4k1",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"3.1.2020 (PÃ¤ivitetty)",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"4.11.2019 pÃ¤ivityksen yhteydessÃ¤ on korjattu kuvan 4 vertailukausi ja pystyakselin asteikko sekÃ¤ tehty sanakorjaus kuvaan 7.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"3.1.2020 pÃ¤ivityksen yhteydessÃ¤ on lisÃ¤tty uusi kuva, kuva 9.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aF,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:aA,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"7m10hrrJctv543jsz6cBoA",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Ftiedote\u002F1146569379"},content:[{data:{},marks:[],value:"IPCC: JÃ¤Ã¤n ja lumen mÃ¤Ã¤rÃ¤ on vÃ¤hentynyt, valtameret ovat lÃ¤mmenneet ja happamoituneet, merenpinnan nousu on kiihtynyt â muutosten vaikutuksia voidaan kuitenkin vielÃ¤ hillitÃ¤ â Ilmatieteen laitoksen ja ympÃ¤ristÃ¶ministeriÃ¶n tiedote 25.9.2019 ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:dE},content:[{data:{},marks:[],value:el,nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y}],nodeType:p},perspective:[ab,P,bd,X],tags:[cg,cf,{sys:{type:b,linkType:d,id:fG}},dA],toc:x,publishDate:"2019-11-04",modifiedDate:"2020-01-03",publisher:[E,cT]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5Fdug7fvKrjFjoJTnUUBI3",type:d,createdAt:"2021-07-20T13:06:24.433Z",updatedAt:"2022-01-04T13:31:28.914Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:iI,revision:_,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g],title:"IPCC:n maankÃ¤yttÃ¶raportin pohjalta tehdyt infografiikat",materialType:cS,slug:"ipcc-maankaytto-infografiikat",parent:bN,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"HallitustenvÃ¤lisen ilmastonmuutospaneeli IPCC:n maankÃ¤yttÃ¶Ã¤ koskevassa erikoisraportissa kuvataan, millaisia vaikutuksia ihmisten maankÃ¤ytÃ¶llÃ¤ on ilmastonmuutokseen ja miten ilmastonmuutos vaikuttaa maahan.Â Luonnonvarakeskus ja ympÃ¤ristÃ¶ministeriÃ¶ ovat tuottaneet elokuussa 2019 julkaistun raportin keskeisimmistÃ¤ viesteistÃ¤  suomenkielistÃ¤ infografiikkaa. Kuvat ovat vapaasti median ja  kansalaisten kÃ¤ytettÃ¤vissÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"IPCC:n Climate change and Land -raportin teemoja ovat ilmastonmuutos,  aavikoituminen, maaperÃ¤n kunnon heikkeneminen, kestÃ¤vÃ¤ maankÃ¤yttÃ¶,  ruokaturva sekÃ¤ kasvihuonekaasujen sitoutuminen ja vapautuminen  maaekosysteemeissÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:nw,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:". Kuvia kÃ¤ytettÃ¤essÃ¤ lÃ¤hteenÃ¤ tulee mainita Luonnonvarakeskus, ympÃ¤ristÃ¶ministeriÃ¶ ja Ilmasto-opas.fi.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Infografiikka on saatavilla kokonaisen pdf-tiedoston lisÃ¤ksi yksittÃ¤isinÃ¤ kuvina PNG-muodossa. YksittÃ¤isen kuvan avaaminen suuremmaksi tietokoneen selaimessa: klikkaa kuvaa oikealla hiirennÃ¤ppÃ¤imellÃ¤ ja valitse âAvaa uudessa vÃ¤lilehdessÃ¤â. ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:ek,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}

1,{data:{uri:"https:\u002F\u002Fassets.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F3xZLVXpD9QR5lYWHpyqBuc\u002F8e9648aa1aac5d329e9bc5dcc00ae2ab\u002Fipcc-maankayttoraportti-kaikki-infografiikat.pdf"},content:[{data:{},marks:[],value:"Lataa PDF.",nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"\u002Filocms-portlet\u002Farticle\u002F404aab9f-7b8a-4e6c-a14a-0199af721c00\u002Fr\u002Fc4965d9e-e404-411b-a414-f7e1124b9f5b\u002Fipcc-1-5-kaikki-infografiikat-cmyk.pdf"},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:eR,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{target:{sys:{id:"1cvKPwG8mrqF3S5Nf6KJMv",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{target:{sys:{id:"7Mw4HIruvubpMjdnCl5X5s",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{target:{sys:{id:"6OVvyuEXCnpTjaZLdM0Azo",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{target:{sys:{id:"f06jDPdzVj69zsNPH09T2",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{target:{sys:{id:"qTmkYMomcFeP5lYMTapjp",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{target:{sys:{id:"3kHsiskYmcH2dIA71u5fBu",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{target:{sys:{id:"5cL7QbeSvndIZ6mk47wWV7",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{target:{sys:{id:"25MGCCHsmlSK2G1bzPuqox",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{target:{sys:{id:"QXtmDFRV3jxDZz6WddRme",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:bB,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"4E6zj5Lm0w1Jeb02TiHAZi",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"3oPdjRsXXqc5PGopQ5JcKZ",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.luke.fi\u002Fuutiset\u002Fipcc-maankaytolla-on-suuri-merkitys-ilmastonmuutoksessa-kestava-maa-ja-metsatalous-on-tarkea-osa-ilmastonmuutoksen-torjuntaa\u002F"},content:[{data:{},marks:[],value:"IPCC: MaankÃ¤ytÃ¶llÃ¤ on suuri merkitys ilmastonmuutoksessa â kestÃ¤vÃ¤ maa- ja metsÃ¤talous on tÃ¤rkeÃ¤ osa ilmastonmuutoksen torjuntaaâ Luonnonvarakeskuksen ja ympÃ¤ristÃ¶ministeriÃ¶n tiedote 8.8.2019 ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.helsinki.fi\u002Ffi\u002Funitube\u002Fvideo\u002F21185"},content:[{data:{},marks:[],value:"Videotallenne IPCC:n maanÂkÃ¤ytÂtÃ¶Ã¤ kosÂkeÂvan eriÂkoisÂraÂporÂtin kanÂsalÂliÂnen julÂkisÂtusÂtiÂlaiÂsuudsta 8.8.2019 (Helsingin yliopiston Unitube-palvelu) ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.slideshare.net\u002FLukeFinland\u002Fclipboards\u002Fipcc-n-erikoisraportti-8-8-2019"},content:[{data:{},marks:[],value:"Luonnonvarakeskus: Kansallisen julkistustilaisuuden esitykset (Slideshare-palvelu) ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.facebook.com\u002FIPCC\u002Fvideos\u002Fvb.165091923539860\u002F364052137611221\u002F?type=2&amp;theater"},content:[{data:{},marks:[],value:"Video recording of the press conference of IPCC about the release of the Special Report on Climate Change and Land (on Facebook) ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:dE},content:[{data:{},marks:[],value:el,nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y}],nodeType:p},perspective:[P,bd],sector:[{sys:{type:b,linkType:d,id:nx}}],tags:[cg,dF],toc:x,publishDate:"2019-09-23",publisher:[fJ,cT]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"55VXQl2MdUasmHEmEzvHGC",type:d,createdAt:"2021-07-21T12:05:09.854Z",updatedAt:"2022-01-04T13:31:32.202Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:iJ,revision:_,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g],title:"IPCC:n 1,5 asteen raportin pohjalta tehdyt infografiikat",materialType:cS,slug:"ipccn-1-5-asteen-raportin-pohjalta-tehdyt-infografiikat",parent:bN,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"HallitustenvÃ¤lisen ilmastonmuutospaneeli IPCC:n 1,5 asteen erikoisraportissa kuvataan, millaisia vaikutuksia olisi, jos maapallon keskilÃ¤mpÃ¶tila nousee yli 1,5 asteen teollistumista edeltÃ¤vÃ¤Ã¤n aikaan verrattuna. Lokakuussa 2018 julkaistussa raportissa kerrotaan myÃ¶s, millaisia keinoja tarvitaan lÃ¤mpenemisen rajoittamiseen. Ilmatieteen laitos ja  ympÃ¤ristÃ¶ministeriÃ¶ ovat tuottaneet raportin keskeisimmistÃ¤ viesteistÃ¤  suomenkielistÃ¤ infografiikkaa. Kuvat ovat vapaasti median ja kansalaisten kÃ¤ytettÃ¤vissÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:eT,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:nz,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Infografiikka on saatavilla kokonaisen PDF-tiedoston lisÃ¤ksi yksittÃ¤isinÃ¤ kuvina PNG-muodossa. NeljÃ¤stÃ¤ kuvasta on myÃ¶s GIF-animaatio. YksittÃ¤isen kuvan avaaminen suuremmaksi tietokoneen selaimessa: klikkaa kuvaa oikealla hiirennÃ¤ppÃ¤imellÃ¤ ja valitse âAvaa uudessa vÃ¤lilehdessÃ¤â. ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:ek,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}

1,{data:{uri:"https:\u002F\u002Fassets.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F6Go2AZF208aUPhOVh5pqHU\u002F950c1a18b8eb81bd313937bf43331002\u002Fipcc-1-5-kaikki-infografiikat-rgb.pdf"},content:[{data:{},marks:[],value:dD,nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fassets.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002FK9mgTxJRpFuJiUcJ9KVWb\u002F6bc6ade3f9dbc3e1eddf8da304038322\u002Fipcc-1-5-kaikki-infografiikat-cmyk.pdf"},content:[{data:{},marks:[],value:dj,nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"YksittÃ¤iset infograafit PNG-tiedostoina ja neljÃ¤ GIF-animaatiota",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{target:{sys:{id:"2lLZak610gycp7oYZtmkF7",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{target:{sys:{id:"4CYFmcCuj2Z5ahTpnlN9Dr",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{target:{sys:{id:"2q5ks552BHoFZoKCBum5EI",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{target:{sys:{id:"6nPzTAA1TVhktLZl3TqtNq",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{target:{sys:{id:"7CTg6fPhIG2aHtP0fx854U",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{target:{sys:{id:"3I8g87Wg3RHxw4PXFQD31J",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{target:{sys:{id:"1IdqaFovFnJKvQUIQE6RYf",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{target:{sys:{id:"5Haa4q22VqZHrV1zJ1kUgb",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{target:{sys:{id:"VRMeWJvIbGf339xrY4Ywr",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{target:{sys:{id:"XCmtsVTUnSWp7TSpiAw38",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{target:{sys:{id:"5o3SUlWl0oESYTR2oGPJOR",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{target:{sys:{id:"1zZfYYpv0IQpI7vNYFqB91",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{target:{sys:{id:"1BZpLhpwekWmWx4nwLSKpg",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:cP,nodeType:a},{data:{},marks:[{type:r}],value:aF,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:aA,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"1fW22R3efuHuZj2MobBGti",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Ftiedote\u002F706150487"},content:[{data:{},marks:[],value:"IPCC: Ilmasto lÃ¤mpenee hÃ¤lyttÃ¤vÃ¤llÃ¤ vauhdilla - Ilmatieteen laitoksen ja ympÃ¤ristÃ¶ministeriÃ¶n tiedote 8.10.2018 ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:dE},content:[{data:{},marks:[],value:el,nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y}],nodeType:p},perspective:[bd,P],tags:[cg,em,dg,bA],publishDate:"2018-10-08",modifiedDate:"2019-09-17",publisher:[E,cT]}}],teaserType:K,displayTitle:x}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"YGEvyoLXOOhpjYt916c5j",type:d,createdAt:nB,updatedAt:nB,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:V,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:D}},locale:g},fields:{title:"IPCC-infografiikka-teemasivun nostot: 5. arviointiraportti",visibleTitle:"IPCC:n viides arviointiraportti",referencingItems:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"txf6wRCMz0AGuoPEkfKAF",type:d,createdAt:"2021-10-18T12:47:01.995Z",updatedAt:"2022-01-04T13:28:49.426Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:nC,revision:H,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g,Q,ac],title:"IPCC:n 5. arviointiraportin osaraportin 1 infografiikat kuvaavat ilmastonmuutoksen luonnontieteellistÃ¤ taustaa",materialType:cS,slug:"ipccn-5-arviointiraportin-osaraportin-1-infografiikat-kuvaavat-ilmastonmuutoksen-luonnontieteellista-taustaa",parent:bN,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"HallitustenvÃ¤linen ilmastonmuutospaneeli IPCC julkaisi syyskuussa 2013 viidennen arviointiraporttinsa ensimmÃ¤isen osan, joka keskittyy  ilmastonmuutoksen luonnontieteelliseen taustaan. Ilmatieteen laitos ja  ympÃ¤ristÃ¶ministeriÃ¶ ovat tuottaneet raportin keskeisimmistÃ¤ viesteistÃ¤  suomenkielistÃ¤ infografiikkaa eli kuvia, jotka ovat vapaasti median ja  kansalaisten kÃ¤ytettÃ¤vissÃ¤.Â ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:eT,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:nz,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Infografiikka on saatavilla kokonaisen PDF-tiedoston lisÃ¤ksi yksittÃ¤isinÃ¤ kuvina PNG-muodossa. Kuvat on jaoteltu teemoittain sisÃ¤llysluettelosta lÃ¶ytyvien otsikoiden alle.  YksittÃ¤isen kuvan avaaminen suuremmaksi tietokoneen selaimessa: klikkaa kuvaa oikealla hiirennÃ¤ppÃ¤imellÃ¤ ja valitse âAvaa uudessa vÃ¤lilehdessÃ¤â.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:iK,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}

1,{data:{uri:"https:\u002F\u002Fassets.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F1bvynWB5xnYhkiA8PABStS\u002Fd036ba898d437c6b4f56f43c9646b95e\u002Fipcc-ar5-wg1-suomeksi-rgb.pdf"},content:[{data:{},marks:[],value:"Lataa PDF (RGB.)",nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fdownloads.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F4Ydpt8Vep3oqHnpts0xLfc\u002Fef283e9147e974cc8f111e4180957cc6\u002Fipcc-ar5-wg1-suomeksi-cmyk.pdf"},content:[{data:{},marks:[],value:dj,nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Havaitut muutokset",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{target:{sys:{id:"2MtKzyq7AbZsbQIcJk8SMr",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Havaitut muutokset ilmakehÃ¤ssÃ¤",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{target:{sys:{id:"CWgnbc2mEsJIyTa5xINIG",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{target:{sys:{id:"6NK2WgMQs2n1gH3be34ot0",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{target:{sys:{id:"1jqYCMwtQ74Soq3Ox2tCts",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{target:{sys:{id:"3KKgox9Cva95A3VEkbz8ii",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{target:{sys:{id:"7whpT2QHREz7gBV7jpPfkQ",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{target:{sys:{id:"rQHuwOntEZirRFti9dfnG",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{target:{sys:{id:"5dGrdAGMpLqCN6Kov31SGw",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"SÃ¤teilypakote",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{target:{sys:{id:"5fKHhArwcRvNRoz80hTEcE",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Havaittu ilmaston lÃ¤mpeneminen",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{target:{sys:{id:"64YGyMm5z2Nl5B9Sniv0Kg",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Havaitut muutokset merissÃ¤",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{target:{sys:{id:"1XQEv5N0jeGY60jJI04Ndr",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{target:{sys:{id:"7kMTJHC5UppnVmfbJ7xv5e",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{target:{sys:{id:"51IoE4ClXyaG7xdHY9PXR3",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Havaitut muutokset lumi- ja jÃ¤Ã¤peitteessÃ¤",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{target:{sys:{id:"lsf461ZukSNqkHgAtdSTl",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{target:{sys:{id:"3wNQcxsQjAPtvD0z9vzKax",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{target:{sys:{id:"1UIzdDc7D01P8V0Mi4OYIL",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{target:{sys:{id:"hQqJTuXVniPyrpz3IgWw1",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{target:{sys:{id:"2MuGQRMsidd0npYREfHRww",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kasvihuonekaasuskenaariot",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{target:{sys:{id:"6xCQ4xBfapjS5DNedHt5C1",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"LÃ¤mpÃ¶tila tulevaisuudessa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{target:{sys:{id:"4hQrzVVbcvHfypLzzl1AnI",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Valtamerien pinnan korkeus tulevaisuudessa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{target:{sys:{id:"3NCqhjMf91jAhsdb2UF8mg",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"SademÃ¤Ã¤rÃ¤ tulevaisuudessa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{target:{sys:{id:"7yKwByOiCZU70yCWua3gMn",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lumi- ja jÃ¤Ã¤peite tulevaisuudessa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{target:{sys:{id:"2FGZKm9O3ClDwBj3AzeQnW",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutos tiivistettynÃ¤",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{target:{sys:{id:"61mfgPBSDGY9gSBgE7qUe8",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aF,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:aA,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"49SCahsLTptJ98isRNS51d",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}

1,{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.youtube.com\u002Fwatch?v=6yiTZm0y1YA&amp;feature=youtu.be"},content:[{data:{},marks:[],value:"IPCC: Video on the Working Group I Contribution: Climate Change 2013. Working Group 1: The physical science basis (YouTube-video 9:20 min) ",nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:de},content:[{data:{},marks:[],value:df,nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Ftiedote\u002F1223686"},content:[{data:{},marks:[],value:"IPCC:n uusi raportti: lÃ¤mpÃ¶tilan nousu pahimmillaan lÃ¤hes viisi astetta - Ilmatieteen laitoksen tiedote 27.9.2013 ",nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Fc\u002Fdocument_library\u002Fget_file?uuid=c4c5bf12-655e-467a-9ee0-f06d8145aaa6&amp;groupId=30106"},content:[{data:{},marks:[],value:"Ruosteenoja, K. 2013. Maailmanlaajuisiin ilmastomalleihin perustuvia lÃ¤mpÃ¶tila- ja sademÃ¤Ã¤rÃ¤skenaarioita. Sektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot (SETUKLIM) 1. osahanke. Ilmatieteen laitos. 15 s. ",nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:dE},content:[{data:{},marks:[],value:el,nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},perspective:[ab],tags:[cg,aD,fM,aB,cf],toc:x,publishDate:"2013-09-27",modifiedDate:"2014-07-10",publisher:[E,cT]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5yIpXJajDFlN07DItvaJKf",type:d,createdAt:"2021-07-23T06:58:48.322Z",updatedAt:"2022-01-04T13:28:55.794Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:100,revision:aj,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g,Q],title:"IPCC:n 5. arviointiraportin osaraportin 2 infografiikat kuvaavat ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja sopeutumista",materialType:cS,slug:"ipccn-5-arviointiraportin-osaraportin-2-infografiikat-kuvaavat-ilmastonmuutoksen-vaikutuksia-ja-sopeutumista",parent:bN,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"HallitustenvÃ¤linen ilmastonmuutospaneeli IPCC julkaisi maaliskuussa 2014 viidennen arviointiraporttinsa toisen osan, joka keskittyy ilmastonmuutoksen vaikutuksiin, sopeutumiseen ja haavoittuvuuteen. SYKE ja ympÃ¤ristÃ¶ministeriÃ¶ ovat tuottaneet raportin keskeisimmistÃ¤ viesteistÃ¤ suomenkielistÃ¤ infografiikkaa eli kuvia, jotka ovat vapaasti median ja kansalaisten kÃ¤ytettÃ¤vissÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:eT,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:" Kuvia kÃ¤ytettÃ¤essÃ¤ lÃ¤hteenÃ¤ tulee mainita SYKE,Â  ympÃ¤ristÃ¶ministeriÃ¶ ja Ilmasto-opas.fi.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:nF,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:iK,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fassets.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F1D2u4xHIGlMeVR5L80aLWi\u002Fde11e132e71dc8945d4e4ea0f0906be0\u002Fipcc-ar5-wg2-suomeksi-rgb.pdf"},content:[{data:{},marks:[],value:dD,nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:nG},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:nG},content:[{data:{},marks:[],value:dj,nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Keskeiset kÃ¤sitteet",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{target:{sys:{id:"3DLvDxhX0gmiHhugMhJuGe",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutoksen havaitut vaikutukset",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{target:{sys:{id:"mjMbi6RBD75X7F0ie5HLP",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{target:{sys:{id:"24X6lnwAbQbBBFxCqc7W4C",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{target:{sys:{id:"18x2aWpMmZVTy8NwJO4lLM",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{target:{sys:{id:"1stjAKB39pCJ96VUYV71Ls",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:nc,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{target:{sys:{id:"4ckvkZhSgXE1QMfzdubaCO",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{target:{sys:{id:"jEnrXVDRwKtg3JvTVS56J",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{target:{sys:{id:"7ppYfmFPZgTxftf8TVFGAI",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{target:{sys:{id:"2YSd9OIudyowyYzkPMT5Cn",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:fI,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{target:{sys:{id:"2CCfJKmYmU9wy7uYL5Ylsg",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aF,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:aA,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"GeQ9aqu1ze3SnAiFaoOir",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"3ICfkePZvHeaKWtdE4RDPG",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}

1,{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.youtube.com\u002Fwatch?v=jMIFBJYpSgM"},content:[{data:{},marks:[],value:"IPCC: Video on the Working Group II Contribution: Climate Change 2014: Working Group 2: Impacts, adaptation and vulnerability (YouTube-video 12:04 min) ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.syke.fi\u002Ffi-FI\u002FSYKE_Info\u002FViestintaaineistot\u002FTiedotteet\u002FIPCCn_uusin_raportti_Ilmastonmuutos_aihe%2828795%29"},content:[{data:{},marks:[],value:"IPCC:n uusin raportti: Ilmastonmuutos aiheuttaa riskejÃ¤ luonnon ja ihmisten hyvinvoinnille - Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskuksen tiedote 31.3.2014 ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:dE},content:[{data:{},marks:[],value:el,nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:nH},content:[{data:{},marks:[],value:nI,nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y}],nodeType:p},perspective:[bd,X],tags:[cg,fH,cB],toc:x,publishDate:nJ,modifiedDate:nJ,publisher:[O,cT]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1d5wAIVTPOaVHptHZ0bmAa",type:d,createdAt:"2021-05-26T10:56:06.333Z",updatedAt:"2022-01-04T13:29:04.852Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:nK,revision:aU,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g,Q],title:"IPCC:n 5. arviointiraportin osaraportin 3 infografiikat kuvaavat ilmastonmuutoksen hillintÃ¤Ã¤",materialType:cS,slug:"ipccn-5-arviointiraportin-osaraportin-3-infografiikat-kuvaavat-ilmastonmuutoksen-hillintaa",parent:bN,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"HallitustenvÃ¤linen ilmastonmuutospaneeli IPCC julkaisi huhtikuussa 2014 viidennen arviointiraporttinsa kolmannen osan, joka keskittyy  ilmastonmuutoksen hillintÃ¤Ã¤n. VTT ja  ympÃ¤ristÃ¶ministeriÃ¶ ovat tuottaneet raportin keskeisimmistÃ¤ viesteistÃ¤  suomenkielistÃ¤ infografiikkaa eli kuvia, jotka ovat vapaasti median ja kansalaisten kÃ¤ytettÃ¤vissÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:eT,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:nt,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:nF,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:iK,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fassets.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F4FgRjVr31CtDzdgOtkWsy2\u002F6e5d19d7125a5a0de1a4370ac5436c91\u002Fipcc-ar5-wg3-suomeksi-rgb.pdf"},content:[{data:{},marks:[],value:dD,nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fassets.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F1niJwusfmqP2sjh9br2SaT\u002Fcd1b966a0caee692c128d6eb77490463\u002Fipcc-ar5-wg3-suomeksi-cmyk.pdf"},content:[{data:{},marks:[],value:dj,nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶t alueittain",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{target:{sys:{id:"6QV0AyCuq8btSLvAQIOIWV",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{target:{sys:{id:"Dq7tAx5GNCG7OgRcBLSdl",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶t toimialoittain",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{target:{sys:{id:"6XHqxouKVhyMY7NZx0Grsv",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{target:{sys:{id:"78Rc3GIattHhz4RehH4pVm",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Nykyiset kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jen vÃ¤hennyslupaukset",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{target:{sys:{id:"4P9hUAGG9hhzaPQaPoGKPD",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"PÃ¤Ã¤stÃ¶jen vÃ¤hennysmahdollisuudet",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{target:{sys:{id:"7B4ny3gk0ckKMiRZhjKu9R",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Energiantuotannon pÃ¤Ã¤stÃ¶t ja niiden hillintÃ¤",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{target:{sys:{id:"4h2BTdxQbHHdPPRtqp9Z29",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{target:{sys:{id:"5fmxCbYLIA18sPbNhPZcx2",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Rakennussektorin pÃ¤Ã¤stÃ¶t ja niiden hillintÃ¤",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{target:{sys:{id:"1AEnUM55JWNYPwVdlrd1bY",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{target:{sys:{id:"360QZjyrExoKWwFUVDPeex",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Maa- ja metsÃ¤talous sekÃ¤ muu maankÃ¤yttÃ¶ -sektorin pÃ¤Ã¤stÃ¶t ja niiden hillintÃ¤",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{target:{sys:{id:"37kvQeaPXAPPzUb7RfdL7i",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{target:{sys:{id:"2CDyp4f4FYfqlZHOhzBBKG",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Liikennesektorin pÃ¤Ã¤stÃ¶t ja niiden hillintÃ¤",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{target:{sys:{id:"6tQyCM9jizgbmBeCRzGJPn",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{target:{sys:{id:"7LYqa7uoBKNwkkwisZf8N9",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Teollisuussektorin pÃ¤Ã¤stÃ¶t ja niiden hillintÃ¤",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{target:{sys:{id:"1pYk9HUFUHoJIPuEuWxXHC",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{target:{sys:{id:"6OB0PvGtdgaUNu3WmSIHOJ",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"HillintÃ¤kustannukset",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{target:{sys:{id:"39EIOks7lD6dwzgTUDpAqQ",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:fN,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{target:{sys:{id:"2aU2WorIoVO5Esq2SIQaQ1",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:cP,nodeType:a},{data:{},marks:[{type:r}],value:aF,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:aA,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"6atiIfUKegQjb06PIs08up",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}

1,{data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Fdocuments\u002F30106\u002F42362\u002FIPCC-2014-WG3-SPM_suomennos_ilmastonmuutoksen+hillint%C3%A4%202014_updated070515.pdf\u002F539fa4e0-3601-4b14-a0ec-3b7cdd79d115"},content:[{data:{},marks:[],value:"HallitustenvÃ¤linen ilmastonmuutospaneeli (IPCC). 2014. Ilmastonmuutos 2014: Ilmastonmuutoksen hillintÃ¤. Yhteenveto pÃ¤Ã¤tÃ¶ksentekijÃ¶ille. Kolmannen tyÃ¶ryhmÃ¤n osuus hallitustenvÃ¤lisen llmastonmuutospaneelin viidennessÃ¤ arviointiraportissa. VTT, Espoo. 38 s. ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.youtube.com\u002Fwatch?v=gDcGz1iVm6U"},content:[{data:{},marks:[],value:"IPCC: Video on the Working Group III Contribution: Climate Change 2014: Mitigation of Climate Change (YouTube-video, 11.48 min) ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.vtt.fi\u002Fnews\u002F2014\u002F14042014_IPCCn_arviointiraportti_ilmastopaastojen_radikaali_vahentaminen_vaatii_toimia_kaikilla_yhteiskunna_sektoreilla.jsp"},content:[{data:{},marks:[],value:"IPCC:n arviointiraportti: IlmastopÃ¤Ã¤stÃ¶jen radikaali vÃ¤hentÃ¤minen vaatii toimia kaikilla yhteiskunnan sektoreilla - VTT:n tiedote 14.4.2014 ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:dE},content:[{data:{},marks:[],value:el,nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:nH},content:[{data:{},marks:[],value:nI,nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y}],nodeType:p},perspective:[P],tags:[cg,bA,{sys:{type:b,linkType:d,id:fL}}],toc:x,publishDate:"2014-04-14",modifiedDate:"2014-07-23",publisher:[{sys:{type:b,linkType:d,id:nu}},cT]}}],teaserType:K,displayTitle:x}}],perspective:[ab,bd,X,P],tags:[cg]};bR.metadata={tags:[],concepts:[]};bR.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4JIvnSRpyxkAaHLPMU3WWQ",type:d,createdAt:vM,updatedAt:vM,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:I}},locale:g};bR.fields={title:"Toimenpiteet",slug:"toimenpiteet"};bY.metadata={tags:[],concepts:[]};bY.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"41zTmIZhayzk3fPybG2hBb",type:d,createdAt:"2021-10-07T13:42:28.597Z",updatedAt:"2022-02-04T11:52:51.950Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:eU,revision:H,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:al}},locale:g};bY.fields={publishedLanguages:[g,Q],title:"Opi ilmastonmuutoksesta tietoiskuvideoiden avulla",slug:"opi-ilmastonmuutoksesta-tietoiskuvideoiden-avulla",subTheme:x,teaserImage:nM,teaserImageAlt:"Videosoittolistan kuvake, tummanharmaa tausta.",content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutoksen perusasioihin voi perehtyÃ¤ lyhyiden ja helppotajuisten videoiden avulla. Suomeksi tekstitettyjen englanninkielisten videoiden avulla voi tutustua muun muassa ilmastoa muuttaviin tekijÃ¶ihin, ilmastomallinnukseen, merten happamoitumiseen ja pÃ¤Ã¤stÃ¶kauppaan. Videot on tuottanut kanadalainen, yliopistojen perustama Pacific Institute for Climate Solutions (PICS). Ne soveltuvat hyvin lukioiden opetuskÃ¤yttÃ¶Ã¶n. ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3sSSsT6NKoydgUbyI7oIhl",type:d,createdAt:"2021-10-20T09:30:38.723Z",updatedAt:"2023-06-15T09:20:19.567Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:di,revision:w,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:D}},locale:g},fields:{title:"Tiedoiskuvideot-teemasivun nostot: artikkelit",visibleTitle:iM,referencingItems:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5jOjyHjRsongQKnaLBcqV5",type:d,createdAt:"2021-09-21T11:57:47.168Z",updatedAt:"2026-07-15T11:31:03.973Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:cd,revision:F,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g,Q],title:"Video: Esittely ilmastonmuutoksesta kertoviin tietoiskuihin",materialType:ao,slug:"video-esittely-ilmastonmuutoksesta-kertoviin-tietoiskuihin",parent:bY,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Video esittelee lyhyesti, millaisia tietoiskuvideoita ilmastonmuutoksesta tÃ¤hÃ¤n osioon sisÃ¤ltyy. Videot on tuottanut kanadalainen, yliopistojen perustama Pacific Institute for Climate Solutions (PICS). Ne soveltuvat hyvin lukioiden opetuskÃ¤yttÃ¶Ã¶n.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"496YKabnfnnOKNaKVSijH5",type:d,createdAt:"2021-04-23T13:28:02.327Z",updatedAt:"2026-07-15T11:07:31.402Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aj,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:cR}},locale:g},fields:{title:"Esittely ilmastonmuutoksesta kertoviin tietoiskuihin",url:"https:\u002F\u002Fwww.youtube-nocookie.com\u002Fembed\u002FIQV1Tzzc

1IBA?controls=0",perspective:[ab],tags:[en]}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:ap,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 2:24 min",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aq,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:cU,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:ch,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:dG,nodeType:a},{data:{uri:bZ},content:[{data:{},marks:[],value:cC,nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:ci,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:cD,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:cj,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:ck,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:at,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": BI3, GE1, GE2, GE3, KE1, KE5, YH2, YH4",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:ar,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:as,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aF,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:aA,nodeType:a},{data:{target:cl},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:cm},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:cn},content:[{data:{},marks:[],value:co,nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},perspective:[ab],tags:[en],publishDate:cp,publisher:[cq,E,bv]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"25d7UhH6OXF7bonflNJJFO",type:d,createdAt:"2021-09-21T12:11:02.399Z",updatedAt:"2026-07-15T11:37:00.491Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:dk,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g,Q],title:"Video: Hiilidioksidi ja kasvihuoneilmiÃ¶",materialType:ao,slug:"video-hiilidioksidi-ja-kasvihuoneilmio",parent:bY,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Hiilidioksidilla on merkittÃ¤vÃ¤ vaikutus maapallon ilmastoon. Sen suurimpia lÃ¤hteitÃ¤ ovat fossiiliset polttoaineet, joita kÃ¤ytetÃ¤Ã¤n sÃ¤hkÃ¶n ja energian tuottamiseen liikenteen ja teollisuuden tarpeisiin sekÃ¤ rakennusten lÃ¤mmittÃ¤miseen.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2LJWewZKO1nJ60JYj68xS",type:d,createdAt:"2021-04-23T13:28:04.308Z",updatedAt:"2026-07-15T11:36:44.006Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aj,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:cR}},locale:g},fields:{title:"Hiilidioksidi ja kasvihuoneilmiÃ¶",url:"https:\u002F\u002Fwww.youtube-nocookie.com\u002Fembed\u002FsJ0eN_93l4k?controls=0",perspective:[ab],tags:[em,dg,en]}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:ap,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 8:06 min",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aq,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:nS,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:ch,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:fO,nodeType:a},{data:{uri:bZ},content:[{data:{},marks:[],value:cC,nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:ci,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:cD,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:cj,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:ck,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:at,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:nT,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:ar,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:as,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aF,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:aA,nodeType:a},{data:{target:cl},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:cm},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}

1,{data:{uri:cn},content:[{data:{},marks:[],value:co,nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},perspective:[ab],tags:[em,dg,en],publishDate:cp,publisher:[cq,E,bv]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"r4eqQESNGkpMPkeWrEd3N",type:d,createdAt:"2021-09-21T12:31:04.708Z",updatedAt:"2026-07-15T11:39:17.297Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:nU,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g,Q],title:"Video: Muutakin kuin pelkkÃ¤ hiilidioksidi",materialType:ao,slug:"video-muutakin-kuin-pelkka-hiilidioksidi",parent:bY,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Hiilidioksidi on yksi merkittÃ¤vimmistÃ¤ kasvihuonekaasuista, mutta muillakin kaasuilla, kuten vesihÃ¶yryllÃ¤, on osuutensa ilmaston lÃ¤mpenemisessÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6qIjUIwYnzsQfw3DFsfKw9",type:d,createdAt:"2021-04-23T13:28:06.118Z",updatedAt:"2026-07-15T11:39:13.016Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aK,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:cR}},locale:g},fields:{title:"Muutakin kuin pelkkÃ¤ hiilidioksidi",url:"https:\u002F\u002Fwww.youtube-nocookie.com\u002Fembed\u002FfA9NwUiU4sU?controls=0",perspective:[ab],tags:[fF,dg,iN,nW,nY]}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:ap,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:n_,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aq,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:cU,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:ch,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:fO,nodeType:a},{data:{uri:bZ},content:[{data:{},marks:[],value:cC,nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:ci,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:cD,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:cj,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:ck,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:at,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:nT,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:ar,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:as,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aF,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:aA,nodeType:a},{data:{target:cl},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:cm},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:cn},content:[{data:{},marks:[],value:co,nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},perspective:[ab],tags:[fF,dg,iN,nW,nY],publishDate:cp,publisher:[cq,E,bv]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1we4gjzYzW6TO5sSaJnZuQ",type:d,createdAt:"2021-09-27T08:50:42.214Z",updatedAt:"2022-01-04T13:49:09.678Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:fP,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g,Q],title:"Video: Ihmiskunnan vaikutus",materialType:ao,slug:"video-ihmiskunnan-vaikutus",parent:bY,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ihmiskunnan aiheuttamat hiilidioksidipÃ¤Ã¤stÃ¶t vaikuttavat valtamerten, maa-alueiden ja ilmakehÃ¤n vÃ¤lillÃ¤ tuhansia vuosia vallinneeseen luonnolliseen tasapainotilaan.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{target:{sys:{id:"1bPg6vaBXdZpp3OX8BBBfk",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:ap,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 4:09 min",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aq,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:cU,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:ch,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:fO,nodeType:a}

1,{data:{uri:bZ},content:[{data:{},marks:[],value:cC,nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:ci,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:cD,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:cj,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:ck,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:at,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": BI3, GE1, GE2, GE3 (vanha) -\u003E BI2, GE2, GE3, GE1 (uusi OPS)",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:ar,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:as,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aF,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:aA,nodeType:a},{data:{target:cl},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:cm},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:cn},content:[{data:{},marks:[],value:co,nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},perspective:[ab],tags:[em,bA],publishDate:cp,publisher:[cq,E]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5hiVV7OXPCq077QZCxCzE4",type:d,createdAt:"2021-09-27T10:09:53.062Z",updatedAt:"2022-01-04T13:49:53.587Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:eo,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g,Q],title:"Video: LuontoÃ¤idin historiankirja",materialType:ao,slug:"video-luontoaidin-historiankirja",parent:bY,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tutkijat ovat pystyneet kartoittamaan ilmaston satojen tuhansien vuosien taakse ulottuvaa historiaa analysoimalla jÃ¤Ã¤tikÃ¶iden jÃ¤Ã¤stÃ¤ ottamiaan nÃ¤ytteitÃ¤. Tulokset osoittavat, ettÃ¤ ihmiskunta pÃ¤Ã¤stÃ¤Ã¤ hiilidioksidia ilmakehÃ¤Ã¤n tahdilla, joka nykytiedon mukaan on paljon nopeampi kuin koskaan aikaisemmin.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{target:{sys:{id:"7K2JPeWszBxm0jOCOExnWF",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:ap,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 13:01 min",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aq,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:cU,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:ch,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:fO,nodeType:a},{data:{uri:bZ},content:[{data:{},marks:[],value:cC,nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:ci,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:cD,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:cj,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:ck,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:at,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": GE1 (vanha) -\u003E GE2 (uusi OPS)",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:ar,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:as,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:"LÃ¤heet",nodeType:a},{data:{},marks:[],value:aA,nodeType:a},{data:{target:cl},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:cm},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:cn},content:[{data:{},marks:[],value:co,nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},perspective:[ab],tags:[{sys:{type:b,linkType:d,id:"2utz6aDvte6fwb3lOg3qh2"}}],publishDate:cp,publisher:[cq,E]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7MhqKkIS3wJMcI16ot62Yu",type:d,createdAt:"2021-09-28T09:41:04.019Z",updatedAt:"2022-01-04T13:49:58.278Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:cM,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g,Q],title:"Video: Ilmastoon vaikuttavat luonnolliset tekijÃ¤t",materialType:ao,slug:"video-ilmastoon-vaikuttavat-luonnolliset-tekijat",parent:bY,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ihmistoiminnan lisÃ¤ksi ilmastoon vaikuttavat myÃ¶s luonnolliset tekijÃ¤t, kuten tulivuorenpurkaukset ja valtamerten virtausten vaihtelut.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{target:{sys:{id:"2kfOBtgFulr0hnZczWt4wy",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:ap,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 6:20 min",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aq,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:cU,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:ch,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:dG,nodeType:a}

1,{data:{uri:bZ},content:[{data:{},marks:[],value:cC,nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:ci,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:cD,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:cj,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:ck,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:at,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:dl,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:ar,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:as,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aF,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:aA,nodeType:a},{data:{target:cl},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:cm},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:cn},content:[{data:{},marks:[],value:co,nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},perspective:[ab],tags:[{sys:{type:b,linkType:d,id:"2KSdTgWwvZbKielJygK3QK"}},cf,n$],publishDate:cp,publisher:[cq,E]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2Mf4P2G4nUpX25HJGaL6Uu",type:d,createdAt:"2021-09-28T10:47:17.509Z",updatedAt:"2022-01-04T13:50:01.912Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:eU,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g,Q],title:"Video: EsimerkkejÃ¤ maailmanlaajuisesta lÃ¤mpenemisestÃ¤",materialType:ao,slug:"video-esimerkkeja-maailmanlaajuisesta-lampenemisesta",parent:bY,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Maailmanlaajuisella ilmaston lÃ¤mpenemisellÃ¤ on monia seurauksia: vuoristojÃ¤Ã¤tikÃ¶t kutistuvat, JÃ¤Ã¤meren kesÃ¤jÃ¤Ã¤ sulaa sekÃ¤ valtamerien lÃ¤mpÃ¶tila ja pinnankorkeus nousevat.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{target:{sys:{id:"5iwdj9S0Uh33z6WzGwVNYp",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:ap,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 7:10 min",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aq,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:cU,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:ch,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:dG,nodeType:a},{data:{uri:bZ},content:[{data:{},marks:[],value:"TULUVAT-hankkeessa.",nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:ci,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:cD,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:cj,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:ck,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:at,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:dl,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:ar,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:as,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aF,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:aA,nodeType:a},{data:{target:cl},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:cm},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:cn},content:[{data:{},marks:[],value:co,nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},perspective:[ab],tags:[dA,{sys:{type:b,linkType:d,id:ob}},cf,{sys:{type:b,linkType:d,id:fG}}],publishDate:cp,publisher:[cq,E]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4OxbYeqNHDG4F8YXCSdTCQ",type:d,createdAt:"2021-09-28T12:23:37.347Z",updatedAt:"2022-01-04T13:50:05.865Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:di,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g,Q],title:"Video: Merien happamoituminen",materialType:ao,slug:"video-merien-happamoituminen",parent:bY,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{}

1,marks:[],value:"Ihmistoiminnan aiheuttamilla hiilidioksidipÃ¤Ã¤stÃ¶illÃ¤ ilmakehÃ¤Ã¤n on suuri vaikutus kasvihuoneilmiÃ¶Ã¶n, mutta pÃ¤Ã¤stÃ¶t uhkaavat luontoa myÃ¶s happamoittamalla valtameriÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{target:{sys:{id:"6Cktn2jAeFAAUzhj2uBbtn",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:ap,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 4:21 min",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aq,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:cU,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:ch,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:dG,nodeType:a},{data:{uri:bZ},content:[{data:{},marks:[],value:cC,nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:ci,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:cD,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:cj,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:ck,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:at,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": BI3, GE1, GE3, KE1, KE5 (vanha) -\u003E BI2, GE2, GE1, KE1, KE5 (uusi OPS)",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:ar,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:as,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aF,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:aA,nodeType:a},{data:{target:cl},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:cm},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:cn},content:[{data:{},marks:[],value:co,nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},perspective:[ab],tags:[oc,cf],publishDate:cp,publisher:[cq,E]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3AAWEodRv5XPGXXNpz3z4k",type:d,createdAt:"2021-09-28T12:32:33.358Z",updatedAt:"2022-01-04T13:50:09.621Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:cV,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g,Q],title:"Video: MikÃ¤ on ilmastomalli?",materialType:ao,slug:"video-mika-on-ilmastomalli",parent:bY,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastomallien avulla ilmastotutkijat pyrkivÃ¤t ennustamaan tulevaa ilmastoa. Tutkijat luovat ilmastomalleja kÃ¤yttÃ¤mÃ¤llÃ¤ fysiikan lakeihin perustuvia matemaattisia yhtÃ¤lÃ¶itÃ¤, joita ratkaistaan tehokkaiden ja edistyneiden tietokoneiden avulla.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{target:{sys:{id:"2sG1OdDARxmb4uvS8XPixd",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:ap,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 9:01 min",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aq,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:cU,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:ch,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:dG,nodeType:a},{data:{uri:bZ},content:[{data:{},marks:[],value:cC,nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:ci,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:cD,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:cj,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:ck,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:at,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:dl,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:ar,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:as,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aF,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:aA,nodeType:a},{data:{target:cl},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:cm},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}

1,{data:{uri:cn},content:[{data:{},marks:[],value:co,nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},perspective:[ab],tags:[dH,eV],publishDate:cp,publisher:[cq,E]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7uqA1LkVc7YUhbsziPpd39",type:d,createdAt:"2021-09-28T12:42:21.179Z",updatedAt:"2026-07-15T12:04:19.073Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:cM,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g,Q],title:"Video: Tulevan ilmaston ennustaminen",materialType:ao,slug:"video-tulevan-ilmaston-ennustaminen",parent:bY,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmaston tulevia muutoksia arvioidaan kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jen mahdollisten kehityskulkujen eli skenaarioiden avulla. Tulevat sademÃ¤Ã¤rÃ¤- ja lÃ¤mpÃ¶tilaennusteet mÃ¤Ã¤rÃ¤ytyvÃ¤t ihmiskunnan seuraaman pÃ¤Ã¤stÃ¶skenaarion mukaan.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4FtJCRPGGUVjGbwav9Jqkq",type:d,createdAt:"2021-04-23T13:28:20.653Z",updatedAt:"2021-09-28T12:42:11.758Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:_,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:cR}},locale:g},fields:{title:"Tulevan ilmaston ennustaminen",url:"https:\u002F\u002Fwww.youtube-nocookie.com\u002Fembed\u002FdS4ft5QTyxA?controls=0",perspective:[ab],tags:[fM]}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:ap,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 11:56 min",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aq,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:cU,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:ch,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:dG,nodeType:a},{data:{uri:bZ},content:[{data:{},marks:[],value:cC,nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:ci,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:cD,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:cj,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:ck,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:at,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:dl,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:ar,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:as,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aF,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:aA,nodeType:a},{data:{target:cl},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:cm},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:cn},content:[{data:{},marks:[],value:co,nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},perspective:[ab],tags:[fM],publishDate:cp,publisher:[cq,E]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4Mo0y8ctfyBso1mICOD5h",type:d,createdAt:"2021-10-20T09:29:47.714Z",updatedAt:"2022-01-04T13:50:30.070Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:dI,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g,Q],title:"Video: HiilidioksidipÃ¤Ã¤stÃ¶jen verotus ja kauppa",materialType:ao,slug:"video-hiilidioksidipaastojen-verotus-ja-kauppa",parent:bY,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ ja niiden vaikutuksia ei hinnoitella osaksi tuotteiden ja hyÃ¶dykkeiden tuotantokustannuksia. TÃ¤llaisen markkinahÃ¤iriÃ¶n korjaamiseksi on ehdotettu, ettÃ¤ pÃ¤Ã¤stÃ¶ille tulisi hinta. HiilidioksidipÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ voidaan verottaa tai pÃ¤Ã¤stÃ¶oikeuksilla voidaan kÃ¤ydÃ¤ pÃ¤Ã¤stÃ¶kauppaa. Tutkimusten mukaan pÃ¤Ã¤stÃ¶jen hinnoittelu vÃ¤hentÃ¤Ã¤ pÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤, edistÃ¤Ã¤ teknologista kehitystÃ¤ ja luo tuloja, jotka voidaan kierrÃ¤ttÃ¤Ã¤ takaisin talouteen.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{target:{sys:{id:"4K03IxupU71vdLdngXzl33",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:ap,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 8:57 min",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aq,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:nS,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:ch,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:dG,nodeType:a}

1,{data:{uri:bZ},content:[{data:{},marks:[],value:cC,nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:ci,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:oe,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:cj,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:ck,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:at,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": GE2, GE3, YH2, YH4 (vanha) -\u003E GE3, GE1, YH2, YH3 (uusi OPS)",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:ar,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:as,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aF,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:aA,nodeType:a},{data:{target:cl},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:cm},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:cn},content:[{data:{},marks:[],value:co,nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},perspective:[P],tags:[{sys:{type:b,linkType:d,id:"3cMWbxoP3vGqkqeSHYXZFj"}}],publishDate:cp,publisher:[cq,E]}}],teaserType:K,displayTitle:x}}],perspective:[ab,P],tags:[en,oc,n$]};b_.metadata={tags:[],concepts:[]};b_.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5VViCc8VgaO1jCsIVdgz2H",type:d,createdAt:"2026-08-19T12:36:18.269Z",updatedAt:"2026-09-01T10:27:29.201Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:V,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};b_.fields={abbreviation:"NAK25",body:"NÃ¤kkÃ¤lÃ¤jÃ¤rvi, K., Gregow, H., Ahonen, S.-J., Hautala, J., Jaakkola, J. J. K., Juntunen, S. & Laurila, T. K. 2025. Ilmastonmuutoksen nykyiset ja ennakoidut vaikutukset saamelaiskulttuurille. Saamelainen ilmastoneuvosto. RamÃ¡datâSaamelaisen ilmastoneuvoston julkaisuja 2025:1. 143 s. ",link:"http:\u002F\u002Fhdl.handle.net\u002F10138\u002F594376"};b$.metadata={tags:[],concepts:[]};b$.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5wPBnfgdcdBS5RXNwv2YpY",type:d,createdAt:"2020-10-30T12:29:27.404Z",updatedAt:"2021-05-14T09:59:56.782Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:F,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:dz}},locale:g};b$.fields={title:"Politiikka"};ca.metadata={tags:[],concepts:[]};ca.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2kRoVghMAQ9igTf8Mqnmtc",type:d,createdAt:to,updatedAt:to,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};ca.fields={abbreviation:"SAA19",body:"Saarinen, M., Kaljonen, M., Niemi, J., Antikainen, R., Hakala, K., Hartikainen, H., Heikkinen, J., Joensuu, K., Lehtonen, H., Mattila, T., Nisonen, S., Ketoja, E., Knuuttila, M., Regina, K., Rikkonen, P., SeppÃ¤lÃ¤, J. & Varho, V. 2019. Ruokavaliomuutoksen vaikutukset ja muutosta tukevat politiikkayhdistelmÃ¤t : RuokaMinimi-hankkeen loppuraportti. Valtioneuvoston kanslia. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2019:47. 157 s.",link:"http:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:ISBN:978-952-287-773-4"};cb.metadata={tags:[],concepts:[]};cb.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"xgXvhFoSj38pwhyCGQAVo",type:d,createdAt:BF,updatedAt:BF,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:I}},locale:g};cb.fields={title:"Kaupungit",slug:"kaupungit"};cc.metadata={tags:[],concepts:[]};cc.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6KBjlYEKNkk0NrfelEAlTM",type:d,createdAt:"2021-04-23T12:56:56.569Z",updatedAt:"2026-03-11T12:36:02.934Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};cc.fields={abbreviation:"RUO16b",body:"Ruosteenoja, K., RÃ¤isÃ¤nen, J., VenÃ¤lÃ¤inen, A. & KÃ¤mÃ¤rÃ¤inen, M. 2016. Ilmastonmuutos lÃ¤mmittÃ¤Ã¤ Suomen kasvukausia. Julkaisussa: Schulman, N. & Helin, J. (toim.) 2016. Maataloustieteen PÃ¤ivÃ¤t 2016 [verkkojulk

1aisu]. Suomen Maataloustieteellisen Seuran julkaisuja no 33. Julkaistu 13.1.2016. [Viitattu 2.10.2017.]",link:"https:\u002F\u002Fdoi.org\u002F10.33354\u002Fsmst.75245"};ce.metadata={tags:[],concepts:[]};ce.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4JofPpsSYEt6syGXfK8snB",type:d,createdAt:"2021-10-07T13:41:54.560Z",updatedAt:"2022-01-04T14:11:43.304Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bU,revision:w,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:al}},locale:g};ce.fields={publishedLanguages:[g],title:mq,slug:mr,parent:mn,subTheme:x,modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7zNcUpfBlJMs4xRRQFNG0j",type:d,createdAt:"2021-10-23T07:03:53.375Z",updatedAt:"2022-01-04T14:29:09.874Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aK,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:D}},locale:g},fields:{title:"Ilmasto- ja ilmastojÃ¤rjestelmÃ¤ -teemasivun nostot: artikkelit",visibleTitle:bV,referencingItems:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7vouyqbksHZJHW5CKs5CpI",type:d,createdAt:"2021-07-09T08:54:54.504Z",updatedAt:"2022-01-04T14:11:20.966Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aj,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g],title:mq,materialType:M,slug:mr,parent:ce,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmasto on maapallon eri alueilla hyvin erilainen. Ilmasto on myÃ¶s vaihdellut aikojen kuluessa suuresti, ja vaihteluita on odotettavissa tulevaisuudessakin.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmasto on sÃ¤Ã¤n tilasto",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"YksittÃ¤isen paikkakunnan tai alueen ilmasto mÃ¤Ã¤ritellÃ¤Ã¤n 30 vuoden   sÃ¤Ã¤tilastojen perusteella. AikavÃ¤li on niin pitkÃ¤, ettÃ¤ siihen mahtuu   sÃ¤Ã¤oloiltaan erilaisia vuosia kohtuullisen edustavasti.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"IlmastojÃ¤rjestelmÃ¤ toimii auringon energialla",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"PerimmÃ¤ltÃ¤Ã¤n ilmasto riippuu maapallolle saapuvan auringon sÃ¤teilyn mÃ¤Ã¤rÃ¤stÃ¤, joka vaihtelee leveyspiirin ja vuodenajan mukaan. IlmakehÃ¤n koostumus on sellainen, ettÃ¤ se pÃ¤Ã¤stÃ¤Ã¤ lÃ¤vitseen auringon lÃ¤hettÃ¤mÃ¤Ã¤ sÃ¤teilyÃ¤ melko hyvin. KeskimÃ¤Ã¤rin noin puolet maapallolle osuvasta auringon sÃ¤teilyenergiasta pÃ¤Ã¤tyy lÃ¤mmittÃ¤mÃ¤Ã¤n maan ja merien pintaa. Pinnan ylÃ¶spÃ¤in lÃ¤hettÃ¤mÃ¤Ã¤ lÃ¤mpÃ¶sÃ¤teilyÃ¤ ilmakehÃ¤ lÃ¤pÃ¤isee paljon huonommin.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"IlmakehÃ¤n kykyÃ¤ pidÃ¤ttÃ¤Ã¤ lÃ¤mpÃ¶sÃ¤teilyÃ¤ karkaamasta avaruuteen kutsutaan kasvihuoneilmiÃ¶ksi. KasvihuoneilmiÃ¶n ansiosta maapallon lÃ¤mpÃ¶tila on elÃ¤mÃ¤n esiintymiselle suotuisa, kun taas ilman sitÃ¤ pallomme vÃ¤rjÃ¶ttelisi pakkasen kourissa.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Maapallolle imeytynyt auringon energia antaa voiman eri aineiden, kuten ilman, veden ja hiilen virtauksille ja kiertokululle ilmastojÃ¤rjestelmÃ¤ssÃ¤. IlmakehÃ¤n ja merien virtaukset siirtÃ¤vÃ¤t puolestaan lÃ¤mpÃ¶Ã¤ maapallon eri alueilta toisille. NÃ¤itÃ¤ virtauksia sÃ¤Ã¤televÃ¤t mantereitten ja merien sijainti sekÃ¤ vuoristot.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmasto on muuttuvainen",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Maapallo on ollut olemassa noin 4,5 miljardin vuoden ajan, ja tÃ¤nÃ¤ aikana ilmasto on muuttunut moneen kertaan. EnimmÃ¤kseen ilmasto on ollut varsin lÃ¤mmin, mutta lÃ¤mpÃ¶kausien vÃ¤liin on sattunut useita hyisen kylmiÃ¤ jÃ¤Ã¤kausijaksoja. Yksi ilmastonmuutosten aiheuttaja eli pakotetekijÃ¤ on ollut ilmakehÃ¤n koostumuksen vaihtelu: kasvihuoneilmiÃ¶ on ollut vÃ¤liin voimakkaampi, toisinaan heikompi. Viimeksi kuluneen vuosimiljoonan aikana esiintyneet jÃ¤Ã¤kausivaihtelut taas selittyvÃ¤t maapallon kiertoradan pienillÃ¤ muutoksilla. MyÃ¶s mantereitten sijainti on vaihdellut, mikÃ¤ on vaikuttanut merivirtojen kykyyn siirtÃ¤Ã¤ lÃ¤mpÃ¶Ã¤ pÃ¤ivÃ¤ntasaajan tienoilta kohti napa-alueita. Vuoristojakin on aikojen kuluessa ehtinyt syntyÃ¤ ja rapautua kerta toisensa jÃ¤lkeen.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Viime vuosisatojen ja -kymmenten aikana nÃ¤yttÃ¤mÃ¶lle on astunut uusi ilmastonmuutosten aiheuttaja, ihmiskunta. YhtÃ¤Ã¤ltÃ¤ ihmiset ovat pÃ¤Ã¤stÃ¤neet ilmakehÃ¤Ã¤n lisÃ¤Ã¤ hiilidioksidia ja muita kasvihuonekaasuja. NÃ¤itten vaikutuksesta maapallon ilmasto on alkanut lÃ¤mmetÃ¤. Toisaalta ihmiset tuottavat myÃ¶s ilmassa leijuvia pienhiukkasia. NÃ¤mÃ¤ hiukkaset samentavat ilmakehÃ¤Ã¤ ja myÃ¶s lisÃ¤Ã¤vÃ¤t pilvien kykyÃ¤ heijastaa auringon sÃ¤teilyenergiaa pois maapallolta. NÃ¤in pienhiukkaset ovat osittain kumonneet kasvihuonekaasujen aiheuttaman lÃ¤mpenemisen.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"SÃ¤Ã¤havainnot ja ilmastomallinnus ovat ilmastotietomme

1kulmakiviÃ¤",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Mittareilla tehtyjen sÃ¤Ã¤havaintojen perusteella voidaan arvioida ilmaston muuttumista koko maapallon mitassa noin puolitoista vuosisataa nykyhetkestÃ¤ taaksepÃ¤in. SitÃ¤ varhaisempien aikojen ilmastosta saadaan tietoa erilaisista epÃ¤suorista tietolÃ¤hteistÃ¤. Ilmaston muuttumisen jÃ¤ljet voidaan lukea esimerkiksi jÃ¤Ã¤tikÃ¶istÃ¤, merien pohjakerrostumista ja puitten vuosirenkaista.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tulevista ilmastonmuutoksista voimme saada tietoa ilmastomallien avulla. TÃ¤llaisten fysiikan lakeihin perustuvien mallien perusteella voidaan mm. pÃ¤Ã¤tellÃ¤, miten kasvihuonekaasujen mÃ¤Ã¤rÃ¤n lisÃ¤Ã¤ntyminen muuttaa ilmastoa.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:cP,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:de},content:[{data:{},marks:[],value:df,nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Filmakeha-ja-saailmiot"},content:[{data:{},marks:[],value:"IlmakehÃ¤ ja sÃ¤Ã¤ilmiÃ¶t - Ilmatieteen laitoksen verkkopalvelussa ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y}],nodeType:p},perspective:[ab],tags:[fE,eQ],articleLength:[T],toc:x,publisher:[E]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4UElACm6sJ6UkAc3gJ3BBj",type:d,createdAt:"2021-07-09T08:47:32.799Z",updatedAt:"2022-01-04T14:10:59.967Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aV,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g],title:"IlmastojÃ¤rjestelmÃ¤ mukautuu pakotteisiin",materialType:M,slug:"ilmastojarjestelma-mukautuu-pakotteisiin",parent:ce,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"IlmastojÃ¤rjestelmÃ¤n osat (ilmakehÃ¤, vesikehÃ¤, lumen ja jÃ¤Ã¤n kehÃ¤, kivikehÃ¤ sekÃ¤ elonkehÃ¤) vuorovaikuttavat toistensa kanssa. IlmastojÃ¤rjestelmÃ¤n yhteen tai useampaan osaan vaikuttava pakote saa pidemmÃ¤n pÃ¤Ã¤lle koko ilmastojÃ¤rjestelmÃ¤n mukautumaan; ilmasto muuttuu.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"IlmastojÃ¤rjestelmÃ¤n osat",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Maapallon ilmastojÃ¤rjestelmÃ¤ mÃ¤Ã¤ritellÃ¤Ã¤n koostuvan viidestÃ¤ âkehÃ¤stÃ¤â:",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"ilmakehÃ¤",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"vesikehÃ¤ (hydrosfÃ¤Ã¤ri)",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"lumen ja jÃ¤Ã¤n kehÃ¤ (kryosfÃ¤Ã¤ri)",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"kivikehÃ¤ (litosfÃ¤Ã¤ri), joka koostuu Maan kuoresta ja vaipan ylimmÃ¤stÃ¤ osasta ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"elonkehÃ¤ (biosfÃ¤Ã¤ri)",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Fysikaaliset, kemialliset ja biologiset prosessit kytkevÃ¤t ilmastojÃ¤rjestelmÃ¤n osat toisiinsa. Eri kehÃ¤t vuorovaikuttavat nÃ¤in toistensa kanssa. Muutokset yhdessÃ¤ kehÃ¤ssÃ¤ vÃ¤littyvÃ¤t ilmastojÃ¤rjestelmÃ¤n muihin osiin ja ne voivat kÃ¤ynnistÃ¤Ã¤ erilaisia palauteilmiÃ¶itÃ¤. Maapallolla kulloinkin vallitseva ilmasto mÃ¤Ã¤rÃ¤ytyy ilmastojÃ¤rjestelmÃ¤n eri osien vuorovaikutusten ja ulkoisten tekijÃ¶iden perusteella. Muuttuvia ulkoisia tekijÃ¶itÃ¤ kutsutaan pakotteiksi. Ne vaikuttavat fysikaalisten, kemiallisten tai biologisten prosessien kautta ilmastojÃ¤rjestelmÃ¤Ã¤n ja voivat kÃ¤ynnistÃ¤Ã¤ ilmastomuutoksia.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Maapallon olemassaolon aikana, noin 4,6 miljardin vuoden aikana, ilmastoa ovat muokanneet lukuisat eri pakotetekijÃ¤t. Toiset pakotetekijÃ¤t, kuten laattatektoniikan aiheuttama mannerten liikkuminen, vaikuttavat hyvin pitkillÃ¤ aikajÃ¤nteillÃ¤, satojen miljoonien vuosien kuluessa. Toiset tekijÃ¤t taas ovat nopeita, esimerkkinÃ¤ tulivuorenpurkausten ilmaan sinkoama rikkipÃ¶ly, joka sÃ¤ilyy ilmakehÃ¤ssÃ¤ vain muutaman vuoden.",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"28aYN0aN9qMTgVpQZfOr9U",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"5nwTliZSvwdaRHKKNWtk8P",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Hitaita muutostekijÃ¶itÃ¤",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Maapallon olemassaolon ensimmÃ¤isten vuosimiljardien kuluessa on mm. auringon sÃ¤teilyteho kasvanut kymmeniÃ¤ prosentteja, ilmakehÃ¤n koostumus muuttunut ja maankuori kokenut suuria mullistuksia. Eri tekijÃ¤t ovat erikseen ja yhdessÃ¤ vaikuttaneet maapallon energiatasapainoon ja aiheuttaneet suuria ilmastonmuutoksia.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vuosimiljoonien kuluessa mannerlaattojen verkkaiset liikkeet ohjaavat ilma- ja merivirtoja muuttaen energian kulkua maapallolla. Jos mannerlaatta asettuu sopivasti napaseudulle, kuten EtelÃ¤manner nykyisin, sen pÃ¤Ã¤lle voi muodostua mannerjÃ¤Ã¤tikkÃ¶. TÃ¤llÃ¶in pinnan albedo eli kyky heijastaa auringon sÃ¤teilyÃ¤ kasvaa, ja vain pieni osa sÃ¤teilystÃ¤ imeytyy pintaan muuttuen lÃ¤mmÃ¶ksi. TÃ¤mÃ¤ palauteilmiÃ¶ voimistaa ilmaston kylmenemistÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Mannerten liikkumisen yhteydessÃ¤ voi muodostua poimuvuoristoja. Vuoriston muodostuessa maan pinnan lÃ¤helle pÃ¤Ã¤see runsaasti sellaisia mineraaleja, jotka kykenevÃ¤t reagoimaan ilmakehÃ¤n hiili

1dioksidin kanssa. Esimerkiksi Himalajan vuoriston synty on alentanut ilmakehÃ¤n hiilidioksidipitoisuutta.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Hyvin tunnettu ilmastonmuutoksen aiheuttaja on maapallon radan âvaappuminenâ, joka vaikuttaa auringosta tulevan energian jakautumiseen eri leveyspiireillÃ¤ ja vuodenaikoina satojen ja kymmenien tuhansien vuosien jaksoissa.Â  SÃ¤teilyenergian jakautumisen muutokset ovat viimeisen miljoonan vuoden aikana toistuvasti aiheuttaneet ilmastojÃ¤rjestelmÃ¤n siirtymisen interglasiaalista jÃ¤Ã¤kauteen ja jÃ¤lleen takaisin leudompaan interglasiaalivaiheeseen.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Maapallon ilmastoa ovat muokanneet monet muutkin tekijÃ¤t, joita kaikkia ei tunneta kovin tarkasti. Tieto menneistÃ¤ ilmastonmuutoksista ja niitÃ¤ aiheuttaneista tekijÃ¶istÃ¤ karttuu koko ajan uusien tutkimusten myÃ¶tÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Nopeampia muutostekijÃ¶itÃ¤",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Jotkut ilmastonmuutoksia aiheuttavista pakotetekijÃ¶istÃ¤ ovat geologisessa mittakaavassa lyhytaikaisia, jopa suorastaan âhetkellisiÃ¤â. Kolme esimerkkiÃ¤:",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Avaruudesta maahan iskeytyvÃ¤t riittÃ¤vÃ¤n suuret kappaleet voivat aiheuttaa ilmastoon huomattavan poikkeaman, kun tÃ¶rmÃ¤yksessÃ¤ syntyvÃ¤ pÃ¶ly samentaa ilmakehÃ¤n. TÃ¤llaiset suuret tÃ¶rmÃ¤ykset ovat onneksi harvinaisia, ja niitÃ¤ sattuu keskimÃ¤Ã¤rin satojentuhansien tai jopa miljoonien vuosien vÃ¤lein. Toki jo nÃ¤itÃ¤ paljon yleisemmÃ¤t selvÃ¤sti pienemmÃ¤t tÃ¶rmÃ¤ykset voivat aiheuttaa laajaa alueellista tuhoa, vaikka niillÃ¤ ei olekaan juuri vaikutusta koko maapallon ilmastoon.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"RÃ¤jÃ¤hdysmÃ¤iset tulivuorenpurkaukset voivat syÃ¶stÃ¤ hiukkasia ja kaasuja ylÃ¤ilmakehÃ¤Ã¤n. StratosfÃ¤Ã¤riin pÃ¤Ã¤sevÃ¤t hiukkaset varjostavat maapalloa vÃ¤hentÃ¤en maanpinnalle saapuvan auringonsÃ¤teilyn mÃ¤Ã¤rÃ¤Ã¤. Samalla stratosfÃ¤Ã¤rin lÃ¤mpÃ¶tila kohoaa ja sademÃ¤Ã¤rien alueellinen jakauma muuttuu. Viimeksi maapallon laajuisia ilmastollisia muutoksia aiheutti vuonna 1991 FilippiineillÃ¤ tapahtunut Pinatubo-tulivuoren purkautuminen. Purkauksen vaikutuksesta maapallon keskilÃ¤mpÃ¶tila notkahti noin kolmeksi vuodeksi, enimmillÃ¤Ã¤n noin puolella asteella.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ihmiskunnan toiminnasta johtuen ilmakehÃ¤n koostumus on muuttunut merkittÃ¤vÃ¤sti fossiilisten polttoaineiden kÃ¤yttÃ¶Ã¶n perustuvan energiantuotannon pÃ¤Ã¤styÃ¤ vauhtiin. Kasvihuonekaasujen kertyminen ilmakehÃ¤Ã¤n aiheuttaa pitkÃ¤Ã¤n vaikuttavan pakotteen, jonka vaikutukset ilmastojÃ¤rjestelmÃ¤lle ovat merkittÃ¤viÃ¤. Ilmasto-opas.fi -verkkosivusto keskittyy nimenomaan tÃ¤hÃ¤n parhaillaan kÃ¤ynnissÃ¤ olevaan ilmastonmuutokseen ja sen vaikutuksiin sekÃ¤ muutoksen hillintÃ¤Ã¤n ja siihen sopeutumiseen.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:de},content:[{data:{},marks:[],value:df,nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.co2-raportti.fi\u002Findex.php?page=ilmastouutisia&amp;news_id=3597"},content:[{data:{},marks:[],value:"LisÃ¤tietoa maailman suurimmasta tulivuorenpurkauksesta ja sen aiheuttamasta jÃ¤Ã¤hdyttÃ¤vÃ¤stÃ¤ ilmastopakotteesta - Tiedeuutinen CO2-raportissa 6.11.2012 ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y}],nodeType:p},perspective:[ab],tags:[eQ],articleLength:[az],toc:x,publisher:[E]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"12jsm8bXNhm5vbdeIp6pwz",type:d,createdAt:"2021-07-09T08:37:01.204Z",updatedAt:"2022-01-04T14:10:48.940Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bI,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g],title:"IlmastojÃ¤rjestelmÃ¤n palauteilmiÃ¶t",materialType:M,slug:"ilmastojarjestelman-palauteilmiot",parent:ce,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"IlmastojÃ¤rjestelmÃ¤n monimutkaisuus vaikeuttaa ilmaston tulevien muutosten ennustamista. Jos joku tekijÃ¤, esimerkiksi kasvihuonekaasujen lisÃ¤Ã¤ntyminen, muuttaa lÃ¤mpÃ¶tiloja, tapahtuu jÃ¤rjestelmÃ¤ssÃ¤ samalla muitakin muutoksia. Usein nÃ¤mÃ¤ muutokset joko vahvistavat tai heikentÃ¤vÃ¤t alkuperÃ¤isen pakotteen ai

1heuttamaa lÃ¤mpenemistÃ¤ - puhutaan ilmastojÃ¤rjestelmÃ¤n palauteilmiÃ¶istÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"VesihÃ¶yry voimistaa lÃ¤mpenemistÃ¤",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"TÃ¤rkein ilmastonmuutosta vahvistava palauteilmiÃ¶ liittyy ilmakehÃ¤n ",nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.ilmatieteenlaitos.fi\u002Filmakeha-abc?term=Vesih%C3%B6yry"},content:[{data:{},marks:[],value:"vesihÃ¶yry",nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:"sisÃ¤llÃ¶n muutoksiin. Jos ilmasto jostakin syystÃ¤ lÃ¤mpenee - esimerkiksi hiilidioksidin lisÃ¤Ã¤ntymisen takia - lÃ¤mmennyt ilmakehÃ¤ kykenee pitÃ¤mÃ¤Ã¤n sisÃ¤llÃ¤Ã¤n entistÃ¤ enemmÃ¤n vesihÃ¶yryÃ¤. Ihmiskunta voi nÃ¤in ollen epÃ¤suorasti vaikuttaa ilmakehÃ¤n vesihÃ¶yryn mÃ¤Ã¤rÃ¤Ã¤n, vaikka vesihÃ¶yryn \"pÃ¤Ã¤stÃ¶jen\" suora vaikutus pitoisuuksiin on erittÃ¤in vÃ¤hÃ¤inen. ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"VesihÃ¶yry taas on itse erittÃ¤in tehokas kasvihuonekaasu, joten sen mÃ¤Ã¤rÃ¤n lisÃ¤Ã¤ntyminen vÃ¤hentÃ¤Ã¤ lÃ¤mpÃ¶sÃ¤teilyn karkaamista avaruuteen entisestÃ¤Ã¤n. Siksi vesihÃ¶yryyn liittyvÃ¤ palaute pyrkii voimistamaan hiilidioksidin lisÃ¤Ã¤ntymisen alun alkaen liikkeelle panemaa lÃ¤mpenemistÃ¤. Vastaavasti ilmaston jostakin syystÃ¤ jÃ¤Ã¤htyessÃ¤ ilmakehÃ¤n vesihÃ¶yrymÃ¤Ã¤rÃ¤ pyrkii vÃ¤henemÃ¤Ã¤n, mikÃ¤ voimistaa kylmenemistÃ¤ entisestÃ¤Ã¤n. ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Mallikokeitten perusteella on arvioitu, ettÃ¤ vesihÃ¶yrypalaute suurin piirtein kaksinkertaistaa ilmastojÃ¤rjestelmÃ¤n herkkyyden. Jos siis esimerkiksi jokin tekijÃ¤ itsessÃ¤Ã¤n lÃ¤mmittÃ¤isi maapalloa yhdellÃ¤ asteella, lÃ¤mpÃ¶tila nouseekin kaksi astetta, kun otetaan huomioon vesihÃ¶yryn lisÃ¤Ã¤ntyminen. ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lumi- ja jÃ¤Ã¤peite vaikuttavat auringon sÃ¤teilyn heijastumiseen",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Toinen vahvistava palauteilmiÃ¶ liittyy jÃ¤Ã¤n ja lumen sulamiseen. Kun jokin tekijÃ¤ lÃ¤mmittÃ¤Ã¤ maapalloa, lumen ja jÃ¤Ã¤n peittÃ¤mÃ¤ pinta-ala maapallolla pienenee. Sula maa tai merenpinta heijastaa paljon vÃ¤hemmÃ¤n auringon sÃ¤teilyÃ¤ kuin lumen tai jÃ¤Ã¤n peittÃ¤mÃ¤. TÃ¤llÃ¶in vastaavasti enemmÃ¤n auringon sÃ¤teilyÃ¤ jÃ¤Ã¤ lÃ¤mmittÃ¤mÃ¤Ã¤n pintaa, ja nÃ¤in alkuperÃ¤isen pakotteen aiheuttama ilmaston lÃ¤mpeneminen voimistuu. TÃ¤mÃ¤ palaute ei koko maapallon mitassa ole yhtÃ¤ merkittÃ¤vÃ¤ kuin vesihÃ¶yryn mÃ¤Ã¤rÃ¤Ã¤n liittyvÃ¤, mutta kylmillÃ¤ ilmastovyÃ¶hykkeillÃ¤ se on paikallisesti varsin tÃ¤rkeÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"kLdomYXw7En9S7x3NxKJS",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kuten muutkin palauteilmiÃ¶t heijastuvuuteen liittyvÃ¤ palautemekanismi toimii myÃ¶s toisin pÃ¤in: ilmaston jostain syystÃ¤ kylmetessÃ¤ lumi- ja jÃ¤Ã¤pinta-ala kasvaa ja voimistaa kylmenemistÃ¤. TÃ¤llaisella kylmenemisen voimistumisella on ollut suuri merkitys menneinÃ¤ jÃ¤Ã¤kausina, jolloin laajat alueet pohjoisella pallonpuoliskolla olivat jÃ¤Ã¤n peitossa.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pilvisyys muuttuu",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kimurantimpi palauteilmiÃ¶ liittyy pilvisyyden muutoksiin.  Kaiken kaikkiaan pilvet viilentÃ¤vÃ¤t maapallon ilmastoa, koska pilvettÃ¶mÃ¤llÃ¤ planeetalla auringon sÃ¤teily pÃ¤Ã¤sisi lÃ¤hes esteettÃ¤ maanpinnalle lÃ¤mmittÃ¤mÃ¤Ã¤n. NÃ¤yttÃ¤isi siltÃ¤, ettÃ¤ ilmaston lÃ¤mmetessÃ¤ myÃ¶s pilvisyydenÂ jakauma maapallolla muuttuisi. Mutta lisÃ¤Ã¤ntyvÃ¤tkÃ¶ pilvet vai vÃ¤henevÃ¤tkÃ¶ ja missÃ¤ sekÃ¤ millÃ¤ korkeuksilla, siitÃ¤ eri ilmastomallit antavat toisistaan kovasti poikkeavia tuloksia. Useimmissa malleissa pilviin liittyvÃ¤ palauteilmiÃ¶ on ilmastonmuutosta vahvistava, mutta eri mallien tulokset poikkeavat toisistaan varsin paljon.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Hiilinielujen heikkeneminen voimistaa lÃ¤mpenemistÃ¤",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kun ilmakehÃ¤Ã¤n pÃ¤Ã¤see lisÃ¤Ã¤ hiilidioksidia, hiilen luonnollinen kiertokulku jakaa tÃ¤mÃ¤n lisÃ¤n ilmakehÃ¤n, kasvipeitteen ja merien kesken. Koko maapallon mitassa nÃ¤yttÃ¤isi siltÃ¤, ettÃ¤ tulevina aikoina hiiltÃ¤ varastoituisi sekÃ¤ meriin ettÃ¤ kasvipeitteeseen tÃ¤hÃ¤nastista vÃ¤hemmÃ¤n. Vastaavasti entistÃ¤ suurempi osa hiilidioksidin pÃ¤Ã¤stÃ¶istÃ¤ jÃ¤isi ilmakehÃ¤Ã¤n maapalloa lÃ¤mmittÃ¤mÃ¤Ã¤n. Hiilen varastointikyvyn (",nodeType:a}

1,{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.ilmatieteenlaitos.fi\u002Filmakeha-abc?term=Nielu"},content:[{data:{},marks:[],value:"hiilinielujen",nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:") heikkeneminen toimii siten kasvihuoneilmiÃ¶tÃ¤ vahvistavana palauteilmiÃ¶nÃ¤. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"6FlE3jh10VmiiAHCeEQnNK",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmaston lÃ¤mpeneminen riippuu palauteilmiÃ¶istÃ¤",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"PalauteilmiÃ¶t pitkÃ¤lti mÃ¤Ã¤rÃ¤Ã¤vÃ¤t, miten paljon ",nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.ilmatieteenlaitos.fi\u002Filmakeha-abc?term=S%C3%A4teilypakote"},content:[{data:{},marks:[],value:"sÃ¤teilypakotetta",nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:" aiheuttavat tekijÃ¤t muuttavat maapallon lÃ¤mpÃ¶tilaa. Tutkimalla suurta joukkoa ilmastomalleja on pÃ¤Ã¤dytty sellaiseen arvioon, ettÃ¤ jokainen neliÃ¶metriÃ¤ kohti laskettu pakotewatti nostaisi maapallon lÃ¤mpÃ¶tilaa arviolta 0,75Â°C. Joissakin malleissa lÃ¤mpÃ¶tilan muutos on kuitenkin ollut lÃ¤hempÃ¤nÃ¤ puolta astetta, toisissa yhden asteen luokkaa.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"LÃ¤mpÃ¶tilan nousu maapallolla seuraa sÃ¤teilypakotteen voimistumista useamman vuosikymmenen ja -sadankin viiveellÃ¤. LÃ¤mpÃ¶tilan muuttumista hidastavat valtameret, jotka toimivat ilmastojÃ¤rjestelmÃ¤ssÃ¤ valtavana lÃ¤mpÃ¶puskurina.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ihmiskunnan jo tÃ¤hÃ¤n mennessÃ¤ tuottama 1,6 watin lÃ¤mmittÃ¤vÃ¤ sÃ¤teilypakote lÃ¤mmittÃ¤isi teoriassa maapalloa pitkÃ¤n ajan kuluessa noin 1,2 asteella. Arvio on toki karkea kahdestakin syystÃ¤. EnsinnÃ¤kin kokonaispakotteen arvo tunnetaan todellisuudessa varsin epÃ¤tarkasti. Toiseksi eri mallien kÃ¤sitys ilmaston reagointiherkkyydestÃ¤ pakotteeseen vaihtelee edellÃ¤ todetun mukaisesti jopa tekijÃ¤llÃ¤ 2. Viimeksi kuluneitten sadan vuoden aikana maapallo on havaintojen mukaan ehtinyt lÃ¤mmetÃ¤ n. 0,7Â°C. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"UTAEoNxiiAU32tyGkJsx7",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"5iDWXs52m5zZpq8TNqLEXf",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:de},content:[{data:{},marks:[],value:df,nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Ftiedote\u002F644640"},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastotutkijoille uutta tietoa SodankylÃ¤n luminÃ¤ytteistÃ¤ - Ilmatieteen laitoksen tiedote 15.4.2013 ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.atmos-chem-phys.net\u002F13\u002F3793\u002F2013\u002Facp-13-3793-2013.html"},content:[{data:{},marks:[],value:"Meinander, O., Kazadzis, S, Arola, A. RiihelÃ¤, A., RÃ¤isÃ¤nen, P., Kivi, R., Kontu, A., Kouznetsov, R., Sofiev, M., Svensson, J., Suokanerva, H., Aaltonen, V., Manninen, T., Roujean, J.-L. & Hautecoeur, O. 2013. Spectral albedo of seasonal snow during intensive melt period at SodankylÃ¤, beyond the Arctic Circle. Atmospheric Chemistry and Physics, Volume 13, Number 7: 3793-3810. ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fmmm.multiedition.fi\u002Fklimaatti\u002Fuutiskirje\u002F2012\u002F1-2012\u002Ffi\u002F8.php"},content:[{data:{},marks:[],value:"Ainutlaatuinen aikasarja pinta-albedosta - Klimaatti uutiskirje ilmastonmuutoksesta 1\u002F2012 ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.Nasa.gov\u002Ftopics\u002Fearth\u002Ffeatures\u002Famplified-warming.html"},content:[{data:{},marks:[],value:"Clouds Likely Created Positive Climate Feedback in Past Decade - NASA:n verkkopalvelussa ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}

1,{data:{uri:mu},content:[{data:{},marks:[],value:mv,nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y}],nodeType:p},perspective:[ab],tags:[eQ,{sys:{type:b,linkType:d,id:mw}},fF],articleLength:[T],toc:x,publisher:[E]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5u2pzJFclBcdUpr7AgZ85y",type:d,createdAt:"2021-07-09T08:24:36.268Z",updatedAt:"2022-01-04T14:10:40.822Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aU,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g],title:"VesihÃ¶yry on merkittÃ¤vin kasvihuonekaasu",materialType:M,slug:my,parent:ce,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"VesihÃ¶yry on luonnollista kasvihuoneilmiÃ¶tÃ¤ aiheuttavista kaasuista tÃ¤rkein. Ihmiskunnan tuottamilla vesihÃ¶yryn pÃ¤Ã¤stÃ¶illÃ¤ ei silti ole kÃ¤ytÃ¤nnÃ¶ssÃ¤ lainkaan vaikutusta ilmaston muuttumiseen.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Veden kiertokulku on nopeaa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ihmiskunta kyllÃ¤ tuottaa vesihÃ¶yryÃ¤ ilmakehÃ¤Ã¤n moninkin tavoin. Esimerkiksi maakaasua tai nestemÃ¤isiÃ¤ polttoaineita poltettaessa yhtÃ¤ hiilidioksidimolekyyliÃ¤ kohti syntyy suunnilleen kaksi molekyyliÃ¤ vesihÃ¶yryÃ¤. LisÃ¤ksi vettÃ¤ haihtuu ilmakehÃ¤Ã¤n mm. keinokastelluilta pelloilta.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ihmisten tuottamat vesihÃ¶yrypÃ¤Ã¤stÃ¶t eivÃ¤t kuitenkaan juuri pysty lisÃ¤Ã¤mÃ¤Ã¤n ilmakehÃ¤n vesihÃ¶yryn kokonaismÃ¤Ã¤rÃ¤Ã¤. VettÃ¤ haihtuu ja sataa keskimÃ¤Ã¤rin maapallolla noin metrin paksuinen kerros vuodessa, johon verrattuna ihmisten tuottaman vesihÃ¶yryn osuus on mitÃ¤tÃ¶n. Veden kiertokulku on nÃ¤in ollen niin nopeaa, ettÃ¤ vesimolekyyli tulee sateena  takaisin maahan viivyttyÃ¤Ã¤n ilmakehÃ¤ssÃ¤ keskimÃ¤Ã¤rin vain reilun viikon.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"VesihÃ¶yryn aiheuttama ilmastonmuutoksen palauteilmiÃ¶",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Oheisen kuvan mukaisesti lÃ¤mmin ilma pystyy sisÃ¤ltÃ¤mÃ¤Ã¤n paljon enemmÃ¤n vesihÃ¶yryÃ¤ kuin kylmÃ¤. Esimerkiksi 30-asteiseen ilmaan vesihÃ¶yryÃ¤ mahtuu enimmillÃ¤Ã¤n 30 grammaa kuutiometriin, nolla-asteiseen ilmaan vain 5 grammaa.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kun esimerkiksi hiilidioksidin ja metaanin pitoisuuksien kasvu nostaa ilman lÃ¤mpÃ¶tilaa, mallikokeiden mukaan lÃ¤mpÃ¶tilan noustessa lisÃ¤Ã¤ntyy myÃ¶s ilman vesihÃ¶yrymÃ¤Ã¤rÃ¤. LÃ¤mpÃ¶tilan noustessa yhdellÃ¤ asteella vesihÃ¶yrypitoisuus kasvaa n. 7 %. Toimimalla kasvihuonekaasuna lisÃ¤Ã¤ntynyt vesihÃ¶yry kohottaa lÃ¤mpÃ¶tilaa edelleen. VesihÃ¶yryn lisÃ¤Ã¤ntyminen toimii siis vahvistavana palauteilmiÃ¶nÃ¤, joka voimistaa muitten kasvihuonekaasujen aiheuttamaa lÃ¤mpenemistÃ¤. Laskelmien mukaan tÃ¤mÃ¤ palauteilmiÃ¶ likipitÃ¤en kaksinkertaistaa muitten kasvihuonekaasujen lÃ¤mmittÃ¤vÃ¤n vaikutuksen.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"2V4wjzzuX0JPLMED85giDL",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"VesihÃ¶yryÃ¤ on myÃ¶s stratosfÃ¤Ã¤rissÃ¤",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ylivoimainen valtaosa ilmakehÃ¤n vesihÃ¶yrymÃ¤Ã¤rÃ¤stÃ¤ esiintyy alemmissa ilmakerroksissa. PieniÃ¤ mÃ¤Ã¤riÃ¤ vesihÃ¶yryÃ¤ on myÃ¶s ylempÃ¤nÃ¤ ilmakehÃ¤ssÃ¤ eli stratosfÃ¤Ã¤rissÃ¤, missÃ¤ sitÃ¤ syntyy mm. metaanimolekyylien hajotessa. StratosfÃ¤Ã¤rissÃ¤ vesihÃ¶yry viipyy paljon kauemmin kuin alemmissa ilmakerroksissa. Siksi tÃ¤llÃ¤ metaanin hajoamisen tuottamalla vesihÃ¶yryllÃ¤ on ilmastoa lÃ¤mmittÃ¤vÃ¤ vaikutus, joka kuitenkin yltÃ¤Ã¤ vain muutamaan prosenttiin hiilidioksidin lisÃ¤Ã¤ntymisen vaikutuksista. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"6ayFkmPrRuqHEynFkAyAKe",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},perspective:[ab],tags:[fF,dg,eQ,{sys:{type:b,linkType:d,id:mw}}],articleLength:[az],toc:x,publisher:[E]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4nRDpMBWlGYYXF0GTpqARg",type:d,createdAt:"2021-07-09T08:09:38.108Z",updatedAt:"2022-01-04T14:10:25.551Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aZ,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g],title:"JÃ¤Ã¤tikÃ¶t ja valtameret",materialType:M,slug:"jaatikot-ja-valtameret",parent:ce,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmaston lÃ¤mmetessÃ¤ merenpinnan nousua aiheuttavat meriveden lÃ¤mpÃ¶laajeneminen ja jÃ¤Ã

1¤tikÃ¶iden sulaminen.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"LÃ¤mpÃ¶laajeneminen nostaa merenpintaa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmaston lÃ¤mpeneminen nÃ¤kyy myÃ¶s merillÃ¤, mm. veden lÃ¤mpÃ¶tilan nousuna ja jÃ¤Ã¤peitteen hupenemisena. Ilmaston lÃ¤mmetessÃ¤ lÃ¤mpÃ¶energian mÃ¤Ã¤rÃ¤Ã¤ maapallolla lisÃ¤Ã¤ntyy. Valtaosa tÃ¤stÃ¤ energiasta on tÃ¤hÃ¤n mennessÃ¤ varastoitunut meriin (ks. kuvaa). Merien veden yhteenlaskettu massa on valtavasti suurempi kuin ilmakehÃ¤n. Jo kymmenen metrin paksuinen vesikerros painaa yhtÃ¤ paljon kuin maan pinnalta ilmakehÃ¤n ylÃ¤rajoille ulottuva ilmapylvÃ¤s, ja valtameret ovat kilometrien syvyisiÃ¤. LisÃ¤ksi veden lÃ¤mmittÃ¤minen vaatii massayksikkÃ¶Ã¤ kohti nelinkertaisen mÃ¤Ã¤rÃ¤n lÃ¤mpÃ¶Ã¤ ilmaan verrattuna. Siksi merien kyky varastoida lÃ¤mpÃ¶Ã¤ on aivan eri luokkaa kuin ilmakehÃ¤n.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"LÃ¤mpÃ¶tilojen noustessa veden lÃ¤mpÃ¶laajeneminen lisÃ¤Ã¤ meriveden tilavuutta. TÃ¤mÃ¤ johtaa meren pinnan nousuun. Ilmastonmuutoksen alkuvaiheessa merenpintaa nostaakin eniten nimenomaan meriveden lÃ¤mpÃ¶laajeneminen. MyÃ¶s pienten vuoristojÃ¤Ã¤tikÃ¶itten sulaessa vapautuva vesi on lyhyellÃ¤ aikavÃ¤lillÃ¤ tÃ¤rkeÃ¤ merenpinnan nousun aiheuttaja.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"JÃ¤Ã¤tikÃ¶iden sulaminen merenpinnan nousun tÃ¤rkein syy tulevaisuudessa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"EtelÃ¤mantereen ja GrÃ¶nlannin suuret mannerjÃ¤Ã¤tikÃ¶t reagoivat ilmastonmuutokseen hitaasti. Ne eivÃ¤t nÃ¤yttÃ¤isi tÃ¤hÃ¤n mennessÃ¤ aiheuttaneen merenpinnan nousua yhtÃ¤ paljon kuin pienemmÃ¤t jÃ¤Ã¤tikÃ¶t, joskin laskelmat ovat melko epÃ¤tarkkoja. Mutta kun tarkastellaan tilannetta satojen vuosien pÃ¤Ã¤hÃ¤n eteenpÃ¤in, napajÃ¤Ã¤tikÃ¶istÃ¤ vapautuva vesi noussee tÃ¤rkeimmÃ¤ksi meren pinnan kohoamisen aiheuttajaksi.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"3LXUlbvKVU2Pu4UDo5fEbr",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:de},content:[{data:{},marks:[],value:df,nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y}],nodeType:p},perspective:[ab],tags:[cf,dA],articleLength:[az],toc:x,publisher:[E]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5Ukml4UCbAxhFv6zUrc3os",type:d,createdAt:"2021-07-09T07:53:08.759Z",updatedAt:"2025-07-16T08:05:35.810Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:dh,revision:w,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g],title:"Atlantin merivirrat hiipuvat",materialType:M,slug:"atlantin-merivirrat-hiipuvat",parent:ce,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pohjois-Euroopan ilmasto on maapallolla ainutlaatuinen. MissÃ¤Ã¤n muualla ei ole nÃ¤in lÃ¤mmintÃ¤ nÃ¤in kaukana pÃ¤ivÃ¤ntasaajalta. Erityisesti talvemme ovat leutoja.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Merivirrat pitÃ¤vÃ¤t Pohjois-Euroopan ilmaston lÃ¤mpimÃ¤nÃ¤",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Eurooppaa hellivÃ¤ lÃ¤mpÃ¶ on paljolti Golfvirran ja sen jatkeena olevien merivirtojen ansiota. Golfvirta on tuulten aikaansaama pintavirtaus, joka kuljettaa lÃ¤mpÃ¶Ã¤ KaribianmereltÃ¤ Atlantille. ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pohjois-Atlantin lÃ¤mmintÃ¤ merivirtaa, joka on Golfvirran pohjoiseen suuntautuva jatke, vahvistaa meriveden lÃ¤mpÃ¶tila- ja suolaisuuseroista aiheutuva ns. termohaliininen kiertoliike. Atlantin pohjoisimpien osien viileÃ¤ vesi on raskasta ja pyrkii siksi painumaan kohti pohjaa. EtelÃ¤stÃ¤ virtaa tilalle lÃ¤mmintÃ¤ vettÃ¤. Matkalla kohti pohjoista tÃ¤mÃ¤ lÃ¤mmin vesi jÃ¤Ã¤htyy luovuttaessaan lÃ¤mpÃ¶energiaa ilmakehÃ¤Ã¤n. Tarpeeksi kauas pohjoiseen matkattuaan vesi on kÃ¤ynyt niin raskaaksi, ettÃ¤ se vuorostaan painuu pohjaan. NÃ¤in lÃ¤mmÃ¶n siirtyminen merestÃ¤ ilmakehÃ¤Ã¤n pitÃ¤Ã¤ yllÃ¤ termohaliinista kiertoliikettÃ¤, ja lÃ¤mpÃ¶Ã¤ kulkeutuu kauas pohjoiseen. Meri pysyy talvisinkin sulana aina Huippuvuorille asti.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7GFyF997yGqggeXo6B1xds",type:d,createdAt:"2021-04-23T12:46:50.612Z",updatedAt:"2021-07-09T12:21:47.206Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:F,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:L}},locale:g},fields:{title:"Termohaliininen kiertoliike Pohjois-Atlantilla ja Pohjoisella jÃ¤Ã¤merella.",asset:mC,caption:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:c,content:[{nodeType:a,value:"Kuva.",marks:[{type:r}],data:{}},{nodeType:a,value:" Termohaliininen kiertoliike Pohjois-Atlantilla ja Pohjoisella jÃ¤Ã¤merellÃ¤. Punaiset nuolet esittÃ¤vÃ¤t lÃ¤mpimiÃ¤ pintavirtauksia ja siniset kylmiÃ¤ syvÃ¤n meren paluuvirtauksia. Harmaat nuolet ovat kylmiÃ¤ virtoja meren pinnalla.",marks:[],data:{}},{nodeType:f,content:[],data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1qxmZnuWE8nvf3Kkv6HYwd",type:d,createdAt:mF,updatedAt:mF,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"ref2",body:"S. Rahmstorf: Thermohaline Ocean Circulation. In: Encyclopedia of Quaternary Scie

1nces, Edited by S. A. Elias. Elsevier, Amsterdam 2006.",link:"http:\u002F\u002Fwww.pik-potsdam.de\u002F~stefan\u002FPublications\u002FBook_chapters\u002Frahmstorf_eqs_2006.pdf"}}}},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}],data:{}}]},origin:"https:\u002F\u002Filmasto-opas.fi\u002Filocms-portlet\u002Farticle\u002Fabd5ac2a-2366-4d6e-a211-e5574b97e6f1\u002Fr\u002F8ef4a5b3-aa00-464d-90b0-d339754d83f6\u002Ftermohaliininen_kiertoliike_pohjois-atlantilla_ja_pohjoisella_jaamerella.jpg"}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutos heikentÃ¤Ã¤ merivirtoja",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmaston lÃ¤mmetessÃ¤ Pohjois-Atlantin alueen sademÃ¤Ã¤rien ennustetaan kasvavan. Runsastuvat sateet laimentavat meriveden suolapitoisuutta. LisÃ¤ksi ilman lÃ¤mpÃ¶tilan ennustetaan kohoavan erityisen nopeasti juuri pohjoisilla alueilla, eikÃ¤ lÃ¤mpimÃ¤mpi ilmakehÃ¤ enÃ¤Ã¤ niele merestÃ¤ lÃ¤mpÃ¶Ã¤ entisessÃ¤ mÃ¤Ã¤rin. NÃ¤mÃ¤ ilmiÃ¶t yhdessÃ¤ vaikuttavat siihen, ettÃ¤ Pohjois-Atlantilla merivesi ei enÃ¤Ã¤ tulevaisuudessa vajoa kohti pohjaa yhtÃ¤ herkÃ¤sti. NÃ¤in koko termohaliininen kiertoliike heikkenisi.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Erilaisilla ilmastomalleilla tehtyjen laskelmien perusteella termohaliininen kiertoliike vaimenisi tÃ¤mÃ¤n vuosisadan aikana 0 - 50 %. Merivirran heikkenemisestÃ¤ huolimatta kaikki mallit kuitenkin ennustavat Suomen ja muun Pohjois-Euroopan ilmaston selvÃ¤sti lÃ¤mpenevÃ¤n.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Joskus kuuluu vÃ¤itettÃ¤vÃ¤n, ettÃ¤ pohjoiseen lÃ¤mpÃ¶Ã¤ tuovat merivirrat  olisivat kokonaan pysÃ¤htymÃ¤ssÃ¤ ja Eurooppaa uhkaisi jo  lÃ¤hivuosikymmeninÃ¤ jÃ¤Ã¤kausi. Mallikokeitten perusteella merivirtojen  tÃ¤ydellinen pysÃ¤htyminen nÃ¤yttÃ¤isi ainakin tÃ¤llÃ¤ vuosisadalla kuitenkin  hyvin epÃ¤todennÃ¤kÃ¶iseltÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Merivirtojen kiertoliike voi pysÃ¤htyÃ¤ tulevina vuosisatoina",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Virtauksen mahdollisista muutoksista pitemmÃ¤llÃ¤ aikavÃ¤lillÃ¤ on vaikea   sanoa mitÃ¤Ã¤n varmaa. Kuitenkin tuolloin maapallon lÃ¤mpÃ¶tilan nousu on   edennyt jo niin pitkÃ¤lle, ettÃ¤ huomattavakaan merivirtojen heikkeneminen   tuskin toisi meille kylmÃ¤Ã¤ ilmastoa.",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2jSH9iwR6bTSMCkjNd8uMj",type:d,createdAt:mG,updatedAt:mG,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"ref1",body:"Meehl et al, 2007: Global Climate Projections. In: Climate Change 2007: The Physical Science Basis. Contribution of Working Group I to the Fourth Assessment Report of IPCC [Solomon et al (eds.)]. Cambridge University Press, Cambridge, United Kingdom and New York, NY, USA."}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Joidenkin mallilaskelmien mukaan termohaliininen kiertoliike voi myÃ¶s pysÃ¤htyÃ¤ kuluvan vuosisadan jÃ¤lkeen tilanteessa, jossa pÃ¤Ã¤stÃ¶t ovat jatkaneet kasvuaan pitkÃ¤Ã¤n ja ilmasto on lÃ¤mmennyt huomattavasti.  Asiantuntija-arvioiden mukaan kiertoliikkeen pysÃ¤htyminen vaatisi  maapallon keski-lÃ¤mpÃ¶tilan nousua vÃ¤hintÃ¤Ã¤n 3â5 astetta nykyistÃ¤  korkeammaksi ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4pa34teXyybjYLp0AaYwZq",type:d,createdAt:mH,updatedAt:mH,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"ref3",body:"Lenton T. M., H. Held, E. Kriegler, J. W. Hall, W. Lucht, S. Rahmstorf and H. J. Schellnhuber, 2008. Tipping Elements in the Earth System, Proceedings of the National Academy of Sciences USA, 105, 6, 1786â1793.",link:"http:\u002F\u002Fwww.pnas.org\u002Fcontent\u002F105\u002F6\u002F1786.full"}}},content:[],nodeType:f},{data:{}

1,marks:[],value:". TÃ¤mÃ¤n kynnysarvon ylityttyÃ¤  kiertoliikkeen pysÃ¤htyminen saattaisi tapahtua noin vuosisadassa.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kiertoliikkeen pysÃ¤htyminen vaikuttaisi sateiden jakautumiseen EtelÃ¤- ja LÃ¤nsi-Euroopassa sekÃ¤ voisi hidastaa GrÃ¶nlannin mannerjÃ¤Ã¤tikÃ¶n sulamista. Kiertoliikkeen pysÃ¤htyminen vaikuttaisi mahdollisesti myÃ¶s merenpinnan korkeuteen. Meren pintavirtaukset ja merenpinnan kaltevuus ovat tasapainossa, ja muutokset pintavirtauksissa johtaisivat nopeasti muutoksiin myÃ¶s merenpinnan muodossa. Johtuen syvÃ¤n veden muodostumisesta Pohjois-Atlantilla merenpinta on tÃ¤llÃ¤ hetkellÃ¤ Pohjois-Atlantilla lÃ¤hes metrin alempana kuin vastaavassa paikassa pohjoisella TyynellÃ¤ valtamerellÃ¤. Jos Pohjois-Atlantilla syvÃ¤n veden muodostuminen lakkaisi, ja pintavirtaukset sen takia muuttuisivat, johtaisi se Pohjois-Atlantin alueella nopeaan ja paikoin jopa metrin suuruiseen merenpinnan nousuun. EtelÃ¤isellÃ¤ pallonpuoliskolla merenpinta vastaavasti laskisi, ja maailmanlaajuinen keskiarvo merenpinnan korkeuden muutokselle olisi nolla ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7lSIUx5V6rznhx9fbUYZyN",type:d,createdAt:mI,updatedAt:mI,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"ref4",body:"Levermann A., ym. 2005. Dynamic sea level changes following changes in the thermohaline circulation. Clim. Dyn., 24, 347â354.",link:"http:\u002F\u002Fwww.pik-potsdam.de\u002F~anders\u002Fpublications\u002Flevermann_griesel05.pdf"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:y,data:{},content:[{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:mJ},content:[{nodeType:a,value:"HallitustenvÃ¤linen ilmastonmuutospaneeli (IPCC). 2021. Ilmastonmuutos v. 2021: Luonnontieteellinen perusta. Yhteenveto pÃ¤Ã¤tÃ¶ksentekijÃ¶ille suomeksi. EnsimmÃ¤isen tyÃ¶ryhmÃ¤n osuus IPCC:n 6. arviointiraportissa. Ilmatieteen laitos, Helsinki. 36 s. ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:"http:\u002F\u002Ffi.wikipedia.org\u002Fwiki\u002FTermohaliinikierto"},content:[{nodeType:a,value:"Wikipedia: Termohaliinikierto",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},perspective:[ab,aa],tags:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"16qKpS1lT9cB5phF0keuGA",type:d,createdAt:mK,updatedAt:mK,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:F,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:I}},locale:g},fields:{title:"Merivirrat",slug:"merivirrat"}},cf],articleLength:[T],toc:x,publisher:[E]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"edHO4E7pwnMcVx9yEqZWX",type:d,createdAt:"2021-07-09T07:44:45.320Z",updatedAt:"2022-01-04T14:10:04.108Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:dB,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g],title:"MannerjÃ¤Ã¤tikÃ¶t",materialType:M,slug:"mannerjaatikot",parent:ce,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suuria mannerjÃ¤Ã¤tikÃ¶itÃ¤ esiintyy maapallolla nykyisin kahdessa paikassa: EtelÃ¤mantereella ja GrÃ¶nlannissa.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"EtelÃ¤mantereen jÃ¤Ã¤tikkÃ¶",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"EtelÃ¤mantereesta 98 % on jÃ¤Ã¤n peitossa (kuva 1). JÃ¤Ã¤tikÃ¶n paksuus on keskimÃ¤Ã¤rin noin 1,6 km. Koska jÃ¤Ã¤tÃ¤ koko ajan virtaa jÃ¤Ã¤tikÃ¶n keskiosista kohti reunoja, jÃ¤Ã¤tikÃ¶n uloimmat osat kelluvat jÃ¤Ã¤hyllyinÃ¤ meren pinnalla (kuva 2). Jos EtelÃ¤mantereen jÃ¤Ã¤tikkÃ¶ sulaisi kokonaan, merenpinta nousisi maailmanlaajuisesti noin 57 metriÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"6QOiKM5ss5NWMl8DLNIDtc",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"EtelÃ¤mantereen jÃ¤Ã¤tikÃ¶n tilavuus pysyy vuodesta toiseen lÃ¤hes  muuttumattomana, kun lumisade tuo suunnilleen yhtÃ¤ paljon massaa kuin  mitÃ¤ jÃ¤Ã¤hyllyjen reunoilta jÃ¤Ã¤vuorten lohjetessa katoaa. JÃ¤Ã¤n sulaminen  on EtelÃ¤mantereen kylmyydessÃ¤ hyvin vÃ¤hÃ¤istÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"6MTi5f69VVA6UXVpk1W6vl",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"LÃ¤mpÃ¶tilat nousseet niemimaan alueella",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"EtelÃ¤mantereen niemimaalla keskilÃ¤mpÃ¶tila on

1noussut voimakkaasti,  noin 2-3Â°C 50 vuodessa. SiellÃ¤ myÃ¶s sademÃ¤Ã¤rÃ¤t ovat kasvaneet. Suuressa  osassa muuta EtelÃ¤mannerta ilmasto ei ole jÃ¤Ã¤tikÃ¶n pinnan tasolla  lÃ¤mmennyt lainkaan tai on jopa hieman kylmentynyt.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"JÃ¤Ã¤hyllyt jÃ¤Ã¤tikÃ¶n heikko kohta",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"EtelÃ¤mantereen niemimaalla rannikon jÃ¤Ã¤hyllyt ovat selvÃ¤sti  pienentyneet viimeisten 30 vuoden aikana. Pieneneminen on johtunut  lÃ¤hinnÃ¤ jÃ¤Ã¤vuorten lohkeamisesta ja lÃ¤mpimÃ¤n meriveden aiheuttamasta  sulamisesta jÃ¤Ã¤n alapinnalla. Dramaattisin mullistus koettiin vuonna  2002, jolloin 3300 neliÃ¶kilometrin laajuinen osa Larsen B -jÃ¤Ã¤hyllystÃ¤  mureni mereen alle viidessÃ¤ viikossa.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"JÃ¤Ã¤hyllyt toimivat erÃ¤Ã¤nlaisena puskurina, joka jarruttaa jÃ¤Ã¤n  virtausta kohti merta. Jos jÃ¤Ã¤hyllyt romahtavat mereen, ylempÃ¤nÃ¤ olevan  jÃ¤Ã¤tikÃ¶n virtausnopeus merta kohden saattaa kiihtyÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Viime aikoina jÃ¤Ã¤tikkÃ¶ kutistunut",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Viimeisten 15 vuoden aikana jÃ¤Ã¤tikÃ¶n pieneneminen EtelÃ¤mantereen  niemimaalla ja mantereen lÃ¤nsiosissa nÃ¤yttÃ¤isi olleen voimakkaampaa kuin  jÃ¤Ã¤tikÃ¶n samanaikainen kasvu mantereen itÃ¤osissa. EtelÃ¤mantereen  jÃ¤Ã¤tikÃ¶n muutokset ovat todennÃ¤kÃ¶isesti osaltaan ruokkineet merenpinnan  nousua.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Miten kÃ¤y EtelÃ¤mantereen jÃ¤Ã¤tikÃ¶lle?",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastomallien mukaan lÃ¤mpÃ¶tilojen odotetaan EtelÃ¤mantereella nousevan vuoteen 2100 mennessÃ¤ 2-4 asteella. Muutos on vain noin puolet siitÃ¤ mitÃ¤ ennustetaan pohjoisille napa-alueille.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastomallien mukaan myÃ¶s sateitten odotetaan lisÃ¤Ã¤ntyvÃ¤n, varsinkin talviaikaan. Ennustetusta lÃ¤mpenemisestÃ¤ huolimatta sade tulee jatkossakin valtaosin lumena. Lumisateitten lisÃ¤Ã¤ntymisen takia EtelÃ¤mantereen jÃ¤Ã¤tikkÃ¶ nÃ¤yttÃ¤isi lÃ¤himmÃ¤n sadan vuoden aikana hieman kasvattavan paksuuttaan. TÃ¤mÃ¤ hillitsisi maailmanlaajuista merenpinnan korkeuden nousua jonkin verran.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"EdellÃ¤ esitettyyn pÃ¤Ã¤ttelyyn liittyy kuitenkin yksi iso kysymysmerkki, nimittÃ¤in EtelÃ¤mantereen lÃ¤nsiosan jÃ¤Ã¤tikÃ¶n mahdollinen kiihtyvÃ¤ lohkeilu. ÃÃ¤ritapauksessa, jos tÃ¤mÃ¤ jÃ¤Ã¤tikkÃ¶ valuisi kokonaan mereen, merenpinta nousisi maailmanlaajuisesti noin 5 metriÃ¤. Nykyisen tietÃ¤myksen perusteella jÃ¤Ã¤tikÃ¶n kÃ¤yttÃ¤ytymistÃ¤ on vaikea ennustaa. TÃ¤ydellistÃ¤ mereen valumista pidetÃ¤Ã¤n kyllÃ¤ ainakin lÃ¤hivuosisatoina epÃ¤todennÃ¤kÃ¶isenÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"GrÃ¶nlannin mannerjÃ¤Ã¤tikkÃ¶",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"GrÃ¶nlannin jÃ¤Ã¤tikkÃ¶ on keskiosistaan 2-3 km paksu, ja sen tÃ¤ydellinen sulaminen nostaisi meren pintaa noin 7 metrillÃ¤. EtelÃ¤mantereen jÃ¤Ã¤tikÃ¶n tavoin GrÃ¶nlannin mannerjÃ¤Ã¤tikkÃ¶kin saa koko ajan uutta massaa satavan lumen myÃ¶tÃ¤. JÃ¤Ã¤n massan hÃ¤vikistÃ¤ noin puolet aiheutuu jÃ¤Ã¤vuorten lohkeamisesta, toinen puoli kesÃ¤aikaisesta sulamisesta jÃ¤Ã¤tikÃ¶n reuna-alueilla.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Viimeksi kuluneitten 15 vuoden aikana GrÃ¶nlannin jÃ¤Ã¤tikkÃ¶ on paksuuntunut saaren sisÃ¤osissa mutta samalla kutistunut rannikkovyÃ¶hykkeellÃ¤. Kokonaisuudessaan jÃ¤Ã¤tikÃ¶n tilavuus on pienentynyt.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"GrÃ¶nlannissa jÃ¤Ã¤n virtaukset nopeutuneet",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"GrÃ¶nlannin jÃ¤Ã¤tikÃ¶n reuna-alueilla on viime vuosina havaittu jÃ¤Ã¤n virtauksen monin paikoin nopeutuneen. Ei voida varmasti sanoa, liittyykÃ¶ ilmiÃ¶ ilmaston lÃ¤mpenemiseen vai onko kyseessÃ¤ jÃ¤Ã¤tikÃ¶n luonnolliseen elÃ¤mÃ¤Ã¤n kuuluva sisÃ¤syntyinen vaihtelu. ErÃ¤Ã¤n teorian mukaan jÃ¤Ã¤tikÃ¶n halkeamista alas valuva sulamisvesi toim

1isi mannerjÃ¤Ã¤n pohjalla voiteluÃ¶ljyn tavoin, nopeuttaen jÃ¤Ã¤n virtausta. MikÃ¤li tÃ¤mÃ¤ ajatus on oikea, jÃ¤Ã¤n virtaukset voisivat yhÃ¤ vain voimistua ilmaston lÃ¤mmetessÃ¤. NÃ¤in jÃ¤Ã¤tikkÃ¶ saattaisi sulaa ennakoitua herkemmin. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"2yFhZynCjSfualTbE9c5vH",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:de},content:[{data:{},marks:[],value:df,nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fclimate.nasa.gov\u002FkeyIndicators\u002F#landIce"},content:[{data:{},marks:[],value:"Antarctica and Greenland mass variations since 2002 by NASA ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.grid.unep.ch\u002Fglaciers\u002F"},content:[{data:{},marks:[],value:"Global Glacier Changes ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.geo.uzh.ch\u002Fmicrosite\u002Fwgms\u002F"},content:[{data:{}

1,marks:[],value:"World Glacier Monitoring Service ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fareena.yle.fi\u002Fradio\u002F1624481"},content:[{data:{},marks:[],value:"GrÃ¶nlannin pintajÃ¤Ã¤tÃ¤ suli heinÃ¤kuussa 2012 erityisen paljon. Tutkija Jari Haapala Ilmatieteen laitokselta pohtii syitÃ¤ sulamiselle YLEn radiohaastattelussa (kohdasta 5:53) 26.7.2012. ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fylex.yle.fi\u002Fradio\u002Fvieraat\u002Fetelamannertutkija-timo-vihma-jokainen-voi-ehkaista-etelamantereen-sulamista-vahentama"},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmatieteen laitoksen tutkija Timo Vihma YLE X:n radiohaastattelussa (9.1.2013), jonka aiheena on EtelÃ¤mantereen oletettua nopeampi sulaminen. ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y}],nodeType:p},perspective:[ab,aa],tags:[dA,{sys:{type:b,linkType:d,id:"7hSNbK6xa7Tik6E0L6uzQE"}}],articleLength:[T],toc:x,publisher:[E]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6vkL92mfgqydoImwnmAcQ8",type:d,createdAt:"2021-07-08T09:56:58.427Z",updatedAt:"2022-01-04T14:09:54.355Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bz,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g],title:"Napamerien jÃ¤Ã¤peite hupenee",materialType:M,slug:"napamerien-jaapeite-hupenee",parent:ce,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"MerijÃ¤Ã¤ peittÃ¤Ã¤ noin 5 % maapallon meripinta-alasta. Valtaosa jÃ¤Ã¤stÃ¤ on napa-alueitten merillÃ¤. Pohjoisen jÃ¤Ã¤meren jÃ¤Ã¤peitteen ala on kutistunut 1970-luvulta lÃ¤htien ja viimeisten kymmenen vuoden aikana sulaminen on kiihtynyt.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"MerijÃ¤Ã¤ kasvaa ja sulaa vuodenaikojen mukaan",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pohjoisilla merialueilla jÃ¤Ã¤n pinta-ala on laajimmillaan helmi-maaliskuussa, jolloin merijÃ¤Ã¤n pinta-ala on keskimÃ¤Ã¤rin noin 15 miljoonaa neliÃ¶kilometriÃ¤. Ennen vuotta 2000 merijÃ¤Ã¤n laajuus sulamiskauden lopussa, syyskuussa, vaihteli 6,2â8,0 miljoonan neliÃ¶kilometrin vÃ¤lillÃ¤, mutta viimeisien vuosien aikana jÃ¤Ã¤n peittÃ¤mÃ¤Ã¤ merta on ollut ainoastaan 3,6â6 miljoonaa neliÃ¶kilometriÃ¤. KesÃ¤kaudesta sulamatta selvinneestÃ¤ jÃ¤Ã¤kentÃ¤stÃ¤ muodostuu monivuotista jÃ¤Ã¤tÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"MerijÃ¤Ã¤n paksuus vaihtelee alueellisesti hyvinkin paljon. Euroopan puoleisella alueella merijÃ¤Ã¤ on pÃ¤Ã¤asiassa yksivuotista jÃ¤Ã¤tÃ¤ ja sen paksuus on metristÃ¤ kahteen. Pohjoisnavan tuntumassa merijÃ¤Ã¤ on tyypillisesti toisen tai kolmannen vuoden jÃ¤Ã¤tÃ¤ ja sen paksuus on noin kahdesta kolmeen metriÃ¤. Paksuimmat jÃ¤Ã¤t lÃ¶ytyvÃ¤t LincolninmereltÃ¤, jossa jÃ¤Ã¤n paksuus on neljÃ¤stÃ¤ viiteen metriÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"EtelÃ¤isellÃ¤ jÃ¤Ã¤merellÃ¤ jÃ¤Ã¤tÃ¤ on syyskuussa 19 ja helmikuussa 3 miljoonaa neliÃ¶kilometriÃ¤. JÃ¤Ã¤n paksuus on tyypillisesti alle metrin.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"MerijÃ¤Ã¤ muokkaa ilmastoa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vaikka meriÃ¤ kattava jÃ¤Ã¤peite on ohut, sen vaikutus ilmastoon on suuri. JÃ¤Ã¤ ja sitÃ¤ peittÃ¤vÃ¤ lumi ovat hyviÃ¤ lÃ¤mmÃ¶neristeitÃ¤. Talvisin jÃ¤Ã¤n peittÃ¤millÃ¤ alueilla ilma voi olla jopa 40 astetta kylmempÃ¤Ã¤ kuin jÃ¤Ã¤n alla vellova sula merivesi.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"JÃ¤Ã¤ heijastaa voimakkaasti auringonsÃ¤teilyÃ¤. Kuivan uuden pakkaslumen peittÃ¤mÃ¤ jÃ¤Ã¤ heijastaa tulevasta auringonsÃ¤teilystÃ¤ jopa 80â90 %, sulava vetinen jÃ¤Ã¤ 40â50 % ja avomeri alle 10 %. NiinpÃ¤ lumen ja jÃ¤Ã¤n sulaessa yhÃ¤ suurempi osa auringonsÃ¤teilyn tuomasta energiasta imeytyy jÃ¤Ã¤hÃ¤n tai mereen, mikÃ¤ kiihdyttÃ¤Ã¤ ilmaston lÃ¤mpenemistÃ¤ (lumeen ja jÃ¤Ã

1¤hÃ¤n liittyvÃ¤ ilmastonmuutoksen palauteilmiÃ¶).",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"2pvGcrq6y0JVJH93CMVMaM",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"MerijÃ¤Ã¤n sulamisvedet eivÃ¤t nosta meren pintaa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Arkhimedeen lain perusteella pinnalla kelluvan merijÃ¤Ã¤n sulaminen ei itsessÃ¤Ã¤n aiheuta merenpinnan nousua. MerijÃ¤Ã¤n sulaminen kuitenkin kiihdyttÃ¤Ã¤ ilmaston lÃ¤mpenemistÃ¤ ja siksi pitemmÃ¤n pÃ¤Ã¤lle epÃ¤suorasti nostaa myÃ¶s meren pintaa.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pohjoisten merien jÃ¤Ã¤t vÃ¤hentyneet",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"MerijÃ¤Ã¤ on herkkÃ¤ ilmaston muuttumista osoittava kuumemittari. Koska jÃ¤Ã¤peite on suhteellisen ohut, ei sen sulattamiseen vaadittava lÃ¤mpÃ¶mÃ¤Ã¤rÃ¤ ole jÃ¤rin suuri. NiinpÃ¤ ilmaston pienikin lÃ¤mpeneminen nÃ¤kyy nopeasti merijÃ¤Ã¤n pinta-alan kutistumisena.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pohjoisilla merialueilla erityisesti merijÃ¤Ã¤n vuosittainen pienin laajuus on vÃ¤hentynyt huomattavasti. Esimerkiksi vuoden 2007 syyskuussa merijÃ¤Ã¤n pinta-ala oliÂ  kutistunut  niinkin pieneksi kuin 4,1 miljoonaan neliÃ¶kilometriin ja lÃ¤hes yhtÃ¤  vÃ¤hiin se suli myÃ¶s vuonna 2011. Vuoden 2012 syyskuussa merijÃ¤Ã¤n laajuus saavutti kaikkien aikojen pienimmÃ¤n arvon, 3,41 miljoonaa neliÃ¶kilometriÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"JdHAG4hmhoa2unuDRUg9A",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tulevaisuudessa hÃ¤Ã¤mÃ¶ttÃ¤Ã¤ sula napameri",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"NÃ¤yttÃ¤Ã¤ ilmeiseltÃ¤, ettÃ¤ joskus tulevaisuudessa Pohjoinen jÃ¤Ã¤meri on kesÃ¤llÃ¤ kokonaan sula. Siten napameri muuttuisi aikaa myÃ¶ten ItÃ¤meren kaltaiseksi vain talvisin jÃ¤Ã¤tyvÃ¤ksi mereksi. Ilmastomallien mukaan muutos olisi melko hidas, ja kesÃ¤inen jÃ¤Ã¤peite katoaisi kokonaan vasta joskus tÃ¤mÃ¤n vuosisadan jÃ¤lkipuolella. Viime vuosikymmeninÃ¤ merijÃ¤Ã¤n mÃ¤Ã¤rÃ¤ on kuitenkin vÃ¤hentynyt nopeammin kuin ilmastomallit ovat simuloineet. Jos kehitys jatkuu yhtÃ¤ nopeana, Pohjoinen jÃ¤Ã¤meri saattaa menettÃ¤Ã¤ kesÃ¤isen jÃ¤Ã¤peitteensÃ¤ jo lÃ¤hivuosikymmeninÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"MyÃ¶s EtelÃ¤isellÃ¤ jÃ¤Ã¤merellÃ¤ jÃ¤Ã¤n ennustetaan vÃ¤henevÃ¤n lÃ¤himmÃ¤n sadan vuoden aikana, mutta selvÃ¤sti hitaammin kuin pohjoisilla merillÃ¤. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"MRihK3IDIAosRuvLiHXsw",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"6naz6NITBN7PwPyYVi14kE",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Ftiedote\u002F22965842"},content:[{data:{},marks:[],value:"Pohjoisen jÃ¤Ã¤meren jÃ¤Ã¤n laajuus jÃ¤i keskimÃ¤Ã¤rÃ¤istÃ¤ pienemmÃ¤ksi - Ilmatieteen laitoksen tiedote 13.10.2014 ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:mL},content:[{data:{},marks:[],value:mM,nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:de},content:[{data:{},marks:[],value:df,nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Ftiedote\u002F1225864"},content:[{data:{},marks:[],value:"MerijÃ¤Ã¤n laajuus suurempi kuin viime vuosina â silti vÃ¤hemmÃ¤n kuin keskimÃ¤Ã¤rin - Ilmatieteen laitoksen tiedote 2.10.2013 ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:mN},content:[{data:{},marks:[],value:"Haapala, J. 2012. MerijÃ¤Ã¤n vÃ¤heneminen seurausta ilmaston lÃ¤mpenemisestÃ¤ Arktisella alueella. Ilmatieteen laitos, Helsinki. Ilmastokatsaus 09\u002F2012: 6-7. ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}

1,{data:{uri:mN},content:[{data:{},marks:[],value:"Vihma, T. 2012. Miten ilmaston lÃ¤mpeneminen Arktiksessa vaikuttaa Suomen ilmastoon? Ilmatieteen laitos, Helsinki. Ilmastokatsaus 09\u002F2012: 4-5. ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fearthobservatory.nasa.gov\u002FFeatures\u002FSeaIce\u002Fpage1.php"},content:[{data:{},marks:[],value:"NASA Earth Observatory: Sea Ice ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fnsidc.org\u002Farcticseaicenews\u002F"},content:[{data:{},marks:[],value:"US National Snow and Ice Data Center: Arctic Sea Ice News & Analysis ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.ijis.iarc.uaf.edu\u002Fen\u002Fhome\u002Fseaice_extent.htm"},content:[{data:{},marks:[],value:"IJIS: Arctic Sea-ice Monitor ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fpsc.apl.washington.edu\u002Fwordpress\u002Fresearch\u002Fprojects\u002Farctic-sea-ice-volume-anomaly\u002F"},content:[{data:{},marks:[],value:"Polar Science Center: Artic Sea Ice Volume Anomaly, version 2 ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Ftiedote\u002F548248"},content:[{data:{},marks:[],value:"MerijÃ¤Ã¤n vÃ¤heneminen seurausta ilmaston lÃ¤mpenemisestÃ¤ Arktisella alueella - Ilmatieteen laitoksen tiedote 2.10.2012 ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.co2-raportti.fi\u002Findex.php?heading=Mit%C3%A4-merij%C3%A4%C3%A4n-sulaminen-tarkoittaa?&amp;page=blogi&amp;news_id=3529"},content:[{data:{},marks:[],value:"MitÃ¤ merijÃ¤Ã¤n sulaminen tarkoittaa? - tutkija Jouni RÃ¤isÃ¤sen haastattelu CO2-raportissa 25.9.2012 ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Ftiedote\u002F465673"},content:[{data:{},marks:[],value:"Satelliiteista uutta tietoa merijÃ¤Ã¤n paksuudesta maailmanlaajuisesti - Ilmatieteen laitoksen tiedote 10.1.2012 ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:mu},content:[{data:{},marks:[],value:mv,nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Ftiedote\u002F434772"},content:[{data:{},marks:[],value:"Arktinen merijÃ¤Ã¤ vÃ¤henee entistÃ¤ nopeammin - Ilmatieteen laitoksen tiedote 30.9.2011 ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y}],nodeType:p},perspective:[ab,aa],tags:[{sys:{type:b,linkType:d,id:ix}},dA,cf],articleLength:[T],toc:x,publisher:[E]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5xCxbS7sPIfoTC8YADJsWv",type:d,createdAt:"2021-07-08T09:46:30.057Z",updatedAt:"2022-01-04T14:09:46.007Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aZ,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g],title:"Valtamerien pinta nousee satoja vuosia",materialType:M,slug:"valtamerien-pinta-nousee-satoja-vuosia",parent:ce,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Viimeaikaisesta havaitusta meren pinnan kohoamisesta vajaa puolet on aiheutunut jÃ¤Ã¤tikÃ¶iden sulamisesta ja reilu puolet meriveden lÃ¤mpÃ¶laajenemisesta.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Merenpinnan kohoamisen ennustaminen on erittÃ¤in vaikeaa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Meren pinnan korkeuden tulevia muutoksia on paljon vaikeampi ennustaa kuin koko maapallon keskilÃ¤mpÃ¶tilan kehitystÃ¤. Suurta epÃ¤varmuutta aiheuttavat erityisesti seuraavat seikat:",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Meriveden lÃ¤mpÃ¶laajeneminen riippuu paitsi lÃ¤mpÃ¶tilan noususta meren pinnalla myÃ¶s siitÃ¤, kuinka tehokkaasti meren virtaukset siirtÃ¤vÃ¤t lÃ¤mpÃ¶energiaa syvemmÃ¤lle.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"NapajÃ¤Ã¤n sulamiseen vaikuttavat napaseudun paikalliset lÃ¤mpÃ¶tilat ja sademÃ¤Ã¤rÃ¤t. NÃ¤itÃ¤ ilmastomallien on paljon vaikeampi ennustaa kuin maailmanlaajuisia lÃ¤mpÃ¶tiloja.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"VielÃ¤kin vaikeampaa on ennustaa jÃ¤Ã¤n virtausten muutoksia mannerjÃ¤Ã¤tikÃ¶issÃ¤.Â ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Eri tutkimuksissa on saatu varsin erilaisia arvioita meren pinnan nousunopeudelle. HallitustenvÃ¤lisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) arvion mukaan meren pinta nousee 18-59 cm kuluvan vuosisadan loppuun mennessÃ¤",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"BhjXd8HupAIM3dwjU6x9k",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Nousu johtuisi pÃ¤Ã¤osin veden lÃ¤mpÃ¶laajenemisesta. Jos mannerjÃ¤Ã¤tikÃ¶iden virtaukset nopeutuvat voimakkaasti, meren pinta voi kohota nÃ¤itÃ¤ arvioita enemmÃ¤nkin. Korkeimmat arviot ennustavat kahden metrin nousua vuosisadan loppuun mennessÃ¤.",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"3Bg3E0h97PbV9ciKjxHr7X",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Valtamerien pinta nousee pitkÃ¤lle tulevaisuuteen",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Meren pinnan kymmenien senttienkin nousu, jollaista tÃ¤lle vuosisadalle ennustetaan, aiheuttaisi jo paljon tuhoa alavilla rannikkoalueilla. Pahin on kuitenkin edessÃ¤ vasta tulevina vuosisatoina. Vaikka kasvihuonekaasujen pitoisuuksien nousu ilmakehÃ¤ssÃ¤ saataisiinkin joskus pysÃ¤ytettyÃ¤, meren pinnan kohoaminen jatkuisi vielÃ¤ satoja vuosia. TÃ¤mÃ¤ johtuu siitÃ¤, ettÃ¤ mannerjÃ¤Ã¤tikÃ¶iden sulaminen sekÃ¤ lÃ¤mpÃ¶energian siirtyminen meren pinnalta

1syvemmÃ¤lle ovat hitaita tapahtumia.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Esimerkiksi GrÃ¶nlannin jÃ¤Ã¤tikÃ¶n sulaminen nostaa meren pintaa toden teolla vasta vuoden 2100 jÃ¤lkeen. Oheisessa kuvassa esitetyissÃ¤ laskelmissa kasvihuonekaasujen pitoisuuden kasvu loppui kohta vuoden 2100 jÃ¤lkeen. JÃ¤Ã¤tikÃ¶n sulaminen jatkuisi silti vÃ¤hintÃ¤Ã¤nkin vuoteen 3000 saakka ilman merkkiÃ¤ hidastumisesta. Tuohon ajankohtaan mennessÃ¤ GrÃ¶nlannin jÃ¤Ã¤tikÃ¶stÃ¤ vapautunut vesi olisi nostanut merien pintaa 1-6 metrillÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"4eYJ5vU3UsOJlJ9Lr3V34M",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kylmyys suojelee EtelÃ¤mantereen jÃ¤itÃ¤",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Nykyisten ilmastomallien perusteella EtelÃ¤mantereen lÃ¤mpÃ¶tilat pysyvÃ¤t tulevaisuudessakin niin alhaisina, ettei laajaa jÃ¤Ã¤tikÃ¶n sulamista ole odotettavissa. LisÃ¤Ã¤ntyvistÃ¤ lumisateista johtuen jÃ¤Ã¤tikÃ¶n massa pikemminkin kasvaa. Toisaalta jÃ¤Ã¤tikÃ¶n lÃ¤ntinen osa lepÃ¤Ã¤ suureksi osaksi meren pinnan alapuolella olevan kallioperÃ¤n pÃ¤Ã¤llÃ¤. TÃ¤mÃ¤ jÃ¤Ã¤tikÃ¶n osa saattaa aikaa myÃ¶ten osoittautua epÃ¤vakaaksi, jolloin siitÃ¤ lohkeilisi mereen yhÃ¤ enemmÃ¤n jÃ¤Ã¤tÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vedenpaisumuksia on ollut myÃ¶s muinaisuudessa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastohistoria varoittaa, ettÃ¤ meren pinnan nousu on uhkana todellinen. Noin 125 000 vuotta sitten vallinneen lÃ¤mpimÃ¤n ilmastojakson aikana valtamerien pinnan arvioidaan olleen 4-6 metriÃ¤ nykyistÃ¤ korkeammalla. TÃ¤mÃ¤ johtui pÃ¤Ã¤asiassa napajÃ¤Ã¤tikÃ¶istÃ¤ sulaneesta vedestÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"VielÃ¤ muinaisempinakin aikoina valtamerien pinta on seurannut ilmaston vaihtelua. Geologisen aineiston perusteella nÃ¤in oli mm. 320 -260 miljoonaa vuotta sitten, jolloin kylmÃ¤n ilmaston vallitessa ilmakehÃ¤n hiilidioksidipitoisuus oli pieni, vesimassoja sitoutuneina mannerjÃ¤Ã¤tikÃ¶ihin ja valtamerten pinta matalalla. Toisaalta lÃ¤mpimien vaiheiden aikana hiilidioksidin mÃ¤Ã¤rÃ¤ oli suuri ja valtamerten pinta korkealla.",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"3cskjz3b5pwMqPzhdZn4ys",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vesi ei nouse samalla tavalla kaikkialla",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"YllÃ¤ esitetyt ennusteet ovat maailmanlaajuisia keskiarvoja, ja todellisuudessa nousu jakautuu epÃ¤tasaisesti eri merialueille. LÃ¤mpÃ¶laajenemisen vaikutuksessa on eroja. Merien kiertoliikkeen mahdolliset muutokset vaikuttavat alueelliseen meren pinnan tasoon.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"MannerjÃ¤Ã¤tikÃ¶iden sulamisvedet eivÃ¤t jakaudu tasaisesti maailman merille. Suuren jÃ¤Ã¤massan painovoimavaikutus vetÃ¤Ã¤ merivettÃ¤ puoleensa. Kun jÃ¤Ã¤massa sulaa pois, vetovoima heikkenee ja vesi pakenee pois sulavan jÃ¤Ã¤massan ympÃ¤riltÃ¤. Aivan jÃ¤Ã¤massan lÃ¤hialueilla vesi voi siis jopa laskea jÃ¤Ã¤n sulamisen seurauksena.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"GrÃ¶nlannin mannerjÃ¤Ã¤tikÃ¶stÃ¤ vapautuvien sulamisvesien on laskettu nostavan meren pintaa eniten TyynellÃ¤ valtamerellÃ¤ ja etelÃ¤isellÃ¤ pallonpuoliskolla. Sen sijaan ItÃ¤merellÃ¤ GrÃ¶nlannin sulaminen vaikuttaa vain vÃ¤hÃ¤n. Toisaalta EtelÃ¤mantereelta mahdollisesti vapautuva sulamisvesi nostaisi meren pintaa erityisesti pohjoisella pallonpuoliskolla ja myÃ¶s ItÃ¤merellÃ¤. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"3B3F8e4SFDU7GabFL22Ks2",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:de},content:[{data:{},marks:[],value:df,nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}

1,{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.aalto.fi\u002Ffi\u002Fcurrent\u002F\u002Fnews\u002Fview\u002F2012-06-25-002\u002F"},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmaston lÃ¤mpeneminen kahdella asteella saattaa aiheuttaa merkittÃ¤vÃ¤n merenpinnan nousun - Aalto-yliopiston tiedote 25.6.2012 ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fsealevel.colorado.edu\u002F"},content:[{data:{},marks:[],value:"Sea Level Research Group at University of Colorado ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fclimate.nasa.gov\u002FkeyIndicators\u002F#seaLevel"},content:[{data:{},marks:[],value:"Sea Level as a Key Indicator of Global Climate Change at NASA ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.co2-raportti.fi\u002F?heading=Maailman-merien-pinta-laski-viimeisen-vuoden-aikana&amp;page=ilmastouutisia&amp;news_id=3091"},content:[{data:{},marks:[],value:"Maailman merien pinta laski viimeisen vuoden aikana - CO2-raportti ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fojs.tsv.fi\u002Findex.php\u002Ftt\u002Farticle\u002Fview\u002F3855\u002F3639"},content:[{data:{},marks:[],value:"Satelliitti mittaa merten pinnankorkeutta tarkasti - Jouko Launiaisen kirjoitus TieteessÃ¤ tapahtuu -lehden numerossa 8\u002F2010 ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y}],nodeType:p},perspective:[ab,aa],tags:[{sys:{type:b,linkType:d,id:fG}},cf,dA],articleLength:[T],toc:x,publisher:[E]}}],teaserType:K,displayTitle:x}}],perspective:[ab],tags:[fE,eQ,cf,dA]};cf.metadata={tags:[],concepts:[]};cf.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4lB06UhGKIhRKrmpf6Y2Q8",type:d,createdAt:mA,updatedAt:mA,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:I}},locale:g};cf.fields={title:"Valtameret",slug:"valtameret"};cg.metadata={tags:[],concepts:[]};cg.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4I4qRLmrEhvstKApm4lTb1",type:d,createdAt:"2021-07-20T13:14:02.869Z",updatedAt:"2021-10-05T15:06:30.688Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aK,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:I}},locale:g};cg.fields={title:"HallitustenvÃ¤linen ilmastonmuutospaneeli IPCC",slug:"hallitustenvalinen-ilmastonmuutospaneeli-ipcc"};cl.metadata={tags:[],concepts:[]};cl.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5o0GaY5WG9ihJ8ywqz5UGl",type:d,createdAt:nO,updatedAt:nO,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};cl.fields={abbreviation:"PAC13",body:"Pacific Institute for Climate Solutions: Education",link:"http:\u002F\u002Fpics.uvic.ca\u002Feducation"};cm.metadata={tags:[],concepts:[]};cm.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4DqpoLI1blEau73I4S5OdX",type:d,createdAt:nP,updatedAt:nP,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};cm.fields={abbreviation:"CLI12",body:"Climate Insights: Bite Size. External credits and sources. February 15, 2012.",link:"http:\u002F\u002Fpics.uvic.ca\u002Fsites\u002Fdefault\u002Ffiles\u002Fuploads\u002Fbitesize_credits.pdf"};cq.metadata={tags:[],concepts:[]};cq.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"49boLXMRPqJu0l9cOzKz3L",type:d,createdAt:"2021-04-22T14:59:19.836Z",updatedAt:"2021-09-21T11:46:38.572Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:bu}},locale:g};cq.fields={title:"Pacific Institute for Climate Solutions (PICS)",link:"https:\u002F\u002Fpics.uvic.ca\u002F",logo:nQ};cs.metadata={tags:[],concepts:[]};cs.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}}

1,id:"2Pm6zNbobfApWjPQARuu5",type:d,createdAt:"2024-07-22T10:41:45.634Z",updatedAt:"2025-12-17T12:57:50.788Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:V,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};cs.fields={abbreviation:"MER21",body:"MerilÃ¤inen, P., Paunio, M., Kollanus, V., Halonen, J., Tuomisto, J., Virtanen, S., Karvonen, S., Hemminki, E., Kuusipalo, H., Koivula, R., MÃ¤kelÃ¤, H., Huusko, S., Voutilainen, L., HuldÃ©n, L., Raulio, S., KeskimÃ¤ki, I., Partonen, T., MÃ¤nttÃ¤ri, S., Viitanen, A.-K., Kangas, P., Sarlio, S., Lyyra, K., Viljamaa, S., Mukala, K. 2021. Ilmastonmuutos sosiaali- ja terveyssektorilla â Sosiaali- ja terveysministeriÃ¶n ilmastonmuutokseen sopeutumisen suunnitelma (2021â2031). Sosiaali- ja terveysministeriÃ¶n julkaisuja 2021:20, Helsinki. 106 s.",link:"http:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:ISBN:978-952-00-5410-6"};cw.metadata={tags:[],concepts:[]};cw.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1uDZQQGxVYfmjbVS16E2f2",type:d,createdAt:Cn,updatedAt:Cn,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};cw.fields={abbreviation:Co,body:"Suomen kuntaliitto. 2012. Hulevesiopas. 297 s.",link:"http:\u002F\u002Fshop.kunnat.net\u002Fproduct_details.php?p=2714"};cx.metadata={tags:[],concepts:[]};cx.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"oWNH0yFmFgfR6QhgeJkRY",type:d,createdAt:"2021-06-03T13:53:31.676Z",updatedAt:"2025-03-14T13:46:05.455Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ja,revision:ad,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:al}},locale:g};cx.fields={publishedLanguages:[g,ac,Q],title:"Suomen tuleva ilmasto",slug:"suomen-tuleva-ilmasto",parent:CP,subTheme:x,materialType:br,content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastomallien pohjalta arvioidaan, ettÃ¤ keskilÃ¤mpÃ¶tila jatkaa nousuaan. Sateisuus lisÃ¤Ã¤ntyy erityisesti talvella, ja rankkasateet voimistuvat. EtelÃ¤-Suomen lumipeite muuttuu oikukkaammaksi.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5P4qDgGK1nR1zGcXXe3T8J",type:d,createdAt:"2021-10-20T12:54:30.793Z",updatedAt:"2021-12-16T09:34:18.010Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:dk,revision:ad,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:D}},locale:g},fields:{title:"Suomen tuleva ilmasto -teemasivun nostot: artikkelit",visibleTitle:bV,referencingItems:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5LKNjeSPLPYKtGWyvOUOCt",type:d,createdAt:"2021-07-16T07:31:28.110Z",updatedAt:"2023-10-04T13:37:49.820Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:fK,revision:bs,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g,Q,ac],title:"Ennustettu ilmastonmuutos Suomessa",materialType:M,slug:"ennustettu-ilmastonmuutos-suomessa",parent:cx,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutoksen seurauksena Suomen lÃ¤mpÃ¶tilat nousevat, sademÃ¤Ã¤rÃ¤t kasvavat, lumipeiteaika lyhenee ja myÃ¶s routaa on aiempaa vÃ¤hemmÃ¤n. LisÃ¤ksi ItÃ¤meren pinta nousee ja jÃ¤Ã¤peite kutistuu. Laskelmien mukaan ilmasto nÃ¤yttÃ¤Ã¤ muuttuvan enemmÃ¤n talvella kuin kesÃ¤llÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomen ilmaston ennustetaan muuttuvan enemmÃ¤n talvella kuin kesÃ¤llÃ¤",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomen lÃ¤mpÃ¶tila nousee tulevaisuudessa enemmÃ¤n",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:bS,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" ja nopeammin kuin maapallolla keskimÃ¤Ã¤rin ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:id,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". MyÃ¶s sademÃ¤Ã¤rien arvioidaan kasvavan. Talvella muutokset ovat suurempia kuin kesÃ¤llÃ¤. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:du,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:bq},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" Arvioidut muutokset voidaan tiivistÃ¤Ã¤ seuraavasti:",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:"LÃ¤mpÃ¶tila kohoaa",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Etenkin talvilÃ¤mpÃ¶tilat kohoavat ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:id,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:aw,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"LÃ¤mpeneminen on nopeinta Pohjois-Suomessa ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:du,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{}

1,marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Hyvin alhaiset lÃ¤mpÃ¶tilat nÃ¤yttÃ¤vÃ¤t harvinaistuvan.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Hellejaksot yleistyvÃ¤t ja pidentyvÃ¤t.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kaikkein korkeimmat lÃ¤mpÃ¶tilat todennÃ¤kÃ¶isesti kohoavat. ",nodeType:a},{data:{target:bq},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:lf,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kasvukausi pidentyy ja muuttuu lÃ¤mpimÃ¤mmÃ¤ksi ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:id,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:"SademÃ¤Ã¤rÃ¤t kasvavat",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Etenkin talvipuolella vuotta sateet lisÃ¤Ã¤ntyvÃ¤t ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:du,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:bS,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" ja tulevat yhÃ¤ useammin vetenÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:bq},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KesÃ¤llÃ¤ rankkasateet voimistunevat enemmÃ¤n kuin keskimÃ¤Ã¤rÃ¤iset sateet.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Talvella ja kevÃ¤Ã¤llÃ¤ pisimmÃ¤t sateettomat jaksot lyhenevÃ¤t jonkin verran. ",nodeType:a},{data:{target:bq},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:"Lumipeite ja routa vÃ¤henevÃ¤t",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lumipeiteaika lyhenee.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lumen vesiarvo ja paksuus vÃ¤henevÃ¤t.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Routaa on nykyistÃ¤ vÃ¤hemmÃ¤n. ",nodeType:a},{data:{target:bq},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:cu,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:lf,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lauhojen ja sateisten talvien aikana maaperÃ¤ on usein mÃ¤rkÃ¤ ja sen kantavuus on huono ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"7Ag3ltFPljL0sEQENCKmX9",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:aw,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:"Pilvisyys lisÃ¤Ã¤ntyy ja auringonpaiste vÃ¤henee",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Talvista tuleeÂ  entistÃ¤kin pilvisempiÃ¤, ja aurinko paistaa harvemmin ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:bS,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:aw,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KesÃ¤llÃ¤ pilvisyys sÃ¤ilyy suurin piirtein entisellÃ¤Ã¤n tai hiukan vÃ¤henee. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:bS,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:du,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:bq},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:lf,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:"ItÃ¤meren pinnankorkeus nousee ja jÃ¤Ã¤peite supistuu ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomenlahdella vedenkorkeus saattaa kÃ¤Ã¤ntyÃ¤ nousuun, ja PerÃ¤merellÃ¤ meri vetÃ¤ytyy entistÃ¤ hitaammin ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:Id,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"xFG5zgHtmAfDKJz7o5Mlx",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:aw,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"ItÃ¤meren jÃ¤Ã¤peite supistuu ja ohenee ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:Id,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"5EmumzRLJdNOfo1mrMPep7",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:aw,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomen tulevaa ilmastoa on arvioitu useiden ilmastomallien pohjalta",no

1deType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomea koskevat uusimmat arviot tulevasta ilmastosta perustuvat 28 maailmanlaajuisella ilmastomallilla tehtyihin laskelmiin. Mallituloksia esitetÃ¤Ã¤n useammalle kasvihuonekaasuskenaariolle. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:bS,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:cu,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:du,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" Se, kuinka paljon ilmasto muuttuu eli mikÃ¤ tulevaa kehitystÃ¤ kuvaavista kehityspoluista eli skenaarioista toteutuu, riippuu kasvihuonekaasujen maailmanlaajuisten pÃ¤Ã¤stÃ¶jen mÃ¤Ã¤rÃ¤stÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Uusimpia kasvihuonekaasuskenaarioita kutsutaan nimellÃ¤ RCP-skenaariot (representative concentration pathways eli pitoisuuksien kehityskulun skenaariot). Eri skenaarioissa kasvihuonekaasujen maailmanlaajuisten pÃ¤Ã¤stÃ¶jen oletetaan kehittyvÃ¤n seuraavasti:",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"RCP8.5-skenaario: kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jen kasvu jatkuu nopeana tulevaisuudessakin. ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"RCP6.0-skenaario: pÃ¤Ã¤stÃ¶t pysyvÃ¤t aluksi suunnilleen nykyisellÃ¤ tasollaan mutta ovat myÃ¶hemmin tÃ¤llÃ¤ vuosisadalla melko suuria. ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"RPC4.5-skenaario: pÃ¤Ã¤stÃ¶t kasvavat aluksi hieman mutta kÃ¤Ã¤ntyvÃ¤t laskuun vuoden 2040 tienoilla. ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"RPC2.6-skenaario: pÃ¤Ã¤stÃ¶t kÃ¤Ã¤ntyvÃ¤t jyrkkÃ¤Ã¤n laskuun jo vuoden 2020 jÃ¤lkeen ja ovat vuosisatamme lopulla lÃ¤hellÃ¤ nollatasoa. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:du,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"6awiQtHaBOsiN5UB6uqhCw",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"4MF8s1JjgNy77brtuZrVv4",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutosennusteissa annetaan arvio, kuinka paljon lÃ¤mpÃ¶tila, sademÃ¤Ã¤rÃ¤ tai joku muu ilmastosuure muuttuu perusjaksoon eli vuosien 1981â2010 keskiarvoon verrattuna. Arviot ulottuvat vuoden 2100 tienoille. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:bS,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:du,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" Uudet mallitulokset nÃ¤yttÃ¤vÃ¤t Suomen kesien lÃ¤mpenevÃ¤n jonkin verran aiempaa arvioitua enemmÃ¤n, mutta sen sijaan sademÃ¤Ã¤rÃ¤n muutosarviot eivÃ¤t ole juuri muuttuneet entisistÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:du,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{sys:{type:b,linkType:d,id:"47gqEzCceYJz6ZP8iIwxTl"}},{sys:{type:b,linkType:d,id:"6Bh6VEGJsYwdcK1B4HSVjC"}}],externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:lg},content:[{data:{},marks:[],value:lh,nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:ef},content:[{data:{},marks:[],value:ie,nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:Ie},content:[{data:{}

1,marks:[],value:If,nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:if0},content:[{data:{},marks:[],value:Ig,nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:eG},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmatieteen laitos: Ilmastonmuutosarviot ja asiantuntijapalvelu sopeutumistutkimuksia varten ACCLIM (hankesivut) ",nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:if0},content:[{data:{},marks:[],value:Ig,nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fcdn.fmi.fi\u002Flegacy-fmi-fi-content\u002Fdocuments\u002Fsopeutumisseminaari_280207.pdf"},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastoarviot: epÃ¤varmuudet ja todennÃ¤kÃ¶isyydet -seminaariesitelmÃ¤n esitysaineistot (PDF 935 kt) ",nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},perspective:[aa],tags:[fE],articleLength:[az],toc:x,modifiedDate:"2017-04-12",publisher:[E]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5eovUv7JuWUncqR8nRxFD2",type:d,createdAt:"2021-07-16T08:06:25.786Z",updatedAt:"2023-10-04T13:41:24.866Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:dC,revision:H,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g],title:"LÃ¤mpÃ¶tilat kohoavat",materialType:M,slug:"lampotilat-kohoavat",parent:cx,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jen jatkuva maailmanlaajuinen kasvu voi nostaa Suomen keskilÃ¤mpÃ¶tiloja ennen vuosisadan loppua jopa noin kuudella asteella. Jos pÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ saadaan rajoitettua tehokkaasti, lÃ¤mpeneminen saattaa jÃ¤Ã¤dÃ¤ noin kahteen asteeseen. Talvet lÃ¤mpenevÃ¤t Suomessa enemmÃ¤n kuin kesÃ¤t.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vuoden keskilÃ¤mpÃ¶tila Suomessa nousee",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vuoden 2030 vaiheille lÃ¤mpÃ¶tila nousee eri kasvihuonekaasuskenaarioiden eli kehityspolkujen mukaan suunnilleen yhtÃ¤ nopeasti. Tuolloin Suomen vuotuinen keskilÃ¤mpÃ¶tila olisi noussut jaksoon 1981â2010 verrattuna noin 1,5â2 asteella (kuva 1). ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:bS,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vuosisadan loppupuolella lÃ¤mpenemisen vauhtiin vaikuttavat voimakkaasti kasvihuonekaasujen pÃ¤Ã¤stÃ¶t. PÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ erittÃ¤in tehokkaasti rajoittamalla (RCP2.6-skenaario) lÃ¤mpeneminen on mahdollista tÃ¤llÃ¶in rajata noin kahteen asteeseen (verrattuna jaksoon 1981â2010), eikÃ¤ lÃ¤mpeneminen jatkuisi enÃ¤Ã¤ vuosisadan loppupuolella. Jos pÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ onnistutaan rajoittamaan kohtuullisesti, lÃ¤mpÃ¶tilan nousu yltÃ¤Ã¤ 3â4 asteeseen (RCP4.5, RCP6.0) ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:bS,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". RCP4.5-skenaarion toteutuminen toisi Keski-Suomen lÃ¤mpÃ¶tilat lÃ¤helle Puolan nykyistÃ¤ ilmastoa ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:ig,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Jos pÃ¤Ã¤stÃ¶t sen sijaan jatkavat kasvuaan nopealla tahdilla (hyvin suurten pÃ¤Ã¤stÃ¶jen RCP8.5-skenaario) lÃ¤mpÃ¶tila kohoaa Suomessa jopa noin 6 astetta vuosisadan loppuun mennessÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:bS,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Se tarkoittaisi sitÃ¤, ettÃ¤ 2080-luvulla Keski-Suomessa vallitsisi samankaltainen lÃ¤mpÃ¶tilailmasto kuin Unkarissa tÃ¤llÃ¤ hetkellÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:ig,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{}

1,marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"1hZM4FbE9L82gf1hoI1ItX",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"LÃ¤mpeneminen on voimakkainta talvella",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"LÃ¤mpÃ¶tila kohoaa Suomessa ilmastonmuutoksen myÃ¶tÃ¤ kaikkina vuodenaikoina (kuva 2). Eniten nousevat kuitenkin talvilÃ¤mpÃ¶tilat. LÃ¤mpÃ¶tila kohoaa talvella lÃ¤hes kaksi kertaa niin paljon kuin kesÃ¤llÃ¤. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:bS,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" Pohjois-Suomessa talven keskilÃ¤mpÃ¶tila nousee jonkin verran nopeammin kuin maan etelÃ¤osissa (taulukko 1) ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:ig,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:eH,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:ih,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vuosisadan loppuun mennessÃ¤ Suomen talvien arvioidaan lÃ¤mpenevÃ¤n RCP4.5-skenaarion (melko pienet pÃ¤Ã¤stÃ¶t) toteutuessa keskimÃ¤Ã¤rin noin 4 astetta ja RCP8.5-skenaarion (hyvin suuret pÃ¤Ã¤stÃ¶t) mukaan noin 7 astetta. Eri ilmastomallien antamien tulosten vÃ¤lillÃ¤ on kuitenkin suuria eroja. Esimerkiksi tammikuussa RCP8.5-skenaariota vastaava lÃ¤mpeneminen saattaa mallista riippuen jÃ¤Ã¤dÃ¤ vain noin 4 asteeseen tai nousta jopa yli 11 asteen. KeskimÃ¤Ã¤rÃ¤inen arvio tammikuun lÃ¤mpÃ¶tilan nousulle on noin 8 astetta. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:bS,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"7qARTQczgBDQKqhIubI3i5",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"PakkaspÃ¤ivÃ¤t eli pÃ¤ivÃ¤t, jolloin vuorokauden alin lÃ¤mpÃ¶tila jÃ¤Ã¤ nollan alapuolelle, kÃ¤yvÃ¤t Suomessa entistÃ¤ harvinaisemmiksi, kun ilmasto lÃ¤mpenee ja talven alimmat lÃ¤mpÃ¶tilat kohoavat ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:ih,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". KireÃ¤t pakkaset vÃ¤henevÃ¤t, mutta nollapistepÃ¤ivÃ¤t, jolloin lÃ¤mpÃ¶tila vaihtelee pakkasen ja suojasÃ¤Ã¤n vÃ¤lillÃ¤, yleistyvÃ¤t aluksi koko maassa, pohjoisessa ja idÃ¤ssÃ¤ myÃ¶hemminkin. Vuosisadan loppupuolella talvien lyhenemisen ja lÃ¤mpenemisen vuoksi nollapistepÃ¤ivien vuotuinen mÃ¤Ã¤rÃ¤ on suur

1immassa osassa maata nykyistÃ¤ pienempi. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:eH,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:ih,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KesÃ¤t muuttuvat helteisemmiksi",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vuosisadan loppuun mennessÃ¤ kesÃ¤n keskilÃ¤mpÃ¶tilojen ennakoidaan Suomessa nousevan RCP4.5-skenaarion toteutuessa keskimÃ¤Ã¤rin noin 3 asteella ja RCP8.5-skenaarion mukaan noin 5 asteella (jaksoon 1981â2010 verrattuna) (kuva 2) ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:bS,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". KesÃ¤llÃ¤ lÃ¤mpenemisessÃ¤ ei ilmastomallien mukaan ole suurta eroa maan eri osien vÃ¤lillÃ¤ (taulukko 1). ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:ig,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:eH,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tulevaisuuden kesinÃ¤ kuumat pÃ¤ivÃ¤t yleistyvÃ¤t ja kuumat jaksot pitenevÃ¤t. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:li,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:eH,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" HellepÃ¤ivien mÃ¤Ã¤rÃ¤n arvioidaan kolmin- tai nelinkertaistuvan ennen vuosisadan loppua.  Kuluvan vuosisadan lopulla hyvin kuumia pÃ¤iviÃ¤, jolloin vuorokauden keskilÃ¤mpÃ¶tila ylittÃ¤Ã¤ 24 astetta, arvioidaan esiintyvÃ¤n jo useammin kuin joka toinen vuosi. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"3Pnpr1UdkCderPjJKY3VYF",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:li,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Arvioiden mukaan vuoden 2010 erittÃ¤in lÃ¤mpimÃ¤n heinÃ¤kuun kaltainen tai vielÃ¤ lÃ¤mpimÃ¤mpi heinÃ¤kuu voidaan kokea vuosisadan puolivÃ¤lin muuttuneessa ilmastossa jopa kerran 10â15 vuodessa. On varsin todennÃ¤kÃ¶istÃ¤, ettÃ¤ vuoteen 2050 mennessÃ¤ Suomessa esiintyisi 80 prosentin todennÃ¤kÃ¶isyydellÃ¤ ainakin yksi vÃ¤hintÃ¤Ã¤n yhtÃ¤ lÃ¤mmin heinÃ¤kuu. ",nodeType:a},{data:{target:Cx},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:li,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"5karj0RVhtGOgNEParriSb",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"MyÃ¶s kevÃ¤Ã¤t ja syksyt lÃ¤mpenevÃ¤t",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Arviot tulevaisuuden kevÃ¤Ã¤llÃ¤ ja syksyllÃ¤ esiintyvistÃ¤ lÃ¤mpÃ¶tiloista ovat hyvin toistensa kaltaisia. LÃ¤mpenevÃ¤Ã¤ on odotettavissa nÃ¤inÃ¤kin vuodenaikoina. Vuosisadan loppupuolella keskimÃ¤Ã¤rÃ¤iset lÃ¤mpÃ¶tilat nousevat kevÃ¤Ã¤llÃ¤ ja syksyllÃ¤ melko pienten pÃ¤Ã¤stÃ¶jen RCP4.5-skenaariossa noin 3 astetta jaksoon 1981â2010 verrattuna. Hyvin suurten pÃ¤Ã¤stÃ¶jen RCP8.5-skenaariota vastaava lÃ¤mpÃ¶tilan nousu olisi vastaavasti noin 5 astetta (kuva 2). ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:bS,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Muutokset ovat samansuuntaisia sekÃ¤ Pohjois- ettÃ¤ EtelÃ¤-Suomessa (taulukko 1) ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:eH,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomen lÃ¤mpÃ¶tila nousee enemmÃ¤n kuin maapallolla keskimÃ¤Ã¤rin",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutos nostaa Suomen ja muiden pohjoisten alueiden lÃ¤mpÃ¶tilaa enemmÃ¤n kuin maapallolla keskimÃ¤Ã¤rin. TÃ¤hÃ¤n vaikuttavat useat tekijÃ¤t ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"40V0WHzXMnCWFTgvZig7i6",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"3AJ3ERluHnOHikJ0cPovaO",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"1z3dugxQPR51TG1H3iNKe6",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:vi,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Maa-alueet, joita pohjoisella pallonpuoliskolla on enemmÃ¤n kuin etelÃ¤isellÃ¤, lÃ¤mpenevÃ¤t voimakkaammin kuin meret. ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{}

1,marks:[],value:"Pohjoisella napa-alueella lumi- ja jÃ¤Ã¤peitteiden kutistuminen vÃ¤hentÃ¤Ã¤ auringonsÃ¤teilyn heijastumista avaruuteen. ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pohjoisen napa-alueen meret pysyvÃ¤t nykyistÃ¤ kauemmin jÃ¤Ã¤ttÃ¶minÃ¤ syksyllÃ¤ ja alkutalvesta, jolloin merestÃ¤ siirtyy lÃ¤mpÃ¶Ã¤ ja kosteutta ilmakehÃ¤Ã¤n.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"LÃ¤mmenneen ilmakehÃ¤n vesihÃ¶yrypitoisuus kasvaa: ilmavirtausten napa-alueille tuoma lisÃ¤kosteus tiivistyy vesipisaroiksi ja jÃ¤Ã¤kiteiksi, mistÃ¤ vapautuu runsaasti lÃ¤mpÃ¶Ã¤. Samalla pilvisyys lisÃ¤Ã¤ntyy, mikÃ¤ hillitsee lÃ¤mpÃ¶sÃ¤teilyn karkaamista avaruuteen. ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomessa lÃ¤mpÃ¶tila myÃ¶s nousee nopeasti. Nousu 1,5â2 kertaa niin nopeaa kuin maapallolla keskimÃ¤Ã¤rin. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:id,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmaston luontainen vaihtelu sÃ¤ilyy",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vaikka lÃ¤mpÃ¶tilat kohoavat tulevaisuudessa, Suomen ilmastolle tyypillinen luontainen vaihtelu vuosien vÃ¤lillÃ¤ sÃ¤ilyy. MyÃ¶s tulevaisuudessa voi siis joskus esiintyÃ¤ tavallista viileÃ¤mpiÃ¤ kesiÃ¤ tai hyvin kylmiÃ¤ talvia. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:eH,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{sys:{type:b,linkType:d,id:"6xkCkLOEUUxOg0plWOpjoE"}}],externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:lg},content:[{data:{},marks:[],value:lh,nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:ef},content:[{data:{},marks:[],value:ie,nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fenergia.fi\u002Ffiles\u002F1429\u002FKimmo_Ruosteenoja.pdf"},content:[{data:{},marks:[],value:"Ruosteenoja, K. 2017. Ilmastonmuutos â miten ja millaista tulevaisuutta mallit ennustavat? YleistyvÃ¤tkÃ¶ Ã¤Ã¤ri-ilmiÃ¶t? Esitys Energiateollisuuden ympÃ¤ristÃ¶tutkimusseminaarissa 25.1.2017. 24 s. ",nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:Ie},content:[{data:{}

1,marks:[],value:If,nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:if0},content:[{data:{},marks:[],value:Ih,nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:eG},content:[{data:{},marks:[],value:Ii,nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Flampotila"},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmatieteen laitos: LÃ¤mpÃ¶tilan erikoisuuksia ",nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Fajankohtaista\u002F395233246"},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomen ilmaston ennustetaan muuttuvan enemmÃ¤n talvella kuin kesÃ¤llÃ¤ - Ilmatieteen laitoksen tiedote 9.8.2017 ",nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},perspective:[aa],tags:[aD],articleLength:[T],toc:x,modifiedDate:Ij,publisher:[E,kU]}},ba,fo,{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5OX5e3JdnNzs1XE88UtvfZ",type:d,createdAt:"2021-07-16T10:11:04.770

1Z",updatedAt:"2022-01-03T13:13:26.506Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:eO,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g,Q,ac],title:"Lumi vÃ¤henee Suomessa",materialType:M,slug:"lumi-vahenee",parent:cx,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmaston lÃ¤mmetessÃ¤ lumipeite jÃ¤Ã¤ ohuemmaksi ja luminen vuodenaika lyhenee. EtelÃ¤- ja LÃ¤nsi-Suomessa lumiset pÃ¤ivÃ¤t saattavat tÃ¤llÃ¤ vuosisadalla vÃ¤hentyÃ¤ alle puoleen nykyisestÃ¤. Vaikka lumipeite keskimÃ¤Ã¤rin hupenee, esiintyy runsaslumisia talvia myÃ¶s jatkossa, mutta sitÃ¤ harvemmin mitÃ¤ pidemmÃ¤lle tulevaisuuteen mennÃ¤Ã¤n.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lumipeite ohenee ja lumisten pÃ¤ivien mÃ¤Ã¤rÃ¤ vÃ¤henee",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kun ilmasto lÃ¤mpenee, entistÃ¤ suurempi osa talven sateista lankeaa vetenÃ¤ ja pienempi lumena. Samaan aikaan suojasÃ¤Ã¤t yleistyvÃ¤t, mikÃ¤ sulattaa lumia. Lumisten pÃ¤ivien mÃ¤Ã¤rÃ¤n ja lumen vesiarvon muutoksista on esitetty  malliennuste kuvassa 1. Lumen vesiarvo kuvaa hyvin lumen paksuutta ja massaa.",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:Ik,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"EtelÃ¤-Suomessa lumiset pÃ¤ivÃ¤t voivat vÃ¤hentyÃ¤ sadan vuoden aikana vajaaseen puoleen (kuvan 1Â vasemmanpuoleinen kartta). Lumipeitteen keskimÃ¤Ã¤rÃ¤inen massa pienenisi vielÃ¤kin enemmÃ¤n, 80-90 % (kuvan 1Â oikeanpuoleinen kartta).",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pohjois-Suomessa sademÃ¤Ã¤rien lisÃ¤Ã¤ntyminen talvikuukausina kumoaa osittain lÃ¤mpenemisen vaikutusta. SiellÃ¤ lumipeite ei  vÃ¤hene yhtÃ¤ jyrkÃ¤sti kuin etelÃ¤ssÃ¤. Kuitenkin pohjoisessakin lumipÃ¤ivÃ¤t  vÃ¤henisivÃ¤t 20-30 % ja lumipeitteen massasta menetettÃ¤isiin 40-70 %.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"4rO6FzNJK87DFrXCZ7kSiZ",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"PysyvÃ¤ lumipeite sataa vuosisadan lopulla vain Lapissa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Varsinkin EtelÃ¤- ja LÃ¤nsi-Suomessa lunta on tulevaisuudessa talvella vain ajoittain, samaan tapaan kuin nykyÃ¤Ã¤n marraskuussa. YksittÃ¤isiÃ¤ kovia, yhteiskunnan toimintaa jÃ¤rkyttÃ¤viÃ¤ lumipyryjÃ¤ esiintyy kyllÃ¤ tulevaisuudessakin aina joskus. Useimmiten satanut lumi kuitenkin sulaa pian pois.",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:Il,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"5TB5T4GmtLD3y6rMFRoU0L",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lappiin sentÃ¤Ã¤n saataisiin talveksi pysyvÃ¤ lumi vielÃ¤ vuosisadan lopullakin, joskin luminen aika lyhenisi sekÃ¤ syksystÃ¤ ettÃ¤ kevÃ¤Ã¤stÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lumen mÃ¤Ã¤rÃ¤n ennustaminen on epÃ¤varmaa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Esitetyt ennusteet perustuvat pessimistiseen A2-kasvihuonekaasuskenaarioon. MikÃ¤li pÃ¤Ã¤stÃ¶jen rajoituksissa onnistutaan, tulevaisuus ei olisi aivan nÃ¤in vÃ¤hÃ¤luminen.Skenaarioitten vÃ¤liset erot tosin tulevat nÃ¤kyviin vasta vuosisadan puolivÃ¤lin tienoilla ja jÃ¤lkeen.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KÃ¤ytÃ¤nnÃ¶ssÃ¤ eri mallien ennustukset lÃ¤mpenemisen voimakkuudesta ja sademÃ¤Ã¤rien muutoksista poikkeavat toisistaan. T

1Ã¤mÃ¤ tuo oman epÃ¤varmuutensa myÃ¶s lumen hupenemisvauhtiin.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"MyÃ¶s keskiskenaarioiden (A1B) mukainen lÃ¤mpeneminen vÃ¤hentÃ¤Ã¤ lumen mÃ¤Ã¤rÃ¤Ã¤ jo tulevina vuosikymmeninÃ¤. Vaikka lumipeite keskimÃ¤Ã¤rin hupenee, esiintyy runsaslumisia talvia myÃ¶s jatkossa, mutta sitÃ¤ harvemmin mitÃ¤ pidemmÃ¤lle tulevaisuuteen mennÃ¤Ã¤n. Lumipeitteen oikukas kÃ¤yttÃ¤ytyminen ilmenee selvemmin EtelÃ¤- kuin Pohjois-Suomessa.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:eG},content:[{data:{},marks:[],value:lj,nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Fc\u002Fdocument_library\u002Fget_file?uuid=9caab1a3-65a4-4214-b996-5a710ae01c34&amp;groupId=30106"},content:[{data:{},marks:[],value:"Lumiolojen muutokset Pohjois-Euroopassa (PDF-tiedosto 82306 kt) ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Fc\u002Fdocument_library\u002Fget_file?uuid=4268309b-38cc-4046-af31-77917628316e&amp;groupId=30106"},content:[{data:{},marks:[],value:"Lumiolojen muutokset -seminaariesitelmÃ¤n (RÃ¤isÃ¤nen ja Eklund) esitysaineisto ( (PDF, 698 kt) ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y}],nodeType:p},perspective:[aa],tags:[aY,{sys:{type:b,linkType:d,id:ii}}],articleLength:[az],toc:x,publisher:[E]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2JSf5HHzm3QwVjIxiLflD8",type:d,createdAt:"2021-07-16T11:07:27.430Z",updatedAt:"2022-04-29T12:42:53.153Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:dB,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g,Q,ac],title:"Talvella enemmÃ¤n pilviÃ¤ ja vÃ¤hemmÃ¤n aurinkoa",materialType:M,slug:"talvella-enemman-pilvia-ja-vahemman-aurinkoa",parent:cx,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmaston lÃ¤mmetessÃ¤ talvet muuttuvat pilvisemmiksi ja aurinkoa nÃ¤hdÃ¤Ã¤n entistÃ¤kin harvemmin. KesÃ¤llÃ¤ muutokset ovat vÃ¤hÃ¤isiÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Talvista tulee pimeÃ¤mpiÃ¤",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"AuringonsÃ¤teilyn mÃ¤Ã¤rÃ¤n muutoksia eri vuodenaikoina on esitetty kuvan 1 kartoilla. Talviaikaan Suomessa ja muuallakin Pohjois-Euroopassa on tulevaisuudessa entistÃ¤ pilvisempÃ¤Ã¤ ja sen tÃ¤hden maan pinnalle saadaan nykyistÃ¤ vÃ¤hemmÃ¤n auringon sÃ¤teilyÃ¤.  Pudotus olisi 10-15 prosentin luokkaa.",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"3GtcKPr0I7wE7TLyWnWzU2",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" Talvien harmautta korostaa vielÃ¤ valoa heijastavan lumipeitteen kÃ¤yminen yhÃ¤ harvinaisemmaksi.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sopusoinnussa sÃ¤teilyn muutosten kanssa mallit ennustavat myÃ¶s pilvisyyden talviaikaan selvÃ¤sti lisÃ¤Ã¤ntyvÃ¤n (ei kuvaa). Pilvisyys on meillÃ¤ jo tÃ¤tÃ¤ nykyÃ¤ alkutalven aikana 80 prosentin luokkaa. Pilvisyyden ennustettu, jopa viiden prosenttiyksikÃ¶n lisÃ¤Ã¤ntyminen vÃ¤hentÃ¤isi nÃ¤in selkeÃ¤n taivaan osuutta neljÃ¤nneksellÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KesÃ¤aikaan aurinkoa saataneen Suomessa tulevaisuudessa suunnilleen yhtÃ¤ paljon kuin nykyisinkin. Laajoilla alueilla Keski-Euroopassa sÃ¤teilyn mÃ¤Ã¤rÃ¤ sen sijaan lisÃ¤Ã¤ntyisi 5-10 prosenttia.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tulokset vaihtelevat malleittain",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Eri mallien tulokset poikkeavat toisistaan jonkin verran. Mallitulosten vÃ¤lisiÃ¤ eroja on havainnollistettu kuvassa 2. Esimerkiksi helmikuussa paras arvio eli mallitulosten keskiarvo johtaisi sÃ¤teilyn mÃ¤Ã¤rÃ¤n vÃ¤hentymiseen 13 prosentilla, ja 90 prosentin todennÃ¤kÃ¶isyydellÃ¤ sÃ¤teilymÃ¤Ã¤rÃ¤n muutos osuuÂ  haarukkaan -32... +5 prosenttia.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Talvikuukausina mallit ovat kohtuullisen yksimielisiÃ¤ auringonpaisteen vÃ¤hentymisestÃ¤ â sÃ¤teilyn mÃ¤Ã¤rÃ¤n putoamisen todennÃ¤kÃ¶isyys on 80-90 prosenttia. KesÃ¤kuukausina taas noin puolet malleista ennustaa sÃ¤teilyn mÃ¤Ã¤rÃ¤Ã¤n pientÃ¤ lisÃ¤ystÃ¤, toinen puoli pudotusta. Syys-lokakuussa sÃ¤teilyn mÃ¤Ã¤rÃ¤ lisÃ¤Ã¤ntyisi 70-80 prosentin todennÃ¤kÃ¶isyydellÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"4MzsGEfNQCZ3zxHg4SSRPn",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{target:{sys:{id:"3GTG6bfAGKLenH54VWQbro",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}

1,{data:{uri:ef},content:[{data:{},marks:[],value:ie,nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:eG},content:[{data:{},marks:[],value:lj,nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Filmastonmuutoksen-vaikutus"},content:[{data:{},marks:[],value:"VielÃ¤kÃ¶ aurinko aurinko paistaa kun ilmasto muuttuu? ",nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},perspective:[aa],tags:[{sys:{type:b,linkType:d,id:ii}},iS],articleLength:[az],toc:x,publisher:[E]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5eoNFkAX0JkbpE8CR8Kkvo",type:d,createdAt:"2021-07-14T12:37:45.997Z",updatedAt:"2022-01-03T13:13:00.859Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:eo,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g,Q,ac],title:"Routakerros ohenee",materialType:M,slug:"routakerros-ohenee",parent:cx,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmaston lÃ¤mmetessÃ¤ maaperÃ¤ ei enÃ¤Ã¤ jÃ¤Ã¤dy yhtÃ¤ syvÃ¤lle kuin nykyÃ¤Ã¤n. Lounaissaaristosta routa katoaa tavanomaisina talvina lÃ¤hes kokonaan.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmaston lÃ¤mmetessÃ¤ maa ei enÃ¤Ã¤ jÃ¤Ã¤dy yhtÃ¤ paksulti kuin tÃ¤tÃ¤ nykyÃ¤",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kuvassa on esitetty, kuinka paljon lumettoman maan ",nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.ilmatieteenlaitos.fi\u002Filmakeha-abc?term=Routa"},content:[{data:{},marks:[],value:"routa ",nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:"suhteellisesti ottaen vÃ¤henee, jos ilmaston lÃ¤mpeneminen toteutuu sellaisena kuin mitÃ¤ mallit keskimÃ¤Ã¤rin ennustavat. Muutos on selvempi etelÃ¤ssÃ¤ kuin pohjoisessa. Lapissa routakerros ohenee vuosisadan puolivÃ¤liin tultaessa noin neljÃ¤nneksellÃ¤, vuosisadan loppupuolella jo 30-40 %. EtelÃ¤-Suomen sisÃ¤maassa routaa on vuosisadan lopulla vajaa puolet nykyisestÃ¤. Lounaissaaristossa maa olisi talvisinkin enimmÃ¤n aikaa sula.",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:Ik,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:Il,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tulevaisuudessakin roudan mÃ¤Ã¤rÃ¤ kuitenkin vaihtelee vuodesta toiseen, sen mukaan miten pakkaset kunakin talvena paukkuvat. Kuvan kartat esittÃ¤vÃ¤t tilannetta lÃ¤mpÃ¶tiloiltaan tyypillisenÃ¤ talvena. KylmimpinÃ¤ talvina maan pintakerros jÃ¤Ã¤tyisi tulevaisuudessakin ulkosaaristoa myÃ¶ten.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Mallitulosten vÃ¤lillÃ¤ eroja",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kuvan laskelman pohjana on kÃ¤ytetty mallien keskimÃ¤Ã¤rin ennustamaa lÃ¤mpÃ¶tilan kohoamista, ja kyseessÃ¤ on myÃ¶s kolmen kasvihuonekaasuskenaarion keskiarvo. Todellisuudessa sekÃ¤ eri kasvihuonekaasuskenaarioissa ettÃ¤ mallien ennusteissa on eroja, mikÃ¤ tuo tuloksiin epÃ¤varmuutta.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Roudan mÃ¤Ã¤rÃ¤ riippuu myÃ¶s lumikerroksen paksuudesta",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Nyt esitetty laskelma pÃ¤tee ainoastaan lumettomilla alueilla, esimerkiksi lentokentillÃ¤ ja pÃ¤Ã¤teillÃ¤. TÃ¤llaisilla alueilla suurin talven aikana esiintyvÃ¤ roudan paksuus riippuu maalajista ja kertyneestÃ¤ pakkassummasta.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kuvan perusteella ei voida pÃ¤Ã¤tellÃ¤, miten paljon routaa esiintyy esimerkiksi pelloilla ja metsissÃ¤. SiellÃ¤ lumipeite toimii tehokkaana lÃ¤mmÃ¶neristeenÃ¤. Maa ei nÃ¤in jÃ¤Ã¤dy yhtÃ¤ syvÃ¤lle kuin niillÃ¤ alueilla, joilta lumet aurataan tai lapiodaan pois.Â ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"3gKcRSLZIfVhXdtMAah1wB",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}

1,{data:{uri:eG},content:[{data:{},marks:[],value:lj,nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Fc\u002Fdocument_library\u002Fget_file?uuid=94380b0f-96a0-4845-9048-40a089ac0a91&amp;groupId=30106"},content:[{data:{},marks:[],value:"Roudan paksuus lumettomilla alueilla ilmaston lÃ¤mmetessÃ¤ (PDF 792 kt) ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Fc\u002Fdocument_library\u002Fget_file?uuid=9fcb2f08-dd34-4a9e-bb65-0cb245d4a023&amp;groupId=30106"},content:[{data:{},marks:[],value:"Tuulet ja routa - seminaariesitelmÃ¤nesitysaineisto (pdf) ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:sI},content:[{data:{},marks:[],value:sJ,nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y}],nodeType:p},perspective:[aa],tags:[{sys:{type:b,linkType:d,id:"2rFmoVdcef6UMEiCO34YVw"}},fS],articleLength:[az],toc:x,publisher:[E]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"BjZp8ucvcuF5M9mwyfNf4",type:d,createdAt:"2021-07-14T12:17:20.168Z",updatedAt:"2022-01-03T13:12:51.834Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:cQ,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g],title:"MaaperÃ¤ kuivuu",materialType:M,slug:"maapera-kuivuu",parent:cx,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutos kuivattaa Suomen maaperÃ¤Ã¤, koska lÃ¤mpeneminen lisÃ¤Ã¤ haihtumista. Eniten maaperÃ¤ kuivuu kevÃ¤isin. ErittÃ¤in kuivia kesiÃ¤ voi esiintyÃ¤ tulevaisuudessa jopa 2â3 vuotena vuosikymmenessÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"MaaperÃ¤Ã¤ kuivattaa lisÃ¤Ã¤ntyvÃ¤ haihtuminen",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutoksen myÃ¶tÃ¤ maaperÃ¤n pintakerros muuttuu tÃ¤mÃ¤n vuosisadan aikana Suomessa keskimÃ¤Ã¤rin entistÃ¤ kuivemmaksi. Samanlainen kehitys on nÃ¤htÃ¤vissÃ¤ lÃ¤hes kaikkialla Euroopassa. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:eI,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" MaaperÃ¤n pintakerroksen kosteussisÃ¤ltÃ¶ on tÃ¤rkeÃ¤ veden lÃ¤hde puille ja muille kasveille, jotka ottavat kasvuun tarvitsemansa veden pÃ¤Ã¤osin enintÃ¤Ã¤n muutaman kymmenen senttimetrin syvyydeltÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vaikka sademÃ¤Ã¤rÃ¤t Suomessa ilmaston muuttuessa kasvavat ",nodeType:a},{data:{target:aC},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:", niin lÃ¤mpÃ¶tilojen noustessa vettÃ¤ myÃ¶s haihtuu maaperÃ¤stÃ¤ aiempaa tehokkaammin. TÃ¤mÃ¤ kuivattaa maaperÃ¤Ã¤. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:eI,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KevÃ¤Ã¤t kuivuvat eniten",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmaston lÃ¤mpenemisen vuoksi maaperÃ¤ keskimÃ¤Ã¤rin kuivuu Suomessa kaikkina vuodenaikoina, mutta selvÃ¤sti eniten kevÃ¤Ã¤llÃ¤ (kuva 1) ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:eI,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:lk,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Pohjoisessa maa kuivuu suhteellisesti eniten toukokuussa ja etelÃ¤ssÃ¤ huhtikuussa. Vuosisadan loppupuolella kuivumista on odotettavissa EtelÃ¤-Suomessa myÃ¶s maaliskuussa sekÃ¤ varsinaisina talvikuukausina (joulu-helmikuussa). SyynÃ¤ maaperÃ¤n kevÃ¤iseen kuivuuteen on se, ettÃ¤ lunta ja routaa esiintyy entistÃ¤ vÃ¤hemmÃ¤n ja ne sulavat lÃ¤mpimÃ¤mmÃ¤ssÃ¤ ilmastossa entistÃ¤ aikaisemmin. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:lk,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{}

1,marks:[],value:" Vaikka maaperÃ¤ keskimÃ¤Ã¤rin kuivuukin, niin se voi silti ajoittain olla hyvinkin mÃ¤rkÃ¤ runsastuvien sateiden ",nodeType:a},{data:{target:aC},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" takia, etenkin talvisin.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"4a9sUW4WutxUzNVMxd4rV9",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"ErittÃ¤in kuivat kesÃ¤t yleistyvÃ¤t",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KesÃ¤llÃ¤kin maaperÃ¤ Suomessa keskimÃ¤Ã¤rin kuivuu, vaikka muutos kuivaan suuntaan onkin melko pieni ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:eI,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". KesÃ¤ on Suomessa sateisin vuodenaika, ja tulevaisuudessa kesÃ¤iset sademÃ¤Ã¤rÃ¤t todennÃ¤kÃ¶isemmin hieman kasvavat kuin vÃ¤henevÃ¤t ",nodeType:a},{data:{target:aC},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". LisÃ¤Ã¤ntyvÃ¤t kesÃ¤sateet kumoavatkin osittain nousevan lÃ¤mpÃ¶tilan kiihdyttÃ¤mÃ¤Ã¤ haihtumista ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:lk,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmaston lÃ¤mmetessÃ¤ yleistyvÃ¤t kuitenkin myÃ¶s kesÃ¤t, jolloin maaperÃ¤ Suomessa kuivuu erittÃ¤in paljon. Jos maailmanlaajuiset kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶t jatkavat kasvuaan nykytahdilla (RCP8.5-skenaario), niin tÃ¤mÃ¤n vuosisadan lopulla erittÃ¤in kuivia kesiÃ¤ esiintyy Suomessa keskimÃ¤Ã¤rin 2â3 kertaa vuosikymmenessÃ¤. Vertailun vuoksi kesiÃ¤, jolloin maaperÃ¤ luokitellaan erittÃ¤in kuivaksi, esiintyi 1900-luvun ilmastossa keskimÃ¤Ã¤rin kerran vuosikymmenessÃ¤. MikÃ¤li pÃ¤Ã¤stÃ¶t saadaan rajoitettua kohtuullisen pieniksi (RCP4.5-skenaario), maaperÃ¤n kuivuminen jÃ¤Ã¤ selvÃ¤sti suurten pÃ¤Ã¤stÃ¶jen skenaariota lievÃ¤asteisemmaksi. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:eI,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ankarat kuivuusjaksot myÃ¶s voimistavat helleaaltoja, jotka ilmaston lÃ¤mmetessÃ¤ muutenkin yleistyvÃ¤t. TÃ¤mÃ¤ johtuu siitÃ¤, ettÃ¤ maan pintakerroksen kuivuessa kunnolla lÃ¤mpÃ¶Ã¤ ei juuri sitoudu veden haihduttamiseen. TÃ¤llÃ¶in valtaosa auringon sÃ¤teilyn tuomasta energiasta lÃ¤mmittÃ¤Ã¤ ilmaa. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:eI,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"6sEMvbTBTE4NHkYzkMn80P",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:cP,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Ftiedeuutisten-arkisto\u002F-\u002Fasset_publisher\u002F1R4q\u002Fcontent\u002Filmastonmuutos-kuivattaa-maaperaa-euroopassa?"},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutos kuivattaa maaperÃ¤Ã¤ Euroopassa â Ilmatieteen laitoksen tiedeuutinen 18.04.2017 ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Ffrantic.s3.amazonaws.com\u002Fsmy\u002F2016\u002F12\u002FMetsapaivat2016_Seminaari_Forbio_IlmastonmuutoksenRiskitMetsataloudelle_KimmoRuosteenoja.pdf"},content:[{data:{},marks:[],value:"Ruosteenoja, K. & Lehtonen, I. 10.11.2016. MaaperÃ¤n routa, roudattomuus ja kuivuusriskit. 10.11.2016. Esitys MetsÃ¤pÃ¤ivien FORBIO-seminaarissa. 10 s. ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y}],nodeType:p},perspective:[aa],tags:[fS,{sys:{type:b,linkType:d,id:"3Y0QCHGAl9FB4cYIyIRsBF"}},{sys:{type:b,linkType:d,id:oJ}}],articleLength:[az],toc:x,publishDate:"2018-01-17",publisher:[E,{sys:{type:b,linkType:d,id:"01D8IBIGgzi8QSAqv8pPRM"}}]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5vDxx31xBx1cJcMvQpbdNF",type:d,createdAt:"2021-07-14T11:36:06.087Z",updatedAt:"2025-02-26T14:23:58.461Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:365,revision:aU,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g,Q,ac],title:"Maankohoaminen hillitsee merenpinnan nousua Suomen rannikolla",materialType:M,slug:"maankoho

1aminen-hillitsee-merenpinnan-nousua-suomen-rannikolla",parent:cx,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmaston lÃ¤mpeneminen sulattaa jÃ¤Ã¤tikÃ¶itÃ¤ ja kasvattaa meriveden tilavuutta, mikÃ¤ nostaa merenpintaa. Suomessa jÃ¤Ã¤kaudesta johtuva maankohoaminen kuitenkin hillitsee merenpinnan nousua erityisesti Pohjanlahdella.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Valtamerien pinnannousu jakaantuu epÃ¤tasaisesti",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Merenpinnan nousu on yksi ilmastonmuutoksen merkittÃ¤vimmistÃ¤ seurauksista. Valtamerien vesimÃ¤Ã¤rÃ¤ lisÃ¤Ã¤ntyy, koska ilmaston lÃ¤mpeneminen sulattaa jÃ¤Ã¤tikÃ¶itÃ¤. LisÃ¤ksi lÃ¤mpÃ¶laajenemisen seurauksena meriveden tilavuus kasvaa. Jos tarkastellaan kaikkia maailman meriÃ¤, vesi nousi tarkastelujaksolla 2006â2018 keskimÃ¤Ã¤rin noin 3,7 millimetriÃ¤ vuodessa ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:ll,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Merenpinta ei kuitenkaan nouse kaikkialla yhtÃ¤ nopeasti. Merialueet lÃ¤mpenevÃ¤t eri tavoin, joten lÃ¤mpÃ¶laajeneminen nostaa pintaa yhtÃ¤Ã¤llÃ¤ voimakkaammin kuin toisaalla. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:ll,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" MyÃ¶skÃ¤Ã¤n jÃ¤Ã¤tikÃ¶iden sulamisvedet eivÃ¤t jakaudu tasaisesti maailman merille ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:Im,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Merenpinnan nousuennusteissa on myÃ¶s suuria epÃ¤varmuuksia, jotka liittyvÃ¤t erityisesti GrÃ¶nlannin ja EtelÃ¤mantereen mannerjÃ¤Ã¤tikÃ¶iden sulamiseen ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:ll,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:bT,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"EtelÃ¤mantereen mannerjÃ¤Ã¤tikÃ¶n sulaminen vaikuttaa ItÃ¤meren pinnan nousuun",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Merenpinnan tason nousuun ItÃ¤merellÃ¤ ja Suomen rannikoilla ei juurikaan vaikuta lÃ¤heisen GrÃ¶nlannin vaan kaukaisen EtelÃ¤mantereen mannerjÃ¤Ã¤tikÃ¶n sulaminen. GrÃ¶nlannin mannerjÃ¤Ã¤tikÃ¶stÃ¤ sulava vesi valuu etelÃ¤Ã¤n. SitÃ¤ vastoin EtelÃ¤mantereen jÃ¤Ã¤tikÃ¶n sulamisen vaikutus tuntuu tÃ¤ysimÃ¤Ã¤rÃ¤isesti pohjoisessa. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:bT,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suuren jÃ¤Ã¤massan painovoima vetÃ¤Ã¤ merivettÃ¤ puoleensa, mutta kun massaa sulaa pois, vetovoima heikkenee. TÃ¤llÃ¶in vettÃ¤ ei enÃ¤Ã¤ kerÃ¤Ã¤nny yhtÃ¤ paljon jÃ¤Ã¤tikÃ¶n lÃ¤helle. Toisin sanoen jÃ¤Ã¤tikÃ¶iden sulaminen lisÃ¤Ã¤ merien vesimÃ¤Ã¤rÃ¤Ã¤ eli nostaa vedenpintaa. JÃ¤Ã¤tikÃ¶n lÃ¤hialueilla nÃ¤kyy kuitenkin myÃ¶s painovoiman heikkenemisen vaikutus, joka on vedenpintaa laskeva. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:Im,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Maa kohoaa Suomessa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomen rannikolla merenpinnan nousua hillitsee maankohoaminen. Maa kohoaa, koska maankuori palautuu hitaasti viime jÃ¤Ã¤kauden aikaisen mannerjÃ¤Ã¤tikÃ¶n puristuksesta ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"1FKSdEg3u9PNsKfopkVBnR",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Merenkurkun alueella maankohoaminen on voimakkainta, noin 90 cm vuosisadassa, ja heikointa etelÃ¤rannikolla. Esimerkiksi HelsingissÃ¤ maa nousee noin 40 cm vuosisadassa. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"6B9I9Ysq3wnwS6exJK5DiI",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" Kilpajuoksu maankohoamisen ja merenpinnan nousun vÃ¤lillÃ¤ mÃ¤Ã¤rÃ¤Ã¤ sen, kumpaan suuntaan rantaviiva ajan myÃ¶tÃ¤ siirtyy.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Maankohoaminen on viime vuosisadalla ollut merenpinnan nousua voimakkaampaa koko Suomen rannikolla. Mittausten mukaan merivedenkorkeus on laskenut, paikasta riippuen, keskimÃ¤Ã¤rin 1â7 mm vuodessa 1900-luvun alusta vuoteen 2018. Suomessa merivedenkorkeutta on mitattu yli sadan vuoden ajan. Vedenkorkeuden mittausasemista eli mareografeista vanhin on mitannut Hangossa vuodesta 1887 alkaen, ja nykyÃ¤Ã¤n asemia on 14 pitkin Suomen rannikkoa. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:bT,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Valtamerten pinnannousu on kuitenkin jo muuttanut tilannetta. 2020-luvun alussa ItÃ¤meren pinta laski enimmillÃ¤Ã¤n 5 mm vuodessa. Suomen etelÃ¤rannikolla meriveden pinta ei enÃ¤Ã¤ laske vaan on kÃ¤Ã¤ntymÃ¤ssÃ¤ nousuun. Eli todennÃ¤kÃ¶isimmÃ¤n ennusteen mu

1kaan merenpinnan nousu voittaa maankohoamisen Suomen etelÃ¤rannikolla, jolloin maata jÃ¤Ã¤ meriveden alle. Sen sijaan Pohjanlahden pohjoisosassa maa kohoaa yhÃ¤ merenpintaa enemmÃ¤n ja uutta maata paljastuu. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:bT,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tuleva merenpinnan taso riippuu kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶istÃ¤",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomen rannikon merenpinnankorkeuden ennusteet perustuvat kansainvÃ¤liseen tutkimustietoon ja ilmastomallien tuloksiin. Ne on laskettu vuoteen 2100 saakka. Ennusteissa on huomioitu myÃ¶s ItÃ¤meren alueen ominaispiirteitÃ¤, kuten se, miten tuuli-ilmaston muutos muuttaa vedenvaihtoa Tanskan salmissa ItÃ¤meren ja Pohjanmeren vÃ¤lillÃ¤. MikÃ¤li lÃ¤nsituulet voimistuvat ilmastonmuutoksen seurauksena, se voi osaltaan hieman nostaa merenpinnan tasoa Suomessa. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:bT,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ennusteet on laskettu kolmelle vaihtoehtoiselle pÃ¤Ã¤stÃ¶skenaariolle eli kuvaukselle siitÃ¤, miten ihmiskunnan kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶t mahdollisesti kehittyvÃ¤t tulevaisuudessa. Pienten pÃ¤Ã¤stÃ¶jen tapauksessa (skenaario SSP1-2.6) vedenpinta nousee vÃ¤hiten, suurilla pÃ¤Ã¤stÃ¶illÃ¤ (skenaario SSP5-8.5) eniten. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:bT,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"EpÃ¤varmuutta ennusteisiin aiheuttaa pÃ¤Ã¤stÃ¶kehityksen lisÃ¤ksi se, ettei mannerjÃ¤Ã¤tikÃ¶iden kÃ¤yttÃ¤ytymistÃ¤ ilmaston lÃ¤mmetessÃ¤ tunneta vielÃ¤ kyllin hyvin. Erityisesti lÃ¤ntisen EtelÃ¤mantereen jÃ¤Ã¤tikÃ¶n sulamisnopeuteen liittyy suuria epÃ¤varmuuksia, sillÃ¤ jÃ¤Ã¤tikÃ¶n pohja on merenpinnan alapuolella. TÃ¤llainen jÃ¤Ã¤tikkÃ¶ voi meren ja ilmakehÃ¤n lÃ¤mpenemisen seurauksena hajota nopeammin kuin maan pÃ¤Ã¤llÃ¤ oleva jÃ¤Ã¤tikkÃ¶. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:bT,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomenlahdella merenpinta nousee",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ennusteiden mukaan Suomen etelÃ¤rannikolla keskimÃ¤Ã¤rÃ¤inen vedenkorkeus nousee kaikissa skenaarioissa. Matalan pÃ¤Ã¤stÃ¶ennusteen tapauksessa nousu olisi noin 5â15 cm vuoteen 2100 mennessÃ¤. KeskimÃ¤Ã¤rÃ¤isen pÃ¤Ã¤stÃ¶ennusteen toteutuessa nousu olisi todennÃ¤kÃ¶isimmin noin 20â30 cm ja korkeiden pÃ¤Ã¤stÃ¶jen tapauksessa 50â60 cm. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:bT,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Esimerkiksi HelsingissÃ¤ keskimÃ¤Ã¤rÃ¤isen pÃ¤Ã¤stÃ¶ennusteen toteutuminen tarkoittaisi sitÃ¤, ettÃ¤ merivedenkorkeus olisi N2000-korkeusjÃ¤rjestelmÃ¤ssÃ¤ vuonna 2100 keskimÃ¤Ã¤rin +45 cm ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:bT,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". 2010-luvulla se oli parikymmentÃ¤ senttiÃ¤ (kuva 1, Helsinki).",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"13NJTfhTNjY5CGrHBx35qM",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pohjanlahdella maankohoaminen tasoittaa merenpinnan nousua",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pohjanlahdella maankohoaminen voi olla merenpinnan nousua voimakkaampaa tulevaisuudessakin (kuva 1, Vaasa). Silloin uutta maata vapautuisi edelleen meren alta, tosin aiempaa hitaammin. Vain korkeimman pÃ¤Ã¤stÃ¶ennusteen tapauksessa maankohoaminen jÃ¤isi merenpinnan nousua vÃ¤hÃ¤isemmÃ¤ksi myÃ¶s koko Pohjanlahdella. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:bT,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"PerÃ¤merellÃ¤ merivesi laskisi keskimÃ¤Ã¤rÃ¤isellÃ¤ pÃ¤Ã¤stÃ¶kehityksellÃ¤ vuoteen 2100 mennessÃ¤ todennÃ¤kÃ¶isimmin 20â30 cm. Matalimmilla pÃ¤Ã¤stÃ¶illÃ¤ merenpinta laskisi noin 40 cm, kun taas korkeiden pÃ¤Ã¤stÃ¶jen toteutuminen aiheuttaisi muutaman sentin nousun. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:bT,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{}

1,marks:[],value:"SelkÃ¤merellÃ¤ merenpinnan nousun ja maankohoamisen odotetaan suurin piirtein tasapainottavan toisensa kuluvalla vuosisadalla. Matalimmilla pÃ¤Ã¤stÃ¶illÃ¤ merivesi laskisi 2100-luvulla 20â40 cm ja keskimÃ¤Ã¤rÃ¤isillÃ¤ pÃ¤Ã¤stÃ¶illÃ¤ noin 5â20 cm. Korkeimpien ennusteiden toteutuessa merenpinta nousisi noin 5â20 cm. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:bT,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kaikki edellÃ¤ mainitut luvut koskevat todennÃ¤kÃ¶isimpinÃ¤ pidettyjÃ¤ kehityskulkuja tietyn pÃ¤Ã¤stÃ¶skenaarion puitteissa. MyÃ¶s tÃ¤tÃ¤ voimakkaampi merenpinnan nousu on mahdollista ennusteisiin liittyvien epÃ¤varmuuksien vuoksi ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:bT,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Meritulvat saattavat voimistua Suomen rannikoilla",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomen rannikolla hetkellinen vedenkorkeus riippuu lÃ¤hinnÃ¤ tuulista, ilmanpaineesta ja siitÃ¤, paljonko ItÃ¤meressÃ¤ ylipÃ¤Ã¤tÃ¤Ã¤n on vettÃ¤. ItÃ¤meri on yhteydessÃ¤ valtameriin vain kapeiden ja matalien Tanskan salmien kautta, ja ItÃ¤meren kokonaisvesimÃ¤Ã¤rÃ¤n vaihtelun mÃ¤Ã¤rÃ¤Ã¤ pÃ¤Ã¤asiassa veden virtaus sisÃ¤Ã¤n ja ulos Tanskan salmissa. Veden virtaus taas riippuu muun muassa tuuli- ja ilmanpaineoloista salmien alueella. Jos vettÃ¤ on vÃ¤hÃ¤n, myrskykÃ¤Ã¤n ei riitÃ¤ nostamaan vettÃ¤ yhtÃ¤ korkealle kuin jos kokonaisvesimÃ¤Ã¤rÃ¤ on suur

1i.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Merenpinnan nousun ennusteet on laskettu keskimÃ¤Ã¤rÃ¤iselle merivedenkorkeudelle. Vedenkorkeus vaihtelee koko ajan ja saavuttaa joskus poikkeuksellisen korkeita lukemia, mikÃ¤ aiheuttaa tulvia rannikolle. Kun keskimÃ¤Ã¤rÃ¤inen merenpinnan taso nousee, myÃ¶s meritulvat ovat tulevaisuudessa korkeampia. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"5MncM3R7Zo3OFg2O3RlhoL",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutos vaikuttaa lisÃ¤ksi tuulioloihin ja myrskyihin sekÃ¤ pienentÃ¤Ã¤ talvista jÃ¤Ã¤peitettÃ¤. NÃ¤mÃ¤kin vaikuttavat vedenkorkeuden lyhytaikaisiin vaihteluihin. Ne mahdollisesti lisÃ¤Ã¤vÃ¤t tulvien mÃ¤Ã¤rÃ¤Ã¤ ja saavat veden nousemaan entistÃ¤ korkeampiin lukemiin. ItÃ¤meren vedenkorkeusmaksimit sekÃ¤ myÃ¶s lyhytaikaiset vaihtelut ovat kasvaneet viime vuosisadan aikana. IlmiÃ¶n taustalla nÃ¤yttÃ¤isivÃ¤t ainakin osittain olevan muutokset tuulioloissa. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"74lR7OHhu70BwzUrTBwRAf",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:cP,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.aalto.fi\u002Ffi\u002Fuutiset\u002Fmaankohoamisilmio-suojaa-suomen-rannikkoa-merenpinnan-nousulta-mutta-ei-loputtomiin"},content:[{data:{},marks:[],value:"MaankohoamisilmiÃ¶ suojaa Suomen rannikkoa merenpinnan nousulta, mutta ei loputtomiin â Aalto-yliopiston uutinen 8.5.2023",nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fhelcom.fi\u002Fwp-content\u002Fuploads\u002F2021\u002F09\u002FBaltic-Sea-Climate-Change-Fact-Sheet-2021.pdf"},content:[{data:{},marks:[],value:"HELCOM\u002FBaltic Earth. 2021. Climate Change in the Baltic Sea. 2021 Fact Sheet. Baltic Marine Environment Protection Commission (Helsinki Commission â HELCOM). Baltic Sea Environment Proceedings nÂ°180. 86 p. (PDF)",nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:hU},content:[{data:{},marks:[],value:hV,nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:hT},content:[{data:{},marks:[],value:"Parjanne, A. & Huokuna, M. (toim.) 2014. Tulviin varautuminen rakentamisessa - opas alimpien rakentamiskorkeuksien mÃ¤Ã¤rittÃ¤miseksi ranta-alueilla. Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskus, Helsinki. YmpÃ¤ristÃ¶opas | 2014. 75 s. ",nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.ilmatieteenlaitos.fi\u002Falimmat-suositeltavat-rakentamiskorkeudet"},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmatieteen laitos: Alimmat suositeltavat rakentamiskorkeudet Suomen rannikolla",nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.ilmatieteenlaitos.fi\u002Fteematietoa-vedenkorkeus"},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmatieteen laitos: Vedenkorkeusvaihtelut Suomen rannikoll",nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:"a (teoriaa ja vedenkorkeusennusteet vuoteen 2100 kaikilla havaintopaikoilla)",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.ilmatieteenlaitos.fi\u002Fvedenkorkeus"},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmatieteen laitos: Merivedenkorkeus",nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:" (nyt ja ennusteet 2 vrk ja 10 vrk)",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},perspective:[aa],tags:[{sys:{type:b,linkType:d,id:"7hEPDA4Xj54SiTCHhFdSPb"}},ij,{sys:{type:b,linkType:d,id:fG}}],articleLength:[T],toc:x,modifiedDate:"2025-02-06",publisher:[E]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7swAmmoAKh4VUMuGShWBaM",type:d,createdAt:"2021-07-13T14:00:38.621Z",updatedAt:"2023-03-30T09:40:00.550Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:dM,revision:F,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g,Q,ac],title:"ItÃ¤meren jÃ¤Ã¤olot muuttuvat",materialType:M,slug:"itameren-jaaolot-muuttuvat",parent:cx,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmaston lÃ¤mpeneminen pienentÃ¤Ã¤ ItÃ¤meren jÃ¤Ã¤peitteen laajuutta ja lyhentÃ¤Ã¤ jÃ¤Ã

1¤talvea. Vaihtelevuus talvien vÃ¤lillÃ¤ kuitenkin sÃ¤ilyy edelleen jÃ¤Ã¤olojen luontaisena piirteenÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"JÃ¤Ã¤n pinta-ala pienenee",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"ItÃ¤merellÃ¤",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"eyp9CgSY0ckGI6xJwAeDh",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"aYDQbScMg4gSPzxjhzorv",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" jÃ¤Ã¤t ovat laajimmillaan maaliskuussa. KeskimÃ¤Ã¤rÃ¤inen jÃ¤Ã¤n laajuus on 204 000 kmÂ², jolloin jÃ¤Ã¤n etelÃ¤reuna sijaitsee pohjoisella ItÃ¤merellÃ¤. Ankarina talvina jÃ¤Ã¤ peittÃ¤Ã¤ koko ItÃ¤meren (pinta-ala 420 000 kmÂ²), ja leudoimpina talvina ainoastaan PerÃ¤meri ja Suomenlahden itÃ¤osat ovat jÃ¤Ã¤ssÃ¤ (pinta-ala noin 50 000 kmÂ²). ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Malliarvioiden perusteella vuoden keskilÃ¤mpÃ¶tila on vuosisadan puolivÃ¤lin jÃ¤lkeen noin kolme astetta nykyistÃ¤ korkeampi, ja tÃ¤mÃ¤ vÃ¤hentÃ¤isi keskimÃ¤Ã¤rÃ¤istÃ¤ jÃ¤Ã¤peitteen laajuutta 100 000â140 000 kmÂ². ÃÃ¤riarvotkin tulevat muuttumaan merkittÃ¤vÃ¤sti: ankaria jÃ¤Ã¤talvia, jolloin ItÃ¤meri jÃ¤Ã¤tyy kauttaaltaan, ei ehkÃ¤ esiintyisi ollenkaan ja leudoimpina talvina jÃ¤Ã¤tÃ¤ syntyisi ainoastaan PerÃ¤meren pohjukassa.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"JÃ¤Ã¤talvi lyhenee",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"JÃ¤Ã¤peitteisen ajan pituus on PerÃ¤merellÃ¤ nykyisin 130â200 pÃ¤ivÃ¤Ã¤, itÃ¤isellÃ¤ Suomenlahdella 80-100 pÃ¤ivÃ¤Ã¤ ja pohjoisella ItÃ¤merellÃ¤ 0â60 pÃ¤ivÃ¤Ã¤. ItÃ¤meren alueen keskilÃ¤mpÃ¶tilan kolmen asteen nousu lyhentÃ¤Ã¤ jÃ¤Ã¤peitteistÃ¤ ajanjaksoa 40â70 vuorokaudella.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"JÃ¤Ã¤talvi lyhenee molemmista pÃ¤istÃ¤Ã¤n, mutta jÃ¤Ã¤tymisen ajankohta muuttuu enemmÃ¤n kuin jÃ¤iden lÃ¤htÃ¶pÃ¤ivÃ¤mÃ¤Ã¤rÃ¤. TÃ¤mÃ¤ johtuu siitÃ¤, ettÃ¤ jÃ¤Ã¤tyminen riippuu paitsi talven kylmyydestÃ¤ myÃ¶s meren syksyisestÃ¤ pÃ¤Ã¤osin kesÃ¤n kuluessa kertyneestÃ¤ lÃ¤mpÃ¶varastosta. NÃ¤in ollen syksyjen lÃ¤mpeneminen viivÃ¤styttÃ¤Ã¤ meren jÃ¤Ã¤tymistÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"JÃ¤Ã¤n sulaminen riippuu jÃ¤Ã¤n paksuudesta, kevÃ¤Ã¤n lÃ¤mpÃ¶tiloista ja jÃ¤Ã¤n pinnalle saapuvan auringon sÃ¤teilyn mÃ¤Ã¤rÃ¤stÃ¤. Talvien lÃ¤mpenemisen vaikutuksesta jÃ¤Ã¤ on ohuempaa ja sulaa siis nopeammin, mutta auringon sÃ¤teily ei tulevaisuudessa lisÃ¤Ã¤nny mihinkÃ¤Ã¤n.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"LÃ¤hivuosikymmenten jÃ¤Ã¤olojen haarukointia",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tarkkojen merijÃ¤Ã¤n mallinnukseen perustuvien arvioiden puuttuessa voidaan olettaa, ettÃ¤ jos lÃ¤mpeneminen etenee lineaarisesti, niin silloin vuonna 2030 ItÃ¤meren alueen ilmasto olisi noin 0.5â1 Â°C nykyistÃ¤ lÃ¤mpimÃ¤mpi. NÃ¤issÃ¤ olosuhteissa jÃ¤Ã¤olot ItÃ¤merellÃ¤ olisivat hieman nykyistÃ¤ leudommat: jÃ¤Ã¤n suurin talviaikainen laajuus olisi keskimÃ¤Ã¤rin 30 000â50 000 kmÂ² pienempi ja jÃ¤Ã¤talven pituus olisi 10â20 vuorokautta lyhyempi kuin nykyilmastossa. Leudoimpina talvina jÃ¤Ã¤tÃ¤ esiintyisi vain PerÃ¤merellÃ¤, SaaristomerellÃ¤ ja itÃ¤isellÃ¤ Suomenlahdella. Toisaalta ilmaston luontaisen vaihtelun vuoksi myÃ¶s ankaria jÃ¤Ã¤talvia voi edelleen esiintyÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"MerijÃ¤Ã¤n laajuuden lisÃ¤ksi on huomioitava myÃ¶s sen paksuus",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"MerijÃ¤Ã¤n paksuuden kasvuun vaikuttavat talven lÃ¤mpÃ¶olojen lisÃ¤ksi lumisateet ja ajojÃ¤Ã¤alueella jÃ¤Ã¤n liike. PerÃ¤merellÃ¤ rannikon lÃ¤heisillÃ¤ kiintojÃ¤Ã¤n alueilla jÃ¤Ã¤ voi enimmillÃ¤Ã¤n olla 70â120 senttimetriÃ¤ paksua. AhtojÃ¤Ã¤alueilla jÃ¤Ã¤n keskimÃ¤Ã¤rÃ¤inenkin paksuus voi olla useita metrejÃ¤, yksittÃ¤isten ahtojÃ¤Ã¤vallien paksuus voi olla jopa 20â30 metriÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"ItÃ¤merellÃ¤ pitkiÃ¤ mittaussarjoja jÃ¤Ã¤npaksuudesta on ainoastaan kiintojÃ¤Ã¤n alueille. Aikasarjoissa ei havaita mitÃ¤Ã¤n yhtenÃ¤istÃ¤ muutostrendiÃ¤, ja onkin luultavaa, ettÃ¤ kiintojÃ¤Ã¤n paksuuteen  heijastuvat enemmÃ¤n sataneen lumen mÃ¤Ã¤rÃ¤n vaihtelut kuin ilman lÃ¤mpÃ¶tilan  muutokset.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}

1,{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.itameriportaali.fi\u002Ffi\u002Fajankohtaista\u002Ftoimittajakoulutus\u002Ffi_FI\u002Filmasto\u002F_files\u002F90519843223568417\u002Fdefault\u002FJari%20Haapala.pptx"},content:[{data:{},marks:[],value:"Haapala, J. 2013. ItÃ¤meren tulevaisuus - jÃ¤Ã¤tÃ¶n, suolaton ja tulviva meri? Esitys ItÃ¤meri ja ilmastonmuutos - toimittajakoulutuksessa 7.10.2013 (PowerPoint) ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.helcom.fi\u002FLists\u002FPublications\u002FBSEP137.pdf"},content:[{data:{},marks:[],value:"HELCOM. 2013. Climate change in the Baltic Sea Area: HELCOM thematic assessment in 2013. Baltic Sea Environment Proceedings No. 137. 66 p. ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.itameriportaali.fi\u002Ffi\u002Ftietoa\u002Fyleiskuvaus\u002Fjaa\u002Ffi_FI\u002Fjaa\u002F"},content:[{data:{},marks:[],value:"ItÃ¤meriportaali: ItÃ¤meren jÃ¤Ã¤olot ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Fjaatilanne"},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmatieteen laitos: ItÃ¤meren jÃ¤Ã¤tilanne ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Fjaatutkimus"},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmatieteen laitos: JÃ¤Ã¤tutkimus",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.itameriportaali.fi\u002Ffi\u002Ftietoa\u002Fuhat\u002Filmastonmuutos\u002Ffi_FI\u002Film_muutos\u002F"},content:[{data:{},marks:[],value:"ItÃ¤meriportaali: Ilmastonmuutos ja ItÃ¤meri ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fhelda.helsinki.fi\u002Fbitstream\u002Fhandle\u002F10138\u002F24433\u002F2010nro4.pdf?sequence=1"},content:[{data:{},marks:[],value:"Luomaranta, A., Haapala, J., Gregow, H., Ruosteenoja, K., JylhÃ¤, K. & Laaksonen, A. 2010. ItÃ¤meren jÃ¤Ã¤peitteen muutokset vuoteen 2050 mennessÃ¤. Ilmatieteen laitos, Helsinki. Ilmatieteen laitoksen raportteja 2010:4. 23 s. ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Ftiedote\u002F463681"},content:[{data:{},marks:[],value:"Vuoden 2012 alkaessa ItÃ¤meri avovettÃ¤ - Ilmatieteen laitoksen tiedote 2.1.2012 ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y}],nodeType:p},perspective:[aa],tags:[ij,{sys:{type:b,linkType:d,id:ob}}],articleLength:[az],toc:x,publisher:[E]}}],teaserType:iT,displayTitle:x}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4jSMhsrPcicg0lCfrRucgy",type:d,createdAt:"2021-10-20T13:27:59.207Z",updatedAt:"2026-06-09T08:15:30.251Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:dB,revision:H,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:D}},locale:g},fields:{title:"Suomen tuleva ilmasto -teemasivun nostot: Katso myÃ¶s",visibleTitle:U,referencingItems:[le,{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5EIixCW0OUK28jMQIWkDxK",type:d,createdAt:"2021-10-07T13:34:29.940Z",updatedAt:"2025-03-14T13:41:15.281Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:dd,revision:S,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:al}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g,Q],title:"Videot: Suomen tuleva ilmasto",slug:"videot-suomen-tuleva-ilmasto",subTheme:x,materialType:br,teaserImage:Io,teaserImageAlt:"Videosoittolistan kuvake, sininen tausta.",content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tutkimus tuottaa jatkuvasti uutta tietoa Suomen muuttuvasta ilmastosta. Ilmasto-opas.fi-verkkosivuston tutkijaÂhaastatteluÂvideoissa ilmastonÂmuutosÂtutkijat kertovat muun muassa, miten tuulisuus, sateisuus, merenpinnan korkeus ja ItÃ¤meren jÃ¤Ã¤peite muuttuvat Suomessa ilmastonmuutoksen myÃ¶tÃ¤. Videot soveltuvat hyvin myÃ¶s lukiokurssien opetusÂmateriaaleiksi.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{sys:{type:b,linkType:d,id:"5H054GRuWZE2jc4n76FIbb"}},{sys:{type:b,linkType:d,id:"6U79cgqozsEBKzlpXaEujB"}}],perspective:[aa],tags:[ij,aB,{sys:{type:b,linkType:d,id:ii}}]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1NNzUDzi2GwHKtREj4VSDp",type:d,createdAt:"2021-05-21T07:27:25.907Z",updatedAt:"2023-06-13T11:33:58.221Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:98,revision:aK,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g],title:"Video: Tulevaisuuden talvet Suomessa",materialType:ao,slug:"tulevaisuuden-talvet-suomessa",ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutoksen myÃ¶tÃ¤ talvet Suomessa lauhtuvat. LisÃ¤ksi talviset sademÃ¤Ã¤rÃ¤t kasvavat ja lumipeite muuttuu epÃ¤varmemmaksi. Odotettavissa on siis enemmÃ¤n vesisadetta ja pilvistÃ¤ sÃ¤Ã¤tÃ¤, vÃ¤hemmÃ¤n lunta ja auringonpaistetta. TalvisÃ¤Ã¤t vaihtelevat edelleen, ja runsaslumisiakin talvia esiintyy. Talvi-ilmaston muutokset vÃ¤hentÃ¤vÃ¤t rakennusten lÃ¤mmitysenerg

1ian tarvetta sekÃ¤ vaikeuttavat talvilajien harrastamista ja tieliikenneolosuhteita.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{target:{sys:{id:"54zzbfLMWPFdD7z5pkdWNp",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fassets.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F4NMAPCgUbJXA6zgdzBczEY\u002Ff176ccc0a34563ecc9b3c8fe07309f41\u002Ftulevaisuuden_talvet_suomessa_2015.pdf"},content:[{data:{},marks:[],value:"Esityskalvot PDF-muodossa \u003E\u003E",nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:"Videon sisÃ¤ltÃ¶",nodeType:a},{data:{},marks:[],value:" (suluissa aiheen kÃ¤sittelyn aloituskohta videossa):",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Esittely",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"MitÃ¤ ilmastolla tarkoitetaan? (2:25)",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomen ilmastossa talvisÃ¤Ã¤t vaihtelevat (3:54)",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Miksi talvi ei kestÃ¤ koko vuoden ympÃ¤ri? (5:13)",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Maapallon ilmasto on muuttumassa (6:43)",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Miksi tulevaa talvi-ilmastoa ei voida ennustaa tarkasti? (9:35)",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomen talvet lauhtuvat (11:09)",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sateet lisÃ¤Ã¤ntyvÃ¤t talvisin (12:13)",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lumi vÃ¤henee (13:01)",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Talvi-ilmaston muutokset EtelÃ¤- ja Pohjois-Suomessa (15:07)",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Talvi-ilmaston muutoksilla on monia vaikutuksia (16:39)",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Yhteenveto (18:26)",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KysymyksiÃ¤ yleisÃ¶ltÃ¤ (20:28)",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:"Luennoitsija",nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": Erikoistutkija Kirsti JylhÃ¤, Ilmatieteen laitos",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:ap,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 25:42 min",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aq,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:bC,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aL,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 6.10.2015",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aJ,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 12.1.2016",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:ar,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:as,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:at,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:dl,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aM,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": Tiina Ervasti, Ilmatieteen laitos",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:bB,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"1tiYgSmHykZUfWZlEnf6OJ",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"6YA4xnwQFyaKx4FAzxcnK5",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}

1,{data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Fc\u002Fdocument_library\u002Fget_file?uuid=f72ce783-0bae-4468-b67e-8e280bec1452&amp;groupId=30106"},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmatieteen laitos. 2011. ACCLIM II â Ilmastonmuutosarviot ja asiantuntijapalvelu sopeutumistutkimuksia varten. Lyhyt loppuraportti. 23 s. ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Ftiedote\u002F129531054"},content:[{data:{},marks:[],value:"Vuosi 2015 oli ennÃ¤tyksellisen lÃ¤mmin - Ilmatieteen laitoksen tiedote 31.12.2015 ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.youtube.com\u002Fwatch?v=VCW3Q4L8F2A"},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmatieteen laitos: Millainen vuodenaika on talvi? (video) ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y}],nodeType:p},perspective:[aa],tags:[{sys:{type:b,linkType:d,id:ii}},{sys:{type:b,linkType:d,id:"146gWdNJvHHQmRmHDyWuih"}},{sys:{type:b,linkType:d,id:"64rys4WTzbL74lJs8X5MKN"}}

1,{sys:{type:b,linkType:d,id:"7ds4WOoeNZzz2dhu5HMQSq"}}],publishDate:"2016-01-12",publisher:[E,{sys:{type:b,linkType:d,id:bJ}}]}}],teaserType:K,displayTitle:x}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"14Rbxo3dy1xC4HdbIjm9KH",type:d,createdAt:"2023-10-06T13:34:30.483Z",updatedAt:"2025-03-14T13:42:12.521Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:_,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:D}},locale:g},fields:{title:"Suomen tuleva ilmasto -teemasivun nostot: Aiheesta muualla",visibleTitle:by,referencingItems:[aE,Ia],teaserType:an,displayTitle:x}}],perspective:[aa],tags:[aD,aB,Dt,fS,ij]};cB.metadata={tags:[],concepts:[]};cB.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"AXage6pN8CLKw23uk1xeZ",type:d,createdAt:nq,updatedAt:nq,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:I}},locale:g};cB.fields={title:"Haavoittuvuus",slug:"haavoittuvuus"};cF.metadata={tags:[],concepts:[]};cF.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2dRt1uaCKSAj22jJo1AOMm",type:d,createdAt:"2025-12-17T06:02:22.112Z",updatedAt:"2025-12-17T06:03:02.469Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};cF.fields={abbreviation:"PUL23",body:"Pulkki, J., Wulff, P., Iivonen, S., Alanko, L., Alhola, K., Frilander, O., Hiilamo, H. MerilÃ¤inen, P., Nissinen, A., Savolainen, H., Suomalainen, E. & SetÃ¤lÃ¤, L. 2023. Ekologisesti kestÃ¤vÃ¤ sosiaali- ja terveydenhuolto. Selvitys kansallisesta tavoitteesta ja ohjausmekanismeista. Valtioneuvoston kanslia, Helsinki. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2023:49. 185 s. \n",link:"https:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:ISBN:978-952-383-491-0"};cG.metadata={tags:[],concepts:[]};cG.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3joVnAOxkJwJJsnlWcpJ8a",type:d,createdAt:sp,updatedAt:sp,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};cG.fields={abbreviation:"TUO18",body:"Tuomenvirta H., Haavisto R., HildÃ©n M., Lanki T., Luhtala S., MerilÃ¤inen P., MÃ¤kinen K., Parjanne A., Peltonen-Sainio P., Pilli-Sihvola K., PÃ¶yry J., Sorvali J. & Veijalainen N. 2018. SÃ¤Ã¤- ja ilmastoriskit Suomessa â Kansallinen arvio. Valtioneuvoston kanslia, Helsinki. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 43\u002F2018. 107 s.",link:sq};cH.metadata={tags:[],concepts:[]};cH.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"zXn4TmTiGdSaGtIX9xYIx",type:d,createdAt:"2021-10-07T13:22:05.041Z",updatedAt:"2022-01-20T13:23:54.673Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:iJ,revision:ad,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:al}},locale:g};cH.fields={publishedLanguages:[g,ac,Q],title:"Sopeutumistoimet Suomessa",slug:"sopeutumistoimet-suomessa",parent:ju,subTheme:x,content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"TÃ¤mÃ¤ osio sisÃ¤ltÃ¤Ã¤ tietoa ilmastonmuutokseen sopeutumisen politiikasta ja sopeutumistoimista Suomessa. Perustietoa sopeutumisesta lÃ¶ytyy osiosta MitÃ¤ ilmastonmuutos on? ja toimialakohtaista tietoa osiosta Tietoa ilmastonmuutoksesta toimialoille.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6XJMJrpiBTB3U8b6Z99WZV",type:d,createdAt:"2021-10-27T13:23:33.289Z",updatedAt:"2024-11-22T08:25:53.469Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:gc,revision:ad,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:D}},locale:g},fields:{title:"Sopeutumistoimet Suomessa -teemasivun nostot: artikkelit",visibleTitle:bV,referencingItems:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7Eh9WZqBgZ2IL14vaNyOXI",type:d,createdAt:"2021-07-21T09:29:36.258Z",updatedAt:"2024-09-18T07:44:16.288Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:172,revision:V,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g],title:"Suomi on edellÃ¤kÃ¤vijÃ¤ sopeutumispolitiikassa",materialType:M,slug:"suomi-on-edellakavija-sopeutumispolitiikassa",parent:cH,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomessa sopeutumispolitiikan tavoitteena on, ettÃ¤ ilmastonmuutokseen sopeudutaan edistÃ¤mÃ¤llÃ¤ ilmastoriskien hallintaa ja ilmastokestÃ¤vyyttÃ¤. Sopeutumista ohjaa kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma ja ilmastolaki. ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tavoitteena on edistÃ¤Ã¤ ilmastoriskien hallintaa ja ilmastokestÃ¤vyyttÃ¤",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutokseen sopeutuminen on ilmastonmuutoksen hillinnÃ¤n ohella osa Suomen ilmastopolitiikkaa. Sopeutumistoimia tarvitaan, koska ilmasto muuttuu eikÃ¤ muutosta voida enÃ¤Ã¤ kokonaan estÃ¤Ã¤. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"3Qk8uXqXyLBPYTyGvRimcp",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kansallisella sopeutumispolitiikalla edistetÃ¤Ã¤n ilmastoriskien hallintaa ja ilmastokestÃ¤vyyttÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:dZ},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". IlmastokestÃ¤vyydellÃ¤ tarkoitetaan tietoista ja ennakoivaa kykyÃ¤ toimia joustavasti sÃ¤Ã¤ssÃ¤ ja ilmastossa tapahtuvissa muutoksissa ja hÃ¤iriÃ¶tilanteissa ja toipua niistÃ¤. LisÃ¤ksi siihen sisÃ¤ltyy kyky kehittÃ¤Ã¤ toimintaa ja varautumista niiden jÃ¤lkeen. IlmastokestÃ¤vyys kytkeytyy ilmastoriskien hallintaan siten, ettÃ¤ toimien ja ratkaisujen suunnittelussa otetaan huomioon ilmastoriskit ja pyritÃ¤Ã¤n ehkÃ¤isemÃ¤Ã¤n ja lieventÃ¤mÃ¤Ã¤n niitÃ¤. ",nodeType:a},{data:{target:ax},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sopeutumisen ohjaus perustuu kansalliseen sopeutumissuunnitelmaan",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomessa ilmastonmuutokseen sopeutumista ohjaavat kansallinen sopeutumissuunnitelma ",nodeType:a},{data:{target:ax},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" ja ilmastolaki ",nodeType:a},{data:{target:dZ},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Ilmastolaki velvoittaa valtioneuvostoa hyvÃ¤ksymÃ¤Ã¤n sopeutumissuunnitelman vÃ¤hintÃ¤Ã¤n joka toinen vaalikausi ",nodeType:a},{data:{target:dZ},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". \r\n\r\nSuomi oli ensimmÃ¤inen Euroopan maa, joka julkaisi kansallisen sopeutumisstrategian vuonna 2005 ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:gF,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:ax},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Strategian jÃ¤lkeen on julkaisu kaksi kansallista ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmaa, vuosina 2014 ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:zS,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" ja vuonna 2022 ",nodeType:a},{data:{target:ax},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". JÃ¤lkimmÃ¤inen eli nykyinen kansallinen ilmastonmuutossuunnitelma on voimassa vuoteen 2030 saakka ",nodeType:a},{data:{target:ax},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". \r\n\r",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kansallinen sopeutumissuunnitelma toimeenpanee Suomen kansainvÃ¤lisiÃ¤ ilmastovelvoitteita, erityisesti Pariisin ilmastosopimusta ",nodeType:a},{data:{target:kd},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" ja eurooppalaista ilmastolakia ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"UnuFvCvpPdj4zpC6Opzav",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:ax},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Suomen sopeutumissuunnitelmassa on otettu huomioon myÃ¶s Euroopan unionin (EU:n) sopeutumisstrategia ",nodeType:a},{data:{target:ke},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:ax},content:[],nodeType:f},{data:{}

1,marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sopeutumissuunnitelma sisÃ¤ltÃ¤Ã¤ tavoitteita ja toimenpiteitÃ¤ kÃ¤ytÃ¤nnÃ¶n sopeutumistyÃ¶n kehittÃ¤miseksi",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kansallisen sopeutumissuunnitelman tavoitteena on pitkÃ¤llÃ¤ aikavÃ¤lillÃ¤ vahvistaa hyvinvointia ja turvallisuutta muuttuvassa ilmastossa. TÃ¤mÃ¤ tavoite pyritÃ¤Ã¤n saavuttamaan vahvistamalla yhteiskunnan toimijoiden tahtoa, keinoja ja kykyÃ¤ sopeutua ilmastonmuutokseen (kuva 1) sekÃ¤ sitouttamalla toimijat toteuttamaan sopeutumisen toimenpiteitÃ¤. ",nodeType:a},{data:{target:ax},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"5nyBuicG43CBYUFLQNsdce",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:W,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sopeutumissuunnitelma sisÃ¤ltÃ¤Ã¤ kaikkiaan 24 tavoitetta ja 75 toimenpidettÃ¤, joilla kehitetÃ¤Ã¤n kÃ¤ytÃ¤nnÃ¶n sopeutumiskeinoja ja politiikkatoimia. Tavoitteiden ja toimenpiteiden avulla pyritÃ¤Ã¤n ehkÃ¤isemÃ¤Ã¤n ja vÃ¤hentÃ¤mÃ¤Ã¤n ilmastonmuutoksen seurauksia sekÃ¤ varautumaan riskeihin ja sopeutumaan niihin. ",nodeType:a},{data:{target:ax},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:W,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sopeutumissuunnitelmassa on tavoitteita ja toimenpiteitÃ¤ useille yhteiskunnan eri osa-alueille, esimerkiksi kokonaisturvallisuudelle ja huoltovarmuudelle, ruokaturvalle, rakennetulle ympÃ¤ristÃ¶lle, luonnonvaroille ja luonnon monimuotoisuudelle. Suunnitelmaan sisÃ¤ltyy myÃ¶s kuivuusriskien hallintaa ja helteiden terveyshaittoihin varautumista vahvistavia tavoitteita ja toimia. ",nodeType:a},{data:{target:ax},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sopeutuminen tulisi sisÃ¤llyttÃ¤Ã¤ hallinnonalojen normaaliin toimintaan",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat laajoja ja moninaisia, minkÃ¤ vuoksi ja sopeutumiseen tarvitaankin laajasti eri toimijoiden panostusta. Suomen sopeutumispolitiikan toimeenpanon lÃ¤htÃ¶kohta on jo pitkÃ¤Ã¤n ollut, ettÃ¤ sopeutumisesta tehdÃ¤Ã¤n osa hallinnon- ja toimialojen normaalia suunnittelua ja toimintaa. ",nodeType:a},{data:{target:ax},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:W,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kansallisen sopeutumissuunnitelman toimeenpanon koordinoinnista vastaa maa- ja metsÃ¤talousministeriÃ¶, mutta suunnitelma velvoittaa ensisijaisesti kaikkia valtion viranomaisia. MinisteriÃ¶t vastaavat hallinnonaloillaan kansallisen sopeutumissuunnitelman toimeenpanosta, seurannasta ja arvioinnista. ",nodeType:a},{data:{target:ax},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:tM,nodeType:a},{data:{target:fc},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:tO,nodeType:a},{data:{target:cs},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:tP,nodeType:a},{data:{target:tQ},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:tS,nodeType:a},{data:{target:tT},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:ct,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Osa sopeutumissuunnitelman tavoitteista ja toimenpiteistÃ¤ liittyy ilmastoriskien hallintaan alue- ja kuntatasolla. Alueilla ja kunnissa tehtÃ¤villÃ¤ valinnoilla ja kÃ¤ytÃ¤nnÃ¶n toimilla on suuri vaikutus ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Suunnitelmassa tavoitteena on esimerkiksi varmistaa, ettÃ¤ alue- ja kuntatoimijoilla on kÃ¤ytÃ¶ssÃ¤Ã¤n ilmastoriskien hallitsemiseksi tarvittavat oppaat ja ohjeistukset. ",nodeType:a},{data:{target:ax},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" Kansallisen sopeutumissuunnitelman alueellisia ja paikallisia toimia edistÃ¤Ã¤ erityisesti Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukseen vuonna 2023 perustettu valtakunnallinen ilmastoyksikkÃ¶ ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"4K7Yf0TwNXI75rEDAirHcp",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:ct,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"5tvIMXEffi63xl8bu52Qew",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Onnistunut sopeutuminen vaatii tieteellistÃ¤ tietoa sekÃ¤ sopeutumistyÃ¶n seurantaa ja arviointia",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomen ilmastolakiin on kirjattu, ettÃ¤ hillintÃ¤Ã¤ ja sopeutumista koskevat tavoitteet ja toimet on asetettava tieteellisen tiedon perusteella. Lain mukaan on otettava huomioon ilmastonmuutoksen eteneminen, sen myÃ¶nteiset ja kielteiset vaikutukset, siihen liittyvÃ¤t vaarat ja riskit sekÃ¤ mahdollisuudet estÃ¤Ã¤ onnettomuuksia ja rajoittaa niiden haitallisia vaikutuksia ",nodeType:a},{data:{target:dZ},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:ax},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:ct,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{}

1,marks:[],value:"NiinpÃ¤ erilaiset sopeutumiseen liittyvÃ¤t tutkimukset ja selvitykset ovat keskeisessÃ¤ roolissa sopeutumispolitiikan laatimisessa ja sen pÃ¤ivittÃ¤misessÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:ax},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". NÃ¤itÃ¤ tekevÃ¤t esimerkiksi tutkimuslaitokset, yliopistot ja Suomen ilmastopaneeli. Nykyisen sopeutumissuunnitelman tavoitteiden ja toimenpiteiden mÃ¤Ã¤rittelyssÃ¤ hyÃ¶dynnettiin muun muassa riski- ja haavoittuvuustarkasteluja, joista toinen oli toimialakohtainen ja toimialat ylittÃ¤vÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:d_},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" ja toinen alueellinen tarkastelu ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"3fRizgdBqXVo4iTPBAC9ZD",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Jotta sopeutumispolitiikka olisi myÃ¶s oikeudenmukaista, kansallisessa sopeutumissuunnitelman valmistelussa hyÃ¶dynnettiin myÃ¶s selvitystÃ¤ kansalaisten kokemuksista Suomen ilmastopolitiikan oikeudenmukaisuudesta ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"QTVtGUbkeYaGJtiegp9gG",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:ct,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Aiempien sopeutumissuunnitelmien ja -tyÃ¶n etenemistÃ¤ ja onnistumisia on myÃ¶s arvioitu. NÃ¤itÃ¤ arviointeja on hyÃ¶dynnetty sopeutumistyÃ¶n kehittÃ¤misessÃ¤ ja sopeutumissuunnitelman valmistelussa ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:zS,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:ax},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Nykyisen sopeutumissuunnitelman vÃ¤liarviointi toteutetaan vuonna 2026 ",nodeType:a},{data:{target:ax},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Toistaiseksi sopeutumistyÃ¶n seuranta ja arviointi ovat painottuneet politiikkatoimien edistymisen seurantaan ",nodeType:a},{data:{target:gB},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:cu,nodeType:a},{data:{target:ax},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Kansallisen sopeutumispolitiikan onnistumisen kannalta tulisi myÃ¶s seurata sopeutumistoimien vaikuttavuutta ja vaikutuksia. TÃ¤mÃ¤ tyÃ¶ on vasta kehittymÃ¤ssÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"7KDFRaNQlFaxRmBi5r1p6W",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:ax},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{sys:{type:b,linkType:d,id:"2qLCxCQzqWqvKLbMgxXRAn"}}],externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Filmastopaneeli.fi\u002Fsuomen-sopeutumispolitiikassa-tulee-huomioida-lisaantyvat-ilmastoriskit-laaja-alaisemmin-toimettomuus-tulee-kalliiksi\u002F"},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomen sopeutumispolitiikassa tulee huomioida lisÃ¤Ã¤ntyvÃ¤t ilmastoriskit laaja-alaisemmin â toimettomuus tulee kalliiksi â Suomen ilmastopaneelin tiedote 24.10.2023",nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:ISBN:978-952-366-000-7"},content:[{data:{},marks:[],value:"MÃ¤kinen, K. Sorvali, J., Lipsanen, A. & HildÃ©n, M. 2019. Kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman 2022 toimeenpanon vÃ¤liarviointi. Maa- ja metsÃ¤talousministeriÃ¶n julkaisuja 2019:11. 173 s. ",nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:zr},content:[{data:{},marks:[],value:"Maa- ja metsÃ¤talousministeriÃ¶: Kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma 2030",nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:W,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.ely-keskus.fi\u002Fweb\u002Filmastoyksikko\u002Fetusivu"},content:[{data:{},marks:[],value:"Elinkeino-, liikenne- ja ympÃ¤ristÃ¶keskus (ELY-keskus): Valtakunnallinen ilmastoyksikkÃ¶ ",nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:W,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},perspective:[b$,X],tags:[bD,tX,bR],articleLength:[T],toc:x,publishDate:kf,modifiedDate:tZ,publisher:[O,E]}},zV,BW,{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"N0cWWCTgabUnl5Sq0P7gi",type:d,createdAt:"2021-07-19T13:37:33.789Z",updatedAt:"2022-01-20T12:45:37.562Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bO,revision:w,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g,Q,ac],title:"Sopeutumisen vastuut ja kustannukset",materialType:M,slug:"sopeutumisen-vastuut-ja-ku

1stannukset",parent:cH,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vastuu ilmastonmuutokseen varautumisesta on usein paikallisilla toimijoilla. Paikallisilla pÃ¤Ã¤tÃ¶ksillÃ¤ ja maankÃ¤ytÃ¶n ratkaisuilla voidaan merkittÃ¤vÃ¤sti vaikuttaa sopeutumiskykyyn. Ennakointi auttaa kustannustehokkaiden ratkaisujen lÃ¶ytÃ¤misessÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sopeutumistoimien ohjausvastuu vaatii eri toimijoiden yhteistyÃ¶tÃ¤",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutokseen sopeutumisen toteutus edellyttÃ¤Ã¤ eri toimialojen ja eri hallinnontasojen yhteistyÃ¶tÃ¤ niin kansallisesti kuin kansainvÃ¤lisestikin. Sopeutumispolitiikka tulisi valtavirtaistaa ja integroida kattamaan koko julkinen hallinto ja kehittÃ¤Ã¤ yhteistyÃ¶tÃ¤ myÃ¶s yksityisen sektorin ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"1LZu8Amp5hnNEvwcMaHBNo",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Esimerkiksi maankÃ¤yttÃ¶Ã¤ tulisi tarkastella kokonaisuutena, johon sopeutumistarpeet on integroitu. Samalla tulisi allokoida resurssit tarvittavien sopeutumistoimien toteuttamiseksi lyhyellÃ¤ ja pitkÃ¤llÃ¤ aikavÃ¤lillÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sopeutumisen hallinnollis-oikeudellinen ohjaus tapahtuu edelleen pitkÃ¤lti valtion taholta. Toisaalta se asettaa alueellisen ja paikallisen tason pÃ¤Ã¤asialliseen vastuuseen tavoitteiden toimeenpanosta. Kunnallisen suunnittelujÃ¤rjestelmÃ¤n haasteena onkin tÃ¤llÃ¤ hetkellÃ¤ selvittÃ¤Ã¤, onko se kykenevÃ¤ vastaamaan ilmastonmuutoksen tuomiin seurauksiin ja toimeenpanemaan vaadittavat toimenpiteet. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen vaatii aina paikallisia suunnitteluratkaisuja ja paikallista yhteistyÃ¶tÃ¤ ongelmien selvittÃ¤miseksi. Rakenteelliset perusedellytykset sopeutumiselle ovat jo olemassa, jos niitÃ¤ on halua kÃ¤yttÃ¤Ã¤ ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"1dSLy5axwiIaKFxkJtW8Uv",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KÃ¤ytÃ¤nnÃ¶n sopeutumistyÃ¶ koostuu pienistÃ¤ toimenpiteistÃ¤, joita voivat toteuttaa niin julkinen hallinto, kotitaloudet kuin yrityksetkin. Ilmastonmuutos vaikuttaa laajasti myÃ¶s kuntien toimintakenttÃ¤Ã¤n, etenkin ympÃ¤ristÃ¶- ja teknisen toimen alalle ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:hP,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sopeutumistoimet suunnitellaan ja toteutetaan paikallisesti",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmasto-olosuhteiden ja sÃ¤Ã¤n vaihtelu ovat aina ohjanneet ihmisen toimintaa. Tavallaan sopeutumistoimia on siten tehty jo pitkÃ¤Ã¤n, vaikka niitÃ¤ ei tÃ¤mÃ¤n otsikon alle olla niputettukaan. HyvÃ¤ esimerkki on pitkÃ¤jÃ¤nteinen tyÃ¶ jokivarsien tulvaongelmien ratkaisemiseksi (katso esim. KyrÃ¶njoen tulvasota ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"13ctvv9JjSkbVcsdJwqh9r",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:"). Ilmasto-olojen vÃ¤hittÃ¤inen muutos ja sÃ¤Ã¤n Ã¤Ã¤ri-ilmiÃ¶iden yleistyminen vaatii kuitenkin lisÃ¤Ã¤ntyvÃ¤ssÃ¤ mÃ¤Ã¤rin erityisesti paikallisten toimijoiden huomion suuntaamista ilmastokysymyksiin. Kunnan perusinfrastruktuurin (liikenteen, tietoliikenne- ja energiaverkostojen sekÃ¤ vesihuoltojÃ¤rjestelmien) suunnittelussa tulisi huomioida muuttuvat ilmasto-olosuhteet ja Ã¤Ã¤ri-ilmiÃ¶iden yleistyminen siten, ettÃ¤ niiden toimintakyky turvataan myÃ¶s poikkeusolosuhteissa.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Yksityiskohtaisessa kaavoituksessa, kuten osayleiskaavoissa tai asemakaavoissa, voidaan ilmastonmuutoksen vaikutukset huomioida hyvinkin tarkasti. Sopeutumisen nÃ¤kÃ¶kulmasta kaavoituksessa kannattaisi VTT:n tutkimuksen mukaan muun muassa suosia matalaa ja tiivistÃ¤ rakennetta, vÃ¤lttÃ¤Ã¤ suoria pÃ¤Ã¤tuulien suuntaisia katutiloja sekÃ¤ suojata pihoja tuulelta rakennusmassojen avulla ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:kE,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{}

1,marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Juuri suunnittelussa ja kaavoituksessa korostuvatkin paikallisten olosuhteiden tunteminen ja huomioiminen. Paikallinen pienilmasto, maastonmuodot ja maaperÃ¤n laatu mÃ¤Ã¤rittÃ¤vÃ¤t tarvittavia sopeutumistoimia. Esimerkiksi tulvariskialueiden kartoituksella, hulevesien imeyttÃ¤misen suunnittelulla ja erilaisilla kortteliratkaisuilla voidaan varautua ilmastonmuutoksen vaikutuksiin ja luoda samalla pitkÃ¤ikÃ¤isiÃ¤ ja viihtyisiÃ¤ asuinalueita ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:kE,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sopeutumisstrategia selvittÃ¤Ã¤ haasteita ja vastuita",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sopeutumisen edellytys on ilmastoriskien tiedostaminen ja sisÃ¤llyttÃ¤minen pÃ¤Ã¤tÃ¶ksiin ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:kF,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:",Â  ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:B_,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Sopeutumisstrategiat ovat keino tunnistaa haavoittuvuuksia ja etsiÃ¤ konkreettisia, kunnan toim

1intaympÃ¤ristÃ¶Ã¶n sopivia sopeutumistoimia. Ennen kaikkea ne ovat kuitenkin keino jakaa vastuuta sopeutumistoimista. Suomessa monilla kaupunkiseuduilla on viime vuosina herÃ¤tty sopeutumisstrategioiden tarpeeseen. LisÃ¤ksi monissa kaupungeissa on tehty ilmastonmuutoksen hillintÃ¤strategioita, joista useissa on mukana ainakin alustavia havaintoja sopeutumistarpeista. KestÃ¤vÃ¤n kehityksen periaatteet ovat vÃ¤lttÃ¤mÃ¤tÃ¶n lÃ¤htÃ¶kohta vÃ¤hittÃ¤iseen muutokseen sopeutuvalle strategiselle suunnittelulle (",nodeType:a},{data:{},marks:[{type:iW}],value:"engl. ",nodeType:a},{data:{},marks:[],value:"adaptive management).",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Parhaimmillaan sopeutumisstrategiat ja niissÃ¤ tunnistetut keinot auttavat rakentamaan sopeutumiskykyÃ¤ tuottamalla tietoa ja luomalla sosiaalisia rakenteita hallinnon tueksi. Strategioiden haasteena on tuottaa konkreettisia sopeutumistoimenpiteitÃ¤, jotka auttavat vÃ¤hentÃ¤mÃ¤Ã¤n haavoittuvuutta ilmastoriskeille ja hyÃ¶dyntÃ¤mÃ¤Ã¤n ilmastonmuutoksen tuomat mahdollisuudet ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:B$,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Sopeutumistarpeet ja vaatimukset eivÃ¤t siirry kÃ¤ytÃ¤ntÃ¶Ã¶n itsestÃ¤Ã¤n, vaan edellyttÃ¤vÃ¤t uudenlaisia vaatimuksia myÃ¶s suunnittelijoilta. StrategiatyÃ¶n kÃ¤ynnistÃ¤minen ja etenkin sen toteuttaminen vaatii myÃ¶s kunnan johdon tukea. KÃ¤ytÃ¤nnÃ¶ssÃ¤, kun sopeutumistarpeet on tunnistettu, on niille helpompaa myÃ¶s osoittaa varautumiskeino. Esimerkiksi rakennushankkeissa ilmastonmuutoksen vaikutukset on helpompi huomioida jo suunnitteluvaiheessa, kun useat vaihtoehdot ovat vielÃ¤ avoinna.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sopeutumistoimien kustannuksia on vaikea arvioida",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutoksen tulevaisuuden vaikutusten ja sopeutumistoimien kustannuksiin liittyy paljon epÃ¤varmuuksia. FINADAPT-hankkeen loppuraportin mukaan alustavat arviot ilmastonmuutoksen kokonaistaloudellisista vaikutuksista Suomessa ovat lievÃ¤sti positiivisiaÂ ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"6GkbfjhH29MKVfHLLFTMKE",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:kG,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". PidemmÃ¤llÃ¤ aikavÃ¤lillÃ¤ haitat kuitenkin ylittÃ¤vÃ¤t selvÃ¤sti hyÃ¶dyt. Arviot talousvaikutuksista myÃ¶s muuttuvat selvÃ¤sti, mikÃ¤li ilmaston Ã¤Ã¤ri-ilmiÃ¶iden negatiiviset vaikutukset ja markkinoiden epÃ¤vakaisuus otetaan huomioon laskelmissa ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:kG,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"MyÃ¶s siitÃ¤, ettÃ¤ ei tehdÃ¤ mitÃ¤Ã¤n, aiheutuu kustannuksia pitkÃ¤llÃ¤ aikavÃ¤lillÃ¤. Jo vuoden 2006 Sir Nicholas Sternin raportti ilmastonmuutoksen talousvaikutuksista totesi, ettÃ¤ aikainen ilmastonmuutokseen varautuminen tulee merkittÃ¤vÃ¤sti halvemmaksi kuin hallitsemattoman muutoksen seuraukset ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"5FJkRXQXJ3HeYep0wzYdig",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:".Â EpÃ¤varmuus kustannuksista ja hyÃ¶dyistÃ¤ ei saisi estÃ¤Ã¤ sopeutumisen suunnittelua. MitÃ¤ aikaisemmin ilmastonmuutos huomioidaan pÃ¤Ã¤tÃ¶ksenteossa, sitÃ¤ helpompaa ja edullisempaa varautumisen suunnittelu on ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:B$,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Kustannusten hillitsemiseksi oleellista onkin varautua sopeutumistoimien tarpeeseen jo ennalta. Suunniteltu sopeutuminen, joka perustuu harkittuun pÃ¤Ã¤tÃ¶ksentekoon ja tietoon muuttuneista tai muuttuvista olosuhteista, tulisi olla lÃ¤htÃ¶kohta pÃ¤Ã¤tÃ¶ksenteolle ja resurssien allokoinnille ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:kG,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"PÃ¤Ã¤tÃ¶ksentekoa helpottaa sopeutumistoimien hillintÃ¤toimia lyhyempi takaisinmaksuaika. Sopeutumisella vastataan usein ongelmiin, jotka jo nykyÃ¤Ã¤n saattavat aiheuttaa paikallisesti suuria kustannuksia (esim. tulvasuojelu). Toisaalta sopeutumistoimien hyÃ¶dyt kohdentuvat suoraan tietyille alueille, kun taas hillintÃ¤toimien kohde on globaali ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:B_,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Esimerkiksi ilmastotietoinen yhdyskuntasuunnittelu madaltaa parhaimmillaan energiankulutusta, helpottaa kiinteistÃ¶nhoitoa ja vÃ¤hentÃ¤Ã¤ korjaustarvetta, jolloin asumiskustannukset alenevat ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:kE,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{}

1,marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutoksen vaikutukset nÃ¤kyvÃ¤t voimakkaasti ilmasto-oloista riippuvaisilla aloilla, kuten maa-, metsÃ¤- ja kalataloudessa, energia-alalla, matkailualalla, terveydenhuoltoalalla sekÃ¤ rahoitus- ja vakuutusalalla. Kuntien nÃ¤kÃ¶kulmasta oleellisinta on varautua perusinfrastruktuurin toimintavarmuuden yllÃ¤pitÃ¤miseen. MerkittÃ¤vimmÃ¤t ilmastonmuutoksen seuraukset kunnille aiheutunevat tulvista ja tulviin liittyvistÃ¤ yhdyskunnan suojelutarpeista sekÃ¤ pohjaveden pinnan noususta (ks. esim. ,",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:hP,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"2AiwLl9qdbAUYrGp4q5L1V",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kuka maksaa viulut?",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutokseen varautumisen julkiset kustannukset koostuvat pÃ¤Ã¤osin infrastruktuurin vahvistamisesta, korjaamisesta tai suojaamisesta (esimerkiksi tulvasuojelurakenteista, teiden korottamisesta tai tulvavaurioiden korjaamisesta). Julkinen sektori vastaa myÃ¶s yhteiskunnallisten valmiusjÃ¤rjestelmien toimivuudesta. TÃ¤mÃ¤ vaatii julkiselta sektorilta sekÃ¤ taloudellisia ettÃ¤ hallinnollisia resursseja. MyÃ¶s yksityisten toimijoiden tulisi sitoutua vÃ¤hentÃ¤mÃ¤Ã¤n omaa haavoittuvuuttaan ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:kF,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Varautumiskustannusten maksajaa on nykyisellÃ¤Ã¤n kuitenkin usein vaikeaa mÃ¤Ã¤ritellÃ¤. Esimerkiksi tulvasuojelua ei ole varsinaisesti sÃ¤Ã¤detty valtion eikÃ¤ kuntien vastuulle, vaan vastuu omaisuudesta on siirretty kiinteistÃ¶nomistajille. ELY-keskusten toimialaan kuuluu vesivarojen kÃ¤yttÃ¶ ja hoito, jonka katsotaan sisÃ¤ltÃ¤vÃ¤n myÃ¶s tulvariskien hallinnan. Valmisteilla olevassa laissa tulvariskien hallinnasta on niiden toimenkuvaa tarkoitus laajentaa myÃ¶s tulvasuojeluun ja tulvariskien hallintaa parantavien toimenpiteiden edistÃ¤miseen. TÃ¤llÃ¤ hetkellÃ¤ valtio tukee tulvasuojelutoimenpiteitÃ¤ maaseutuelinkeinoista annetun valtioneuvoston asetuksen nojalla. Kunnille kuuluu pelastustoimi ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:hP,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:fV,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Julkisen sektorin on lÃ¶ydettÃ¤vÃ¤ uudenlaisia toimintatapoja sopeutumiskustannusten kattamiseksi. YhtenÃ¤ ratkaisuna lisÃ¤kustannusten kattamiseen on ehdotettu erilaisia julkisen ja yksityisen muodostamia kumppanuuksia, joiden avulla julkinen sektori voisi auttaa ylittÃ¤mÃ¤Ã¤n operationaalisia esteitÃ¤, edistÃ¤Ã¤ suorituskykyÃ¤ ja nopeuttaa investointeja ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:kF,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Vaarana on, ettÃ¤ mainitut kustannukset jÃ¤Ã¤vÃ¤t pitkÃ¤lti kuntien maksettaviksi. Siten on tÃ¤rkeÃ¤tÃ¤, ettÃ¤ luodaan toimiva tulvavahinkojen vakuutus- ja rahoitusjÃ¤rjestelmÃ¤, ja ettÃ¤ varautumis- sekÃ¤ korvausvastuut selkeytetÃ¤Ã¤n ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:hP,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Riskien hallintaa vakuuttamalla",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vakuutusalalla voi parhaimmillaan olla ilmastoriskien ennakointia ja sopeutumista edistÃ¤vÃ¤ rooli, sillÃ¤ toimialan intressinÃ¤ on sekÃ¤ lisÃ¤tÃ¤ riskitietoisuutta vakuutettujen keskuudessa ettÃ¤ analysoida riskien luonnetta, vaikutuksia ja todennÃ¤kÃ¶isyyttÃ¤. MyÃ¶s vakuutussektorin rooli ilmastonmuutoksen aiheuttamiin kustannuksiin on merkittÃ¤vÃ¤. Vakuutustoiminnan nÃ¤kÃ¶kulmasta ilmastonmuutos lisÃ¤Ã¤ riskejÃ¤, kuten sÃ¤Ã¤n Ã¤Ã¤ri-ilmiÃ¶iden tai merenpinnan nousun aiheuttamia tuhoja. KÃ¤ytÃ¤nnÃ¶ssÃ¤ riskien kasvaminen tarkoittaa myÃ¶s vakuuttamisen kallistumista ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:kH,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{}

1,marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"TÃ¤llÃ¤ hetkellÃ¤ aktiivisinta keskustelua vakuutusalan rooliin ja ilmastonmuutokseen liittyen kÃ¤ydÃ¤Ã¤n vesistÃ¶tulvista. Nykyisin vakuutusyhtiÃ¶t korvaavat esimerkiksi myrskytuhoista, rankkasateista tai meritulvista kiinteistÃ¶ille aiheutuneet vahingot kotivakuutuksista, mutta vesistÃ¶tulvat eli jÃ¤rvien ja jokien tulvimisesta aiheutuvat vahingot korvaa toistaiseksi valtio budjettivaroistaan. YrityksissÃ¤ puolestaan tehdÃ¤Ã¤n vakuutussopimukset yksilÃ¶llisesti, eikÃ¤ valtio korvaa yrityksille aiheutuneita vahinkoja ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:kH,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:fV,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Paineita nykyisen jÃ¤rjestelmÃ¤n muuttamiselle aiheuttaa ennen kaikkea EU, sillÃ¤ suoraan valtion budjettitukeen perustuva malli ei ole unionin periaatteiden mukainen. VesistÃ¶tulvariskien vakuuttamisen siirtÃ¤minen yksityiselle vakuutussektorille vakiinnuttaisi myÃ¶s korvauskÃ¤ytÃ¤ntÃ¶jÃ¤ ja lyhentÃ¤isi luultavasti korvauspyyntÃ¶jen kÃ¤sittelyaikoja, kun kÃ¤sittely siirtyisi valtiolta yksityisille vakuutusyhtiÃ¶ille. NÃ¤in ollen myÃ¶s kansalaiset voisivat hyÃ¶tyÃ¤ vakuutusyhtiÃ¶iden ammattimaisten vahinkojenkÃ¤sittelyorganisaatioiden toiminnasta, kun korvauksen suhteellinen suuruus ja maksuaikataulu olisivat jo ennakkoon tiedossa ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:kH,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:kI},content:[{data:{},marks:[],value:kJ,nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.euro.who.int\u002F__data\u002Fassets\u002Fpdf_file\u002F0018\u002F190404\u002FWHO_Content_Climate_change_health_DruckIII.pdf"},content:[{data:{},marks:[],value:"WHO. 2013. Climate change and health: A tool to estimate health and adaptation costs. World Health Organization, Regional Office for Europe, Copenhagen. 45 p. ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:sD},content:[{data:{},marks:[],value:sE,nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fmmm.multiedition.fi\u002Fklimaatti\u002Fuutiskirje\u002F2012\u002F4-2012\u002F5.php"},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutoksesta johtuva kustannukset kasvavat Euroopassa - Klimaatti uutiskirje ilmastonmuutoksesta 4\u002F2012 ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:sG},content:[{data:{},marks:[],value:sH,nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fhdl.handle.net\u002F10138\u002F41499"},content:[{data:{},marks:[],value:"YmpÃ¤ristÃ¶ministeriÃ¶. 2011. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ympÃ¤ristÃ¶hallinnon toimialalla. Toimintaohjelman pÃ¤ivitys vuosille 2011â2012. YmpÃ¤ristÃ¶ministeriÃ¶, Helsinki. YmpÃ¤ristÃ¶ministeriÃ¶n raportteja 18\u002F2011. 47 s. ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y}],nodeType:p},perspective:[X],tags:[{sys:{type:b,linkType:d,id:fL}},bR],articleLength:[T],toc:x,publisher:[{sys:{type:b,linkType:d,id:gE}}]}},Ca,fn],teaserType:K,displayTitle:x}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"51KzNU6m3k5l85zphx4xWx",type:d,createdAt:"2021-10-25T09:04:45.965Z",updatedAt:"2022-01-10T09:42:28.653Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:dB,revision:w,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:D}},locale:g},fields:{title:"Sopeutumistoimet Suomessa -teemasivun nostot: Katso myÃ¶s",visibleTitle:U,referencingItems:[ka,zO,et],teaserType:K,displayTitle:x}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2yoXjCe7onXzzyMc3nDLZv",type:d,createdAt:"2022-01-20T10:29:21.761Z",updatedAt:"2024-11-21T14:27:25.274Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aZ,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:D}},locale:g},fields:{title:"Sopeutumistoimet Suomessa -teemasivun nostot: Aiheesta muualla",visibleTitle:by,referencingItems:[jZ,IJ,{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4yscUlM53z55GYSpz4uK7M",type:d,createdAt:"2022-01-20T09:30:03.871Z",updatedAt:"2022-01-20T09:42:38.875Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:dh,revision:w,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:Z}},locale:g},fields:{title:"Kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumispolitiikan aikajanatarkastelu 2005â2020",teaserImage:IM,teaserImageAlt:"VÃ¤rikkÃ¤itÃ¤ rataskuvioita roikkuu kiinni vaakasuoralla viivalla.",link:"https:\u002F\u002Fwww.ilmastopaneeli.fi\u002Fkansallisen-ilmastonmuutokseen-sopeutumispolitiikan-aikajanatarkastelu-2005-2020\u002F",linkText:"Lue lisÃ¤Ã¤ Suomen ilmastopaneelin sivuilta"}},IO],teaserType:an,displayTitle:x}}],perspective:[b$,X],tags:[bD,bR]};cI.metadata={tags:[],concepts:[]};cI.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3lcuJX9Nsbr6hjnIXzrvTS",type:d,createdAt:uj,updatedAt:uj,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};cI.fields={abbreviation:"ALH17",body:"Alhola, K. & Kaljonen, M. 2017. KestÃ¤vÃ¤t julkiset hankinnat â nykytila ja kehittÃ¤misehdotuksia. Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskuksen raportteja 32\u002F2017. Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskus, Helsinki. 54 s.",link:"http:\u002F\u002Fhdl.handle.net\u002F10138\u002F228340"};cJ.metadata={tags:[],concepts:[]};cJ.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2mbFXQKjar2rGwJEfCFWh5",type:d,createdAt:Ah,updatedAt:Ah,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:di,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:al}},locale:g};

1cJ.fields={publishedLanguages:[g],title:"Luontopohjaiset ratkaisut kaupunkisuunnittelussa ",slug:"luontopohjaiset-ratkaisut-kaupunkisuunnittelussa",parent:bM,subTheme:x,materialType:br,content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kohti ilmastokestÃ¤vÃ¤Ã¤ kaupunkisuunnittelua -oppaan tÃ¤ssÃ¤ teema luvussa kerrotaan, mitÃ¤ luontopohjaiset ratkaisut ovat ja miten luontopohjaisten ratkaisujen avulla voidaan edistÃ¤Ã¤ kaupungin ilmastokestÃ¤vyyttÃ¤. LisÃ¤ksi kerrotaan, millaisia sosiaalisia, kulttuurisia ja taloudellisia etuja luontopohjaisiin ratkaisuihin yhdistyy ja kuinka luontopohjaiset ratkaisut voidaan mahdollistaa kaavoituksen ja aluesuunnittelun avulla. Lopuksi annetaan esimerkkejÃ¤ ratkaisuista.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3qgsZs7rFiPswfCiniALZv",type:d,createdAt:"2024-10-04T12:56:40.108Z",updatedAt:"2024-10-07T07:28:16.429Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aV,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:D}},locale:g},fields:{title:"Luontopohjaiset ratkaisut kaupunkisuunnittelussa -artikkelin nostot: artikkelit",visibleTitle:cO,referencingItems:[Ai,A_,kq,ki],teaserType:K,displayTitle:x}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3ZAHbt5Dxh7VPrlHTBqHWx",type:d,createdAt:"2024-10-07T07:28:01.132Z",updatedAt:"2024-11-01T17:42:13.887Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aj,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:D}},locale:g},fields:{title:"Luontopohjaiset ratkaisut kaupunkisuunnittelussa -artikkelin nostot: ratkaisut",visibleTitle:hN,referencingItems:[Bz,kp,AP,Bq],teaserType:K,displayTitle:x}}],perspective:[X,P],tags:[au,am,c$,cb,ae],publisher:[E,O,av]};cL.metadata={tags:[],concepts:[]};cL.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"PpOSHNphF9UEOaipeT8Ml",type:d,createdAt:JE,updatedAt:JE,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};cL.fields={abbreviation:"BER20",body:"Berg, A., RÃ¤isÃ¤nen, M. & Salo, H. (toim.) 2020. Kiertotalouden tieto kÃ¤yttÃ¶Ã¶n. Kahdeksan keskeistÃ¤ teemaa ja uudet tietotarpeet. Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskuksen raportteja 6\u002F2020, Helsinki. 55 s. ",link:"http:\u002F\u002Fhdl.handle.net\u002F10138\u002F310568"};cT.metadata={tags:[],concepts:[]};cT.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7zym1jG6IzY4By5FOUB46K",type:d,createdAt:"2021-04-22T13:16:34.439Z",updatedAt:"2021-06-07T10:16:39.248Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:S,revision:w,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:bu}},locale:g};cT.fields={title:"YmpÃ¤ristÃ¶ministeriÃ¶",link:"https:\u002F\u002Fym.fi\u002F",logo:iD};cW.metadata={tags:[],concepts:[]};cW.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2i8LKXnC6AfzIbcvrSqlHh",type:d,createdAt:qO,updatedAt:qO,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};cW.fields={abbreviation:"NIE19",body:"NiemistÃ¶, J., Soimakallio, S., Nissinen, A. & Salo, M. 2019. Lentomatkustuksen pÃ¤Ã¤stÃ¶t. MistÃ¤ lentoliikenteen pÃ¤Ã¤stÃ¶t syntyvÃ¤t ja miten niitÃ¤ voidaan vÃ¤hentÃ¤Ã¤? Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskus, Helsinki. Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskuksen raportteja 2\u002F2019. 62 s.",link:"http:\u002F\u002Fhdl.handle.net\u002F10138\u002F292417"};cX.metadata={tags:[],concepts:[]};cX.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"IGlKTlirPNcRy9WdAp8We",type:d,createdAt:"2021-07-21T10:16:43.523Z",updatedAt:"2022-01-21T13:15:44.030Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ej,revision:_,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:al}},locale:g};cX.fields={publishedLanguages:[g,ac,Q],title:"PÃ¤Ã¤stÃ¶jen vÃ¤hentÃ¤minen Suomessa",slug:"paastojen-vahentaminen-suomessa",parent:ju,subTheme:x,modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2o7SpLL0PVqmaZWBdw9YvT",type:d,createdAt:"2021-11-11T14:37:23.148Z",updatedAt:"2023-03-16T14:54:37.716Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:fT,revision:G,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:D}},locale:g},fields:{title:"PÃ¤Ã¤stÃ¶jen vÃ¤hentÃ¤minen Suomessa -teemasivun nostot: artikkelit ja teemasivut",visibleTitle:cO,referencingItems:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4OhvSGcTAa5gWfGTp6KYVq",type:d,createdAt:"2021-09-23T11:41:51.675Z",updatedAt:"2022-06-21T06:53:14.943Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:134,revision:H,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g],title:"Suomi vÃ¤hentÃ¤Ã¤ kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤Ã¤n",materialType:M,slug:"suomi-vahentaa-kasvihuonekaasupaastojaan",parent:cX,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomi tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessÃ¤. Jotta tavoite voidaan saavuttaa, kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ on vÃ¤hennettÃ¤vÃ¤ n

1opeasti yhteiskunnan eri aloilla ja samalla on vahvistettava hiiltÃ¤ ilmakehÃ¤stÃ¤ sitovia nieluja. ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:q,data:{},content:[{nodeType:a,value:"PÃ¤Ã¤stÃ¶jen vÃ¤hentÃ¤misessÃ¤ keskeisessÃ¤ roolissa on energia ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Yli 70 prosenttia Suomen kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶istÃ¤ syntyy energian tuotannosta ja kÃ¤ytÃ¶stÃ¤ ",marks:[],data:{}},{nodeType:f,data:{target:{sys:{id:"5b7WbATtRSLysRalAOTobe",type:b,linkType:d}}},content:[]},{nodeType:a,value:". Suomen tavoitteena on hiilineutraali yhteiskunta vuoteen 2035 mennessÃ¤ ",marks:[],data:{}},{nodeType:f,data:{target:{sys:{id:"1TscSriTypGARtOlOVP4zS",type:b,linkType:d}}},content:[]},{nodeType:a,value:".  Hiilineutraaliudella tarkoitetaan, ettÃ¤ tuotetut nettopÃ¤Ã¤stÃ¶t ovat tietyllÃ¤ ajanjaksolla nolla, eli esimerkiksi valtio ei tuota enemmÃ¤n kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ kuin se pystyy sitomaan hiiltÃ¤ ilmasta. ",marks:[],data:{}},{nodeType:f,data:{target:{sys:{id:"1hKsGIuGWWbCWp3nABGoh5",type:b,linkType:d}}},content:[]},{nodeType:a,value:" Jotta hiilineutraaliustavoite voidaan saavuttaa, on olennaista tehostaa sÃ¤hkÃ¶n ja lÃ¤mmÃ¶n tuotantoa ja kulutusta sekÃ¤ muuttaa tuotanto vÃ¤hÃ¤hiiliseksi, niin ettÃ¤ se tuottaa nykyistÃ¤ merkittÃ¤vÃ¤sti vÃ¤hemmÃ¤n kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤. TÃ¤mÃ¤ edellyttÃ¤Ã¤, ettÃ¤ fossiiliset energianlÃ¤hteet korvataan vÃ¤hÃ¤hiilisillÃ¤ energialÃ¤hteillÃ¤ kuten uusiutuvalla energialla ja ydinvoimalla, hyÃ¶dynnetÃ¤Ã¤n hukkalÃ¤mpÃ¶Ã¤ ja esimerkiksi sÃ¤hkÃ¶- ja lÃ¤mpÃ¶verkoissa otetaan kÃ¤yttÃ¶Ã¶n uusia Ã¤lykkÃ¤itÃ¤ ratkaisuja, jotka tasaavat energian kulutushuippuja. ",marks:[],data:{}},{nodeType:f,data:{target:{sys:{id:jw,type:b,linkType:d}}},content:[]},{nodeType:a,value:t,marks:[],data:{}},{nodeType:f,data:{target:{sys:{id:tn,type:b,linkType:d}}},content:[]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"VÃ¤hÃ¤hiilisessÃ¤ energiajÃ¤rjestelmÃ¤ssÃ¤ on vÃ¤hemmÃ¤n polttoon perustuvaa energiantuotantoa, ja esimerkiksi lÃ¤mpÃ¶varastoja kÃ¤ytetÃ¤Ã¤n tasaamaan uusiutuvan tuuli- ja aurinkosÃ¤hkÃ¶n vuorokauden- ja vuodenaikaista vaihtelua. PÃ¤Ã¤stÃ¶vÃ¤hennystavoitteiden saavuttamiseksi on myÃ¶s tÃ¤rkeÃ¤Ã¤ parantaa olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuutta. ",marks:[],data:{}},{nodeType:f,data:{target:{sys:{id:tn,type:b,linkType:d}}},content:[]},{nodeType:a,value:t,marks:[],data:{}},{nodeType:f,data:{target:{sys:{id:jx,type:b,linkType:d}}},content:[]},{nodeType:a,value:" LiikenteessÃ¤ energiankulutusta puolestaan voidaan vÃ¤hentÃ¤Ã¤, kun siirrytÃ¤Ã¤n muun muassa polttomoottoriautoista sÃ¤hkÃ¶autoihin, vÃ¤hennetÃ¤Ã¤n ajettuja kilometrejÃ¤ sekÃ¤ kasvatetaan joukkoliikenteen, kÃ¤velyn ja pyÃ¶rÃ¤ilyn osuutta liikenteestÃ¤ ",marks:[],data:{}},{nodeType:f,data:{target:{sys:{id:"46DOEx4YhyCC8nXfXWfOqY",type:b,linkType:d}}},content:[]},{nodeType:a,value:aw,marks:[],data:{}}]},{nodeType:q,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Ilmastonmuutosta voi hillitÃ¤ kÃ¤yttÃ¤mÃ¤llÃ¤ luonnonvaroja kestÃ¤vÃ¤sti",marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Suomi pyrkii myÃ¶s hiilineutraaliksi kiertotalousyhteiskunnaksi. Kiertotalous tarkoittaa muun muassa energia- ja resurssitehokkaita tuotanto- ja kulutustapoja, entistÃ¤ kestÃ¤vÃ¤mpiÃ¤ tuotteita, tuotteiden jakamispalveluita ja yhteiskÃ¤yttÃ¶Ã¤. Kiertotaloudessa luonnonvaroja hyÃ¶dynnetÃ¤Ã¤n kestÃ¤vÃ¤sti, niin ettÃ¤ ne pysyvÃ¤t kierrossa mahdollisimman pitkÃ¤Ã¤n eikÃ¤ niiden kulutus ylitÃ¤ maapallon kantokyvyn rajoja. ",marks:[],data:{}},{nodeType:f,data:{target:dT},content:[]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Jotta hiilineutraaliustavoitteet voitaisiin saavuttaa, luonnonvarojen kulutuksen tulee kÃ¤Ã¤ntyÃ¤ laskuun. Tarve vÃ¤hentÃ¤Ã¤ luonnonvarojen kÃ¤yttÃ¶Ã¤ koskee kaikkia toimijoita: yrityksiÃ¤, julkishallintoa ja kuluttajia. Suomalaiselle teollisuudelle ja yrityksille kiertotalous tarjoaa mahdollisuuksia vÃ¤hentÃ¤Ã¤ kustannuksia ja parantaa kilpailukykyÃ¤, samalla kun kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶t vÃ¤henevÃ¤t. ",marks:[],data:{}},{nodeType:f,data:{target:dT},content:[]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{}

1,content:[{nodeType:a,value:"KiinteistÃ¶- ja rakennusala on merkittÃ¤vÃ¤ luonnonvarojen kÃ¤yttÃ¤jÃ¤ ja kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jen tuottaja. Luonnonvarojen kÃ¤yttÃ¶Ã¤ voidaan vÃ¤hentÃ¤Ã¤ rakennusten elinkaaren eri vaiheissa, aina rakennusmateriaalien valmistamisesta rakennuksen kÃ¤yttÃ¶Ã¶n ja purkuun. ",marks:[],data:{}},{nodeType:f,data:{target:dT},content:[]},{nodeType:a,value:" MyÃ¶s ruuan tuotanto kuluttaa runsaasti luonnonvaroja ja aiheuttaa kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤. Ruuan tuotannon ilmastovaikutusta voidaan pienentÃ¤Ã¤ korvaamalla elÃ¤inperÃ¤isiÃ¤ ruoka-aineita kasvikunnan tuotteilla sekÃ¤ vÃ¤lttÃ¤mÃ¤llÃ¤ ruuan hÃ¤vikkiÃ¤. ",marks:[],data:{}},{nodeType:f,data:{target:ca},content:[]},{nodeType:a,value:R,marks:[],data:{}}]},{nodeType:q,data:{},content:[{nodeType:a,value:"\rIlmastotavoitteisiin pÃ¤Ã¤semiseksi tarvitaan myÃ¶s hiilinieluja ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttÃ¤Ã¤ myÃ¶s sitÃ¤, ettÃ¤ Suomen hiilinieluja yllÃ¤pidetÃ¤Ã¤n ja vahvistetaan. Hiilineutraalius on vÃ¤litavoite, jonka jÃ¤lkeen Suomi pyrkii hiilinegatiivisuuteen eli sitomaan hiiltÃ¤ ilmakehÃ¤stÃ¤ pÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤Ã¤n enemmÃ¤n. Jotta hiilineutraalisuus- ja sen jÃ¤lkeen hiilinegatiivisuustavoitteet voidaan saavuttaa, pitÃ¤isi lisÃ¤tÃ¤ luonnon nieluja ja vÃ¤hentÃ¤Ã¤ maaperÃ¤pÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤, kuten maa- ja metsÃ¤talouskÃ¤ytÃ¶ssÃ¤ olevien turvemaiden pÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤. ",marks:[],data:{}},{nodeType:f,data:{target:{sys:{id:jw,type:b,linkType:d}}},content:[]},{nodeType:a,value:" MyÃ¶s hiilidioksidin talteenotto- ja varastointiteknologioilla on tulevaisuudessa yhÃ¤ suurempi merkitys. Niiden avulla hiilidioksidia voidaan ottaa talteen energiantuotannon ja teollisuuden prosesseista ja estÃ¤Ã¤ sitÃ¤ pÃ¤Ã¤semÃ¤stÃ¤ ilmakehÃ¤Ã¤n. ",marks:[],data:{}},{nodeType:f,data:{target:{sys:{id:"2VZ1VG4Za5RBwvstiSbhFL",type:b,linkType:d}}},content:[]},{nodeType:a,value:R,marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"MaankÃ¤ytÃ¶n, maankÃ¤ytÃ¶n muutosten ja metsÃ¤talouden (niin kutsutun maankÃ¤yttÃ¶sektorin) hiilinielun koko riippuu lÃ¤hinnÃ¤ siitÃ¤, kuinka paljon puustoon ja puutuotteisiin on varastoitunut hiiltÃ¤, sekÃ¤ siitÃ¤, kuinka paljon maaperÃ¤stÃ¤ syntyy pÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤.  Hiilinielun koon vuotuinen vaihtelu on suurta ja riippuu voimakkaasti hakkuiden vuotuisesta vaihtelusta. ",marks:[],data:{}},{nodeType:f,data:{target:{sys:{id:jw,type:b,linkType:d}}},content:[]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:ISBN:978-952-380-275-9 "},content:[{data:{},marks:[],value:"Lehtonen, A., Aro, L., Haakana, M., Haikarainen, S., Heikkinen, J., Huuskonen, S., HÃ¤rkÃ¶nen, K., HÃ¶kkÃ¤, H., Kekkonen, H., Koskela, T., Lehtonen, H., Luoranen, J., Mutanen, A., Nieminen, M., Ollila, P., Palosuo, T., Pohjanmies, T., Repo, A., Rikkonen, P., RÃ¤ty, M., Saarnio, S., Smolander, A., Soinne, H., Tolvanen, A., Tuomainen, T., Uotila, K., Viitala, E.-J., VirkajÃ¤rvi, P., Wall, A. & MÃ¤kipÃ¤Ã¤, R. 2021. MaankÃ¤yttÃ¶sektorin ilmastotoimenpiteet: Arvio pÃ¤Ã¤stÃ¶vÃ¤hennysmahdollisuuksista. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 65\u002F2021. Luonnonvarakeskus, Helsinki.",nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.stat.fi\u002Ftilasto\u002Fkhki"},content:[{data:{},marks:[],value:"Tilastokeskus. Kasvihuonekaasut-tilasto. ",nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fkestavyysloikka.ymparisto.fi\u002F"},content:[{data:{},marks:[],value:"KestÃ¤vyysloikka. Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskuksen yllÃ¤pitÃ¤mÃ¤ alusta ilmasto-, kiertotalous- ja luontoratkaisuista. ",nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},perspective:[P],tags:[bA,dU,{sys:{type:b,linkType:d,id:ts}},dF],articleLength:[az],toc:x,modifiedDate:tt,publisher:[O]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5ZGf4iEjrhFSv3WuiHFS5w",type:d,createdAt:"2021-07-21T10:35:03.928Z",updatedAt:"2026-09-02T05:53:34.337Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:393,revision:V,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g],title:"Suomen ilmastopolitiikalla pyritÃ¤Ã¤n saavuttamaan ilmastotavoitteet",materialType:M,slug:"suomen-ilmastopolitiikalla-pyritaan-saavuttamaan-ilmastotavoitteet",parent:cX,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomen ilmastopolitiikalle luovat puitteet kansainvÃ¤liset ilmastosopimukset ja EU:n ilmastopolitiikka. Kansallisesti ilmastopolitiikkaa ohjaa ilmastolaki. Siihen on kirjattu Suomen pÃ¤Ã¤stÃ¶vÃ¤hennystavoitteet sekÃ¤ ilmastopolitiikan suunnittelujÃ¤rjestelmÃ¤. Ilmasto- ja energiapolitiikallaan Suomi pyrkii vÃ¤hentÃ¤mÃ¤Ã¤n kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ ja saavuttamaan hiilineutraaliuden vuoteen 2035 mennessÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KansainvÃ¤liset sopimukset ja EU ohjaavat Suomen ilmastotoimia",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomen ilmastopoliittisille toimille asettavat puitteet YK:n ilmastopuitesopimus ",nodeType:a},{data:{target:jm},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4gC2X7gpt73COlHzOPBFw0",type:d,createdAt:tu,updatedAt:tu,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"UNI92",body:"United Nations. 1992. United Nations Framework Convention on Climate Change. 33 p. (pdf)",link:"http:\u002F\u002Funfccc.int\u002Ffiles\u002Fessential_background\u002Fbackground_publications_htmlpdf\u002Fapplication\u002Fpdf\u002Fconveng.pdf"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:", sitÃ¤ tÃ¤ydentÃ¤vÃ¤ ja teollisuusmaita velvoittava Kioton pÃ¶ytÃ¤kirja ",nodeType:a},{data:{target:rW},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6CBPNAgJFVPx2J3jE6SeSF",type:d,createdAt:tv,updatedAt:tv,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"UNI98",body:"United Nations. 1998. Kyoto Protocol to The United Nations Framework Convention on Climate Change. 20 p. (pdf)",link:"http:\u002F\u002Funfccc.int\u002Fresource\u002Fdocs\u002Fconvkp\u002Fkpeng.pdf"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:", kaikkia sopimusosapuolia velvoittava Pariisin ilmastosopimus ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1dsDwJfwnm5gm1gCIBpRjh",type:d,createdAt:tw,updatedAt:tw,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:tx,body:"Valtioneuvoston asetus 70\u002F2016 Pariisin sopimuksen voimaansaattamisesta ja sopimuksen lainsÃ¤Ã¤dÃ¤nnÃ¶n alaan kuuluvien mÃ¤Ã¤rÃ¤ysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta",link:"https:\u002F\u002Fwww.finlex.fi\u002Ffi\u002Fsopimukset\u002Fsopsteksti\u002F2016\u002F20160076"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1jDQHxHFvtn500rhVjIgPM",type:d,createdAt:"2021-04-23T12:34:57.962Z",updatedAt:"2024-06-24T10:20:11.077Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:z,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:sU,body:"United Nations. 2015. The United Nations Framework Convention on Climate Change. Adoption of the Paris Agreement. 12 December 2015. 32 p. (PDF)",link:"https:\u002F\u002Funfccc.int\u002Fresource\u002Fdocs\u002F2015\u002Fcop21\u002Feng\u002Fl09r01.pdf"}}

1},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" sekÃ¤ Euroopan unionin (EU) ilmasto- ja energiapolitiikka ",nodeType:a},{data:{target:jy},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". KansainvÃ¤lisessÃ¤ ilmastopolitiikassa Suomi toimii osana Euroopan unionia. Suomi on ratifioinut eli vahvistanut sekÃ¤ ilmastosopimuksen ettÃ¤ Kioton pÃ¶ytÃ¤kirjan ja Pariisin ilmastosopimuksen yhdessÃ¤ muiden EU:n jÃ¤senmaiden kanssa. ",nodeType:a},{data:{target:ex},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastolakiin on kirjattu Suomen pÃ¤Ã¤stÃ¶vÃ¤hennystavoitteet",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomessa astui vuonna 2015 voimaan ilmastolaki, joka pÃ¤ivitettiin kesÃ¤llÃ¤ 2022 ",nodeType:a},{data:{target:gk},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:".  Ilmastolaki luo pohjan Suomen kansalliselle ilmastotyÃ¶lle. Uudistetussa ilmastolaissa on asetettu pÃ¤Ã¤stÃ¶vÃ¤hennystavoitteet vuosille 2030, 2040 ja 2050, kun edellinen ilmastolaki sisÃ¤lsi tavoitteen vain vuodelle 2050. Laki edellyttÃ¤Ã¤, ettÃ¤ Suomen kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶t vÃ¤henevÃ¤t vuoden 1990 tasosta 60 prosenttia vuoteen 2030 mennessÃ¤, 80 prosenttia vuoteen 2040 mennessÃ¤ ja 90-95 prosenttia vuoteen 2050 mennessÃ¤ (kuva 1). LisÃ¤ksi ilmastolakiin on kirjattu Suomen tavoite olla hiilineutraali vuonna 2035 ja hiilinegatiivinen tÃ¤mÃ¤n jÃ¤lkeen. PÃ¤Ã¤stÃ¶vÃ¤hennystavoitteet perustuvat Suomen ilmastopaneelin suosituksiin.",nodeType:a},{data:{target:gk},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:R,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5sR5LqkOnkHGELzQu6rgsf",type:d,createdAt:"2022-09-16T07:20:12.112Z",updatedAt:"2024-11-06T11:05:58.119Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aU,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:L}},locale:g},fields:{title:"PylvÃ¤sdiagrammi, joka sisÃ¤ltÃ¤Ã¤ pÃ¤Ã¤stÃ¶t, nielut, ja toimet hiilinielujen vahvistamiseksi viiden vuoden vÃ¤lein vuodesta 2020 vuoteen 2050.",asset:tB,caption:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:ak,marks:[{type:r}],data:{}},{nodeType:a,value:" Suomen pÃ¤Ã¤stÃ¶vÃ¤hennystavoitteet vuodesta 2020 vuoteen 2050 verrattuna vuoden 1990 pÃ¤Ã¤stÃ¶ihin, sekÃ¤ nettopÃ¤Ã¤stÃ¶jen kehitys, jolla tavoitteet saavutettaisiin. Vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitteessa on oletuksena, ettÃ¤ nielujen taso on -21 miljoonaa tonnia hiilidioksidia vuonna 2035, eli ettÃ¤ ne sitovat hiilidioksidia ilmakehÃ¤stÃ¤ tÃ¤mÃ¤n mÃ¤Ã¤rÃ¤n. ",marks:[],data:{}}]}]}}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastolain pÃ¤ivityksessÃ¤ laki laajennettiin koskemaan myÃ¶s maankÃ¤yttÃ¶sektoria ja siihen lisÃ¤ttiin tavoite hiilinielujen vahvistamisesta. Ilmastolaki kattaa sekÃ¤ ilmastomuutoksen hillinnÃ¤n ettÃ¤ siihen sopeutumisen. Osana ilmastolain toimeenpanoa laaditaan jatkossa neljÃ¤ suunnitelmaa:",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KeskipitkÃ¤n aikavÃ¤lin ilmastosuunnitelma",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"PitkÃ¤n aikavÃ¤lin ilmastosuunnitelma",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"MaankÃ¤yttÃ¶sektorin ilmastosuunnitelma",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastolaki edellyttÃ¤Ã¤, ettÃ¤ valtioneuvosto valmistelee vuosittain ilmastovuosikertomuksen. Sen avulla seurataan, miten Suomen pÃ¤Ã¤stÃ¶t ovat kehittyneet eri toimialoilla suhteessa pÃ¤Ã¤stÃ¶tavoitteisiin ja kuinka hyvin keskipitkÃ¤n aikavÃ¤lin ilmastosuunnitelman tavoitteet ovat toteutuneet. ",nodeType:a},{data:{target:gm},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ vÃ¤hennetÃ¤Ã¤n eri aloilla ja monilla keinoilla ",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"EU:n ilmastopoliittiset tavoitteet sitovat myÃ¶s Suomea. EU:n tavoite on vÃ¤hentÃ¤Ã¤ kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤Ã¤n vÃ¤hintÃ¤Ã¤n 55 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessÃ¤.  PÃ¤Ã¤stÃ¶vÃ¤hennystavoitteet vuodelle 2030 ovat erilaiset EU:n pÃ¤Ã¤stÃ¶kauppaan kuuluvilla ja pÃ¤Ã¤stÃ¶kaupan ulkopuolisilla aloilla (taulukko 1). PÃ¤Ã¤stÃ¶kauppasektorilla EU-mailla on yhteinen pÃ¤Ã¤stÃ¶vÃ¤hennystavoite, mutta pÃ¤Ã¤stÃ¶kaupan ulkopuolisilla aloilla eli taakanjakosektorilla on maakohtaiset velvoitteet vÃ¤hentÃ¤Ã¤ pÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤. PÃ¤Ã¤stÃ¶kauppasektoriin kuuluvat suuret teollisuus- ja energiantuotantolaitokset. Taakanjakosektoriin kuuluvat puolestaan liikenne, maatalous, erillislÃ¤mmitys, jÃ¤tehuolto, fluoratut kasvihuonekaasut ja tyÃ¶koneet. EU:n jÃ¤senmaakohtaiset pÃ¤Ã¤stÃ¶vÃ¤hennystavoitteet taakanjakosektorille on sovittu EU:n taakanjakopÃ¤Ã¤tÃ¶ksessÃ¤. ",nodeType:a},{data:{target:jy},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"PÃ¤Ã¤stÃ¶kauppasektorilla EU-maiden yhteinen tÃ¤mÃ¤nhetkinen tavoite on vÃ¤hentÃ¤Ã¤ kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ 62 prosenttia vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessÃ¤. ",nodeType:a},{data:{target:jy},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" Suomessa pÃ¤Ã¤stÃ¶kauppasektorin osuus kokonaispÃ¤Ã¤stÃ¶istÃ¤ on alle 40 prosenttia ",nodeType:a},{data:{target:gm},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Suomella on maakohtainen velvoite vÃ¤hentÃ¤Ã¤ pÃ¤Ã¤stÃ¶kaupan ulkopuolisilla aloilla syntyviÃ¤ kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤Ã¤n vÃ¤hintÃ¤Ã¤n 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessÃ¤  vuoden 2005 tasosta ",nodeType:a},{data:{target:gm},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:aw,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{}

1,marks:[],value:"Eri toimialojen kasvihuonekaasujen pÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ vÃ¤hennetÃ¤Ã¤n eri toimilla. Toimet esimerkiksi parantavat energiatehokkuutta, edistÃ¤vÃ¤t uusiutuvan energian kÃ¤yttÃ¶Ã¤, tutkimusta, teknologiaa ja innovaatioita, tiivistÃ¤vÃ¤t yhdyskuntarakennetta sekÃ¤ edistÃ¤vÃ¤t joukkoliikennettÃ¤, kÃ¤velyÃ¤ ja pyÃ¶rÃ¤ilyÃ¤. Keinoja ja toimenpiteitÃ¤ pÃ¤Ã¤stÃ¶vÃ¤hennyksien saavuttamiseksi linjataan ilmasto- ja energiastrategiassa ",nodeType:a},{data:{target:tD},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" ja keskipitkÃ¤n aikavÃ¤lin ilmastosuunnitelmassa ",nodeType:a},{data:{target:tE},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Ohjauskeinovalikoimaan kuuluvat muun muassa lainsÃ¤Ã¤dÃ¤ntÃ¶, verot, maksut, taloudelliset tuet ja investoinnit, koulutus ja viestintÃ¤ sekÃ¤ palveluiden kehittÃ¤minen ",nodeType:a},{data:{target:tE},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:tD},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3K2ARVH5xlxNWj7PFe0wl6",type:d,createdAt:"2021-04-23T12:35:24.896Z",updatedAt:"2024-09-09T11:11:42.107Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:jz,revision:G,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:bF}},locale:g},fields:{title:"EU:n ja Suomen ilmasto- ja energiatavoitteet vuodelle 2030 - taulukkosisÃ¤ltÃ¶",body:"\u003Cp\u003E&nbsp;\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Ctable style=\"border-collapse: collapse; width: 100%; height: 353px;\" border=\"1\" width=\"100%\" cellspacing=\"0\" cellpadding=\"0\"\u003E\n\u003Ctbody\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 21px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 99.848%; height: 21px;\" colspan=\"3\"\u003E\u003Cstrong\u003ETaulukko 1.\u003C\u002Fstrong\u003E EU:n ja Suomen ilmasto- ja energiatavoitteet vuodelle 2030 \u003Ca class=\"mce-nbsp-wrap\" contenteditable=\"false\" href=\"#7fQ07ulOux7dimrlly0xFo\" data-ctf-id=\"7fQ07ulOux7dimrlly0xFo\"\u003EYMP24a\u003C\u002Fa\u003E, \u003Ca class=\"mce-nbsp-wrap\" contenteditable=\"false\" href=\"#4WS9rBTQkFGrd6CXIsrG7V\" data-ctf-id=\"4WS9rBTQkFGrd6CXIsrG7V\"\u003ESII24\u003C\u002Fa\u003E, \u003Ca class=\"mce-nbsp-wrap\" contenteditable=\"false\" href=\"#3tBMojy8nXhiZdmUDdMxpt\" data-ctf-id=\"3tBMojy8nXhiZdmUDdMxpt\"\u003EEUR24a\u003C\u002Fa\u003E, \u003Ca class=\"mce-nbsp-wrap\" contenteditable=\"false\" href=\"#61wSONdSc77627JFLNuNvt\" data-ctf-id=\"61wSONdSc77627JFLNuNvt\"\u003EEUR24b\u003C\u002Fa\u003E, \u003Ca class=\"mce-nbsp-wrap\" contenteditable=\"false\" href=\"#4gbrl98jl55mxG1gowpQVz\" data-ctf-id=\"4gbrl98jl55mxG1gowpQVz\"\u003EMOT24a\u003C\u002Fa\u003E.&nbsp;\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 21px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 37.4229%; height: 21px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EV&auml;himm&auml;istavoitteet vuodelle 2030\u003Cbr \u002F\u003E\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 30.988%; height: 21px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EEU\u003Cbr \u002F\u003E\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.4371%; height: 21px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ESuomi\u003Cbr \u002F\u003E\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 21px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 37.4229%; height: 21px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EKasvihuonekaasujen kokonaisp&auml;&auml;st&ouml;jen v&auml;hent&auml;minen\u003C\u002Fstrong\u003E 1)\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 30.988%; height: 21px;\"\u003E-55 %\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.4371%; height: 21px;\"\u003E-60 %\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 21px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 37.4229%; height: 21px;\"\u003EP&auml;&auml;st&ouml;

1kauppasektorin p&auml;&auml;st&ouml;jen v&auml;hent&auml;minen 2)\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 30.988%; height: 21px;\"\u003E-62 %\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.4371%; height: 21px;\"\u003EEU-tason tavoite\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 53px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 37.4229%; height: 53px;\"\u003E\n\u003Cp\u003EP&auml;&auml;st&ouml;kaupan ulkopuolisen sektorin p&auml;&auml;st&ouml;jen v&auml;hent&auml;minen 2)\u003C\u002Fp\u003E\n\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 30.988%; height: 53px;\"\u003E-40 %\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.4371%; height: 53px;\"\u003E-50 %\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 43px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 37.4229%; height: 43px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EUusiutuvien energial&auml;hteiden osuus energian loppukulutuksesta\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 30.988%; height: 43px;\"\u003E&nbsp;42,5 %\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.4371%; height: 43px;\"\u003E&nbsp;51 %\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 24px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 37.4229%; height: 24px;\"\u003EBiopolttoaineiden osuus tieliikenteen polttoaineista\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 30.988%; height: 24px;\"\u003E&nbsp;14 %\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.4371%; height: 24px;\"\u003E&nbsp;30 %\u003Csup\u003E1\u003C\u002Fsup\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 21px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 37.4229%; height: 21px;\"\u003EEnergiatehokkuuden parantaminen 3)\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 30.988%; height: 21px;\"\u003E+11,7 %\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.4371%; height: 21px;\"\u003EEU-tason tavoite\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 128px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 99.848%; height: 128px;\" colspan=\"3\"\u003E\n\u003Cp\u003E\u003Cspan style=\"white-space: pre;\" data-slate-fragment=\"JTdCJTIyb2JqZWN0JTIyJTNBJTIyZG9jdW1lbnQlMjIlMkMlMjJkYXRhJTIyJTNBJTdCJTdEJTJDJTIybm9kZXMlMjIlM0ElNUIlN0IlMjJvYmplY3QlMjIlM0ElMjJibG9jayUyMiUyQyUyMnR5cGUlMjIlM0ElMjJwYXJhZ3JhcGglMjIlMkMlMjJkYXRhJTIyJTNBJTdCJTdEJTJDJTIybm9kZXMlMjIlM0ElNUIlN0IlMjJvYmplY3QlMjIlM0ElMjJ0ZXh0JTIyJTJDJTIybGVhdmVzJTIyJTNBJTVCJTdCJTIyb2JqZWN0JTIyJTNBJTIybGVhZiUyMiUyQyUyMnRleHQlMjIlM0ElMjIxKSUyMHZlcnRhaWx1dnVvc2klMjAxOTkwJTIwMiklMjB2ZXJ0YWlsdXZ1b3NpJTIwMjAwNSUyMDMpJTIwdmVycmF0dHVuYSUyMHZ1b25uYSUyMDIwMDclMjBhcnZpb2l0dXVuJTIwa2VoaXR5a3NlZW4lMjAxJTIwTGlpa2VudGVlbiUyMGJpb3BvbHR0b2FpbmVpZGVuJTIwZW5lcmdpYXNpcyVDMyVBNGxsJUMzJUI2biUyMGZ5eXNpbmVuJTIwb3N1dXMlMjBrYWlrZXN0YSUyMHRpZWxpaWtlbnRlZW4lMjBteXlkeXN0JUMzJUE0JTIwcG9sdHRvYWluZWVzdGEuJTIyJTJDJTIybWFya3MlMjIlM0ElNUIlNUQlN0QlNUQlN0QlNUQlN0QlNUQlN0Q=\"\u003E1) vertailuvuosi 1990\u003C\u002Fspan\u003E\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003E\u003Cspan style=\"white-space: pre;\" data-slate-fragment=\"JTdCJTIyb2JqZWN0JTIyJTNBJTIyZG9jdW1lbnQlMjIlMkMlMjJkYXRhJTIyJTNBJTdCJTdEJTJDJTIybm9kZXMlMjIlM0ElNUIlN0IlMjJvYmplY3QlMjIlM0ElMjJibG9jayUyMiUyQyUyMnR5cGUlMjIlM0ElMjJwYXJhZ3JhcGglMjIlMkMlMjJkYXRhJTIyJTNBJTdCJTdEJTJDJTIybm9kZXMlMjIlM0ElNUIlN0IlMjJvYmplY3QlMjIlM0ElMjJ0ZXh0JTIyJTJDJTIybGVhdmVzJTIyJTNBJTVCJTdCJTIyb2JqZWN0JTIyJTNBJTIybGVhZiUyMiUyQyUyMnRleHQlMjIlM0ElMjIxKSUyMHZlcnRhaWx1dnVvc2klMjAxOTkwJTIwMiklMjB2ZXJ0YWlsdXZ1b3NpJTIwMjAwNSUyMDMpJTIwdmVycmF0dHVuYSUyMHZ1b25uYSUyMDIwMDclMjBhcnZpb2l0dXVuJTIwa2VoaXR5a3NlZW4lMjAxJTIwTGlpa2VudGVlbiUyMGJpb3BvbHR0b2FpbmVpZGVuJTIwZW5lcmdpYXNpcyVDMyVBNGxsJUMzJUI2biUyMGZ5eXNpbmVuJTIwb3N1dXMlMjBrYWlrZXN0YSUyMHRpZWxpaWtlbnRlZW4lMjBteXlkeXN0JUMzJUE0JTIwcG9sdHRvYWluZWVzdGEuJTIyJTJDJTIybWFya3MlMjIlM0ElNUIlNUQlN0QlNUQlN0QlNUQlN0QlNUQlN0Q=\"\u003E2) vertailuvuosi 2005\u003C\u002Fspan\u003E\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003E\u003Cspan style=\"white-space: pre;\" data-slate-fragment=\"JTdCJTIyb2JqZWN0JTIyJTNBJTIyZG9jdW1lbnQlMjIlMkMlMjJkYXRhJTIyJTNBJTdCJTdEJTJDJTIybm9kZXMlMjIlM0ElNUIlN0IlMjJvYmplY3QlMjIlM0ElMjJibG9jayUyMiUyQyUyMnR5cGUlMjIlM0ElMjJwYXJhZ3JhcGglMjIlMkMlMjJkYXRhJTIyJTNBJTdCJTdEJTJDJTIybm9kZXMlMjIlM0ElNUIlN0IlMjJvYmplY3QlMjIlM0ElMjJ0ZXh0JTIyJTJDJTIybGVhdmVzJTIyJTNBJTVCJTdCJTIyb2JqZWN0JTIyJTNBJTIybGVhZiUyMiUyQyUyMnRleHQlMjIlM0ElMjIxKSUyMHZlcnRhaWx1dnVvc2klMjAxOTkwJTIwMiklMjB2ZXJ0YWlsdXZ1b3NpJTIwMjAwNSUyMDMpJTIwdmVycmF0dHVuYSUyMHZ1b25uYSUyMDIwMDclMjBhcnZpb2l0dXVuJTIwa2VoaXR5a3NlZW4lMjAxJTIwTGlpa2VudGVlbiUyMGJpb3BvbHR0b2FpbmVpZGVuJTIwZW5lcmdpYXNpcyVDMyVBNGxsJUMzJUI2biUyMGZ5eXNpbmVuJTIwb3N1dXMlMjBrYWlrZXN0YSUyMHRpZWxpaWtlbnRlZW4lMjBteXlkeXN0JUMzJUE0JTIwcG9sdHRvYWluZWVzdGEuJTIyJTJDJTIybWFya3MlMjIlM0ElNUIlNUQlN0QlNUQlN0QlNUQlN0QlNUQlN0Q=\"\u003E3) verrattuna vuonna 2020 tehtyihin ennusteisiin \u003C\u002Fspan\u003E\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003E\u003Cspan style=\"white-space: pre;\" data-slate-fragment=\"JTdCJTIyb2JqZWN0JTIyJTNBJTIyZG9jdW1lbnQlMjIlMkMlMjJkYXRhJTIyJTNBJTdCJTdEJTJDJTIybm9kZXMlMjIlM0ElNUIlN0IlMjJvYmplY3QlMjIlM0ElMjJ

1ibG9jayUyMiUyQyUyMnR5cGUlMjIlM0ElMjJwYXJhZ3JhcGglMjIlMkMlMjJkYXRhJTIyJTNBJTdCJTdEJTJDJTIybm9kZXMlMjIlM0ElNUIlN0IlMjJvYmplY3QlMjIlM0ElMjJ0ZXh0JTIyJTJDJTIybGVhdmVzJTIyJTNBJTVCJTdCJTIyb2JqZWN0JTIyJTNBJTIybGVhZiUyMiUyQyUyMnRleHQlMjIlM0ElMjIxKSUyMHZlcnRhaWx1dnVvc2klMjAxOTkwJTIwMiklMjB2ZXJ0YWlsdXZ1b3NpJTIwMjAwNSUyMDMpJTIwdmVycmF0dHVuYSUyMHZ1b25uYSUyMDIwMDclMjBhcnZpb2l0dXVuJTIwa2VoaXR5a3NlZW4lMjAxJTIwTGlpa2VudGVlbiUyMGJpb3BvbHR0b2FpbmVpZGVuJTIwZW5lcmdpYXNpcyVDMyVBNGxsJUMzJUI2biUyMGZ5eXNpbmVuJTIwb3N1dXMlMjBrYWlrZXN0YSUyMHRpZWxpaWtlbnRlZW4lMjBteXlkeXN0JUMzJUE0JTIwcG9sdHRvYWluZWVzdGEuJTIyJTJDJTIybWFya3MlMjIlM0ElNUIlNUQlN0QlNUQlN0QlNUQlN0QlNUQlN0Q=\"\u003E1 Liikenteen biopolttoaineiden energiasis&auml;ll&ouml;n fyysinen osuus kaikesta tieliikenteen myydyst&auml; polttoaineesta.\u003C\u002Fspan\u003E\u003C\u002Fp\u003E\n\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003C\u002Ftbody\u003E\n\u003C\u002Ftable\u003E\n\u003Cp\u003E&nbsp;\u003C\u002Fp\u003E",origin:"\u002Ffi\u002Filmastonmuutos\u002Fhillinta\u002F-\u002Fartikkeli\u002F161b48de-bc6a-44ef-97fe-83d184fc257a\u002Fsuomen-ilmastopolitiikalla-pyritaan-vahentamaan-kasvihuonekaasupaastoja.html#1"}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Energiatehokkuutta ja uusiutuvan energian osuutta lisÃ¤tÃ¤Ã¤n tavoitteiden saavuttamiseksi",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Energiatehokkuuden parantamisella on tÃ¤rkeÃ¤ rooli kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jen vÃ¤hentÃ¤misessÃ¤. EU:n yhteinen tavoite on parantaa energiatehokkuutta vÃ¤hintÃ¤Ã¤n 11,7 prosenttia verrattuna vuonna 2020 tehtyihin ennusteisiin. ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3tBMojy8nXhiZdmUDdMxpt",type:d,createdAt:tF,updatedAt:tF,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"EUR24a",body:"Euroopan parlamentti. 2024. Energiatehokkuus. [Viitattu 14.8.2024] ",link:"https:\u002F\u002Fwww.europarl.europa.eu\u002Ffactsheets\u002Ffi\u002Fsheet\u002F69\u002Fenergiatehokkuus"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" Suomessa energiatehokkuutta parannetaan ensisijaisesti vapaaehtoisilla energiatehokkuussopimuksilla  ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5rV3WhqGbEV97i8dxrXSD2",type:d,createdAt:"2021-04-23T12:35:10.769Z",updatedAt:"2022-09-16T11:26:08.912Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:tG,body:"Motiva Oy. Energiatehokkuussopimukset. [Viitattu 16.9.2022.]",link:"https:\u002F\u002Fwww.motiva.fi\u002Fratkaisut\u002Fenergiatehokkuussopimukset"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:aw,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomi on jo kauan edistÃ¤nyt uusiutuvien energialÃ¤hteiden kÃ¤yttÃ¶Ã¤ ja niiden osuus energian tuotannossa on korkea. Vuoteen 2030 mennessÃ¤ Suomi tavoittelee uusiutuvalle energialle vÃ¤hintÃ¤Ã¤n 51 prosentin osuutta energian loppukulutuksesta ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3NPOyRan4LhjnNEDoHpitO",type:d,createdAt:tH,updatedAt:tH,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"MOT24b",body:"Motiva Oy. 29.2.2024 (pÃ¤ivitetty). Uusiutuva energia Suomessa. [Viitattu 14.8.2024] ",link:"https:\u002F\u002Fwww.motiva.fi\u002Fratkaisut\u002Fuusiutuva_energia\u002Fuusiutuva_energia_suomessa"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:", kun EU:n yhteinen uusiutuvan energian tavoite on 42,5 prosenttia loppukulutuksesta vuoteen 2030 mennessÃ¤. ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"61wSONdSc77627JFLNuNvt",type:d,createdAt:tI,updatedAt:tI,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"EUR24b",body:"Euroopan parlamentti. 20.3.2024 (pÃ¤ivitetty). Uusiutuva energia: Euroopan kunnianhimoiset tavoitteet. [Viitattu 14.8.2024] \n",link:"https:\u002F\u002Fwww.europarl.europa.eu\u002Ftopics\u002Ffi\u002Farticle\u002F20171124STO88813\u002Fuusiutuva-energia-euroopan-kunnianhimoiset-tavoitteet "}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:R,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{}

1,marks:[],value:"EU on asettanut tavoitteen nostaa uusituvan energian osuus tieliikenteen polttoaineissa 14 prosenttiin vuoteen 2030 mennessÃ¤. Suomen kansallinen tavoite on 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessÃ¤. Tavoite on tarkoitus saavuttaa polttoaineen myyjille asetetun biopolttoaineiden jakeluvelvoitteen avulla. ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4gbrl98jl55mxG1gowpQVz",type:d,createdAt:tJ,updatedAt:tJ,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:F,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"MOT24a",body:"Motiva Oy. 3.5.2024 (pÃ¤ivitetty). NestemÃ¤iset biopolttoaineet. [Viitattu 14.8.2024] ",link:"https:\u002F\u002Fwww.motiva.fi\u002Fratkaisut\u002Fuusiutuva_energia\u002Fbioenergia\u002Fnestemaiset_biopolttoaineet"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"VÃ¤hÃ¤hiiliset tiekartat tukevat hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamista",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Jotta Suomi pÃ¤Ã¤sisi tavoitteeseensa hiilineutraaliudesta vuonna 2035, eri toimialoilla on laadittu vÃ¤hÃ¤hiilisyystiekarttoja. NiissÃ¤ esitellÃ¤Ã¤n toimenpiteitÃ¤, joilla tarvittavat pÃ¤Ã¤stÃ¶vÃ¤hennykset on mahdollista saavuttaa. Tiekarttoja on laadittu muun muassa useilla teollisuuden aloilla, kaupan, liikenteen ja logistiikan aloilla, maataloudessa, matkailu- ja ravintola-alalla sekÃ¤ rakennusteollisuudessa. ",nodeType:a},{data:{target:tK},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:gm},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tavoite hiilineutraalista Suomesta on eri toimialojen osalta mahdollista saavuttaa jo olemassa olevilla tai nÃ¤kÃ¶piirissÃ¤ olevilla teknologioilla, mikÃ¤li ympÃ¤ristÃ¶ on investoinneille suotuisa. Tavoitteen saavuttamiseksi pÃ¤Ã¤stÃ¶vÃ¤hennykset kaikilla toimialoilla ovat kuitenkin tarpeen. ",nodeType:a},{data:{target:tK},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sopeutumispolitiikalla lisÃ¤tÃ¤Ã¤n kykyÃ¤ sopeutua ilmastonmuutokseen",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomen ilmastolakiin on kirjattu, ettÃ¤ valtioneuvoston tulee hyvÃ¤ksyÃ¤ kansallinen sopeutumissuunnitelma vÃ¤hintÃ¤Ã¤n joka toisella vaalikaudella. ",nodeType:a},{data:{target:gk},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" Nykyinen sopeutumissuunnitelma ulottuu vuoteen 2030. Suunnitelman tavoitteena on pitkÃ¤llÃ¤ aikavÃ¤lillÃ¤ vahvistaa hyvinvointia ja turvallisuutta muuttuvassa ilmastossa. TÃ¤mÃ¤ tavoite pyritÃ¤Ã¤n saavuttamaan vahvistamalla yhteiskunnan toimijoiden tahtoa, keinoja ja kykyÃ¤ sopeutua ilmastonmuutokseen. ",nodeType:a},{data:{target:ax},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kansallisen sopeutumissuunnitelman toimeenpanon koordinoinnista vastaa maa- ja metsÃ¤talousministeriÃ¶. Kaikki ministeriÃ¶t vastaavat hallinnonaloillaan kansallisen sopeutumissuunnitelman toimeenpanosta, seurannasta ja arvioinnista. ",nodeType:a},{data:{target:ax},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:tM,nodeType:a},{data:{target:fc},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:tO,nodeType:a},{data:{target:cs},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:tP,nodeType:a},{data:{target:tQ},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:tS,nodeType:a},{data:{target:tT},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". LisÃ¤ksi alueilla ja kunnissa tehtÃ¤villÃ¤ valinnoilla ja kÃ¤ytÃ¤nnÃ¶n toimilla on suuri vaikutus ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ",nodeType:a},{data:{target:ax},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:aw,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomen ilmastopaneeli tukee pÃ¤Ã¤tÃ¶ksentekoa suosituksillaan",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomen hallituksen ilmastopoliittisen pÃ¤Ã¤tÃ¶ksenteon tueksi asetettiin vuonna 2012 Suomen ilmastopaneeli. Se on tieteellinen ja riippumaton asiantuntijaelin, jonka tehtÃ¤vÃ¤nÃ¤ on antaa suosituksia hallitukselle ilmastopoliittisessa pÃ¤Ã¤tÃ¶ksenteossa sekÃ¤ edistÃ¤Ã¤ tieteen ja politiikan vÃ¤listÃ¤ vuoropuhelua ilmastokysymyksissÃ¤. ",nodeType:a},{data:{target:tV},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Paneelissa on mukana 15 tutkijaa eri tieteenaloilta. Sen selvitykset ja kannanotot tehdÃ¤Ã¤n tieteellisin perustein ja paneelin valitsemilla tavoilla. Eri ministeriÃ¶t ja tyÃ¶ryhmÃ¤t voivat antaa paneelille toimeksiantoja mutta eivÃ¤t vaikuttaa lopputulokseen tai kannanottoihin. Ilmastolain myÃ¶tÃ¤ ilmastopaneelista tuli pysyvÃ¤ elin. ",nodeType:a},{data:{target:tV},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:R,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:y,data:{},content:[{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}

1,{nodeType:n,data:{uri:"https:\u002F\u002Filmastopaneeli.fi\u002Fhae-julkaisuja\u002Filmastotoimien-jouduttaminen-kiireesti-on-suomen-etu\u002F"},content:[{nodeType:a,value:"Ilmastotoimien jouduttaminen kiireesti on Suomen etu. Suomen ilmastopaneelin kannanotto 18.6. 2024. ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:"https:\u002F\u002Fvaltioneuvosto.fi\u002F-\u002F\u002F1410903\u002Filmastobarometri-2023-enemmisto-suomalaisista-nakee-ilmastoratkaisut-mahdollisuutena-parantaa-kilpailukykya-ja-hyvinvointia"},content:[{nodeType:a,value:"Ilmastobarometri 2024: EnemmistÃ¤ suomalaisista nÃ¤kee ilmastoratkaisut mahdollisuutena parantaa kilpailukykyÃ¤ ja hyvinvointia. Valtioneuvoston tiedote 27.2.2023.",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:jA},content:[{nodeType:a,value:"HildÃ©n, M., Tikkakoski, P., Sorvali, J., MettiÃ¤inen, I., KÃ¤yhkÃ¶, J., Helminen, M., MÃ¤Ã¤ttÃ¤, H., Berninger, K., MerilÃ¤inen, P., Ahonen, S., Kolstela, J., Juhola, S., Tynkkynen, O., Gregow, H., Groundstroem, F., Halonen, J., Munck af RosenschÃ¶ld, J., Tuomenvirta, H., Carter, T., Lehtonen, H., Luomaranta, A. & MÃ¤kelÃ¤, A. 2022. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Suomessa â nykytila ja kehitysnÃ¤kymÃ¤t Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:55. ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:R,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:"https:\u002F\u002Fym.fi\u002F-\u002Fuusi-ilmastolaki-voimaan-heinakuussa"},content:[{nodeType:a,value:"Uusi ilmastolaki voimaan heinÃ¤kuussa. YmpÃ¤ristÃ¶ministeriÃ¶n tiedote 9.6.2022. ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:"https:\u002F\u002Fym.fi\u002Fdocuments\u002F1410903\u002F0\u002FIlmastolaki_HE1_final.pdf\u002F95e84169-7415-926e-9d0a-502e5614e26d\u002FIlmastolaki_HE1_final.pdf?t=1654770493478"},content:[{nodeType:a,value:"Uusi ilmastolaki. Valtioneuvoston diaesitys 9.6.2022. ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:"https:\u002F\u002Fjulkaisut.valtioneuvosto.fi\u002Fbitstream\u002Fhandle\u002F10024\u002F162673\u002FVNTEAS_2021_5.pdf?sequence=7"},content:[{nodeType:a,value:"HildÃ©n, M., Auvinen, K., Berninger, K., BjÃ¶rklund, M., Ekholm, T., Ekroos, A., Huttunen, S., HyytiÃ¤inen, K., Kokko, K., LÃ¤hteenmÃ¤ki-Uutela, A., Mehling, M., Perrels, A., SeppÃ¤lÃ¤, J., Soimakallio, S., Tikkakoski, P., Toivonen, E., & Tynkkynen, O. 2021. Mahdollisuudet vahvistaa ilmastolakia uusilla keinoilla. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2021:5.",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:"https:\u002F\u002Fdoi.org\u002F10.31885\u002F9789527457184"},content:[{nodeType:a,value:"Kivimaa, P., Jaakkola, J., Juhola, S., KÃ¤yhkÃ¶, J., Heikkinen, M., Huttunen, S., Juntunen, S., Kaljonen, M., Loivaranta, T., Lundberg, P., LÃ¤hteenmÃ¤ki-Uutela, A., NÃ¤kkÃ¤lÃ¤jÃ¤rvi, K. & Sivonen, M. H. 2023. Ilmastopolitiikan oikeudenmukaisuuden arviointi. Suomen ilmastopaneelin raportti 1\u002F2023. ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.ilmastopaneeli.fi\u002F2022\u002Foikeudenmukainen-ilmastopolitiikka-huomioi-tulevien-sukupolvien-ja-haavoittuvimpien-oikeudet-meilla-ja-muualla\u002F"},content:[{nodeType:a,value:"Kivimaa, P. & LÃ¤hteenmÃ¤ki-Uutela, A. 30.6.2022. Oikeudenmukainen ilmastopolitiikka huomioi tulevien sukupolvien ja haavoittuvimpien oikeudet â meillÃ¤ ja muualla. Ilmastopaneelin blogi.",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}

1,{nodeType:n,data:{uri:"https:\u002F\u002Fstat.fi\u002Ftilasto\u002Fkhki"},content:[{nodeType:a,value:"Kasvihuonekaasut-tilasto. Tilastokeskus. ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:"https:\u002F\u002Fym.fi\u002Filmastolainsaadanto"},content:[{nodeType:a,value:"YmpÃ¤ristÃ¶ministeriÃ¶: IlmastolainsÃ¤Ã¤dÃ¤ntÃ¶.",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},perspective:[b$,P],tags:[tX,bD],articleLength:[T],toc:x,modifiedDate:tZ,publisher:[O]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5HIAqJhb1DpsqVNkcMWIDv",type:d,createdAt:"2021-09-13T13:12:45.097Z",updatedAt:"2022-12-07T07:13:53.435Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:jB,revision:aV,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g],title:"IlmastonÃ¤kÃ¶kulma voidaan tuoda kaikkeen kunnan pÃ¤Ã¤tÃ¶ksentekoon",materialType:M,slug:"ilmastonakokulma-voidaan-tuoda-kaikkeen-kunnan-paatoksentekoon",parent:cX,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kunnilla on tÃ¤rkeÃ¤ tehtÃ¤vÃ¤ ilmastonmuutoksen hillitsemisessÃ¤, sillÃ¤ niissÃ¤ tehdÃ¤Ã¤n merkittÃ¤viÃ¤ pÃ¤Ã¤tÃ¶ksiÃ¤ muun muassa maankÃ¤yttÃ¶Ã¶n, liikennesuunnitteluun, energiantuotantoon ja hankintoihin liittyen. NÃ¤mÃ¤ pÃ¤Ã¤tÃ¶kset vaikuttavat Suomen pÃ¤Ã¤stÃ¶kehitykseen ja ilmastopoliittisten tavoitteiden saavuttamiseen. Kunnat ovat siten avaintoimijoita ilmastopolitiikan toimeenpanossa.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastotavoitteet on perusteltua liittÃ¤Ã¤ kunnan muihin tavoitteisiin",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kuntien ilmastotyÃ¶n vaikuttavuuden kannalta on tÃ¤rkeÃ¤Ã¤, ettÃ¤ se tukee myÃ¶s kunnan taloudellisia ja sosiaalisia tavoitteita ja edistÃ¤Ã¤ kuntalaisten hyvÃ¤Ã¤ arkea. Kunnan johdon sitoutumisella on ratkaiseva merkitys tarvittavien resurssien saatavuudelle ja siten ilmastotyÃ¶n onnistumiselle. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:jC,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" IlmastonÃ¤kÃ¶kulma voidaan ottaa mukaan kaikkeen pÃ¤Ã¤tÃ¶ksentekoon ja kunnan kaikille toimialoille. TÃ¤mÃ¤ edistÃ¤Ã¤ tavoitteiden ja pÃ¤Ã¤tÃ¶sten johdonmukaisuutta, niin ettÃ¤ eri toimialat antavat kÃ¤ytÃ¤nnÃ¶n toimijoille (esimerkiksi teollisuusyrityksille, palveluiden tuottajille, tyÃ¶matkaajille ja kotitalouksille) viestejÃ¤, jotka eivÃ¤t ole ristiriidassa keskenÃ¤Ã¤n. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:t_,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kunnan tekemiÃ¤ pÃ¤Ã¤tÃ¶ksiÃ¤ ja suunnitelmia voidaan arvioida seuraavien kysymysten kautta: ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:t_,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"MissÃ¤ mÃ¤Ã¤rin pÃ¤Ã¤tÃ¶ksissÃ¤\u002Fsuunnitelmissa on otettu huomioon suorat ja epÃ¤suorat ilmastonmuutoksen hillinnÃ¤n ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen tavoitteet ja vaikutukset?",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Onko ilmastotavoitteiden (hillintÃ¤ ja sopeutuminen) ja muiden tavoitteiden vÃ¤lisiÃ¤ ristiriitoja arvioitu ja onko niitÃ¤ pyritty lieventÃ¤mÃ¤Ã¤n?",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Onko ilmastotavoitteille annettu painoarvo suhteessa muihin tavoitteisiin?",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Onko ilmastotavoitteiden asettamisen ja toimeenpanon tueksi olemassa vaatimukset ja ohjeet vaikutusten etukÃ¤teisarvioinnista ja jÃ¤lkikÃ¤teisarvioinnista (seuranta)? Onko seurantaa varten luotu indikaattorit ja kÃ¤ytetty niitÃ¤?",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Onko kunnalla kÃ¤ytettÃ¤vissÃ¤ riittÃ¤vÃ¤t taloudelliset ja henkilÃ¶resurssit ilmastotavoitteiden toimeenpanoon? Onko kunnalla ilmastonmuutokseen liittyviÃ¤ tietotarpeita, jotka rajoittavat ilmastotyÃ¶tÃ¤? ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:gn},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kunnilla on useita keinoja kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jen vÃ¤hentÃ¤miseen",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{}

1,marks:[],value:"Eri kuntien vÃ¤lillÃ¤ on suuria eroja kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶issÃ¤ ja niiden lÃ¤hteissÃ¤ sekÃ¤ mahdollisuuksissa vÃ¤hentÃ¤Ã¤ pÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤. Kuntien vaikuttavimpia pÃ¤Ã¤stÃ¶vÃ¤hennyskeinoja ovat mm. ilmastotyÃ¶tÃ¤ tukeva kaavoitus ja maankÃ¤yttÃ¶, energiayhtiÃ¶ihin vaikuttaminen omistajaohjauksen kautta sekÃ¤ joukkoliikenteen kehittÃ¤minen. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:jC,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kunnille on olemassa ilmastotyÃ¶tÃ¤ tukevia verkostoja, strategista, viestinnÃ¤llistÃ¤ ja asiantuntijatukea sekÃ¤ rahoitusta ilmastotyÃ¶hÃ¶n. Verkostot auttavat jakamaan parhaita kÃ¤ytÃ¤ntÃ¶jÃ¤ ja kokemuksia kuntien kesken. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:jC,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" Esimerkiksi Hiilineutraalit kunnat (Hinku) -verkosto kokoaa kunnianhimoisiin pÃ¤Ã¤stÃ¶vÃ¤hennyksiin sitoutuneet kunnat. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"L9tzHFOeiBFgsntFHFhDg",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" Monet kunnat ovat viime vuosina asettaneet kansallisia tavoitteita kunnianhimoisempia pÃ¤Ã¤stÃ¶vÃ¤hennystavoitteita, ja jo yli 60 prosenttia suomalaisista asuu kunnassa, joka pyrkii hiilineutraaliksi vuoteen 2030 mennessÃ¤. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"1MImGgOql5PftknekdWX7d",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.kuntaliitto.fi\u002Fyhdyskunnat-ja-ymparisto\u002Fymparisto\u002Filmastonmuutos\u002Filmastokunnat"},content:[{data:{},marks:[],value:"Kuntaliitto: Ilmastokunnat-toiminta ",nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fym.fi\u002Fkuntien-ilmastoratkaisut-ohjelma-2018-2023"},content:[{data:{},marks:[],value:"Kuntien ilmastoratkaisut -ohjelma 2018â2023 ",nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.kestavakaupunki.fi\u002Ffi-FI"},content:[{data:{},marks:[],value:"KestÃ¤vÃ¤ kaupunki -ohjelma ",nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fpaastot.hiilineutraalisuomi.fi\u002F"},content:[{data:{},marks:[],value:"Kuntien ja alueiden kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶t",nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fkestavyysloikka.ymparisto.fi\u002Fluokka\u002Filmastoloikka\u002F"},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastoloikat - tietopankki kunnissa toteutetuista ilmastotoimista",nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.kuntaliitto.fi\u002Fjulkaisut\u002F2022\u002F2172-kuntien-ja-maakuntien-ilmastotyon-tilanne-2021"},content:[{data:{},marks:[],value:"Puurula, J., HildÃ©n, M., Sorvali, J. & Jalonen, P. 2022. Kuntien ja maakuntien ilmastotyÃ¶n tilanne. Kunnianhimoisia tavoitteita ja ilmastotyÃ¶n valtavirtaistumista. Kuntaliitto.",nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:"  \r",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:jD},content:[{data:{},marks:[],value:"Jalonen, P. & Antikainen, K. (toim.) 2020. Ilmastonmuutos ja kunnat. Opas kuntien ilmastotyÃ¶n tueksi. Suomen kuntaliitto, Helsinki. 30 s. ",nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},perspective:[b$,P],tags:[ae,bD],articleLength:[az],toc:x,modifiedDate:"2022-12-02",publisher:[O]}},ez,fe,jN,{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1yIDRoMH5QUuidqNGLplnM",type:d,createdAt:"2021-10-05T07:29:47.759Z",updatedAt:"2022-01-03T14:07:03.443Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:dB,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g],title:"Hiilinieluista huolehtiminen",materialType:M,slug:"hiilinieluista-huolehtiminen",parent:cX,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Hiilinielu kerÃ¤Ã¤ ja varastoi jotakin hiiltÃ¤ sisÃ¤ltÃ¤vÃ¤Ã¤ kemiallista yhdistettÃ¤, yleensÃ¤ hiilidioksidia. TÃ¤rkeimmÃ¤t hiilinielut ovat meret ja metsÃ¤t. LevÃ¤t ja kasvit muuttavat fotosynteesissÃ¤ ilman hiilidioksidia omaksi biomassakseen. LisÃ¤ksi meriin liukenee hiilidioksidia sellaisenaan ja muissa epÃ¤orgaanisissa muodoissa. MaaperÃ¤ sitoo jonkin verran hiilidioksidia, mutta toisaalta se myÃ¶s vapauttaa sitÃ¤. Maatalousmaat ovat yleensÃ¤ hiilidioksidin lÃ¤hteitÃ¤ eivÃ¤tkÃ¤ nieluja.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Hiilinielujen merkitys",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Maailmanlaajuisesti hiilinielujen (kuva 1) merkitys on ilmastonmuutoksen kannalta erittÃ¤in merkittÃ¤vÃ¤. Merien j

1a metsÃ¤alueiden on kummankin arvioitu sitovan ja varastoivan noin neljÃ¤nneksen maailman hiilidioksidipÃ¤Ã¤stÃ¶istÃ¤. Ihmisen toiminnalla on vaikutusta hiilinielujen kokoon ja sÃ¤ilymiseen. Istuttamalla metsiÃ¤ voidaan kasvattaa hiilinieluja ja vastaavasti metsÃ¤Ã¤ hÃ¤vitettÃ¤essÃ¤ hiilidioksidia vapautuu uudelleen ilmakehÃ¤Ã¤n. Jos hakkuut ylittÃ¤vÃ¤t metsÃ¤n kasvun ja metsÃ¤n hiilivarasto pienenee, metsÃ¤ muuttuu hiilenlÃ¤hteeksi.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"4F3iImmu5m8YQh58nZDfvZ",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutos on lisÃ¤nnyt kiinnostusta myÃ¶s keinotekoisten hiilinielujen kehittÃ¤miseen. On tehty ehdotuksia hiilidioksidin sitomisesta esimerkiksi maanalaisiin sÃ¤iliÃ¶ihin tai meriin. Ehdotukset ovat vielÃ¤ kalliita ja hankalia toteuttaa, joten ne eivÃ¤t ole yleistyneet kÃ¤ytÃ¤ntÃ¶Ã¶n. Maatalouden kehittÃ¤minen hiiltÃ¤ sitovaan suuntaan sen sijaan voisi olla taloudellisesti kannattavaa ja sillÃ¤ olisi suuri potentiaali hillitÃ¤ ilmastonmuutosta.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Hiilinielut Kioton pÃ¶ytÃ¤kirjassa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KansainvÃ¤listÃ¤ ilmastosopimusta tÃ¤smentÃ¤vÃ¤ssÃ¤ Kioton pÃ¶ytÃ¤kirjassaÂ (1997)Â huomioidaan maalla olevat hiilinielut, mutta ei meriÃ¤. Maa-alueet on jaoteltu metsÃ¤maiksi, maatalousmaiksi, ruohikkoalueiksi, kosteikoiksi, rakennetuiksi alueiksi ja muiksi maa-alueiksi. Kioton pÃ¶ytÃ¤kirjaan kuuluvien maiden on raportoitava maankÃ¤ytÃ¶n muutoksista ja niistÃ¤ seuraavista pÃ¤Ã¤stÃ¶istÃ¤ tai pÃ¤Ã¤stÃ¶vÃ¤hennyksistÃ¤. Kasvihuonekaasulaskennassa mukaan otettavia toimia ovat metsitys (afforestation), uudelleen metsitys (reforestation) ja metsÃ¤nhÃ¤vitys (deforestation). MetsÃ¤nhoito, maatalousmaan hoito ja kasvillisuuden palauttaminen voidaan ottaa huomioon, jos maa itse niin haluaa.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kioton sopimus painottuu pÃ¤Ã¤stÃ¶jen vÃ¤hentÃ¤miseen, sillÃ¤ nielujen vaikutuksen arviointiin liittyy paljon tieteellistÃ¤ epÃ¤varmuutta. TÃ¤mÃ¤n vuoksi nielujen kÃ¤yttÃ¶Ã¤ pÃ¤Ã¤stÃ¶velvoitteiden tÃ¤yttÃ¤misessÃ¤ on rajoitettu. MetsÃ¤nhoidollisilla toimenpiteillÃ¤ voi kompensoida pÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ vain tiettyyn maakohtaiseen rajaan asti (hiilitonneina). Maa voi kompensoida pÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤Ã¤n rajatusti myÃ¶s Kioton mekanismeihin kuuluvilla nieluhankkeilla, joissa tuetaan muun muassa kehitysmaiden metsityshankkeita.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomen tÃ¤rkeimmÃ¤t hiilinielut",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"MetsÃ¤t ovat Suomen tÃ¤rkein hiilinielu. Suomen kokonaispÃ¤Ã¤stÃ¶t ja metsien hakkuumÃ¤Ã¤rÃ¤t vaihtelevat vuosittain, mutta keskimÃ¤Ã¤rin Suomen kokonaishiilidioksidipÃ¤Ã¤stÃ¶t olivat 78,4 miljoonaa tonnia COâ-ekv. ja metsien hiilinielu 35,4 miljoonaa tonnia COâ-ekv. vuosina 2002â2006. Metsien hiilinielu kattaa siis vajaa puolet Suomen pÃ¤Ã¤stÃ¶istÃ¤. Kuvassa 2 on esitetty Suomen kokonaishiilidioksidipÃ¤Ã¤stÃ¶t ja maankÃ¤yttÃ¶, maankÃ¤ytÃ¶n muutos ja metsÃ¤taloussektorin eli LULUCF-sektorin (",nodeType:a},{data:{},marks:[{type:iW}],value:"Land Use, Land-Use Change and Forestry) ",nodeType:a},{data:{},marks:[],value:"hiilinielu vuosina 1990â2008.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"fiKs1ckSUGZvTEp9bNKuV",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"LULUCF-sektorin hiilinielun suuruuteen vaikuttavat vuosittain metsien kasvu, metsÃ¤alueiden lisÃ¤Ã¤minen, hakkuut, maankÃ¤ytÃ¶n muutokset ja metsien biomassan kÃ¤yttÃ¶ energiana fossiilisten polttoaineiden sijaan. MaaperÃ¤ aiheuttaa jonkin verran pÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ erityisesti viljely- ja ruohikkoalueilla. Kuvassa 3 nÃ¤kyvÃ¤t LULUCF-sektorin hiilidioksidipÃ¤Ã¤stÃ¶t ja -poistot vuosina 1990â2007.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"2DaDlJIqvQ0dP3TZ9rLYtD",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomessa metsien hakkuut ovat kestÃ¤vÃ¤llÃ¤ pohjalla. Puuston kokonaistilavuus Suomessa on noin 2 200 milj. mÂ³ ja vuosittainen kasvu noin 100 milj. mÂ³. Ainespuuta hakataan vuosittain noin 55 milj. mÂ³ ja energiapuun kokonaiskertymÃ¤ksi arvioidaan noin 13 milj. mÂ³. Energiapuu saadaan pÃ¤Ã¤osin ainespuun hakkuiden sivutuotteena ja harvennushakkuista. Energiapuun keruu tulee luultavasti lisÃ¤Ã¤ntymÃ¤Ã¤n tulevaisuudessa, sillÃ¤ se on ympÃ¤ristÃ¶n kannalta hyvÃ¤ vaihtoehto fossiilisille polttoaineille. Ongelmana on keruun taloudellinen kannattavuus, johon valtion uusiutuvan energian tukipaketti (ns. risupaketti) on luvannut tukea.Â ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Yhdyskuntarakenteen merkitys hiilinielujen yllÃ¤pitÃ¤misessÃ¤",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomessa on vuodesta 1990 alkaen otettu metsÃ¤maita muuhun kÃ¤yttÃ¶Ã¶n 226 000 hehtaaria. Kaksi kolmasosaa muuhun kÃ¤yttÃ¶Ã¶n otetusta metsÃ¤maasta on muuttunut rakennetuksi maaksi tai liikennevÃ¤yliksi. Samana aikana on metsitetty yhteensÃ¤ 149 000 hehtaaria pÃ¤Ã¤asiassa entisiÃ¤ maatalousmaita. Uudelleen metsitetyt maat eivÃ¤t suoraan vastaa menetettyjÃ¤ metsÃ¤maita, sillÃ¤ alueet ja lajisto ovat erilaisia. Kokonaisuudessaan Suomessa on noin 22,1 miljoonaa hehtaaria metsÃ¤maata.",n

1odeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KÃ¶yhissÃ¤ maissa asukasluvun kasvu vaikuttaa voimakkaasti metsien hÃ¤vittÃ¤miseen, pÃ¤Ã¤asiassa maatalouden kasvun vuoksi. KehittyneissÃ¤ maissa maatalouden tehostuminen ja kutistuminen voi pÃ¤invastoin lisÃ¤tÃ¤ metsÃ¤alaa. Asukasluvun kasvu aiheuttaa kuitenkin painetta ottaa lisÃ¤Ã¤ metsÃ¤maita yhdyskuntien rakennuskÃ¤yttÃ¶Ã¶n. TÃ¤llÃ¶in voidaan hyvÃ¤llÃ¤ yhdyskuntarakenteella vaikuttaa hiilinielujen sÃ¤ilymiseen ja lisÃ¤Ã¤miseen.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"TiiviissÃ¤ ja eheÃ¤ssÃ¤ yhdyskuntarakenteessa rakennettu maa saadaan tehokkaimmin hyÃ¶dynnettyÃ¤ ja tarve muuttaa metsÃ¤maita rakennusmaiksi pienenee. Hajanainen yhdyskuntarakenne sen sijaan pirstoo maisemaa ja leviÃ¤Ã¤ usein hallitsemattomasti. TÃ¤llÃ¶in metsÃ¤t jÃ¤Ã¤vÃ¤t helposti irrallisiksi saarekkeiksi, mikÃ¤ haittaa muun muassa lajien leviÃ¤mistÃ¤ ja biodiversiteetin sÃ¤ilymistÃ¤ yleisesti. HyvÃ¤ssÃ¤ yhdyskuntasuunnittelussa huomioidaan luonnon ekologiset yhteydet ja varjellaan niitÃ¤, jolloin luonnon monimuotoisuus ja ihmisten viihtyvyys lisÃ¤Ã¤ntyvÃ¤t. MyÃ¶s kaupungeissa on tÃ¤rkeÃ¤Ã¤ sÃ¤ilyttÃ¤Ã¤ virkistysalueita ja viheryhteyksiÃ¤. Kaupunkien lÃ¤heisyydessÃ¤ sijaitsevia metsiÃ¤ on viisaampaa kehittÃ¤Ã¤ virkistysalueiksi kuin kaukana asutuksesta sijaitsevia alueita, jonne pitÃ¤isi ajaa autolla. Haja-asutusta taas pitÃ¤isi vÃ¤lttÃ¤Ã¤ ja ohjata kyliin, jolloin maisemaa pirstovia tieverkostoja ja sÃ¤hkÃ¶linjoja tarvitaan vÃ¤hemmÃ¤n.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.norden.org\u002Ffi\u002Fjulkaisut\u002Fjulkaisut\u002Fthe-role-of-forests-in-climate-change-nordic-experience"},content:[{data:{},marks:[],value:"Portin, A., Barua, S., Clarke, M., Camargo, M., Viding, J. & Pekkanen, M. 2013. The Role of Forests in Climate Change: Nordic Experience. (TiivistelmÃ¤ suomeksi, sammandrag pÃ¥ svenska). Nordic Council of Ministers, Copenhagen. TemaNord 2013:559. 116 p. ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.helsinki.fi\u002Fbio\u002Fajankohtaista\u002F2013\u002Fsuot_hidastavat_ilmaston_lampenemista.html"},content:[{data:{},marks:[],value:"Suot hidastavat ilmaston lÃ¤mpenemistÃ¤ - Helsingin yliopiston bio- ja ympÃ¤ristÃ¶tieteellisen tiedekunnan tiedote 1.2.2013 ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.biogeosciences-discuss.net\u002F9\u002F14327\u002F2012\u002Fbgd-9-14327-2012.html"},content:[{data:{},marks:[],value:"Charman, D. J., Beilman, D. W., Blaauw, M., Booth, R. K., Brewer, S., Chambers, F. M., Christen, J. A, Gallego-Sala, A., Harrison, S. P., Hughes, P. D. M., Jackson, S. T., Korhola, A. D. Mauquoy, D. F. Mitchell, J. G., Prentice, I. C., van der Linden, M., De Vleeschouwer, F., Yu, Z. C., Alm, J., Bauer, I. E., Corish, Y., M. C., Garneau, M., Hohl, V., Huang, Y., Karofeld, E., Le Roux, G., Loisel, J., Moschen, R., Nichols, J. E., Nieminen, T. M., MacDonald, G. M., Phadtare, N. R., Rausch, N., Sillasoo, Ã., Swindles, G. T., Tuittila, E.-S., Ukonmaanaho, L, VÃ¤liranta, M., van Bellen, S., van Geel, B., Vitt, D. H. & Zhao. Y. 2012. Climate-related changes in peatland carbon accumulation during the last millennium. Biogeosciences Discussions. Volume 9, Number 10: 14327-14364. ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.helsinki.fi\u002Fbio\u002Fajankohtaista\u002F2013\u002FMetsa_sitoo_hiilta_luultua_vahemman.html"},content:[{data:{},marks:[],value:"VÃ¤itÃ¶s: MetsÃ¤ sitoo hiiltÃ¤ luultua vÃ¤hemmÃ¤n - Helsingin yliopiston bio- ja ympÃ¤ristÃ¶tieteellisen tiedekunnan tiedote 31.1.2013 ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}

1,{data:{uri:"http:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:ISBN:978-951-651-399-0"},content:[{data:{},marks:[],value:"Rasilo, T. 2013. Connecting silvan and lacustrine ecosystems : transport of carbon from forests to adjacent water bodies.  Dissertation Forestales 155. 50 p. ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.metla.fi\u002Ftiedotteet\u002F2010\u002F2010-06-22-VMI-tiedote.htm"},content:[{data:{},marks:[],value:"Valtakunnan metsien inventointi (VMI): Metsien kyky sitoa hiiltÃ¤ lÃ¤hes kaksinkertaistunut 20 vuodessa - MetsÃ¤ntutkimuslaitos Metlan tiedote 22.6.2010 ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fen.wikipedia.org\u002Fwiki\u002FCarbon_sink"},content:[{data:{},marks:[],value:"Wikipedia: Carbon sink ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.metla.fi\u002Fghg\u002Findex-su.htm"},content:[{data:{},marks:[],value:"MetsÃ¤ntutkimuslaitos Metla: Kasvihuonekaasujen laskenta ja raportointi ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y}],nodeType:p},perspective:[P],tags:[dF],articleLength:[T],toc:x,publisher:[O]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"63hwToVokN7Y529oIVl3Z6",type:d,createdAt:"2021-10-05T08:19:43.161Z",updatedAt:"2022-01-03T14:06:50.547Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:cd,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g],title:"MaankÃ¤ytÃ¶n suunnittelu ja hiilinielut",materialType:M,slug:"maankayton-suunnittelu-ja-hiilinielut",parent:cX,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kunnat voivat vaikuttaa maankÃ¤ytÃ¶n suunnittelullaan hiilinielujen yllÃ¤pitoon, sÃ¤ilymiseen ja lisÃ¤Ã¤miseen. TÃ¤rkeintÃ¤ on eheÃ¤n yhdyskuntarakenteen tukeminen, haja-asutuksen leviÃ¤misen estÃ¤minen, suurten yhtenÃ¤isten metsÃ¤alueiden sÃ¤ilyttÃ¤minen, ekologisten yhteyksien varjelu sekÃ¤ viherverkostojen ja virkistysalueiden kehittÃ¤minen luonnonarvoja uhkaamatta.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Alueiden kÃ¤ytÃ¶n ja rakentamisen ohjaus",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"MaankÃ¤ytÃ¶n suunnittelulla ohjataan alueiden kÃ¤yttÃ¶Ã¤ ja rakentamista.  SuunnitteluvÃ¤lineisiin kuuluvat valtakunnalliset alueidenkÃ¤yttÃ¶tavoitteet, maakuntakaava, yleiskaava ja asemakaava (kuva  1). Valtioneuvoston linjaamien valtakunnallisten  alueidenkÃ¤yttÃ¶tavoitteiden tarkoitus on varmistaa valtakunnallisesti merkittÃ¤vien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien  kaavoituksessa.Â Maakuntakaava ja yleiskaava ovat yleispiirteisiÃ¤ ja ohjaavat yksityiskohtaisempien asemakaavojen laatimista. Jos asemakaavaa  ei ole laadittu, ne voivat ohjata myÃ¶s suoraan maankÃ¤yttÃ¶Ã¤. Maakuntakaavan laatii ja hyvÃ¤ksyy maakunnan liitto. Yleis- ja  asemakaavat laaditaan ja hyvÃ¤ksytÃ¤Ã¤n kuntatasolla.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"3wXiMQ67Qk3gbmM6KLAOxb",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Valtakunnalliset alueidenkÃ¤yttÃ¶tavoitteet tarkistettiin 2008, jolloin ilmastonmuutoksen hillitseminen otettiin tavoitteissa huomioon. Valtakunnallisissa alueidenkÃ¤yttÃ¶tavoitteissa ei kuitenkaan varsinaisesti mainita  hiilinielujen sÃ¤ilyttÃ¤mistÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Monet tavoitteet kuitenkin kohdistuvat  metsÃ¤alueiden sÃ¤ilyttÃ¤miseen. Tavoitteissa muun muassa korostetaan  yhdyskuntarakenteen eheyttÃ¤misen tÃ¤rkeyttÃ¤. Taajamien viheralueiden  tulisi muodostaa yhtenÃ¤isiÃ¤ kokonaisuuksia, ja suuria metsÃ¤- tai  peltoalueita ei saisi pirstoa ilman erityistÃ¤ syytÃ¤. Ekologisia  yhteyksiÃ¤ suojelualueiden ja muiden merkittÃ¤vien luontokohteiden vÃ¤lillÃ¤  tulee varjella ja edistÃ¤Ã¤. VirkistyskÃ¤yttÃ¶Ã¤ tulee kehittÃ¤Ã¤  suojelutavoitteita vaarantamatta. Maakuntakaavoituksessa tulisi  huomioida erityisesti ylikunnallisesti merkittÃ¤vÃ¤t virkistysalueet ja  niitÃ¤ yhdistÃ¤vien viheralueverkostojen jatkuvuus. TeitÃ¤ ja  raideliikennettÃ¤ rakennettaessa pitÃ¤isi ottaa huomioon niiden maisemaa  pirstova vaikutus ja pyrkiÃ¤ minimoimaan haitat.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Maakuntakaavassa voidaan yleisellÃ¤ tasolla rajata suojeltavia ja  kehitettÃ¤viÃ¤ alueita sekÃ¤ merkitÃ¤ tÃ¤rkeitÃ¤ viheryhteyksiÃ¤ ja  virkistysalueita. Maakuntakaava ohjaa kuntarajat ylittÃ¤vÃ¤Ã¤ maankÃ¤yttÃ¶Ã¤  pitkÃ¤llÃ¤ ja keskipitkÃ¤llÃ¤ aikavÃ¤lillÃ¤ huomioiden maakunnan  erityispiirteet. Se ei puutu kuntien sisÃ¤iseen kaavoitukseen, ellei  kaavoituksella ole vaikutuksia myÃ¶s muihin lÃ¤hialueisiin. Esimerkiksi  suuren kauppakeskuksen rakentaminen lisÃ¤Ã¤ liikennettÃ¤ myÃ¶s ympÃ¤rÃ¶ivissÃ¤  kunnissa. Maakuntakaavassa voidaan muun muassa suojelumÃ¤Ã¤rÃ¤yksillÃ¤  ohjata metsien kÃ¤yttÃ¶Ã¤ ja alueiden rakennuskÃ¤yttÃ¶Ã¶n ottamista.  SuojelumÃ¤Ã¤rÃ¤ys voidaan antaa vain, jos alueella on lain edellyttÃ¤miÃ¤  erityisiÃ¤ ympÃ¤ristÃ¶arvoja. Kuntalaiset ja yhdistykset voivat osallistua  heitÃ¤ koskevan maakuntakaavan laatimiseen ja siten puolustaa esimerkiksi  metsÃ¤alueiden sÃ¤ilyttÃ¤mistÃ¤. Osallistumismahdollisuuksista on lisÃ¤Ã¤  tietoa ympÃ¤ristÃ¶hallinnon sivuilla.Â ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Yleiskaava on kunnan oma yleispiirteinen maankÃ¤ytÃ¶n suunnitelma. SiinÃ¤  sijoitetaan paikoilleen yhdyskunnan eri toiminnot, kuten asutus,  palvelut, tyÃ¶paikat ja virkistysalueet sekÃ¤ esitetÃ¤Ã¤n niiden vÃ¤listen  yhteyksien jÃ¤rjestÃ¤minen. Yleiskaava voi myÃ¶s koskea jotain tiettyÃ¤  aihetta, kuten viherverkostoa. Asemakaavassa puolestaan mÃ¤Ã¤ritellÃ¤Ã¤n  tarkemmin yksittÃ¤isten alueiden tuleva kÃ¤yttÃ¶: mitÃ¤ sÃ¤ilytetÃ¤Ã¤n, mitÃ¤  saa rakentaa, mihin ja millÃ¤ tavalla. Asemakaava voi koskea hyvin  pientÃ¤kin aluetta, joskus jopa yksittÃ¤istÃ¤ tonttia. Yleis- ja  asemakaavoilla voidaan vaikuttaa yksityiskohtaisesti kunnan alueella  olevien metsien, puistojen ja muiden virkistysalueiden sÃ¤ilymiseen ja  kehitykseen. Uusia asuinalueita kaavoitettaessa tulisi huolehtia, ettei  tÃ¤rkeitÃ¤ luontoarvoja menetetÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kuntien erityismahdollisuudet",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kunnat voivat vaikuttaa omalla maankÃ¤ytÃ¶n suunnittelullaan hiilinielujen yllÃ¤pitoon, sÃ¤ilymiseen ja lisÃ¤Ã¤miseen. TÃ¤rkeintÃ¤ on eheÃ¤n yhdyskuntarakenteen tukeminen, haja-asutuksen leviÃ¤misen estÃ¤minen, suurten yhtenÃ¤isten metsÃ¤alueiden sÃ¤ilyttÃ¤minen, ekologisten yhteyksien varjelu ja viherverkostojen sekÃ¤ virkistysalueiden kehittÃ¤minen  luonnonarvoja uhkaamatta. Kunta voi myÃ¶s metsittÃ¤Ã¤ kÃ¤yttÃ¤mÃ¤ttÃ¶mÃ¤ksi jÃ¤Ã¤neitÃ¤ pelto- ja rakennusalueita.",n

1odeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kuntien on yleis- ja asemakaavoituksessaan noudatettava valtakunnallisia alueidenkÃ¤yttÃ¶tavoitteita ja maakuntakaavaa. Niiden puitteissa kunta voi omalta osaltaan huolehtia paikallisten metsien sÃ¤ilymisestÃ¤ ja lisÃ¤Ã¤misestÃ¤. HyvÃ¤ vÃ¤line tÃ¤hÃ¤n tarkoitukseen on teemayleiskaava, jossa metsÃ¤t ja viheryhteydet huomioidaan erityisesti. Siten ne eivÃ¤t jÃ¤Ã¤ muiden maankÃ¤yttÃ¶tavoitteiden jalkoihin.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Uudet kaavoitettavat alueet tulisi sijoittaa valmiin yhdyskuntarakenteen jatkumoksi. Kaavoitusta tulisi miettiÃ¤ pitkÃ¤llÃ¤ aikavÃ¤lillÃ¤. Esimerkiksi kunnan reuna-alueille rakennetut omakotitalot voivat tulevaisuudessa rajoittaa kunnan eheÃ¤Ã¤ kasvua. Haja-asutusta tulisi ohjata kyliin ja satelliittialueille, joista on julkisen liikenteen kulkuyhteys kunnan keskustaan. NÃ¤in metsÃ¤t ja muut  viheralueet pysyvÃ¤t suurina yhtenÃ¤isinÃ¤ alueina. Kuvassa 2 on esitetty  pienen saksalaiskaupungin, Herdecken, ja Espoon yhdyskuntarakenteen estevaikutuksia elÃ¤inten liikkumiseen. Herdecke on hyvÃ¤ esimerkki tiiviisti rakennetusta kaupungista, jossa metsÃ¤alueet on sÃ¤ilytetty yhtenÃ¤isinÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"4Wb5tMl5ETYPuwVDwRcV2M",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.ymparisto.fi\u002Fdefault.asp?node=230&amp;lan=fi"},content:[{data:{},marks:[],value:"MaankÃ¤ytÃ¶n suunnittelu ympÃ¤ristÃ¶hallinnon sivuilla ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.ymparisto.fi\u002Fdefault.asp?contentid=213208&amp;lan=fi"},content:[{data:{},marks:[],value:"YmpÃ¤ristÃ¶hallinto: Osallistuminen kaavojen valmisteluun ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.ymparisto.fi\u002Fdownload.asp?contentid=98972&amp;lan=fi"},content:[{data:{},marks:[],value:"YmpÃ¤ristÃ¶ministeriÃ¶ 2009. Tulevaisuuden alueidenkÃ¤ytÃ¶stÃ¤ pÃ¤Ã¤tetÃ¤Ã¤n nyt â Tarkistetut valtakunnalliset alueidenkÃ¤yttÃ¶tavoitteet. ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.hare.vn.fi\u002Fupload\u002FJulkaisut\u002F9599\u002F2688_trm2005_5.pdf"},content:[{data:{},marks:[],value:"Maa- ja metsÃ¤talousministeriÃ¶ 2005. TyÃ¶ryhmÃ¤muistio 2005:5 â MaankÃ¤ytÃ¶n seurantajÃ¤rjestelmien kehittÃ¤minen. Helsinki 2005. ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y}],nodeType:p},perspective:[P],sector:[{sys:{type:b,linkType:d,id:nx}},vn],tags:[dF],articleLength:[az],toc:x,publisher:[O]}}],teaserType:K,displayTitle:x}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4cPobMeP0MBOwKgfIUhB0k",type:d,createdAt:"2021-10-25T11:48:56.065Z",updatedAt:"2022-06-15T09:17:23.828Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:cV,revision:H,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:D}},locale:g},fields:{title:"PÃ¤Ã¤stÃ¶jen vÃ¤hentÃ¤minen Suomessa -teemasivun nostot: Katso myÃ¶s",visibleTitle:U,referencingItems:[bK,f$],teaserType:K,displayTitle:x}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"ghEr1ZrNJYwy7NI63afkE",type:d,createdAt:"2022-01-11T11:08:52.168Z",updatedAt:"2026-05-13T10:43:02.402Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ep,revision:H,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:D}},locale:g},fields:{title:"PÃ¤Ã¤stÃ¶jen vÃ¤hentÃ¤minen Suomessa -teemasivun nostot: Aiheesta muualla",visibleTitle:by,referencingItems:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3ANux8dlyINDk6imXslxP5",type:d,createdAt:"2022-01-21T13:12:46.822Z",updatedAt:"2023-03-07T10:39:43.993Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:gc,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:Z}},locale:g},fields:{title:"Ilmastolain uudistus",teaserImage:zC,teaserImageAlt:"Lakia symboloiva

1suuri vaaka, jota peittÃ¤Ã¤ vihreÃ¤ kasvusto. Vaaka on vihreÃ¤llÃ¤ niiytllÃ¤, ja taustalla on sininen taivas.",teaserText:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessÃ¤. Uusi ilmastolaki tuli voimaan heinÃ¤kuussa 2022.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},link:"https:\u002F\u002Fym.fi\u002Filmastolain-uudistus",linkText:j$}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6wMwNxKf9pWchkzNRJdMSz",type:d,createdAt:"2022-01-21T08:55:36.975Z",updatedAt:"2023-03-07T10:59:48.042Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:iL,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:Z}},locale:g},fields:{title:"Ilmasto- ja energiastrategia",teaserImage:zE,teaserImageAlt:"Tikka sinisenÃ¤ hehkuvan tikkataulun keskellÃ¤, piirros. ",teaserText:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Jokainen hallitus tekee kaudellaan energia- ja ilmastopoliittisen strategian.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},link:"https:\u002F\u002Ftem.fi\u002Filmasto-ja-energiastrategia",linkText:zF}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"19zhIar2ScaUEl5AipDZki",type:d,createdAt:"2022-01-21T11:26:02.870Z",updatedAt:"2024-11-15T14:11:41.216Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:dk,revision:w,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:Z}},locale:g},fields:{title:"KeskipitkÃ¤n aikavÃ¤lin ilmastopolitiikan suunnitelma (KAISU)",teaserImage:zG,teaserImageAlt:"Sininen juoksurata auringonpaisteessa. Valokuva.",teaserText:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suunnitelma laaditaan kerran vaalikaudessa. Sen tavoitteena on vÃ¤hentÃ¤Ã¤ pÃ¤Ã¤stÃ¶kaupan ulkopuolisten sektoreiden pÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},link:"https:\u002F\u002Fym.fi\u002Fkeskipitkan-aikavalin-ilmastopolitiikan-suunnitelma",linkText:j$}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3WGm4Fdia6CXWfcJtSrO4S",type:d,createdAt:"2022-01-27T14:48:10.390Z",updatedAt:"2024-11-15T14:11:18.652Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:dd,revision:w,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:Z}},locale:g},fields:{title:"VÃ¤hÃ¤hiiliset tiekartat 2035",teaserImage:zI,teaserImageAlt:"TuulimyllyjÃ¤ ja aurinkopaneeleja. Valokuva.",teaserText:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Hallitusohjelman mukaan yhteistyÃ¶ssÃ¤ alan toimijoiden kanssa on laadittu toimialakohtaiset tiekartat vÃ¤hÃ¤hiilisyyteen.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},link:"https:\u002F\u002Ftem.fi\u002Ftiekartat",linkText:zF}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5D2Dc2ewXctTbsMaCDqJgj",type:d,createdAt:"2022-01-24T08:17:02.055Z",updatedAt:"2023-03-14T10:39:08.947Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:iI,revision:w,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:Z}},locale:g},fields:{title:"Hiilineutraalisuomi.fi",teaserImage:zK,teaserImageAlt:"Hiilineutraalisuomi.fi-sivuston logo",teaserText:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sivusto tarjoaa tutkimukseen ja asiantuntemukseen perustuvaa tietoa, tyÃ¶kaluja ja ratkaisuja ilmastoviisaan Suomen rakentamiseksi.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},link:"https:\u002F\u002Fhiilineutraalisuomi.fi\u002Ffi-FI",linkText:"Siirry Hiilineutraali.fi-sivustolle"}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3s3lsSZk2z5K8DLdvLXvo4",type:d,createdAt:"2022-01-26T14:43:46.518Z",updatedAt:"2024-11-15T14:08:15.204Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:cd,revision:w,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:Z}},locale:g},fields:{title:"MaankÃ¤yttÃ¶sektorin ilmastotoimenpidekokonaisuus",teaserImage:zL,teaserImageAlt:"KoivumetsÃ¤ ja auringonsÃ¤teet. Valokuva. ",teaserText:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Hiilineutraali Suomi 2035 -tavoitteen saavuttaminen vaatii, ettÃ¤ myÃ¶s maankÃ¤yttÃ¶sektorilla vÃ¤hennetÃ¤Ã¤n pÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ ja vahvistetaan hiilinieluja ja -varastoja.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},link:"https:\u002F\u002Fmmm.fi\u002Fmaankayttosektorin-ilmastosuunnitelma",linkText:j_}}],teaserType:an,displayTitle:x}}],perspective:[b$,P],tags:[bD,bR]};c$.metadata={tags:[],concepts:[]};c$.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4lb7quPnrZDlBpkNSqDuNc",type:d,createdAt:AV,updatedAt:AV,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:I}},locale:g};

1c$.fields={title:"Luontopohjainen ratkaisu",slug:"luontopohjainen-ratkaisu"};da.metadata={tags:[],concepts:[]};da.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1rKeTHWk0TDy7RzWJZKsj0",type:d,createdAt:AZ,updatedAt:AZ,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:I}},locale:g};da.fields={title:"Hulevesi",slug:"hulevesi"};dc.metadata={tags:[],concepts:[]};dc.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4yyW1qd92di4FjKIh1yr5M",type:d,createdAt:"2021-04-23T12:57:12.752Z",updatedAt:"2022-02-02T12:04:35.438Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:v,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};dc.fields={abbreviation:Cj,body:Ck,link:"https:\u002F\u002Fhelda.helsinki.fi\u002Fbitstream\u002Fhandle\u002F10138\u002F15711\u002F2009nro4.pdf?sequence=1"};dg.metadata={tags:[],concepts:[]};dg.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"BN5KY6t5iKgz9TCAt16Ux",type:d,createdAt:mz,updatedAt:mz,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:I}},locale:g};dg.fields={title:"Kasvihuonekaasut",slug:"kasvihuonekaasut"};dm.metadata={tags:[],concepts:[]};dm.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"ZWwcwqXhgNpp3C3QRruSZ",type:d,createdAt:"2021-05-14T10:59:44.830Z",updatedAt:"2021-09-30T12:38:20.997Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:dO}},locale:g};dm.fields={title:qj};dn.metadata={tags:[],concepts:[]};dn.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"20TsViB7teudvsaqhNjw0K",type:d,createdAt:qB,updatedAt:qB,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:I}},locale:g};dn.fields={title:"HiilijalanjÃ¤lki",slug:"hiilijalanjalki"};dp.metadata={tags:[],concepts:[]};dp.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2d60DIOJC86OezZKagsjKT",type:d,createdAt:st,updatedAt:st,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};dp.fields={abbreviation:"YMP17a",body:"YmpÃ¤ristÃ¶ministeriÃ¶. 2017. Valtioneuvoston selonteko keskipitkÃ¤n aikavÃ¤lin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030. Kohti ilmastoviisasta arkea. YmpÃ¤ristÃ¶ministeriÃ¶, Helsinki. YmpÃ¤ristÃ¶ministeriÃ¶n raportteja 21\u002F2017. 142 s.",link:"http:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:ISBN:978-952-11-4748-7"};dt.metadata={tags:[],concepts:[]};dt.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2avlzRPGJINYFkyIVbD4xB",type:d,createdAt:Ch,updatedAt:Ch,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:I}},locale:g};dt.fields={title:"Tulvat",slug:"tulvat"};dv.metadata={tags:[],concepts:[]};dv.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5f6aPjntp0CxC479PO96bQ",type:d,createdAt:"2024-11-01T11:18:17.713Z",updatedAt:"2024-11-01T11:40:53.994Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:44,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:al}},locale:g};dv.fields={publishedLanguages:[g],title:"Kiertotalouden edistÃ¤minen kaupunkisuunnittelussa",slug:"kiertotalouden-edistaminen-kaupunkisuunnittelussa",parent:bM,subTheme:x,materialType:br,content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kohti ilmastokestÃ¤vÃ¤Ã¤ kaupunkisuunnittelua -oppaan t",nodeType:a},{data:{},marks:[],value:"Ã¤ssÃ¤ teemaluvussa kÃ¤sitellÃ¤Ã¤n kiertotalouden periaatteita osana ilmastokestÃ¤vÃ¤Ã¤ kaupunkisuunnittelua. KÃ¤siteltÃ¤viÃ¤ aiheita ovat materiaalien uudelleenkÃ¤yttÃ¶ ja rakennusten muuntojoustavuus sekÃ¤ energiatehokkuus ja paikalliset energiaratkaisut. LisÃ¤ksi luvussa kerrotaan maa-aines- ja materiaalikierroista sekÃ¤ jÃ¤tehuolllosta ja teollisista kiertotalousratkaisuista.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6iaxxhvY5L2nwmnpliSiOY",type:d,createdAt:"2024-07-26T10:32:09.261Z",updatedAt:"2024-11-01T14:58:32.932Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ad,revision:w,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:D}},locale:g},fields:{title:"Kiertotalouden edistÃ¤minen kaupunkisuunnittelussa  -teemasivun nostot: artikkelit",visibleTitle:cO,referencingItems:[K_,{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6bj70kBCK7jOdE5DCMHEe",type:d,createdAt:"2024-11-01T11:28:51.680Z",updatedAt:"2024-11-01T11:41:49.677Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:kY,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g}

1,fields:{publishedLanguages:[g],title:"Korjausrakentaminen sÃ¤Ã¤stÃ¤Ã¤ materiaaleja ja vÃ¤hentÃ¤Ã¤ pÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤",materialType:M,slug:"korjausrakentaminen-saastaa-materiaaleja-ja-vahentaa-paastoja",parent:dv,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kiertotaloutta edistÃ¤vÃ¤n kaupunkisuunnittelun tavoitteena on vÃ¤hentÃ¤Ã¤\r elinkaarisia hiilidioksidipÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ rakentamisen eri vaiheissa. Rakennusten\r peruskorjaaminen aiheuttaa pÃ¤Ã¤sÃ¤Ã¤ntÃ¶isesti vÃ¤hemmÃ¤n pÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ kuin\r uudisrakentaminen. \r\n",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kiertotaloudessa vÃ¤hennetÃ¤Ã¤n rakentamisen elinkaaripÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kiertotaloudessa pyritÃ¤Ã¤n vÃ¤hentÃ¤mÃ¤Ã¤n rakentamisen elinkaarisia hiilidioksidipÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤. PÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ voidaan vÃ¤hentÃ¤Ã¤ niin rakennusprosessin kuin rakennuksen kÃ¤yttÃ¶- ja purkuvaiheenkin aikana (kuva 1). ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"56ZZNuwhY6z0Y7KuSzNgaF",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Erityisesti resurssi-intensiivisellÃ¤ kiinteistÃ¶- ja rakennusalalla voidaan materiaalien kiertoa tehostamalla ja pidentÃ¤mÃ¤llÃ¤ saavuttaa merkittÃ¤viÃ¤ pÃ¤Ã¤stÃ¶vÃ¤hennyksiÃ¤. Samalla voidaan myÃ¶s luoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Rakennusmateriaaleja, kuten terÃ¤stÃ¤, betonia, puuta ja muovia, voidaan sekÃ¤ kierrÃ¤ttÃ¤Ã¤ ettÃ¤ kÃ¤yttÃ¤Ã¤ uudelleen (uusiokÃ¤yttÃ¶). ",nodeType:a},{data:{target:dT},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Rakennus- ja purkujÃ¤tteen hyÃ¶dyntÃ¤misessÃ¤ on Suomessa vielÃ¤ paljon kÃ¤yttÃ¤mÃ¤tÃ¶ntÃ¤ potentiaalia. Suomessa syntyy rakennus- ja purkujÃ¤tettÃ¤ noin 1,4 miljoonaa tonnia vuodessa. EU:n jÃ¤tedirektiivin mukaan tÃ¤stÃ¤ vÃ¤hintÃ¤Ã¤n 70 prosenttia tulisi hyÃ¶dyntÃ¤Ã¤ materiaalina kierrÃ¤tykse

1ssÃ¤ tai uudelleenkÃ¤ytÃ¶ssÃ¤. Suomi ei kuitenkaan ole saavuttanut tavoitetta, vaan hyÃ¶dyntÃ¤misaste on ollut alle 60 prosenttia. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"50IbnH60JRN1NjEArSTME0",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Rakennuksen kokonaispÃ¤Ã¤stÃ¶ihin vaikuttaa toteutunut kÃ¤yttÃ¶ikÃ¤",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"PÃ¤Ã¤sÃ¤Ã¤ntÃ¶isesti rakennuksen peruskorjaaminen on purkavaa uudisrakentamista vÃ¤hÃ¤hiilisempi vaihtoehto, sillÃ¤ uudisrakennus aiheuttaa tuote- ja rakentamisvaiheessa korkeat hiilidioksidipÃ¤Ã¤stÃ¶t. LisÃ¤ksi pÃ¤Ã¤stÃ¶jen âtakaisinmaksuaikaâ suhteessa rakennuksen peruskorjaukseen voi tavanomaisen uudisrakennuksen tapauksessa olla yli 50 vuotta. MikÃ¤li rungon rakennusmateriaalina kÃ¤ytetÃ¤Ã¤n puuta, voidaan uudisrakennuksen aiheuttamaa hiilipiikkiÃ¤ leikata noin 20â30 prosenttia betonirunkoiseen rakennukseen verrattuna. MyÃ¶s tÃ¤ssÃ¤ tapauksessa hiilipÃ¤Ã¤stÃ¶jen takaisinmaksuaika on useita vuosikymmeniÃ¤. ",nodeType:a},{data:{target:il},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Rakennuksen toteutunut kÃ¤yttÃ¶ikÃ¤ vaikuttaa merkittÃ¤vÃ¤sti kokonaispÃ¤Ã¤stÃ¶jen suuruuteen. Kun purettavien rakennusten ikÃ¤ on Suomessa ollut keskimÃ¤Ã¤rin juuri 50 vuotta, purkavalla uudisrakentamisella ei vÃ¤lttÃ¤mÃ¤ttÃ¤ ehditÃ¤ saavuttaa pÃ¤Ã¤stÃ¶hyÃ¶tyjÃ¤ verrattuna peruskorjaukseen. MikÃ¤li uudisrakennus on peruskorjattua rakennusta merkittÃ¤vÃ¤sti energiatehokkaampi, se voi 50 vuoden tarkastelujakson loppupuolella kuitenkin olla peruskorjaamista vÃ¤hÃ¤hiilisempi vaihtoehto. ",nodeType:a},{data:{target:il},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Asemakaavassa voidaan kannustaa taloudellisesti rakennuksen sÃ¤ilyttÃ¤miseen esimerkiksi myÃ¶ntÃ¤mÃ¤llÃ¤ lisÃ¤rakennusoikeutta, mikÃ¤li olemassa olevaa rakennusta ei pureta. SÃ¤ilyttÃ¤vÃ¤n lisÃ¤rakentamisen ratkaisuja ovat muun muassa lisÃ¤kerrosten rakentaminen, korkean tilan jakaminen vÃ¤lipohjilla, rakennuksen laajentaminen tai erillinen uudisrakennus tontille ",nodeType:a},{data:{target:il},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kiertotalouden toteutumista edistetÃ¤Ã¤n tontinluovutusehtojen avulla",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ekotehokkaimmat vaihtoehdot voidaan tunnistaa ottamalla huomioon, miten vaihtoehtoiset kaavaratkaisut vaikuttavat rakentamisen materiaalitarpeisiin ja -virtoihin. Tontinluovutusehtojen avulla varmistetaan, ettÃ¤ kiertotalouden edellytykset myÃ¶s toteutuvat (taulukko 1). ",nodeType:a},{data:{target:lp},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"01yHScyaQ5sF5eXqZEhJdV",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tampereella on ensimmÃ¤isenÃ¤ Suomessa pilotoitu kiertotalouskriteereitÃ¤ kerrostalotontin luovutuksessa. Hakijoilta edellytettiin muun muassa, ettÃ¤ kiertotalouden mukaisia rakennusosia kÃ¤ytetÃ¤Ã¤n mahdollisimman tÃ¤ydellisinÃ¤ eikÃ¤ ainoastaan betonimurskeena. ",nodeType:a},{data:{target:lp},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tarkentuvalle suunnittelulle on useita tietolÃ¤hteitÃ¤",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tarkentuvan kaupunkisuunnittelun vaiheisiin on kÃ¤ytettÃ¤vissÃ¤ useita tietolÃ¤hteitÃ¤ (taulukko 2), jotka tukevat kiertotalouden edistÃ¤mistÃ¤. TietolÃ¤hteiden tarkoituksena on tukea rakentamisen suunnittelua muun muassa harmonisoimalla rakentamisen hiilijalanjÃ¤lkilaskennan kÃ¤ytÃ¤nteitÃ¤. Rakentamisen hiilijalanjÃ¤lkilaskenta puolestaan edistÃ¤Ã¤ kiertotalouden huomioimista rakentamisessa muun muassa kiertotaloustuotteiden ja rakennusten elinkaariominaisuuksien nÃ¤kÃ¶kulmista.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"4xsIE7ZUhKjXadF98NXGv1",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Muuntojoustavuus vÃ¤hentÃ¤Ã¤ tarvetta purkaa rakennuksia",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Muuntojoustavuus on keskeinen kiertotaloutta edistÃ¤vÃ¤ ja tulevaisuuden muuttuvia tarpeita ennakoiva suunnitteluperiaate. Kaavoituksessa joustavuus voi tarkoittaa esimerkiksi toiminnallisen ja rakennusten fyysiseen ilmeeseen liittyvÃ¤n liikkumavaran mahdollistamista rakennussuunnitteluvaiheessa ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:lv,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Joustavuuden pohjana on hyvÃ¤ olla niin sanottu periaatekaava, joka mÃ¤Ã¤rittelee kaavan mahdollistamat toiminnot sekÃ¤ kestÃ¤vÃ¤n kehityksen ja kaupunkikuvan periaatteet. Kaavan tai suunnitelman joustavuutta voidaan lÃ¤hestyÃ¤ vuorovaikutteisena prosessina, jossa suunnitelmaa tarkennetaan yhteistyÃ¶ssÃ¤ rakennushankkeiden eri toimijoiden kanssa (niin sanottu kumppanuuskaavoitus). ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:lv,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Muuntojoustavuutta voidaan toteuttaa korttelitasolla esimerkiksi âelÃ¤mÃ¤nkaarikorttelinaâ, jossa joustavuus mahdollistaa yhteistiloja sekÃ¤ asuntojen koko- ja tyyppivaihtelun ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:lv,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Kiertotalouden yhtenÃ¤ pyrkimyksenÃ¤ on alueiden j

1a tilojen monikÃ¤yttÃ¶isyyden ja muuntojoustavuuden edistÃ¤minen sekÃ¤ olemassa olevan infrastruktuurin ja rakennuskannan hyÃ¶dyntÃ¤minen kaikessa rakentamisessa. Asemakaavaa laatiessa on tÃ¤rkeÃ¤Ã¤ huomioida muuntojoustavien rakennusten ja rakenteiden suunnittelu, jotta niiden monikÃ¤yttÃ¶mahdollisuudet maksimoidaan ja purkamisen tarve minimoidaan.\n",nodeType:a},{data:{target:cL},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Uusien rakennusten suunnittelussa ja korjausrakentamisessa on tarpeen huomioida rakennuksen elinkaareen vaikuttavat kiertotalousratkaisut, kuten tilojen kÃ¤yttÃ¶tarkoitusten muuttaminen, rakennusten laajentamisen mahdollistaminen, rakennusten suojeleminen ja (ehjÃ¤nÃ¤) purkaminen kiertotalouden periaatteiden mukaisesti. ",nodeType:a},{data:{target:cL},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KÃ¤yttÃ¶tarkoitusta muuttamalla voidaan pidentÃ¤Ã¤ rakennuksen elinkaarta",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Rakennusten kÃ¤yttÃ¶tarve voi ajan saatossa muuttua ja rakennus jÃ¤Ã¤dÃ¤ tyhjilleen. Esimerkiksi toimistorakennusten vajaakÃ¤yttÃ¶Ã¤ ovat viime vuosina aiheuttaneet muun muassa digitalisaatio ja muuttuneet tyÃ¶skentelytavat, tyÃ¶voiman muutokset etenkin muuttotappioalueilla sekÃ¤ sosiaali- ja terveyspalveluiden keskittÃ¤minen. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"4PHLgJcS8U2L9KIEv0j27p",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Yksi tapa pidentÃ¤Ã¤ rakennuksen elinkaarta on kÃ¤yttÃ¶tarkoituksen muutos eli konversio. Esimerkiksi vajaakÃ¤yttÃ¶isten tai tyhjilleen jÃ¤Ã¤neiden toimisto- tai muiden rakennusten ottaminen asuinkÃ¤yttÃ¶Ã¶n voi osaltaan vÃ¤hentÃ¤Ã¤ uudisrakentamista ja siten sen aiheuttamaa hiilipiikkiÃ¤ ja materiaalien kulutusta. Samalla konversio voi monipuolistaa, sÃ¤ilyttÃ¤Ã¤ ja elÃ¤vÃ¶ittÃ¤Ã¤ rakennettua ympÃ¤ristÃ¶Ã¤. ",nodeType:a},{data:{target:lo},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KÃ¤yttÃ¶tarkoituksen muutos ei aina vaadi kaavamuutosta, vaan se voidaan kohteesta riippuen toteuttaa myÃ¶s poikkeamismenettelyllÃ¤, joka on kevyempi prosessi. Joskus olemassa oleva kaava myÃ¶s mahdollistaa kÃ¤yttÃ¶tarkoituksen muutoksen. Kohteen soveltuvuus konversioon on hyvin tapauskohtaista, ja se riippuu useasta tekijÃ¤stÃ¤ ja vaatii paljon osaamista. Joskus konversion yhteydessÃ¤ tehtÃ¤vÃ¤ lisÃ¤rakentaminen, kuten rakennuksen korottaminen tai viereen rakentaminen tontilla, voi tehdÃ¤ hankkeesta taloudellisesti kannattavamman. ",nodeType:a},{data:{target:lo},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:Lf,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:Lc,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:Ld},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{target:aG},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:Lw},content:[{data:{},marks:[],value:Lx,nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:Ly},content:[{data:{},marks:[],value:Lz,nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:LA,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:LB},content:[{data:{},marks:[],value:LC,nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:LD,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:LE},content:[{data:{},marks:[],value:LF,nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:LG,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}

1,{data:{uri:LH},content:[{data:{},marks:[],value:LI,nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:LJ,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:LK},content:[{data:{},marks:[],value:lu,nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:LL,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.hel.fi\u002Fstatic\u002Fliitteet\u002Fkaupunkiymparisto\u002Fjulkaisut\u002Faineistot\u002Faineistoja-14-19.pdf "},content:[{data:{},marks:[],value:"Salomaa, V. 2019. Kiertotalouskaupunkia suunnittelemassa. Helsingin kaupunki. KaupunkiympÃ¤ristÃ¶n aineistoja 2019:14. 34 s. (PDF)",nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:" (Selvitys kiertotalouden teemoista ja toimenpiteistÃ¤, sekÃ¤ niiden kehittÃ¤misestÃ¤ kaupunkisuunnittelussa)",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:LM},content:[{data:{},marks:[],value:LN,nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:LO},content:[{data:{},marks:[],value:LP,nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:LQ},content:[{data:{},marks:[],value:LR,nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:Lb},content:[{data:{},marks:[],value:"HÃ¤kÃ¤mies S., Vehkalahti K., Lutfi E., Uotila T., KivistÃ¶ P., Rautalin K., Raimovaara M., Raimovaara E., Viluksela P., Tohka A., Koivumaa V., Yli-Pentti A., JÃ¤rvenpÃ¤Ã¤ T., 2018. Rakennusten purku-urakoiden ja maamassojen hallinnan kiertotalous - nykytila, mahdollisuudet ja haasteet kunnissa: Rakentamisen kiertotalous kunnissa (RANTA) -hanke. Green Net Finland. 59 s.",nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Felinkaarilaskenta.fi"},content:[{data:{},marks:[],value:"Green Building Council Finland: Elinkaarilaskenta.fi â VÃ¤hÃ¤hiilisen rakentamisen neuvontapalvelu",nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:LS},content:[{data:{},marks:[],value:LT,nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:LU,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:gp},content:[{data:{},marks:[],value:Ls,nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fgreen-business.ec.europa.eu\u002Fgreen-public-procurement\u002Fgpp-criteria-and-requirements_en "},content:[{data:{},marks:[],value:"European Commission: Green Public Procurement Criteria and Requirements",nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:" (Euroopan komission englanninkieliset suositukset vihreisiin julkisiin hankintoihin)",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.hankinnat.fi\u002F"},content:[{data:{},marks:[],value:"TyÃ¶- ja elinkeinoministeriÃ¶ & Suomen Kuntaliitto: Julkisten hankintojen neuvontayksikkÃ¶",nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.motiva.fi\u002Fjulkinen_sektori\u002Fkestavat_julkiset_hankinnat"},content:[{data:{},marks:[],value:"Motiva: KestÃ¤vÃ¤t julkiset hankinnat",nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}

1,{data:{uri:LV},content:[{data:{},marks:[],value:LW,nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:LX,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:LY},content:[{data:{},marks:[],value:LZ,nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:L_},content:[{data:{},marks:[],value:L$,nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:" (Lista esittelee 41 kiertotalouden suomalaista edellÃ¤kÃ¤vijÃ¤yritystÃ¤)",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},perspective:[P],tags:[au,am,dx,dQ,ae],articleLength:[T],toc:x,publishDate:ds,publisher:[E,O,av]}}],teaserType:K,displayTitle:x}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1bcylWApi1PhdccrcFAJqe",type:d,createdAt:"2024-07-26T10:32:30.466Z",updatedAt:"2024-11-01T14:57:11.176Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aV,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:D}},locale:g},fields:{title:"Kiertotalouden edistÃ¤minen kaupunkisuunnittelussa -teemasivun nostot: ratkaisut",visibleTitle:hN,referencingItems:[Lh,Lj,Lq,Lt,Lu],teaserType:K,displayTitle:x}}],perspective:[P],tags:[au,am,dx,cb,ae],publisher:[E,O,av]};dw.metadata={tags:[],concepts:[]};dw.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3mFBG6Qejq2oVyjMbDxkn3",type:d,createdAt:"2024-06-13T08:29:47.909Z",updatedAt:"2024-07-17T12:06:00.991Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:_,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};dw.fields={abbreviation:wq,body:"Salomaa, V. 2019. Kiertotalouskaupunkia suunnittelemassa. Helsingin kaupunki. KaupunkiympÃ¤ristÃ¶n aineistoja 2019:14. 34 s. (PDF)\n\n",link:"https:\u002F\u002Fwww.hel.fi\u002Fstatic\u002Fliitteet\u002Fkaupunkiymparisto\u002Fjulkaisut\u002Faineistot\u002Faineistoja-14-19.pdf"};dx.metadata={tags:[],concepts:[]};dx.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1xK4mgAijvebB8Zy29QaVf",type:d,createdAt:Li,updatedAt:Li,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:F,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:I}},locale:g};dx.fields={title:"Kiertotalous",slug:"kiertotalous"};dy.metadata={tags:[],concepts:[]};dy.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6LM2DGRfWuJyvC5x2xUqJq",type:d,createdAt:Mb,updatedAt:Mb,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:eM,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:al}},locale:g};dy.fields={publishedLanguages:[g],title:"Tulvat ja tulvariskien hallinta kaupunkisuunnittelussa",slug:"tulvat-ja-tulvariskien-hallinta-kaupunkisuunnittelussa",parent:bM,subTheme:x,materialType:br,content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kohti ilmastokestÃ¤vÃ¤Ã¤ kaupunkisuunnittelu -oppaan tÃ¤ssÃ¤ teemaluvussa kÃ¤sitellÃ¤Ã¤n kaupunkiympÃ¤ristÃ¶n tulvatyyppejÃ¤ kaupunkiympÃ¤ristÃ¶ssÃ¤ sekÃ¤ alueidenkÃ¤ytÃ¶n suunnittelua ja kaavoitusta osana tulvariskien hallintaa. LisÃ¤ksi esitellÃ¤Ã¤n oppaita ja tyÃ¶kaluja tulvien huom

1ioimiseen kaupunkisuunnittelussa sekÃ¤ annetaan esimerkkejÃ¤ ratkaisuista tulvien hallintaan.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"ExK8KvIIHiJSzTq5W2Zkb",type:d,createdAt:"2024-10-21T15:51:10.042Z",updatedAt:"2024-11-04T14:30:04.609Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aj,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:D}},locale:g},fields:{title:"Tulvat ja tulvariskien hallinta kaupunkisuunnittelussa -teemasivun nostot: artikkelit",visibleTitle:cO,referencingItems:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3X23FdDY9RIqUPNufFjB3Z",type:d,createdAt:"2024-11-04T13:20:49.337Z",updatedAt:"2024-11-04T14:11:42.042Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:nv,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g],title:"Ilmastonmuutos lisÃ¤Ã¤ rakennetun ympÃ¤ristÃ¶n tulvariskejÃ¤",materialType:M,slug:"ilmastonmuutos-lisaa-rakennetun-ympariston-tulvariskeja",parent:dy,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Rakennettu ympÃ¤ristÃ¶ on herkkÃ¤ merivesi-, vesistÃ¶- ja hulevesitulville.\r Ilmastonmuutos muuttaa vesistÃ¶tulvien rytmiÃ¤ ja vuodenaikaista ajoitusta sekÃ¤ vaikuttaa tulvien suuruuteen. Rankkasateiden yleistyminen voi lisÃ¤tÃ¤ kaupunkien hulevesitulvien riskiÃ¤ rakennetuilla alueilla.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Rakennettu ympÃ¤ristÃ¶ on haavoittuva tulville",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Rakennetussa ympÃ¤ristÃ¶ssÃ¤ ja erityisesti kaupungeissa tulvat saattavat aiheuttaa runsaasti vahinkoa, minkÃ¤ vuoksi tulvariskeihin tulee varautua myÃ¶s kaupunkisuunnittelussa. TulvariskillÃ¤ tarkoitetaan tulvan todennÃ¤kÃ¶isyyden ja tulvasta mahdollisesti aiheutuvien vahingollisten seurauksien yhdistelmiÃ¤ ihmisten terveydelle, turvallisuudelle, ympÃ¤ristÃ¶lle, infrastruktuurille, taloudelliselle toiminnalle ja kulttuuriperinnÃ¶lle. Tulvat sinÃ¤llÃ¤Ã¤n kuuluvat luonnon kiertoon ja lisÃ¤Ã¤vÃ¤t osaltaan luonnon monimuotoisuutta, sillÃ¤ esimerkiksi tulvametsÃ¤t, tulvaniityt ja luhdat ovat riippuvaisia tulvista ",nodeType:a},{data:{target:JP},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tulvat jaetaan syntyperusteensa mukaan kolmeen ryhmÃ¤Ã¤n: merivesitulviin, vesistÃ¶tulviin ja hulevesitulviin. NiistÃ¤ jokaiseen liittyy riskejÃ¤ rakennetulle ympÃ¤ristÃ¶lle:",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Merivesitulvat johtuvat siitÃ¤, ettÃ¤ merenpinta nousee poikkeuksellisen korkealle, jolloin merivesi pÃ¤Ã¤see tulvimaan maa-alueille. Merivesitulvat aiheuttavat riskin etenkin merenrannikolla jo olemassa olevalle rakennuskannalle. Suomen rannikon tulvien kannalta ongelmallisimpia alueita ovat ne, joissa tulva saattaa voimistua samanaikaisesta korkeasta meriveden pinnasta ja vesistÃ¶tulvasta. Tunnetuimpia nÃ¤istÃ¤ alueista on Pori. ",nodeType:a},{data:{target:cG},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"VesistÃ¶tulvia voi syntyÃ¤ jÃ¤rvien ja jokien ympÃ¤ristÃ¶ssÃ¤, joissa vesi pÃ¤Ã¤see nousemaan maalla vahinkoja aiheuttavalle korkeudelle. Tulvimisen syynÃ¤ voivat olla lumen sulaminen, rankkasateet, jÃ¤Ã¤- ja hyydepadot (jotka voidaan erottaa myÃ¶s omaksi tulvatyypikseen) tai vesirakenteiden toimintahÃ¤iriÃ¶t, kuten virtausaukkojen tukkeutuminen. MyÃ¶s meriveden nousu voi nostaa jokien vedenpintaa ja aiheuttaa tulvimista joen varrella. VesistÃ¶tulvista voi aiheutua vahinkoja esimerkiksi rakennuksille, vesi- ja viemÃ¤riverkolle tai liikenneyhteyksille.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Rakennetussa ympÃ¤ristÃ¶ssÃ¤ suurimmat tulvariskit liittyvÃ¤t vesistÃ¶- ja hulevesitulviin, jotka rasittavat kaupunkien viemÃ¤riverkkoja ja aiheuttavat merkittÃ¤viÃ¤ taloudellisia vahinkoja ",nodeType:a},{data:{target:d_},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". TiiviimmÃ¤n ja teknisemmÃ¤n rakentamisen myÃ¶tÃ¤ rakennetun ympÃ¤ristÃ¶n haavoittuvuus tulvariskeille kasvaa ja mahdollisten vahinkojen vaikutusketjut monimutkaistuvat ",nodeType:a},{data:{target:cG},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:d_},content:[],nodeType:f},{data:{}

1,marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"LÃ¤hivuosikymmeninÃ¤ etenkin vesistÃ¶- ja hulevesitulvariskit lisÃ¤Ã¤ntyvÃ¤t",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutos lisÃ¤Ã¤ rakennetun ympÃ¤ristÃ¶Ã¶n kohdistuvia tulvariskejÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:d_},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". LÃ¤hivuosikymmeninÃ¤ ilmastonmuutos vaikuttaa tulvariskiin eri tavoin eri puolella Suomea tulvariskin tyypistÃ¤ riippuen ",nodeType:a},{data:{target:fX},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tulvien ja kuivuuden luonnollinen vaihtelu on suurta, joten ilmastonmuutoksen vaikutus tulviin nÃ¤kyy selvemmin vasta keskipitkÃ¤llÃ¤ ja pitkÃ¤llÃ¤ aikavÃ¤lillÃ¤ :",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Merivesitulvat yleistyvÃ¤t pitkÃ¤llÃ¤ aikavÃ¤lillÃ¤: LyhyellÃ¤ aikavÃ¤lillÃ¤ rannikkoalueiden tulvariski ei vielÃ¤ kohoa merkittÃ¤vÃ¤sti. Sen sijaan pitkÃ¤llÃ¤ aikavÃ¤lillÃ¤ eli vuoteen 2100 mennessÃ¤ keskimerenpinnan nousu lisÃ¤Ã¤ selvÃ¤sti rannikkotulvien todennÃ¤kÃ¶isyyttÃ¤ erityisesti Suomen etelÃ¤rannikolla, varsinkin Suomenlahden rannikkokaupungeissa.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"VesistÃ¶tulvien rytmi, ajoitus ja suuruudet muuttuvat: PÃ¤Ã¤sÃ¤Ã¤ntÃ¶isesti ilmastonmuutoksen myÃ¶tÃ¤ vesistÃ¶jen kevÃ¤ttulvat pienenevÃ¤t ja talvitulvat yleistyvÃ¤t, mutta vaikutukset vaihtelevat vesistÃ¶n sijainnista ja sen hydrologisista ominaisuuksista riippuen. VesistÃ¶tulvien riskin arvioidaan kasvavan lÃ¤hivuosikymmeninÃ¤ etenkin EtelÃ¤- ja Keski-Suomen suurten vesistÃ¶jen jÃ¤rvissÃ¤ ja laskujoissa. Sen sijaan pohjoisempana muutokset voivat olla lÃ¤hitulevaisuudessa melko pieniÃ¤ ja muutoksen suunta on epÃ¤varma.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Hulevesitulvat yleistyvÃ¤t: Hulevesitulvien riskiÃ¤ nostavat ilmastonmuutoksen myÃ¶tÃ¤ lisÃ¤Ã¤ntyvÃ¤t rankkasateet. Hulevesitulvariskit ovat suurimmat tiheimmin asutuilla alueilla, kuten Uudellamaalla. ",nodeType:a},{data:{target:d_},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:lw,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:lx,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:ly},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{target:aG},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:y,data:{},content:[{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:lz},content:[{nodeType:a,value:lA,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:lB,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:Mg},content:[{nodeType:a,value:Mh,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:Mi,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:lC},content:[{nodeType:a,value:lD,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:lE,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:lF},content:[{nodeType:a,value:lG,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:ik},content:[{nodeType:a,value:Mj,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:lH,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:hU},content:[{nodeType:a,value:hV,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}

1,{nodeType:n,data:{uri:hT},content:[{nodeType:a,value:Mk,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:lq},content:[{nodeType:a,value:Ml,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:Mm,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:lI},content:[{nodeType:a,value:lJ,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:Mn},content:[{nodeType:a,value:Mo,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:"(Tarkkaa ja ajankohtaisinta tietoa Suomen vesistÃ¤)\n",marks:[],data:{}}]}]}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},perspective:[X],tags:[au,am,dt,da,ae],articleLength:[az],toc:x,publishDate:cv,publisher:[E,O,av]}},fx,fy],teaserType:K,displayTitle:x}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7g1aEousfM3N9Nng6XAiWA",type:d,createdAt:"2024-10-21T15:55:36.728Z",updatedAt:"2024-11-04T14:30:28.808Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aV,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:D}},locale:g},fields:{title:"Tulvat ja tulvariskien hallinta kaupunkisuunnittelussa -teemasivun nostot: ratkaisut",visibleTitle:hN,referencingItems:[Mw,MD,MG,MM],teaserType:K,displayTitle:x}}],perspective:[X],tags:[au,am,dt,cb,ae],publisher:[E,O,av]};dA.metadata={tags:[],concepts:[]};dA.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4T3Fn2BXB1g7EG0HpCNI9i",type:d,createdAt:mB,updatedAt:mB,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:F,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:I}},locale:g};dA.fields={title:"JÃ¤Ã¤tikÃ¶t",slug:"jaatikot"};dF.metadata={tags:[],concepts:[]};dF.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3dikrJJjSHIvwZ2e3rfjAM",type:d,createdAt:ny,updatedAt:ny,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:I}},locale:g};dF.fields={title:"Hiilinielut",slug:"hiilinielut"};dH.metadata={tags:[],concepts:[]};dH.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2S2wUgicmlrezzhUyWjyiG",type:d,createdAt:"2021-05-10T13:31:53.424Z",updatedAt:"2021-05-14T12:04:07.076Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:V,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:I}},locale:g};dH.fields={title:"Ilmastomallit",slug:"ilmastomallit"};dJ.metadata={tags:[],concepts:[]};dJ.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1VM65wJgoPnW41Q7hFGI3f",type:d,createdAt:"2020-11-13T13:37:45.563Z",updatedAt:"2022-01-04T12:02:51.387Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:fT,revision:S,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:al}},locale:g};dJ.fields={publishedLanguages:[g,Q,ac],title:"Vaikutukset yhteiskuntaan",slug:"vaikutukset-yhteiskuntaan",parent:iU,subTheme:x,content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"\rIlmastonmuutos tulee vaikuttamaan eri tavoin eri asemissa olevien ihmisten oloihin. Monet vaikutuksista syntyvÃ¤t taloudellisen tilanteen kautta. Ilmastonmuutos voikin vaikuttaa kielteisesti erityisesti kÃ¶yhimpien ihmisten elÃ¤mÃ¤Ã¤n. TÃ¤ysin yksiselitteisesti ei voida tosin sanoa, ketkÃ¤ ovat ilmastonmuutoksen voittajia ja hÃ¤viÃ¤jiÃ¤. Olennaista on ihmisten erilaiset mahdollisuudet sopeutua muuttuviin oloihin.\r",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Globaalisti ilmastonmuutokselle ovat alttiita esimerkiksi erilaiset alkuperÃ¤iskansat, joiden yhteiskunnallinen tilanne voi olla ennestÃ¤Ã¤n muita ihmisiÃ¤ heikompi. Esimerkiksi vaikeudet asuinpaikan muuttamisessa tai elinkeinon valinnassa hankaloittavat ilmastonmuutosten vaikutuksista selviÃ¤mistÃ¤.\r",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"MyÃ¶s sukupuoli voi vaikuttaa siihen, kuinka ihminen sopeutuu ilmastonmuutokseen. Monissa maissa naiset ovat miehiÃ¤ heikommassa taloudellisessa ja yhteiskunnallisessa asemassa, ja ilmastonmuutoksen onkin arvioitu heikentÃ¤vÃ¤n mahdollisuuksia tasa-arvoisempien yhteiskuntien kehittÃ¤miseen.\r\n",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7Muoaw1bYOogscGgslwlK7",type:d,createdAt:"2021-10-23T05:28:00.317Z",updatedAt:"2022-01-04T12:02:21.018Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aj,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:D}},locale:g},fields:{title:"Vaikutukset yhteiskuntaan -teemasivun nostot: artikkelit",visibleTitle:bV,referencingItems:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6jJzaIsabzPfAnoh5knXrP",type:d,createdAt:"2021-09-28T09:01:36.851Z",updatedAt:"2022-01-04T12:01:21.463Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:dI,revision:F,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g],title:"AlkuperÃ¤iskansat kÃ¤rsivÃ¤t muuttuvasta ilmastosta",materialType:M,slug:"alkuperaiskansat-karsivat-muuttuvasta-ilmastosta",parent:dJ,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos uhkaa edetessÃ¤Ã¤n ensimmÃ¤isenÃ¤ niit

1Ã¤ ihmisiÃ¤, jotka ovat kaikista kÃ¶yhimpiÃ¤ ja lÃ¤heisimmin riippuvaisia luonnonvaroista toimeentulonsa lÃ¤hteenÃ¤. TÃ¤llainen tilanne on lukuisilla alkuperÃ¤iskansoilla. Eri puolilla maailmaa kansat kohtaavat hyvin erilaisia haasteita, mutta haavoittuvaisuuden taustatekijÃ¤t ovat monesti samoja.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Noin 5 % maailman vÃ¤estÃ¶stÃ¤ kuuluu alkuperÃ¤iskansoihin",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Noin 370 miljoonaa maailman ihmisistÃ¤ â noin 5 % - kuuluu alkuperÃ¤iskansoihin. YleensÃ¤ alkuperÃ¤isyys mÃ¤Ã¤ritellÃ¤Ã¤n niin, ettÃ¤ alkuperÃ¤iskansa on asunut tietyllÃ¤ alueella ennen muualta tulleen valtavÃ¤estÃ¶n saapumista ja on sÃ¤ilyttÃ¤nyt kulttuurisia ja yhteiskunnallisia erityispiirteitÃ¤Ã¤n. Monesti, mutta ei aina, nÃ¤iden kansojen asemaan liittyy myÃ¶s ulkopuolisuus valtavÃ¤estÃ¶n pÃ¤Ã¤tÃ¶ksentekoinstituutioista. YK:n mÃ¤Ã¤ritelmÃ¤n mukaan yksilÃ¶ voi kuulua alkuperÃ¤iskansaan, jos hÃ¤n ja hÃ¤nen yhteisÃ¶nsÃ¤ pitÃ¤vÃ¤t hÃ¤ntÃ¤ osana kansaa.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kaikkiaan alkuperÃ¤iskansoja asuu 90 eri maassa, ja kaikista maailman 7000 kielestÃ¤ he puhuvat 4000 kieltÃ¤. AlkuperÃ¤iskansoilla onkin suuri merkitys kulttuurisesti kestÃ¤vÃ¤n kehityksen kannalta. Kansojen asema on kuitenkin monesti hankala: 5 % osuus maailman vÃ¤estÃ¶stÃ¤ muodostaa 15 % osuuden maailman kÃ¶yhistÃ¤. TyÃ¶ssÃ¤kÃ¤yvien alkuperÃ¤iskansojen edustajien palkat voivat olla jopa puolet valtavÃ¤estÃ¶Ã¶n kuuluvien palkkoja pienemmÃ¤t. MyÃ¶s koulutuksessa ja lukutaidossa on puutteita, ja elinikÃ¤ voi olla pahimmillaan jopa 20 vuotta lyhyempi kuin maan valtavÃ¤estÃ¶llÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"2nr08v6EIYZGG0WZG4pam2",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"AlkuperÃ¤iskansat ovat erityisen haavoittuvaisia ilmastonmuutoksen vaikutuksille",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"AlkuperÃ¤iskansat ovat haavoittuvaisia ilmastonmuutoksen vaikutuksille lukuisista syistÃ¤. Ongelmia aiheuttavat sosiaaliset syyt kuten kÃ¶yhyys, heikompi terveys ja ravitsemus, eristyneisyys pÃ¤Ã¤tÃ¶ksenteosta, tulonlÃ¤hteiden yksipuolisuus sekÃ¤ puutteelliset maanomistusoikeudet ja niihin kohdistuvat rikkomukset.Â BiofyysisiÃ¤ haavoittuvaisuuden syitÃ¤ ovat altistuminen Ã¤Ã¤rimmÃ¤isille sÃ¤Ã¤ilmiÃ¶ille, riippuvaisuus luonnonvaroista, etenkin vedestÃ¤, polttopuusta ja monimuotoisista kasvi- ja elÃ¤inlajistoista, edelleen asumusten sijainti ja heikko laatu sekÃ¤ maankÃ¤ytÃ¶n ja ympÃ¤ristÃ¶n muutokset, kuten aavikoituminen tai jÃ¤Ã¤tikÃ¶iden sulaminen ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:er,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutos ja siitÃ¤ johtuvat muutokset paikallisissa kasvi- ja elÃ¤inlajeissa vaikeuttavat luontoon perustuvaa tiedonhankintaa, kun esimerkiksi muuttolinnut saapuvat eri aikoihin kuin aikaisemmin ja lÃ¤mpÃ¶tilojen ja vuodenaikojen yhteys muuttuu. Muualle muuttaminen ei monesti ole houkutteleva ratkaisu ongelmiin, sillÃ¤ monien alkuperÃ¤isyhteisÃ¶iden identiteetit ja elÃ¤mÃ¤ntavat ovat tiiviisti sidoksissa erityisiin ympÃ¤ristÃ¶ihin. YmpÃ¤ristÃ¶ssÃ¤ tapahtuvat muutokset voivat tuolloin aiheuttaa alkuperÃ¤iskansoille vakavia taloudellisia, kulttuurisia ja henkisiÃ¤ menetyksiÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:" Saaret, rannikot ja niiden asukkaat uhattuina",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Merenpinnan nousu, meriveden happamoituminen ja veden lÃ¤mpÃ¶tilan nousu vaarantavat meren lÃ¤hellÃ¤ asuvien alkuperÃ¤iskansojen kotialueiden elinkelpoisuuden. Merenpinnan nousu uhkaa viedÃ¤ elintilaa etenkin saarilla asuvilta alkuperÃ¤iskansoilta, joiden sopeutumismahdollisuudet ovat rajalliset. MyÃ¶s tulvien lisÃ¤Ã¤ntyminen on suuri riski heikossa taloudellisessa tilanteessa oleville kansoille. Esimerkiksi sÃ¤Ã¤katastrofeille herkÃ¤ssÃ¤, alavassa Bangladeshissa asuu noin 900 000 alkuperÃ¤iskansoihin kuuluvaa ihmistÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:er,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Meriveden happamoituminen ja lÃ¤mpÃ¶tilan nousu uhkaavat lisÃ¤ksi vaurioittaa vakavasti koralliriuttoja, joista osa alkuperÃ¤iskansoista on riippuvaisia. Esimerkiksi Kaakkois-Aasiassa 70â90 % kalansaaliista on riippuvaista koralliriuttojen hyvinvoinnista. Kala puolestaan on alueen ihmisille selvÃ¤sti tÃ¤rkein elÃ¤inproteiinin lÃ¤hde.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"MerestÃ¤ riippuvaisia ovat myÃ¶s Arktisten alueiden alkuperÃ¤iskansat, mukaan lukien inuiitit ja saamelaiset. Ilmasto tulee lÃ¤mpenemÃ¤Ã¤n napa-alueilla paljon muita alueita nopeammin aiheuttae

1n muutoksia alueen elÃ¤inlajistossa ja heikentÃ¤en jÃ¤itÃ¤, jotka ovat myÃ¶s ihmisten liikkumiselle ja metsÃ¤stÃ¤miselle vÃ¤lttÃ¤mÃ¤ttÃ¶miÃ¤. Muutokset ovat jo havaittavissa. ElÃ¤inten liikkumisreiteissÃ¤ on ilmennyt suuria muutoksia. Vaikeudet metsÃ¤styksessÃ¤ aiheuttavat jo nyt sosioekonomisia ongelmia ja asettavat perinteisen kulttuurin uhanalaiseksi. YhteisÃ¶n vanhimpien kyky ennustaa muutoksia on heikentynyt, mikÃ¤ on muuttanut heidÃ¤n aiemmin arvostetun asemansa yhteisÃ¶issÃ¤ kyseenalaiseksi ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:oF,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"SademetsÃ¤t ovat lukuisten alkuperÃ¤iskansojen koti",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"SademetsÃ¤alueet tarjoavat kodin ja toimeentulon suurimmalle mÃ¤Ã¤rÃ¤lle erilaisia alkuperÃ¤iskansoja. YhteensÃ¤ metsissÃ¤ asuu nykyÃ¤Ã¤n noin 1400 erilaista alkuperÃ¤iskansaa. Esimerkiksi Amatsonilla, Kongossa ja Borneolla asuu huomattavia mÃ¤Ã¤riÃ¤ alkuperÃ¤iskansoja. Metsien asukkaat ovat perinteisesti saaneet metsistÃ¤ suuren osan tarvitsemistaan hyÃ¶dykkeistÃ¤: ruuan, lÃ¤Ã¤kkeet, rakennustarvikkeet, vaatteet sekÃ¤ kulttuurisissa menoissa, kuten uskonnollisissa rituaaleissa kÃ¤ytetyt esineet. Muuttuva ilmasto ja sen aiheuttamat muutokset lajistossa vaarantavat nÃ¤iden kÃ¤ytÃ¤ntÃ¶jen jatkuvuuden. LÃ¤mpÃ¶tilojen nousu ja sateisuuden vÃ¤heneminen subtropiikissaÂ  aiheuttavat alueiden asukkaille paineita mm. kasvattamalla metsÃ¤paloriskiÃ¤ ja hÃ¤iritsemÃ¤llÃ¤ elÃ¤inten totuttuja liikkeitÃ¤. MetsÃ¤stÃ¤minen ja kerÃ¤ily ovat jo vaikeutuneet, jolloin perinteisiÃ¤ elinkeinoja on alettu vaihtaa maanviljelyyn. LÃ¤mpenemisen on myÃ¶s ennustettu muuttavan osan metsistÃ¤ savanneiksi esimerkiksi itÃ¤isellÃ¤ Amatsonilla ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:er,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kuivien alueiden ongelmat koskettavat suurta osaa maailman vÃ¤estÃ¶stÃ¤",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kuivilla alueilla asuu kokonaisuudessaan 2 miljardia ihmistÃ¤ jakautuen lÃ¤hes kaikille mantereille. Suuri osa kuivien alueiden asukkaista on kÃ¶yhiÃ¤, jotka ovat monesti riippuvia kerÃ¤ilystÃ¤, metsÃ¤styksestÃ¤ ja maanviljelystÃ¤. Varsinaiset alkuperÃ¤iskansojen edustajat elÃ¤vÃ¤t useimmiten seutujen syrjÃ¤isimmissÃ¤ osissa, joissa muun muassa infrastruktuuri on heikkoa. Olemassa olevat puitteet ja elinkeinot ovat uhattuina lisÃ¤Ã¤ntyvien kuivien kausien ja toisaalta tulvien takia. Peltojen satojen on jo todettu monin paikoin heikentyneen eli alueen ennestÃ¤Ã¤n heikko ruokaturva on vakavasti uhattuna. Ilman ja veden lÃ¤mpÃ¶tilojen nousu tulee heikentÃ¤mÃ¤Ã¤n myÃ¶s vÃ¤hÃ¤isten vesistÃ¶jen kalakantoja. Resurssien vÃ¤hÃ¤isyys heikentÃ¤Ã¤ monesti alkuperÃ¤iskansojen ihmisten mahdollisuuksia kaivaa riittÃ¤vÃ¤n syviÃ¤ kaivoja veden saamiseksi ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:oF,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Ilmastonmuutoksen ennustetaankin aiheuttavan nÃ¤illÃ¤ alueilla puutetta vedestÃ¤ ja ruuasta. Alueen ihmisillÃ¤ on usein paljon perinteistÃ¤ tietÃ¤mystÃ¤ muuttuviin sÃ

1¤Ã¤ilmiÃ¶ihin sopeutumisesta, mutta alkuperÃ¤iskansojen poliittisesti ja taloudellisesti eristetty asema sekÃ¤ meneillÃ¤Ã¤n olevan muutoksen suuruus vaikeuttavat sopeutumista ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:er,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vuorilta valuvat vedet vaarassa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Makean veden ekosysteemeihin vaikuttavat lÃ¤mpÃ¶tilojen nousu ja muutokset sateisuudessa. Esimerkiksi vuoristojÃ¤Ã¤tikÃ¶iden sulamisen on ennustettu vaikuttavan kuudesosaan maailman vÃ¤estÃ¶stÃ¤, joka on riippuvainen jokien sulamisvesistÃ¤. VuoristojÃ¤Ã¤tikÃ¶iden sulamisvesistÃ¤ riippuvaisia alkuperÃ¤iskansoja asuu esimerkiksi Kilimanjaron ja Himalajan valumisalueilla. MyÃ¶s kuivuus- ja tulvariskien on ennustettu kasvavan alueilla, joilla makeaa vettÃ¤ on aiemmin ollut kohtalaisesti saatavilla. TÃ¤llaisista ilmiÃ¶istÃ¤ kÃ¤rsivÃ¤t muun muassa Nicaraguan Miskito-intiaanit, jotka muodostavat suurimman osan maan 85 000 hengen alkuperÃ¤isvÃ¤estÃ¶stÃ¤. KesÃ¤iset tulvat ja talviset kuivuudet vaikeuttavat maanviljelyÃ¤, kun perinteinen tietÃ¤mys ei enÃ¤Ã¤ vastaakaan vallitsevia olosuhteita ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:er,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sopeutumisen vÃ¤lttÃ¤mÃ¤ttÃ¶myys",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Koska monien alkuperÃ¤iskansoihin kuuluvien ihmisten asema on ilmastonmuutoksen takia heikentymÃ¤ssÃ¤, on tÃ¤rkeÃ¤Ã¤, ettÃ¤ heidÃ¤n osallistumisestaan sopeutumissuunnitemien tekoon pidetÃ¤Ã¤n huolta. AlkuperÃ¤iskansoilla on myÃ¶s usein hallussaan erityistÃ¤ luonnontuntemusta, jonka hyÃ¶dyntÃ¤minen voi auttaa merkittÃ¤vÃ¤sti kehittÃ¤mÃ¤Ã¤n tehokkaita paikallisia sopeutumistoimia ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:oG,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Esimerkiksi Hondurasin Guaritassa on perinteisiÃ¤ viljelymenetelmiÃ¤ kÃ¤yttÃ¤mÃ¤llÃ¤ onnistuttu vÃ¤lttymÃ¤Ã¤n suurimmalta osalta maatalouteen kohdistuneista myrskytuhoista, joita muut alueen kylÃ¤t ovat kohdanneet esimerkiksi vuoden 1998 hurrikaani Mitchin aikana. Toisaalta monet sopeutumismenetelmÃ¤t eivÃ¤t tarjoa mitÃ¤Ã¤n ihmeratkaisuja. Niihin voi kuulua esimerkiksi ruokavalion muutoksia tai siirtymistÃ¤ paikasta toiseen ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:er,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Erilaisten kansojen elÃ¤mÃ¤ntavoista voi lÃ¶ytyÃ¤ hyviÃ¤ esimerkkejÃ¤ kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jen hillintÃ¤Ã¤n ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:oG,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},perspective:[bd],tags:[dK,fU,cB,{sys:{type:b,linkType:d,id:oJ}}],articleLength:[T],toc:x,publisher:[O]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6fMepJqOpItYOnKkQi9Ya",type:d,createdAt:"2021-09-28T09:09:13.525Z",updatedAt:"2022-01-04T12:01:47.415Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:fP,revision:F,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g],title:"Arktiset alkuperÃ¤iskansat ja ilmastonmuutos",materialType:M,slug:"arktiset-alkuperaiskansat-ja-ilmastonmuutos",parent:dJ,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutos nÃ¤kyy jo nyt arktisen alueen alkuperÃ¤iskansojen elÃ¤mÃ¤ssÃ¤. Vaikutusten odotetaan olevan tulevaisuudessa suuria, sillÃ¤ ilmasto lÃ¤mpenee alueella huomattavasti muuta maailmaa nopeammin. Vaikka arktiset alkuperÃ¤iskansat ovat taitavia luonnonolojen tuntijoita, saattaa ilmastonmuutoksen nopeus ylittÃ¤Ã¤ luonnosta elantonsa saavien kansojen sopeutumismahdollisuudet.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Maailman pohjoisimmat asukkaat",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Arktisella alueella asuu noin neljÃ¤ miljoonaa ihmistÃ¤, joista 10 % kuuluu erilaisiin alkuperÃ¤iskansoihin ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"6UK59ULNy6pJVM05hiuz1n",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Alueen talous on pitkÃ¤lti riippuvaista luonnonvarojen hyÃ¶dyntÃ¤misestÃ¤, joskin matkailun merkitys on ollut kasvussa. Edelleen paljon harjoitetaan myÃ¶s omavaraistaloutta

1ja vaihtokauppaa. Arktisen alueen kansat ovat moniin muihin alkuperÃ¤iskansoihin verrattuna yhteiskunnallisesti hyvÃ¤ssÃ¤ asemassa, sillÃ¤ heidÃ¤n mahdollisuutensa osallistua poliittiseen pÃ¤Ã¤tÃ¶ksentekoon on turvattu mm. takaamalla kansojen jÃ¤rjestÃ¶ille edustus Arktisessa neuvostossa, joka toimii arktisen alueen maiden (Islanti, Kanada, Norja, Ruotsi, Suomi, Tanska, VenÃ¤jÃ¤ ja Yhdysvallat) hallitusten keskustelufoorumina ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"1wrVbDcdatJyzfsxEIDXFV",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"SekÃ¤ luonnontieteilijÃ¤t ettÃ¤ alkuperÃ¤iskansojen edustajat ovat  todenneet, ettÃ¤ ilmasto muuttuu arktisella alueella nopeasti, miltei  kaksi kertaa nopeammin kuin muualla maailmassa keskimÃ¤Ã¤rin. Vaikutukset  nÃ¤kyvÃ¤t niin luonnonvarataloudessa, infrastruktuurissa kuin  liikenteessÃ¤kin. Monen eri maan arktiset alkuperÃ¤iskansat ovat  huomanneet alueillaan samantapaisia vaikutuksia, mutta muutokset myÃ¶s  vaihtelevat paikallisesti.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"3sbwXBp3PN40gyUSkzyaDP",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Perinteinen luonnontuntemus ei vastaa muuttuvia olosuhteita",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Arktinen kulttuuri ja elÃ¤mÃ¤ntapa ovat tiiviisti sidoksissa luonnonoloihin, ja alueen haastavissa olosuhteissa selviytyminen on aina vaatinut syvÃ¤llistÃ¤ ympÃ¤ristÃ¶olosuhteiden tuntemusta ja kykyÃ¤ ennakoida muutoksia. Ilmaston lÃ¤mpeneminen nÃ¤kyy vesien myÃ¶hentyneenÃ¤ jÃ¤Ã¤tymisenÃ¤, Ã¤Ã¤rimmÃ¤isinÃ¤ sÃ¤Ã¤ilmiÃ¶inÃ¤ ja muutoksina elÃ¤inten liikkumisreiteissÃ¤. SÃ¤Ã¤ilmiÃ¶iden sijoittuminen eri vuodenaikoihin ja niiden vaihtelevuus ovat tehneet sÃ¤Ã¤- ja jÃ¤Ã¤olosuhteiden ennustamisen vaikeaksi jopa pitkÃ¤n kokemuksen omaaville yhteisÃ¶jen vanhimmille, mikÃ¤ saattaa heikentÃ¤Ã¤ heidÃ¤n asemaansa yhteisÃ¶issÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:dL,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Esimerkiksi Kanadan Nunavutin vanhimmat ovat kertoneet kokeneensa emotionaalista kÃ¤rsimystÃ¤ luonnonolojen muutoksen takia.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"LÃ¤mpeneminen sulattaa kulkuvÃ¤ylÃ¤t ja infrastruktuurin",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"JÃ¤iden pÃ¤Ã¤llÃ¤ liikkuminen on olennainen osa arktisen alueen liikkumista niin alueen ihmisille kuin elÃ¤imillekin. Ilmaston lÃ¤mpeneminen on jo aiheuttanut vaikeuksia, kun liikkumiseen kÃ¤ytetyt vesistÃ¶t ovat alkaneet jÃ¤Ã¤tyÃ¤ entistÃ¤ myÃ¶hemmin. Esimerkiksi Luoteis-Alaskan Qikiktagrugmiut-yhteisÃ¶lle vesien myÃ¶hÃ¤inen jÃ¤Ã¤tyminen syksyllÃ¤ ja aikainen sulaminen kevÃ¤Ã¤llÃ¤ lyhentÃ¤vÃ¤t tÃ¤rkeÃ¤Ã¤ aikaa, jolloin jÃ¤illÃ¤ on mahdollista liikkua. Liikkumismahdollisuudet ovat erityisen tÃ¤rkeitÃ¤ metsÃ¤stykselle, sillÃ¤ riistakannat ovat hajautuneet laajoille alueille ja niiden tavoittamiseksi on tehtÃ¤vÃ¤ pitkiÃ¤ matkoja. EntistÃ¤ nopeammin muuttuvat sÃ¤Ã¤olosuhteet ovat myÃ¶s aiheuttaneet alueella onnettomuuksia, joissa on menetetty ihmishenkiÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kanadan inuiiteille tilapÃ¤isten iglujen rakentaminen matka-asumukseksi on kÃ¤ynyt ajoittain mahdottomaksi, kun muuttuneet tuuliolosuhteet muuttavat lumen vaikeasti tyÃ¶stettÃ¤vÃ¤ksi ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:dL,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Ikiroudan sulaminen ja maaperÃ¤n eroosio vaikuttavat kielteisesti myÃ¶s pysyvÃ¤mpiin asumuksiin. Rannikoilla jÃ¤Ã¤penkkojen suoja tuulta ja aallokkoa vastaan on huvennut. LisÃ¤ksi jÃ¤iden sulaminen pienentÃ¤Ã¤ nopeasti ja konkreettisesti joidenkin arktisten kansojen elinalaa.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"7nUmzIeyrgiS1QgnmdFpWy",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Porot, metsÃ¤stys ja kalastus",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutoksella on ollut ja tulee olemaan suuri merkitys mm. saamelaisille tÃ¤r

1keÃ¤n poroelinkeinon kannalta. Muuttuvat sÃ¤Ã¤olosuhteet vaikeuttavat porojen pÃ¤Ã¤asiallisen talviravinnon, jÃ¤kÃ¤lÃ¤n hyÃ¶dyntÃ¤mistÃ¤, mikÃ¤ puolestaan rajoittaa porokannan kokoa. MyÃ¶s puu- ja muiden lajien siirtyminen pohjoisemmas voi viedÃ¤ tilaa porojen pÃ¤Ã¤asiasiallisilta ravinnonlÃ¤hteiltÃ¤, poroilta ja niiden mukana porotaloutta harjoittavilta alkuperÃ¤iskansoilta. Nykyisille laidunnusalueille voi olla tulevaisuudessa painetta lisÃ¤tÃ¤ metsÃ¤taloudellista toimintaa.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmaston lÃ¤mpeneminen vaikuttaa myÃ¶s metsÃ¤stykseen ja kalastukseen, jotka ovat tÃ¤rkeitÃ¤ elinkeinoja omavaraistaloutta harjoittaville alkuperÃ¤iskansoille. Perinteisesti kÃ¤ytettyjen lajien populaatiot ovat jo pienentyneet. Toisaalta kohoavat lÃ¤mpÃ¶tilat voivat tuoda yhÃ¤ pohjoisemmas uusia riistalajeja kuten hirviÃ¤, millÃ¤ voi olla positiivisia vaikutuksia ihmisten hyvinvoinnille. PidempÃ¤Ã¤n sulana pysyvÃ¤t, mutta yllÃ¤ttÃ¤en jÃ¤Ã¤tyvÃ¤t vesistÃ¶t saattavat ajoittain estÃ¤Ã¤ kaloja ja hylkeitÃ¤ siirtymÃ¤stÃ¤ mereen, jolloin ne ovat suljetuissa vesistÃ¶issÃ¤ tai jÃ¤Ã¤tÃ¤ ylittÃ¤essÃ¤Ã¤n kalastajille ja metsÃ¤stÃ¤jille helppoja saaliita. Toisaalta metsÃ¤stykselle on jo nyt ollut suurta haittaa epÃ¤varmoista jÃ¤Ã¤tilanteista. Esimerkiksi GrÃ¶nlannin inuiitit ovat menettÃ¤neet sulavien jÃ¤iden takia kuukauden aktiivista metsÃ¤stysaikaa vuodessa, mikÃ¤ on tehnyt mursujen pyytÃ¤misestÃ¤ kannattamattoman elinkeinon. LisÃ¤ksi jotkin arktiset elÃ¤inlajit ovat vaarassa kadota kokonaan, kun sopivat elinympÃ¤ristÃ¶t katoavat. MyÃ¶s nyt yleiset riistalajit, kuten hylkeet, kÃ¤rsivÃ¤t jÃ¤iden sulamisesta. Pohjoiseen leviÃ¤vÃ¤t uudet hyÃ¶nteiset ja taudit aiheuttavat niin ikÃ¤Ã¤n ongelmia. On epÃ¤selvÃ¤Ã¤, kuinka riistan mÃ¤Ã¤rÃ¤ tulee kokonaisuudessaan kehittymÃ¤Ã¤n ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:dL,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutos vaikuttaa arktiseen yhteiskuntaan ja kulttuuriin",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"MetsÃ¤styksellÃ¤ on monien alkuperÃ¤iskansojen keskuudessa suuri taloudellinen, mutta myÃ¶s kulttuurinen merkitys. Esimerkiksi monet saamelaiset poronkasvattajat ovat samalla taitavia joikaajia ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:oK,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". MetsÃ¤styksestÃ¤ saatavat nahat tuovat taloudellisia mahdollisuuksia myÃ¶s naisille, jotka ompelevat nahoista vaatteita ja muita tarvikkeita. VenÃ¤jÃ¤n saamelaiset ovat tosin huomanneet, ettÃ¤ perinteisten lÃ¤mpimien vaatteiden tarve on vÃ¤hentynyt lÃ¤mpimÃ¤mpien sÃ¤iden myÃ¶tÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:dL,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"TÃ¤hÃ¤n mennessÃ¤ arktisen alueen alkuperÃ¤iskansat ovat sopeutuneet aiemmin vallinneisiin sÃ¤Ã¤olosuhteisiin hyvin. Esimerkiksi kouluja ja liikkeitÃ¤ on harvoin tarvinnut sulkea myrskyjen takia. Paikallinen perinnetieto on vastannut alueen ihmisten tarpeisiin silloinkin, kun julkiset palvelut eivÃ¤t ole olleet avuksi; esimerkiksi valtavÃ¤estÃ¶lle suunnattujen sÃ¤Ã¤tiedotteiden kÃ¤sitys hyvÃ¤stÃ¤ sÃ¤Ã¤stÃ¤ saattaa olla pÃ¤invastainen alkuperÃ¤iskansojen kÃ¤sityksen kanssa. Toisinaan valtiollinen puuttuminen saattaa jopa entisestÃ¤Ã¤n vahvistaa ilmastonmuutoksen kielteisiÃ¤ vaikutuksia, kun esimerkiksi kiinteÃ¤n infrastruktuurin rakentaminen ei palvele liikkumaan tottuneita kansoja ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:dL,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:fV,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutos on johtanut joillakin arktisilla alueilla siihen, ettÃ¤ vanhat paikannimet eivÃ¤t enÃ¤Ã¤ vastaa sijaintiaan ja olomuotoa, jonka mukaan paikka aiemmin nimettiin. Esimerkiksi GrÃ¶nlannin Qaanaqien Sermiarsussuaq, joka tarkoitti \"pienempÃ¤Ã¤ suurta jÃ¤Ã¤tikkÃ¶Ã¤\", on kokonaan kadonnut jÃ¤Ã¤tikÃ¶n sulettua. Kun paikannimet eivÃ¤t enÃ¤Ã¤ vastaa merkitystÃ¤Ã¤n, voi matkustaminen ja metsÃ¤stÃ¤minen muuttua entistÃ¤ vaarallisemmaksi ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:dL,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Kun perinteiset elinkeinot kÃ¤yvÃ¤t vaikeiksi tai kannattamattomiksi, on myÃ¶s koko alkuperÃ¤iskansan kulttuuri uhattuna ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"2mM6KvhlCbKWNQp2Wyoxfo",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". TyÃ¶llisyyden heikkeneminen on johtanut nopeasti etenkin miesten sosiaalisten ongelmien lisÃ¤Ã¤ntymiseen ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"2aRWjCqCu30zMadAfqKUh",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{}

1,marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Arktiset alkuperÃ¤iskansat kohtaavat myÃ¶s nopeita ilmastonmuutoksesta riippumattomia sosiaalisia, kulttuurisia ja taloudellisia muutoksia, jotka vaikuttavat perinteiseen elÃ¤mÃ¤ntapaan ja elinkeinoihin. Ilmastonmuutos tuo osansa tÃ¤hÃ¤n muutokseen ja lisÃ¤Ã¤ epÃ¤varmuutta tulevaisuudesta ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:dL,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tulevaisuudessa arktisiin yhteiskuntiin tulee vaikuttamaan erityisesti JÃ¤Ã¤meren kesÃ¤aikainen sulaminen ja sen myÃ¶tÃ¤ lisÃ¤Ã¤ntyvÃ¤ liikennÃ¶inti, mikÃ¤ lisÃ¤Ã¤ ympÃ¤ristÃ¶vaurioiden riskiÃ¤. Uusien luonnonvarojen tuleminen saavutettaviksi saattaa vaikuttaa alueen poliittiseen tilanteeseen ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:oK,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.acia.uaf.edu\u002FPDFs\u002FACIA_Science_Chapters_Final\u002FACIA_Ch12_Final.pdf"},content:[{data:{},marks:[],value:"Nuttal, M., Berkes, F., Forbes, B., Kofinas, G., Vlassova, T. & Wenzel, G. 2005. Chapter 12: Hunting, Herding, Fishing, and Gathering: Indigenous Peoples and Renewable Resource Use in the Arctic. In: ACIA. 2005. Arctic Climate Impact Assessment. Cambridge University Press: 650 - 690. ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y}],nodeType:p},perspective:[bd],tags:[dK,fU,fR],articleLength:[T],toc:x,publisher:[O]}},oL,{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7DOxmrZ1EGfDjli2o7zpU3",type:d,createdAt:"2021-09-28T09:59:29.381Z",updatedAt:"2022-01-04T12:02:01.023Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:dk,revision:F,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g,Q,ac],title:"Ilmastonmuutoksen sukupuolivaikutukset Suomessa",materialType:M,slug:"ilmastonmuutoksen-sukupuolivaikutukset-suomessa",parent:dJ,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutoksen vaikutukset miehiin ja naisiin ovat alkaneet saada maailmanlaajuista huomiota. Erityisesti kehitysmaissa kÃ¶yhÃ¤t, maataloudesta huolehtivat naiset tulevat kÃ¤rsimÃ¤Ã¤n ilmastonmuutoksesta. Arktisella alueella taas jÃ¤itÃ¤ liikkumiseen hyÃ¶dyntÃ¤vÃ¤t metsÃ¤stÃ¤jÃ¤miehet menettÃ¤vÃ¤t todennÃ¤kÃ¶isesti elinkeinonsa ensimmÃ¤isenÃ¤. Mutta voiko ilmastonmuutoksella olla sukupuolivaikutuksia myÃ¶s Suomessa?",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Miehet ja naiset tekevÃ¤t eri tÃ¶itÃ¤",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutoksen vaikutusten kohdentuminen riippuu osittain ihmisten  jakautumisesta eri ammattialoille. Suomalainen tyÃ¶voima on jakautunut  jyrkÃ¤sti mies- ja naisvaltaisiin aloihin ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"2ybwlletLbXCDQsHZzsuhG",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:".  Jos jokin ala kÃ¤rsii tai hyÃ¶tyy ilmastonmuutoksen vaikutuksista,  saattavat sukupuolivaikutuksetkin tÃ¤llÃ¶in olla huomattavia. Elinkeinojen  sukupuolivaikutuksiin vaikuttavat paljolti myÃ¶s pÃ¤Ã¤stÃ¶vÃ¤hennys- ja  sopeutumistoimet sekÃ¤ markkinatilanteen kehitys Suomessa ja muualla  maailmassa, mikÃ¤ tekee ilmastonmuutoksen vaikutuksen arvioimisen eri  toimialoihin ja niillÃ¤ tyÃ¶skenteleviin sukupuoliin vaikeaksi.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Monissa kehittyvissÃ¤ maissa suuri osa taloudesta on yhÃ¤ kiinteÃ¤sti riippuvaista luonnonvarojen kÃ¤ytÃ¶stÃ¤. Suomessa sen sijaan etenkin alkutuotannon osuus tyÃ¶llistÃ¤jÃ¤nÃ¤ on pieni, joten suuri osa suomalaisista ei kohtaa samalla tavalla ilmastonmuutoksen vaikutuksia suoraan tyÃ¶nsÃ¤ kautta. TÃ¤llÃ¤ hetkellÃ¤ alkutuotannossa ja muussa ulkotyÃ¶ssÃ¤ kuten rakennusalalla tyÃ¶skentelee Suomessa enemmÃ¤n miehiÃ¤ kuin naisia. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"3UiEExdozB2pNqct8Riaas",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" Maa- ja metsÃ¤taloudelle ilmastonmuutoksen on arvioitu tuovan pÃ¤Ã¤asiassa myÃ¶nteisiÃ¤ vaikutuksia, kuten pitenevÃ¤n kasvukauden, mikÃ¤ voi lisÃ¤tÃ¤ alojen kannattavuutta.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Terveysvaikutukset saattavat vaihdella sukupuolen mukaan",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutoksen odotetaan aiheuttavan suomalaisille joitakin suoria terveysvaikutuksia. KansainvÃ¤lisissÃ¤ arvioissa on esitetty, ettÃ¤ pohjoisilla alueilla lÃ¤mpÃ¶tilojen nousu talvisin vÃ¤hentÃ¤Ã¤ kylmÃ¤kuolleisuutta ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"3NLkuaWPbbUKbIh5L5IRnM",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Toisaalta viileÃ¤Ã¤n ilmastoon tottuneille suomalaisille kesien lÃ¤mpimÃ¤mmÃ¤t sÃ¤Ã¤t voivat muodostua terveysongelmaksi. Kuolleisuuden on todettu lisÃ¤Ã¤ntyvÃ¤n selkeÃ¤sti, kun vuorokauden keskilÃ¤mpÃ¶tila pysyy yli 20 ÌC:ssa 1-2 viikkoa. Vaarallisia ovat etenkin alkukesÃ¤n helleaallot, jolloin elimistÃ¶ ei ole vielÃ¤ sopeutunut korkeisiin lÃ¤mpÃ¶tiloihin. Euroopassa helteiden vaarallisuudesta saatiin kokemusta elokuussa 2003, jolloin 30 000 â 35 000 ihmistÃ¤ kuoli ennenaikaisesti lÃ¤mpimÃ¤n sÃ¤Ã¤n seurauksena ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"75lpxC3ZTOBAwMFaVvfhfn",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Tutkimusten mukaan naisten kuolleisuus oli mm. koulutustasosta riippumatta yleisempÃ¤Ã¤ kuin miesten ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"5UHO3F1NpXPxef5hJDEkzk",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{}

1,marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomessakin lÃ¤mpÃ¶tilaongelma tulee todennÃ¤kÃ¶isesti koskettamaan miehiÃ¤ ja naisia eri tavoilla. Alttiita korkeille lÃ¤mpÃ¶tiloille ovat mm. vanhukset, joista huomattavasti suurempi osa Suomessa on naisia. Monet heistÃ¤ ovat lisÃ¤ksi leskiÃ¤, jolloin apua ei vÃ¤lttÃ¤mÃ¤ttÃ¤ ole lÃ¤hellÃ¤. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"6xh0kPzYMVx4YANNaRRMRt",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" Toinen sÃ¤Ã¤tiloille useimmin altistuva ryhmÃ¤ ovat ulkotyÃ¶ntekijÃ¤t, joista suuri osa on maa- ja metsÃ¤taloudessa sekÃ¤ rakennusalalla tyÃ¶skenteleviÃ¤ miehiÃ¤. Ruumiillinen tyÃ¶ lisÃ¤Ã¤ heidÃ¤n kohtaamaansa terveysvahinkojen riskiÃ¤. LisÃ¤ksi alttiita korkeille lÃ¤mpÃ¶tiloille ovat lapset, joiden hoitovastuu on edelleenkin pÃ¤Ã¤asiassa naisten vastuulla.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"70LZfReKEtdsk6XmjjlCJb",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutos vaikuttaa miesten ja naisten liikkumiseen",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Talviaikaisessa liikkumisessa saattaa olla sukupuolittuneita eroja. Ilmastonmuutoksen on arveltu heikentÃ¤vÃ¤n etenkin naisten mahdollisuuksia pitÃ¤Ã¤ yllÃ¤ hiihtoharrastusta heidÃ¤n matalamman tulotasonsa takia, kun lumille pÃ¤Ã¤seminen tulee vaatimaan entistÃ¤ enemmÃ¤n matkustamista ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"5YBKkkFSUvFGIhgpnGCQOi",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Toisaalta miehiÃ¤ saattavat uhata entistÃ¤ heikommat jÃ¤Ã¤t. Miehet liikkuvat jÃ¤illÃ¤ naisia useammin, ja ovat siten myÃ¶s todennÃ¤kÃ¶isin uhri talviselle hukkumiselle. Esimerkiksi vuonna 2008 suurin osa alkuvuodesta heikkoihin jÃ¤ihin hukkuneista oli vanhempia miehiÃ¤. IÃ¤kkÃ¤iden ihmisten luonnontuntemus saattaa jÃ¤itÃ¤ arvioidessa pettÃ¤Ã¤, kun jÃ¤Ã¤t eivÃ¤t lÃ¤mpenevÃ¤ssÃ¤ ilmastossa ole enÃ¤Ã¤ yhtÃ¤ vahvoja kuin aikaisemmin. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"1KGtJXRtOD8N9fuqmgSF7p",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"#sukupuolisuomi8"},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Naisilla on vÃ¤hemmÃ¤n varaa ilmastonmuutokseen",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kaiken kaikkiaan ilmastonmuutos iskee pahimmin kÃ¶yhiin maihin ja ihmisiin. KansainvÃ¤lisesti vertaillen vauras Suomi on kokonaisuudessaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia arvioitaessa paremmassa asemassa moniin muihin maihin verrattuna. VÃ¤estÃ¶n sisÃ¤llÃ¤ on kuitenkin varallisuuseroja, jotka voivat vaikuttaa siihen, kuinka paljon esimerkiksi kiihtyvien sÃ¤Ã¤ilmiÃ¶iden aiheuttamat tuhot vaikuttavat eri ihmisiin. Sukupuolten vÃ¤lillÃ¤kin on eroa: vuonna 2008 kaikkien tyÃ¶ssÃ¤kÃ¤yvien kuukausittaiset kokonaisansiot olivat miehillÃ¤ keskimÃ¤Ã¤rin noin 3 200â¬ ja naisilla 2 600â¬. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"bWmzKySn0u64cOV1We0rj",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" Ilmastonmuutoksen haittojen kustannukset saattavat olla naisille suhteellisesti suurempia. Toisaalta kustannusvaikutusten kohdentuminen riippuu myÃ¶s omistusten mÃ¤Ã¤rÃ¤n jakautumisesta sukupuolten kesken.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tietoa puuttuu",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomi on panostanut sukupuolinÃ¤kÃ¶kulman huomioimiseen kehitysyhteistyÃ¶ssÃ¤Ã¤n ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"1CJfLQ3z7ElPlHQtxLt2lg",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Ilmastonmuutoksen vaikutuksia suomalaisiin miehiin ja naisiin ei kuitenkaan ole juuri tutkittu. Tiedon puute vaikeuttaa tehokkaiden sopeutumis- ja hillintÃ¤toimien kÃ¤yttÃ¶Ã¶nottoa, joten tulevaisuudessa ilmastonmuutoksen sukupuolivaikutuksista tarvitaan vielÃ¤ paljon lisÃ¤Ã¤ tietoa.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},perspective:[bd],tags:[dK,{sys:{type:b,linkType:d,id:oZ}},es],articleLength:[T],toc:x,publisher:[O]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5HNblIeeI9oi1Wke1NE93f",type:d,createdAt:"2021-09-28T11:03:22.303Z",updatedAt:"2022-01-04T12:02:06.176Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:eU,revision:H,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g],title:"Ilmastonmuutos vaikuttaa eri tavoilla naisiin ja miehiin",materialType:M,slug:"ilmastonmuutos-vaikuttaa-eri-tavoilla-naisiin-ja-miehiin",parent:dJ,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutos vaikuttaa eri tavalla miehiin ja naisiin. Eroja aiheuttavat sukupuolittunut tyÃ¶njako, kulttuuriset normit ja miesten ja naisten erilaiset yhteiskunnalliset roolit. Heikko taloudellinen asema vaikeuttaa sukupuolesta riippumatta ilmastonmuutoksen vaikutuksiin varautumista, mutta kÃ¶yhyys on hyvin sukupuolittunutta: Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjÃ¤rjestÃ¶n (FAO) mukaan 70 % maailman kÃ¶yhistÃ¤ on naisia. Ilmastonmuutoksen seuraukset voivat lisÃ¤tÃ¤ kÃ¶yhyyttÃ¤ ja johtaa sukupuolten vÃ¤lisen epÃ¤tasa-arvon lisÃ¤Ã¤ntymiseen.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutoksen vaikutukset koetaan sukupuolen kautta",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Monissa maailman maissa sukupuoli vaikuttaa hyvin keskeisellÃ¤ tavalla yksilÃ¶iden mahdollisuuksiin valita oma elÃ¤mÃ¤ntapansa. Sukupuoliin liittyvÃ¤t kulttuuriset odotukset vaihtelevat jossain mÃ¤Ã¤rin ympÃ¤ri maailmaa, jolloin miehet ja naiset kohtaavat ilmastonmuutoksen seuraukset erilaisista asemista. Esimerkiksi taloudellisesti heikompi asema ja riippuvaisuus luonnonvarojen kÃ¤ytÃ¶stÃ¤ asettavat monesti kehittyvien maiden naiset haavoittuvaiseen asemaan ilmastonmuutoksen edessÃ¤. Miehille perinteisten elÃ¤ttÃ¤jÃ¤n tehtÃ¤vien vaikeutuminen voi aiheuttaa suuria henkisiÃ¤ paineita. Eroavaisten ongelmien hahmottaminen on edellytys myÃ¶s toimivien sopeutumiskeinojen valinnalle. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:o$,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"EtelÃ¤n naisten ja pohjoisen miesten perinneammatit uhattuna",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Yksi ilmastoherkimmistÃ¤ taloudellisen toimeliaisuuden aloista on maatalous. Esimerkiksi sateisuuden muutoksilla ja aavikoitumisella voi olla merkittÃ¤viÃ¤ kielteisiÃ¤ vaikutuksia maanviljelyn onnistumiselle etenkin kÃ¶yhissÃ¤ maissa, joissa naiset usein vastaavat maanviljelystÃ¤. Maailmanlaajuisestikin

1naiset ovat pÃ¤Ã¤asiallisessa vastuussa ruokaa tuottavasta maataloudesta; esimerkiksi Afrikassa naiset tuottavat 80 % ruuasta. SiinÃ¤ missÃ¤ miesten vastuulla on useimmiten rahakasvien viljely, on naisten vastuulla monesti peruselintarvikkeiden, kuten maissin, riisin ja vehnÃ¤n viljely. Maa-alasta kuitenkin vain alle 10 % on naisten omistuksessa, ja naiset tekevÃ¤t tyÃ¶n usein palkatta. Puutteellinen omistajuus, pienet tulot tai se, ettÃ¤ tulot pitÃ¤Ã¤ luovuttaa maantilan omistajalle, rahoitusmahdollisuuksien puute ja vaikeudet koulutuksen saamisessa muiden tekijÃ¶iden ohella vaikeuttavat uusien teknologioiden ja viljelylajikkeiden kÃ¤yttÃ¶Ã¶nottoa. TÃ¤mÃ¤ heikentÃ¤Ã¤ ilmastonmuutokseen sopeutumista ja naisten ennestÃ¤Ã¤n matalaa toimeentulotasoa. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"5e33XCzIfOJf2RRTeDBexb",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" Ilmastonmuutos voi entisestÃ¤Ã¤n kasvattaa aikamÃ¤Ã¤rÃ¤Ã¤, jonka naiset joutuvat kÃ¤yttÃ¤mÃ¤Ã¤n palkattomaan tyÃ¶hÃ¶n, lisÃ¤ten siten ansioiden sukupuolittunutta jakautumista. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:o$,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"7APzv7hQgVTG5Mf9lPqexV",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pohjoisessa sukupuolittuneet ongelmat ovat erilaisia. Esimerkiksi GrÃ¶nlannissa vaikeuksia ovat kohdanneet miehet, joiden perinteinen rooli metsÃ¤stÃ¤jinÃ¤ on vaikeutunut liikkumiselle vÃ¤lttÃ¤mÃ¤ttÃ¶mien jÃ¤iden sulamisen myÃ¶tÃ¤. Perinteiset metsÃ¤stÃ¤jÃ¤n taidot ovat kÃ¤yneet tarpeettomiksi ja niitÃ¤ kohtaan osoitettu kunnioitus vÃ¤hentynyt. ElÃ¤ttÃ¤jÃ¤n aseman menettÃ¤minen on nÃ¤kynyt miesten masentumisena, mikÃ¤ voi johtaa alkoholismiin ja muihin sosiaalisiin ongelmiin. MetsÃ¤stÃ¤misen kannattavuuden heikentyessÃ¤ myÃ¶s alueen naisten on tÃ¤ytynyt luopua perinteisistÃ¤ kÃ¤sityÃ¶ammateistaan ja hankkiutua palkkatÃ¶ihin. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"4fT7fBdQBad4OSJAp5gJG4",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vedenhaku kuluttaa naisten aikaa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"RiittÃ¤vÃ¤ vedensaanti on ratkaisevan tÃ¤rkeÃ¤Ã¤ maataloudelle, ja ilmastonmuutos voi pahentaa monin paikoin jo nykyÃ¤Ã¤n koettuja paikallisia kuivuusongelmia. Veden ja polttopuiden kerÃ¤Ã¤minen kotitalouden tarpeita varten on monissa maissa perinteisesti naisten ja tyttÃ¶jen tehtÃ¤vÃ¤, ja ilmaston lÃ¤mmetessÃ¤ tehtÃ¤vÃ¤ on alkanut viedÃ¤ entistÃ¤ enemmÃ¤n aikaa. Pidentyneet hakumatkat vaikeuttavat muuhun taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen toimintaan osallistumista ja hankaloittavat tai pahimmillaan estÃ¤vÃ¤t tyttÃ¶jen koulunkÃ¤yntiÃ¤. Kodin ulkopuolella vietetyn ajan lisÃ¤Ã¤ntymisen on todettu myÃ¶s altistavan naiset ja tytÃ¶t entistÃ¤ useammin seksuaaliselle vÃ¤kivallalle. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:fY,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" Ilmastonmuutoksella voi siis paikoin olla naisten ja tyttÃ¶jen turvallisuutta ja myÃ¶s toimeentulomahdollisuuksia selvÃ¤sti heikentÃ¤vÃ¤ vaikutus.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kulttuuriset normit vaikuttavat pelastautumistaitojen jakautumiseen",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutos tulee todennÃ¤kÃ¶isesti lisÃ¤Ã¤mÃ¤Ã¤n Ã¤Ã¤rimmÃ¤isten sÃ¤Ã¤ilmiÃ¶iden, kuten helteiden ja rankkasateiden voimakkuutta. Tilastojen mukaan naisten ja lasten kuolleisuus voi luonnonkatastrofien yhteydessÃ¤ olla jopa 14-kertainen miehiin verrattuna ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:pa,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Naisille erityisesti nopeasti etenevÃ¤t luonnonmullistukset voivat olla vaarallisia, sillÃ¤ tieto lÃ¤hestyvÃ¤stÃ¤ myrskystÃ¤ tai tulvasta ei aina saavuta heitÃ¤ ajoissa, kun tietoa vaihdetaan miesten kesken paikoissa, joihin nainen ei saa itsenÃ¤isesti mennÃ¤. LisÃ¤ksi kulttuuriset normit voivat estÃ¤Ã¤ naisia oppimasta pelastautumiselle vÃ¤lttÃ¤mÃ¤ttÃ¶miÃ¤ taitoja. Joissakin maissa naisten ei katsota tarvitsevan uima- tai kiipeÃ¤mistaitoja, ja soveliaaksi mÃ¤Ã¤ritelty vaatetus voi hankaloittaa nÃ¤itÃ¤ toimintoja. Maissa, joissa nainen ei saa poistua kotoaan ilman sukulaismiehen seuraa, on raportoitu naisten jÃ¤Ã¤neen myrskyjen aikana loukkuun koteihinsa. LisÃ¤ksi naisten yritykset auttaa lapsia ja vanhuksia ovat monesti johtaneet kuolemantapauksiin. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:iX,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" Toisaalta esimerkiksi hurrikaani Mitchin yhteydessÃ¤ on raportoitu kuolleisuuden olleen suurempaa miesten joukossa, sillÃ¤ he olivat pyrkineet kulttuurinsa mukaiseen sankarilliseen toimintaan ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:pa,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Katastrofien jÃ¤lkeen naiset saattavat jÃ¤Ã¤dÃ¤ vaille korvausta kohtaamistaan menetyksistÃ¤, jolloin normaaliin arkeen palaaminen hankaloituu ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:iX,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{}

1,marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutoksen terveyshaitoissa eroja miesten ja naisten vÃ¤lillÃ¤",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Moninaisten sairauksien odotetaan leviÃ¤vÃ¤n entistÃ¤ laajemmalle ilmaston lÃ¤mpenemisen myÃ¶tÃ¤. Naiset ja tytÃ¶t tulevat todennÃ¤kÃ¶isesti altistumaan sairauksille miehiÃ¤ ja poikia useammin niin puutteellisen koulutuksen, ravinnon kuin lÃ¤Ã¤kkeiden saannin johdosta. Maissa, joissa pÃ¤Ã¤sy julkisen tai yksityisen terveydenhoidon piiriin on harvinaista tai vaikeaa, naisten odotetaan hoitavan sairastuneita. TÃ¤mÃ¤ altistaa heidÃ¤t tartunnoille ja uupumiselle silloin, kun heidÃ¤n on lisÃ¤ksi huolehdittava ruuantuotannosta, vedenhausta ja muista kotitalouden tehtÃ¤vistÃ¤. Vanhempien naisten osalta terveydenhuoltoon pÃ¤Ã¤syÃ¤ voi vaikeuttaa heikko taloudellinen asema, kun taas vanhojen miesten kohdalla ongelmia aiheuttaa sosiaalisten turvaverkostojen puute ja haluttomuus hakeutua hoitoon. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:fY,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"ÃÃ¤rimmÃ¤isten sÃ¤Ã¤ilmiÃ¶iden jÃ¤lkimainingeissa on raportoitu raiskausten, nuorten tyttÃ¶jen naittamisen ja ihmiskaupan mÃ¤Ã¤rÃ¤n kasvusta. Naisten joutuminen perhevÃ¤kivallan uhreiksi yleistyy myÃ¶s, kun stressaava tilanne ja tuttujen rutiinien katoaminen aiheuttaa osalle miehistÃ¤ mielenterveydellisiÃ¤ ongelmia ja purkautuu vÃ¤kivaltaisena kÃ¤ytÃ¶ksenÃ¤. Naiset ja tytÃ¶t kÃ¤rsivÃ¤t myÃ¶s yksityisyyden puutteesta peseytymis- ja nukkumistiloissa hÃ¤tÃ¤leireissÃ¤. LisÃ¤ksi seksuaali- jaÂ  lisÃ¤Ã¤ntymisterveyden palveluiden saaminen on monesti katastrofien jÃ¤lkeen vaikeaa, kun terveydenhuoltojÃ¤rjestelmÃ¤ on erityisen kovassa paineessa. Ilmastonmuutos voi kuormittaa kÃ¶yhien maiden muutenkin heikkoja terveydenhuollon jÃ¤rjestelmiÃ¤ entisestÃ¤Ã¤n. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:fY,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:R,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:iX,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"EpÃ¤tasa-arvoa muuttamisen mahdollisuuksissa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kun omalta kotiseudulta ei lÃ¶ydy tÃ¶itÃ¤ tai ilmastonmuutos tekee elinolosuhteet hankaliksi, muuttavat miehet useimmiten ensimmÃ¤isinÃ¤ muualle tÃ¶ihin. Usein tÃ¤mÃ¤ jÃ¤ttÃ¤Ã¤ naiset hankalaan asemaan entistÃ¤ suuremman tyÃ¶taakan kanssa ilman vastaavia maanomistusoikeuksia, tuloja ja sosiaalista liikkumavaraa, joiden avulla selviytyÃ¤. Toisaalta pÃ¤Ã¤tÃ¶svalta kotitalouden resurssienkÃ¤ytÃ¶stÃ¤ voi kasvaa. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:fY,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" Naisten vapaaehtoinen liikkuminen parempien olosuhteiden perÃ¤ssÃ¤ on kuitenkin rajoitettua. Esimerkiksi passin saaminen ilman aviomiehen lupaa voi olla mahdotonta. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"ZXzpAU6ekHIAsnx5YZgTj",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Erilaiset valmiudet mahdollisuutena",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vaikka naisten asema on monissa tilanteissa heikko, on heillÃ¤ myÃ¶s paljon potentiaalia parantaa elinolojaan omalla kotiseudullaan. Tukevalla toiminnalla voidaan sekÃ¤ miesten ettÃ¤ naisten voimavarat saada kÃ¤yttÃ¶Ã¶n ilmastonmuutoksen hillinnÃ¤n ja sopeutumisen edistÃ¤miseksi.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"PÃ¤ivittÃ¤inen veden ja polttopuun haku saa aikaan sen, ettÃ¤ naiset ja tytÃ¶t ovat niitÃ¤, joilla on hallussaan ensimmÃ¤inen tietÃ¤mys ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja heillÃ¤ olisi myÃ¶s mahdollista toimia tiedon lÃ¤hteenÃ¤ ja ilmastonmuutoksen vaikutuksia estÃ¤vien ja hidastavien toimien suunnittelijoina ja toteuttajina.Â  Sukupuolisesti sensitiivisellÃ¤ kehitysavulla voidaan myÃ¶s saada merkittÃ¤viÃ¤ parannuksia aikaan. YhtenÃ¤ rohkaisevana esimerkkinÃ¤ toimii Hondurasissa sijaitseva La Masican kylÃ¤, joka vuonna 1998 sÃ¤Ã¤styi hurrikaani Mitchin aikana kuolonuhreilta kokonaan, kun kylÃ¤ssÃ¤ oli huolehdittu myÃ¶s naisten tiedonsaannista ja siten kaikkien pelastautumismahdollisuuksista. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"1vin9qNFovaCSv2yhDlKUd",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" Julkisen vallan lisÃ¤ksi erilaiset kansalaisjÃ¤rjestÃ¶t ovat tehneet tyÃ¶tÃ¤ sukupuolen huomioivan ilmastotoiminnan kehittÃ¤miseksi. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"aqNWDF5Qc6xysMoCVcQvi",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}

1,{data:{uri:"#globaalisukupuoli5"},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fformin.finland.fi\u002Fpublic\u002Fdefault.aspx?nodeid=41997&amp;contentlan=1&amp;culture=fi-FI"},content:[{data:{},marks:[],value:"UlkoasiainministeriÃ¶: Naiset ja ilmastonmuutos ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fmmm.multiedition.fi\u002Fklimaatti\u002Fuutiskirje\u002F2012\u002F4-2012\u002F3.php"},content:[{data:{},marks:[],value:"Dohassa pÃ¤Ã¤tÃ¶s sukupuolisen tasa-arvon toteuttamisesta ilmastoneuvotteluissa - Klimaatti uutiskirje ilmastonmuutoksesta 4\u002F2012 ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y}],nodeType:p},perspective:[bd],tags:[dK,iP,{sys:{type:b,linkType:d,id:oZ}},{sys:{type:b,linkType:d,id:"4YZoHlNceTJBDOCPLjpacp"}}],articleLength:[T],toc:x,publisher:[O]}}],teaserType:K,displayTitle:x}}],perspective:[bd],tags:[dK]};dK.metadata={tags:[],concepts:[]};dK.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6Uko9Wm1bjVxEom1vAbq6",type:d,createdAt:oH,updatedAt:oH,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:I}},locale:g};dK.fields={title:"Yhteiskunta",slug:"yhteiskunta"};dN.metadata={tags:[],concepts:[]};dN.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"ZFik3fQprhN1zt0oO5hoY",type:d,createdAt:"2021-01-29T12:48:57.811

1Z",updatedAt:"2022-01-21T13:32:36.207Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:204,revision:pf,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:al}},locale:g};dN.fields={publishedLanguages:[g,ac,Q],title:pg,slug:"tietoa-ilmastonmuutoksesta-toimialoille",parent:fC,heroImage:ph,heroImageAlt:"Kaupunki- ja luontoympÃ¤ristÃ¶Ã¤, piirros. Korkeita pilvenpiirtÃ¤jiÃ¤, pientaloja ja metsÃ¤Ã¤.",heroText:pg,menuBar:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1DlmCkNu8tAxYYRSDMplC7",type:d,createdAt:"2021-12-15T12:18:09.220Z",updatedAt:"2025-12-18T10:05:29.732Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:dk,revision:_,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:eP}},locale:g},fields:{title:"Valitse toimiala",items:[{sys:{type:b,linkType:d,id:pi}},{sys:{type:b,linkType:d,id:pj}},{sys:{type:b,linkType:d,id:pk}},i_,{sys:{type:b,linkType:d,id:qg}},{sys:{type:b,linkType:d,id:qh}},{sys:{type:b,linkType:d,id:qi}},f$,{sys:{type:b,linkType:d,id:qn}},{sys:{type:b,linkType:d,id:qo}},{sys:{type:b,linkType:d,id:qp}},{sys:{type:b,linkType:d,id:qq}},jb,iZ,{sys:{type:b,linkType:d,id:qU}},{sys:{type:b,linkType:d,id:qV}},ge,{sys:{type:b,linkType:d,id:rF}}]}}],content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"TÃ¤stÃ¤ osiosta lÃ¶ydÃ¤t toimialoille koottua tietoa ilmastonmuutoksen hillinnÃ¤stÃ¤, vaikutuksista ja vaikutuksiin sopeutumisesta. Osa sisÃ¤llÃ¶istÃ¤ on suunnattu erityisesti kunnille.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6F619Fu1imRhcYjxTaQoKA",type:d,createdAt:"2021-02-24T09:00:09.285Z",updatedAt:"2021-10-22T07:31:32.957Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:dM,revision:_,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:D}},locale:g},fields:{title:"Toimialoille-teemasivun nostot: Alkutuotanto ja luonnonympÃ¤ristÃ¶",visibleTitle:"Alkutuotanto ja luonnonympÃ¤ristÃ¶",referencingItems:[{sys:{type:b,linkType:d,id:pi}},{sys:{type:b,linkType:d,id:pj}},{sys:{type:b,linkType:d,id:pk}},i_,{sys:{type:b,linkType:d,id:qg}}],teaserType:ew,displayTitle:x,background:af}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1GTElbuL9LAautBgUmd9JD",type:d,createdAt:"2021-09-21T08:33:40.324Z",updatedAt:"2022-01-17T10:11:29.572Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bO,revision:w,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:D}},locale:g},fields:{title:"Toimialoille-teemasivun nostot: Rakennettu ympÃ¤ristÃ¶",visibleTitle:"Rakennettu ympÃ¤ristÃ¶",referencingItems:[{sys:{type:b,linkType:d,id:qh}},{sys:{type:b,linkType:d,id:qi}},f$],teaserType:ew,displayTitle:x}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1uckqa7m4GPibnu06c6lmz",type:d,createdAt:"2021-09-21T08:33:52.896Z",updatedAt:"2022-01-17T10:11:57.161Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bU,revision:w,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:D}},locale:g},fields:{title:"Toimialoille-teemasivun nostot: Teollisuus ja energia",visibleTitle:"Teollisuus ja energia",referencingItems:[{sys:{type:b,linkType:d,id:qn}},{sys:{type:b,linkType:d,id:qo}},{sys:{type:b,linkType:d,id:qp}},{sys:{type:b,linkType:d,id:qq}}],teaserType:ew,displayTitle:x}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"48NbVPVkeCS4K2Bq613XNl",type:d,createdAt:"2021-09-21T08:33:46.446Z",updatedAt:"2022-01-17T11:11:39.299Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:di,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:D}},locale:g},fields:{title:"Toimialoille-teemasivun nostot: Vapaa-aika, opetus ja kulttuuri",visibleTitle:"Vapaa-aika, opetus ja kulttuuri",referencingItems:[jb,iZ,{sys:{type:b,linkType:d,id:qU}},{sys:{type:b,linkType:d,id:qV}}],teaserType:ew,displayTitle:x}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"xSIoVFbBWrFqhtkK8GW4q",type:d,createdAt:"2021-09-21T08:33:57.582Z",updatedAt:"2025-12-18T09:34:14.164Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bU,revision:F,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:D}},locale:g},fields:{title:"Toimialoille-teemasivun nostot: Sosiaali ja terveys",visibleTitle:"Sosiaali ja terveys",referencingItems:[ge,{sys:{type:b,linkType:d,id:rF}}],teaserType:ew,displayTitle:x}}],perspective:[P,X,bd]};dQ.metadata={tags:[],concepts:[]};dQ.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3UTLW4z6oYW26LBfwEL7pl",type:d,createdAt:"2021-07-17T09:04:52.268Z",updatedAt:"2024-0

17-17T11:16:07.573Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aj,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:I}},locale:g};dQ.fields={title:"Ekotehokkuus",slug:"ekotehokkuus"};dR.metadata={tags:[],concepts:[]};dR.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1hPWEOGXtuWdKxUoLQS5kX",type:d,createdAt:ro,updatedAt:ro,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};dR.fields={abbreviation:"KOL22",body:"Kollanus, V., Halonen, J. I., MerilÃ¤inen, P. & Lanki, T. 2022. Helteen vaikutukset ja varautuminen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon sairaaloissa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). TyÃ¶paperi 27\u002F2022. 46 s. \n\n",link:"https:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:ISBN:978-952-343-877-4"};dS.metadata={tags:[],concepts:[]};dS.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"td7DMeA2RzQNugPXz2il0",type:d,createdAt:"2021-04-23T12:49:03.037Z",updatedAt:"2025-07-23T12:09:22.863Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:w,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};dS.fields={abbreviation:"PIL18",body:"Pilli-Sihvola, K., Haavisto, R., Leijala, U., Luhtala, S., MÃ¤kelÃ¤, M., Ruuhela, R. & Votsis, A. (Ilmatieteen laitos). 2018. SÃ¤Ã¤n ja ilmastonmuutoksen aiheuttamat riskit HelsingissÃ¤. Helsingin kaupungin kaupunkiympÃ¤ristÃ¶n julkaisuja 2018:6. 94 s. (PDF)",link:"https:\u002F\u002Fwww.hel.fi\u002Fstatic\u002Fliitteet\u002Fkaupunkiymparisto\u002Fjulkaisut\u002Fjulkaisut\u002Fjulkaisu-06-18.pdf"};dT.metadata={tags:[],concepts:[]};dT.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"48Uuan3EOebzDGSPXJf5Jt",type:d,createdAt:"2022-05-31T07:51:27.656Z",updatedAt:"2024-06-26T13:37:24.481Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};dT.fields={abbreviation:"VAL21",body:"Valtioneuvosto. 2021. Uusi suunta. Ehdotus kiertotalouden strategiseksi ohjelmaksi. Valtioneuvoston julkaisuja 2021:1, Helsinki. 113 s.",link:"http:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:ISBN:978-952-383-658-7"};dU.metadata={tags:[],concepts:[]};dU.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4KpQ47scFlSYSoTIuD0Omp",type:d,createdAt:tp,updatedAt:tp,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:I}},locale:g};dU.fields={title:tq,slug:tr};dV.metadata={tags:[],concepts:[]};dV.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5ZhNZd6xJKcULGgN4fvLnX",type:d,createdAt:we,updatedAt:we,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};dV.fields={abbreviation:"SEP22",body:wf,link:"http:\u002F\u002Fhdl.handle.net\u002F10138\u002F359524"};dW.metadata={tags:[],concepts:[]};dW.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"gjXLmRXFwVQGpYncjPft5",type:d,createdAt:wD,updatedAt:wD,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};dW.fields={abbreviation:"VAL14",body:"Valtion ravitsemusneuvottelukunta. 2014. TerveyttÃ¤ ruoasta. Suomalaiset ravitsemussuositukset. 56 s. (pdf)",link:"https:\u002F\u002Fwww.ruokavirasto.fi\u002Fglobalassets\u002Fteemat\u002Fterveytta-edistava-ruokavalio\u002Fkuluttaja-ja-ammattilaismateriaali\u002Fjulkaisut\u002Fravitsemussuositukset_2014_fi_web_versio_5.pdf"};dX.metadata={tags:[],concepts:[]};dX.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1f25w87MFB8mK82mJy4Ldv",type:d,createdAt:wR,updatedAt:wR,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};dX.fields={abbreviation:"VAL18",body:"Valsta, L., Kaartinen, N., Tapanainen, H., MÃ¤nnistÃ¶, S. & SaaksjÃ¤rvi, K. (toim.). 2018. Ravitsemus Suomessa â FinRavinto 2017 -tutkimus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). THL Raportti 12\u002F2018. 239 s.",link:"http:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:ISBN:978-952-343-238-3"};dY.metadata={tags:[],concepts:[]};dY.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"0gezw42PRWeP5d5ic6RI5",type:d,createdAt:"2025-12-04T12:36:39.099Z",updatedAt:"2026-01-22T09:03:15.547Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aV,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};dY.fields={abbreviation:"VIR25",body:"Virtanen, K. & Munck af RosenschÃ¶ld, J. 2025. Kohti systemaattista ja kokonaisvaltaista ilmastonmuutokseen sopeutumisen seurantaa â Ehdotus valtakunnallisesta seurantajÃ¤rjestelmÃ¤stÃ¤. Syken raportteja

1-sarja 44\u002F2025.",link:"http:\u002F\u002Fhdl.handle.net\u002F10138\u002F625089"};dZ.metadata={tags:[],concepts:[]};dZ.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3izDlLTGNn4bYhsoWalAyV",type:d,createdAt:"2022-09-16T06:50:43.878Z",updatedAt:"2024-06-24T10:22:08.279Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};dZ.fields={abbreviation:gl,body:"Ilmastolaki (423\u002F2022)",link:tA};d_.metadata={tags:[],concepts:[]};d_.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6qWMBpmNZdBTtbdGSWqrRJ",type:d,createdAt:zU,updatedAt:zU,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:z,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};d_.fields={abbreviation:"PIL23",body:"Pilli-Sihvola, K., Halonen, J., MerilÃ¤inen, P., Laapas, M., Ruuhela, R., Munck af RosenschÃ¶ld, J., HÃ¤llfors, M., Knuuti, S. &, Sorvali, J. 2023. Ilmastonmuutokseen liittyvÃ¤t riskit ja haavoittuvuudet Suomessa: Tarkastelu kansallisen ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelman 2030 taustaksi. Valtioneuvoston julkaisuja 2023:72, Helsinki. 140 s. ",link:rD};ee.metadata={tags:[],concepts:[]};ee.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5oOniILYjIfZMuIGKtkOLI",type:d,createdAt:"2022-07-04T09:11:27.632Z",updatedAt:"2024-09-16T12:27:09.364Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:eo,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g};ee.fields={publishedLanguages:[g],title:Hb,materialType:d$,slug:"ilmastonmuutoksen-eteneminen-pohjois-suomen-maakunnissa-ja-lapissa",ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Taulukoissa kuvataan, miten sÃ¤Ã¤- ja ilmastotekijÃ¤t muuttuvat Pohjois-Suomen maakunnissa ja Lapissa tulevaisuudessa 2050-luvulle mennessÃ¤. LisÃ¤ksi kuvataan sitÃ¤, miten ilmasto on jo lÃ¤mmennyt, eli verrataan nykyistÃ¤ ilmastollista vertailukautta 1991â2020 edelliseen 30-vuotisjaksoon eli kauteen 1981â2010.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:fp,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5liLyypPnEIayoTeYhbXPg",type:d,createdAt:Hc,updatedAt:Hc,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:ea}},locale:g},fields:{title:Hb,tabs:[{sys:{type:b,linkType:d,id:"5QMnbTlAk83oreCY3RZngB"}},{sys:{type:b,linkType:d,id:"5AIUdqfV2HPpQGxNQYO5tJ"}},{sys:{type:b,linkType:d,id:"6uC3ZnOf3jMr5YARMRyPU0"}}]}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:bB,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:R,nodeType:a},{data:{target:k_},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:Hd},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:ic},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4IMQuRyz38WgDKkhYGummd",type:d,createdAt:"2023-10-10T13:32:36.336Z",updatedAt:"2023-10-10T13:43:15.448Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:D}},locale:g},fields:{title:"Ilmastonmuutoksen eteneminen Pohjois-Suomen maakunnissa ja Lapissa -artikkelin nostot: Aiheesta muualla",visibleTitle:by,referencingItems:[aE],teaserType:an,displayTitle:af}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6ZdcqPEsaJGZZGd10IlZ52",type:d,createdAt:He,updatedAt:He,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:S,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:D}},locale:g},fields:{title:"Ilmastonmuutoksen eteneminen Pohjois-Suomen maakunnissa ja Lapissa -artikkelin nostot: Katso myÃ¶s",visibleTitle:U,referencingItems:[GT,Hf,Hp,HB,HJ,HR],teaserType:K,displayTitle:x}}],externalLinks:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:y,data:{},content:[{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}

1,{nodeType:n,data:{uri:aN},content:[{nodeType:a,value:aO,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},perspective:[aa,ay],tags:[aH,{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3zjblXAiK5HHwvo2IoNnNz",type:d,createdAt:H_,updatedAt:H_,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:I}},locale:g},fields:{title:GS,slug:"pohjois-suomi"}},k$,Hz,eX],publishDate:ia,publisher:[E,aP]};ei.metadata={tags:[],concepts:[]};ei.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3cGo2jkVtLwNd1ELeUfU9i",type:d,createdAt:"2020-10-30T12:24:25.044Z",updatedAt:"2022-01-24T12:46:28.490Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:194,revision:cd,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:al}},locale:g};ei.fields={publishedLanguages:[g,Q,ac],title:fD,slug:"mita-ilmastonmuutos-on",parent:fC,subTheme:af,heroImage:mj,heroImageAlt:"Sulavaa jÃ¤Ã¤tÃ¤ jÃ¤Ã¤tikkÃ¶jÃ¤rvellÃ¤ auringon laskiessa, taustalla lumisia vuoria.",heroText:fD,menuBar:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1aiv3YsOKZg30h326bOuQq",type:d,createdAt:"2020-11-17T11:00:16.835Z",updatedAt:"2022-01-10T13:07:08.934Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:mk,revision:ad,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:eP}},locale:g},fields:{title:ml,shortTitle:mm,article:mn,items:[{sys:{type:b,linkType:d,id:mo}},{sys:{type:b,linkType:d,id:mp}},ce,{sys:{type:b,linkType:d,id:mO}},{sys:{type:b,linkType:d,id:mP}},{sys:{type:b,linkType:d,id:mQ}}]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1BxhjaUT7qvu6IQmiqZ3L6",type:d,createdAt:"2020-11-16T05:03:41.824Z",updatedAt:"2022-01-10T13:07:22.981Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ep,revision:G,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:eP}},locale:g},fields:{title:oB,shortTitle:iE,article:iU,items:[{sys:{type:b,linkType:d,id:oC}},{sys:{type:b,linkType:d,id:oD}},{sys:{type:b,linkType:d,id:oE}},dJ,fZ,{sys:{type:b,linkType:d,id:rN}}]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6rSXhDB3yWKyrvGG18gIl2",type:d,createdAt:"2020-11-17T11:00:40.176Z",updatedAt:"2022-01-10T14:34:01.689Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:cM,revision:G,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:eP}},locale:g},fields:{title:rS,shortTitle:iH,article:rT,items:[{sys:{type:b,linkType:d,id:"4sFtH8HQtdEsrfGBdBAPAp"}},gf,{sys:{type:b,linkType:d,id:"25Qj3rQS61DW0q8FyvQz7D"}},{sys:{type:b,linkType:d,id:"3ElcuMxt5iTleVAJbh5Hs3"}},{sys:{type:b,linkType:d,id:sm}},{sys:{type:b,linkType:d,id:"60RFKHTe7Yw6GTzmtHaQbK"}},{sys:{type:b,linkType:d,id:"6YVR9FvRlrDeAb0HX5VXTz"}},{sys:{type:b,linkType:d,id:"5A0K1ZFXqalv8v619zNjAI"}},{sys:{type:b,linkType:d,id:"64QfW2sRGS7Q9NJSe9AYGK"}},{sys:{type:b,linkType:d,id:"2reQlDyTHfYd6WeHK4llJf"}}]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4gn6HaGaEnBnXe7NTm4kPr",type:d,createdAt:"2020-11-17T11:01:14.900Z",updatedAt:"2024-11-08T16:51:16.501Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:nU,revision:aV,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:eP}},locale:g},fields:{title:sn,shortTitle:fI,article:gg,items:[so,sM,jt,IU,IV]}}],content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"TÃ¤mÃ¤ osio sisÃ¤ltÃ¤Ã¤ perustietoa ilmastonmuutoksesta, sen vaikutuksista, hillinnÃ¤stÃ¤ ja siihen sopeutumisesta. Tietoa Suomen ilmastopolitiikasta ja -toimista sekÃ¤ nykyisestÃ¤ ja tulevasta ilmastosta lÃ¶ytyy osiosta Ilmastonmuutos Suomessa ja toimialakohtaista tietoa osiosta Tietoa ilmastonmuutoksesta toimialoille.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2JmqSOGRgeQc8aV6b3NZ7x",type:d,createdAt:"2022-01-24T12:40:09.284Z",updatedAt:"2023-03-14T10:31:46.519Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:dC,revision:F,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:D}},locale:g},fields:{title:"MitÃ¤ ilmastonmuutos on? -teemasivun nostot: Sinua saattaisi kiinnostaa",visibleTitle:"Sinua saattaisi kiinnostaa esimerkiksi",referencingItems:[{sys:{type:b,linkType:d,id:"2Rde4OsnYbSpEaF1w6nRR2"}},fZ,{sys:{type:b,linkType:d,id:"3x3u2IE62Fq1VlJDx013yw"}},{sys:{type:b,linkType:d,id:sm}},jt],teaserType:K,displayTitle:x}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1DVy3XHCeZtgzrI5wq3xXu",type:d,createdAt:"2022-01-24T12:44:17.171Z",updatedAt:"2023-06-30T11:03:33.571Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:V,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:D}},locale:g},fields:{title:"MitÃ¤ ilmastonmuutos on? -teemasivun nostot: Katso myÃ¶s",visibleTitle:U,referencingItems:[bN,{sys:{type:b,linkType:d,id:jk}},{sys:{type:b,linkType:d,id:f_}},{sys:{type:b,linkType:d,id:nL}}],teaserType:K,displayTitle:x}}],perspective:[ab,P,X,bd]};em.metadata={tags:[],concepts:[]};em.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2pNRYa0cKmHaqESxTvZ3Dg",type:d,createdAt:nA,updatedAt:nA,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:I}},locale:g};em.fields={title:"Hiilidioksidi",slug:"hiilidioksidi"};en.metadata={tags:[],concepts:[]};en.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1mc1EIsKCQQ3lV6xvn6nkl",type:d,createdAt:nN,updatedAt:nN,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:F,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:I}},locale:g};en.fields={title:"KasvihuoneilmiÃ¶",slug:"kasvihuoneilmio"};es.metadata={tags:[],concepts:[]};es.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"Po6Dg1uQQWoOrev2ak1gq",type:d,createdAt:"2021-07-16T12:04:22.534Z",updatedAt:"2022-01-17T09:07:00.931Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bs,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:I}},locale:g};es.fields={title:"Terveys",slug:o_};et.metadata={tags:[],concepts:[]};et.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4sKiLza2CqV40SYCYyM3s5",type:d,createdAt:"2021-10-08T12:38:43.374Z",updatedAt:"2025-07-24T07:03:36.788Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:nr,revision:aK,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g};et.fields={publishedLanguages:[g,Q],title:pb,materialType:io,slug:"sopeutumiskyky-ja-h

1aavoittuvuus",teaser:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Miten haavoittuvia maastohiihto tai ikÃ¤Ã¤ntyneet ovat ilmastonmuutokselle?",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},teaserImage:iY,teaserImageAlt:pd,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KarttatyÃ¶kalun avulla voit tarkastella alueellisesti, miten haavoittuvia maastohiihdon harrastaminen tai ikÃ¤Ã¤ntyneet ovat ilmastonmuutoksen vaikutuksille. Valintojesi pohjalta ensimmÃ¤inen kartta nÃ¤yttÃ¤Ã¤, millÃ¤ alueilla  tarkasteltava sektori tai sosiaalinen ryhmÃ¤ altistuu vaikutuksille, ja toinen kuvaa kykyÃ¤ sopeutua niihin. Lopuksi oikealle piirtyy kartta haavoittuvuudesta vaikutuksille.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7MbMM8mEu1hMyJFM7Tdlzf",type:d,createdAt:"2021-10-08T12:38:11.262Z",updatedAt:"2023-02-06T11:10:29.426Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:53,revision:aj,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:fA}},locale:g},fields:{title:pb,teaserImage:iY,teaserImageAlt:pd,link:"http:\u002F\u002Fwww.iav-mapping.net\u002FU-C-IAV\u002Fskiing\u002Ffi\u002F",linkText:iq}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7oyo8ZMjGzrKpY5vUi2mDr",type:d,createdAt:"2022-01-05T11:17:46.288Z",updatedAt:"2022-01-05T11:22:02.236Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bs,revision:w,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:D}},locale:g},fields:{title:"Sopeutumiskyky ja haavoittuvuus ilmastonmuutoksen vaikutuksille -artikkelin nostot: Katso myÃ¶s",visibleTitle:U,referencingItems:[fZ,iZ,{sys:{type:b,linkType:d,id:"7b9mckzbIlIK2AjfG5r5oO"}},{sys:{type:b,linkType:d,id:"2WGVxSMNPmOgOqHCS4sjVE"}},jb],teaserType:K,displayTitle:x}}],perspective:[X,bd],tags:[cB,jj,{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1TnTzJKvDXg5wASdXwWEfG",type:d,createdAt:rL,updatedAt:rL,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:I}},locale:g},fields:{title:"IkÃ¤Ã¤ntyneet",slug:"ikaantyneet"}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6NbzQqSjWXSRBxpQnmqEeX",type:d,createdAt:rM,updatedAt:rM,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:z,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:I}},locale:g},fields:{title:"Hiihto",slug:"hiihto"}}],publishDate:"2016-02-18",publisher:[O,fJ]};ex.metadata={tags:[],concepts:[]};ex.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7B173EF33sNxM7Vedlc5jW",type:d,createdAt:"2021-04-23T12:33:51.644Z",updatedAt:"2022-06-21T07:52:47.087Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:S,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};ex.fields={abbreviation:"YMP22a",body:"YmpÃ¤ristÃ¶ministeriÃ¶. KansainvÃ¤linen ilmastopolitiikka. [Viitattu 13.6.2022]",link:"https:\u002F\u002Fym.fi\u002Fkansainvalinen-ilmastopolitiikka"};ey.metadata={tags:[],concepts:[]};ey.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"60tzep6kTRaZV95BWtjK6Q",type:d,createdAt:"2021-04-23T12:49:04.093Z",updatedAt:"2024-06-27T11:48:39.685Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:S,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};ey.fields={abbreviation:"KAN17",body:"KankaanpÃ¤Ã¤, S. 2017. PÃ¤Ã¤kaupunkiseudun ilmastonmuutokseen sopeutumisen uudet haasteet. Helsingin seudun ympÃ¤ristÃ¶palvelut -kuntayhtymÃ¤ (HSY), Helsinki. HSY:n julkaisuja x\u002F2017. 58 s. (PDF)",link:"https:\u002F\u002Fwww.hsy.fi\u002Fglobalassets\u002Filmanlaatu-ja-ilmasto\u002Ftiedostot\u002Fpks_ilmastonmuutokseen_sopeutumisen_uudet_haasteet.pdf"};ez.metadata={tags:[],concepts:[]};ez.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"67p9XylwgJbTNrnIYNEFOP",type:d,createdAt:"2021-11-14T10:26:10.193Z",updatedAt:"2022-01-20T14:22:05.053Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aK,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:al}},locale:g};ez.fields={publishedLanguages:[g],title:tq,slug:tr,parent:cX,subTheme:x,modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1lCaiQ23C535SdGm1rcqnG",type:d,createdAt:t$,updatedAt:t$,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aV,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:D}},locale:g},fields:{title:"Energiatehokkuus-teemasivun nostot: artikkelit",visibleTitle:bV,referencingItems:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2NRTMCtGjF01UmCeHouNZY",type:d,createdAt:"2021-09-10T10:01:57.290Z",updatedAt:"2022-09-20T06:48:48.423Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:dP,revision:G,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g],title:"Energiatehokkuustoimista on taloudellista hyÃ¶tyÃ¤",materialType:M,slug:"energiatehokkuustoimista-on-taloudellista-hyotya",parent:ez,ingress:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Suomen ilmasto- ja energiapoliittisten tavoitteiden saavuttamisessa yksi keskeisistÃ¤ toiminta-alueista on energiatehokkuus. Energiatehokkuudella tarkoitetaan saman tuotteen tai palvelun tuottamista pienemmÃ¤llÃ¤ energiamÃ¤Ã¤rÃ¤llÃ¤. Energiatehokkuutta parantamalla voidaan kustannustehokkaasti vÃ¤hentÃ¤Ã¤ kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤.",marks:[],data:{}}]}]},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Energiatehokkuuden parantamisella on monia myÃ¶nteisiÃ¤ vaikutuksia",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{}

1,marks:[],value:"MitÃ¤ tehokkaammin ja sÃ¤Ã¤steliÃ¤Ã¤mmin energiaa kÃ¤ytetÃ¤Ã¤n, sitÃ¤Â vÃ¤hemmÃ¤n kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ aiheutuu sen tuotannosta. Energian kÃ¤yttÃ¶Ã¤ voidaan tehostaa kaikilla yhteiskunnan aloilla â niin teollisuudessa kuin kotitalouksissakin.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Energiatehokkuuden parantamisella on myÃ¶s muita kuin ilmastohyÃ¶tyjÃ¤. Se pienentÃ¤Ã¤ tarvetta tuontienergialle ja vÃ¤hentÃ¤Ã¤ muita haitallisia pÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ ilmaan. Energiatehokkuustoimet maksavat itsensÃ¤ yleensÃ¤ takaisin pienentyneinÃ¤ energiakuluina. Sijoittaminen energiatehokkuuteen edistÃ¤Ã¤ teknologian kehittymistÃ¤, millÃ¤ voi olla positiivisia vaikutuksia tyÃ¶llisyyteen ja kilpailukykyyn. Samalla tulevaisuuden pÃ¤Ã¤stÃ¶vÃ¤hennyskustannukset alenevat. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:eA,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"EU:ssa ja Suomessa parannetaan energiatehokkuutta lainsÃ¤Ã¤dÃ¤nnÃ¶n avulla",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Euroopan unioni (EU) pyrkii hillitsemÃ¤Ã¤n ilmastonmuutosta muun muassa parantamalla energiatehokkuutta. EU:n energiatehokkuustavoitteet on kirjattu energiatehokkuusdirektiiviin (2012\u002F27\u002FEU) ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"78XPQFWMI0Bqu3m7YeFpHd",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Tarkistettu energiatehokkuusdirektiivi (EU)2018\u002F2002 tuli voimaan vuonna 2018, ja tavoitteita on siinÃ¤ tiukennettu aiempiin tavoitteisiin verrattuna. EU:n tavoitteena on, ettÃ¤ energiatehokkuus alueella paranee vuoteen 2030 mennessÃ¤ vÃ¤hintÃ¤Ã¤n 32,5 prosenttia verrattuna vuonna 2007 vuodelle 2030 laadittuihin energiankulutusennusteisiin. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:eA,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" Energiatehokkuusdirektiivi pannaan jÃ¤senmaissa tÃ¤ytÃ¤ntÃ¶Ã¶n kansallisilla laeilla, ja Suomessa energiatehokkuusdirektiiviÃ¤ toimeenpannaan energiatehokkuuslailla (787\u002F2020) ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"1ZmszisRA5FLsZCsxFG0SW",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"EU:n jÃ¤senmaiden on asetettava EU:n energiatehokkuusdirektiivin yhteistavoitteen pohjalta omat kansalliset energiatehokkuustavoitteensa. LisÃ¤ksi jÃ¤senmaille on sÃ¤Ã¤detty sitova vuotuinen energiansÃ¤Ã¤stÃ¶velvoite, joka on Suomella noin 1,90â2,36 terawattituntia (TWh) vuodessa. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:eA,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" EU:n energiatehokkuusdirektiivin myÃ¶tÃ¤ Suomessa laaditaan kolmen vuoden vÃ¤lein kansallinen energiatehokkuuden toimintasuunnitelma. Toimintasuunnitelmassa Suomi raportoi ja esittÃ¤Ã¤ Euroopan komissiolle energiatehokkuustoimenpiteet eri toimialoille, kuten rakennuksille, julkiselle sektorille, energia-alalle, liikenteelle, maataloudelle, yksityisille palveluille ja teollisuudelle. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:ua,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tuotteiden energiatehokkuutta sÃ¤Ã¤nnellÃ¤Ã¤n EU:ssa niin sanotulla ekosuunnitteludirektiivillÃ¤ (2009\u002F125\u002FEU) ja energiamerkintÃ¤asetuksella (EU) 2017\u002F1369. EnergiamerkintÃ¤asetuksen perusteella kodinkoneisiin kiinnitetÃ¤Ã¤n energiamerkintÃ¤, jonka avulla kuluttajat voivat helpommin valita energiatehokkaan tuotteen. Ekosuunnitteludirektiivin ja energiamerkintÃ¤asetuksen pohjalta eri tuoteryhmille annetaan sitovia energiatehokkuutta ja muita ympÃ¤ristÃ¶vaikutuksia koskevia vaatimuksia, jotka ovat voimassa koko EU:n alueella. Suunnitteluvaatimukset ja energiamerkintÃ¤ ovat vaikuttavia tapoja pienentÃ¤Ã¤ energian kokonaiskulutusta. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:eA,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Energiatehokkuussopimukset ovat merkittÃ¤vÃ¤ keino edistÃ¤Ã¤ energiatehokkuutta",no

1deType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Energiatehokkuussopimukset ovat Suomessa keskeinen keino edistÃ¤Ã¤ energian tehokasta kÃ¤yttÃ¶Ã¤ ja saavuttaa energiatehokkuusdirektiivin tavoitteet. Sopimukset ovat vapaaehtoisia ja ne solmitaan valtion ja toimialojen kuten teollisuuden, palvelu-, kiinteistÃ¶-, energia- ja kunta-alan vÃ¤lillÃ¤. Sopimukseen liittyneet yritykset ja kunnat kattavat lÃ¤hes 60 prosenttia Suomen kokonaisenergiankulutuksesta. Energiatehokkuussopimusten tavoitteena on ohjata yrityksiÃ¤ ja yhteisÃ¶jÃ¤ parempaan energiatehokkuuteen. Sopimukseen liittyneet asettavat itselleen energiankÃ¤ytÃ¶n mÃ¤Ã¤rÃ¤llisen tehostamistavoitteen ja pyrkivÃ¤t siihen eri toimenpiteitÃ¤ toteuttamalla. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:eA,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"3VhtjKWV7kR1hlm7GDtZaH",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Energiatehokkuussopimukset ovat energiatehokkuustoimista vaikuttavimpia, eli niillÃ¤ voidaan saavuttaa suurimmat energiansÃ¤Ã¤stÃ¶t vuosina 2021â2030 (taulukko 1). Muita merkittÃ¤viÃ¤ toimia ovat muun muassa lÃ¤mpÃ¶pumppujen kÃ¤yttÃ¶ pien- ja rivitaloissa, henkilÃ¶autoissa kÃ¤ytettÃ¤vien liikennepolttoaineiden verotus, energiakatselmustoiminnan tukeminen sekÃ¤ maatilojen energiatehokkuustoimenpiteet. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:eA,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"4xudpQ94VlzZes1GkxbmYq",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kulutusjousto parantaa kotitalouksien energiatehokkuutta",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"MyÃ¶s kuluttajilla on merkittÃ¤vÃ¤ rooli energiatehokkuuden edistÃ¤misessÃ¤ muun muassa energian kulutusjouston kautta. Tuuli- ja aurinkovoima ovat tuotannoltaan vaihtelevia, ja niiden osuuden kasvaessa energian kulutusta tulee lisÃ¤Ã¤ntyvissÃ¤ mÃ¤Ã¤rin pystyÃ¤ ohjaamaan ja sÃ¤Ã¤tÃ¤mÃ¤Ã¤n. Kulutushuippujen aikana sÃ¤hkÃ¶n ja lÃ¤mmÃ¶n kulutusta voidaan hetkellisesti pienentÃ¤Ã¤ tai siirtÃ¤Ã¤ toiseen ajankohtaan. TÃ¤tÃ¤ sanotaan kulutus- tai kysyntÃ¤joustoksi. Kulutusjousto vÃ¤hentÃ¤Ã¤ tehon tarvetta energiajÃ¤rjestelmÃ¤tasolla ja pienentÃ¤Ã¤ sekÃ¤ pÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ ettÃ¤ kustannuksia. Uusiutuvan energian tuotantohuippujen aikana energiaa voidaan puolestaan varastoida talojen rakenteisiin, lÃ¤mminvesivaraajiin ja sÃ¤hkÃ¶autojen akkuihin. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:jx,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Energiaan liittyvÃ¤ kulutuskÃ¤yttÃ¤ytyminen on usein rutiininomaista. Energiaa ei kuluteta kotitalouksissa tietoisesti, vaan se on seurausta kodin eri toiminnoista kuten ruuan laitosta tai tilojen pitÃ¤misestÃ¤ lÃ¤mpiminÃ¤.Â  Kulutusjousto ei edellytÃ¤ asukkailta aktiivista osallistumista, vaan rakennusten Ã¤lykkÃ¤Ã¤t taloautomaatiojÃ¤rjestelmÃ¤t mahdollistavat energiankulutuksen sÃ¤Ã¤tÃ¤misen ilman ettÃ¤ asumismukavuus heikkenee. Asukkaiden aktiivisuutta tarvitaan kuitenkin hankintapÃ¤Ã¤tÃ¶ksiÃ¤ tehtÃ¤essÃ¤, uudis- ja korjausrakentamisessa sekÃ¤ laitevalinnoissa. Jotta kulutusjoustoa voidaan laajasti toteuttaa kotitalouksissa, tarvitaan kuluttajille laadukkaita ja helppokÃ¤yttÃ¶isÃ¤ kulutusjoustopalveluja. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:jx,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Energiatehokkuuden kannalta tÃ¤rkeitÃ¤ osa-alueita kuten liikkumista ja yhdyskuntarakennetta, rakennusten energiankulutusta, sÃ¤hkÃ¶laitteita ja valaistusta sekÃ¤ vÃ¤hÃ¤hiilisiÃ¤ julkisia hankintoja kÃ¤sitellÃ¤Ã¤n tarkemmin Ilmasto-oppaan muissa artikkeleissa.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:ub},content:[{data:{},marks:[],value:"YmpÃ¤ristÃ¶ministeriÃ¶: Rakennusten energiatehokkuutta koskeva lainsÃ¤Ã¤dÃ¤ntÃ¶ ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}

1,{data:{uri:uc},content:[{data:{},marks:[],value:"Motiva Oy: Kuluttajien energianeuvonta ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fym.fi\u002Fkorjausrakentamisen-strategia"},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomen pitkÃ¤n aikavÃ¤lin korjausrakentamisen strategia ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fec.europa.eu\u002Fenergy\u002Fsites\u002Fener\u002Ffiles\u002Fdocuments\u002Ffi_neeap_2017_fi.pdf"},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomen neljÃ¤s kansallinen energiatehokkuuden toimintasuunnitelma NEEAP-4. 28.4.2017. Energiatehokkuusdirektiivin (2012\u002F27\u002FEU) artiklan 24 (2) mukainen raportointi Euroopan komissiolle. ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.motiva.fi\u002Fjulkinen_sektori\u002Fjulkisen_sektorin_energiatehokkuussuunnitelma"},content:[{data:{},marks:[],value:"Motiva Oy: Julkisen sektorin energiatehokkuussuunnitelma ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y}],nodeType:p},perspective:[P],tags:[dU],articleLength:[T],toc:x,modifiedDate:"2021-01-29",publisher:[O]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1oBtyzXSHQDyeKS6vWg2DM",type:d,createdAt:"2021-10-02T08:35:38.497Z",updatedAt:"2022-01-03T14:12:57.939Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bW,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g],title:"Energiatehokkuuden parantaminen tuo kunnille sÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤",materialType:M,slug:"energiatehokkuuden-parantaminen-tuo-kunnille-saastoja",parent:ez,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kunnat voivat kaikilla toimialoillaan pienentÃ¤Ã¤ kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤Ã¤n merkittÃ¤vÃ¤sti ja nopeasti lisÃ¤Ã¤mÃ¤llÃ¤ energiatehokkuutta. ToimenpiteistÃ¤ on usein myÃ¶s taloudellista hyÃ¶tyÃ¤, eivÃ¤tkÃ¤ kaikki niistÃ¤ edellytÃ¤ investointeja.Â ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Energiatehokkuuden edistÃ¤miseen on kunnissa useita keinoja",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kunnissa kÃ¤ytetÃ¤Ã¤n energiaa muun muassa rakennusten lÃ¤mmittÃ¤miseen ja valaistukseen, liikenteeseen, uudis- ja korjausrakentamiseen sekÃ¤ hankintoihin. Kunnat voivat omalla toiminnallaan nÃ¤yttÃ¤Ã¤ esimerkkiÃ¤ energiatehokkuudesta ja samalla saavuttaa taloudellisia sÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤. Ohjeita kunnan energiatehokkuustyÃ¶hÃ¶n on koottu alla olevaan listaan. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"18BcHXZtEukDmF9Dze91VG",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:"\r Kuntien keinoja energiatehokkuuden edistÃ¤miseen esitellÃ¤Ã¤n myÃ¶s kuvassa 1.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kunta liitetÃ¤Ã¤n kunta-alan energiatehokkuussopimukseen tai energiaohjelmaan ja hyÃ¶dynnetÃ¤Ã¤n valtion tuet energiatehokkuusinvestointeihin.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"\rSelvitetÃ¤Ã¤n rakennuskannan energiansÃ¤Ã¤stÃ¶potentiaali teettÃ¤mÃ¤llÃ¤ energiakatselmus.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"\rSitoutetaan ja koulutetaan kunnan henkilÃ¶stÃ¶ energiatehokkuustyÃ¶hÃ¶n, ja hyvÃ¤t tulokset palkitaan.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"\rKannustetaan energiatehokkuuteen kunnan hankinnoissa ja sopimuksissa.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"\rToteutetaan energiakatselmuksissa esille tulleet tÃ¤rkeimmÃ¤t toimenpiteet.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"\rSeurataan tavoitteiden saavuttamista.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"\rTutkitaan mahdollisuudet kiinteistÃ¶kannan perusteellisiin energiakorjauksiin. ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Energiakatselmusta voidaan kÃ¤yttÃ¤Ã¤ tÃ¤ssÃ¤ apuna. \r",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KÃ¤ynnistetÃ¤Ã¤n kustannustehokkaat korjausrakentamishankkeet esimerkiksi ESCO-palvelun avulla.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"TehdÃ¤Ã¤n yhteistyÃ¶tÃ¤ ja jaetaan kokemuksia energiatehokkuustyÃ¶stÃ¤ muiden kuntien kanssa. ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y},{data:{target:{sys:{id:"4oIlrS6AhAejqlzSkMn0JI",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Energiatehokkuussopimukset, energiakatselmukset ja investointituet ovat kuntien kÃ¤ytÃ¶ssÃ¤",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"\r\nKunnille on tarjolla monia vapaaehtoisia ohjelmia ja verkostoja, joiden kautta toiminnan energiatehokkuutta voidaan parantaa. Kunnan energiansÃ¤Ã¤stÃ¶toimet kannattaa aloittaa kartoittamalla nykytilanne ja arvioimalla kunnan rakennusten energiatehokkuus Motivan koordinoimien energiakatselmuksen avulla. KeskimÃ¤Ã¤rÃ¤inen energiakatselmuksissa tunnistettu kustannussÃ¤Ã¤stÃ¶potentiaali on kunnissa n

1oin 13 prosenttia. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"4TxcVk9KA6BY0wPvlBIr3S",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" Se voi koostua esimerkiksi ilmanvaihdon ja lÃ¤mmityksen sÃ¤Ã¤dÃ¶istÃ¤ ja ajastuksesta rakennuksen kÃ¤yttÃ¶tarpeen mukaan, valaistuksen energiatehokkuuden parantamisesta, lÃ¤mmÃ¶n talteenotosta ja vettÃ¤ sÃ¤Ã¤stÃ¤vistÃ¤ vesikalusteista ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"7Htl4LKodkKVbpKgA63EAX",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"\rEri toimintojen energiatehokkuuden pitkÃ¤jÃ¤nteiseen parantamiseen kunnille on tarjolla energiatehokkuussopimus. Uusi sopimuskausi on alkanut vuonna 2017 ja kestÃ¤Ã¤ vuoteen 2025 asti. Sopimuksessa mukana olevissa kunnissa asuu jo yli 70 prosenttia Suomen asukkaista. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:ua,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" EnsimmÃ¤isen vuoden aikana (2017-2018) sopimus toi siihen liittyneille kunnille yhteensÃ¤ 5,5 miljoonan euron sÃ¤Ã¤stÃ¶n energiakustannuksissa ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"2DF4gHnnXCFArv01Ua22N6",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Verkostot auttavat kuntia jakamana parhaita kÃ¤ytÃ¤ntÃ¶jÃ¤ ja kokemuksia myÃ¶s energiatehokkuuden parantamisesta. Esimerkiksi Hiilineutraalit kunnat (Hinku) -verkosto kokoaa kunnianhimoisiin pÃ¤Ã¤stÃ¶vÃ¤hennyksiin sitoutuneet kunnat. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"6EuAQHsc2njbAbdlNpdwca",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" Kunnat voivat myÃ¶s hakea tyÃ¶- ja elinkeinoministeriÃ¶ltÃ¤ tukea energiaa sÃ¤Ã¤stÃ¤viin selvitys- ja investointihankkeisiin. Kuntien on lisÃ¤ksi mahdollista saada riskitÃ¶ntÃ¤ ESCO-rahoitusta, jossa toiminta rahoitetaan energiankulutuksen vÃ¤henemisestÃ¤ kertyvillÃ¤ sÃ¤Ã¤stÃ¶illÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"7xGBTcoY2D5hKtIqtFN7Ct",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:".\r\n",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:W,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:ud},content:[{data:{},marks:[],value:"TyÃ¶- ja elinkeinoministeriÃ¶. 2016. Energiatehokkuus julkisissa hankinnoissa. TyÃ¶- ja elinkeinoministeriÃ¶n ohjeet. 11 s. ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwwf.fi\u002Fgreenoffice\u002F"},content:[{data:{},marks:[],value:"WWF: Green Office -ympÃ¤ristÃ¶jÃ¤rjestelmÃ¤ ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.energiatehokkuussopimukset.fi\u002F"},content:[{data:{},marks:[],value:"Motiva Oy: Energiatehokkuussopimukset ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.motiva.fi\u002Ftoimialueet\u002Fenergiakatselmustoiminta\u002F"},content:[{data:{},marks:[],value:"Motiva Oy: Energiakatselmustoiminta ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.motiva.fi\u002Fjulkinen_sektori\u002Ftuet_ja_rahoitus"},content:[{data:{},marks:[],value:"Motiva Oy: Tuet ja rahoitus ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fstorage.googleapis.com\u002Fapps.myzef.com\u002Fresources\u002Fmotivaoy\u002Fw99y02\u002Findex.html"},content:[{data:{},marks:[],value:"Motivan Energialeikkuri yrityksille ja kunnille: Testaa paljonko energiaa voitte sÃ¤Ã¤stÃ¤Ã¤ ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}

1,{data:{uri:ue},content:[{data:{},marks:[],value:"Hiilineutraalisuomi.fi â Hinku-verkosto: ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y}],nodeType:p},perspective:[P],tags:[dU,ae],articleLength:[az],toc:x,modifiedDate:"2020-09-23",publisher:[O]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4231ZwPze8nvxLt8INsE2M",type:d,createdAt:"2021-10-05T12:25:13.485Z",updatedAt:"2026-05-18T11:02:26.453Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:185,revision:S,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g],title:"Julkisen sektorin hiilijalanjÃ¤lkeÃ¤ voi pienentÃ¤Ã¤ vÃ¤hÃ¤hiilisillÃ¤ julkisilla hankinnoilla",materialType:M,slug:"julkisen-sektorin-hiilijalanjalkea-voi-pienentaa-vahahiilisilla-julkisilla-hankinnoilla",parent:ez,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Julkinen sektori voi pienentÃ¤Ã¤ ilmastovaikutustaan, jos julkisissa hankinnoissa otetaan huomioon tuotteiden ja palveluiden kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶t. Julkisia hankintoja sÃ¤Ã¤televÃ¤t laki, EU-direktiivit ja valtioneuvoston periaatepÃ¤Ã¤tÃ¶kset. YmpÃ¤ristÃ¶n huomioon ottavien hankintojen tueksi on olemassa runsaasti oppaita ja tietokantoja.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"\r\rJulkisilla hankinnoilla voi vÃ¤hentÃ¤Ã¤ kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"\rJulkiset hankinnat nÃ¤hdÃ¤Ã¤n tehokkaana keinona vÃ¤hentÃ¤Ã¤ julkisen sektorin kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ ja luonnonvarojen kÃ¤yttÃ¶Ã¤. ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5JSPnWeGLTOmCh5M8TqGCG",type:d,createdAt:uf,updatedAt:uf,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"UNE17",body:"UNEP 2017. Global review of sustainable public procurement 2017. United Nations Environment Programme, 2017. 123 p. (pdf)",link:"https:\u002F\u002Fwedocs.unep.org\u002Fbitstream\u002Fhandle\u002F20.500.11822\u002F20919\u002FGlobalReview_Sust_Procurement.pdf?sequence=1&isAllowed=y"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4gu2bnXxIC9jowe6GQtTHh",type:d,createdAt:ug,updatedAt:ug,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"NAS09",body:"Nash, H. A. The European Commissionâs sustainable consumption and production industrial policy action plan. Journal of Cleaner Production, 17(4):496-498."}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4MsrJnC7k1QqJcEtFRaXNV",type:d,createdAt:uh,updatedAt:uh,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"MAS03",body:"Mastny, L., 2003. Purchasing Power, Harnessing institutional procurement for people and the planet. Worldwatch paper 166. State of the world library 2003. Worldwatch Institute. 71 p. (pdf)",link:"http:\u002F\u002Fwww.worldwatch.org\u002Fsystem\u002Ffiles\u002FWP166.pdf"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:W,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Julkiset hankinnat voivat liittyÃ¤ rakentamiseen ja peruskorjauksiin, liikenteeseen, koulutukseen, terveydenhuoltoon ja ruokapalveluihin. Ne ovat sellaisia tavara-, palvelu- ja rakennusurakkahankintoja, joita julkinen sektori tekee oman organisaationsa ulkopuolelta. Julkisen sektorin toimijoita ovat esimerkiksi valtio, kunnat, kuntayhtymÃ¤t ja valtion liikelaitokset. ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6RRjvlg2FDT3b6wS98hKLe",type:d,createdAt:ui,updatedAt:ui,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g}

1,fields:{abbreviation:"TYO18",body:"TyÃ¶- ja elinkeinoministeriÃ¶. Julkiset hankinnat ovat sÃ¤Ã¤deltyjÃ¤   [Viitattu 7.12.2018]",link:"https:\u002F\u002Ftem.fi\u002Fjulkiset-hankinnat"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:W,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Julkisen sektorin tekemÃ¤t hankinnat ovat merkittÃ¤vÃ¤ osa kansantaloutta. ",nodeType:a},{data:{target:cI},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:go},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Julkisista hankinnoista suurin osa eli noin 75 prosenttia tehdÃ¤Ã¤n kunnissa. ",nodeType:a},{data:{target:ul},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" Kuntien tekemien julkisten hankintojen arvo on Suomessa lÃ¤hes 20 miljardia euroa vuodessa. Jos tÃ¤llainen rahamÃ¤Ã¤rÃ¤ kohdennettaisiin vÃ¤hÃ¤hiilisiin tuotteisiin ja palveluihin, se pienentÃ¤isi hankintojen ilmasto- ja muita ympÃ¤ristÃ¶vaikutuksia sekÃ¤ parantaisi nÃ¤iden tuotteiden ja palveluiden markkina-asemaa. ",nodeType:a},{data:{target:cI},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:go},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" VÃ¤hÃ¤hiilisyydellÃ¤ tarkoitetaan mahdollisimman alhaisia hiilidioksidipÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ tuotteen tai palvelun elinkaaren aikana. ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5EtWl3bDMx6E93VKmoSSQw",type:d,createdAt:uo,updatedAt:uo,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"YMP17",body:"YmpÃ¤ristÃ¶ministeriÃ¶. KysymyksiÃ¤ ja vastauksia vÃ¤hÃ¤hiilisestÃ¤ rakentamisesta.   [Viitattu 11.12.2018]",link:"https:\u002F\u002Fym.fi\u002Fkysymyksia-ja-vastauksia-vahahiilisesta-rakentamisesta"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:W,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sellaiset julkiset hankinnat, jotka ovat ympÃ¤ristÃ¶n ja ilmaston kannalta kestÃ¤viÃ¤, voivat tuoda myÃ¶s muita hyÃ¶tyjÃ¤. Ne voivat saada aikaan esimerkiksi taloudellisia sÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ alhaisemman energiankulutuksen tai tuotteiden pitkÃ¤ikÃ¤isyyden kautta. LisÃ¤ksi ne voivat tuoda sosiaalisia hyÃ¶tyjÃ¤, koska niiden avulla on mahdollista edistÃ¤Ã¤ tyÃ¶llisyyttÃ¤ ja hyvinvointia. ",nodeType:a},{data:{target:cI},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:go},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:W,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Julkisen sektorin tekemien hankintojen avulla on myÃ¶s mahdollista testata ja edistÃ¤Ã¤ uusia vÃ¤hÃ¤hiilisiÃ¤ ratkaisuja. Samalla julkinen sektori voi toimia esimerkkinÃ¤ yksityiselle sektorille ja kuluttajille. ",nodeType:a},{data:{target:cI},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:go},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:W,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"EsimerkkejÃ¤ vÃ¤hÃ¤hiilisistÃ¤ ja innovatiivisista hankinnoista ovat energiatehokkuutta lisÃ¤Ã¤vÃ¤t digitaaliset ratkaisut, uusiomateriaalien kÃ¤yttÃ¶ rakentamisessa, vaihtoehtoiset kÃ¤yttÃ¶voimat liikennepalveluissa sekÃ¤ jakamistalouden ratkaisut, kuten yhteiskÃ¤yttÃ¶autot. ",nodeType:a},{data:{target:cI},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:jE,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Julkisia hankintoja ohjaavat sÃ¤Ã¤dÃ¶kset",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"\rJulkisia hankintoja koskeva perussÃ¤Ã¤dÃ¶s on laki julkisista hankinnoista (1397\u002F2016). Sen mukaan julkiset hankinnat tÃ¤ytyy pyrkiÃ¤ toteuttamaan mahdollisimman taloudellisesti, laadukkaasti ja suunnitelmallisesti. Samalla hankinnoissa tÃ¤ytyy pyrkiÃ¤ kÃ¤yttÃ¤mÃ¤Ã¤n hyvÃ¤ksi olemassa olevia kilpailuolosuhteita sekÃ¤ ottamaan huomioon ympÃ¤ristÃ¶- ja sosiaaliset nÃ¤kÃ¶kohdat. ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5cCkA1cLYiuIF7eXYMfwkV",type:d,createdAt:up,updatedAt:up,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"LAK16",body:"Laki julkisista hankinnoista ja kÃ¤yttÃ¶oikeussopimuksista (1397\u002F2016)",link:"http:\u002F\u002Fwww.finlex.fi\u002Ffi\u002Flaki\u002Falkup\u002F2016\u002F20161397"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:W,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Energiatehokkuudella on kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jen vÃ¤hentÃ¤misessÃ¤ tÃ¤rkeÃ¤ rooli ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7fAmKWUIGFBrysVH4rxnAe",type:d,createdAt:uq,updatedAt:uq,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"IEA17",body:"International Energy Agency 2017. Meeting climate change goals through energy efficie

1ncy. Energy Efficiency Insights Brief. OECD\u002FIEA 2017. (pdf)",link:"https:\u002F\u002Fwww.iea.org\u002Fpublications\u002Ffreepublications\u002Fpublication\u002FMeetingClimateChangeGoalsEnergyEfficiencyInsightsBrief.pdf"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Suomessa tyÃ¶- ja elinkeinoministeriÃ¶ onkin antanut ohjeita energiatehokkuuden huomioon ottamiseksi julkisissa hankinnoissa. ",nodeType:a},{data:{target:jF},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" MyÃ¶s Euroopan unionin energiatehokkuusdirektiivi (2012\u002F27\u002FEU) edellyttÃ¤Ã¤, ettÃ¤ jÃ¤senmaat hankkivat vain direktiivissÃ¤ tarkemmin eriteltyjÃ¤ energiatehokkaita tuotteita, palveluita ja rakennuksia, mikÃ¤li se on johdonmukaista kustannustehokkuuden, taloudellisen toteutettavuuden, laajemman kestÃ¤vyyden ja riittÃ¤vÃ¤n kilpailun kanssa ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"25NvI9vJDXOntCQGZzsKVn",type:d,createdAt:us,updatedAt:us,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"EUR12",body:"2012\u002F27\u002FEU. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi energiatehokkuudesta, direktiivien 2009\u002F125\u002FEY ja 2010\u002F30\u002FEU muuttamisesta sekÃ¤ direktiivien 2004\u002F8\u002FEY ja 2006\u002F32\u002FEY kumoamisesta. Nro L 315\u002F1. 14.11.2012. 56 p. (pdf)",link:"http:\u002F\u002Feur-lex.europa.eu\u002FLexUriServ\u002FLexUriServ.do?uri=OJ:L:2012:315:0001:0056:FI:PDF"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:ct,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"YmpÃ¤ristÃ¶nÃ¤kÃ¶kulmaa julkisissa hankinnoissa on vahvistettu myÃ¶s kahdella Valtioneuvoston periaatepÃ¤Ã¤tÃ¶ksellÃ¤. Toinen niistÃ¤ koskee kestÃ¤vien ympÃ¤ristÃ¶- ja energiaratkaisujen (cleantech-ratkaisut) edistÃ¤mistÃ¤ julkisissa hankinnoissa ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4q3yLqmv0CkxkZtSZurtBM",type:d,createdAt:ut,updatedAt:ut,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"VNP13",body:"Valtioneuvoston periaatepÃ¤Ã¤tÃ¶s kestÃ¤vien ympÃ¤ristÃ¶- ja energiaratkaisujen (cleantech-ratkaisut) edistÃ¤misestÃ¤ julkisissa hankinnoissa.",link:"https:\u002F\u002Ftem.fi\u002Fdocuments\u002F1410877\u002F2795834\u002FVN+periaatep%C3%A4%C3%A4t%C3%B6s+kest%C3%A4vien+ymp%C3%A4rist%C3%B6-+ja+energiaratkaisujen+edist%C3%A4misest%C3%A4+julkisissa+hankinnoissa\u002F4295c1e9-7ff5-4d14-abd9-3e9806ebab16"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" ja toinen julkisten elintarvike- ja ruokapalveluhankintojen arviointiperusteita ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5YiPeAMtnYqBqPX55Gb5Oq",type:d,createdAt:uu,updatedAt:uu,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"VNP16",body:"Valtioneuvoston periaatepÃ¤Ã¤tÃ¶s julkisten elintarvike- ja ruokapalveluhankintojen arviointiperusteista (ympÃ¤ristÃ¶myÃ¶nteiset viljelytavat, elintarviketurvallisuutta ja elÃ¤inten hyvinvointia edistÃ¤vÃ¤t tuotanto-olosuhteet).",link:"https:\u002F\u002Fvaltioneuvosto.fi\u002Fdocuments\u002F1410837\u002F1880296\u002Fperiaatep%C3%A4%C3%A4t%C3%B6s+julkisista+ruokahankinnoista_su.pdf\u002F7115f133-a4d9-4e2d-a729-2486f76df2ce\u002Fperiaatep%C3%A4%C3%A4t%C3%B6s+julkisista+ruokahankinnoista_su.pdf.pdf"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". PeriaatepÃ¤Ã¤tÃ¶kset ovat valtion virastoille velvoittavia mutta kunnille suosituksia. ",nodeType:a},{data:{target:cI},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:W,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Hankintaosaaminen on avainasemassa vÃ¤hÃ¤hiilisten hankintojen edistÃ¤misessÃ¤",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"\rVaikka laki mahdollistaa ympÃ¤ristÃ¶perusteiden kÃ¤yttÃ¤misen hankintoja tehdessÃ¤, nÃ¤in ei kuitenkaan aina tapahdu. SyynÃ¤ tÃ¤hÃ¤n on se, ettÃ¤ ympÃ¤ristÃ¶n ja ilmaston kannalta kestÃ¤vien hankintojen tekemiseen ei aina lÃ¶ydy riittÃ¤vÃ¤Ã¤ osaamista tai resursseja. ",nodeType:a},{data:{target:cI},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:W,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"IlmastoystÃ¤vÃ¤llisessÃ¤ hankintatoiminnassa on olennaista, ettÃ¤ hankintojen ilmastovaikutuksia tarkastellaan tuotteiden tai palvelujen koko elinkaaren ajalta eli niiden hiilijalanjÃ¤lkeÃ¤. MyÃ¶s budjettisuunnittelun tulee tukea elinkaarinÃ¤kÃ¶kulmaa ja hankinnat tulee kytkeÃ¤ kunnan talouden kokonaissuunnitteluun. NÃ¤in voidaan lÃ¶ytÃ¤Ã¤ kokonaisratkaisu, joka on kestÃ¤vÃ¤ sekÃ¤ ilmaston ettÃ¤ talouden kannalta, sen sijaan ettÃ¤ keskityttÃ¤isiin vain itse hankintamenettelyyn. ",nodeType:a},{data:{target:cI},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:W,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Julkisista hankinnoista vastaavien henkilÃ¶iden ilmasto-osaamista voidaan lisÃ¤tÃ¤ koulutuksella ja vertaisneuvonnalla. EdellÃ¤kÃ¤vijÃ¤kunnat, joissa on kokemusta vÃ¤hÃ¤hiilisistÃ¤ hankinnoista, voivat toimia esimerkkeinÃ¤ ja levittÃ¤Ã¤ osaamistaan erilaisissa kuntien verkostoissa, kuten FISU- ja HINKU-kunnissa. ",nodeType:a},{data:{target:cI},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" EsimerkkejÃ¤ ja tukea kestÃ¤viin hankintoihin tarjoaa myÃ¶s KestÃ¤vien ja innovatiivisten julkisten hankintojen verkostomainen osaamiskeskus (KEINO). ",nodeType:a},{data:{target:uv},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:W,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Hankintojen kestÃ¤vyyttÃ¤ pitÃ¤Ã¤ seurata ja mitata jÃ¤rjestelmÃ¤llisesti, jotta tiedetÃ¤Ã¤n, miten se kehittyy pidemmÃ¤llÃ¤ aikavÃ¤lillÃ¤. TÃ¤tÃ¤ varten tarvitaan seurantamenetelmiÃ¤, jotka mahdollistavat tilastollisesti luotettavan vertailun tarjouspyyntÃ¶jen sekÃ¤ eri tuoteryhmien, sektoreiden j

1a vuosien vÃ¤lillÃ¤. ",nodeType:a},{data:{target:cI},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:W,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"YmpÃ¤ristÃ¶nÃ¤kÃ¶kohdat ovat mukana hankinnan eri vaiheissa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"\rOleellinen osa julkista hankintaprosessia on niin sanottu tarveharkinta. Eli hankintaan ei pidÃ¤ ryhtyÃ¤, ennen kuin on mietitty, mitÃ¤ uutta todella tarvitaan ja voisiko vanhan tuotteen kunnostaa.\r",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Hankinnan mÃ¤Ã¤rittelyssÃ¤ ympÃ¤ristÃ¶nÃ¤kÃ¶kulma tulisi ottaa huomioon alusta lÃ¤htien. TarjouspyyntÃ¶Ã¤ laadittaessa olennaiset ympÃ¤ristÃ¶nÃ¤kÃ¶kulmat on kirjattava oikeisiin kohtiin ja ympÃ¤ristÃ¶perusteille on annettava merkittÃ¤vÃ¤ painoarvo. On myÃ¶s varmistettava, ettÃ¤ hankintaprosessissa on mukana tuottajia, joilla on valikoimissaan ekotuotteita. Tarjouksessa esitettyjen ympÃ¤ristÃ¶perusteiden on oltava mukana, kun tehtyjÃ¤ tarjouksia vertaillaan keskenÃ

1¤Ã¤n. PÃ¤Ã¤tÃ¶ksen perusteluissa ympÃ¤ristÃ¶perusteiden tulee olla samat kuin tarjouspyynnÃ¶ssÃ¤. ",nodeType:a},{data:{target:jF},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:W,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"TarjouspyynnÃ¶issÃ¤ yleisesti kÃ¤ytettÃ¤viÃ¤, tapauskohtaisesti mÃ¤Ã¤riteltÃ¤viÃ¤ ympÃ¤ristÃ¶perusteita ovat esimerkiksi: ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"\rympÃ¤ristÃ¶merkki tai merkin kriteerien tÃ¤yttyminen\r",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"tuotteen kierrÃ¤tettÃ¤vyys\r",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"pitkÃ¤ takuuaika\r",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"varaosien saatavuus, tuotteen pÃ¤ivitettÃ¤vyys, huollettavuus ja korjattavuus\r",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"ympÃ¤ristÃ¶lle haitallisten aineiden vÃ¤hÃ¤isyys\r",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"ympÃ¤ristÃ¶Ã¤ sÃ¤Ã¤stÃ¤vÃ¤t materiaalivalinnat. ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"247UeN6xRRAMWpfR2nUz3D",type:d,createdAt:ux,updatedAt:ux,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"NIS04",body:"Nissinen, A. 2004 Julkisten hankintojen ympÃ¤ristÃ¶opas. Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskus, Helsinki. YmpÃ¤ristÃ¶opas 113, YmpÃ¤ristÃ¶nsuojelu. 79 s.",link:"http:\u002F\u002Fwww.ymparisto.fi\u002Fdefault.asp?contentid=77474&lan=fi"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:W,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"YmpÃ¤ristÃ¶merkittyjÃ¤ tuotteita ja palveluita on saatavilla runsaasti",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"\rYksinkertainen tapa tehdÃ¤ ympÃ¤ristÃ¶n kannalta kestÃ¤viÃ¤ julkisia hankintoja on edellyttÃ¤Ã¤ kilpailutettavilta tuotteilta ja palveluilta tiettyÃ¤ ympÃ¤ristÃ¶merkkiÃ¤, kuten pohjoismaista JoutsenmerkkiÃ¤ tai EU:n ympÃ¤ristÃ¶merkkiÃ¤.  NÃ¤in voidaan hankintalain puitteissa tehdÃ¤. \r\n",nodeType:a},{data:{target:uy},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" Monille ympÃ¤ristÃ¶merkityille tuotteille on asetettu ilmastoon liittyviÃ¤ vaatimuksia koko elinkaaren ajalle, mikÃ¤ tekee niistÃ¤ vÃ¤hÃ¤hiilisen vaihtoehdon. ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4Ogkbg6cT7pciqElIljtKt",type:d,createdAt:uA,updatedAt:uA,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"JOU18a",body:"Joutsenmerkki. Ilmastonmuutos.   [Viitattu 12.12.2018]",link:"https:\u002F\u002Fjoutsenmerkki.fi\u002Fteemat\u002Filmastonmuutos\u002F"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:W,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"YmpÃ¤ristÃ¶merkittyjÃ¤ tuotteita ja palveluita on nykyÃ¤Ã¤n saatavilla useimmista tuoteryhmistÃ¤. Esimerkiksi Pohjoismainen ympÃ¤ristÃ¶merkki ja EU:n ympÃ¤ristÃ¶merkki kattavat useita pÃ¤ivittÃ¤iskulutustavaroita, kuten puhdistus- ja pesuaineita, pehmopapereita ja kosmetiikkaa, sekÃ¤ pitkÃ¤ikÃ¤isempiÃ¤ tai harvemmin kÃ¤ytettÃ¤viÃ¤ tuotteita, kuten elektroniikkaa, huonekaluja, tekstiilejÃ¤, maaleja ja rakennusmateriaaleja ",nodeType:a},{data:{target:jG},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:uC},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". YmpÃ¤ristÃ¶merkityistÃ¤ palveluista tyypillisimpiÃ¤ ovat majoituspalvelut ",nodeType:a},{data:{target:jG},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:uC},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Pohjoismaisen ympÃ¤ristÃ¶merkin kriteerit on laadittu myÃ¶s rakennuksille ",nodeType:a},{data:{target:jG},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:ct,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"YmpÃ¤ristÃ¶merkkejÃ¤:",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"\rPohjoismainen ympÃ¤ristÃ¶merkki (Joutsenmerkki) ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"0AVsqIMttcPlpMg9Nk3q5",type:d,createdAt:uE,updatedAt:uE,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"POH18",body:"Pohjoismainen ympÃ¤ristÃ¶merkki (Joutsenmerkki)   [Viitattu 5.12.2018]",link:"https:\u002F\u002Fjoutsenmerkki.fi\u002F"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:W,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"EU:n ympÃ¤ristÃ¶merkki ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5WxDiUzGj4ZiYnBiBEO3ms",type:d,createdAt:uF,updatedAt:uF,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"EUR18b",body:"EU-ympÃ¤ristÃ¶merkki   [Viitattu 5.12.2018]",link:"http:\u002F\u002Feu-ymparistomerkki.fi\u002F"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:W,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"TCO-ympÃ¤ristÃ¶merkki toimistolaitteille ja elektroniikalle ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3SCkpAXM2b1Xca7mGdw3gq",type:d,createdAt:uG,updatedAt:uG,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"TCO18",body:"TCO-ympÃ¤ristÃ¶merkkimerkki IT-laitteille   [Viitattu 5.12.2018]",link:"http:\u002F\u002Ftcocertified.com\u002F"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:W,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"EKOenergiamerkki uusiutuvalle energialle ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5MWKG0r6rHcTM2i6k9RKwt",type:d,createdAt:uH,updatedAt:uH,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"EKO18",body:"EKOenergia â ympÃ¤ristÃ¶merkki energialle.   [Viitattu 4.12.2018]",link:"https:\u002F\u002Fwww.ekoenergy.org\u002Ffi\u002F"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:W,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"EU:n energiamerkintÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"z5uhJW3AqEGRVJAVZD9qG",type:d,createdAt:uI,updatedAt:uI,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:uJ,body:"Motiva Oy. 27.11.2018 (PÃ¤ivitetty). EnergiamerkintÃ¤.   [Viitattu 5.12.2018]",link:"https:\u002F\u002Fwww.motiva.fi\u002Fkoti_ja_asuminen\u002Fkestava_kuluttaminen_ja_hankinnat\u002Fenergiamerkinta"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:W,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Energy Star -merkintÃ¤ (energiatehokkaat toimistolaitteet) ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5CQUfZ7DSfsPEnioIZ1RpI",type:d,createdAt:uK,updatedAt:uK,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"ENE18",body:"Energy Star â The simple choice for energy efficie

1ncy.   [Viitattu 5.12.2018]",link:"https:\u002F\u002Fwww.energystar.gov\u002F"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:jE,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Oppaita ja neuvontaa kestÃ¤viin julkisiin hankintoihin",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"\rMotivan hankintapalvelu - HyvÃ¤n hankinnan ABC ",nodeType:a},{data:{target:ul},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:W,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Hankintamappi - julkisten cleantech-hankintojen tietokanta ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"pLQY5pU01Ga2j5yBHQYD2",type:d,createdAt:uL,updatedAt:uL,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"HAN17",body:"Hankintamappi â Cleantech âhankintojen tietokanta.",link:"https:\u002F\u002Fwwwp5.ymparisto.fi\u002Fhankintamappi\u002Faloitus.aspx"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:W,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KestÃ¤vien ja innovatiivisten julkisten hankintojen verkostomainen osaamiskeskus (KEINO) ",nodeType:a},{data:{target:uv},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:W,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Opas ympÃ¤ristÃ¶merkin kÃ¤yttÃ¤miseen julkisissa hankinnoissa ",nodeType:a},{data:{target:uy},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:W,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Energiatehokkuus julkisissa hankinnoissa - TyÃ¶- ja elinkeinoministeriÃ¶n ohjeet ",nodeType:a},{data:{target:jF},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:W,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"EU:n opas kestÃ¤viin julkisiin hankintoihin  â Buying green! A handbook on green public procurement ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3bA5zHLxEXK68thZKsOtMb",type:d,createdAt:uM,updatedAt:uM,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:sW,body:"European Commission. 2016. Buying green! A handbook on green public procurement. 3rd edition.  Publications Office of the European Union, Luxembourg. 79 p. (pdf)",link:"http:\u002F\u002Fec.europa.eu\u002Fenvironment\u002Fgpp\u002Fpdf\u002FBuying-Green-Handbook-3rd-Edition.pdf"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:uN,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:y,data:{},content:[{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:"https:\u002F\u002Fvaltioneuvosto.fi\u002F-\u002F1410903\u002Fvaltioneuvoston-periaatepaatos-julkisille-hankinnoille-ekologiset-tavoitteet"},content:[{nodeType:a,value:"Valtioneuvoston periaatepÃ¤Ã¤tÃ¶s: Julkisille hankinnoille ekologiset tavoitteet - YmpÃ¤ristÃ¶ministeriÃ¶n tiedote 12.3.2026",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.materiaalitkiertoon.fi\u002Ffi-FI\u002FAjankohtaista\u002FJulkisilla_hankinnoilla_voidaan_vauhditt(53501)"},content:[{nodeType:a,value:"Julkisilla hankinnoilla voidaan vauhdittaa vÃ¤hÃ¤hiilistÃ¤ kiertotaloutta â SYKEn CIRCWASTE-hankkeen uutinen 17.12.2019 ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}

1,{nodeType:n,data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.syke.fi\u002Ffi-FI\u002FAjankohtaista\u002FRatkaisujablogi\u002FKatriina_Alhola_Vauhtia_kuntien_vahahiil(46266)"},content:[{nodeType:a,value:"SYKE:n Ratkaisuja-blogi: Vauhtia kuntien vÃ¤hÃ¤hiilisiin ja kiertotaloutta edistÃ¤viin hankintoihin. ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:gp},content:[{nodeType:a,value:"KEINO â KestÃ¤vien ja innovatiivisten julkisten hankintojen verkostomainen osaamiskeskus ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.syke.fi\u002Ffi-FI\u002FTutkimus__kehittaminen\u002FTutkimus_ja_kehittamishankkeet\u002FHankkeet\u002FJulkisten_hankintojen_vahahiilisyys_ja_kiertotalouskiihdyttamo"},content:[{nodeType:a,value:"Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskus: Julkisten hankintojen vÃ¤hÃ¤hiilisyys- ja kiertotalouskiihdyttÃ¤mÃ¶ -hanke ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.syke.fi\u002Ffi-FI\u002FTutkimus__kehittaminen\u002FKulutus_ja_tuotanto\u002FLaskurit\u002FJuhilas"},content:[{nodeType:a,value:"Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskus: Julkisten hankintojen hiilijalanjÃ¤lkilaskurit (JUHILAS) ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.motiva.fi\u002Fjulkinen_sektori\u002Fkestavat_julkiset_hankinnat\u002Fhyvan_hankinnan_abc\u002Fhyvan_hankinnan_abc-lista"},content:[{nodeType:a,value:"Motiva Oy: HyvÃ¤n hankinnan ABC ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},perspective:[P],tags:[ri,dn],articleLength:[T],toc:x,modifiedDate:"2018-12-17",publisher:[O]}},uO,vq],teaserType:K,displayTitle:x}}],perspective:[P],tags:[dU,bR]};eE.metadata={tags:[],concepts:[]};eE.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2YCB8psP0dCCzJ2bdGQF85",type:d,createdAt:"2022-06-22T07:37:32.731Z",updatedAt:"2024-09-16T12:25:04.665Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ej,revision:w,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g};eE.fields={publishedLanguages:[g],title:Da,materialType:d$,slug:"ilmastonmuutoksen-eteneminen-etela-suomen-maakunnissa",ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Taulukoissa kuvataan, miten sÃ¤Ã¤- ja ilmastotekijÃ¤t muuttuvat EtelÃ¤-Suomen maakunnissa tulevaisuudessa 2050-luvulle mennessÃ¤. LisÃ¤ksi kuvataan sitÃ¤, miten ilmasto on jo lÃ¤mmennyt, eli verrataan nykyistÃ¤ ilmastollista vertailukautta 1991â2020 edelliseen 30-vuotisjaksoon eli kauteen 1981â2010.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:fp,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4DE5vEM3gPwjKOUl3zcwn7",type:d,createdAt:Db,updatedAt:Db,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:ea}},locale:g},fields:{title:Da,tabs:[{sys:{type:b,linkType:d,id:"2sXn1VGdlKAydYsbHdcV0C"}},{sys:{type:b,linkType:d,id:"2lJxmRH1m4rtTB3POzXpYb"}},{sys:{type:b,linkType:d,id:"lKyQNzNq8fHrfEQXZuQVN"}},{sys:{type:b,linkType:d,id:"5Iid3GN98jQf7x56qYzn4O"}},{sys:{type:b,linkType:d,id:"3ebJLGDMAZ5q9q8zkXPKvp"}}]}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:bB,nodeType:a},{data:{target:C_},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:Dc},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:Dd},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:De},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:Df},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3XEwVuLruZD7CHYJLGQK9B",type:d,createdAt:Dg,updatedAt:Dg,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:D}},locale:g},fields:{title:"Ilmastonmuutoksen eteneminen EtelÃ¤-Suomen maakunnissa -artikkelin nostot: Aiheesta muualla",visibleTitle:by,referencingItems:[aE],teaserType:an,displayTitle:x}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"79wphNfwlCKI2nYQDbVvgJ",type:d,createdAt:Dh,updatedAt:Dh,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:S,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:D}},locale:g},fields:{title:"Ilmastonmuutoksen eteneminen EtelÃ¤-Suomen maakunnissa -artikkelin nostot: Katso myÃ¶s",visibleTitle:U,referencingItems:[CT,Di,DB,DJ,DT],teaserType:K,displayTitle:x}}],externalLinks:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:y,data:{},content:[{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}

1,{nodeType:n,data:{uri:aN},content:[{nodeType:a,value:aO,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},perspective:[aa,ay],tags:[aH,{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6A4f6iKZg2N7MJFxnFDsFX",type:d,createdAt:Ea,updatedAt:Ea,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:I}},locale:g},fields:{title:CS,slug:"etela-suomi"}},Eb,Dw,DH,DR,DZ],publishDate:"2022-06-22",publisher:[E,aP]};eF.metadata={tags:[],concepts:[]};eF.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2EUrxygIopjFYALmbgT5Ip",type:d,createdAt:"2022-07-04T07:54:53.863Z",updatedAt:"2024-09-16T12:25:44.708Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ej,revision:w,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g};eF.fields={publishedLanguages:[g],title:Fc,materialType:d$,slug:"ilmastonmuutoksen-eteneminen-lansi-ja-sisa-suomen-maakunnissa",ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Taulukoissa kuvataan, miten sÃ¤Ã¤- ja ilmastotekijÃ¤t muuttuvat LÃ¤nsi- ja SisÃ¤-Suomen maakunnissa ja tulevaisuudessa 2050-luvulle mennessÃ¤. LisÃ¤ksi kuvataan sitÃ¤, miten ilmasto on jo lÃ¤mmennyt, eli verrataan nykyistÃ¤ ilmastollista vertailukautta 1991â2020 edelliseen 30-vuotisjaksoon eli kauteen 1981â2010.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:fp,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"56An2NWWwbZ7f1uUJuEmji",type:d,createdAt:Fd,updatedAt:Fd,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aj,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:ea}},locale:g},fields:{title:Fc,tabs:[{sys:{type:b,linkType:d,id:"6uhK2opbJOvZyTBQaVEkQ8"}},{sys:{type:b,linkType:d,id:"1DwCP8br2zuyRKTOOqMB7L"}},{sys:{type:b,linkType:d,id:"6Bze19RFw7JYniWqOUpJr1"}},{sys:{type:b,linkType:d,id:"3vbsMnIzjUPjnuorqIzAoZ"}},{sys:{type:b,linkType:d,id:"36EIdrpbxK0xToqN8Wslp8"}}]}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:bB,nodeType:a},{data:{target:Fa},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:Fe},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:Ff},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:Fg},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:Fh},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6zWNb2hdpe9dMBAZZ2bRZu",type:d,createdAt:"2023-10-10T13:30:36.257Z",updatedAt:"2023-10-10T13:42:53.864Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:F,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:D}},locale:g},fields:{title:"Ilmastonmuutoksen eteneminen LÃ¤nsi- ja SisÃ¤-Suomen maakunnissa -artikkelin nostot: Aiheesta muualla",visibleTitle:by,referencingItems:[aE],teaserType:an,displayTitle:af}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6zmWslSCOYGMNXbIz1MKSr",type:d,createdAt:"2022-07-04T07:24:42.291Z",updatedAt:"2022-07-04T07:54:33.402Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aj,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:D}},locale:g},fields:{title:"Ilmastonmuutoksen eteneminen LÃ¤nsi- ja SisÃ¤-Suomen maakunnissa -artikkelin nostot: Katso myÃ¶s",visibleTitle:U,referencingItems:[EU,Fi,Fu,FG,FQ],teaserType:K,displayTitle:x}}],externalLinks:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:y,data:{},content:[{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:aN},content:[{nodeType:a,value:aO,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},perspective:[aa,ay],tags:[aH,{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6KWSY9JWR1Jyf5ktTTTgq0",type:d,createdAt:"2021-07-16T13:11:56.250Z",updatedAt:"2021-07-16T13:13

1:06.289Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:I}},locale:g},fields:{title:"LÃ¤nsi-Suomi",slug:"lansi-suomi"}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1YFM8MVxiPO80WiCLj8DpR",type:d,createdAt:F$,updatedAt:F$,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:I}},locale:g},fields:{title:"SisÃ¤-Suomi",slug:"sisa-suomi"}},Ga,Fs,FO,FE,FZ],publishDate:ia,publisher:[E,aP]};eJ.metadata={tags:[],concepts:[]};eJ.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2Y6d2ecGu4HhwZhusfUMRN",type:d,createdAt:"2024-06-14T08:20:16.439Z",updatedAt:"2024-10-16T15:40:14.882Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};eJ.fields={abbreviation:Co,body:"Suomen Kuntaliitto 2012. Hulevesiopas. Suomen Kuntaliitto, Helsinki. 297 s.",link:lq};eL.metadata={tags:[],concepts:[]};eL.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1hGtvuypSHy5wjtEuDUOmd",type:d,createdAt:"2024-10-30T09:59:18.184Z",updatedAt:"2024-11-01T14:52:56.597Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:dk,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:al}},locale:g};eL.fields={publishedLanguages:[g],title:"Oppaan tavoitteet ja ilmastokestÃ¤vÃ¤ kaupunkisuunnittelu",slug:"oppaan-tavoitteet-ja-ilmastokestava-kaupunkisuunnittelu",parent:bM,subTheme:x,materialType:br,content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kohti ilmastokestÃ¤vÃ¤Ã¤ kaupunkisuunnittelua -oppaan tÃ¤ssÃ¤ teemaluvussa esitetÃ¤Ã¤n oppaan kohderyhmÃ¤t ja tavoitteet, perusteet ilmastokestÃ¤vÃ¤lle kaupunkisuunnittelulle sekÃ¤ esimerkkejÃ¤ monitavoitteisista ja vuorovaikutteisista suunnittelumenetelmistÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2zpFKiUudqbXdy5UU8Zbyv",type:d,createdAt:"2024-07-01T13:39:54.083Z",updatedAt:"2024-11-01T14:57:36.605Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aU,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:D}},locale:g},fields:{title:"Oppaan tavoitteet ja ilmastokestÃ¤vÃ¤ kaupunkisuunnittelu -teemasivun nostot: artikkelit",visibleTitle:cO,referencingItems:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"22D21N8xxGJ3qQQGgcVsXQ",type:d,createdAt:"2024-10-30T10:00:02.586Z",updatedAt:"2024-11-05T13:18:02.553Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:157,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g],title:"Opas tukee ilmastokestÃ¤vÃ¤Ã¤ kaupunkisuunnittelua",materialType:M,slug:"opas-tukee-ilmastokestavaa-kaupunkisuunnittelua",parent:eL,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kohti ilmastokestÃ¤vÃ¤Ã¤ kaupunkisuunnittelua -opas tukee ilmastonmuutoksen hillinnÃ¤n ja sopeutumisen sekÃ¤ kestÃ¤vÃ¤n kehityksen tavoitteiden edistÃ¤mistÃ¤ alueidenkÃ¤ytÃ¶n, kaavoituksen ja rakentamisen nÃ¤kÃ¶kulmista. Opas tarjoaa tutkittua tietoa, parhaita kÃ¤ytÃ¤nteitÃ¤, tarkistuslistoja ja ratkaisuesimerkkejÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Opas on tarkoitettu kaupunkisuunnitteluun osallistuville toimijoille\n\r",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"TÃ¤mÃ¤ Kohti ilmastokestÃ¤vÃ¤Ã¤ kaupunkisuunnittelua -opas tai tÃ¤ssÃ¤ lyhyemmin kaupunkisuunnitteluopas kÃ¤sittelee kaupunkisuunnittelua alueidenkÃ¤ytÃ¶n, kaavoituksen ja rakentamisen nÃ¤kÃ¶kulmista. Opas tuo yhteen tietoa ja tyÃ¶kaluja, jotka ovat hyÃ¶dyllisiÃ¤ alueidenkÃ¤ytÃ¶n ja rakentamisen suunnittelussa esimerkiksi kaavoittajille, suunnittelijoille, rakennuttajille sekÃ¤ kuntien ja kaupunkien pÃ¤Ã¤ttÃ¤jille ja asukkaille.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"\rOpas on toteutettu yhteistyÃ¶ssÃ¤ kaupunkisuunnitteluun osallistuvien toimijoiden kanssa. Oppaaseen on koottu kokemuksia ja esimerkkejÃ¤ aidoista suunnittelukohteista sekÃ¤ tutkimushankkeista.\r",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{}

1,marks:[],value:"Opas kokoaa yhteen tietoa ja tyÃ¶kaluja alueidenkÃ¤ytÃ¶n suunnittelun ja rakentamisen tueksi",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"\rKaupunkisuunnittelulla on merkittÃ¤vÃ¤ rooli ilmastokestÃ¤vyyden edistÃ¤misessÃ¤, sillÃ¤ tulevaisuudessa suurin osa maailman vÃ¤estÃ¶stÃ¤ asuu kaupunkimaisilla alueilla. Suomessa kaupunkisuunnittelua ohjaavat maankÃ¤yttÃ¶- ja rakennuslaki ",nodeType:a},{data:{target:im},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:", maankÃ¤yttÃ¶- ja rakennusasetus ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"7vArsdOkNFbbBT9NhXkVyv",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:", valtakunnalliset alueidenkÃ¤yttÃ¶tavoitteet ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:JS,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" sekÃ¤ maankÃ¤ytÃ¶n, asumisen ja liikenteen sopimukset (MAL) ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"3W8J2oqPxFK77cRX98zddM",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". LisÃ¤ksi alueidenkÃ¤yttÃ¶Ã¶n ja rakentamiseen vaikuttavat monet muut lait sekÃ¤ EU:n lainsÃ¤Ã¤dÃ¤ntÃ¶ ja kansainvÃ¤liset sopimukset. Voimassa olevan lainsÃ¤Ã¤dÃ¤nnÃ¶n keskeisenÃ¤ tavoitteena on jÃ¤rjestÃ¤Ã¤ alueiden kÃ¤yttÃ¶ ja rakentaminen niin, ettÃ¤ siinÃ¤ luodaan edellytykset hyvÃ¤lle elinympÃ¤ristÃ¶lle sekÃ¤ edistetÃ¤Ã¤n ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestÃ¤vÃ¤Ã¤ kehitystÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:im},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:ct,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"TÃ¤tÃ¤ kaupunkisuunnitteluopasta laadittaessa Suomen alueidenkÃ¤yttÃ¶Ã¤, kaavoitusta ja rakentamista ohjaavat lait ovat uudistumassa. Uudistuksen myÃ¶tÃ¤ ilmastonmuutoksen hillintÃ¤ ja sopeutuminen ilmastonmuutoksen vaikutuksiin on jatkossa huomioitava entistÃ¤ vahvemmin kaupunkisuunnittelussa. AlueidenkÃ¤ytÃ¶n lainsÃ¤Ã¤dÃ¤nnÃ¶n uudistuksen tavoitteena on, ettÃ¤ hallitus voi antaa lakiesityksen eduskunnalle kevÃ¤tistuntokaudella 2025 ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:JT,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Uusi rakentamislaki astuu voimaan vuoden 2025 alussa , ja se ohjaa rakennusten ja rakennuskohteiden suunnittelua, rakentamista ja kÃ¤yttÃ¶Ã¤ ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"2PeSt3lmztvGDW1Ihtmr06",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Samassa yhteydessÃ¤ maankÃ¤yttÃ¶- ja rakennuslaista kumotaan rakentamisen sÃ¤Ã¤dÃ¶kset, ja jÃ¤ljellÃ¤ jÃ¤Ã¤vÃ¤n lain nimi muuttuu alueidenkÃ¤yttÃ¶laiksi ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:JT,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". \r",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KansainvÃ¤lisesti merkittÃ¤viÃ¤ alueidenkÃ¤ytÃ¶llisiÃ¤ ulottuvuuksia ilmastonmuutoksen hillinnÃ¤n ja sopeutumisen edistÃ¤misessÃ¤ pitÃ¤Ã¤ sisÃ¤llÃ¤Ã¤n Pariisin ilmastosopimus ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"6E2l6Np0I0P0OGQDMOnfYx",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" ,  ",nodeType:a},{data:{target:kd},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:", johon myÃ¶s Suomen ilmastolaki ",nodeType:a},{data:{target:gk},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" nojaa. Suurin osa maailman maista on sitoutunut myÃ¶s YK:n Agenda2030-toimintaohjelmaan, jossa on asetettu maailmanlaajuiset tavoitteet kestÃ¤vÃ¤n kehityksen edistÃ¤miseksi ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"JF7TNRJvf0YVIIYW9ms2x",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"4RoPWwazZQzd9SOw5fuvd7",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Valtioiden lisÃ¤ksi kestÃ¤vÃ¤n kehityksen tavoitteista on muodostunut yhteinen lÃ¤hestymistapa myÃ¶s paikallishallinnon, yksityissektorin, kansalaisyhteiskunnan ja kansalaisten keskuudessa.\r",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"TÃ¤mÃ¤ kaupunkisuunnitteluopas tukee ilmastokestÃ¤vyyden edistÃ¤mistÃ¤ osana alueidenkÃ¤ytÃ¶n suunnittelua ja rakentamista kokoamalla yhteen tutkittua tietoa ja tyÃ¶kaluja ilmastonmuutoksen hillinnÃ¤stÃ¤ ja sopeutumisesta. KestÃ¤vÃ¤n kehityksen tavoitteiden edistÃ¤miseen opas tarjoaa laaja-alaisesti tietoa ja tyÃ¶kaluja, painottuen kestÃ¤vÃ¤n kehityksen tavoitteen 11 (KestÃ¤vÃ¤t kaupungit ja asuinyhdyskunnat) sekÃ¤ tavoitteen 13 (Ilmastotekoja) edistÃ¤miseen.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Opas kÃ¤sittelee kaupunkisuunnittelua ilmastonmuutoksen hillinnÃ¤n ja sopeutumisen nÃ¤kÃ¶kulmista\r",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{}

1,marks:[],value:"Kaupunkisuunnitteluopas kokoaa yhteen tutkittua tietoa ja parhaita kÃ¤ytÃ¤nteitÃ¤. LisÃ¤ksi opas sisÃ¤ltÃ¤Ã¤ lukuisia esimerkkejÃ¤ toteutetuista ratkaisuista sekÃ¤ tarkistuslistoja kaupunkisuunnittelun toimijoille. ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Oppaassa on myÃ¶s runsaasti linkkejÃ¤ muihin tietolÃ¤hteisiin, kuten oppaisiin ja tyÃ¶kaluihin. NÃ¤kÃ¶kulmina on otettu huomioon sekÃ¤ ilmastonmuutoksen hillintÃ¤ ettÃ¤ siihen sopeutuminen.\r",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Opas on kehitetty vuorovaikutuksessa eri toimijoiden kanssa\r",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kohti ilmastokestÃ¤vÃ¤Ã¤ kaupunkisuunnittelua -oppaan kehitystyÃ¶ssÃ¤ tÃ¤rkeÃ¤ssÃ¤ osassa olivat yhteistyÃ¶ ja vuoropuhelu kaupunkisuunnittelun asiantuntijoiden, kaupunkilaisten ja tiedemaailman vÃ¤lillÃ¤. Oppaan kehitystyÃ¶ssÃ¤ on kuultu kaavoittajien, kaupunkikehittÃ¤jien ja myÃ¶s nuorten nÃ¤kemyksiÃ¤ kaupunkisuunnitteluun sekÃ¤ ilmastonmuutoksen hillintÃ¤Ã¤n ja sopeutumiseen. Oppaan lÃ¤hestymistapa ja sisÃ¤ltÃ¶ perustuvat monitavoitteiseen ja vuorovaikutteiseen suunnitteluun. Sen kehittÃ¤misessÃ¤ hyÃ¶dynnettyjÃ¤ tyÃ¶kaluja ovat olleet esimerkiksi kyselyt, haastattelut, seminaarit ja tyÃ¶pajat.\r",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Oppaan ovat toteuttaneet Ilmatieteen laitoksen ja Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskuksen asiantuntijat osana LIFE17 IPC\u002FFI\u002F000002 LIFE-IP CANEMURE -hanketta. Osahankkeen tavoitteena oli kehittÃ¤Ã¤ ilmastokestÃ¤vÃ¤n alue- ja kaupunkisuunnittelun ohjeet, joissa huomioidaan sekÃ¤ ilmastonmuutoksen hillintÃ¤ ettÃ¤ muutokseen sopeutuminen. Oppaan tuottamiseen on saatu rahoitusta Euroopan unionin LIFE-ohjelmasta. Oppaan sisÃ¤ltÃ¶ edustaa ainoastaan CANEMURE-hankkeen nÃ¤kemyksiÃ¤. Euroopan ilmasto-, infrastruktuuri- ja ympÃ¤ristÃ¶asioiden toimeenpanovirasto CINEA tai Euroopan komissio eivÃ¤t ole vastuussa oppaan sisÃ¤ltÃ¤mÃ¤n informaation mahdollisesta kÃ¤ytÃ¶stÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{target:aG},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{sys:{type:b,linkType:d,id:"4PI0P2g7ojTWJjmPVy8GWM"}}],externalLinks:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:y,data:{},content:[{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.syke.fi\u002Ffi-FI\u002FAjankohtaista\u002FTuore_opas_vauhdittamaan_ilmastokestavaa(66757)"},content:[{nodeType:a,value:"Tuore opas vauhdittamaan ilmastokestÃ¤vÃ¤Ã¤ kaupunkisuunnittelua â Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskuksen ja Ilmatieteen laitoksen uutinen 31.5.2024",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},perspective:[P,X],tags:[au,am,lr,gj,ae],articleLength:[T],toc:x,publishDate:eK,publisher:[E,O,av]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2bJ94E2M0cKBMGmZvT9f7a",type:d,createdAt:JV,updatedAt:JV,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:180,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g],title:"Kaupunkisuunnittelulla voidaan vastata ilmastohaasteisiin",materialType:M,slug:"kaupunkisuunnittelulla-voidaan-vastata-ilmastohaasteisiin",parent:eL,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kaupunkisuunnittelun avulla voidaan sekÃ¤ hillitÃ¤ ilmastonmuutosta ettÃ¤\r sopeutua ja varautua nykyisiin ja tulevaisuuden sÃ¤Ã¤- ja ilmastoriskeihin. Ilmastotoimien toteuttaminen edellyttÃ¤Ã¤ suunnitteluyhteistyÃ¶tÃ¤ eri osa-alueilla ja monien eri toimijoiden kanssa. Parhaassa tapauksessa hillintÃ¤- ja sopeutumistoimet tÃ¤ydentÃ¤vÃ¤t toisiaan.\r\n",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kuntatasolla ilmastonmuutoksen hillintÃ¤ ja\r sopeutuminen muutokseen kytkeytyvÃ¤t vahvasti\r yhteen",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"\rIlmastonmuutoksen aiheuttamien ongelmien haltuun ottamisessa kaupungeilla on erityinen rooli. Kaupunkisuunnittelu eli alueidenkÃ¤ytÃ¶n suunnittelu, k

1aavoitus ja rakentaminen vaikuttavat monin tavoin\r asuinalueella syntyviin ilmastopÃ¤Ã¤stÃ¶ihin. KaupunkiympÃ¤ristÃ¶ssÃ¤ kestÃ¤vÃ¤t suunnitteluratkaisut ja -tavat ovat merkittÃ¤vÃ¤ keino vÃ¤hentÃ¤Ã¤ kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ ja huolehtia hiilinieluista eli hillitÃ¤ ilmastonmuutosta. LisÃ¤ksi kaupunkisuunnittelun avulla voidaan toteuttaa ilmastonmuutoksen sopeutumistoimia eli vÃ¤hentÃ¤Ã¤ haavoittuvuutta ilmastonmuutoksen vaikutuksille, kuten tulville ja kuumuudelle.\r",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Parhaassa tapauksessa hillintÃ¤- ja sopeutumistoimet tÃ¤ydentÃ¤vÃ¤t toisiaan ja tukevat kestÃ¤vÃ¤Ã¤ kehitystÃ¤. EdistÃ¤mÃ¤llÃ¤ tasapainoa hillinnÃ¤n ja sopeutumisen vÃ¤lillÃ¤ voidaan pienentÃ¤Ã¤ ja hallita paremmin\r ilmastonmuutoksesta johtuvia riskejÃ¤ (muun muassa ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"76x2vXRoQDsdXKNPANX1L3",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:"). KestÃ¤vÃ¤n kehityksen mukaisessa suunnittelussa molemmat nÃ¤kÃ¶kulmat otetaan huomioon mutta painotukset vaihtelevat luonnollisesti suunnittelutilanteen ja -kohteen mukaan. IlmastokestÃ¤vyyttÃ¤ voidaan lisÃ¤tÃ¤ vahvistamalla kunnan edellytyksiÃ¤ sopeutua paikallisiin ilmasto-olosuhteiden muutoksiin.\r",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suunnittelussa tulee kuitenkin ottaa huomioon, ettÃ¤ hillintÃ¤- ja sopeutumistoimet voivat olla keskenÃ¤Ã¤n myÃ¶s ristiriidassa. Esimerkiksi kaupunkien laajentumiseen liittyvÃ¤ yhdyskuntarakenteen hajautuminen voi olla ilmastonmuutoksen hillinnÃ¤n ja pÃ¤Ã¤stÃ¶jen vÃ¤hentÃ¤misen kannalta epÃ¤edullista, sillÃ¤ se\r voi lisÃ¤tÃ¤ ilmastopÃ¤Ã¤stÃ¶jen kumuloitumista uuden infrastruktuurin rakentamisen ja liikennÃ¶innin lisÃ¤Ã¤ntyessÃ¤ keskusta- ja reuna-alueiden vÃ¤lillÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:JD},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:aw,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Toisaalta kaupunkirakenteen tiivistÃ¤minen on tyypillinen esimerkki toimenpiteestÃ¤, joka saattaa vaikeuttaa sopeutumista ilmastonmuutokseen. Rakentamisen tiivistÃ¤minen kaupunkialueilla voi vÃ¤hentÃ¤Ã¤ viheralueita ja lisÃ¤tÃ¤ vettÃ¤\r lÃ¤pÃ¤isemÃ¤ttÃ¶mien alueiden pinta-alaa. NÃ¤mÃ¤ tekijÃ¤t puolestaan voivat lisÃ¤tÃ¤ alueen haavoittuvuutta\r\nilmastonmuutoksen vaikutuksille, kun yhÃ¤ suurempi vÃ¤estÃ¶mÃ¤Ã¤rÃ¤ saattaa altistua paikallisille tulvariskeille ja lisÃ¤Ã¤ntyvien helteiden haittavaikutuksille. ",nodeType:a},{data:{target:sX},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:ey},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:R,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"\rKunnissa toteutetuilla ilmastoratkaisuilla on merkitystÃ¤",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kuntatasolla eri toimijat â hallinto, yritykset, asukkaat, kansalaisjÃ¤rjestÃ¶t â vaikuttavat omilla ratkaisuillaan kunnan kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶ihin ja siihen, kuinka hyvin kunta sopeutuu ilmastonmuutokseen. Toisaalta kunnissa tehdyt pÃ¤Ã¤tÃ¶kset vaikuttavat kuntalaisten omiin mahdollisuuksiin vÃ¤hentÃ¤Ã¤ kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ ja sopeutua ilmastonmuutokseen kustannusviisaasti ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"7KzuJ30bwD0MyOqSI3PL49",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". TÃ¤mÃ¤ korostaa vuorovaikutteisen suunnittelun merkitystÃ¤. Kuntalaisia osallistava yhteistyÃ¶ vahvistaa yhteisÃ¶n\r hyvinvointia ja tiedonkulkua sekÃ¤ tuo merkityksellisyyttÃ¤ omalle asuinalueelle.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kunta voi ilmastotoimia koskevien suunnitelmiensa avulla nÃ¤yttÃ¤Ã¤ esimerkkiÃ¤ ilmastotoimien toteuttajana. Sen lisÃ¤ksi se voi mahdollistaa, kannustaa ja ohjata kuntalaisten, jÃ¤rjestÃ¶jen ja yritysten kykyÃ¤\r edistÃ¤Ã¤ ilmastonmuutoksen hillintÃ¤Ã¤ ja muutokseen sopeutumista. Kunnan ilmastotoimien toteuttamisessa ovat tÃ¤rkeÃ¤ssÃ¤ asemassa maankÃ¤ytÃ¶n suunnittelun eri tasot. LisÃ¤ksi kunta vastaa esimerkiksi\r hankinnoista, kiinteistÃ¶jen yllÃ¤pidosta sekÃ¤ viherrakenteiden sijoittamisesta kaupunkirakenteessa. ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Siirtyminen nykyistÃ¤ kestÃ¤vÃ¤mpÃ¤Ã¤n yhteiskuntaan edellyttÃ¤Ã¤ muutoksia monella eri tasolla. Kunta\r voi pyrkiÃ¤ toteuttamaan osan halutuista muutoksista suoraan omassa toiminnassaan, kuten kiinteistÃ¶jen hoidossa ja kunnan lakisÃ¤Ã¤teisten tehtÃ¤vien hoitamisessa. MerkittÃ¤vÃ¤ osa muutoksista syntyy kuitenkin kunnan toim

1innan vÃ¤lillisinÃ¤ vaikutuksina. Kaavoitus luo puitteet kehitykselle, mutta esimerkiksi\r rakennuskannan kehitys mÃ¤Ã¤rÃ¤ytyy viime kÃ¤dessÃ¤ taloudellisten, teknisten ja muiden yhteiskunnallisten tekijÃ¶iden vuorovaikutuksen tuloksena.\r",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Haluttujen muutosten saavuttamiseksi ilmastokestÃ¤vÃ¤n kunnan tulee toiminnallaan ja ratkaisuillaan vÃ¤hentÃ¤Ã¤ fossiilisten polttoaineiden kÃ¤yttÃ¶Ã¤. TÃ¤tÃ¤ varten kunnan tulee myÃ¶s pohtia, miten se voi tehostaa ja rajoittaa erityisesti neitseellisten luonnonvarojen kÃ¤yttÃ¶Ã¤ edistÃ¤mÃ¤llÃ¤ kiertotaloutta. LisÃ¤ksi\r kunnan olisi selvitettÃ¤vÃ¤, miten se voi vÃ¤hentÃ¤Ã¤ kuntalaisten ja yritysten haavoittuvuutta ilmastonmuutoksen vaikutuksille samalla lisÃ¤ten hyvinvointia ja luontoarvoja. Muun muassa luontopohjaisilla ratkaisuilla, kuten tulvametsien ja rantaluhtien vaalimisella, pystytÃ¤Ã¤n vÃ¤hentÃ¤mÃ¤Ã¤n haavoittuvuutta sÃ¤Ã¤n Ã¤Ã¤ri-ilmiÃ¶ille.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kaupunkisuunnitteloijoiden tarkistuslista: IlmastokestÃ¤vÃ¤ kaupunkisuunnittelu",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:JW,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:JX},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{target:aG},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:JY},content:[{data:{},marks:[],value:JZ,nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:R,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:J_},content:[{data:{},marks:[],value:J$,nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:R,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:Ka},content:[{data:{},marks:[],value:Kb,nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:Kc,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:Kd},content:[{data:{},marks:[],value:Ke,nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:Kf},content:[{data:{},marks:[],value:Kg,nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:jD},content:[{data:{},marks:[],value:Kh,nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:R,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:Ki},content:[{data:{},marks:[],value:Kj,nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:Kk,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:Kl},content:[{data:{},marks:[],value:Km,nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:Kn},content:[{data:{},marks:[],value:Ko,nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:Kp,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:Kq},content:[{data:{},marks:[],value:Kr,nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:Ks},content:[{data:{},marks:[],value:Kt,nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:R,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:Ku},content:[{data:{},marks:[],value:Kv,nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}

1,{data:{uri:Kw},content:[{data:{},marks:[],value:Kx,nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:Ky,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:Kz},content:[{data:{},marks:[],value:KA,nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:KB,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:KC},content:[{data:{},marks:[],value:KD,nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:KE,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},perspective:[P,X],tags:[au,am,ae],articleLength:[T],toc:x,publishDate:eK,publisher:[E,O,av]}},KF],teaserType:K,displayTitle:x}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3O8DfedxfZRLACq80ZiwUs",type:d,createdAt:"2024-07-02T13:06:17.114Z",updatedAt:"2024-11-01T14:56:28.859Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aj,revision:w,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:D}},locale:g},fields:{title:"Oppaan tavoitteet ja ilmastokestÃ¤vÃ¤ kaupunkisuunnittelu -teemasivun nostot: ratkaisut",visibleTitle:hN,referencingItems:[KM,KU],teaserType:K,displayTitle:x}}],perspective:[P,X],tags:[au,am,lr,cb,ae],publisher:[E,O,av]};eN.metadata={tags:[],concepts:[]};eN.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1aspEYIw6LfXsoo5hjudC5",type:d,createdAt:mb,updatedAt:mb,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:mc,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g};eN.fields={publishedLanguages:[g,Q,ac],title:it,materialType:io,slug:"kaupunkisaaseuranta",teaser:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:R,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},teaserImage:fB,teaserImageAlt:iu,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KaupunkisÃ¤Ã¤seuranta-karttatyÃ¶kalu nÃ¤yttÃ¤Ã¤ kaupunki-ilmastomittausverkostojen reaaliaikaisia lÃ¤mpÃ¶tila- ja kosteushavaintoja HelsingistÃ¤, Tampereelta ja RovaniemeltÃ¤. VerkkotyÃ¶kalu tukee kaupunkien kehittÃ¤miseen liittyvÃ¤Ã¤ pÃ¤Ã¤tÃ¶ksentekoa ja ilmastonmuutokseen sopeutumista tarjoamalla avointa, tarkkaa ja ajantasaista tietoa kaupunkien pienilmastoista. SitÃ¤ voi kÃ¤yttÃ¤Ã¤ kuka tahansa kaupunkiympÃ¤ristÃ¶n olosuhteista kiinnostunut.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2qUeu6lv9BHqeSIBmU6SAD",type:d,createdAt:me,updatedAt:me,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:dd,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:fA}},locale:g},fields:{title:it,teaserImage:fB,teaserImageAlt:iu,teaserText:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{}

1,marks:[],value:"Valitse kaupunki, mittausasema ja tutustu tietoihin.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},link:"http:\u002F\u002Ftapsi-pretest.s3-website.eu-north-1.amazonaws.com\u002Fkaupunkisaaseuranta",linkText:iq}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"TyÃ¶kalu tarjoaa reaaliaikaisia havaintoja kolmesta kaupungista",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KaupunkisÃ¤Ã¤seuranta-karttatyÃ¶kalu tarjoaa reaaliaikaisen nÃ¤kymÃ¤n kolmen kaupungin, Helsingin, Tampereen ja Rovaniemen, lÃ¤mpÃ¶tila- ja kosteusolosuhteisiin. Mittausverkostot sisÃ¤ltÃ¤vÃ¤t yhteensÃ¤ kymmeniÃ¤ kaupunkisÃ¤Ã¤asemia: HelsingissÃ¤ 30, Tampereella 23 ja RovaniemellÃ¤ 12 asemaa. ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Mittausasemat on sijoitettu kaupunkien eri osiin, jotta ne kuvaavat kaupunkiympÃ¤ristÃ¶n monimuotoisia pienilmastoja. NiitÃ¤ on esimerkiksi tiiviisti ja harvaan rakennetuilla alueilla, puistoissa, vesistÃ¶jen lÃ¤heisyydessÃ¤ sekÃ¤ korkeilla ja matalilla maastonkohdilla.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"TyÃ¶kalu tarjoaa tietoa kartalla ja aikasarjakuvaajina",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tarkkoja, reaaliaikaisia havaintoja voi tarkastella suoraan verkkotyÃ¶kalun kartalla, johon mittausasemat on merkitty pisteinÃ¤ (kuva 1). KarttanÃ¤kymÃ¤ antaa nopeasti yleiskuvan kaupungin sisÃ¤isistÃ¤ lÃ¤mpÃ¶tila- ja kosteusvaihteluista. VerkkotyÃ¶kalun taulukossa on esitetty kunkin mittausaseman koordinaatit, korkeus merenpinnan ylÃ¤puolella sekÃ¤ lyhyt kuvaus ympÃ¤ristÃ¶stÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5dTYYkCbVp9NeYfD2AGB86",type:d,createdAt:"2025-11-28T09:28:35.621Z",updatedAt:"2025-12-01T12:14:37.712Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aU,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:L}},locale:g},fields:{title:"Ilmatieteen laitoksen kaupunkimittausverkostojen asemat, joita on sijoitettu kaupunkien eri osiin. Kolme karttaa.",asset:mf,caption:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:mg,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:". Kaupunkimittausverkostojen asemien sijainnit a) HelsingissÃ¤, b) Tampereella ja c) RovaniemellÃ¤. Mustat ympyrÃ¤t: TAPSI-kaupunkimittausasemia, mustat neliÃ¶t: Ilmatieteen laitoksen sÃ¤Ã¤asemia. KarttalÃ¤hde: Maanmittauslaitos.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p}}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KÃ¤yttÃ¤jÃ¤ voi valita verkkotyÃ¶kalun kartalta 1â5 mittausasemaa yhtÃ¤ aikaa ja tarkastella niiden havaintoja aikasarjakuvaajina. NiissÃ¤ nÃ¤kyvÃ¤t edellisten 1â14 vuorokauden lÃ¤mpÃ¶tila- ja kosteusarvot. Aikasarjakuvaajan ja sen mittausdatat voi myÃ¶s ladata omaan kÃ¤yttÃ¶Ã¶nsÃ¤. TyÃ¶kalu on kÃ¤ytettÃ¤vissÃ¤ kolmella kielellÃ¤: suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"TyÃ¶kalu tukee ilmastonmuutokseen sopeutumista tarjoamalla tietoa kaupunkien pienilmastosta",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KaupunkisÃ¤Ã¤seurannan tarjoama korkearesoluutioinen mittausdata kaupunkien pienilmastoista on tÃ¤rkeÃ¤ vÃ¤line ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Sen avulla voidaan tehdÃ¤ aiempaa paremmin ajantasaiseen tietoon perustuvia pÃ¤Ã¤tÃ¶ksiÃ¤ kaupunkien kehittÃ¤miseksi. Mittaustietoja voidaan hyÃ¶dyntÃ¤Ã¤ muun muassa kaupunkisuunnittelussa, viheralueiden kehittÃ¤misessÃ¤ ja kuumuuden haittojen vÃ¤hentÃ¤misessÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Jatkuva mittausdata tarjoaa kaupungeille ja asiantuntijoille mahdollisuuden seurata ilmastonmuutoksen etenemistÃ¤ ja sen vaikutuksia paikallisiin olosuhteisiin. Laajat havaintoverkostot tuottavat tietoa myÃ¶s siitÃ¤, miten erilaiset kaupunkirakenteet â rakennukset, puistot, vesistÃ¶t ja korkeuserot â muokkaavat paikallisia olosuhteita. Tietoa voidaan kÃ¤yttÃ¤Ã¤, kun esimerkiksi verrataan, miten uudet rakennusalueet tai lisÃ¤tty kaupunkivihreÃ¤ vaikuttavat paikallislÃ¤mpÃ¶tiloihin.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"TyÃ¶kalua voivat kÃ¤yttÃ¤Ã¤ kaikki kaupunkiympÃ¤ristÃ¶stÃ¤ kiinnostuneet",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Asiantuntijoiden lisÃ¤ksi tyÃ¶kalua voi kÃ¤yttÃ¤Ã¤ kuka tahansa kaupunkiympÃ¤ristÃ¶n olosuhteista kiinnostunut. Esimerkiksi asunnon ostaja voi sen avulla verrata eri asuinalueiden olosuhteita. KiinteistÃ¶jen kunnossapitÃ¤jÃ¤t ja huoltoyhtiÃ¶t voivat nÃ¤hdÃ¤, millaisia olosuhteita heidÃ¤n alueellaan esiintyy.",n

1odeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Mittausdata on saatavilla avoimesti",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kaupunki-ilmastomittausverkostojen mittausdataa voi ladata Ilmatieteen laitoksen avoimesta datavarannosta. Kaupunkimittausverkkojen lÃ¤mpÃ¶tilahavainnot ovat saatavilla Tampereelta heinÃ¤kuusta 2023 lÃ¤htien, HelsingistÃ¤ joulukuussa 2024 lÃ¤htien ja RovaniemeltÃ¤ kesÃ¤kuusta 2025 lÃ¤htien alla olevien viitteiden kautta.  Aineistoa voi kÃ¤yttÃ¤Ã¤ vapaasti edellyttÃ¤en, ettÃ¤ lÃ¤hde mainitaan.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Helsinki ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"0GPFlGdRNWKUOtzCXukjv",type:d,createdAt:"2025-11-28T08:48:52.150Z",updatedAt:"2025-11-28T08:51:59.685Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"KOR25a",body:"Korhonen, N., Laapas, M., KÃ¼hn, T., Pirinen, P. & Gregow, H. 2025. Micro-climatic temperature measurements in the Finnish city of Helsinki [Data set]. Finnish Meteorological Institute. ",link:"https:\u002F\u002Fdoi.org\u002F10.57707\u002FFMI-B2SHARE.8A08F28B97E1472AB7C9246DC2975FCA"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Rovaniemi ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2FSixFDPRUiXpWpksRJGTR",type:d,createdAt:"2025-11-28T08:49:36.159Z",updatedAt:"2025-11-28T08:52:12.097Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"KOR25b",body:"Korhonen, N., Laapas, M., KÃ¼hn, T., Pirinen, P, & Gregow, H. 2025. Micro-climatic temperature measurements in the Finnish city of Rovaniemi [Data set]. Finnish Meteorological Institute. ",link:"https:\u002F\u002Fdoi.org\u002F10.57707\u002FFMI-B2SHARE.14F9057F08524DEEAFE3CB42E0F2294C"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tampere ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2Jdn5LW9UgVMFGqdONKTQK",type:d,createdAt:"2025-11-28T08:50:14.324Z",updatedAt:"2025-11-28T08:52:25.856Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"KOR25c",body:"Korhonen, N., KÃ¼hn, T., Laapas, M., Pirinen, P, & Gregow, H. 2025. Micro-climatic temperature measurements in the Finnish city of Tampere [Data set]. Finnish Meteorological Institute. ",link:"https:\u002F\u002Fdoi.org\u002F10.57707\u002FFMI-B2SHARE.01A4FC2E394748788D7905CB35590AFE"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:eg,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2P4U6Mbyi3PihmjPmkKrsT",type:d,createdAt:"2025-12-01T12:22:09.280Z",updatedAt:"2025-12-02T18:29:52.388Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bz,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:D}},locale:g},fields:{title:"KaupunkisÃ¤Ã¤seuranta-artikkelin nostot: Katso myÃ¶s",visibleTitle:U,referencingItems:[aT,bM],teaserType:K,displayTitle:x}}],perspective:[ay,X],tags:[aH,cb,aD,oq],articleLength:[az],toc:x,publishDate:MT,publisher:[E,MU]};eQ.metadata={tags:[],concepts:[]};eQ.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1akKaLxl13Um1ywMWhyR7f",type:d,createdAt:mt,updatedAt:mt,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:I}},locale:g};eQ.fields={title:"IlmastojÃ¤rjestelmÃ¤",slug:"ilmastojarjestelma"};eV.metadata={tags:[],concepts:[]};eV.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"36OIfIIQI3jEyBD2bcVU7b",type:d,createdAt:"2021-05-10T13:34:11.774Z",updatedAt:"2021-05-28T10:34:34.749Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:V,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:I}},locale:g};eV.fields={title:"Mallintaminen",slug:"mallinnus"};eW.metadata={tags:[],concepts:[]};eW.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"51Ua9Pu0wXVUpxheSv5ht6",type:d,createdAt:om,updatedAt:om,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:I}},locale:g};eW.fields={title:"Pienhiukkaset",slug:"pienhiukkaset"};eX.metadata={tags:[],concepts:[]};eX.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7kCZPTXAk5uwFYAI7h0Qtc",type:d,createdAt:oX,updatedAt:oX,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:I}},locale:g};eX.fields={title:oY,slug:"lappi"};eY.metadata={tags:[],concepts:[]};eY.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"JOhYmsMglDT6xzN98IxjR",type:d,createdAt:"2023-06-15T08:42:44.210Z",updatedAt:"2026-07-15T10:13:33.645Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:qs,revision:S,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g};eY.fields={publishedLanguages:[g,Q],title:"Video: Lentomatkustaminen kasvattaa merkittÃ¤vÃ¤sti yksilÃ¶n hiilijalanjÃ¤lkeÃ¤",materialType:ao,slug:"video-lentomatkustaminen-kasvattaa-merkittavasti-yksilon-hiilijalanjalkea",parent:bK,teaserImage:jd,teaserImageAlt:qH,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{}

1,marks:[],value:"LentÃ¤misellÃ¤ on suuri vaikutus yksilÃ¶n hiilijalanjÃ¤lkeen. Lentoliikenteen pÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ pyritÃ¤Ã¤n vÃ¤hentÃ¤mÃ¤Ã¤n muun muassa teknologian keinoin ja uusiutuvilla polttoaineilla, mutta nÃ¤mÃ¤ keinot eivÃ¤t leikkaa lentÃ¤misen pÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ tarpeeksi nopeasti. Jokainen voi omalta osaltaan olla luomassa ilmaston kannalta kestÃ¤vÃ¤mpÃ¤Ã¤ matkustuskulttuuria.  ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"55WfxhkK20ktv5rWhNtXX",type:d,createdAt:"2023-06-15T08:38:14.511Z",updatedAt:"2023-10-11T11:15:28.709Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:_,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:cR}},locale:g},fields:{title:"Lentomatkustaminen kasvattaa merkittÃ¤vÃ¤sti yksilÃ¶n hiilijalanjÃ¤lkeÃ¤",url:"https:\u002F\u002Fwww.youtube-nocookie.com\u002Fembed\u002FKN-j-RJvulc?controls=0",perspective:[P],sector:[dm],tags:[gd,bA,dn]}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:ap,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 2:59 min",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aq,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": suomi, tekstitetty",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aJ,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 15.6.2023",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:ar,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:as,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aF,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:aA,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"20PenpyfgU8o6RQiScTev2",type:d,createdAt:qJ,updatedAt:qJ,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"AKE21",body:"Akenji, L., Bengtsson, M., Toivio, V., Lettenmeier, M., Fawcett, T., Parag, Y.,  \nSaheb, Y., Coote, A., Spangenberg, J.H., Capstick, S., Gore, T., Coscieme, L., Wackernagel, M. & Kenner, D. 2021. 1.5-Degree Lifestyles: Towards A Fair Consumption Space for All. Hot or Cool Institute, Berlin.",link:"https:\u002F\u002Fhotorcool.org\u002F1-5-degree-lifestyles-report\u002F"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6WNx2lNf4rJlfTME9eCpwY",type:d,createdAt:qK,updatedAt:qK,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:F,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"ATM23",body:"Atmosfair. 2023. (Viitattu 22.5.2023)",link:"https:\u002F\u002Fwww.atmosfair.de\u002Fen\u002F"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2WDeo5ELQkDpesU7AMRsb5",type:d,createdAt:qL,updatedAt:qL,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:F,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"BER23",body:"Bergero, C., Gosnell, G., Gielen, D., Kang, S., Bazilian, M. & Davis, S.J. 2023. Pathways to net-zero emissions from aviation. Nature Sustainability 6, 404â414 (2023). ",link:"https:\u002F\u002Fdoi.org\u002F10.1038\u002Fs41893-022-01046-9"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"OQuerXmYnLdCzVC1hCZPe",type:d,createdAt:qM,updatedAt:qM,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"GOS20",body:"GÃ¶ssling, S. & Humpe, A. 2020. The global scale, distribution and growth of aviation: Implications for climate change. Global Environmental Change 65 (2020) 102194. ",link:"https:\u002F\u002Fdoi.org\u002F10.1016\u002Fj.gloenvcha.2020.102194"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4hWINimpYQ4Mo0xLgxLDNK",type:d,createdAt:qN,updatedAt:qN,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"ICA23",body:"ICAO (International Civil Aviation Organization). Post-COVID-19 Forecasts

1Scenarios. (Viitattu 22.5.2023)",link:"https:\u002F\u002Fwww.icao.int\u002Fsustainability\u002FPages\u002FPost-Covid-Forecasts-Scenarios.aspx"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:cW},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4kvTGyzEr4RiXIJCmWD007",type:d,createdAt:qP,updatedAt:qP,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:F,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"OUR20",body:"Our World in Data. 2020. Climate change and flying: what share of global CO2 emissions come from aviation?(Viitattu 22.5.2023) ",link:"https:\u002F\u002Fourworldindata.org\u002Fco2-emissions-from-aviation"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3vuRyxUcMngScYlmVOUsqq",type:d,createdAt:qQ,updatedAt:qQ,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"OUR23a",body:"Our World in Data. 2023. Air passengers carried, 1970 to 2020. (Viitattu 22.5.2023)  ",link:" https:\u002F\u002Fourworldindata.org\u002Fgrapher\u002Fair-passengers-carried?tab=chart&country=~OWID_WRL"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6YGfUIrqqigF01BgDJDe7A",type:d,createdAt:qR,updatedAt:qR,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:F,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"OUR23b",body:"Our World in Data. 2023. Per capita COâ emissions. (Viitattu 22.5.2023) ",link:" https:\u002F\u002Fourworldindata.org\u002Fco2-emissions#per-capita-co2-emissions"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.lentoliikennejailmasto.fi\u002F"},content:[{data:{},marks:[],value:"Lentoliikenne ja ilmasto -sivusto",nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"  https:\u002F\u002Fwww.eea.europa.eu\u002Fpublications\u002Ftransport-and-environment-report-2020"},content:[{data:{},marks:[],value:"European Environment Agency. 2020. Transport and environment report 2020. Train or plane? EEA Report 19\u002F2020. 107 p.",nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:W,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},perspective:[P],sector:[dm],tags:[gd,bA,dn],toc:af,publishDate:"2023-06-15",publisher:[O,{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"02LpiO730JliUW6tiAy8D",type:d,createdAt:"2023-06-13T10:21:21.552Z",updatedAt:"2023-10-11T11:16:41.708Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:V,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:bu}},locale:g},fields:{title:"CLIWATE-hanke",text:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"SisÃ¤ltÃ¶ on tuotettu ulkoministeriÃ¶n rahoittamassa ",nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.syke.fi\u002Ffi-FI\u002FTutkimus__kehittaminen\u002FTutkimus_ja_kehittamishankkeet\u002FHankkeet\u002FYmparistokasvatusyhteistyo_Baltian_maiden_kanssa_CLIWATE\u002FCLIWATE__Ymparistokasvatusyhteistyo_Balt(64963"},content:[{data:{},marks:[],value:"CLIWATE-hankkeessa",nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p}}}]};eZ.metadata={tags:[],concepts:[]};eZ.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6CoTf4MboKz0ueS1KC1BHI",type:d,createdAt:qF,updatedAt:qF,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:I}},locale:g};eZ.fields={title:"KierrÃ¤tys",slug:"kierratys"};e_.metadata={tags:[],concepts:[]};e_.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7FUBfjMSdJoQHqrLtytiEk",type:d,createdAt:r$,updatedAt:r$,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};e_.fields={abbreviation:"YMP18d",body:"YmpÃ¤ristÃ¶ministeriÃ¶. Pariisin ilmastosopimus. [Viitattu 12.2.2019]",link:"https:\u002F\u002Fym.fi\u002Fpariisin-ilmastosopimus"};e$.metadata={tags:[],concepts:[]};e$.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3g66Xny9mgMvrlSi0Lwr5s",type:d,createdAt:sc,updatedAt:sc,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};e$.fields={abbreviation:sd,body:"YmpÃ¤ristÃ¶ministeriÃ¶. KansainvÃ¤linen yhteistyÃ¶ mustan hiilen ja metaanipÃ¤Ã¤stÃ¶jen vÃ¤hentÃ¤miseksi. [Viitattu 13.6.2022]",link:"https:\u002F\u002Fym.fi\u002Flyhytaikaiset-ilmastotekijat"};fa.metadata={tags:[],concepts:[]};fa.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1z4C2yeGCn30YYD2fwe6f9",type:d,createdAt:sx,updatedAt:sx,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};fa.fields={abbreviation:"EEA16",body:sy,link:sz};fb.metadata={tags:[],concepts:[]};fb.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2nwgYyw5jUQfB4fGy8JZDe",type:d,createdAt:sV,updatedAt:sV,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};fb.fields={abbreviation:sW,body:sy,link:sz};fc.metadata={tags:[],concepts:[]};fc.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4ESj5cNUGBgAclu3LqhfPi",type:d,createdAt:tN,updatedAt:tN,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};fc.fields={abbreviation:"YMP16",body:"YmpÃ¤ristÃ¶ministeriÃ¶. 2016. YmpÃ¤ristÃ¶hallinnon ilmastonmuutokseen sopeutumisen toimintaohjelma 2022. YmpÃ¤ristÃ¶ministeriÃ¶, Helsinki. YmpÃ¤ristÃ¶ministeriÃ¶n raportteja 25\u002F2016. 37 s.",link:"http:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:ISBN:978-952-11-4629-9"};fe.metadata={tags:[],concepts:[]};fe.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6mSSDYaeaYPXUHIZOo4egm",type:d,createdAt:"2021-11-12T12:01:30.162Z",updatedAt:"2022-01-20T14:12:28.819Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aK,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:al}},locale:g};fe.fields={publishedLanguages:[g],title:"Materiaalitehokkuus",slug:"materiaalitehokkuus",parent:cX,subTheme:x,modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"lNAOaGuz0gxYBPs5RXNTH",type:d,createdAt:"2021-11-12T12:00:28.876Z",updatedAt:"2022-01-04T14:28:07.820Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:_,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:D}},locale:g},fields:{title:"Materiaalitehokkuus-teemasivun nostot: artikkelit",visibleTitle:bV,referencingItems:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4M87s0Aertzd9Vuo8jOSoy",type:d,createdAt:"2021-09-23T09:13:42.993Z",updatedAt:"2023-04-24T11:34:53.505Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:vN,revision:G,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g],title:"Materiaalitehokkuus sÃ¤Ã¤stÃ¤Ã¤ ilmastoa, luonnonvaroja ja kustannuksia",materialType:M,slug:"materiaalitehokkuus-saastaa-ilmastoa-luonnonvaroja-ja-kustannuksia",parent:fe,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Yksi keino hillitÃ¤ ilmastonmuutosta on kÃ¤yttÃ¤Ã¤ materiaaleja tehokkaasti. Materiaalitehokkuuden tarkoituksena on tuottaa mahdollisimman paljon mahdollisimman vÃ¤hÃ¤stÃ¤ ja samalla sÃ¤Ã¤stÃ¤Ã¤ ympÃ¤ristÃ¶Ã¤. Materiaalitehokkuuden avulla voidaan sÃ¤Ã¤stÃ¤Ã¤ myÃ¶s kustannuksissa.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Materiaalitehokkuutta parantamalla voidaan vÃ¤hentÃ¤Ã¤ ilmastovaikutuksia",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Materiaalitehokkuudella tarkoitetaan sitÃ¤, ettÃ¤ kÃ¤ytetÃ¤Ã¤n sÃ¤Ã¤steliÃ¤Ã¤sti luonnonvaroja, hallitaan tehokkaasti tuotannon sivuvirtoja, vÃ¤hennetÃ¤Ã¤n jÃ¤tteiden mÃ¤Ã¤rÃ¤Ã¤ sekÃ¤ kierrÃ¤tetÃ¤Ã¤n materiaaleja.Â  Tavoitteena on vÃ¤hentÃ¤Ã¤ tuotteen tai palvelun haitallisia ympÃ¤ristÃ¶vaikutuksia koko sen elinkaaren aikana. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:jJ,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Materiaalitehokkuuden parantaminen on tÃ¤rkeÃ¤Ã¤, koska ihmiskunta kÃ¤yttÃ¤Ã¤ luonnonvaroja nopeammin kuin ne ehtivÃ¤t uusiutua. Teollistuneissa maissa luonnonvaroja kÃ¤ytetÃ¤Ã¤n henkeÃ¤ kohti enemmÃ¤n kuin kehittyvissÃ¤ maissa. Maailmanlaajuisesti luonnonvarojen kÃ¤yttÃ¶ kasvaa voimakkaasti, sillÃ¤ monissa kehittyvissÃ¤ maissa talouskasvu on nopeaa. Samalla myÃ¶s tuotannon ja kulutuksen ympÃ¤ristÃ¶vaikutukset lisÃ¤Ã¤ntyvÃ¤t ja vaikeuttavat esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillintÃ¤Ã¤. Materiaalitehokkuuden parantaminen on siten myÃ¶s ilmastonmuutoksen torjumista. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:jJ,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutos ja luonnonvarojen kÃ¤yttÃ¶ kytkeytyvÃ¤t toisiinsa, sillÃ¤ valtaosa kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶istÃ¤ aiheutuu luonnonvarojen kÃ¤ytÃ¶stÃ¤. MetsÃ¤t ja muu kasvillisuus puolestaan sitovat hiiltÃ¤ ja toimivat kasvaessaan hiilinieluina. Ilmastonmuutoksen eteneminen vaikuttaa myÃ¶s luonnonvarojen saatavuuteen. Ilmasto- ja energiapolitiikka sekÃ¤ luonnonvarapolitiikka ovatkin monin tavoin kietoutuneet yhteen ja vaikuttavat toisiinsa. Energiantuotantoon tarvitaan materiaaleja, kuten polttoaineita ja laitteita, ja materiaalien tuotantoon puolestaan energiaa. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"XR4HnuogkLDKPVm8oCeZG",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomessa kulutetaan paljon luonnonvaroja ",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Luonnonvarojen kÃ¤yttÃ¶ on 1990-luvun jÃ¤lkeen kasvanut Suomessa hitaammin kuin talous, mikÃ¤ kertoo materiaalitehokkuuden paranemisesta ja talouden materiaali-intensiteetin pienenemisestÃ¤ (kuva 1). Materiaali-intensiteetillÃ¤ tarkoitetaan kansantalouden riippuvuutta luonnonvaroista. Materiaali-intensiteetin pienentyessÃ¤ saadaan vÃ¤hemmistÃ¤ luonnonvaroista tuotettua enemmÃ¤n tuotteita ja palveluita. KÃ¤ytettyjen luonnonvarojen kokonaismÃ¤Ã¤rÃ¤ on kuitenkin kestÃ¤mÃ¤tÃ¶n: on arvioitu, ettÃ¤ suomalaisten kulutustasolla luonnonvarat, joiden pitÃ¤isi riittÃ¤Ã¤ koko vuodeksi, oli vuonna 2018 kulutettu jo 11. huhtikuuta mennessÃ¤. Koko maailman tasolla tÃ¤mÃ¤ laskennallinen âylikulutuspÃ¤ivÃ¤â oli 1. elokuuta. KeskimÃ¤Ã¤rÃ¤isen luonnonvarojen kulutuksen tÃ¤ytyisi siis huomattavasti pienentyÃ¤, jotta se olisi kestÃ¤vÃ¤llÃ¤ pohjalla ",nodeType:a}

1,{data:{target:{sys:{id:"5wxcIe9a9LgVaMA57s46tj",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"1OAjfgFm99H9fmejEM3RQv",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomen kÃ¤yttÃ¤mÃ¤t materiaalimÃ¤Ã¤rÃ¤t ovat EU:n toiseksi suurimmat, yli  kaksi kertaa niin suuret kuin EU-maissa keskimÃ¤Ã¤rin ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"6E4iltQwHMANO8upebpZX7",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Osittain  tÃ¤mÃ¤ johtuu Suomen tuotantorakenteesta, jossa metsÃ¤teollisuus ja  kaivostoiminta kÃ¤yttÃ¤vÃ¤t paljon luonnonvaroja. LisÃ¤ksi  vientiteollisuudella on suuri rooli: esimerkiksi Suomen  paperiteollisuuden lopputuotteista valtaosa pÃ¤Ã¤tyy maan rajojen  ulkopuolelle. Suomessa kÃ¤ytetyn energian ja materiaalien mÃ¤Ã¤rÃ¤ lisÃ¤Ã¤vÃ¤t  myÃ¶s kylmÃ¤ ilmasto ja harva asutus. Suomessa on kuitenkin valtavasti  mahdollisuuksia parantaa materiaalitehokkuutta. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"7GWKRzFEIGe3XlhQXKKM32",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Materiaalitehokkuutta voi edistÃ¤Ã¤ julkisella sektorilla, yrityksissÃ¤ ja kotitalouksissa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"ElinkeinoelÃ¤mÃ¤ssÃ¤ ja julkisella sektorilla materiaalitehokkuuden edistÃ¤minen sÃ¤Ã¤stÃ¤Ã¤ kustannuksia ja parantaa kilpailukykyÃ¤. Julkisen sektorin ostovoima on merkittÃ¤vÃ¤, ja siksi materiaalitehokkailla julkisilla hankinnoilla voidaan ohjata myÃ¶s tuotantoa materiaalitehokkaampaan suuntaan.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"MyÃ¶s kuluttajilla on tÃ¤rkeÃ¤ rooli luotaessa kysyntÃ¤Ã¤ luomisessa materiaalitehokkaille tuotteille ja palveluille. Kuluttajat voivat tehdÃ¤ materiaalitehokkaita valintoja esimerkiksi ostamalla harkiten ja mahdollisuuksien mukaan kÃ¤ytettynÃ¤, hankkimalla pitkÃ¤ikÃ¤isiÃ¤ tuotteita ja huoltamalla niitÃ¤ oikein sekÃ¤ kÃ¤yttÃ¤mÃ¤llÃ¤ korjaus- ja huoltopalveluita. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:vO,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" Aina ei ole tarpeen ostaa tuotetta omaksi, vaan sen voi vuokrata tai lainata. MyÃ¶s omistamiaan tavaroita voi jakaa erilaisten yhteiskÃ¤yttÃ¶palveluiden avulla ja siten vÃ¤hentÃ¤Ã¤ luonnonvarojen kulutusta. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:vO,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Yritykset voivat parantaa tuotteidensa materiaalitehokkuutta esimerkiksi kÃ¤yttÃ¤mÃ¤llÃ¤ tuotteiden valmistuksessa sellaisia raaka-aineita, energialÃ¤hteitÃ¤ ja kuljetuksia, jotka kuluttavat mahdollisimman vÃ¤hÃ¤n materiaaleja ja energiaa elinkaarensa aikana (kuva 2). Tuotteiden materiaalikuormaa voidaan vÃ¤hentÃ¤Ã¤ parantamalla tuotteiden monikÃ¤yttÃ¶isyyttÃ¤, pitkÃ¤ikÃ¤isyyttÃ¤ ja huollettavuutta. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"2AANFfB90Ms59oAkAQKu5X",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" MyÃ¶s teolliset symbioosit auttavat vÃ¤hentÃ¤mÃ¤Ã¤n yritysten ilmastovaikutuksia. Teollisissa symbiooseissa yritykset hyÃ¶dyntÃ¤vÃ¤t toistensa materiaalivirtoja ja sivutuotteita, mikÃ¤ luo uutta liiketoimintaa. MyÃ¶s julkisen tai kolmannen sektorin toimijat voivat osallistua teollisiin symbiooseihin, ja niitÃ¤ voi syntyÃ¤ sekÃ¤ kaupunkeihin ettÃ¤ maaseudulle. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:jJ,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"6V1XBOMRq43O4Hostmz97o",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Rakentamisessa kuluu eniten luonnonvaroja",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Rakennustoiminta on suurin luonnonvarojen kÃ¤yttÃ¤jÃ¤ Suomessa. Muita paljon materiaaleja kuluttavia toimialoja ovat metalli- ja metsÃ¤teollisuus sekÃ¤ Ã¶ljynjalostus. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"1GCIQKxaYfKECXHkq1REcY",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" Rakentamiseen kuuluu rakennusten lisÃ¤ksi yhteiskunnan infrastruktuurin, kuten teiden, rakentamista.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Rakentamisen materiaalitehokkuutta voidaan parantaa monilla keinoilla, muun muassa suosimalla kestÃ¤viÃ¤ rakennusmateriaaleja, vÃ¤lttÃ¤mÃ¤llÃ¤ vaikeasti kierrÃ¤tettÃ¤vien materiaalien kÃ¤yttÃ¶Ã¤ sekÃ¤ehkÃ¤isemÃ¤llÃ¤ jÃ¤tteen syntyÃ¤ rakennuksen elinkaaren eri vaiheissa. MyÃ¶s kierrÃ¤ttÃ¤mÃ¤llÃ¤ syntyvÃ¤ jÃ¤te ja korvaamalla neitseellisten materiaalien kÃ¤yttÃ¶Ã¤ kierrÃ¤tetyillÃ¤ materiaaleilla voidaan lisÃ¤tÃ¤ materiaalitehokkuutta rakentamisessa. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:vP,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Materiaalitehokkuuden parantaminen nÃ¤kyy yleensÃ¤ myÃ¶s kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶issÃ¤. On laskettu, ettÃ¤ esimerkiksi elementtikerrostalon rakentamisessa materiaalien asianmukaisesta kierrÃ¤tykse

1stÃ¤ koituva sÃ¤Ã¤stÃ¶ voi vastata noin 11 prosenttia rakennuksen elinkaaren aikaisista kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶istÃ¤. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:gs,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Valtaosa rakennusjÃ¤tteestÃ¤ syntyy korjaus- ja purkurakentamisessa. Siksi niillÃ¤ on tÃ¤rkeÃ¤ rooli materiaalitehokkuuden parantamisessa. Rakennus- ja purkujÃ¤tteitÃ¤ kierrÃ¤tetÃ¤Ã¤n Suomessa vielÃ¤ melko vÃ¤hÃ¤n verrattuna moniin Euroopan maihin. KierrÃ¤tyksessÃ¤ on paljon mahdollisuuksia liiketoiminnalle, ja ala onkin lÃ¤htenyt kasvuun myÃ¶s Suomessa. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:gs,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Jotta rakennusjÃ¤tettÃ¤ kierrÃ¤tettÃ¤isiin nykyistÃ¤ merkittÃ¤vÃ¤sti enemmÃ¤n, tarvitaan kuitenkin tarkempia sÃ¤hkÃ¶isiÃ¤ tietojÃ¤rjestelmiÃ¤. EdellytyksenÃ¤ rakennusjÃ¤tteen kierrÃ¤tyksen merkittÃ¤vÃ¤lle kasvulle ovat kuitenkin nykyistÃ¤ tarkemmat sÃ¤hkÃ¶iset tietojÃ¤rjestelmÃ¤t rakennusjÃ¤tteen mÃ¤Ã¤ristÃ¤, laadusta ja syntypaikoista, jolloin kysyntÃ¤ ja tarjonta voivat kohdata reaaliaikaisesti. KÃ¤ytetyille materiaaleille tarvittaisiin myÃ¶s laatukriteerejÃ¤ ja kelpoisuusvaatimuksia. Niiden puute on merkittÃ¤vÃ¤ este kierrÃ¤tyksen lisÃ¤Ã¤ntymiselle. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:vP,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Materiaalikatselmuksilla kartoitetaan yritysten sÃ¤Ã¤stÃ¶potentiaalia",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Materiaalitehokkuuden parantamiseksi yritykset voivat hyÃ¶dyntÃ¤Ã¤ esimerkiksi Motivan tarjoamaa materiaalikatselmuspalvelua, jonka avulla tunnistetaan mahdolliset materiaalien sÃ¤Ã¤stÃ¶kohteet koko tuotantoprosessista. KustannussÃ¤Ã¤stÃ¶t voivat olla huomattavia, ja samalla ympÃ¤ristÃ¶kuormitus vÃ¤henee. Suomessa vuosina 2014â2015 toteutettujen materiaalikatselmusten vuotuinen sÃ¤Ã¤stÃ¶potentiaali oli katselmusta kohti noin miljoona euroa. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:vQ,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:cP,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Materiaalikatselmuksen tuloksena yritys saa konkreettisia ehdotuksia sÃ¤Ã¤stÃ¶jen toteuttamiseksi. Yritys voi saada monia hyÃ¶tyjÃ¤: kustannuksia sÃ¤Ã¤styy, ympÃ¤ristÃ¶kuorma vÃ¤henee, yrityksen kilpailukyky ja imago paranevat. LisÃ¤ksi yrityksen oma materiaalitehokkuuteen liittyvÃ¤ asiantuntemus kasvaa. Materiaalitehokkuuden vapaaehtoinen parantaminen auttaa myÃ¶s tÃ¤yttÃ¤mÃ¤Ã¤n tulevaisuudessa yhÃ¤ tiukemmat ympÃ¤ristÃ¶vaatimukset. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:vQ,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Materiaalitehokkuus tuo myÃ¶s kunnille sÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kuntien suurimmat materiaalivirrat syntyvÃ¤t rakentamisesta ja energiantuotannosta, joissa tarvitaan suuria mÃ¤Ã¤riÃ¤ raaka-aineita ja maa-aineksia. MerkittÃ¤viÃ¤ mÃ¤Ã¤riÃ¤ energiaa ja materiaaleja kÃ¤ytetÃ¤Ã¤n myÃ¶s erilaisissa kuntien yllÃ¤pitÃ¤missÃ¤ palveluissa, kuten kouluissa ja sairaaloissa. Usein materiaalitehokkuuden parantamisesta koituu kunnille myÃ¶s taloudellisia sÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"6c9Z8qSSwsTKsZGmFuAO0P",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Materiaalitehokkuutta voidaan kunnissa edistÃ¤Ã¤ muun muassa kestÃ¤vien hankintojen avulla sekÃ¤ sellaisella maankÃ¤yttÃ¶politiikalla, joka mahdollistaa materiaalien hyÃ¶tykÃ¤ytÃ¶n. Kunnan jÃ¤tehuoltomÃ¤Ã¤rÃ¤yksillÃ¤ ja -maksuilla voidaan kannustaa yhteisÃ¶jÃ¤ ja kuntalaisia tuottamaan mahdollisimman vÃ¤hÃ¤n jÃ¤tettÃ¤. MyÃ¶s uusiomateriaalien hyÃ¶dyntÃ¤minen rakentamisessa on tÃ¤rkeÃ¤Ã¤ kunnan materiaalitehokkuuden parantamisen kannalta. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:vR,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Verkostoitumalla kunnat voivat jakaa kokemuksia materiaalitehokkuudesta ja oppia toisiltaan. Esimerkiksi Fisu (Finnish Sustainable Communities) on kaikille kunnille avoin, edellÃ¤kÃ¤vijÃ¤kuntien verkosto, jonka tavoitteena on hiilineutraali ja jÃ¤tteetÃ¶n kunta vuoteen 2050 mennessÃ¤. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:vR,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:y,data:{},content:[{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}

1,{nodeType:n,data:{uri:vJ},content:[{nodeType:a,value:"Ilmastodieetti.fi - laskuri oman hiilijalanjÃ¤ljen pienentÃ¤miseksi. SYKEn tuottamassa palvelussa voi laskea  asumisen, liikenteen, ruuan, ja muiden tavaroiden ja palveluiden kulutuksesta syntyvÃ¤n henkilÃ¶kohtaisen hiilijalanjÃ¤ljen. ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:fd},content:[{nodeType:a,value:gq,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.motiva.fi\u002Fratkaisut\u002Fmateriaalitehokkuus\u002Fmateriaalitehokkuustesti"},content:[{nodeType:a,value:"Motiva Oy: Materiaalitehokkustesti yrityksille ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:"http:\u002F\u002Ffisu-verkosto.fi\u002Ffi-FI\u002FTietoa_Fisusta"},content:[{nodeType:a,value:"Kuntien FISU-verkosto (Finnish Sustainable Communities) ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:" https:\u002F\u002Fwww.ymparisto.fi\u002Ffi\u002Fkestava-kierto-ja-biotalous\u002Fkestava-kulutus"},content:[{nodeType:a,value:"Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskus Syke: KestÃ¤vÃ¤ kulutus - YmpÃ¤ristÃ¶hallinnon verkkopalvelu",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},perspective:[P],tags:[dQ],articleLength:[T],toc:x,modifiedDate:"2018-11-20",publisher:[O]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3jtPKb9wARMSxxPFYFiTcW",type:d,createdAt:"2021-09-23T10:02:31.768Z",updatedAt:"2022-01-03T14:09:16.737Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ep,revision:w,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g],title:"KestÃ¤vÃ¤ suunnittelu vÃ¤hentÃ¤Ã¤ tuotteiden ilmastovaikutuksia",materialType:M,slug:"kestava-suunnittelu-vahentaa-tuotteiden-ilmastovaikutuksia",parent:fe,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KestÃ¤vÃ¤ tuotesuunnittelu tarkoittaa ympÃ¤ristÃ¶nÃ¤kÃ¶kohtien ottamista mukaan olennaiseksi osaksi tuotesuunnittelua. KestÃ¤vÃ¤ssÃ¤ tuotesuunnittelussa otetaan huomioon tuotteen koko elinkaari raaka-aineista tuotantoon, kÃ¤yttÃ¶Ã¶n ja lopulta jÃ¤tteeksi. Tuotteet aiheuttavat jokaisessa elinkaaren vaiheessa ympÃ¤ristÃ¶haittoja, joiden mÃ¤Ã¤rÃ¤Ã¤n ja laatuun voidaan suunnittelulla vaikuttaa. NÃ¤in voidaan vÃ¤hentÃ¤Ã¤ myÃ¶s tuotteiden ilmastovaikutuksia.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KestÃ¤vÃ¤ssÃ¤ tuotesuunnittelussa tarkastellaan tuotteen koko elinkaarta",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KestÃ¤vÃ¤ tuotesuunnittelu on tehokas tapa vÃ¤hentÃ¤Ã¤ tuotteiden ympÃ¤ristÃ¶vaikutuksia, sillÃ¤ suunnitteluvaihe mÃ¤Ã¤rittÃ¤Ã¤ pÃ¤Ã¤osan tuotteen elinkaaren aikaisista pÃ¤Ã¤stÃ¶istÃ¤. TÃ¤mÃ¤ on tunnustettu myÃ¶s Euroopan unionin tasolla, jossa on 2000-luvulta lÃ¤htien yhÃ¤ enemmÃ¤n pyritty pienentÃ¤mÃ¤Ã¤n tuotteiden ympÃ¤ristÃ¶vaikutuksia muun muassa ekologisella tuotesuunnittelulla, ympÃ¤ristÃ¶johtamisjÃ¤rjestelmillÃ¤, ympÃ¤ristÃ¶merkinnÃ¶illÃ¤ sekÃ¤ julkisilla hankinnoilla. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"18YlY9HBTycQ48d0ICMtlG",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KestÃ¤vÃ¤n tuotesuunnittelun tavoitteita ovat materiaali- ja energiatehokkuus, kierrÃ¤tettÃ¤vyys, kÃ¤yttÃ¶iÃ¤n optimointi, korjattavuus ja ympÃ¤ristÃ¶lle haitallisten aineiden kÃ¤ytÃ¶n minimointi. Joskus nÃ¤mÃ¤ tavoitteet voivat olla ristiriidassa keskenÃ¤Ã¤n. Silloin on arvioitava, millÃ¤ on merkittÃ¤vin vaikutus ympÃ¤ristÃ¶Ã¶n. Esimerkiksi autot aiheuttavat suurimman osan ilmastovaikutuksistaan kÃ¤ytÃ¶n aikaisina pÃ¤Ã¤stÃ¶inÃ¤, joten ensisijaista on vaikuttaa ajettaessa syntyviin pÃ¤Ã¤stÃ¶ihin muun muassa suunnittelemalla vÃ¤hemmÃ¤n kuluttavia autoja. Verrattaessa yksityisen kulutuksen eri osa-alueiden elinkaarisia ympÃ¤ristÃ¶vaikutuksia, kolme ryhmÃ¤Ã¤ nousee selkeÃ¤sti esiin: asuminen, elintarvikkeet ja liikkuminen. Ne aiheuttavat eniten kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ ja siten myÃ¶s niihin kohdistuvalla tuotesuunnittelulla on suur

1immat mahdollisuudet pienentÃ¤Ã¤ ilmastovaikutuksia. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:qz,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Materiaalien merkitys rakennusten hiilijalanjÃ¤ljelle kasvaa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Rakentaminen on merkittÃ¤vÃ¤ tuotannonala niin taloudellisesti kuin aiheuttamiensa ympÃ¤ristÃ¶vaikutusten kannalta.Â  Vaikka energiatehokkuus on rakennusten ympÃ¤ristÃ¶vaikutusten kannalta merkittÃ¤vintÃ¤, myÃ¶s materiaalivalinnoilla on tÃ¤rkeÃ¤ rooli, joka kasvaa sitÃ¤ mukaa kuin rakennusten energiatehokkuus paranee.Â  Rakennusmateriaalien valmistus, rakentaminen, korjaukset sekÃ¤ purkaminen ja materiaalien kierrÃ¤tys muodostavat keskimÃ¤Ã¤rin 37 prosenttia uuden suomalaisen kerrostalon hiilijalanjÃ¤ljestÃ¤. LÃ¤hes nollaenergiarakennuksissa osuus voi olla tÃ¤tÃ¤kin suurempi. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:gs,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:"LÃ¤hes nollaenergiarakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jolla on erittÃ¤in korkea energiatehokkuus ja jonka kÃ¤yttÃ¤mÃ¤ vÃ¤hÃ¤inen energia tulee laajalti uusiutuvista lÃ¤hteistÃ¤. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"31WRGOJtN7ESkHJTutSFDF",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Rakennusten kestÃ¤vÃ¤ssÃ¤ suunnittelussa tulisi huomioida materiaalien ja rakenteiden piilovirrat, hiilijalanjÃ¤lki, kestÃ¤vyys, korjattavuus, kierrÃ¤tettÃ¤vyys ja myrkyttÃ¶myys. Oikealla rakennusmateriaalien valinnalla voidaan jopa puolittaa rakennusmateriaalien hiilijalanjÃ¤lki ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:gs,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Puun rakennuskÃ¤yttÃ¶Ã¤ halutaan merkittÃ¤vÃ¤sti lisÃ¤tÃ¤, sillÃ¤ rakennuksiin sitoutunut puu toimii hiilivarastona ja sÃ¤ilyy pitkÃ¤Ã¤n poissa ilmakehÃ¤stÃ¤. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"YPnVOWIA0RCndVfbfDIG0",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Auton ilmastovaikutukset syntyvÃ¤t pitkÃ¤lti kÃ¤ytÃ¶n aikaisista pÃ¤Ã¤stÃ¶istÃ¤",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Auton elinkaaren aikaisten ilmastovaikutusten kannalta ratkaisevinta on auton kÃ¤yttÃ¶, sillÃ¤ valtaosa auton ilmastovaikutuksista syntyy kÃ¤ytÃ¶n aikana. TÃ¤mÃ¤ vaihtelee kuitenkin suuresti riippuen siitÃ¤, saako auto kÃ¤yttÃ¶voimansa bensiinistÃ¤, dieselistÃ¤ tai sÃ¤hkÃ¶stÃ¤. MikÃ¤li sÃ¤hkÃ¶auto kulkee uusiutuvalla sÃ¤hkÃ¶llÃ¤, sen elinkaaren aikaiset ilmastopÃ¤Ã¤stÃ¶t koostuvat suurimmaksi osaksi auton valmistuksesta. KÃ¤yttÃ¶voimasta aiheutuvat pÃ¤Ã¤stÃ¶t jÃ¤Ã¤vÃ¤t tÃ¤llaisella sÃ¤hkÃ¶autolla huomattavasti alhaisemmiksi kuin polttomoottoriautolla, tai sÃ¤hkÃ¶autolla, joka kÃ¤yttÃ¤Ã¤ osittain fossiilisilla polttoaineilla tuotettua sÃ¤hkÃ¶Ã¤. Kaikkein suurimmat kÃ¤ytÃ¶n aikaiset pÃ¤Ã¤stÃ¶t syntyisivÃ¤t siinÃ¤ kuvitteellisessa tilanteessa, ettÃ¤ sÃ¤hkÃ¶auton kÃ¤yttÃ¤mÃ¤ sÃ¤hkÃ¶ olisi tuotettu kokonaan kivihiiltÃ¤ polttamalla (kuva 1). ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:vS,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"1Bxdi0p1BQvGnT3Qz7WlwF",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Autojen hiilidioksidipÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ sÃ¤Ã¤dellÃ¤Ã¤n EU:n asetuksilla, jotka asettavat henkilÃ¶autoille asteittain tiukkenevat pÃ¤Ã¤stÃ¶rajat. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"2x8jQdICpL9qCIB3JEOGKT",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:R,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"6HPszfbAYyMPsj9zNtQvjl",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" MyÃ¶s autojen kierrÃ¤tystÃ¤ sÃ¤Ã¤televÃ¤ romuajoneuvodirektiivi ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"6WTeynIpRmX5Y6NCL85bCO",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" on vÃ¤hentÃ¤nyt autojen elinkaaren aikaisia pÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤. Sen ansiosta romuajoneuvoista saadaan talteen lÃ¤hes kaikki materiaali, ja siitÃ¤ valtaosa pystytÃ¤Ã¤n kierrÃ¤ttÃ¤mÃ¤Ã¤n tai kÃ¤yttÃ¤mÃ¤Ã¤n uudelleen.Â ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"SÃ¤hkÃ¶autojen yleistyminen tuo uusia haasteita kierrÃ¤tysjÃ¤rjestelmille. SÃ¤hkÃ¶autojen akkujen valmistuksessa tarvitaan useita metalleja ja muita raaka-aineita, joista osa on maailmassa harvinaisia ja joiden louhinta aiheuttaa ympÃ¤ristÃ¶-

1ja terveysriskejÃ¤ tuottajamaissa. NykyistÃ¤ huomattavasti suurempi osa akuissa kÃ¤ytetyistÃ¤ metalleista pitÃ¤isi saada talteen ja kierrÃ¤ttÃ¤Ã¤, jotta sÃ¤hkÃ¶autojen elinkaaren aikaisia ympÃ¤ristÃ¶vaikutuksia voitaisiin vÃ¤hentÃ¤Ã¤. TÃ¤mÃ¤nhetkiset raaka-aineiden hinnat ovat kuitenkin vielÃ¤ liian alhaisia, jotta ne tarjoaisivat riittÃ¤vÃ¤n kannustimen kierrÃ¤tykselle. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:vS,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ekosuunnitteludirektiivi ohjaa energiaa kÃ¤yttÃ¤vien tuotteiden suunnittelua",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vuonna 2009 voimaan tulleen ekosuunnitteludirektiivin (2009\u002F125\u002FEU) tavoitteena on vÃ¤hentÃ¤Ã¤ tuotteiden ympÃ¤ristÃ¶vaikutuksia ja erityisesti parantaa niiden energiatehokkuutta. Muiden puitedirektiivien tapaan ekosuunnitteludirektiivi antaa yleiset suuntaviivat tuotteiden suunnittelulle ja ympÃ¤ristÃ¶vaatimuksille. TÃ¤ytÃ¤ntÃ¶Ã¶npanoa varten annetaan tuoteryhmÃ¤kohtaisia asetuksia. NiitÃ¤ laaditaan sellaisille energiaa kÃ¤yttÃ¤ville tuotteille, joita myydÃ¤Ã¤n EU-alueella suuria mÃ¤Ã¤riÃ¤ (yli 200 000 kpl), joilla on merkittÃ¤viÃ¤ ympÃ¤ristÃ¶vaikutuksia ja joiden ympÃ¤ristÃ¶vaikutuksia on mahdollista pienentÃ¤Ã¤ kohtuullisilla kustannuksilla. Direktiivin tavoitteena on elinkaariajattelun sisÃ¤llyttÃ¤minen tuotteiden suunnitteluun. TuoteryhmÃ¤kohtaisissa asetuksissa voidaan asettaa vaatimuksia paitsi energiatehokkuudelle, myÃ¶s muihin ympÃ¤ristÃ¶vaikutuksiin liittyen. MikÃ¤li tuote ei tÃ¤ytÃ¤ ekosuunnitteluvaatimuksia, sitÃ¤ ei voi tuoda markkinoille EU:n alueella. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"1P1xYUzpB9O35uATcIe93v",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:R,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"3B06SXF5xgj7rBc3Eak0f",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fhdl.handle.net\u002F10138\u002F329066"},content:[{data:{},marks:[],value:"Horn, S., Salo, H., & Nissinen, A. 2021. Ekodesign - tiekartta julkishallinnolle ja yrityksille. Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskuksen raportteja 17\u002F2021. ",nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fekosuunnittelu.info\u002F"},content:[{data:{},marks:[],value:"Ekosuunnittelu.info â Tietoa tuotteiden ekosuunnittelu- ja energiamerkintÃ¤vaatimuksista",nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.syke.fi\u002Ffi-FI\u002FAjankohtaista\u002FRatkaisujablogi\u002FJohanna_Suikkanen_Mista_tietaa_onko_tuot(44485)"},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskuksen Ratkaisuja-blogi: MistÃ¤ tietÃ¤Ã¤ onko tuote ympÃ¤ristÃ¶ystÃ¤vÃ¤llinen? ",nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},perspective:[P],tags:[dQ,dU,dn,gb],articleLength:[T],toc:x,modifiedDate:"2018-11-02",publisher:[O]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6MOxvqzxHJjYh0amymO4Qv",type:d,createdAt:"2021-10-05T07:07:07.446Z",updatedAt:"2022-09-07T12:22:09.940Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:190,revision:S,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g],title:"Kiertotaloudella vÃ¤hennetÃ¤Ã¤n jÃ¤tteen syntyÃ¤ ja kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤",materialType:M,slug:"kiertotaloudella-vahennetaan-jatteen-syntya-ja-kasvihuonekaasupaastoja",parent:fe,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kiertotaloudessa tuotteet ja materiaalit pysyvÃ¤t kierrossa pitkÃ¤Ã¤n ja niit

1Ã¤ hyÃ¶dynnetÃ¤Ã¤n mahdollisimman tehokkaasti. Suomessa jÃ¤tettÃ¤ syntyy paljon asukasta kohti, vaikka jÃ¤tteen kierrÃ¤tysasteet ovat nousseet. Kiertotalouteen siirtyminen on keino vÃ¤hentÃ¤Ã¤ luonnonvarojen kÃ¤yttÃ¶Ã¤ ja ehkÃ¤istÃ¤ jÃ¤tteen syntyÃ¤, mikÃ¤ vÃ¤hentÃ¤Ã¤ luonnonvarojen kÃ¤ytÃ¶stÃ¤ syntyviÃ¤ kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤. ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomessa syntyy paljon jÃ¤tettÃ¤ asukasta kohti Â ",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomessa syntyisyntyy vuosittain noin 74 yli 100 miljoonaa tonnia jÃ¤tettÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"5LyBaUcWlYnAGeHqAXtYBt",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". MÃ¤Ã¤rÃ¤ on EU-maiden suurimpia ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"4GwJcMWs6YyM28aP7eIOLz",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". TÃ¤stÃ¤ valtaosa, noin 75 prosenttia, on kaivostoiminnasta ja louhinnasta perÃ¤isin olevaa mineraalijÃ¤tettÃ¤. Toiseksi eniten jÃ¤tettÃ¤ syntyy rakentamisessa (kuva 1). YhdyskuntajÃ¤tteen osuus kaikesta syntyvÃ¤stÃ¤ jÃ¤tteestÃ¤ on pieni, alle kolme prosenttia, mutta se on yksittÃ¤isen kansalaisen kannalta nÃ¤kyvin jÃ¤tteen muoto. YhdyskuntajÃ¤tteellÃ¤ tarkoitetaan asumisessa syntyviÃ¤ jÃ¤tteitÃ¤ ja niihin rinnastettavia kaupan, teollisuuden ja palveluiden jÃ¤tteitÃ¤. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:jK,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" Noin kaksi kolmasosaa yhdyskuntajÃ¤tteestÃ¤ syntyy kotitalouksissa ja noin kolmasosa hallinto-, palvelu- ja elinkeinotoiminnassa. Asukasta kohti laskettuna yhdyskuntajÃ¤tettÃ¤ syntyy Suomessa lÃ¤hes 600 kg vuodessa. YhdyskuntajÃ¤tteen mÃ¤Ã¤rÃ¤ on ollut kasvussa viime vuosina. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:jK,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"1ByAAdC0nyszhbhTnZUmGo",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomessa syntyvÃ¤stÃ¤ jÃ¤tteestÃ¤ noin 90 % on kaivostoiminnassa ja -rakentamisessa syntyvÃ¤Ã¤ mineraalijÃ¤tettÃ¤ ja maamassoja. TÃ¤mÃ¤ jÃ¤te kÃ¤sitellÃ¤Ã¤n pÃ¤Ã¤asiassa lÃ¤jittÃ¤mÃ¤llÃ¤ se kaivosalueille tai kaatopaikoille. Siksi loppusijoittamisen osuus kaikesta jÃ¤tteenkÃ¤sittelystÃ¤ on Suomessa suuri, yli 80 %. Loput syntyvÃ¤t jÃ¤tteet hyÃ¶dynnetÃ¤Ã¤n pÃ¤Ã¤asiassa materiaalina tai energiana. JÃ¤tteiden kokonaismÃ¤Ã¤rÃ¤ on pysynyt suurin piirtein samalla tasolla viime vuosina. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"2rsU23hUydZj8j3hrVoCnP",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:R,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"JÃ¤tteiden kÃ¤sittelystÃ¤ aiheutuvat kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶t ovat vÃ¤hentyneet",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"JÃ¤tesektorin osuus Suomen kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶istÃ¤ on noin 3,5 prosenttia. JÃ¤tesektorin pÃ¤Ã¤stÃ¶t ovat laskeneet yli 60 prosenttia vuodesta 1990. MerkittÃ¤vÃ¤ vaikutus vÃ¤henemiseen on ollut sillÃ¤, ettÃ¤ biohajoavan jÃ¤tteen sijoittamista kaatopaikalle on rajoitettu ja vuodesta 2016 alkaen sijoittaminen on kielletty. MyÃ¶s kaatopaikoilta ilmaan pÃ¤Ã¤sevÃ¤n metaanin talteenottoa on lisÃ¤tty. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"nfsCGeRs26nwNm5CwfQLl",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Biohajoavan jÃ¤tteen kaatopaikkasijoituskiellon seurauksena yhdyskuntajÃ¤tteen sijoittaminen kaatopaikalle on lÃ¤hes loppunut (kuva 2). YhdyskuntajÃ¤tteen hyÃ¶dyntÃ¤minen materiaalina ja energiana on puolestaan lisÃ¤Ã¤ntynyt. Yli puolet yhdyskuntajÃ¤tteestÃ¤ hyÃ¶dynnetÃ¤Ã¤n nykyÃ¤Ã¤n energiana ja reilut 40 prosenttia kierrÃ¤tetÃ¤Ã¤n materiaalina. MÃ¤Ã¤rÃ¤llisesti eniten jÃ¤tejakeista kerÃ¤tÃ¤Ã¤n paperia, kartonkia ja biojÃ¤tettÃ¤. MyÃ¶s muita jÃ¤tejakeita kuten lasia, metallia ja muovia kerÃ¤tÃ¤Ã¤n erillisissÃ¤, kiinteistÃ¶jen yhteydessÃ¤ olevissa tai alueellisissa kerÃ¤yspisteissÃ¤. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"5xgrJtDoTBSB4RP4USlxuG",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:R,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"1eWrNHkovOqziCkjZkfRzM",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"EU:n tavoitteena on, ettÃ¤ jÃ¤senmaissa yhdyskuntajÃ¤tteestÃ¤ hyÃ¶dynnettÃ¤isiin materiaalina 55 prosenttia vuoteen 2025 mennessÃ¤ ja 65 prosenttia vuoteen 2035 mennessÃ¤. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:jK,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kiertotalous pienentÃ¤Ã¤ materiaalien kÃ¤ytÃ¶n ilmastovaikutuksia ",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kiertotaloudella tarkoitetaan talouden toimintatapoja, joilla materiaaleja hyÃ¶dynnetÃ¤Ã¤n tehokkaasti ja kestÃ¤vÃ¤sti, niin ettÃ¤ ne pysyvÃ¤t kierrossa mahdollisimman pitkÃ¤Ã¤n. Esimerkiksi tuotteiden yhteiskÃ¤yttÃ¶ ja tuotteet palveluna, tuotteiden korjaus, huolto

1ja pÃ¤ivitys sekÃ¤ kÃ¤ytetyn tuotteen tai osan myynti ovat olennainen osa kiertotaloutta. (Kuva 3) TÃ¤llÃ¶in luonnonvaroja kuluu vÃ¤hemmÃ¤n, hiilidioksidipÃ¤Ã¤stÃ¶t pienenevÃ¤t ja jÃ¤tettÃ¤ syntyy vÃ¤hemmÃ¤n. Kiertotalous onkin raaka-aineiden kierrÃ¤tystÃ¤ huomattavasti laajempi kÃ¤site. ",nodeType:a},{data:{target:dT},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" \r",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"NykyisellÃ¤ kehityksellÃ¤ luonnonvarojen kuten fossiilisten polttoaineiden, biomassan, metallien ja mineraalien kÃ¤ytÃ¶n ennustetaan globaalilla tasolla yli kaksinkertaistuvan vuoteen 2060 mennessÃ¤, mikÃ¤ merkitsisi kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jen huomattavaa kasvua. Kiertotalousratkaisuiden kÃ¤yttÃ¶ muutamien avainmateriaalien kuten alumiinin, terÃ¤ksen, sementin, muovin tuotannossa voi puolestaan vÃ¤hentÃ¤Ã¤ maailman hiilidioksidipÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ arviolta 40 prosenttia vuoteen 2050 mennessÃ¤. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"5Ic5jqzekNTNfvs2XyiFSC",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"6kYstM2ABidjACjqNI9PWs",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KierrÃ¤tystuotteiden ja -materiaalien kysyntÃ¤Ã¤ voidaan lisÃ¤tÃ¤",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Jotta kierrÃ¤tetyt tuotteet ja materiaalit aidosti korvaisivat neitseellisistÃ¤ raaka-aineista tehtyjÃ¤ tuotteita, niille tulee olla kysyntÃ¤Ã¤. Kuluttajien luottamus kierrÃ¤tystuotteiden laatuun on kysynnÃ¤n kannalta tÃ¤rkeÃ¤Ã¤. Uudistettavassa jÃ¤telaissa tarkennetaankin pelisÃ¤Ã¤ntÃ¶jÃ¤ sille, milloin materiaali lakkaa olemasta jÃ¤te. TÃ¤mÃ¤ tuo uusia mahdollisuuksia jÃ¤teperÃ¤isten materiaalien kÃ¤ytÃ¶lle tuotanto- ja kulutushyÃ¶dykkeinÃ¤, jolloin tarve ottaa kÃ¤yttÃ¶Ã¶n neitseellisiÃ¤ raaka-aineita vÃ¤henee. Materiaalien uusiokÃ¤yttÃ¶ pienentÃ¤Ã¤ ilmasto- ja muita ympÃ¤ristÃ¶vaikutuksia. ",nodeType:a},{data:{target:dT},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" LainsÃ¤Ã¤dÃ¤nnÃ¶llÃ¤ on esimerkiksi helpotettu sellaisen jÃ¤tebetonimurskeen kÃ¤yttÃ¶Ã¤, joka tÃ¤yttÃ¤Ã¤ haitta-aineille asetetut raja-arvot sekÃ¤ raaka-aineen laadunvalvontavelvoitteet. TÃ¤llÃ¤ edistetÃ¤Ã¤n betonijÃ¤tteen jalostamista ja luodaan mahdollisuuksia uusiobetonin markkinoille. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"3sQS23Xg90RNQrfJkoM4vs",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:R,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"JÃ¤tealan digitalisaatio helpottaa osaltaan jÃ¤tteiden hyÃ¶dyntÃ¤mistÃ¤. Esimerkki digitaalisesta jÃ¤tteiden ja sivuvirtojen tietoalustasta on Motiva Oy:n yllÃ¤pitÃ¤mÃ¤ Materiaalitori, jossa yritykset ja organisaatiot voivat maksutta ilmoittaa tuottamistaan tai tarvitsemistaan jÃ¤temateriaaleista ja sivuvirroista. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"2h7hfjW9pGzfE6dX9O5ltX",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fhelda.helsinki.fi\u002Fbitstream\u002Fhandle\u002F10138\u002F305604\u002FSYKEPolicyBrief_Kiertotalous_FI_20190930_screen.pdf?sequence=1&isAllowed=y"},content:[{data:{},marks:[],value:"Berg, A., Antikainen, R., Kauppi, S., Kautto, P., Myllymaa, T., Ruokamo, E., Salo, H. & Savolainen, H. 2019. Kiertotalous mahdollistaa luonnonvarojen kulutuksen merkittÃ¤vÃ¤n vÃ¤hentÃ¤misen. SYKE Policy brief 30.9.2019. ",nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:fd},content:[{data:{},marks:[],value:gq,nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.materiaalitkiertoon.fi\u002Ffi-FI\u002FSeuranta\u002FKotitalousjatteet"},content:[{data:{},marks:[],value:"KotitalousjÃ¤tteen mÃ¤Ã¤rÃ¤ ja biojÃ¤tteen kerÃ¤ys. CIRCWASTE-hanke.",nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}

1,{data:{uri:"https:\u002F\u002Fissuu.com\u002Fsuomenymparistokeskus\u002Fdocs\u002Fvaltsu-4.3-d"},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomen jÃ¤tealan kehitys lukuina. Valtakunnallisen jÃ¤tesuunnitelman seuranta. CIRCWASTE-hanke.",nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fkestavyysloikka.ymparisto.fi\u002Fluokka\u002Fkiertotalousloikka\u002F"},content:[{data:{},marks:[],value:"Kiertotalousloikka â kiertotalousratkaisujen tietopankki",nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fmuovitiekartta.fi\u002F"},content:[{data:{},marks:[],value:"Muovitiekartta Suomelle. VÃ¤hennÃ¤ ja vÃ¤ltÃ¤, kierrÃ¤tÃ¤ ja korvaa â Muovitiekartta 2.0.",nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.syke.fi\u002Ffi-FI\u002FTutkimus__kehittaminen\u002FKiertotalous\u002FKuvat_ja_infograafit\u002FKiertotalouden_kehat_ja_esimerkkeja_ohja(59376)"},content:[{data:{},marks:[],value:"Kiertotalouden kehÃ¤t ja esimerkkejÃ¤ ohjauskeinoista (infograafi) ",nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fym.fi\u002Fjatteet\u002Fjatelaki"},content:[{data:{},marks:[],value:"YmpÃ¤ristÃ¶ministeriÃ¶: JÃ¤telaki ja asetukset â mikÃ¤ muuttui, miten toimin? ",nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},perspective:[P],tags:[dQ,eZ,{sys:{type:b,linkType:d,id:"1MwJuhjgyOZxdJH1ATmtIQ"}}],articleLength:[T],toc:x,modifiedDate:"2022-09-07",publisher:[O]}},vT],teaserType:K,displayTitle:x}}],perspective:[P],tags:[dQ,bR]};ff.metadata={tags:[],concepts:[]};ff.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3F0rsUXH07A0HpIK5TdvXg",type:d,createdAt:"2022-05-23T11:29:38.916Z",updatedAt:"2023-05-11T07:42:19.818Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aV,revision:w,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};ff.fields={abbreviation:"LII21",body:"Liikenne- ja viestintÃ¤ministeriÃ¶. 2021. Fossiilittoman liikenteen tiekartta. Valtioneuvoston periaatepÃ¤Ã¤tÃ¶s kotimaan liikenteen kasvihuonepÃ¤Ã¤stÃ¶jen vÃ¤hentÃ¤misestÃ¤. Liikenne- ja viestintÃ¤ministeriÃ¶n julkaisuja 2021:15. Liikenne- ja viestintÃ¤ministeriÃ¶. 54 s. ",link:" http:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:ISBN:978-952-243-588-0"};fi.metadata={tags:[],concepts:[]};fi.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2gpObkJbGGn5TVWdUbMHuQ",type:d,createdAt:zZ,updatedAt:zZ,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:z,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};fi.fields={abbreviation:"MUN25",body:"Munck af RosenschÃ¶ld, J., Ulvi, T. & Komokallio, R. 2025. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen tilanne Suomen kunnissa vuonna 2025. Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskuksen raportteja 38\u002F2025, Helsinki. 110 s.",link:"http:\u002F\u002Fhdl.handle.net\u002F10138\u002F603053"};fl.metadata={tags:[],concepts:[]};fl.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2Q2a4QZGnggLYhIybawNFE",type:d,createdAt:AY,updatedAt:AY,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:I}},locale:g};fl.fields={title:"Ekosysteemipalvelut",slug:"ekosysteemipalvelut"};fn.metadata={tags:[],concepts:[]};fn.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6aRrDyIDC6GZB26U757J06",type:d,createdAt:"2021-07-19T10:17:32.473Z",updatedAt:"2022-12-09T09:11:20.328Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:92,revision:S,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g};fn.fields={publishedLanguages:[g,Q,ac],title:"Vesien hallinnassa kÃ¤ytetÃ¤Ã¤n riskinarvioinnin apuna mitoitussadetietoja",materialType:M,slug:"vesien-hallinnassa-kaytetaan-riskinarvioinnin-apuna-mitoitussadetietoja",parent:cH,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{}

1,marks:[],value:"PitkÃ¤ikÃ¤isten rakenteiden ja toimintojen suunnittelun apuna kÃ¤ytetÃ¤Ã¤n yleisesti sadehavainnoista laskettuja mitoitussateita. Mitoitussateen avulla voidaan laskea vesimÃ¤Ã¤rÃ¤, joka esimerkiksi hulevesijÃ¤rjestelmÃ¤n on johdettava, tai virtaama, joka padon tulee kestÃ¤Ã¤. Oikein mitoittamalla varaudutaan ilmastonmuutoksen myÃ¶tÃ¤ lisÃ¤Ã¤ntyviin sateisiin.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutos voimistaa rankkasateita ja lisÃ¤Ã¤ tulvia",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"SademÃ¤Ã¤rien arvioidaan kasvavan Suomessa ilmastonmuutoksen myÃ¶tÃ¤: vuoteen 2040 mennessÃ¤ noin 7â8 prosenttia ja vuosisadan lopulle tultaessa noin 12â20 prosenttia vuosien 1971â2000 keskiarvoon verrattuna. SademÃ¤Ã¤rÃ¤t kasvavat ja voimistuvat kaikkina vuodenaikoina, mutta suhteellisesti eniten talvella. ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6JjcI73xzfGtYSoIEzLpcX",type:d,createdAt:Ci,updatedAt:Ci,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:Cj,body:Ck,link:Cl}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" MyÃ¶s rankkasateiden arvioidaan voimistuvan ",nodeType:a},{data:{target:bq},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:", ja rankimmat sateet esiintyvÃ¤t edelleen kesÃ¤llÃ¤ ja alkusyksystÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:cw},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". KesÃ¤llÃ¤ kovimmat rankkasateet voivat voimistua 10â25 prosenttia ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"79ZaYjkXDOLDitqPyPfatB",type:d,createdAt:Cp,updatedAt:Cp,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:Cq,body:Cr,link:"https:\u002F\u002Fhelda.helsinki.fi\u002Fhandle\u002F10138\u002F27589"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5V8SqXTK0Qir7WPgVAYGMf",type:d,createdAt:Cs,updatedAt:Cs,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"LEH13",body:"Lehtonen, I., Ruosteenoja, K. & JylhÃ¤, K. 2013. Projected changes in European extreme precipitation indices on the basis of global and regional climate model ensembles. International Journal of Climatology, Volume 34, Issue 4: 1208â1222.",link:Ct}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Rankkasateiden muutosten arviointiin liittyy kuitenkin suurta epÃ¤varmuutta. Runsaat sateet voivat aiheuttaa maaperÃ¤n kostumista, voimakkaita virtaamia ja tulvimista.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tulvien arvioidaan yleistyvÃ¤n Suomessa ilmastonmuutoksen seurauksena ",nodeType:a},{data:{target:hQ},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:Cu},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Tulvimista aiheuttavat runsaiden sateiden lisÃ¤ksi lumen sulaminen, virtaaviin vesiin muodostuva jÃ¤Ã¤hyyde tai jÃ¤iden patoutuminen, meriveden pinnan nousu tai nÃ¤iden ilmiÃ¶iden yhdistelmÃ¤t. Tulvat voivat heikentÃ¤Ã¤ maaperÃ¤n kantavuutta sekÃ¤ aiheuttaa vahinkoja tai haittaa viljelyksille, rakennuksille, teille ja muille rakenteille sekÃ¤ terveydelle. Esimerkiksi jos viemÃ¤rit ja tulvareitit eivÃ¤t pysty johtamaan vesiÃ¤ riittÃ¤vÃ¤n nopeasti pois, kesÃ¤llÃ¤ voimistuvat rankkasateet lisÃ¤Ã¤vÃ¤t hulevesi- eli kaupunkitulvia ",nodeType:a},{data:{target:hQ},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:Cu},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vesien hallintajÃ¤rjestelmien mitoitusta varten tarvitaan tietoa riskeistÃ¤",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Hulevesien ja tulvien hallintajÃ¤rjestelmÃ¤t, kuten esimerkiksi sadevesiviemÃ¤riputket ja padot, rakennetaan ja mitoitetaan kestÃ¤mÃ¤Ã¤n vuosikymmeniÃ¤. Siksi niitÃ¤ suunniteltaessa tulisi ottaa huomioon myÃ¶s tulevaisuuden tulva- ja ilmastoriskit. NÃ¤in sopeudutaan eli varaudutaan ennakolta ilmastonmuutoksen vaikutuksiin.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suunnitteluprosessissa riskit tunnistetaan, analysoidaan ja niiden suuruus arvioidaan ottamalla huomioon kunkin tapahtuman todennÃ¤kÃ¶isyys ja vaikutukset ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7tXmADNHkx2Uw0ENrvRCTM",type:d,createdAt:Cw,updatedAt:Cw,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"MOL12",body:"Molarius, R., Halonen, M. & Perrels, A. 2012. Ilmastoriskien ja hallinnan menetelmÃ¤t. Julkaisussa: Ruuhela, R. (toim.) 2012. Miten vÃ¤istÃ¤mÃ¤ttÃ¶mÃ¤Ã¤n ilmastonmuutokseen voidaan varautua? - yhteenveto suomalaisesta sopeutumistutkimuksesta eri toimialoilla. Maa- ja metsÃ¤talousministeriÃ¶, Helsinki. MMM:n julkaisuja 6\u002F2011: 135â144.",link:hW}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Sen jÃ¤lkeen pÃ¤Ã¤tÃ¶ksentekijÃ¤t pÃ¤Ã¤ttÃ¤vÃ¤t, kuinka suuri tai pieni riski voidaan ottaa ja mitkÃ¤ ovat riskin hallinnan ja toisaalta mahdollisten vahinkojen kustannukset.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{}

1,marks:[],value:"Mitoitussateella varaudutaan tietynsuuruiseen riskiin",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Esimerkiksi hulevesiÃ¤ johtavien jÃ¤rjestelmien ja patojen rakenteiden mitoituksen suunnittelussa kÃ¤ytetÃ¤Ã¤n apuna niin sanottua mitoitussadetta. Mitoitussateet kertovat sademÃ¤Ã¤rien todennÃ¤kÃ¶isyyksistÃ¤, ja niiden avulla varaudutaan tietyn suuruiseen riskiin. Mitoitussadetta suurempi sade aiheuttaa mitoitettavassa jÃ¤rjestelmÃ¤ssÃ¤ tulvimista. ",nodeType:a},{data:{target:cw},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" AlueidenkÃ¤yttÃ¶suunnitelmissa tÃ¤ytyy erikseen ottaa huomioon se, minne ja miten tulvavedet ohjataan.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Mitoitussade mÃ¤Ã¤ritetÃ¤Ã¤n valuma-alueen, mitoitussateen keston, todennÃ¤kÃ¶isyyden (toistuvuusajan) ja sateen voimakkuuden (intensiteetin) sekÃ¤ sademÃ¤Ã¤rÃ¤n avulla (taulukko 1) ",nodeType:a},{data:{target:cw},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Toistuvuusaika ei kirjaimellisesti kuvaa tietyn ilmiÃ¶n toistumisen aikavÃ¤liÃ¤ vaan sen todennÃ¤kÃ¶isyyttÃ¤. Jos tietty sademÃ¤Ã¤rÃ¤ toistuu keskimÃ¤Ã¤rin kerran 50 vuodessa, sen esiintymisen todennÃ¤kÃ¶isyys on 1\u002F50 eli 2 prosenttia. TÃ¤mÃ¤ tarkoittaa sitÃ¤, ettÃ¤ vaikka ilmiÃ¶ tapahtuisi tÃ¤nÃ¤ vuonna, myÃ¶s ensi vuonna se voi tapahtua uudelleen 2 prosentin todennÃ¤kÃ¶isyydellÃ¤. Kaikkein rankimpia sateita mitataan harvoin. TÃ¤mÃ¤n vuoksi mitoitussateen epÃ¤tarkkuus on sitÃ¤ suurempi, mitÃ¤ harvinaisemmasta sateesta on kyse.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"17hx83JGVG9v9XRw5KaYRb",type:d,createdAt:"2021-04-23T12:54:32.394Z",updatedAt:"2021-10-01T09:27:55.538Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:tk,revision:aj,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:bF}},locale:g},fields:{title:"Mitoitussateisiin ja tulvariskien hallintaan liittyviÃ¤ termejÃ¤ - taulukkosisÃ¤ltÃ¶.",body:"\u003Ctable style=\"border-collapse: collapse; width: 100%; height: 435.16px;\" border=\"1\" width=\"100%\" cellspacing=\"0\" cellpadding=\"0\"\u003E\n\u003Ctbody\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 99.9356%;\" colspan=\"2\"\u003E\u003Cstrong\u003ETaulukko 1.\u003C\u002Fstrong\u003E Mitoitussateisiin ja tulvariskien hallintaan liittyvi&auml; termej&auml;. Laadittu Hulevesioppaan m&auml;&auml;ritelmiin perustuen \u003Ca class=\"mce-nbsp-wrap\" contenteditable=\"false\" href=\"#1uDZQQGxVYfmjbVS16E2f2\" data-ctf-id=\"1uDZQQGxVYfmjbVS16E2f2\"\u003ESUO12\u003C\u002Fa\u003E.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 21px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px; width: 25.4379%;\"\u003E\u003Cstrong\u003ETermi\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px; width: 74.4977%;\"\u003E\u003Cstrong\u003ESelite\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 25.4379%;\"\u003EHulevesi\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 74.4977%;\"\u003EMaan pinnalta, rakennuksen katolta tai muilta vastaavilta pinnoilta pois johdettava sade- tai sulamisvesi\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 87px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 87px; width: 25.4379%;\" height=\"20\"\u003EMitoitussade\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 87px; width: 74.4977%;\"\u003EMitoitussade m&auml;&auml;ritet&auml;&auml;n valuma-alueen, mitoitussateen keston, todenn&auml;k&ouml;isyyden (toistumisajan) ja sateen intensiteetin sek&auml; sadem&auml;&auml;r&auml;n avulla. Mitoitussadetta suurempi sade aiheuttaa mitoitettavassa j&auml;rjestelm&auml;ss&auml; tulvimista.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 43px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 43px; width: 25.4379%;\" height=\"20\"\u003ESateen intensiteetti (voimakkuus\u002Frankkuus)\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 43px; width: 74.4977%;\"\u003ETietyn aikav&auml;lin (esimerkiksi 10 minuutin) keskim&auml;&auml;r&auml;inen sadem&auml;&auml;r&auml;\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 43px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 43px; width: 25.4379%;\" height=\"20\"\u003ESuhteellinen frekvenssi\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 43px;

1 width: 74.4977%;\"\u003ESuhteellisessa frekvenssijakaumassa muuttujan luokkiin tulevat tapaukset suhteutetaan tapausten kokonaism&auml;&auml;r&auml;&auml;n.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 65px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 65px; width: 25.4379%;\" height=\"20\"\u003EToistumisaika (toistuvuus)\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 65px; width: 74.4977%;\"\u003EAikav&auml;li jonka aikana tietty ilmi&ouml; keskim&auml;&auml;rin toistuu. Toistuvuuden arviointi perustuu pitk&auml;n aikav&auml;lin havaintoihin ja niist&auml; johdettuihin tilastollisiin todenn&auml;k&ouml;isyyksiin\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 0px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 66.4961px; width: 25.4379%;\" rowspan=\"2\" height=\"20\"\u003ETodenn&auml;k&ouml;isyys (=tilastollinen todenn&auml;k&ouml;isyys)\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 66.4961px; width: 74.4977%;\" rowspan=\"2\"\u003ETilastollinen todenn&auml;k&ouml;isyys on luku, jota suhteellinen frekvenssi l&auml;hestyy. Esimerkiksi sadem&auml;&auml;r&auml;n osalta suhteellinen frekvenssi lasketaan pitk&auml;n aikav&auml;lin havaintojen perusteella.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 66.4961px;\"\u003E\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 65px; background-color: #f2f2f2;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 65px; width: 25.4379%;\" height=\"20\"\u003ETulvariski\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 65px; width: 74.4977%;\"\u003ETulvan todenn&auml;k&ouml;isyyden ja tulvasta mahdollisesti aiheutuvien vahinkojen yhdistelm&auml; (riski = tulvan todenn&auml;k&ouml;isyys x mahdollinen vahinko)\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003C\u002Ftbody\u003E\n\u003C\u002Ftable\u003E",origin:"\u002Ffi\u002Filmastonmuutos\u002Fsopeutuminen\u002F-\u002Fartikkeli\u002Fdbd3af29-7473-4ca2-b22b-f5e87b0c7961\u002Fvesien-hallinnassa-kaytetaan-riskinarvioinnin-apuna-mitoitussadetietoja.html#1"}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutoksen seurauksena sÃ¤Ã¤- ja ilmastoilmiÃ¶iden toistuvuusajat ja todennÃ¤kÃ¶isyydet voivat muuttua nopeastikin ",nodeType:a},{data:{target:Cx},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:", ja sen vuoksi vain havaintoihin perustuvat todennÃ¤kÃ¶isyydet ovat aina jo hieman vanhentuneita. Varsinkin vuosikymmenien pÃ¤Ã¤hÃ¤n ulottuvassa suunnittelussa tulisi ottaa huomioon ilmastonmuutoksen vaikutukset ilmiÃ¶iden todennÃ¤kÃ¶isyyteen. KÃ¤ytÃ¤nnÃ¶n vesitaloudellisissa mitoituksissa ja niitÃ¤ koskevissa ohjeissa tulisi nykyistÃ¤ enemmÃ¤n ottaa huomioon tarkoitukseen sopivat mitoitussateet ja niissÃ¤ tapahtuvat muutokset.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Mitoitussateet perustuvat sademittareilla tai sÃ¤Ã¤tutkilla tehtyihin havaintoihin ",nodeType:a},{data:{target:Cz},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Sademittausverkosto on erityisesti aiempina vuosikymmeninÃ¤ ollut Lapissa harvempi kuin muualla Suomessa. Mitoitussateiden arvoihin liittyy siis pohjoisimmassa Suomessa suurempi epÃ¤tarkkuus kuin muualla.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Hulevesien hallintajÃ¤rjestelmÃ¤t suunnitellaan lyhytkestoisten mitoitussateiden mukaan",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lyhytkestoisen eli alle tunnin mittaisen mitoitussateen avulla voidaan mÃ¤Ã¤rittÃ¤Ã¤ huleveden mÃ¤Ã¤rÃ¤, jonka vÃ¤littÃ¶mÃ¤ksi johtamiseksi asuinalueen viemÃ¤rijÃ¤rjestelmÃ¤, rakennuksen katon vedenpoistojÃ¤rjestelmÃ¤ tai siltarumpu mitoitetaan. Esimerkiksi hulevesiviemÃ¤reitÃ¤ ei kuitenkaan mitoiteta kaikkein rankimpien sateiden mukaan, vaan ajoittainen tulviminen sallitaan. ViemÃ¤rien mitoittaminen on siis viemÃ¤rin koon kasvaessa kohoavien rakennuskustannusten ja viemÃ¤rin tulvimisesta aiheutuvien vahinkojen kompromissi ",nodeType:a},{data:{target:cw},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"HulevesiviemÃ¤rin mitoitusta varten tarvitaan tieto siitÃ¤, mikÃ¤ on sateen intensiteetti valitulla todennÃ¤kÃ¶isyydellÃ¤ (tai toistuvuusajalla) ja sateen kestolla. Usein todennÃ¤kÃ¶isyys tai toistuvuusaika valitaan ja mitoitukseen tarvittava sateen kesto mÃ¤Ã¤rÃ¤ytyy valuma-alueen ominaisuuksien perusteella (pinta-ala, virtausnopeus, imeytyminen). YhdessÃ¤ paikassa tapahtuvien nykyilmaston rankkasateiden todennÃ¤kÃ¶isyyksien arviointiin voi kÃ¤yttÃ¤Ã¤ Ilmasto-oppa

1an interaktiivista visualisointia \"Lyhytkestoisten sateiden rankkuus ja toistuvuusaika Suomessa\" (linkki visualisointiin lÃ¶ytyy artikkelin alapuolelta).",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Mitoituksessa kÃ¤ytettÃ¤vÃ¤ sateen toistuvuusaika saattaa perustua ohjeistukseen tai se voidaan mÃ¤Ã¤rittÃ¤Ã¤ tapauskohtaisella riskitarkastelulla. Esimerkiksi hulevesiviemÃ¤rien mitoituksessa kÃ¤ytettÃ¤vÃ¤t toistuvuusajat vaihtelevat jÃ¤rjestelmÃ¤n haltijasta ja kohteesta riippuen tyypillisesti kerran kahdessa tai kerran kymmenessÃ¤ vuodessa tapahtuviin sateisiin. Vastaava tilastollinen todennÃ¤kÃ¶isyys tÃ¤llaisten sateiden esiintymiselle vuoden aikana on 50 prosenttia (kerran 2 vuodessa) ja 10 prosenttia (kerran 10 vuodessa). Hulevesiopas sisÃ¤ltÃ¤Ã¤ yksityiskohtaista tietoa hulevesien hallinnasta ja ilmastonmuutoksen huomioimisesta. ",nodeType:a},{data:{target:cw},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Padot suunnitellaan turvallisiksi ottamalla huomioon pitkÃ¤kestoiset sateet",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Yli vuorokauden ja pidempien jaksojen aikana kertyvÃ¤t runsaat sademÃ¤Ã¤rÃ¤t saattavat aiheuttaa laaja-alaisia vahinkoja. PitkÃ¤kestoisia mitoitussadantoja kÃ¤ytetÃ¤Ã¤n patojen ja niiden turvallisuuden suunnittelussa. Padot tulee suunnitella siten, ettÃ¤ ne eivÃ¤t sorru, mutta myÃ¶s siten, etteivÃ¤t niiden rakennuskustannukset kohoa tarpeettoman suuriksi. Sortunut pato aiheuttaa vahinkoa ihmishengille, terveydelle, ympÃ¤ristÃ¶lle tai omaisuudelle. Sortuessaan huomattavan vaaran aiheuttavien patojen turvallisuusvaatimukset ovat korkeammat kuin vÃ¤hÃ¤isempÃ¤Ã¤ vaaraa aiheuttavien patojen ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"106BpEkgrbeYuxWfy4mgaI",type:d,createdAt:CA,updatedAt:CA,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"ISO12",body:"IsomÃ¤ki, E., Maijala, T., Sulkakoski, M. & Torkkel, M. (toim.) 2012. Patoturvallisuusopas. HÃ¤meen elinkeino, liikenne- ja ympÃ¤ristÃ¶keskus. Raportteja 89\u002F2012. 92 s.",link:"http:\u002F\u002Fwww.ymparisto.fi\u002Ffi-FI\u002FVesi\u002FVesien_kaytto\u002FPadot_ja_patoturvallisuus\u002FOpas"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Patojen mitoituksessa kÃ¤ytetÃ¤Ã¤n mitoitustulvaa, joka lasketaan hydrologisella mallilla. ErÃ¤Ã¤nÃ¤ lÃ¤htÃ¶tietona tarvitaan valitulla toistuvuusajalla tarkasteltavan valuma-alueen ja aikajakson yli kertyvÃ¤ sadesumma eli mitoitussadanta ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4b6Xbly7eD6kl3NDyHp75v",type:d,createdAt:CB,updatedAt:CB,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"VEI08",body:"Veijalainen N. & VehvilÃ¤inen B. 2008. Ilmastonmuutos ja patoturvallisuus â vaikutus mitoitustulviin. Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskus, Helsinki. Suomen ympÃ¤ristÃ¶ 21\u002F2008, Luonnonvarat. 123 s. Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskus",link:"http:\u002F\u002Fhdl.handle.net\u002F10138\u002F38377"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Patojen mitoituksissa kÃ¤ytetÃ¤Ã¤n eri luokkia, vaativimmassa luokassa toistuvuusaika on 1000 vuotta eli varaudutaan tulvaan, jonka todennÃ¤kÃ¶isyys on 0,1 prosenttia.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Patoturvallisuusasioiden viranomaisvalvonta kuuluu pelastustointa lukuun ottamatta elinkeino-, liikenne- ja ympÃ¤ristÃ¶keskuksille (ELY-keskuksille). Patoturvallisuusoppaat antavat ohjeita pitkÃ¤n aikavÃ¤lin suunnitteluun, jossa otetaan huomioon myÃ¶s ilmastonmuutos.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5AHjg20cOvTpWtM1dhFKSh",type:d,createdAt:"2022-01-05T12:10:44.521Z",updatedAt:"2022-01-20T13:14:43.412Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aU,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:D}},locale:g},fields:{title:"Vesien hallinnassa kÃ¤ytetÃ¤Ã¤n riskinarvioinnin apuna mitoitussadetietoja -artikkelin nostot: Katso myÃ¶s",visibleTitle:U,referencingItems:[hX,hZ,hY,fo],teaserType:K,displayTitle:x}}],externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}

1,{data:{uri:ID},content:[{data:{},marks:[],value:IE,nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:IF},content:[{data:{},marks:[],value:IG,nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:IH},content:[{data:{},marks:[],value:II,nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fbit.ly\u002F2eyTzjZ"},content:[{data:{},marks:[],value:"Saku S, MÃ¤kelÃ¤ A, JylhÃ¤ K & NiinimÃ¤ki N. 2016. Lyhytkestoisten sateiden rankkuus ja toistuvuusaika Suomessa. Ilmatieteen laitos.15 s. ",nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:ISBN:978-952-314-430-9"},content:[{data:{},marks:[],value:"JÃ¤rvenpÃ¤Ã¤, L. & Savolainen, M. (toim.) 2016. Silta- ja rumpurakenteiden aukkomitoitus. EtelÃ¤-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympÃ¤ristÃ¶keskus. Opas 4 | 2016. 61 s. ",nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.ymparisto.fi\u002Ffi-FI\u002FVesi\u002FVesien_kaytto\u002FMaankuivatus_ja_ojitus"},content:[{data:{},marks:[],value:"ELY-keskukset: Maankuivatus ja ojitus ",nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww2.liikennevirasto.fi\u002Fjulkaisut\u002Fpdf3\u002Flo_2013-05_teiden_ja_ratojen_web.pdf"},content:[{data:{},marks:[],value:"Liikennevirasto. 2013. Teiden ja ratojen kuivatuksen suunnittelu. Liikenneviraston ohjeita 5\u002F2013. 114 s. ",nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fhdl.handle.net\u002F10138\u002F1138"},content:[{data:{},marks:[],value:"VenÃ¤lÃ¤inen, A., S. Saku, T. KilpelÃ¤inen, K. JylhÃ¤, H. Tuomenvirta, A. Vajda, K. Ruosteenoja. 2007: SÃ¤Ã¤n Ã¤Ã¤ri-ilmiÃ¶istÃ¤ Suomessa. Ilmatieteen laitoksen raportteja 2007:4. 81 s. ",nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.ymparisto.fi\u002Ffi-FI\u002FVesi\u002FVesien_kaytto\u002FPadot_ja_patoturvallisuus"},content:[{data:{},marks:[],value:"HÃ¤meen ELY-keskus: Padot ja patotuvallisuus ",nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},perspective:[X],tags:[IA,aB,da,kc],articleLength:[T],toc:x,publishDate:"2015-01-20",modifiedDate:"2015-09-14",publisher:[E]};fo.metadata={tags:[],concepts:[]};fo.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1090SexCHvEib3hEbLt5ZD",type:d,createdAt:"2021-07-16T09:00:15.834Z",updatedAt:"2025-11-17T06:46:11.034Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:cM,revision:H,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g};fo.fields={publishedLanguages:[g],title:"SademÃ¤Ã¤rÃ¤t kasvavat ja rankkasateet voimistuvat",materialType:M,slug:"sademaarat-kasvavat",parent:cx,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmaston lÃ¤mmetessÃ¤ sademÃ¤Ã¤rien arvioidaan Suomessa kasvavan ja rankkasateiden voimistuvan. Suhteellisesti muutos on suurempi talvella kuin kesÃ¤llÃ¤, samoin pohjoisessa se on hieman voimakkaampi kuin etelÃ¤ssÃ¤. Vuosisadan lopun talvina sadetta eri olomuodoissaan tulee noin 5-30 prosenttia nykyistÃ¤ enemmÃ¤n, kun taas kesÃ¤llÃ¤ muutos on todennÃ¤kÃ¶isesti melko pieni.",n

1odeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tulevaisuuden Suomessa sataa enemmÃ¤n",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmaston lÃ¤mmetessÃ¤ sademÃ¤Ã¤rÃ¤t kasvavat Suomessa kuluvalla vuosisadalla jonkin verran ",nodeType:a},{data:{target:aC},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3UI48XTLXyh2vDVvAO5fZ9",type:d,createdAt:Ip,updatedAt:Ip,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"YLH10",body:"YlhÃ¤isi, J. S., TietÃ¤vÃ¤inen, H., Peltonen-Sainio, P., VenÃ¤lÃ¤inen, A., Eklund, J., RÃ¤isÃ¤nen, J. & JylhÃ¤, K. 2010. Growing season precipitation in Finland under recent and projected climate. Natural Hazards and Earth System Sciences Volume 10, Issue 78: 1563â1574.",link:"http:\u002F\u002Fdx.doi.org\u002F10.5194\u002Fnhess-10-1563-2010"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:dc},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Muutos tapahtuu kuitenkin hitaasti, ja aivan lÃ¤hivuosikymmeninÃ¤ ilmastonmuutoksen vaikutus ei vÃ¤lttÃ¤mÃ¤ttÃ¤ tule kunnolla esiin, sillÃ¤ sademÃ¤Ã¤rÃ¤t vaihtelevat luontaisesti paljon ",nodeType:a},{data:{target:aC},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:bq},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:cw},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Tulevaisuuden sademÃ¤Ã¤riÃ¤ on arvioitu pÃ¤Ã¤asiassa maailmanlaajuisten ilmastomallien avulla.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Noin vuoteen 2020 saakka sademÃ¤Ã¤rÃ¤t kasvavat lÃ¤hes yhtÃ¤ nopeasti kaikkien skenaarioiden eli kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jen mahdollisten kehityskulkujen mukaan (kuva 1). Vuosisadan puolivÃ¤lin vaiheilla vuotuinen sademÃ¤Ã¤rÃ¤ olisi keskimÃ¤Ã¤rin noin 6â11 prosenttia suurempi kuin jaksolla 1981â2010. ",nodeType:a},{data:{target:aC},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vuosisadan jÃ¤lkipuolen sadeolot riippuvat huomattavasti kasvihuonekaasujen pÃ¤Ã¤stÃ¶jen suuruudesta. Pienten pÃ¤Ã¤stÃ¶jen vaihtoehdonkin (RCP2.6-skenaario) mukaan sademÃ¤Ã¤rÃ¤ kasvaisiÂ  vuosisadan loppuun mennessÃ¤ noin 6 prosenttia. Melko pienten (RCP 4.5) tai melko suurten pÃ¤Ã¤stÃ¶jen skenaariossa (RCP6.0) sademÃ¤Ã¤rÃ¤ kasvaisi noin 11â12 prosenttia. PÃ¤Ã¤stÃ¶jen jatkuva kasvu (RCP8.5-skenaario) runsastuttaisi sateita noin 20 prosentilla. ",nodeType:a},{data:{target:aC},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" TÃ¤llÃ¶in Suomessa sataisi saman verran vettÃ¤ kuin nykyÃ¤Ã¤n monin paikoin Englannissa.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"388owZ1KUAINFBnzJx8BP9",type:d,createdAt:"2021-04-23T12:57:18.022Z",updatedAt:"2022-02-02T12:36:04.567Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:L}},locale:g},fields:{title:"Vuotuisen sademÃ¤Ã¤rÃ¤n muuttuminen Suomessa.",asset:Iq,caption:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:ak,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:" Vuotuisen sademÃ¤Ã¤rÃ¤n muuttuminen Suomessa vuosina 2000â2085 verrattuna jakson 1981â2010 keskiarvoon (prosentteina). Muutokset ovat 28 maailmanlaajuisen ilmastomallin tulosten keskiarvoja, jotka on esitetty erikseen neljÃ¤lle kasvihuonekaasuskenaariolle (RCP8.5: hyvin  suuret pÃ¤Ã¤stÃ¶t, RCP6.0: melko suuret pÃ¤Ã¤stÃ¶t, RCP4.5: melko pienet pÃ¤Ã¤stÃ¶t ja RCP2.6: hyvin pienet pÃ¤Ã¤stÃ¶t). ",nodeType:a},{data:{target:aC},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:R,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p}}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sateet lisÃ¤Ã¤ntyvÃ¤t ja voimistuvat etenkin talvella",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"TodennÃ¤kÃ¶isesti sademÃ¤Ã¤rÃ¤t kasvavat ja rankkasateet voimistuvat tulevaisuudessa kaikkina vuodenaikoina, mutta sademÃ¤Ã¤rÃ¤n vuosienvÃ¤linen vaihtelu saattaa jossain mÃ¤Ã¤rin kasvaa. ",nodeType:a},{data:{target:bq},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" SademÃ¤Ã¤rien arvioituja muutoksia eri kuukausina on esitetty kuvassa 2.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"SademÃ¤Ã¤rÃ¤t kasvavat suhteellisesti eniten talvella. Vuosisadan lopulle tultaessa talvella sataa, skenaariosta riippuen, noin 7â30 prosenttia (mallitulosten keskiarvo) enemmÃ¤n kuin jaksolla 1981â2010 ",nodeType:a},{data:{target:aC}

1,content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". LisÃ¤ksi talviset sadepÃ¤ivÃ¤t yleistyvÃ¤t, eli sadetta saadaan eri olomuodoissaan entistÃ¤ useampana pÃ¤ivÃ¤nÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:bq},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:cw},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". MyÃ¶s pisimmÃ¤t sateettomat poutajaksot lyhenevÃ¤t hieman, noin 10 prosenttia ",nodeType:a},{data:{target:bq},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Talven kokonaissademÃ¤Ã¤rÃ¤ on silti jatkossakin pienempi kuin kesÃ¤n.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Talvella kovimmat sateet myÃ¶s voimistuvat suhteellisesti eniten, mutta suurin osa rankkasateista saadaan jatkossakin kesÃ¤llÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:cw},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:bq},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Koska lÃ¤mpÃ¶tilat kohoavat, niin entistÃ¤ suurempi osa talven sateista saadaan tulevaisuudessa vetenÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:cw},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1IlRWqEpWu8T7RdRy3izLM",type:d,createdAt:"2021-04-23T12:57:21.473Z",updatedAt:"2022-02-02T12:35:49.708Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:L}},locale:g},fields:{title:"SademÃ¤Ã¤rien prosentteina ilmaistu muutos Suomessa eri kuukausina.",asset:Is,caption:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:bl,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:" SademÃ¤Ã¤rien prosentteina ilmaistu muutos Suomessa eri kuukausina verrattaessa jaksoja 1981â2010Â ja 2070â2099. KÃ¤yrÃ¤ esittÃ¤Ã¤ 28 maailmanlaajuisen ilmastomallin laskelmien keskiarvoa, pystypylvÃ¤Ã¤t muutokselle laskettua 90 %:n todennÃ¤kÃ¶isyysvÃ¤liÃ¤. Vasemmanpuoleinen kuva esittÃ¤Ã¤ melko pienten pÃ¤Ã¤stÃ¶jen RCP4.5-skenaariota, oikeanpuoleinen hyvin suurten pÃ¤Ã¤stÃ¶jen RCP8.5-skenaariota. Kaikki luvut ovat koko Suomen keskiarvoja. ",nodeType:a},{data:{target:aC},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p}}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KesÃ¤llÃ¤ sataa aiempaa rankemmin muttei useammin",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suurimmat sademÃ¤Ã¤rÃ¤t saadaan jatkossakin kesÃ¤llÃ¤. Ilmastonmuutoksen seurauksena kesÃ¤n sademÃ¤Ã¤rÃ¤ todennÃ¤kÃ¶isemmin kasvaa kuin vÃ¤henee: arvioiden mukaan vuosisadan lopulle tultaessa kasvua on odotettavissa noin 5â10 prosenttia (mallitulosten keskiarvo)Â  jaksoon 1981â2010 verrattuna ",nodeType:a},{data:{target:aC},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". SyynÃ¤ tÃ¤hÃ¤n on sateiden voimistuminen ",nodeType:a},{data:{target:dc},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Vaikka rankkasateet voimistuvat kesÃ¤llÃ¤ suhteellisesti vÃ¤hemmÃ¤n kuin talvella, rankimmat sateet esiintynevÃ¤t edelleen kesÃ¤llÃ¤ ja alkusyksystÃ¤. ",nodeType:a},{data:{target:cw},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" KesÃ¤llÃ¤ kovimmat rankkasateet voivat voimistua 10â25 % ",nodeType:a},{data:{target:Iu},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tulevaisuuden kesinÃ¤ sadepÃ¤ivien mÃ¤Ã¤rÃ¤ sinÃ¤nsÃ¤ nÃ¤yttÃ¤isi pysyvÃ¤n suurin piirtein ennallaan ",nodeType:a},{data:{target:cw},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:bq},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". MyÃ¶skÃ¤Ã¤n sateettomien poutajaksojen pituudet eivÃ¤t arvioiden mukaan muutu merkittÃ¤vÃ¤sti ",nodeType:a},{data:{target:bq},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"MyÃ¶s kevÃ¤Ã¤llÃ¤ ja syksyllÃ¤ sataa entistÃ¤ enemmÃ¤n ja voimakkaammin",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vaikka sateisiin liittyvÃ¤t muutokset ovat selvimpiÃ¤ talvella, niin ilmastonmuutos todennÃ¤kÃ¶isesti lisÃ¤Ã¤ sademÃ¤Ã¤riÃ¤ myÃ¶s kevÃ¤Ã¤llÃ¤ ja syksyllÃ¤. Sen sijaan ilmastomallien antamat tulokset sadepÃ¤ivien mÃ¤Ã¤rÃ¤n muuttumisesta vaihtelevat ",nodeType:a},{data:{target:dc},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:bq},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Mallien mukaan on myÃ¶s vielÃ¤ hieman epÃ¤selvÃ¤Ã¤, pitenevÃ¤tkÃ¶ vai lyhenevÃ¤tkÃ¶ sateettomat poutajaksot ",nodeType:a},{data:{target:dc},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:Iu},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". KevÃ¤iset ja syksyiset rankkasateet sen sijaan voimistuvat tulevaisuudessa ",nodeType:a},{data:{target:dc},content:[],nodeType:f},{data:{}

1,marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pohjoisessa sademÃ¤Ã¤rÃ¤ kasvaa nopeammin kuin etelÃ¤ssÃ¤",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Maantieteellisesti sademÃ¤Ã¤rÃ¤t nÃ¤yttÃ¤vÃ¤t kasvavan hieman nopeammin Pohjois-Suomessa kuin etelÃ¤ssÃ¤ (taulukko 1). Pohjoisessa sademÃ¤Ã¤rÃ¤t kasvavat kaikkina vuodenaikoina mutta huomattavimmin talvella. MyÃ¶s sadepÃ¤ivien mÃ¤Ã¤rÃ¤ on arvioiden mukaan lisÃ¤Ã¤ntymÃ¤ssÃ¤, kesÃ¤Ã¤ lukuun ottamatta. Sateettomat poutajaksot taas ovat maan pohjoisosissa pÃ¤Ã¤sÃ¤Ã¤ntÃ¶isesti lyhenemÃ¤ssÃ¤. ",nodeType:a},{data:{target:dc},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"EtelÃ¤-Suomessa sademÃ¤Ã¤rÃ¤ pysyy kesÃ¤llÃ¤ lÃ¤hes ennallaan, mutta kaikkina muina vuodenaikoina sateet lisÃ¤Ã¤ntyvÃ¤t ",nodeType:a},{data:{target:dc},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". SadepÃ¤ivien mÃ¤Ã¤rÃ¤ lisÃ¤Ã¤ntyy etelÃ¤ssÃ¤ talvella, mutta kesÃ¤llÃ¤ sadepÃ¤ivÃ¤t saattavat jopa ehkÃ¤ hieman vÃ¤hentyÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:bq},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Samoin poutajaksot lyhenevÃ¤t talvella, kun taas muina vuodenaikoina niiden pituus muuttuu vain vÃ¤hÃ¤n ja kesÃ¤llÃ¤ pisimmÃ¤t poutajaksot saattavat jopa hieman pidentyÃ¤. ",nodeType:a},{data:{target:dc},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:bq},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Rankkasateet voimistuvat sekÃ¤ pohjoisessa ettÃ¤ etelÃ¤ssÃ¤ kaikkina vuodenaikoina.",nodeType:a},{data:{target:dc},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:bq},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2SzeU7ZNbr5oBdEAHwlhDa",type:d,createdAt:Iv,updatedAt:Iv,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:eq,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:bF}},locale:g},fields:{title:"Suuntaa-antava kuvaus sateisiin liittyvistÃ¤ muutoksista EtelÃ¤- ja Pohjois-Suomessa vuodenajoittain",body:"\u003Ctable style=\"border-collapse: collapse; width: 141.771%; height: 515.2px;\" border=\"1\"\u003E\n\u003Ctbody\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 134.4px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 99.9184%; height: 134.4px;\" colspan=\"7\"\u003E\u003Cstrong\u003ETaulukko 1.\u003C\u002Fstrong\u003E Suuntaa-antava kuvaus sateisiin liittyvist&auml; muutoksista Etel&auml;- ja Pohjois-Suomessa vuosisadan lopulle tultaessa vuodenajoittain (talvi: joulu-helmikuu, kev&auml;t: maalis-toukokuu, kes&auml;: kes&auml;-elokuu, syksy: syys-marraskuu. Ennallaan-merkint&auml; tarkoittaa, ett&auml; ilmi&ouml;ss&auml; ei odoteta tapahtuvan merkitt&auml;v&auml;&auml; muutosta. \u003Ca class=\"mce-nbsp-wrap\" contenteditable=\"false\" href=\"#4yyW1qd92di4FjKIh1yr5M\" data-ctf-id=\"4yyW1qd92di4FjKIh1yr5M\"\u003EJYL09\u003C\u002Fa\u003E ja \u003Ca class=\"mce-nbsp-wrap\" contenteditable=\"false\" href=\"#2mLGlvBVJP5JZvelj2TNIu\" data-ctf-id=\"2mLGlvBVJP5JZvelj2TNIu\"\u003ELEH11\u003C\u002Fa\u003E p&auml;ivitettyn&auml; \u003Cspan data-key=\"2095\"\u003E\u003Cspan data-slate-leaf=\"true\" data-offset-key=\"2095:0\"\u003E\u003Cspan data-slate-content=\"true\"\u003E(\u003C\u002Fspan\u003E\u003C\u002Fspan\u003E\u003C\u002Fspan\u003E\u003Cspan tabindex=\"0\" role=\"button\" data-key=\"2105\"\u003E\u003Cspan class=\"css-1wt9k1k\"\u003E\u003Ca class=\"css-nn9ktx\" href=\"https:\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F5c3aI8Iu2JP6gGcZeSHfZJ\u002Fd6a5bef0fbd8ad4423fd7ba8def21e40\u002Fsadetaulukko-fi-06062017.png\" rel=\"noopener noreferrer\" data-test-id=\"cf-ui-text-link\" aria-describedby=\"tooltip_6872\"\u003E\u003Cspan data-key=\"2104\"\u003E\u003Cspan data-slate-leaf=\"true\" data-offset-key=\"2104:0\"\u003E\u003Cspan data-slate-content=\"true\"\u003ETaulukko PNG-kuvana\u003C\u002Fspan\u003E\u003C\u002Fspan\u003E\u003C\u002Fspan\u003E\u003C\u002Fa\u003E\u003C\u002Fspan\u003E\u003C\u002Fspan\u003E\u003Cspan data-key=\"2103\" data-slate-fragment=\"JTdCJTIyb2JqZWN0JTIyJTNBJTIyZG9jdW1lbnQlMjIlMkMlMjJkYXRhJTIyJTNBJTdCJTdEJTJDJTIybm9kZXMlMjIlM0ElNUIlN0IlMjJvYmplY3QlMjIlM0ElMjJ

1ibG9jayUyMiUyQyUyMnR5cGUlMjIlM0ElMjJwYXJhZ3JhcGglMjIlMkMlMjJkYXRhJTIyJTNBJTdCJTdEJTJDJTIybm9kZXMlMjIlM0ElNUIlN0IlMjJvYmplY3QlMjIlM0ElMjJ0ZXh0JTIyJTJDJTIybGVhdmVzJTIyJTNBJTVCJTdCJTIyb2JqZWN0JTIyJTNBJTIybGVhZiUyMiUyQyUyMnRleHQlMjIlM0ElMjIoJTIyJTJDJTIybWFya3MlMjIlM0ElNUIlNUQlN0QlNUQlN0QlMkMlN0IlMjJvYmplY3QlMjIlM0ElMjJpbmxpbmUlMjIlMkMlMjJ0eXBlJTIyJTNBJTIyaHlwZXJsaW5rJTIyJTJDJTIyZGF0YSUyMiUzQSU3QiUyMnVyaSUyMiUzQSUyMmh0dHBzJTNBJTJGJTJGaW1hZ2VzLmN0ZmFzc2V0cy5uZXQlMkYxM2MxOTU3c2NnOTclMkY1YzNhSThJdTJKUDZnR2NaZVNIZlpKJTJGZDZhNWJlZjBmYmQ4YWQ0NDIzZmQ3YmE4ZGVmMjFlNDAlMkZzYWRldGF1bHVra28tZmktMDYwNjIwMTcucG5nJTIyJTdEJTJDJTIybm9kZXMlMjIlM0ElNUIlN0IlMjJvYmplY3QlMjIlM0ElMjJ0ZXh0JTIyJTJDJTIybGVhdmVzJTIyJTNBJTVCJTdCJTIyb2JqZWN0JTIyJTNBJTIybGVhZiUyMiUyQyUyMnRleHQlMjIlM0ElMjJUYXVsdWtrbyUyMFBORy1rdXZhbmElMjIlMkMlMjJtYXJrcyUyMiUzQSU1QiU1RCU3RCU1RCU3RCU1RCU3RCUyQyU3QiUyMm9iamVjdCUyMiUzQSUyMnRleHQlMjIlMkMlMjJsZWF2ZXMlMjIlM0ElNUIlN0IlMjJvYmplY3QlMjIlM0ElMjJsZWFmJTIyJTJDJTIydGV4dCUyMiUzQSUyMiklMjIlMkMlMjJtYXJrcyUyMiUzQSU1QiU1RCU3RCU1RCU3RCU1RCU3RCU1RCU3RA==\"\u003E\u003Cspan data-slate-leaf=\"true\" data-offset-key=\"2103:0\"\u003E\u003Cspan data-slate-content=\"true\"\u003E)\u003C\u002Fspan\u003E\u003C\u002Fspan\u003E\u003C\u002Fspan\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.4px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 19.5733%; height: 22.4px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EMuuttuja\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.2073%; height: 22.4px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EAlue\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.9948%; height: 22.4px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ETalvi\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7858%; height: 22.4px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EKev&auml;t\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7858%; height: 22.4px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EKes&auml;\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7858%; height: 22.4px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ESyksy\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7858%; height: 22.4px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EVuosi\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 44.8px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 19.5733%; height: 89.6px; background-color: #f2f2f2;\" rowspan=\"2\"\u003EKeskim&auml;&auml;r&auml;inen sadem&auml;&auml;r&auml;\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.2073%; height: 44.8px; background-color: #f2f2f2;\"\u003EPohjois-Suomi\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.9948%; height: 44.8px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekasvaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7858%; height: 44.8px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7858%; height: 44.8px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7858%; height: 44.8px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7858%; height: 44.8px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 44.8px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.2073%; height: 44.8px; background-color: #f2f2f2;\"\u003EEtel&auml;-Suomi\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.9948%; height: 44.8px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7858%; height: 44.8px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7858%; height: 44.8px; background-color: #f2f2f2;\"\u003Eennallaan\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7858%; height: 44.8px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7858%; height: 44.8px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 44.8px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 19.5733%; height: 89.6px; background-color: #f8f8f8;\" rowspan=\"2\"\u003ESadep&auml;ivien m&auml;&auml;r&auml;\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.2073%; height: 44.8px; background-color: #f8f8f8;\"\u003EPohjois-Suomi\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.9948%; height: 44.8px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elis&auml;&auml;ntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7858%; height: 44.8px; background-color: #f2f2f2;\"\u003Eennallaan\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7858%; height: 44.8px; background-color: #f2f2f2;\"\u003Eennallaan\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7858%; height: 44.8px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elis&auml;&auml;ntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7858%; height: 44.8px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elis&auml;&auml;ntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 44.8px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.2073%; height: 44.8px; background-color: #f8f8f8;\"\u003EEtel&auml;-Suomi\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.9948%; height: 44.8px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elis&auml;&auml;ntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7858%; height: 44.8px; background-color: #f2f2f2;\"\u003Eennallaan\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7858%; height: 44.8px; background-color: #f2f2f2;\"\u003Eennallaan\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7858%; height: 44.8px; background-color: #f2f2f2;\"\u003Eennallaan\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7858%; height: 44.8px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elis&auml;&auml;ntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 44.8px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 19.5733%; height: 89.6px; background-color: #f2f2f2;\" rowspan=\"2\"\u003ERankkasateiden voimakkuus\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.2073%; height: 44.8px; background-color: #f2f2f2;\"\u003EPohjois-Suomi\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.9948%; height: 44.8px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elis&auml;&auml;ntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7858%; height: 44.8px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elis&auml;&auml;ntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7858%; height: 44.8px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elis&auml;&auml;ntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7858%; height: 44.8px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elis&auml;&auml;ntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7858%; height: 44.8px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elis&auml;&auml;ntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 44.8px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.2073%; height: 44.8px; background-color: #f2f2f2;\"\u003EEtel&auml;-Suomi\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.9948%; height: 44.8px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elis&auml;&auml;ntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7858%; height: 44.8px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elis&auml;&auml;ntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7858%; height: 44.8px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elis&auml;&auml;ntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7858%; height: 44.8px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elis&auml;&auml;ntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7858%; height: 44.8px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elis&auml;&auml;ntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 44.8px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 19.5733%; height: 89.6px; background-color: #f8f8f8;\" rowspan=\"2\"\u003ESateettomien poutajaksojen pituus\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.2073%; height: 44.8px; background-color: #f8f8f8;\"\u003EPohjois-Suomi\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.9948%; height: 44.8px; background-color: #dcecf7;\"\u003Elyhenee\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7858%; height: 44.8px; background-color: #f2f2f2;\"\u003Eennallaan\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7858%; height: 44.8px; background-color: #f2f2f2;\"\u003Eennallaan\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7858%; height: 44.8px; background-color: #dcecf7;\"\u003Elyhenee\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7858%; height: 44.8px; background-color: #dcecf7;\"\u003Elyhenee\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 44.8px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.2073%; height: 44.8px; background-color: #f8f8f8;\"\u003EEtel&auml;-Suomi\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.9948%; height: 44.8px; background-color: #dcecf7;\"\u003Elyhenee\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7858%; height: 44.8px; background-color: #f2f2f2;\"\u003Eennallaan\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7858%; height: 44.8px; background-color: #f2f2f2;\"\u003Eennallaan\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7858%; height: 44.8px; background-color: #f2f2f2;\"\u003Eennallaan\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7858%; height: 44.8px; background-color: #f2f2f2;\"\u003Eennallaan\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003C\u002Ftbody\u003E\n\u003C\u002Ftable\u003E"}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Video: Ilmastonmuutos lisÃ¤Ã¤ sateisuutta Suomessa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"61VXAXiAGSrieOuK8Q4dsH",type:d,createdAt:"2021-04-23T12:57:14.830Z",updatedAt:"2021-07-16T08:50:45.5

175Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:cR}},locale:g},fields:{title:"Ilmastonmuutos lisÃ¤Ã¤ sateisuutta Suomessa",url:"https:\u002F\u002Fwww.youtube-nocookie.com\u002Fembed\u002FH6cMmZeV7gU?controls=0",perspective:[aa],tags:[aB]}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Haastateltava: Erikoistutkija Kirsi JylhÃ¤, Ilmatieteen laitos. LisÃ¤tietoja videosta ",nodeType:a},{data:{uri:"\u002Ffi\u002Filmastonmuutos\u002Fvideot-ja-visualisoinnit\u002F-\u002Fartikkeli\u002Fca5ce944-950f-414b-8a48-9c488c213f81\u002Fvideo-ilmastonmuutos-lisaa-sateisuutta-suomessa.html"},content:[{data:{},marks:[],value:"tÃ¤Ã¤ltÃ¤ \u003E\u003E",nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:R,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4xRI2nUogwSDKrJVnvrT03",type:d,createdAt:Iw,updatedAt:Iw,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:v,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:D}},locale:g},fields:{title:"SademÃ¤Ã¤rÃ¤t kasvavat ja rankkasateet voimistuvat -artikkelin nostot: Aiheesta muualla",referencingItems:[aE],teaserType:an,displayTitle:af}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6sTrMiKaZHkxzl1GcdDl9d",type:d,createdAt:Ix,updatedAt:Ix,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:_,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:D}},locale:g},fields:{title:"SademÃ¤Ã¤rÃ¤t kasvavat ja rankkasateet voimistuvat -artikkelin nostot: Katso myÃ¶s",visibleTitle:U,referencingItems:[hX,hY,hZ,fn],teaserType:K,displayTitle:x}}],externalLinks:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:y,data:{},content:[{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:bh},content:[{nodeType:a,value:bb,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:lg},content:[{nodeType:a,value:lh,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:ef},content:[{nodeType:a,value:ie,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Ftiedote\u002F259741215"},content:[{nodeType:a,value:"PÃ¤Ã¤kaupunkiseudun talvet muuttuvat nykyistÃ¤ sateisimmiksi ja lÃ¤mpimÃ¤mmiksi â Ilmatieteen laitoksen tiedote 21.10.2016 ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:Ct},content:[{nodeType:a,value:"Lehtonen, I., Ruosteenoja, K. & JylhÃ¤, K. 2013. Projected changes in European extreme precipitation indices on the basis of global and regional climate model ensembles. International Journal of Climatology, Volume 34, Issue 4: 1208â1222. ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:if0},content:[{nodeType:a,value:Ih,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:eG},content:[{nodeType:a,value:Ii,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Fsade"},content:[{nodeType:a,value:"Ilmatieteen laitos: Sadetta ja poutaa ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},perspective:[aa],tags:[aB,Iy],articleLength:[T],toc:x,modifiedDate:Ij,publisher:[E,kU]};fs.metadata={tags:[],concepts:[]};fs.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}}

1,id:"2IAP2ayYrww9T1CVTmEh8T",type:d,createdAt:"2024-06-13T04:40:08.273Z",updatedAt:"2024-10-16T12:59:31.621Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};fs.fields={abbreviation:"VIE20",body:"Vierikko, K. Nieminen, H., Salomaa, V., HÃ¤kkinen, J., Salminen, J. & Sorvari, J. 2020. Kiertotalous maankÃ¤ytÃ¶n suunnittelussa. Kaavoitus kestÃ¤vÃ¤n ja luonnonvaroja sÃ¤Ã¤stÃ¤vÃ¤n kaupunkiympÃ¤ristÃ¶n edistÃ¤jÃ¤nÃ¤. Suomen\nympÃ¤ristÃ¶keskuksen raportteja 45\u002F2020, Helsinki. 103 s. ",link:"http:\u002F\u002Fhdl.handle.net\u002F10138\u002F322882"};fx.metadata={tags:[],concepts:[]};fx.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"65dK3YvR5AzsXFGhzLHP2y",type:d,createdAt:"2024-11-04T14:02:09.646Z",updatedAt:"2024-11-05T09:50:35.791Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:GD,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g};fx.fields={publishedLanguages:[g],title:"Tulvariskien hallinta on keskeinen osa ilmastokestÃ¤vÃ¤Ã¤ kaupunkisuunnittelua",materialType:M,slug:"tulvariskien-hallinta-on-keskeinen-osa-ilmastokestavaa-kaupunkisuunnittelua",parent:dy,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tulvariskien hallintaa voidaan edistÃ¤Ã¤ monipuolisesti kaupunkisuunnittelun eri osa-alueilla. AlueidenkÃ¤ytÃ¶n suunnittelussa, kaavoituksessa ja rakentamisessa tulisi huomioida tulvavaara-alueet ja suositukset alimmista rakennuskorkeuksista.\n",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tulvariskien hallinnassa on useita vaiheita",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tulvariskien hallinnan tavoitteena on vÃ¤hentÃ¤Ã¤ tulvariskejÃ¤, ehkÃ¤istÃ¤ ja lieventÃ¤Ã¤ tulvista aiheutuvia vahingollisia seurauksia ja edistÃ¤Ã¤ varautumista tulviin. Suomessa tulvariskien hallinnasta on sÃ¤Ã¤detty laissa ",nodeType:a},{data:{target:Mp},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tulvariskien hallinnan vaiheisiin kuuluvat tulvariskien arviointi, tulvakartoitus ja hallintasuunnitelmien laatiminen. Tulvariskialueet mÃ¤Ã¤ritellÃ¤Ã¤n aiempien tulvien sekÃ¤ ilmasto- ja vesiolojen kehittymisestÃ¤ saatavilla olevilla tiedoilla. Ne alueet, joilla tulvariski saattaa olla alustavan arvioinnin perusteella merkittÃ¤vÃ¤, nimetÃ¤Ã¤n merkittÃ¤viksi tulvariskialueiksi. MerkittÃ¤ville tulvariskialueille laaditaan kahdenlaiset tulvakartat:",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tulvavaarakartta kuvaa veden alle jÃ¤Ã¤viÃ¤ alueita ja veden syvyyksiÃ¤ tietyllÃ¤ tulvan\ntodennÃ¤kÃ¶isyydellÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tulvariskikartasta ilmenevÃ¤t tulvavaara-alueen asukasmÃ¤Ã¤rÃ¤ ja muut kohteet, joille tulva voi aiheuttaa vahingollisia seurauksia. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:lK,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tulvariskien hallintasuunnitelmassa esitetÃ¤Ã¤n lain mukaiset tulvariskien hallinnan tavoitteet merkittÃ¤ville tulvariskialueille sekÃ¤ toimet, joilla tavoitteet pyritÃ¤Ã¤n saavuttamaan. VesistÃ¶alueen kattavissa hallintasuunnitelmissa tarkastellaan muun muassa tulvien ennustamista ja niistÃ¤ varoittamista sekÃ¤ maankÃ¤ytÃ¶n ja pelastustoimien suunnittelua. LisÃ¤ksi selvitetÃ¤Ã¤n, onko vesistÃ¶alueella tarpeen ja mahdollista esimerkiksi pidÃ¤ttÃ¤Ã¤ tulvavesiÃ¤, kehittÃ¤Ã¤ vesistÃ¶n sÃ¤Ã¤nnÃ¶stelyÃ¤ tai tehdÃ¤ perkauksia ja pengerryksiÃ¤. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:lK,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tulvariskien hallintasuunnitelmissa tavoitteiden valmistelun tulisi perustua alueen tulvaryhmÃ¤n ja viranomaisyhteistyÃ¶n lisÃ¤ksi riittÃ¤vÃ¤Ã¤n vuorovaikutukseen alueen asukkaiden ja muiden toimijoiden kanssa. Vuorovaikutuksen avulla voidaan paremmin huomioida paikalliset olosuhteet ja erityistarpeet ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"6gDPoDnVaBLkmcXFMiGeDh",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Tavoitteiden pohjalta tulvariskien hallintasuunnitelmaan laaditaan tarkemmat toimenpiteet, joilla valittuja tavoitteita on mahdollista edistÃ¤Ã¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tulvariskien hallinnan suunnittelun vastuutaho riippuu tulvatyypistÃ¤. VesistÃ¶alueiden j

1a merenrannikon tulvariskienhallinnan suunnittelusta vastaa paikallinen elinkeino-, liikenne- ja ympÃ¤ristÃ¶keskus (ELY-keskus). Hulevesitulvariskien hallinnan suunnittelusta vastaa puolestaan kunta. MerkittÃ¤ville tulvariskialueille perustetaan tulvaryhmÃ¤, joka koostuu ELY-keskusten, maakunnan liittojen, kuntien ja alueiden pelastustoimien edustajista. TulvaryhmÃ¤n tehtÃ¤vÃ¤ on suunnitella tulvariskien hallintaa kyseisellÃ¤ alueella ja seurata hallintasuunnitelmassa asetettujen tavoitteiden toteutumista. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:lK,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"AlueidenkÃ¤ytÃ¶n suunnittelulla voidaan pienentÃ¤Ã¤ tulvariskejÃ¤",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tulvariskien hallinnasta alueidenkÃ¤ytÃ¶n suunnittelussa, kaavoituksessa ja rakentamisessa on linjattu maankÃ¤yttÃ¶- ja rakennuslaissa ",nodeType:a},{data:{target:im},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:") sekÃ¤ valtakunnallisissa alueidenkÃ¤yttÃ¶tavoitteissa. Valtakunnallisten alueidenkÃ¤yttÃ¶tavoitteiden mukaan sÃ¤Ã¤n Ã¤Ã¤ri-ilmiÃ¶ihin ja tulviin (sekÃ¤ ilmastonmuutoksen vaikutuksiin) on varauduttava alueidenkÃ¤ytÃ¶n suunnittelussa siten, ettÃ¤ uusi rakentaminen tulee sijoittaa tulvavaara-alueiden ulkopuolelle tai muutoin varmistaa tulvariskien hallinta ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:JS,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tulvien vaikutuksiin voidaan maankÃ¤ytÃ¶n suunnittelussa ja kaavoituksessa varautua ensisijaisesti vÃ¤lttÃ¤mÃ¤llÃ¤ rakentamista tulvavaara-alueille ja ottamalla huomioon suositukset alimmista rakentamiskorkeuksista ",nodeType:a},{data:{target:kO},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Tulvien syntyyn vaikuttavat sÃ¤Ã¤- ja vesistÃ¶olosuhteiden lisÃ¤ksi maastomuodot ja maankÃ¤yttÃ¶, jotka voivat osaltaan johtaa suunniteltujen tulvariskien hallintatoimenpiteiden uudelleenarviointiin ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"3uj8CBhi19hILbtcnjhmLR",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Rakennusten sijainnin, viheralueiden sekÃ¤ katujen ja teiden suunnittelussa on syytÃ¤ huomioida alueelliset ja paikalliset tulvariskit sekÃ¤ tulvariskialueisiin liittyvÃ¤t muutokset. Toimien mitoittamisessa voidaan ottaa huomioon sekÃ¤ mahdolliset Ã¤Ã¤riolosuhteet ettÃ¤ keskimÃ¤Ã¤rÃ¤iset muutokset tarkastelemalla hydrologisia muutosskenaarioita sekÃ¤ alueellisesti ettÃ¤ paikallisesti. Tarvittaessa riskialueelta voidaan esimerkiksi siirtÃ¤Ã¤ pois toimintoja tai lisÃ¤tÃ¤ muita keinoja tulvariskien hallitsemiseksi. ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Alla olevassa taulukossa kuvattu lÃ¤hestymistapoja ja keinoja tulvien ehkÃ¤isemiseksi ja haavoittuvuuden vÃ¤hentÃ¤miseksi alueidenkÃ¤ytÃ¶n suunnittelun ja kaavoituksen nÃ¤kÃ¶kulmasta (taulukko 1).",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"4Pe7ci5otTvdgHALZNBdhZ",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tulvatietoja on monipuolisesti saatavilla suunnittelun tueksi",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tulvista on saatavissa runsaasti tietoa eri lÃ¤hteistÃ¤ (taulukko 2). Tulvakeskus yllÃ¤pitÃ¤Ã¤ jatkuvaa tilannekuvaa tulvista vesi.fi-palvelussa. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"fZi9lYvNlPrGp40PyiVjd",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" Tulvakeskus on Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskuksen ja Ilmatieteen laitoksen yhteinen palvelu, joka toimii tiiviissÃ¤ yhteistyÃ¶ssÃ¤ muun muassa ELY-keskusten ja pelastuslaitosten kanssa.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"XtyCdZfPYEpvDHrkD6WCZ",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tulvakeskuksen yllÃ¤pitÃ¤mÃ¤ssÃ¤ karttapalvelusta on avoimesti saatavilla tulvavaara- ja tulvariskikartat. Palveluun on tulossa vuonna 2024 myÃ¶s yleispiirteinen hulevesitulvakartta ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"3U6Qb0KzlnaIAYOWC4pufq",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Se auttaa tunnistamaan mahdolliset hulevesitulvavaara-alueet, mutta ei korvaa kunnalta edellytettyÃ¤ hulevesitulvariskin arviointia. Vuonna 2017 hulevesitulvakarttoja tuotettiin noin 50 000 neliÃ¶kilometrin alueelle, niiden kÃ¤yttÃ¶oikeuden voi pyytÃ¤Ã¤ Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskuksesta ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"4IkazR2s7MlcqkkXTfGDUG",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{}

1,marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Alla olevaan taulukkoon koottu esimerkkejÃ¤ alueidenkÃ¤ytÃ¶n suunnittelua, kaavoitusta ja rakentamista koskevista toimenpiteistÃ¤ eri alueiden tulvariskien hallintasuunnitelmissa (taulukko 3).",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"4vNQBfdLDTlul207uhuXjG",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:lw,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:lx,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:ly},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{target:aG},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{sys:{type:b,linkType:d,id:"2qYwfRf2XJWUbyEECLb3UA"}}],externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:lz},content:[{data:{},marks:[],value:lA,nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:lB,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:lC},content:[{data:{},marks:[],value:lD,nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:lE,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:lF},content:[{data:{},marks:[],value:lG,nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:ik},content:[{data:{},marks:[],value:Mj,nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:lH,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:lq},content:[{data:{},marks:[],value:Ml,nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:Mm,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:lI},content:[{data:{},marks:[],value:lJ,nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},perspective:[X],tags:[au,am,dt,da,ae],articleLength:[az],toc:x,publishDate:cv,publisher:[E,O,av]};fy.metadata={tags:[],concepts:[]};fy.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2AYNZX2h5VAomM53Q2Id4w",type:d,createdAt:"2024-11-04T14:14:12.662Z",updatedAt:"2026-09-03T13:31:59.762Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:Ge,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g};fy.fields={publishedLanguages:[g],title:"Kaupunkien tulvasuojelussa korostuvat rantarakentamisen ja hulevesien hallinnan suunnittelu",materialType:M,slug:"kaupunkien-tulvasuojelussa-korostuvat-rantarakentamisen-ja-hulevesien-hallinnan-suunnittelu",parent:dy,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tulvasuojelu- ja hulevesiratkaisuissa voidaan huomioida useita kestÃ¤vÃ¤n kaupunkikehityksen tavoitteita. Rannikkoalueet voivat olla erityisen haavoittuvia tulvariskeille ja\r eroosiolle. Toimivat tulvasuojelu- ja hulevesirakenteet ovat turvallisia, esteettÃ¶miÃ¤, lisÃ¤Ã¤vÃ¤t kaupunkiluonnon monimuotoisuutta ja tarjoavat kaupunkilaisille mahdollisuuksia virkistÃ¤ytymiseen.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Rantarakentamisessa on huomioitava rakennusten sijoittelu ja rakennusmateriaalien kestÃ¤vyys",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"TiheÃ¤sti asutut ja alavat rannikkoalueet ovat erityisen haavoittuvia ilmastonmuutokselle ja merenpinnan korkeuteen vaikuttaville sÃ¤Ã¤n Ã¤Ã¤ri-ilmiÃ¶ille. Ilmastonmuutos lisÃ¤Ã¤ tulvariskejÃ¤ ja eroosiota rannikkoalueilla, minkÃ¤ lisÃ¤ksi tuulisuus ja sÃ¤Ã¤n Ã¤Ã¤ri-ilmiÃ¶t aiheuttavat ongelmia erityisesti korkeille rakennuksille, rakenteille, katoille ja rakennusten ulkopinnoille. ",nodeType:a},{data:{target:cG},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" Tuuli ja viistosade voivat myÃ¶s aiheuttaa kosteusvaurioita sekÃ¤ niiden myÃ¶tÃ¤ lisÃ¤Ã¤ntyviÃ¤ sisÃ¤ilmaongelmia tuomalla kosteutta talojen rakenteisiin ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"Wq8v5d6j1YSZikDz5Rsel",type:d,createdAt:Mr,updatedAt:Mr,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:F,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"VIN13",body:"Vinha, J., Laukkarinen, A., MÃ¤kitalo, M., Nurmi, S., Huttunen, P., Pakkanen, T., Kero, P., Manelius, E., Lahdensivu, J., KÃ¶liÃ¶, A., LÃ¤hdesmÃ¤ki, K., Piironen, J., Kuhno, V., Pirinen, M., Aaltonen, A., Suonketo, J., Jokisalo, J., TeriÃ¶, O., Koskenvesa, A. & Palolahti, T. 2013. Ilmastonmuutoksen ja lÃ¤mmÃ¶neristyksen lisÃ¤yksen vaikutukset vaipparakenteiden kosteusteknisessÃ¤ toiminnassa ja rakennusten energiankulutuksessa.Tampereen teknillinen yliopisto, Rakennustekniikan laitos, Rake

1nnetekniikka, Tampere. Tutkimusraportti 159. 405 s.",link:"http:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:ISBN:978-952-15-2949-8"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ranta-alueiden suunnittelussa on otettava huomioon seuraavat seikat:",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ranta-alueiden kaavoituksessa on kiinnitettÃ¤vÃ¤ huomiota rantarakentamisen ilmastokestÃ¤vyyteen ja tulvasuojeluun noudattamalla vaadittavia rakennuskorkeuksia sekÃ¤\ntulvariskinhallintasuunnitelmia.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"LÃ¤pi kaavoitus- ja rakennusprosessin (tontinluovutus ja rakennustapaohjeet) on otettava\nhuomioon rakennusten sijoittelun ja rakennusmateriaalien kestÃ¤vyys.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kaavoituksen ja rakennusjÃ¤rjestyksen yhteydessÃ¤ on huomioitava ylimmÃ¤t vedenkorkeudet ja mahdolliset sortumariskit (muun muassa rannikkoalueiden merenpinnan skenaariot).\nVedenkorkeuksissa ja tulvavaaraa arvioidessa on huomioitava aaltoiluvara (ja mahdollinen jÃ¤Ã¤n tyÃ¶ntyminen). TÃ¤mÃ¤ voidaan tehdÃ¤ aaltoilumallilla (ja mittauksilla) ja tuottamalla paikallinen aallonkorkeuskartasto ",nodeType:a},{data:{target:JR},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6C72sZdOJFdRFy783ht1bJ",type:d,createdAt:Ms,updatedAt:Ms,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:V,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:a}},locale:g},fields:{title:"Esimerkki - Helsingin ja Espoon rannikkoalue",visibleTitle:dr,paragraph:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Helsingin ja Espoon rannikkoalue on nimetty valtakunnallisesti merkittÃ¤vÃ¤ksi tulvariskialueeksi. Meritulvasta voi aiheutua alueellisia merkittÃ¤viÃ¤ vahinkoja muun muassa asutukselle, rakennuksille, tiestÃ¶lle ja yhdyskuntatekniikalle. LisÃ¤ksi alueella on voimakasta kaavoitus- ja rakennuspainetta rannan lÃ¤heisyyteen. TulvariskiÃ¤ vÃ¤hentÃ¤viksi toimenpiteiksi maankÃ¤ytÃ¶n suunnittelussa, kaavoituksessa ja rakentamisessa on asetettu:",marks:[],data:{}}]},{nodeType:y,data:{},content:[{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"tulvakorkeuksien huomioon ottaminen valtakunnallisten suositusten mukaisesti",marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"uudisrakennettavien alueiden laajamittainen maanpinnan korottaminen riittÃ¤vÃ¤lle tasolle. ",marks:[],data:{}},{nodeType:f,data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"45rrNFjcnHlvyOPvhkzi4J",type:d,createdAt:"2024-10-22T13:46:16.530Z",updatedAt:"2024-10-23T08:48:01.672Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:BD,body:"Helsingin ja Espoon rannikkoalueen tulvaryhmÃ¤. 2021. Helsingin ja Espoon rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelma vuosille 2022â2027. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympÃ¤ristÃ¶keskus. Raportteja 72\u002F2021. 42 s.",link:"https:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:ISBN:978-952-314-986-1"}}},content:[]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]}}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Hulevesien hallinta perustuu valuma-aluelÃ¤htÃ¶iseen tarkasteluun",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutoksen myÃ¶tÃ¤ tarve hulevesien kokonaisvaltaiselle hallinnalle kasvaa. Ãkilliset valumamuutokset voivat johtaa hulevesiverkoston tulvimiseen, puhtaan ja likaisen veden sekoittumiseen ja alueen pienvesistÃ¶jen kuormittumiseen, mikÃ¤li hulevesivirtojen epÃ¤puhtauksia ei onnistuta puhdistamaan hallitusti. Hulevesien hallinnassa on pyrittÃ¤vÃ¤ hydrologisen kierron parantamiseen, jolloin toimia kohdistetaan hulevesien syntypaikkoihin, hulevesien johtamiseen ja niiden purkupisteeseen. ",nodeType:a},{data:{target:eJ},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Hulevesivalunnan ja hulevesitulvien muodostumiseen vaikuttavat muun muassa sateen intensiteetti ja kesto, sadetapahtumaa edeltÃ¤vÃ¤n kuivan ajan pituus, maanpinnan kaltevuus, maaperÃ¤n ominaisuudet sekÃ¤ rakennetun ympÃ¤ristÃ¶n lÃ¤pÃ¤isemÃ¤ttÃ¶mÃ¤n pinnan mÃ¤Ã¤rÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:eJ},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". MitÃ¤ enemmÃ¤n alueella on lÃ¤pÃ¤isemÃ¤tÃ¶ntÃ¤ pintaa, sitÃ¤ suurempi on pintavalunnan mÃ¤Ã¤rÃ¤. Hulevesien luonnonmukaisella mÃ¤Ã¤rÃ¤llisellÃ¤ ja laadullisella hallinnalla voidaan vÃ¤hentÃ¤Ã¤ muodostuvan huleveden mÃ¤Ã¤rÃ¤Ã¤, imeyttÃ¤mÃ¤Ã¤n hulevesiÃ¤ sekÃ¤ tasoittamaan hulevesivirtaamia. Ilmastonmuutoksen myÃ¶tÃ¤ virtaamien tasoittaminen on entistÃ¤ tÃ¤rkeÃ¤mpÃ¤Ã¤ rankkasateiden j

1a kuivien kausien yleistyessÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Hulevesisuunnittelun perustana on valuma-aluelÃ¤htÃ¶inen suunnittelu. Rakennettaessa uusille alueille tulee tehdÃ¤ tarkastelu maasto- ja maisemarakenteesta, niihin kuuluvista pohjaveden muodostumisalueista ja vesistÃ¶istÃ¤. MikÃ¤li hulevedet johdetaan pois pohjavesialueelta, muutetaan pohjavesialueen luonnontilaa ja vÃ¤hennetÃ¤Ã¤n pohjaveden muodostumista. Toisaalta hulevesien imeyttÃ¤minen pohjavesiksi muodostaa riskin imeytettÃ¤vÃ¤n pohjaveden laadulle. TÃ¤mÃ¤n vuoksi imeytys tulee kohdistaa oikealle alueelle sekÃ¤ varmistaa imeytysjÃ¤rjestelmÃ¤n toimivuus ja imeytettÃ¤vÃ¤n veden hyvÃ¤ laatu. ",nodeType:a},{data:{target:eJ},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Hulevesien hallintasuunnitelma toimii perustana kaavamÃ¤Ã¤rÃ¤yksille, rakentamistapaohjeille ja hulevesien hallintajÃ¤rjestelmÃ¤n alustavalle mitoitukselle mukaan lukien tilavaraukset. Suunnittelussa etenemisjÃ¤rjestys voi olla seuraava:",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"tehdÃ¤Ã¤n tapauskohtainen kartoitus",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"tunnistetaan tila-alueen riski- tai ongelmakohteet",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"asetetaan hulevesien hallinnan laadulliset ja esteettiset tavoitteet. ",nodeType:a},{data:{target:eJ},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7Ez0sYUd4aCUbrytUCMIOy",type:d,createdAt:Mt,updatedAt:Mt,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:a}},locale:g},fields:{title:"Esimerkki - Hollolan hulevesien hallintasuunnittelma",visibleTitle:dr,paragraph:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Hollolan kunnan hulevesien hallintasuunnitelmassa on tunnistettu kaava-alueen ongelmapaikkoja, joissa vesi voi esimerkiksi helposti kerÃ¤Ã¤ntyÃ¤ tielle ja rankkasadetilanteessa aiheuttaa paikallisen hulevesitulvan. SelvityksessÃ¤ on kuvattu tunnistetun ongelmakohteen riskit, kuten kevyenliikenteen vÃ¤ylÃ¤n tukkeutuminen sekÃ¤ ehdotetut ratkaisuvaihtoehdot. LisÃ¤ksi selvitykseen on koottu ratkaisujen kustannusarviot ja vastuutaho. ",marks:[],data:{}},{nodeType:f,data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2ndJHqgG8Ji8BwqKcZIab5",type:d,createdAt:Mu,updatedAt:Mu,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:F,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"NAR22",body:"Narikka, M., Sihvola, U., Renko, T., KorkiamÃ¤ki, J., Papinniemi, E., Hakoniemi, R., VÃ¤isÃ¤nen, A., Montell, I. & Lin, C. 2022. Hollolan hulevesien hallintasuunnitelma 9.3.2022. Hollolan kunta. 50 s. (PDF) [Viitattu 22.3.2024. Sivu poistettu.]",link:"https:\u002F\u002Fhollola.cloudnc.fi\u002Fdownload\u002Fnoname\u002F%7Bfbe0ea00-d969-4938-95e1-ca4a63dce731%7D\u002F31822"}}},content:[]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]}}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Hulevesien hallinnan ratkaisujen soveltuvuuden perusteena on alueen hulevesivirtaamien hydrologinen mitoitus, jossa arvioidaan ja\u002Ftai mallinnetaan:",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"todennÃ¤kÃ¶inen sade- tai sulamistapahtuman virtaama\u002FmÃ¤Ã¤rÃ¤ (sekÃ¤ ilmastonmuutoksen\naiheuttama sademÃ¤Ã¤rien kasvu)",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"hulevesien johtamisjÃ¤rjestelmÃ¤n riittÃ¤vÃ¤ kapasiteetti hetkellisen virtaaman aikana (perusteena sateen rankkuus)",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"hulevesien varastointi ja kÃ¤sittely (kÃ¤ytettÃ¤vien rakenteiden mitoitusperusteena hulevesien mÃ¤Ã¤rÃ¤, kuten sademÃ¤Ã¤rÃ¤, josta voidaan johtaa mitoitusvirtaama ja sen tilavuus)",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"sateen kesto, intensiteetti, sademÃ¤Ã¤rÃ¤ ja toistuvuus. ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2alk4jfUQrNmWOv47PcAPy",type:d,createdAt:Mv,updatedAt:Mv,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"TYN19",body:"Tynkkynen, P. 2019. HulevesiviivÃ¤styksen mitoitus. OpinnÃ¤ytetyÃ¶ (AMK). Turun ammattikorkeakoulu. 31 s. (PDF)",link:"https:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:NBN:fi:amk-2019121626995"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Edellytykset hulevesien hallinnan suunnitteluun muodostetaan yleiskaava- ja osayleiskaavatasolla, jotka ohjaavat asemakaavatason ratkaisuja. Yleis- ja osayleiskaavoissa voidaan antaa yleispiirteisiÃ¤ mÃ¤Ã¤rÃ¤yksiÃ¤ hulevesitoimenpiteiden mitoituksesta, tehdÃ¤ alustavat tilavaraukset ja osoittaa paikat alueellista hulevesien kÃ¤sittelyÃ¤ varten rakennettaville hulevesialtaille, lammikoille ja suodatuspainanteille. Asemakaavassa tulvien hallinnan suunnitelmia voidaan tarkentaa muun muassa maaperÃ¤n laadun ja rakentamisen mÃ¤Ã¤rÃ¤n perusteella. Asemakaavoituksen alkuvaiheessa voidaan vaikuttaa kaavan periaatteisiin muun muassa arvioimalla mahdollisuudet hulevesien muodostumisen ehkÃ¤isemiseen, paikalliseen hallintaan ja tarvittaessa viivyttÃ¤miseen.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Hulevesitulvariskien hallinnan suunnittelussa on voimassa soveltuvin osin myÃ¶s osallistumista ja tiedottamista koskeva maankÃ¤yttÃ¶- ja rakennuslain mukainen kaavoitusmenettely ",nodeType:a},{data:{target:Mp},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Esimerkiksi tiesuunnittelu vaatii tulvareittien huom

1ioon ottamisen lisÃ¤ksi ratkaisuja hulevesien viivyttÃ¤miseksi tienvarrella. SuunnitteluyhteistyÃ¶llÃ¤ ja tienkÃ¤yttÃ¤jiÃ¤ kuullen voidaan edistÃ¤Ã¤ esimerkiksi monihyÃ¶tyisiÃ¤ viherpainanteita ja pengerryksiÃ¤, jotka tarjoavat lÃ¤hialueellaan viilennys- ja virkistysmahdollisuuksia sekÃ¤ parhaimmillaan edistÃ¤vÃ¤t luonnon monimuotoisuutta.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Luontopohjaisilla tulvasuojelu- ja hulevesiratkaisuilla saadaan aikaan moninaisia hyÃ¶tyjÃ¤",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tulvasuojelu- ja hulevesien hallintajÃ¤rjestelmÃ¤t voivat muodostaa merkittÃ¤vÃ¤n infrastruktuurin, joka vaikuttaa kaupunkiympÃ¤ristÃ¶n muuhun maankÃ¤yttÃ¶Ã¶n ja kaava-alueen toimintaan. Siksi on olennaista kiinnittÃ¤Ã¤ huomiota terveys-, turvallisuus- ja esteettÃ¶myysnÃ¤kÃ¶kulmiin jo suunnitteluvaiheessa. TÃ¤llaisia ovat liikenteen sujuvuus (ajo- ja kevyen liikenteen vÃ¤ylÃ¤t), pelastusajoneuvojen pÃ¤Ã¤sy rakennusten edustalle sekÃ¤ huoltoajo. Ratkaisut eivÃ¤t saa toimia esteenÃ¤ alueen pelastustoiminnalle, minkÃ¤ vuoksi yksityiskohtaisessa suunnittelussa tulee mÃ¤Ã¤rÃ¤tÃ¤ ja ottaa huomioon pelastusteiden sijainnit.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tulvasuojelu- ja hulevesien hallintajÃ¤rjestelmien hoito ja kunnossapito tulisi olla mahdollisimman vaivatonta ja kustannustehokasta. Erityisesti hulevesiratkaisujen suunnittelussa tulee varmistaa, etteivÃ¤t niiden rakenteet estÃ¤ esimerkiksi lumenaurausta ja -kaatoa tai katujen puhdistusta. Kasvillisuuden tulee sietÃ¤Ã¤ vaihtelevia kosteusolosuhteita, rajallista ja usein vÃ¤hÃ¤ravinteista kasvualustaa sekÃ¤ saapuvan huleveden epÃ¤puhtauksia. LisÃ¤ksi rakenteiden turvallisuuteen on kiinnitettÃ¤vÃ¤ huomiota kaavoituksessa. Turvallisuuteen vaikuttavat esimerkiksi lammikoiden sijainti, syvyys ja rantojen tai patorakenteiden kaltevuus.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Rakennusaikaiset toimenpiteet tulee tuntea jo rakenteiden suunnitteluvaiheessa, sillÃ¤ tietyt toimenpiteet vaikuttavat keskeisesti toteutukseen. Esimerkiksi olemassa olevan katurakenteen muokkauksessa on huomioitava rakenteen vaatimaa kaivuu, kaivannon tukeminen, suojaukset, riittÃ¤vÃ¤ etÃ¤isyys johtoihin, mahdollisen siirrettÃ¤vÃ¤n kasvillisuuden vÃ¤liaikaisvarastointi sekÃ¤ mahdolliset liikenteen ohjaustarpeet.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tulvasuojelussa ja hulevesiratkaisuissa voidaan edistÃ¤Ã¤ monipuolisesti sosiokulttuurisia ja taloudellisia hyÃ¶tyjÃ¤ suosimalla luontopohjaisia ratkaisuja, jotka lisÃ¤Ã¤vÃ¤t kaupunkiluonnon monimuotoisuutta, pienentÃ¤vÃ¤t tulvariskiÃ¤, parantavat ihmisten terveyttÃ¤ ja sitovat hiiltÃ¤ ilmakehÃ¤stÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5DI3lFwKAcD5R6VCIMWWc4",type:d,createdAt:"2024-06-13T11:40:24.925Z",updatedAt:"2024-10-23T10:20:48.318Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aj,revision:w,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:kk,body:"Paloniemi, R. HautamÃ¤ki, R., Ariluoma, M., Kehvola, H.-M., Hankonen, I., HÃ¤yrynen, M., Votsis, A., Haavisto, R., Tuomenvirta, H., Aulake, M., Pilli-Sihvola, K., Sane, M., Marttunen, M., Hjerppe, T., VikstrÃ¶m, S. & Matila, A. 2019. Luonnosta ratkaisuja kaupunkisuunnittelun haasteisiin. Valtioneuvoston kanslia, Helsinki. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2019:49. 153 s. ",link:AL}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". KaupunkiympÃ¤ristÃ¶jen tulva- ja hulevesirakenteilla voidaan tarjota esimerkiksi virkistÃ¤ytymismahdollisuuksia, kuten kahlailua ja viher- tai sinirakenteen Ã¤Ã¤rellÃ¤ istuskelua. LisÃ¤ksi voidaan yllÃ¤pitÃ¤Ã¤ esteettistÃ¤ ja monimuotoista kasvillisuutta sekÃ¤ lisÃ¤tÃ¤ ympÃ¤ristÃ¶kasvatusta esimerkiksi kylteillÃ¤, jotka kertovat valuma-alueista ja vesien hallinnasta. Tulva- ja hulevesirakenteilla voidaan lisÃ¤ksi edistÃ¤Ã¤ ekosysteemipalveluja, kuten lajien ja elinympÃ¤ristÃ¶jen monimuotoisuutta, maisema-arvoa ja hiilensidontaa. ",nodeType:a},{data:{target:JQ},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:lw,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:lx,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:ly},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{target:aG},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4Hhx2uHUri4PlVqRSbPtEK",type:d,createdAt:"2024-11-04T14:28:08.457Z",updatedAt:"2024-11-05T11:24:42.541Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aU,revision:F,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:D}},locale:g},fields:{title:"Kaupunkien tulvasuojelussa korostuvat rantarakentamisen ja hulevesien hallinnan suunnittelu -artikkeli nostot: Katso myÃ¶s",visibleTitle:U,referencingItems:[Mw,MD,MG,MM,cJ],teaserType:K,displayTitle:x}}],externalLinks:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:y,data:{},content:[{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}

1,{nodeType:n,data:{uri:fj},content:[{nodeType:a,value:fk,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:lz},content:[{nodeType:a,value:lA,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:lB,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:Mg},content:[{nodeType:a,value:Mh,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:Mi,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:lC},content:[{nodeType:a,value:lD,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:lE,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:lF},content:[{nodeType:a,value:lG,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:ik},content:[{nodeType:a,value:"YmpÃ¤ristÃ¶ministeriÃ¶. 2015. Ilmastotavoitteita edistÃ¤vÃ¤ kaavoitus â NÃ¤kÃ¶kulmia kuntakaavoitukseen. YmpÃ¤ristÃ¶-ministeriÃ¶, Rakennetun ympÃ¤ristÃ¶n osasto, Helsinki. Suomen ympÃ¤ristÃ¶ 3:2015. 86 s.",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:lH,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:hU},content:[{nodeType:a,value:hV,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:hT},content:[{nodeType:a,value:Mk,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:lI},content:[{nodeType:a,value:lJ,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:Mn},content:[{nodeType:a,value:Mo,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:"(Tarkkaa ja ajankohtaisinta tietoa Suomen vesistÃ¤)",marks:[],data:{}}]}]}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},perspective:[X],tags:[au,am,dt,da,ae],articleLength:[T],toc:x,publishDate:cv,publisher:[E,O,av]};fz.metadata={tags:[],concepts:[]};fz.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7HSPfDrZKmKWKmauOkBtke",type:B,createdAt:lO,updatedAt:lO,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:o,locale:g};fz.fields={title:"suomen-alueelliset-ilmastonmuutosskenaariot-nostokuva-adobestock-291468428",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F7HSPfDrZKmKWKmauOkBtke\u002F8aed5c640fe1c251264588eb1e51cb53\u002Fsuomen-alueelliset-ilmastonmuutosskenaariot-nostokuva-adobestock-291468428.jpg",details:{size:108141,image:{width:N,height:$}},fileName:"suomen-alueelliset-ilmastonmuutosskenaariot-nostokuva-adobestock-291468428.jpg",contentType:Y}};fz["7HSPfDrZKmKWKmauOkBtke"]=fz;fB.metadata={tags:[],concepts:[]};fB.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7MaeypwP63X4LeKewm1O4m",type:B,createdAt:md,updatedAt:md,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:o,locale:g};fB.fields={title:"kaupunkisaaseuranta-nostokuva-adobestock-1774762567",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F7MaeypwP63X4LeKewm1O4m\u002F7b0a64e645452832f439c05369ece765\u002Fkaupunkisaaseuranta-nostokuva-adobestock-1774762567.jpg",details:{size:89982,image:{width:N,height:$}},fileName:"kaupunkisaaseuranta-nostokuva-adobestock-1774762567.jpg",contentType:Y}};fB["7MaeypwP63X4LeKewm1O4m"]=fB;fC.metadata={tags:[],concepts:[]};fC.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2pK1xCUziFdWPlkwJaMf3O",type:d,createdAt:"2020-12-02T08:15:58.424Z",updatedAt:"2026-07-06T11:47:35.539Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:271,revision:mh,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:al}},locale:g};fC.fields={publishedLanguages:[g,Q,ac],title:"Etusivu",slug:"etusivu",materialType:br,heroImage:mi,heroImageAlt:"Harmaa pilvitaivas.",heroText:"Ilmastonmuutostieto yhdestÃ¤ osoitteesta",shortcuts:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4hHkVkyBGATtzL4UHG77GV",type:d,createdAt:"2021-01-04T13:57:24.531Z",updatedAt:"2021-09-30T07:50:14.612Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:cM,revision:_,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:"links"}},locale:g},fields:{intro:"Oikotiet",link:[ei,dN,jv]}},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6CPMiSz6NKSZb5WALe3bqg",type:d,createdAt:"2020-11-18T11:00:00.377Z",updatedAt:"2025-12-03T09:25:51.961Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:120,revision:dI,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:D}},locale:g},fields:{title:"Etusivun nostot: Ajankohtaista sisÃ¤ltÃ¶Ã¤",visibleTitle:"Ajankohtaista",referencingItems:[le,{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6tJLhuMkV0MJMsGclijrFu",type:d,createdAt:"2020-11-27T08:48:23.062Z",updatedAt:"2025-12-03T07:06:49.25

15Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:177,revision:aK,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:a}},locale:g},fields:{title:"Suosittuja aiheita",paragraph:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"\u002Fmateriaalit\u002Fkaikki"},content:[{data:{},marks:[],value:"TyÃ¶kalut ja materiaalit",nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:mS},content:[{data:{},marks:[],value:mR,nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"\u002Fkohti-ilmastokestavaa-kaupunkisuunnittelua-opas"},content:[{data:{},marks:[],value:AU,nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"\u002Ftag\u002Falueellinen-tieto"},content:[{data:{},marks:[],value:BT,nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"\u002Ftag\u002Foppiminen"},content:[{data:{},marks:[],value:"Oppiminen",nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:gn},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p}}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3fX3gIjvHYodcGkMrj7XkD",type:d,createdAt:"2020-11-20T08:40:50.345Z",updatedAt:"2022-01-21T07:13:01.838Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:dC,revision:w,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:Z}},locale:g},fields:{title:fD,refItem:ei,teaserText:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"TÃ¤stÃ¤ osiosta lÃ¶ydÃ¤t perustietoa ilmastonmuutoksesta, sen vaikutuksista, hillinnÃ¤stÃ¤ ja siihen sopeutumisesta. ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},link:"https:\u002F\u002Filmasto-opas.fi\u002Fmaterial\u002Fall"}}],teaserType:iT,displayTitle:x,background:af}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7EbSmlPfeLDwqCcyCDfs6F",type:d,createdAt:"2021-10-04T11:37:46.965Z",updatedAt:"2026-09-01T13:23:00.365Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:qs,revision:dB,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:D}},locale:g},fields:{title:"Etusivun nostot: SisÃ¤ltÃ¶nostot",referencingItems:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5YCuoPUQLxc5BZRSyb8VOR",type:d,createdAt:"2026-09-01T13:18:53.454Z",updatedAt:"2026-09-01T13:30:32.803Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:dP,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:Z}},locale:g},fields:{title:"Ilmastonmuutos uhkaa saamelaiskulttuuria ja perinteisiÃ¤ elinkeinoja Suomessa ",refItem:oL,teaserImage:iV,teaserImageAlt:oN,teaserText:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Saamelaiset kohtaavat ilmastonmuutoksen vaikutukset muuta vÃ¤estÃ¶Ã¤ aiemmin ja eri tavoin. Saamelaiskulttuurin tiivis suhde luontoon tekee vaikutuksista vakavia. ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},linkText:"Lue lisÃ¤Ã¤ pÃ¤ivitetystÃ¤ artikkelista"}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6M5pApvW68z8ig8AZPB7Dg",type:d,createdAt:Jh,updatedAt:Jh,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:di,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:Z}},locale:g},fields:{title:jg,refItem:rm,teaserImage:jh,teaserImageAlt:rs,teaserText:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutoksen myÃ¶tÃ¤ yleistyvÃ¤t hellejaksot lisÃ¤Ã¤vÃ¤t terveysriskejÃ¤ etenkin sosiaali- ja terveydenhuollon laitoksissa.  Helteisiin voidaan varautua  suunnittelulla, ohjeilla ja konkreettisilla toimilla.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},linkText:"Lue lisÃ¤Ã¤ sote-alan hellevarautumisesta"}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4GAymAAi4fL552w0Psdvzz",type:d,createdAt:"2026-05-06T11:49:43.603Z",updatedAt:"2026-05-06T11:50:35.917Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:eu,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:Z}},locale:g},fields:{title:zW,refItem:zV,featured:af,teaserImage:kg,teaserImageAlt:zY,teaserText:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kunnilla ja maakunnilla on tÃ¤rkeÃ¤ rooli ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Kunnat muun muassa ohjaavat maankÃ¤yttÃ¶Ã¤ ja kaavoitusta, ja maakunnilla on tÃ¤rkeÃ¤ tehtÃ¤vÃ¤ aluekehittÃ¤misessÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},linkText:"Lue lisÃ¤Ã¤ aiheesta pÃ¤ivitetystÃ¤ artikkelista"}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2fwR5nyGPzn33St1mz4Lu7",type:d,createdAt:"2025-12-11T08:55:30.993Z",updatedAt:"2026-05-06T11:04:04.809Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:cV,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:Z}},locale:g},fields:{title:jT,refItem:yI,featured:af,teaserImage:jU,teaserImageAlt:yK,teaserText:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Uusi tyÃ¶kalu nÃ¤yttÃ¤Ã¤, miten tavoitteet ja toimenpiteet ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi etenevÃ¤t Suomessa ja miten niihin liittyvÃ¤t riskit ovat kehittyneet. TyÃ¶kalu on tarkoitettu kenelle tahansa aiheesta kiinnostuneelle. ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},linkText:"Avaa Sopeutumispolitiikan seuranta -tyÃ¶kalu"}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1iXWQ1UKdsad1Zuh9wBbyL",type:d,createdAt:"2025-12-03T08:23:04.420Z",updatedAt:"2026-05-06T11:04:23.380Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:Ji,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:Z}},locale:g},fields:{title:it,refItem:eN,featured:af,teaserImage:fB,teaserImageAlt:iu,teaserText:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Uusi ",nodeType:a},{data:{},marks:[],value:"karttatyÃ¶kalu nÃ¤yttÃ¤Ã¤ pienilmastotietoa kolmesta kaupungista: HelsingistÃ¤, Tampereelta ja RovaniemeltÃ¤. SiinÃ¤ voi tarkastella kaupunki-ilmastomittausverkostojen reaaliaikaisia lÃ¤mpÃ¶tila- ja kosteushavaintoja. TyÃ¶kalu tukee kaupunkien kehittÃ¤miseen liittyvÃ¤Ã¤ pÃ¤Ã¤tÃ¶ksentekoa ja ilmastonmuutokseen sopeutumista.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},linkText:"Tutustu KaupunkisÃ¤Ã¤seurantaan"}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4tTNfGDECTkhHX4vmJb5ih",type:d,createdAt:Jj,updatedAt:Jj,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aj,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:Z}},locale:g},fields:{title:iv,refItem:bM,featured:af,teaserImage:lm,teaserImageAlt:ln,teaserText:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{}

1,marks:[],value:"Kaupunkisuunnitteluopas kokoaa yhteen kattavat ohjeet ilmastokestÃ¤vÃ¤n kaupunkisuunnittelun tueksi. Opas on suunniteltu edistÃ¤mÃ¤Ã¤n ilmastonmuutoksen hillintÃ¤Ã¤ ja sopeutumista alueidenkÃ¤ytÃ¶n suunnittelussa, kaavoituksessa ja rakentamisessa.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},linkText:"Perehdy kaupunkisuunnitteluoppaaseen"}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4Ujw6gEsgAPgo143YvhBmf",type:d,createdAt:Jk,updatedAt:Jk,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aK,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:Z}},locale:g},fields:{title:vU,refItem:vT,featured:af,teaserImage:jL,teaserImageAlt:BY,teaserText:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Arjen valinnoilla on suuri merkitys suomalaisen hiilijalanjÃ¤ljelle. Kulutuksesta aiheutuvien kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jen saaminen kestÃ¤vÃ¤lle tasolle edellyttÃ¤Ã¤ myÃ¶s suomalaisilta kotitalouksilta vÃ¤hÃ¤hiilisempiÃ¤ kulutusvalintoja.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},linkText:"Lue lisÃ¤Ã¤ siitÃ¤, miten voit vÃ¤hentÃ¤Ã¤ kulutuksen pÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤"}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4PyyFOFZE93iGzS08HR4L0",type:d,createdAt:"2023-06-28T11:20:12.689Z",updatedAt:"2023-12-20T14:38:01.662Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:dd,revision:G,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:Z}},locale:g},fields:{title:"Miten ilmastonmuutos vaikuttaa juuri sinuun?",refItem:{sys:{type:b,linkType:d,id:f_}},featured:af,teaserImage:Jl,teaserImageAlt:"LÃ¤pinÃ¤kyviÃ¤ sÃ¤Ã¤symboleita leijuu ilmassa eteen ojennetun kÃ¤den ylÃ¤puolella.",teaserText:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Uusi visualisointi nÃ¤yttÃ¤Ã¤, miten ilmastonmuutos vaikuttaa juuri sinuun ja asuinympÃ¤ristÃ¶Ã¶si vuoteen 2040 mennessÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},linkText:"Tutustu tarkemmin visualisointiin"}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3ZU39ZJx7PjxuXMP5D9RGk",type:d,createdAt:"2023-06-16T05:32:59.275Z",updatedAt:"2026-05-06T12:06:14.308Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:dM,revision:w,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:Z}},locale:g},fields:{title:"Millainen on lentÃ¤misen ilmastovaikutus?",refItem:eY,teaserImage:jd,teaserImageAlt:qH,teaserText:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Uusi animaatiovideo kuvaa, millainen vaikutus lentomatkustamisella on yksilÃ¶n hiilijalanjÃ¤lkeen.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},linkText:"Avaa videosivu ja katso animaatio"}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"U7senIgWMqIwTH39tdfPK",type:d,createdAt:Jn,updatedAt:Jn,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:cV,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:Z}},locale:g},fields:{title:"Alueellista tietoa ilmastosta ja sen muuttumisesta",refItem:aS,teaserImage:kS,teaserImageAlt:CR,teaserText:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Maakuntien nykyilmastoa koskeva tieto on pÃ¤ivitetty, ja samalla on tuotettu tietoa alueiden tulevasta ilmastosta.",marks:[],data:{}}]}]},linkText:"Tutustu artikkeleihin ja taulukoihin"}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3w1AJX4IB7dsrgoHyarUoW",type:d,createdAt:"2022-07-11T12:11:11.359Z",updatedAt:"2022-07-11T12:27:04.093Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:pf,revision:G,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:Z}},locale:g},fields:{title:"Ilmastonmuutos kasvattaa metsÃ¤paloriskiÃ¤ Fennoskandiassa",refItem:{sys:{type:b,linkType:d,id:"3YKG1WNsFgJpyWscm8IfFk"}},teaserImage:Jo,teaserImageAlt:"Palava metsÃ¤.",teaserText:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutoksen vaikutuksista metsÃ¤paloihin on tuotettu infografiikoita.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},linkText:"Tutustu infografiikoihin"}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2VqtLVboYWEW9HSBRxiuIZ",type:d,createdAt:"2021-10-04T10:26:52.561Z",updatedAt:"2022-01-11T14:27:01.814Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:Ji,revision:S,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:Z}},locale:g},fields:{title:"MitÃ¤ on kansainvÃ¤linen ilmastopolitiikka?",refItem:gf,featured:x,teaserImage:jl,teaserImageAlt:rU,teaserText:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{}

1,marks:[],value:"KansainvÃ¤linen ilmastopolitiikka pyrkii sÃ¤ilyttÃ¤mÃ¤Ã¤n maapallon ilmastojÃ¤rjestelmÃ¤n vakaana. Ilmastopolitiikkaan kuuluu useita kansainvÃ¤lisiÃ¤ sopimuksia. Ilmastokokouksia jÃ¤rjestetÃ¤Ã¤n vuosittain.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},linkText:"Lue lisÃ¤Ã¤ kansainvÃ¤lisestÃ¤ ilmastopolitiikasta"}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1zhemNdUnVLeGL4KRgkIzq",type:d,createdAt:"2021-10-04T11:37:04.275Z",updatedAt:"2022-01-11T11:20:07.876Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:dP,revision:G,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:Z}},locale:g},fields:{title:"MinkÃ¤lainen on ilmastoystÃ¤vÃ¤llinen ruokavalio?",refItem:jN,teaserImage:jO,teaserImageAlt:wx,teaserText:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutosta voi hillitÃ¤ ilmastoystÃ¤vÃ¤llisellÃ¤ ruokavaliolla. KestÃ¤vÃ¤ ruokavalio on hyvinvointia lisÃ¤Ã¤vÃ¤ ja ilmastoystÃ¤vÃ¤llinen. Sen rungon muodostavat kasviperÃ¤iset ruoat ja tarpeen mukainen syÃ¶minen.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},linkText:"Lue lisÃ¤Ã¤ vinkkejÃ¤ ja tietoa ilmastoystÃ¤vÃ¤llisestÃ¤ ruoasta"}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6GLQ9uiqfeBV3ModTYDmVA",type:d,createdAt:"2022-01-24T13:58:19.266Z",updatedAt:"2022-01-24T14:00:40.011Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:di,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:Z}},locale:g},fields:{refItem:{sys:{type:b,linkType:d,id:"36ti3W44SsGcwChvsL4id7"}},teaserImage:Jq}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"oFfJXXoDV0q31ul3g3uyN",type:d,createdAt:Js,updatedAt:Js,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:S,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:Z}},locale:g},fields:{refItem:{sys:{type:b,linkType:d,id:jk}},teaserImage:Jt}}],teaserType:"Content",displayTitle:af}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4c9F74115Nfqp0rOCltUBm",type:d,createdAt:"2021-12-10T12:19:42.055Z",updatedAt:"2026-04-28T10:56:24.728Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:IP,revision:aV,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:D}},locale:g},fields:{title:"Etusivu: Tuotettu yhteistyÃ¶ssÃ¤",visibleTitle:"Tuotettu yhteistyÃ¶ssÃ¤",referencingItems:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1JdLZQ999v2LEuA7AoDIfA",type:d,createdAt:"2021-12-13T09:45:47.909Z",updatedAt:"2021-12-15T10:46:43.374Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aK,revision:w,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:L}},locale:g},fields:{title:"YhteistyÃ¶ssÃ¤: Ilmatieteen laitos",asset:iw,imageSize:[cy],externalLink:"https:\u002F\u002Fwww.ilmatieteenlaitos.fi"}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4inNeQKvjnc5gPi1IHLgJp",type:d,createdAt:"2021-12-10T12:19:29.890Z",updatedAt:"2021-12-15T10:38:24.796Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bO,revision:F,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:L}},locale:g},fields:{title:"YhteistyÃ¶ssÃ¤: Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskus",asset:iF,imageSize:[cy],externalLink:"https:\u002F\u002Fwww.syke.fi"}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1NpFDLAd156TuKbkqBgvkv",type:d,createdAt:"2021-12-13T11:42:19.470Z",updatedAt:"2021-12-15T10:39:03.191Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aK,revision:F,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:L}},locale:g},fields:{title:"YhteistyÃ¶ssÃ¤: Luonnonvarakeskus",asset:iG,imageSize:[cy],externalLink:ns}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3fMz5ZeMLcrFletxLXx4EQ",type:d,createdAt:Ju,updatedAt:Ju,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:L}},locale:g},fields:{title:"YhteistyÃ¶ssÃ¤: Elinvoimakeskus",asset:kA,imageSize:[cy],externalLink:"https:\u002F\u002Fwww.ely-keskus.fi\u002Fweb\u002Filmastoyksikko"}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"0C022aaXWhf0aFSw9gB4h",type:d,createdAt:"2021-12-13T12:28:43.462Z",updatedAt:"2021-12-15T10:40:22.340Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aV,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:L}},locale:g},fields:{title:"YhteistyÃ¶ssÃ¤: Maa- ja metsÃ¤talousministeriÃ¶",asset:Jv,imageSize:[cy],externalLink:"https:\u002F\u002Fmmm.fi"}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4R1p0KbhjTPiefLAVM2DyN",type:d,createdAt:"2021-12-13T12:29:41.907Z",updatedAt:"2021-12-15T10:46:08.584Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aZ,revision:w,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:L}},locale:g}

1,fields:{title:"YhteistyÃ¶ssÃ¤: TyÃ¶- ja elinkeinoministeriÃ¶",asset:Jw,imageSize:[cy],externalLink:"https:\u002F\u002Ftem.fi"}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7GUHZXo993uchufnbJUR3R",type:d,createdAt:"2021-12-13T12:30:42.654Z",updatedAt:"2021-12-15T10:40:53.459Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aV,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:L}},locale:g},fields:{title:"YhteistyÃ¶ssÃ¤: YmpÃ¤ristÃ¶ministeriÃ¶",asset:iD,imageSize:[cy],externalLink:"https:\u002F\u002Fym.fi"}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7oxQKqfw6k6GSg4uaQKQfY",type:d,createdAt:"2021-12-13T13:07:56.426Z",updatedAt:"2021-12-15T10:41:26.723Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aK,revision:w,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:L}},locale:g},fields:{title:"YhteistyÃ¶ssÃ¤: Aalto-yliopisto",asset:Jx,imageSize:[cy],externalLink:"https:\u002F\u002Fwww.aalto.fi"}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7yNwq6i20RjVeM24DPaV7o",type:d,createdAt:"2021-12-13T13:08:43.438Z",updatedAt:"2021-12-15T10:42:24.913Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:V,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:L}},locale:g},fields:{title:"YhteistyÃ¶ssÃ¤: Helsingin yliopisto",asset:Jy,imageSize:[cy],externalLink:"https:\u002F\u002Fwww.helsinki.fi"}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6as3H7iy7FtrqnQe7sQoXD",type:d,createdAt:"2021-12-13T13:09:29.376Z",updatedAt:"2021-12-15T10:44:40.895Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aU,revision:F,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:L}},locale:g},fields:{title:"YhteistyÃ¶ssÃ¤: Turun yliopisto",asset:Jz,imageSize:[cy],externalLink:"https:\u002F\u002Fwww.utu.fi"}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1ZaOE9X04wCYRLsko3YQor",type:d,createdAt:"2021-12-13T13:10:35.430Z",updatedAt:"2021-12-15T10:45:12.708Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aV,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:L}},locale:g},fields:{title:"YhteistyÃ¶ssÃ¤: Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy",asset:JA,imageSize:[cy],externalLink:"https:\u002F\u002Fwww.vttresearch.com"}}],teaserType:"Gallery",gridType:"space-evenly",displayTitle:x,background:x}}]};fE.metadata={tags:[],concepts:[]};fE.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4rNX2gMHUu0GQrGYatgySq",type:d,createdAt:ms,updatedAt:ms,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:z,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:I}},locale:g};fE.fields={title:"Ilmasto",slug:"ilmasto"};fF.metadata={tags:[],concepts:[]};fF.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6qnIVgdIysQLiqMirmZ9PM",type:d,createdAt:mx,updatedAt:mx,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:I}},locale:g};fF.fields={title:"VesihÃ¶yry",slug:my};fH.metadata={tags:[],concepts:[]};fH.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4HR17GvhsqiwHEq9v6X5MT",type:d,createdAt:nb,updatedAt:nb,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:z,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:I}},locale:g};fH.fields={title:nc,slug:"riskit"};fJ.metadata={tags:[],concepts:[]};fJ.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1VXMnaVLhJeGkiDkafF8t9",type:d,createdAt:"2020-10-28T11:31:55.838Z",updatedAt:"2025-07-30T07:30:02.947Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:dh,revision:H,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:bu}},locale:g};fJ.fields={title:"Luonnonvarakeskus",link:ns,logo:iG,text:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Luonnonvarakeskus\n(Luke) on tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatio, joka tekee tyÃ¶tÃ¤ \nluonnonvarojen kestÃ¤vÃ¤n kÃ¤ytÃ¶n ja biotalouden edistÃ¤miseksi.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p}};fM.metadata={tags:[],concepts:[]};fM.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1ysfAT3UKbijoYRKtopOve",type:d,createdAt:nD,updatedAt:nD,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:I}},locale:g};fM.fields={title:"Skenaariot",slug:"skenaariot"};fQ.metadata={tags:[],concepts:[]};fQ.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2WMaikOQaKunqQKVgfrPPs",type:d,createdAt:oh,updatedAt:oh,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:z,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:I}},locale:g};fQ.fields={title:"MetsÃ¤t",slug:"metsat"};fR.metadata={tags:[],concepts:[]};fR.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"L2dKL6xWrqcOvBVK9m2f2",type:d,createdAt:ol,updatedAt:ol,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:I}},locale:g};fR.fields={title:"Arktinen alue",slug:"arktinen-alue"};fS.metadata={tags:[],concepts:[]};fS.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5TZwetWAB4ex5mHS7NO4c7",type:d,createdAt:op,updatedAt:op,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:z,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:I}},locale:g};fS.fields={title:"MaaperÃ¤",slug:"maapera"};fU.metadata={tags:[],concepts:[]};fU.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5SwS6NiJuPrGI7pXOZwUJ",type:d,createdAt:oI,updatedAt:oI,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:I}},locale:g};fU.fields={title:"AlkuperÃ¤iskansat",slug:"alkuperaiskansat"};fW.metadata={tags:[],concepts:[]};fW.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7Fn74Pfh9Q13aCUm3ahjoc",type:d,createdAt:"2026-08-19T12:26:16.540Z",updatedAt:"2026-09-02T05:56:31.783Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ad,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};fW.fields={abbreviation:"NAK20",body:"NÃ¤kkÃ¤lÃ¤jÃ¤rvi, K., Juntunen, S., &Jaakkola, J. J. K. 2020. SAAMI â Saamelaisten sopeutuminen ilmastonmuutokseen -hankkeen tieteellinen loppuraportti. Valtioneuvoston kanslia, Helsinki. V

1altioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2020:25. 400 s. ",link:"http:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:ISBN:978-952-287-930-1"};fX.metadata={tags:[],concepts:[]};fX.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1BlpNIvjUzEqoKkMNAQCql",type:d,createdAt:"2024-02-29T11:53:15.603Z",updatedAt:"2026-09-02T05:57:10.213Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};fX.fields={abbreviation:"GRE21",body:"Gregow, H., MÃ¤kelÃ¤, A., Tuomenvirta, H., Juhola, S., KÃ¤yhkÃ¶, J., Perrels, A., Kuntsi-Reunanen, E., MettiÃ¤inen, I., NÃ¤kkÃ¤lÃ¤jÃ¤rvi, K., Sorvali, J., Lehtonen, H., HildÃ©n, M., Veijalainen, N., Kuosa, H., Sihvonen, M., Johansson, M., Leijala, U., Ahonen, S., Haapala, J., Korhonen, H., Ollikainen, M., Lilja, S., Ruuhela, R., SÃ¤rkkÃ¤, J. & SiiriÃ¤, S.-M. 2021. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen ohjauskeinot, kustannukset ja alueelliset ulottuvuudet. Suomen ilmastopaneelin raportti 2\u002F2021. 166 s.   ",link:"http:\u002F\u002Fhdl.handle.net\u002F10138\u002F341832   "};fZ.metadata={tags:[],concepts:[]};fZ.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5aHdIrUUj18tmBE3YO5ZG6",type:d,createdAt:"2020-11-13T13:38:07.767Z",updatedAt:"2022-01-05T09:42:39.674Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:dM,revision:aU,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:al}},locale:g};fZ.fields={publishedLanguages:[g,Q,ac],title:"Vaikutukset terveyteen",slug:"vaikutukset-terveyteen",parent:iU,subTheme:x,content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"\rIkÃ¤Ã¤ntyvÃ¤ vÃ¤estÃ¶ ja lapset sekÃ¤ sydÃ¤n- ja verisuonitauteja, kylmÃ¤sairauksia ja allergioita sairastavat suomalaiset, ja nÃ¤istÃ¤ ryhmistÃ¤ erityiset ne, jotka asuvat kaupungeissa, muodostavat suuren riskiryhmÃ¤n ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksille.\r",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomessa ilmastonmuutoksen suorat terveysvaikutukset liittyvÃ¤t huomattavimmin synkkenevien ja entistÃ¤ vÃ¤hÃ¤lumisempien talvien mielenterveysvaikutuksiin sekÃ¤ hellepÃ¤ivien lisÃ¤Ã¤ntymisestÃ¤ aiheutuvan kuumakuormituksen terveyshaittojen yleistymiseen. Yleiset kylmÃ¤n terveyshaitat sÃ¤ilyvÃ¤t edelleen merkittÃ¤vimpÃ¤nÃ¤ ilmaston terveyshaittana Suomessa, mutta kylmyydelle herkÃ¤stÃ¤ kroonisesta sairaudesta kÃ¤rsivien kohdalla sairastavuus ja kuolleisuus todennÃ¤kÃ¶isesti laskevat ilmaston lÃ¤mpenemisen myÃ¶tÃ¤.\r",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutos voi vahingoittaa terveyttÃ¤mme myÃ¶s epÃ¤suorasti ympÃ¤ristÃ¶ssÃ¤mme tapahtuvien muutosten kautta. Ilmanlaadussa, elÃ¤inten ja kasvien levinneisyydessÃ¤ sekÃ¤ ruuan ja veden laadussa tapahtuvat muutokset voivat vaikuttaa terveyteemme paikallisesti. Luonnonkatastrofit, nÃ¤lÃ¤nhÃ¤tÃ¤ ja maailmanlaajuisesti muutokset ilmastossa ja ympÃ¤ristÃ¶oloissa saattavat aiheuttaa suuria muuttoaaltoja. Ilmastopakolaisuus ymmÃ¤rretÃ¤Ã¤n tulevaisuudessa yhÃ¤ konkreettisimmin, ja ilmastopakolaisiin ja heidÃ¤n kantamiinsa sairauksiin voidaan joutua varautumaan meillÃ¤ entistÃ¤ paremmin.\r\n",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4eAX0YI2aBYrhMvkM9pWvM",type:d,createdAt:"2021-10-22T13:39:27.242Z",updatedAt:"2022-01-04T11:59:26.672Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aj,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:D}},locale:g},fields:{title:"Vaikutukset terveyteen -teemasivun nostot: artikkelit",visibleTitle:bV,referencingItems:[{sys:{type:b,linkType:d,id:"199kCv2Nrhqop9CDJqqNhL"}},{sys:{type:b,linkType:d,id:"5BZMoayUFKLWDKEPQ7uGIl"}},{sys:{type:b,linkType:d,id:"RifrSSBLZqirSoo1x8pqz"}}],teaserType:K,displayTitle:x}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6fEVCmbmZTYKLm8CPbLWMn",type:d,createdAt:"2022-01-05T09:14:07.850Z",updatedAt:"2023-06-30T10:57:07.257Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:_,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:D}},locale:g},fields:{title:"Vaikutukset terveyteen -teemasivun nostot: Katso myÃ¶s",visibleTitle:U,referencingItems:[{sys:{type:b,linkType:d,id:f_}},et],teaserType:K,displayTitle:x}}],perspective:[bd],tags:[es]};f$.metadata={tags:[],concepts:[]};f$.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6Qt0BWTXYg172Bp3q42O7H",type:d,createdAt:"2021-07-07T08:29:03.590Z",updatedAt:"2023-05-08T13:15:54.748Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ja,revision:ad,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:al}},locale:g};f$.fields={publishedLanguages:[g,Q,ac],title:qj,slug:"liikenne-ja-liikennesuunnittelu",parent:dN,subTheme:x,teaserImage:qk,teaserImageAlt:"Ilmakuva moottoritiestÃ¤, risteyssillasta ja liittymistÃ¤ sekÃ¤ vihreÃ¤Ã¤ metsÃ¤Ã¤.",content:{data:{},content:[{data:{target:{sys:{id:"2eAsCL9BgjVjSxuKQFbSQe",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{sys:{type:b,linkType:d,id:"3d6oUdh578lcG06vUEKVsy"}},{sys:{type:b,linkType:d,id:"2serh6HRoTXVhc8v49qJK8"}},{sys:{type:b,linkType:d,id:"2ALrF1LD2Rx1J0rmAGFShu"}}],perspective:[P,X,bd],sector:[dm],tags:[ae,{sys:{type:b,linkType:d,id:"23s65BWXrX27ijkCjR7qFQ"}},bA,am]};ga.metadata={tags:[],concepts:[]};ga.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3o2PqKFSz3NEHuVnv2B9C1",type:d,createdAt:qw,updatedAt:qw,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:F,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:I}},locale:g};ga.fields={title:"Uusiutuva energia",slug:"uusiutuva-energia"};gb.metadata={tags:[],concepts:[]};gb.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5xQrBihtcihSjom2COyLDL",type:d,createdAt:qA,updatedAt:qA,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:I}},locale:g};gb.fields={title:"Kulutus",slug:"kulutus"};gd.metadata={tags:[],concepts:[]};gd.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7FyySPJaZZl3jBtcpe7RTg",type:d,createdAt:qI,updatedAt:qI,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:I}},locale:g};gd.fields={title:"Lentoliikenne",slug:"lentoliikenne"};ge.metadata={tags:[],concepts:[]};ge.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5yW2jZPRXinimdhbFQez9Y",type:d,createdAt:"2025-12-17T13:53:10.443Z",updatedAt:"2026-01-23T12:51:03.402Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:dI,revision:G,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:al}},locale:g};ge.fields={publishedLanguages:[g,Q,ac],title:qW,slug:"sosiaali-ja-terveydenhuolto",parent:dN,subTheme:x,materialType:br,content:{data:{},content:[{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6vak4AL8JpNONnOepdX359",type:d,createdAt:"2026-01-22T10:54:19.182Z",updatedAt:"2026-01-22T10:56:31.787Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aU,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:L}},locale:g},fields:{title:"Sosiaali- ja terveydenhuoltoa symboloiva kuva, jossa valkotakkisen ihmisen kÃ¤det pitÃ¤vÃ¤t punaista sydÃ¤menmuotoista esinettÃ¤. Valokuva.",asset:qX}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4gIR17SMeh79z1eoxwuAEF",type:d,createdAt:"2025-12-17T09:05:37.693Z",updatedAt:"2026-01-08T10:20:47.427Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:cE}},locale:g},fields:{title:"Sosiaali- ja terveydenhuolto -teemasivun haitarit",visibleTitle:bV,items:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6Byj7D5Ag42g3U0s3MxBio",type:d,createdAt:"2025-12-17T09:05:19.848Z",updatedAt:"2026-01-22T09:50:25.839Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aK,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:a}},locale:g},fields:{title:qZ,visibleTitle:iH,paragraph:{data:{},content:[{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3aIiKRd7p3fbpAZpLiF5Hp",type:d,createdAt:"2025-12-17T13:53:28.369Z",updatedAt:"2026-01-09T09:37:25.113Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:341,revision:G,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g,Q,ac],title:qZ,materialType:M,slug:"sosiaali-ja-terveydenhuollon-hiilijalanjalki-koostuu-useasta-tekijasta",parent:ge,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sosiaali- ja terveydenhuollon osuus Suomen hiilijalanjÃ¤ljestÃ¤ on noin 6,5 prosenttia, ja valtaosa pÃ¤Ã¤stÃ¶istÃ¤ on epÃ¤suoria. Toimialan ilmastovaikutusta voidaan pienentÃ¤Ã¤ muun muassa kiinnittÃ¤mÃ¤llÃ¤ huomiota hankintojen vÃ¤hÃ¤hiilisyyteen. PÃ¤Ã¤stÃ¶jen vÃ¤hentÃ¤minen voi myÃ¶s edistÃ¤Ã¤ hyvinvointia ja tuottaa taloudellisia sÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤. ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sosiaali- ja terveydenhuollon pÃ¤Ã¤stÃ¶t ovat pÃ¤Ã¤asiassa epÃ¤suoria",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sosiaali- ja terveydenhuollon hiilijalanjÃ¤lki oli vuonna 2019 noin 4,9 miljoonaa tonnia hiilidioksidia, mikÃ¤ oli noin 6,5 prosenttia koko Suomen hiilijalanjÃ¤ljestÃ¤. TÃ¤stÃ¤ noin kaksi kolmasosaa syntyi terveydenhuollossa ja yksi kolmasosa sosiaalihuollossa. ",nodeType:a},{data:{target:cF},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" HiilijalanjÃ¤lki mittaa tuotteen, palvelun tai toiminnan elinkaaren aikana syntyviÃ¤ kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤, ja Suomen hiilijalanjÃ¤ljell

1Ã¤ tarkoitetaan Suomen kulutusperÃ¤isiÃ¤ pÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤. ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sosiaali- ja terveydenhuollossa syntyy sekÃ¤ suoria ettÃ¤ epÃ¤suoria pÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤. Suoriin pÃ¤Ã¤stÃ¶ihin sisÃ¤ltyvÃ¤t rakennusten ja ajoneuvojen polttoaineiden kÃ¤ytÃ¶stÃ¤ aiheutuvat pÃ¤Ã¤stÃ¶t sekÃ¤ terveydenhuollossa kÃ¤ytettyjen kaasujen ja inhalaattoreiden pÃ¤Ã¤stÃ¶t. Suorien pÃ¤Ã¤stÃ¶jen osuus sosiaali- ja terveydenhuollon hiilijalanjÃ¤ljestÃ¤ oli pieni, vain noin 5,5 prosenttia. ",nodeType:a},{data:{target:cF},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Loput pÃ¤Ã¤stÃ¶t ovat epÃ¤suoria, eli ne syntyvÃ¤t muualla kuin itse sosiaali- ja terveyspalvelun tuotantopaikalla. Valtaosa epÃ¤suorista pÃ¤Ã¤stÃ¶istÃ¤ syntyy sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnoissa hankittavien tavaroiden ja palveluiden tuotantoketjuissa. Niiden osuus sosiaali- ja terveyshuollon kokonaispÃ¤Ã¤stÃ¶istÃ¤ oli noin 78,5 prosenttia. ",nodeType:a},{data:{target:cF},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Loput epÃ¤suorista pÃ¤Ã¤stÃ¶istÃ¤ sisÃ¤ltÃ¤vÃ¤t sosiaali- ja terveydenhuollon rakennuksissa kÃ¤ytettÃ¤vÃ¤n sÃ¤hkÃ¶n, kaukolÃ¤mmÃ¶n ja kaukokylmÃ¤n pÃ¤Ã¤stÃ¶t. Niiden osuus kokonaispÃ¤Ã¤stÃ¶istÃ¤ oli noin 16 prosenttia. Osuus on viime vuosina laskenut merkittÃ¤vÃ¤sti, sillÃ¤ energian tuotanto on Suomessa muuttunut vÃ¤hÃ¤hiilisemmÃ¤ksi ja pÃ¤Ã¤stÃ¶t ovat siksi laskeneet. ",nodeType:a},{data:{target:cF},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sosiaali- ja terveydenhuollossa merkittÃ¤viÃ¤ ilmastopÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ syntyy hankinnoista",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sosiaali- ja terveydenhuollossa tehtÃ¤vÃ¤t hankinnat ovat siis suurin pÃ¤Ã¤stÃ¶jen aiheuttaja toimialalla. Vaikka pÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ syntyy suuresta mÃ¤Ã¤rÃ¤stÃ¤ eri tuotteita ja palveluita, muutamat tuote- ja palveluryhmÃ¤t korostuvat pÃ¤Ã¤stÃ¶jen lÃ¤hteinÃ¤. ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Terveydenhuollossa noin 25 prosenttia hiilijalanjÃ¤ljestÃ¤ syntyi vuonna 2019 lÃ¤Ã¤kkeiden ja niiden lÃ¤htÃ¶aineiden tuotantoketjuissa. Seuraavaksi suurimmat ryhmÃ¤t ovat erilaisten asiantuntijapalveluiden hankinta, elintarvikkeet ja ruokapalvelut sekÃ¤ kuljetuspalvelut. MyÃ¶s rakentamisesta ja kiinteistÃ¶nhuollosta syntyy paljon pÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤. Sosiaalihuollossa pÃ¤Ã¤stÃ¶jen lÃ¤hteet ovat muuten samankaltaiset kuin terveydenhuollossa, mutta lÃ¤Ã¤kkeiden osuus pÃ¤Ã¤stÃ¶istÃ¤ on hyvin pieni ",nodeType:a},{data:{target:cF},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:aw,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Hankinnoista aiheutuvia pÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ voidaan vÃ¤hentÃ¤Ã¤ merkittÃ¤vÃ¤sti kiinnittÃ¤mÃ¤llÃ¤ huomioita niiden vÃ¤hÃ¤hiilisyyteen. MyÃ¶s rakennusten energiatehokkuutta voidaan parantaa ja kÃ¤yttÃ¤Ã¤ rakennuksissa uusiutuvaa energiaa. Energiankulutusta pienentÃ¤Ã¤ myÃ¶s, kun olemassa olevia tiloja kÃ¤ytetÃ¤Ã¤n mahdollisimman tehokkaasti. ",nodeType:a},{data:{target:cF},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:R,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"PÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ voidaan vÃ¤hentÃ¤Ã¤ pienentÃ¤mÃ¤llÃ¤ lÃ¤Ã¤kehÃ¤vikkiÃ¤ ",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"LÃ¤Ã¤kehÃ¤vikkiÃ¤ vÃ¤hentÃ¤mÃ¤llÃ¤ voidaan pienentÃ¤Ã¤ myÃ¶s hiilijalanjÃ¤lkeÃ¤, koska huomattava osa terveydenhuollon ilmastovaikutuksesta syntyy lÃ¤Ã¤kkeiden tuotannosta. Keinoja lÃ¤Ã¤kehÃ¤vikin vÃ¤hentÃ¤miseen ovat muun muassa tarpeettomien lÃ¤Ã¤kemÃ¤Ã¤rÃ¤ysten vÃ¤lttÃ¤minen sekÃ¤ logistiikan ja pakkauskokojen optimoiminen. ",nodeType:a},{data:{target:q_},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"MyÃ¶s lÃ¤Ã¤kkeen valinnalla on vaikutusta hiilijalanjÃ¤lkeen. Joistakin lÃ¤Ã¤kkeistÃ¤ on saatavilla vastaava vaihtoehtoinen tuote, jonka ilmasto- ja ympÃ¤ristÃ¶vaikutukset ovat keskimÃ¤Ã¤rÃ¤istÃ¤ pienemmÃ¤t. ",nodeType:a},{data:{target:q_},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sosiaali- ja terveydenhuollossa voidaan huomattavasti pienentÃ¤Ã¤ ruuasta aiheutuvia kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Elintarvikkeiden ja ruokapalveluiden osuus sosiaali- ja terveydenhuollon hiilijalanjÃ¤ljestÃ¤ oli vuonna 2019 noin 13 prosenttia. Suurin ilmastovaikutus syntyy lihan ja muiden elÃ¤inperÃ¤isten tuotteiden kÃ¤ytÃ¶stÃ¤. ",nodeType:a},{data:{target:cF},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" Siksi elintarvikkeista ja ruokapalveluista syntyviÃ¤ pÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ voidaan huomattavasti vÃ¤hentÃ¤Ã¤, kun elÃ¤inperÃ¤isiÃ¤ tuotteita korvataan kasvipohjaisilla. Samalla voidaan saavuttaa myÃ¶s terveyshyÃ¶tyjÃ¤. ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"PÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ voidaan pienentÃ¤Ã¤ myÃ¶s vÃ¤lttÃ¤mÃ¤llÃ¤ tai vÃ¤hentÃ¤mÃ¤llÃ¤ ruokahÃ¤vikkiÃ¤. HÃ¤vikin mÃ¤Ã¤rÃ¤ on laitosruokailussa tyypillisesti 10â20 prosenttia. ",nodeType:a},{data:{target:cF},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" VÃ¤hentÃ¤mÃ¤llÃ¤ hukkaan heitettÃ¤vÃ¤n ruuan mÃ¤Ã¤rÃ¤Ã¤ voidaan myÃ¶s saavuttaa taloudellisia sÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤. ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Esimerkiksi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissÃ¤ seurattiin potilasruokahÃ¤vikkiÃ¤ viikon ajan, ja suunniteltiin sen perusteella informaatio-ohjausta hÃ¤vikin vÃ¤hentÃ¤miseksi. RuokahÃ¤vikkiÃ¤ saatiin pienennettyÃ¤ 31 prosenttia vuoden aikana, ja ruokapalvelukustannuksissa sÃ¤Ã¤stettiin noin 250 000 euroa vuodessa. ",nodeType:a},{data:{target:cF},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"EtÃ¤palvelut aiheuttavat vÃ¤hemmÃ¤n pÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ kuin lÃ¤hivastaanotot",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sosiaali- ja terveyshuollon etÃ¤vastaanottoihin sisÃ¤ltyy huomattava pÃ¤Ã¤stÃ¶vÃ¤hennysmahdollisuus. EtÃ¤vastaanotto voi pienentÃ¤Ã¤ hiilijalanjÃ¤lkeÃ¤ j

1opa yli 80 prosenttia verrattuna tavanomaiseen lÃ¤hivastaanottoon.  Saavutettu pÃ¤Ã¤stÃ¶vÃ¤hennys syntyy valtaosin liikenteen vÃ¤henemisestÃ¤, kun asiakkaiden matkat vastaanotolle voidaan vÃ¤lttÃ¤Ã¤. ",nodeType:a},{data:{target:je},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" Saavutettavan pÃ¤Ã¤stÃ¶vÃ¤hennyksen suuruus riippuukin siitÃ¤, millÃ¤ liikennemuodolla matkat lÃ¤hivastaanotolle tavallisesti tehdÃ¤Ã¤n, ja kuinka pitkiÃ¤ matkat ovat. ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"EtÃ¤vastaanotto synnyttÃ¤Ã¤ jonkin verran sellaisia tiedonsiirtoon ja sen sÃ¤hkÃ¶nkulutukseen liittyviÃ¤ pÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤, joita ei lÃ¤hivastaanotoilla synny. Toimitilojen yllÃ¤pidosta ja henkilÃ¶kunnan liikkumisesta syntyvÃ¤t pÃ¤Ã¤stÃ¶t jÃ¤Ã¤vÃ¤t puolestaan etÃ¤vastaanotolla noin puolet pienemmiksi kuin lÃ¤hivastaanotolla. ",nodeType:a},{data:{target:je},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Terveydenhuollon digitalisaation vaikutukset pÃ¤Ã¤stÃ¶ihin ovat kokonaisuudessaan melko epÃ¤varmoja, ja tutkimusta aiheesta on toistaiseksi vielÃ¤ melko vÃ¤hÃ¤n. ",nodeType:a},{data:{target:je},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" Erilaisten terveydenhuollossa kÃ¤ytettÃ¤vien laitteiden hiilijalanjÃ¤lkeÃ¤ voidaan kuitenkin pienentÃ¤Ã¤ ekosuunnittelulla ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3jM35xrbRESHRNutTZFdM8",type:d,createdAt:rb,updatedAt:rb,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:F,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"HOS25",body:"Hosseinian, A., Johansson, A., Karvonen, J., Nissinen, A., PitkÃ¤nen, A. & Sokka, L. 2025. Comparative carbon footprint study of self-monitoring vs. continuous monitoring of blood glucose. Global Challenges, Volume 9, Issue 9. ",link:"https:\u002F\u002Fdoi.org\u002F10.1002\u002Fgch2.202500118"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Ekosuunnittelu on sellaista tuotesuunnittelua, jossa tuotteiden ilmasto- ja ympÃ¤ristÃ¶vaikutukset otetaan huomioon niiden koko elinkaaren aikana. Ekosuunnittelua edistetÃ¤Ã¤n Euroopan unionissa muun muassa ekosuunnitteludirektiivillÃ¤, joka asettaa eri tuoteryhmille ilmastoon ja ympÃ¤ristÃ¶Ã¶n liittyviÃ¤ vaatimuksia. ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2NCxr9uKQV0PxM3IdWoRF7",type:d,createdAt:rc,updatedAt:rc,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:F,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:rd,body:"Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU), kestÃ¤vien tuotteiden ekologiselle suunnittelulle asetettavien vaatimusten puitteista (2024\u002F1781). Euroopan unionin virallinen lehti. 28.6.2024. \n",link:"https:\u002F\u002Feur-lex.europa.eu\u002Feli\u002Freg\u002F2024\u002F1781\u002Foj?locale=fi"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:R,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"PÃ¤Ã¤stÃ¶jen vÃ¤hentÃ¤minen voi tuottaa myÃ¶s taloudellisia sÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ ja hyvinvointia",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"TerveyttÃ¤ edistÃ¤vÃ¤t ja sairauksia ennaltaehkÃ¤isevÃ¤t palvelut pienentÃ¤vÃ¤t usein myÃ¶s hiilijalanjÃ¤lkeÃ¤ ja sÃ¤Ã¤stÃ¤vÃ¤t taloudellisia resursseja. Sairauksien ennaltaehkÃ¤isy tulee pidemmÃ¤llÃ¤ tÃ¤htÃ¤imellÃ¤ edullisemmaksi ja vÃ¤hentÃ¤Ã¤ tarvetta ilmastoa ja ympÃ¤ristÃ¶Ã¤ kuormittaville terveydenhuoltopalveluille. ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3KwgN94BOtzYSxaUrRoKGE",type:d,createdAt:re,updatedAt:re,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"WOR17",body:"World Health Organization (WHO). 2017. Environmentally sustainable health systems: a strategic document. World Health Organization, Regional office for Europe. ",link:"https:\u002F\u002Firis.who.int\u002Fserver\u002Fapi\u002Fcore\u002Fbitstreams\u002Fc1835c8f-4167-4804-a0b4-77d6dfa8a097\u002Fcontent"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"TerveyttÃ¤ edistÃ¤vÃ¤t, ennaltaehkÃ¤isevÃ¤t palvelut ja sairauksien oikea-aikainen ja tarkoituksenmukainen hoito vÃ¤hentÃ¤vÃ¤t myÃ¶s lÃ¤Ã¤kkeiden kulutusta. TÃ¤mÃ¤ edistÃ¤Ã¤ terveyttÃ¤ ja pienentÃ¤Ã¤ samalla lÃ¤Ã¤kkeiden aiheuttamaa ilmastovaikutusta ja muuta ympÃ¤ristÃ¶kuormitusta. Sosiaali- ja terveydenhuollon hiilijalanjÃ¤lkeÃ¤ pienentÃ¤mÃ¤llÃ¤ onkin parhaimmillaan mahdollista saavuttaa muita, hyvinvointia ja taloudellisia sÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ edistÃ¤viÃ¤ tavoitteita. ",nodeType:a},{data:{target:cF},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:rf,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Seuraavan kysymyslistan avulla voidaan tunnistaa keskeisiÃ¤ keinoja hiilijalanjÃ¤ljen pienentÃ¤miseen sosiaali- ja terveydenhuollossa.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1NcDazsfRs6s1a2ulkhzTb",type:d,createdAt:"2025-12-16T14:27:39.993Z",updatedAt:"2025-12-23T08:04:39.841Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bs,revision:w,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:cE}},locale:g},fields:{title:rg,items:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"DG7FXkCxXMwDdpilekxN9",type:d,createdAt:"2025-12-16T14:27:29.419Z",updatedAt:"2026-01-09T09:37:12.469Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:cd,revision:G,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:a}},locale:g},fields:{title:rg,visibleTitle:bL,paragraph:rh},title:bL,document:rh}]}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}

1,{data:{uri:"https:\u002F\u002Ftietokayttoon.fi\u002Fjulkaisu?pubid=45301"},content:[{data:{},marks:[],value:"Pulkki, J., Wulff, P., Iivonen, S., Alanko, L., Alhola, K., Frilander, O., Hiilamo, H., MerilÃ¤inen, P., Nissinen, A., Savolainen, H., Suomalainen, E. & SetÃ¤lÃ¤, L. 2023. Ekologisesti kestÃ¤vÃ¤n soten kansallinen ohjaus. Valtioneuvoston kanslia. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan artikkelisarja 30\u002F2023 (Policy Brief). 10 s. ",nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Ftietokayttoon.fi\u002F-\u002Fsosiaali-ja-terveydenhuolto-ekologisesti-kestavaksi-esimerkit-maailmalta-nayttavat-miten-se-tapahtuu"},content:[{data:{},marks:[],value:"Alanko, L. & VÃ¤stinsalo, P. 16.3.2023.2023. Sosiaali- ja terveydenhuolto ekologisesti kestÃ¤vÃ¤ksi â esimerkit maailmalta nÃ¤yttÃ¤vÃ¤t miten se tapahtuu. Valtioneuvoston selvitys ja tutkimustoiminnan Tieto kÃ¤yttÃ¶Ã¶n!-blogi. ",nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Ftietokayttoon.fi\u002F-\u002Fhiilijalanjaljen-laskeminen-on-tarkea-askel-matkalla-kohti-ekologisesti-kestavaa-sosiaali-ja-terveydenhuoltoa-suomessa"},content:[{data:{},marks:[],value:"Nissinen, A., Savolainen, H. & Frilander, O. 12.6.2023. HiilijalanjÃ¤ljen laskeminen on tÃ¤rkeÃ¤ askel matkalla kohti ekologisesti kestÃ¤vÃ¤Ã¤ sosiaali- ja terveydenhuoltoa Suomessa. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan Tieto kÃ¤yttÃ¶Ã¶n! -blogi. ",nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fdoi.org\u002F10.1016\u002FS2542-5196(20)30271-0"},content:[{data:{},marks:[],value:"Tennison, I., Roschnik, S., Ashby, B., Boyd, R., Hamilton, I., Oreszczyn, T., Owen, A., Romanello, M., Ruyssevelt, P., Sherman, J. D., Smith, A. Z. P., Steele, K., Watts, N., & Eckelman, M. J. 2021. Health careâs response to climate change: a carbon footprint assessment of the NHS in England. The Lancet Planetary Health, Volume 5, Issue 2: e84-e92. ",nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.hus.fi\u002Fsites\u002Fdefault\u002Ffiles\u002F2022-08\u002FHUS_ilmastotiekartta_6_2022.pdf"},content:[{data:{},marks:[],value:"HUS. 2022. Ilmastotiekartta kohti hiilineutraaliutta 2030. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri. 67 s. (PDF) ",nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},perspective:[P],sector:[jf],tags:[es,dn,bA,ae,ri],articleLength:[T],toc:x,publishDate:"2025-12-17",publisher:[O,rk]}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p}}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3eOcoJTAIqqP0ziNoE7uDB",type:d,createdAt:"2026-01-08T10:20:25.332Z",updatedAt:"2026-01-22T09:50:58.779Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aK,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:a}},locale:g},fields:{title:jg,visibleTitle:fI,paragraph:{data:{},content:[{data:{target:rm},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p}}}]}}

1],perspective:[P,X],sector:[jf],tags:[es,dn,ji,cB,ae]};gf.metadata={tags:[],concepts:[]};gf.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4XPFdOHejgkpAgIenLr9sx",type:d,createdAt:"2021-09-23T10:53:21.574Z",updatedAt:"2024-01-29T14:25:57.539Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:156,revision:_,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g};gf.fields={publishedLanguages:[g],title:"Sopimukset ohjaavat kansainvÃ¤listÃ¤ ilmastopolitiikkaa",materialType:M,slug:"sopimukset-ohjaavat-kansainvalista-ilmastopolitiikkaa",parent:rT,teaserImage:jl,teaserImageAlt:rU,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KansainvÃ¤linen ilmastopolitiikka pyrkii sÃ¤ilyttÃ¤mÃ¤Ã¤n maapallon ilmastojÃ¤rjestelmÃ¤n vakaana. YhÃ¤ tÃ¤rkeÃ¤mmÃ¤ksi tavoitteeksi on noussut myÃ¶s sopeutuminen ilmastonmuutokseen. KansainvÃ¤listÃ¤ ilmastopolitiikkaa ohjaavat YK:n ilmastopuitesopimus, Kioton pÃ¶ytÃ¤kirja ja Pariisin ilmastosopimus sekÃ¤ nÃ¤ihin liittyvÃ¤t monenkeskiset neuvottelut.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"YK:n ilmastosopimus mÃ¤Ã¤rittÃ¤Ã¤ yhteiset tavoitteet",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KansainvÃ¤lisellÃ¤ tasolla tÃ¤rkein ilmastopolitiikan tavoitteiden mÃ¤Ã¤rittÃ¤jÃ¤ on Yhdistyneet Kansakunnat (YK). Rio de Janeirossa vuonna 1992 jÃ¤rjestetyn YK:n ympÃ¤ristÃ¶- ja kehityskonferenssin yhteydessÃ¤ pÃ¤Ã¤tettiin YK:n ilmastonmuutosta koskevasta puitesopimuksesta eli YK:n ilmastosopimuksesta (United Nations Framework Convention on Climate Change, UNFCCC). Sopimus tuli voimaan vuonna 1994, jolloin myÃ¶s Suomi ratifioi eli vahvisti sen. Sopimuksen on ratifioinut kaikkiaan 197 osapuolta. ",nodeType:a},{data:{target:ex},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2sYOTRJ64wEUMibnmX92ty",type:d,createdAt:"2021-04-23T12:33:52.613Z",updatedAt:"2022-06-21T09:32:30.443Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:z,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"UNI19a",body:"United Nations Framework Convention on Climate Change, UNFCCC. Status of Ratification of the Convention. [Viitattu 11.2.2019]",link:"http:\u002F\u002Funfccc.int\u002Fessential_background\u002Fconvention\u002Fstatus_of_ratification\u002Fitems\u002F2631.php"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"YK:n ilmastosopimuksen keskeisenÃ¤ pÃ¤Ã¤mÃ¤Ã¤rÃ¤nÃ¤ on ilmakehÃ¤n kasvihuonekaasujen (ihmistoiminnan aiheuttamien pÃ¤Ã¤stÃ¶jen) pitoisuuden vakauttaminen vaarattomalle tasolle. TÃ¤mÃ¤ taso tulisi saavuttaa sellaisessa ajassa, ettÃ¤ ekosysteemit ehtivÃ¤t sopeutua ilmastomuutokseen luonnollisella tavalla. Samalla tulee pyrkiÃ¤ elintarviketuotannon ja kestÃ¤vÃ¤n taloudellisen kehityksen turvaamiseen. ",nodeType:a},{data:{target:jm},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:ex},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sopimuksessa on sekÃ¤ kaikkia osapuolia sitovia velvoitteita ettÃ¤ erityisiÃ¤ velvoitteita teollisuusmaille. Kaikilla mailla tulisi olla ilmastonmuutosta hillitsevÃ¤t ja ilmastonmuutokseen sopeuttavat ohjelmat ja niiden tulisi raportoida kasvihuonekaasujen pÃ¤Ã¤stÃ¶t. Sopimuksen osapuolten tulee myÃ¶s suojella hiilivarastoja ja -nieluja. YK:n ilmastopuitesopimus ei sisÃ¤llÃ¤ mÃ¤Ã¤rÃ¤llisiÃ¤ pÃ¤Ã¤stÃ¶vÃ¤hennysvelvoitteita. ",nodeType:a},{data:{target:jm},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:ex},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastosopimuksen ylin pÃ¤Ã¤tÃ¶ksentekoelin on osapuolten konferenssi (Conference of the Parties, COP), joka jÃ¤rjestetÃ¤Ã¤n vuosittain (kuva 1). EnsimmÃ¤inen niistÃ¤ pidettiin vuonna 1995 BerliinissÃ¤. Suomen osallistumista YK:n ilmastoneuvotteluihin koordinoi ympÃ¤ristÃ¶ministeriÃ¶ ",nodeType:a},{data:{target:ex},content:[],nodeType:f},{data:{}

1,marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastopuitesopimusta tÃ¤ydentÃ¤vÃ¤ Kioton pÃ¶ytÃ¤kirja sisÃ¤lsi velvoitteita vain kehittyneille maille. Kioton pÃ¶ytÃ¤kirjan jÃ¤lkimmÃ¤inen velvoitekausi pÃ¤Ã¤ttyi vuonna 2020. ",nodeType:a},{data:{target:rW},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3DBUGjX9WxXrHTSQ57ud5d",type:d,createdAt:rY,updatedAt:rY,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"UNI19d",body:"United Nations Framework Convention on Climate Change, UNFCCC. What is the Kyoto Protocol? [Viitattu 12.2.2019]",link:"https:\u002F\u002Funfccc.int\u002Fprocess-and-meetings\u002Fthe-kyoto-protocol\u002Fwhat-is-the-kyoto-protocol"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" TÃ¤mÃ¤n jÃ¤lkeen kansainvÃ¤linen ilmastopolitiikka perustuu Pariisin ilmastosopimukseen. ",nodeType:a},{data:{target:ex},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:R,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6fSDJp4TZu2OAjstfg9ji0",type:d,createdAt:"2021-04-23T12:34:12.329Z",updatedAt:"2021-09-23T10:43:11.813Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:L}},locale:g},fields:{title:"YK:n ilmastoneuvottelut.",asset:rZ,caption:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:c,content:[{nodeType:a,value:ak,marks:[{type:r}],data:{}},{nodeType:a,value:" KansainvÃ¤lisestÃ¤ ilmastopolitiikasta neuvotellaan YK:n ilmastokokouksissa.",marks:[],data:{}}],data:{}}]},origin:"https:\u002F\u002Filmasto-opas.fi\u002Filocms-portlet\u002Farticle\u002Ff65a78bb-dc8e-41a5-b09a-6fa36661880b\u002Fr\u002F4f8a14e0-a9ca-45d4-abe3-11c26c4015fa\u002Fkuva1-ilmastoneuvottelut.jpg"}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pariisin ilmastosopimus pyrkii rajoittamaan maapallon keskilÃ¤mpÃ¶tilan nousun 1,5 asteeseen",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"YK:n ilmastosopimuksen 21. osapuolikokouksessa Pariisissa 12.12. 2015 sovittiin uudesta, kattavasta ja oikeudellisesti sitovasta ilmastosopimuksesta. Pariisin ilmastosopimus tÃ¤ydentÃ¤Ã¤ vuonna 1992 solmittua YK:n ilmastosopimusta. Pariisin sopimus koskee vuoden 2020 jÃ¤lkeistÃ¤ aikaa. Sopimus astui voimaan 4.11.2016, kun vaadittu voimaantulokynnys (vÃ¤hintÃ¤Ã¤n 55 osapuolta, joiden yhteenlasketut pÃ¤Ã¤stÃ¶t ovat vÃ¤hintÃ¤Ã¤n 55 prosenttia maailmanlaajuisista pÃ¤Ã¤stÃ¶istÃ¤) ylittyi. ",nodeType:a},{data:{target:e_},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:jo},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" Pariisin ilmastosopimuksen on ratifioinut 193 YK:n ilmastosopimuksen 197 osapuolesta ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6m6F6b2sLNNQa7EykAFLIT",type:d,createdAt:sa,updatedAt:sa,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"UNI19f",body:"United Nations Framework Convention on Climate Chante, UNFCCC. Paris Agreement - Status of Ratification [Viitattu 8.3.2019]",link:"https:\u002F\u002Funfccc.int\u002Fprocess\u002Fthe-paris-agreement\u002Fstatus-of-ratification"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Suomi ratifioi sopimuksen 14.11.2016. ",nodeType:a},{data:{target:e_},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteena on pitÃ¤Ã¤ maapallon keskilÃ¤mpÃ¶tilan nousu selvÃ¤sti alle kahdessa asteessa verrattuna esiteolliseen aikaan. Samalla pyritÃ¤Ã¤n toimiin, joilla lÃ¤mpÃ¶tilan nousu saataisiin rajattua 1,5 asteeseen. Tavoitteena on, ettÃ¤ maailmanlaajuisten kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jen huippu saavutettaisiin mahdollisimman pian, jonka jÃ¤lkeen pÃ¤Ã¤stÃ¶jen pitÃ¤isi kÃ¤Ã¤ntyÃ¤ laskuun, niin ettÃ¤ kasvihuonekaasujen pÃ¤Ã¤stÃ¶t ja nielut olisivat tasapainossa vuosisadan jÃ¤lkipuoliskolla. Sopimuksessa on asetettu pitkÃ¤n aikavÃ¤lin tavoite myÃ¶s ilmastonmuutokseen sopeutumiselle ja ilmastokestÃ¤vyydelle. LisÃ¤ksi tavoitteena on vahvistaa toimia, joilla saadaan rahoitusvirrat suunnattua kohti vÃ¤hÃ¤hiilistÃ¤ kehitystÃ¤. ",nodeType:a},{data:{target:e_},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:jo},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pariisin ilmastosopimuksessa ei ole mÃ¤Ã¤rÃ¤llisiÃ¤ tavoitteita kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jen vÃ¤hentÃ¤miselle, vaan sopimuksen osapuolet sitoutuvat laatimaan ja saavuttamaan omat pÃ¤Ã¤stÃ¶vÃ¤hennystavoitteensa, niin sanotut kansalliset panokset. Kansalliset panokset ilmoitetaan julkiseen rekisteriin, jota YK:n ilmastosopimussihteeristÃ¶ yllÃ¤pitÃ¤Ã¤. ",nodeType:a},{data:{target:e_},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"0mQyZzVNHNZagL4RpWNR7",type:d,createdAt:sb,updatedAt:sb,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"UNI19c",body:"United Nations Framework Convention on Climate Change, UNFCCC. Status of Ratification of the Kyoto Protocol. [Viitattu 11.2.2019.]",link:"http:\u002F\u002Funfccc.int\u002Fkyoto_protocol\u002Fstatus_of_ratification\u002Fitems\u002F2613.php"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Osapuolten tÃ¤ytyy laatia sÃ¤Ã¤nnÃ¶llisesti, viiden vuoden vÃ¤lein, uusia pÃ¤Ã¤stÃ¶vÃ¤hennystavoitteita, joiden on oltava aiempia tavoitteita edistyneempiÃ¤. Kaikilta osapuolilta odotetaan kunnianhimoisia, vÃ¤hitellen kiristyviÃ¤ toimia usean tavoitteen suhteen: pÃ¤Ã¤stÃ¶jen vÃ¤hentÃ¤miseksi, ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi, ilmastorahoituksen lisÃ¤Ã¤miseksi, teknologian kehittÃ¤miseksi ja siirtÃ¤miseksi, toimintavalmiuksien vahvistamiseksi sekÃ¤ lÃ¤pinÃ¤kyvyyden lisÃ¤Ã¤miseksi. Pariisin sopimuksen eri tavoitteiden maailmanlaajuista edistymistÃ¤ arvioidaan myÃ¶s viiden vuoden vÃ¤lein, ensimmÃ¤isen kerran vuonna 2023. ",nodeType:a},{data:{target:e_},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:jo},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:R,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastoon vaikuttavia lyhytikÃ¤isiÃ¤ aineita torjutaan kansainvÃ¤lisellÃ¤ yhteistyÃ¶llÃ¤",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"YK:n kansainvÃ¤listen ilmastoneuvottelujen rinnalla on ryhdytty edistÃ¤mÃ¤Ã¤n kansainvÃ¤listÃ¤ yhteistyÃ¶tÃ¤ niin sanottujen lyhytikÃ¤isten ilmastoon vaikuttavien aineiden, kuten mustan hiilen (noen), metaanin ja muiden hiukkasten ja kaasujen, pÃ¤Ã¤stÃ¶jen vÃ¤hentÃ¤miseksi. NÃ¤iden aineiden elinikÃ¤ ilmakehÃ¤ssÃ¤ on lyhyt, mutta myÃ¶s ne lÃ¤mmittÃ¤vÃ¤t ilmakehÃ¤Ã¤. Osa nÃ¤istÃ¤ aineista aiheuttaa myÃ¶s terveyshaittoja. ",nodeType:a},{data:{target:e$}

1,content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:R,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Metaania vapautuu ilmakehÃ¤Ã¤n muun muassa jÃ¤tehuollossa ja karjankasvatuksessa sekÃ¤ fossiilisten polttoaineiden tuotannon sivupÃ¤Ã¤stÃ¶inÃ¤. Mustaa hiiltÃ¤ puolestaan syntyy epÃ¤tÃ¤ydellisen palamisen tuloksena muun muassa vanhaa teknologiaa kÃ¤yttÃ¤vissÃ¤ voimaloissa ja teollisuudessa, dieselajoneuvoissa, puun pienpoltossa, Ã¶ljyntuotannon kaasujen soihdutuksessa, eloperÃ¤isen jÃ¤tteen poltossa ja maatalousmaan kulotuksessa. ",nodeType:a},{data:{target:e$},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Mustan hiilen pÃ¤Ã¤stÃ¶jen vÃ¤hentÃ¤minen on tÃ¤rkeÃ¤Ã¤ etenkin arktisilla alueilla ja talviaikaan. Lumelle ja jÃ¤Ã¤lle laskeutunut musta hiili vÃ¤hentÃ¤Ã¤ nÃ¤iden vaaleiden pintojen kykyÃ¤ heijastaa auringon sÃ¤teilyÃ¤, mikÃ¤ kiihdyttÃ¤Ã¤ lumen ja jÃ¤Ã¤n sulamista arktisilla alueilla. Suurin merkitys on pÃ¤Ã¤stÃ¶illÃ¤, jotka syntyvÃ¤t arktisilla alueilla tai niiden lÃ¤hellÃ¤. ",nodeType:a},{data:{target:e$},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"LyhytikÃ¤isten ilmastotekijÃ¶iden torjumiseksi perustettiin kansainvÃ¤linen koalitio vuonna 2012 (Climate and Clean Air Coalition to Reduce Short-Lived Climate Pollutants). Se pyrkii lisÃ¤Ã¤mÃ¤Ã¤n ymmÃ¤rrystÃ¤ mustasta hiilestÃ¤ ja muista lyhytaikaisista ilmastotekijÃ¶istÃ¤ sekÃ¤ rahoittaa toimia lyhytikÃ¤isten aineiden pÃ¤Ã¤stÃ¶jen vÃ¤hentÃ¤miseksi. ",nodeType:a},{data:{target:e$},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Arktisen neuvoston ministerikokouksessa hyvÃ¤ksyttiin vuonna 2015 mustaa hiiltÃ¤ ja metaania koskeva puiteasiakirja. SiinÃ¤ jÃ¤senmaat sitoutuvat vÃ¤hentÃ¤mÃ¤Ã¤n mustan hiilen ja metaanin pÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ sekÃ¤ raportoimaan pÃ¤Ã¤stÃ¶istÃ¤Ã¤n ja toimista niiden vÃ¤hentÃ¤miseksi. ",nodeType:a},{data:{target:e$},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" Vuonna 2017 sovittiin mustan hiilen pÃ¤Ã¤stÃ¶jen arktisten maiden yhteiseksi vÃ¤hentÃ¤mistavoitteeksi 25â33 % vuoden 2013 tasosta vuoteen 2025 mennessÃ¤. Arktinen neuvosto on perustanut erityisen asiantuntijatyÃ¶ryhmÃ¤n seuraamaan edistymistÃ¤ mustan hiilen ja metaanipÃ¤Ã¤stÃ¶jen vÃ¤hentÃ¤misessÃ¤. ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1jOXhxh7L63P1vwfPncHuW",type:d,createdAt:se,updatedAt:se,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"ARC17",body:"Arctic Council. 2017. Expert Group on Black Carbon and Methane: Summary of progress and recommendations 2017. 49 p.",link:"http:\u002F\u002Fhdl.handle.net\u002F11374\u002F1936"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"HallitustenvÃ¤linen ilmastonmuutospaneeli (IPCC) kokoaa ja arvioi tietoa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastopolitiikan pÃ¤Ã¤tÃ¶ksenteon tueksi tarvitaan tieteellistÃ¤ tietoa, jota tuottaa hallitustenvÃ¤linen ilmastonmuutospaneeli (Intergovernmental Panel on Climate Change, IPCC). Sen perustivat vuonna 1988 Maailman ilmatieteen jÃ¤rjestÃ¶ (WMO) ja YK:n ympÃ¤ristÃ¶ohjelma (UN Environment Programme, UNEP). IPCC:n pÃ¤Ã¤tehtÃ¤vÃ¤ on valmistella ilmastonmuutosta koskevia tieteellisiÃ¤ raportteja. NiitÃ¤ valmistellaan tutkijaryhmissÃ¤, jotka kerÃ¤Ã¤vÃ¤t ja arvioivat olemassa olevaa tieteellistÃ¤ tietoa ilmastonmuutoksesta, sen vaikutuksista ja siihen sopeutumisesta sekÃ¤ sen hillintÃ¤mahdollisuuksista. IPCC ei siis itse tee uutta tutkimusta eikÃ¤ se myÃ¶skÃ¤Ã¤n anna tÃ¤smÃ¤llisiÃ¤ suosituksia toteutettavista ilmastopoliittisista toimenpiteistÃ¤. ",nodeType:a},{data:{target:sf},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3R3hbOEXjSU83bvYoOICDV",type:d,createdAt:"2021-04-23T12:34:08.160Z",updatedAt:"2022-06-21T09:03:32.235Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"ILM19",body:"Ilmatieteen laitos. 22.1.2019 (PÃ¤ivitetty). IPCC tukee ilmastopoliittista pÃ¤Ã¤tÃ¶ksentekoa. [Viitattu 13.6.2022]",link:dE}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"IPCC laatii sÃ¤Ã¤nnÃ¶llisesti laajoja arviointiraportteja ilmaston nykytilasta, ja tulevasta kehityksestÃ¤, ilmastonmuutoksen hillinnÃ¤stÃ¤, vaikutuksista ja niihin sopeutumisesta. Uusimman, jÃ¤rjestyksessÃ¤ kuudennen arviointiraportin (Sixth Assessment Report) osat on julkaistu vuosina 2021 ja 2022 ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"64lIjhPyMgdl4Stqgr7OfC",type:d,createdAt:sg,updatedAt:sg,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"INT19b",body:"International Panel on Climate Change (IPCC). Sixth Assessment Report. [Viitattu 12.2.2019]",link:"https:\u002F\u002Fwww.ipcc.ch\u002Fassessment-report\u002Far6\u002F"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". LisÃ¤ksi IPCC tuottaa erikois- ja menetelmÃ¤raportteja ja laatii kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jen laskentaohjeistoja. ",nodeType:a},{data:{target:sf},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{}

1,marks:[],value:"Lokakuussa 2018 IPCC julkaisi niin sanotun 1,5 asteen raportin (Global Warming of 1,5Â°C), jonka mukaan maapallon keskilÃ¤mpÃ¶tilan nousu ylittÃ¤Ã¤ 1,5 astetta vuosisadan puoleenvÃ¤liin mennessÃ¤, mikÃ¤li lÃ¤mpeneminen jatkuu nykyistÃ¤ vauhtia. TÃ¤mÃ¤n rajan ylittÃ¤misellÃ¤ olisi merkittÃ¤viÃ¤ vaikutuksia elÃ¤mÃ¤lle maapallolla. Raportti kÃ¤y lÃ¤pi nÃ¤itÃ¤ vaikutuksia, vertaa niitÃ¤ kahden asteen keskilÃ¤mpÃ¶tilan nousuun ja esittelee keinoja, joilla keskilÃ¤mpÃ¶tilan nousu on mahdollista rajoittaa 1,5 asteeseen. Raportti antaa selkeÃ¤n viestin, ettÃ¤ tÃ¤hÃ¤n mennessÃ¤ Pariisin sopimuksen alla annetut kansalliset pÃ¤Ã¤stÃ¶vÃ¤hennyslupaukset eivÃ¤t riitÃ¤, ja ettÃ¤ ilmastopolitiikan kunnianhimoa on nopeasti kasvatettava. ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"LiYa4xvPyCVB35sywBIjZ",type:d,createdAt:sh,updatedAt:sh,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"INT22b",body:"Intergovernmental Panel on Climate Change (IPCC). Global Warming of 1.5 â. Special report. [Viitattu 13.6.2022]",link:"https:\u002F\u002Fwww.ipcc.ch\u002Fsr15\u002F"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" Vuonna 2007 IPCC:lle myÃ¶nnettiin Nobelin rauhanpalkinto ilmastonmuutoksen vastaisesta tyÃ¶stÃ¤. ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6ntDT16GtHKprW2GkLCtTn",type:d,createdAt:si,updatedAt:si,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"NOB22",body:"The Nobel Peace Prize 2007. [Viitattu 13.6.2022] ",link:"https:\u002F\u002Fwww.nobelprize.org\u002Fprizes\u002Fpeace\u002F2007\u002Fsummary\u002F"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:R,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:y,data:{},content:[{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:" https:\u002F\u002Fym.fi\u002F-\u002Fdubain-ilmastokokouksessa-sopu-fossiilisista-polttoaineista-irtaantumisesta"},content:[{nodeType:a,value:"Dubain ilmastokokouksessa sopu fossiilisista polttoaineista irtaantumisesta. YmpÃ¤ristÃ¶ministeriÃ¶n tiedote 13.12.2023",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:"http:\u002F\u002Funfccc.int\u002Fresource\u002Fdocs\u002F2015\u002Fcop21\u002Feng\u002Fl09r01.pdf"},content:[{nodeType:a,value:"United Nations Framework Convention on Climate Change (UNFCCC). 2015. Adoption of the Paris Agreement. Proposal by the President (Pariisin ilmastosopimus) ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:"http:\u002F\u002Funfccc.int\u002Ftimeline\u002F"},content:[{nodeType:a,value:"United Nations Framework Convention on Climate Change (UNFCCC): UNFCCC - 20 Years of Effort and Achievement. Key Milestones in the Evolution of International Climate Policy (a timeline showing the history of the Convention in stories, photos, and video) ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.eea.europa.eu\u002F\u002Fpublications\u002Ftrends-and-projections-in-europe-2023"},content:[{nodeType:a,value:"European Environment Agency (EEA). 2023. Trends and projections in Europe 2023. European Environment Agency, Copenhagen. EEA Report No 07\u002F2023.  ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:W,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.ilmastopaneeli.fi\u002Fwp-content\u002Fuploads\u002F2019\u002F10\u002FPariisin-sopimus-ja-kansainvÃ¤liset-ilmastotoimet_final.pdf"},content:[{nodeType:a,value:"Honkonen, T. & Kulovesi, K. 2019. Pariisin sopimus ja kansainvÃ¤liset ilmastotoimet. Suomen ilmastopaneeli. Raportti 5\u002F2019. 90 s. ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}

1,{nodeType:n,data:{uri:" https:\u002F\u002Fwww.stat.fi\u002Fmedia\u002Fuploads\u002Ftup\u002Fkhkinv\u002Ffi_nc8_final.pdf"},content:[{nodeType:a,value:"Ministry of the Environment & Statistics Finland. 2022 Finlandâs Eighth National Communication under the United Nations Framework Convention on Climate Change. Ministry of the Environment & Statistics Finland, Helsinki. 499 p. (PDF) (Suomen 8. Maaraportti YK:n ilmastosopimukselle) ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:" https:\u002F\u002Funfccc.int\u002Fsites\u002Fdefault\u002Ffiles\u002Fresource\u002FFIN_BR5.pdf"},content:[{nodeType:a,value:"Ministry of the Environment & Statistics Finland. 2022. Finlandâs Fifth Biennial Report under the UNFCCC. Ministry of the Environment & Statistics Finland, Helsinki. 128 p. (PDF) (Suomen viides kaksivuotisraportti YK:n ilmastosopimukselle) ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.climateactiontracker.org\u002F"},content:[{nodeType:a,value:"Ecofys, Climate Analytics & Potsdam Institute for Climate Impact Research: Climate Action Tracker (CAT) (sivusto seuraa eri maiden pÃ¤Ã¤stÃ¶vÃ¤hennystoimia) ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:sj},content:[{nodeType:a,value:"UlkoasiainministeriÃ¶: Suomen ilmastoulkopolitiikka",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:R,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:"https:\u002F\u002Fenb.iisd.org\u002F"},content:[{nodeType:a,value:"International Institute for Sustainable Development, iisd, Reporting Services: Earth Negotiations Bulletin (kansainvÃ¤linen jÃ¤rjestÃ¶, joka raportoi kehitys- ja ympÃ¤ristÃ¶poliittisten neuvottelujen etenemisestÃ¤ niiden aikana) ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.climatenetwork.org\u002Feco-newsletters"},content:[{nodeType:a,value:"Climate Action Network International ECO-newsletters (ympÃ¤ristÃ¶jÃ¤rjestÃ¶jen uutiskirje ilmastoneuvotteluista) ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},perspective:[b$,P],tags:[bD,sk,cg],articleLength:[T],toc:x,modifiedDate:"2022-06-21",publisher:[O]};gg.metadata={tags:[],concepts:[]};gg.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4q3Ko52geLSi9w0S3Q5pcQ",type:d,createdAt:"2021-10-25T11:32:03.469Z",updatedAt:"2024-11-08T16:49:14.805Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:eq,revision:aZ,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:al}},locale:g};gg.fields={publishedLanguages:[g,ac,Q],title:sn,slug:"ilmastonmuutokseen-sopeutuminen",parent:ei,materialType:br,content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Yhdyskuntien haavoittuvuus sÃ¤Ã¤n Ã¤Ã¤ri-ilmiÃ¶ille kasvaa jatkuvasti ilmastonmuutoksen edetessÃ¤. Sopeutuminen muuttuviin ilmasto-olosuhteisiin on vÃ¤lttÃ¤mÃ¤tÃ¶ntÃ¤ hillintÃ¤toimien onnistumisesta huolimatta. Hyvin suunniteltujen sopeutumistoimien avulla ilmastonmuutoksen kielteisiÃ¤ vaikutuksia voidaan lieventÃ¤Ã¤ ja positiivisia vaikutuksia hyÃ¶dyntÃ¤Ã¤. Kunnilla on sopeutumisessa keskeinen rooli.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"TÃ¤mÃ¤ osio sisÃ¤ltÃ¤Ã¤ perustietoa ilmastonmuutokseen sopeutumisesta. Toimialakohtaista tietoa lÃ¶ytyy Ilmasto-oppaan osiosta Tietoa ilmastonmuutoksesta toimialoille ja tietoa sopeutumistoimista osiosta Suomen ilmastopolitiikka ja -toimet.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3xCZiuLAvtWeNua1fomzuj",type:d,createdAt:"2021-10-25T08:57:15.413Z",updatedAt:"2024-11-08T16:48:40.696Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:cV,revision:S,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:D}},locale:g},fields:{title:"Ilmastonmuutokseen sopeutuminen -teemasivun nostot: artikkelit",visibleTitle:bV,referencingItems:[so,sM,jt,IU,IV],teaserType:K,displayTitle:x}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"78Tjttf1SjKQ8vRbT4AeGD",type:d,createdAt:"2021-12-20T10:24:44.944Z",updatedAt:"2024-11-08T16:49:02.297Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:dP,revision:H,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:D}},locale:g},fields:{title:"Ilmastonmuutokseen sopeutuminen -teemasivun nostot: Katso myÃ¶s",visibleTitle:U,referencingItems:[BW,et,ka,bN,cH,dN],teaserType:K,displayTitle:x}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"31phGtaakeGgbQ0OwE8jGu",type:d,createdAt:"2023-03-10T11:30:34.288Z",updatedAt:"2024-11-21T14:38:13.220Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aj,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:D}},locale:g},fields:{title:"Ilmastonmuutokseen sopeutuminen -teemasivun nostot: Aiheesta muualla",visibleTitle:by,referencingItems:[IJ,IO],teaserType:an,displayTitle:x}}],perspective:[X],tags:[cB,jj]};gj.metadata={tags:[],concepts:[]};gj.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"30v8lQXAXewTagqns4Y4da",type:d,createdAt:tj,updatedAt:tj,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:F,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:I}},locale:g};gj.fields={title:"KestÃ¤vÃ¤ kehitys",slug:"kestava-kehitys"};gk.metadata={tags:[],concepts:[]};gk.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4a2jfro5KWYRMtKw6Bc5B",type:d,createdAt:tz,updatedAt:tz,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:z,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};gk.fields={abbreviation:gl,body:"Ilmastolaki (423\u002F2022) [Viitattu 22.3.2024]",link:tA};gm.metadata={tags:[],concepts:[]};gm.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4WS9rBTQkFGrd6CXIsrG7V",type:d,createdAt:tC,updatedAt:tC,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:S,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};gm.fields={abbreviation:"SII24",body:"Siikavirta, H., CederlÃ¶f, M., Skoglund, K. & Ruponen, V. 2024. Ilmastovuosikertomus 2024. YmpÃ¤ristÃ¶ministeriÃ¶n

1julkaisuja 2024:25. YmpÃ¤ristÃ¶ministeriÃ¶. 161 s. ",link:"https:\u002F\u002Fjulkaisut.valtioneuvosto.fi\u002Fhandle\u002F10024\u002F165736 "};go.metadata={tags:[],concepts:[]};go.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5poP9XQtzryhy1UrEO07xe",type:d,createdAt:uk,updatedAt:uk,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};go.fields={abbreviation:tg,body:"Sitra 2018. Julkisten hankintojen vÃ¤hÃ¤hiilisyys- ja kiertotalouskiihdyttÃ¤mÃ¶.    [Viitattu 4.12.2018]",link:"https:\u002F\u002Fwww.sitra.fi\u002Fhankkeet\u002Fjulkisten-hankintojen-vahahiilisyys-ja-kiertotalouskiihdyttamo\u002F"};gv.metadata={tags:[],concepts:[]};gv.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3y4FZ2XpNztIVXer3VEuQt",type:d,createdAt:wr,updatedAt:wr,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};gv.fields={abbreviation:"LIN20",body:"Linnanen, L., Nyfors, T., Heinonen, T., Liimatainen, H., Nissinen, A., Regina, K., Saarinen, M., SeppÃ¤lÃ¤, J. & Viri, R. 2020. The Sufficiency Perspective in Climate Policy: How to Recompose Consumption. Suomen ilmastopaneeli. Raportti 4\u002F2020.",link:"http:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:NBN:fi-fe20201222102703"};gw.metadata={tags:[],concepts:[]};gw.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"S8kzrLGHbzOBW7VNJWWOx",type:d,createdAt:wU,updatedAt:wU,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};gw.fields={abbreviation:"SAA17",body:"Saarinen, M., Fogelholm, M., Tahvonen, R. & Kurppa, S. 2017. Taking nutrition into account within the life cycle assessment of food products. Journal of Cleaner Production, Volume 149: 828â844.",link:"https:\u002F\u002Fdoi.org\u002F10.1016\u002Fj.jclepro.2017.02.062"};gx.metadata={tags:[],concepts:[]};gx.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7AE6CQtx8zOE9pymorUrFA",type:d,createdAt:xf,updatedAt:xf,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};gx.fields={abbreviation:"TER18",body:"Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Fineli (elintarvikkeiden kansallinen koostumustietopankki) [Viitattu 10.2.2020.]",link:"https:\u002F\u002Ffineli.fi\u002Ffineli\u002Ffi\u002Findex"};gy.metadata={tags:[],concepts:[]};gy.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3ZVeUmt1xuyfWllDGZuisY",type:d,createdAt:xj,updatedAt:xj,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};gy.fields={abbreviation:"SAA14",body:"Saarinen, M., Sinkko, T., Joensuu, K., Silvenius, F. & Ratilainen, A. 2014. Ravitsemus ja maaperÃ¤vaikutukset ruoan elinkaariarvioinnissa : SustFoodChoice-hankkeen loppuraportti. MTT, Jokioinen. MTT Raportti 146: 97 s., 2 liitettÃ¤.",link:"http:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:ISBN:978-952-487-540-0"};gz.metadata={tags:[],concepts:[]};gz.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2KDtm4J7jqh792FKVRLFEB",type:d,createdAt:xC,updatedAt:xC,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};gz.fields={abbreviation:"KAT14",body:"Katajajuuri, J.-M., Silvennoinen, K., Hartikainen, H., HeikkilÃ¤, L. & Reinikainen, A. 2014. Food waste in the Finnish food chain. Journal of Cleaner Production, Volume 73: 322â329.",link:"https:\u002F\u002Fdoi.org\u002F10.1016\u002Fj.jclepro.2013.12.057"};gA.metadata={tags:[],concepts:[]};gA.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1kHc5s6t7TOdrSilHbpqJZ",type:d,createdAt:"2023-06-12T06:43:13.610Z",updatedAt:"2025-12-11T09:40:30.936Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:133,revision:H,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:al}},locale:g};gA.fields={publishedLanguages:[g,Q],title:yx,slug:"ilmastopolitiikan-seuranta",parent:ju,subTheme:x,materialType:br,heroImage:yy,heroImageAlt:yA,heroText:yx,teaserImage:yB,teaserImageAlt:yA,content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmasto-opas.fi-sivuston ilmastopolitiikan seurantatyÃ¶kalun avulla voit tarkastella, miten eri politiikkatoimet etenevÃ¤t Suomessa. TyÃ¶kaluun sisÃ¤ltyy sekÃ¤ ilmastonmuutoksen hillintÃ¤Ã¤ ettÃ¤ muutokseen sopeutumiseen liittyvien toimien seuranta. HillintÃ¤politiikasta on toistaiseksi julkaistu liikenteen politiikkatoimet. Tiedot perustuvat hillintÃ¤ politiikkatoimiin, joita Suomi raportoi Euroopan unionille. Sopeutumisessa tiedot pohjaavat kansallisen sopeutumissuunnitelman toimeenpanoon.",n

1odeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3WKAvH6GCKqPuFihzRTgZi",type:d,createdAt:"2022-11-02T13:00:32.354Z",updatedAt:"2025-12-11T08:33:08.186Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:fT,revision:w,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:D}},locale:g},fields:{title:"Ilmastopolitiikan seuranta -teemasivun nostot: hillintÃ¤artikkelit",visibleTitle:"HillintÃ¤politiikan seuranta",referencingItems:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6aDfoTT4mE9Kzv1Sc5PR34",type:d,createdAt:"2023-06-12T10:00:56.730Z",updatedAt:"2023-07-10T11:28:11.167Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:282,revision:ad,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g],title:"Politiikkatoimet liikenteen pÃ¤Ã¤stÃ¶jen vÃ¤hentÃ¤miseksi ja niiden eteneminen",materialType:yD,slug:"politiikkatoimet-liikenteen-paastojen-vahentamiseksi-ja-niiden-eteneminen",parent:gA,teaser:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastopolitiikan seuranta -tyÃ¶kalun ensimmÃ¤inen julkaistu toimiala on liikenne.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},teaserImage:yE,teaserImageAlt:"Valkoinen henkilÃ¶auton silhuetti, oranssi tausta. Piirros.",ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"TÃ¤ssÃ¤ Ilmastopolitiikan seuranta -tyÃ¶kalun liikenneosiossa kuvataan, miten toimenpiteet liikenteen kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jen vÃ¤hentÃ¤miseksi etenevÃ¤t Suomessa. Osa toimista etenee tavoitellun mukaisesti, mutta osa tavoiteltua hitaammin. LisÃ¤ksi osiossa tarkastellaan Suomessa ehdotettuja tai kokeiltuja pÃ¤Ã¤stÃ¶vÃ¤hennystoimenpiteitÃ¤ ja niiden vaikuttavuutta. \r\n",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Liikenteen pÃ¤Ã¤stÃ¶t ovat laskeneet",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Liikenteen pÃ¤Ã¤stÃ¶t kattavat noin viidesosan eli 20 prosenttia Suomen kaikista kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶istÃ¤. PÃ¤Ã¤stÃ¶istÃ¤ 95 prosenttia aiheutuu tieliikenteestÃ¤ ja nÃ¤istÃ¤ hieman yli puolet henkilÃ¶autoista. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:yF,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"\rVuodesta 2008 lÃ¤htien Suomen liikenteen pÃ¤Ã¤stÃ¶t ovat pÃ¤Ã¤sÃ¤Ã¤ntÃ¶isesti laskeneet. Se johtuu pÃ¤Ã¤asiassa biopolttoaineiden kÃ¤ytÃ¶n lisÃ¤Ã¤ntymisestÃ¤ ja autojen parantuneesta energiatehokkuudesta. LisÃ¤ksi taloudellinen taantuma on vÃ¤hentÃ¤nyt liikennemÃ¤Ã¤riÃ¤. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:yF,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:"\r\n\r\nEuroopan unionin (EU) tasolla liikenteen pÃ¤Ã¤stÃ¶t ovat puolestaan viime vuosina kasvaneet ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"2BjrZhhBJSQDkx6XhJkdKz",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:", mikÃ¤ lisÃ¤Ã¤ paineita uusien liikennepoliittisten ohjauskeinojen kÃ¤yttÃ¶Ã¶nottoon myÃ¶s EU:n laajuisesti. EU:n toimet vaikuttavat merkittÃ¤vÃ¤sti Suomen liikenteen pÃ¤Ã¤stÃ¶kehitykseen esimerkiksi autonvalmistajille asetettujen pÃ¤Ã¤stÃ¶rajojen kautta, jotka vaikuttavat markkinoilla oleviin autoihin. ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:W,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomi on sitoutunut puolittamaan kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶t vuoteen 2030 mennessÃ¤ vuoden 2005 tasosta ja saavuttamaan nollapÃ¤Ã¤stÃ¶isen liikenteen vuoteen 2045 mennessÃ¤. ",nodeType:a},{data:{target:ff},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" TÃ¤hÃ¤n tavoitteeseen verrattuna liikenteen pÃ¤Ã¤stÃ¶t ovat laskeneet hitaasti (kuva 1).",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"5yZQKzPgPEq2dxXomsh1Qn",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Liikenteen pÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ vÃ¤hennetÃ¤Ã¤n useilla politiikkatoimilla",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Liikenteen kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ pyritÃ¤Ã¤n vÃ¤hentÃ¤mÃ¤Ã¤n useilla politiikkatoimilla. Toimet esimerkiksi ohjaavat polttoaineen jakelijoita myymÃ¤Ã¤n entistÃ¤ enemmÃ¤n uusiutuvia polttoaineita. \r\n \r\nKeskeinen rooli liikenteen pÃ¤Ã¤stÃ¶jen vÃ¤hentÃ¤misessÃ¤ on liikenteen sÃ¤hkÃ¶istÃ¤misellÃ¤. Jotta liikenteelle asetetut pÃ¤Ã¤stÃ¶vÃ¤hennystavoitteet saavutettaisiin, tulee sÃ¤hkÃ¶istÃ¤misen lisÃ¤ksi tehostaa liikennejÃ¤rjestelmÃ¤Ã¤ ja vÃ¤hentÃ¤Ã¤ henkilÃ¶autoliikenteen osuutta, niin ettÃ¤ yhÃ¤ useampi matka toteutuu joukkoliikenteellÃ¤, kÃ¤vellen tai pyÃ¶rÃ¤illen.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"PÃ¤Ã¤tettyjen politiikkatoimien eteneminen",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"TÃ¤ssÃ¤ listauksessa kuvataan, miten pÃ¤Ã¤tetyt toimenpiteet liikenteen hiilidioksidipÃ¤Ã¤stÃ¶jen vÃ¤hentÃ¤miseksi etenevÃ¤t Suomessa. Toimet ovat Suomessa kÃ¤ytÃ¶ssÃ¤ olevia virallisesti raportoitavia politiikkatoimia ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:yG,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:", joilla liikenteen pÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ pyritÃ¤Ã¤n vÃ¤hentÃ¤mÃ¤Ã¤n. Arviot toimien etenemisestÃ¤ perustuvat Suomen raportointiin EU:lle ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:yG,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" ja YK:n ilmastosopimukselle ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"6MFTANpbOPpyPI1cHCgH0m",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:", Ilmastovuosikertomukseen ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"1Kxpp8cYQ1Zl6quVPFkqi5",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" sekÃ¤ asiantuntija-arvioihin. TÃ¤ydentÃ¤vÃ¤t tietolÃ¤hteet on mainittu toimepidekohtaisissa artikkeleissa. Politiikkatoimien edistymistÃ¤ kuvataan symbolilla sen mukaan, kuinka hyvin politiikkatoimen toteuttaminen on edennyt sen tavoitteisiin nÃ¤hden. Kustakin toimenpiteestÃ¤ ja sen tilannearviosta voi lukea tarkemmin lue lisÃ¤Ã¤ -linkeistÃ¤.\r\n\r\r",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"3dvqjnuJitRBVpYEWbxtGL",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ehdotettujen toimien vaikutukset ",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"TÃ¤ssÃ¤ listauksessa kuvataan Suomessa ehdotettuja tai kokeiltuja toimenpiteitÃ¤ liikenteen hiilidioksidipÃ¤Ã¤stÃ¶jen vÃ¤hentÃ¤miseksi. Ehdotetut toimet ovat perÃ¤isin Fossiilittoman liikenteen tiekartasta ",nodeType:a},{data:{target:ff},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" ja Suomen kestÃ¤vÃ¤n kasvun ohjelmasta ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"6HSnjWFbXxKpzsKA6ruIhK",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Arviot toimien vaikuttavuudesta perustuvat nÃ¤ihin lÃ¤hteisiin, ja tÃ¤ydentÃ¤vÃ¤t tietolÃ¤hteet on mainittu toimenpidekohtaisissa artikkeleissa. Symbolilla kuvataan ehdotettujen toimenpiteiden vaikuttavuutta eli niiden potentiaalia vÃ¤hentÃ¤Ã¤ liikenteen kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤. Kustakin toimenpide-ehdotuksesta ja sen vaikutusarviosta voi lukea tarkemmin lue lisÃ¤Ã¤ -linkeistÃ¤.\r\n\r",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"5SaE7L6UGRpDxyqm7apH6x",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p}

1,modules:[{sys:{type:b,linkType:d,id:"Ifd6IiBs3vFh4V8aIr3nI"}}],perspective:[b$,P],sector:[dm],tags:[bD,bR],articleLength:[T],toc:x,publishDate:"2023-06-12",publisher:[O,{sys:{type:b,linkType:d,id:"44jPWLY6omsmvz25KgVqoK"}}]}}],teaserType:K,displayTitle:x}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"41g4l04hcTyghkeJWFnQUK",type:d,createdAt:yH,updatedAt:yH,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:D}},locale:g},fields:{title:"Ilmastopolitiikan seuranta -teemasivun nostot: sopeutumisartikkelit",visibleTitle:jT,referencingItems:[yI],teaserType:K,displayTitle:x}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1QXxc5gWPVcWizdn3Hplej",type:d,createdAt:"2023-02-15T14:48:37.472Z",updatedAt:"2025-12-10T13:07:36.655Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aU,revision:w,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:D}},locale:g},fields:{title:"Ilmastopolitiikan seuranta -teemasivun nostot: Aiheesta muualla",visibleTitle:by,referencingItems:[zs,{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"Bw4uU3jYkOOiBZgYGU8Oi",type:d,createdAt:"2023-02-06T14:03:07.653Z",updatedAt:"2023-03-10T09:31:25.822Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:rl,revision:w,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:Z}},locale:g},fields:{title:"EEA database on greenhouse gas policies and measures in Europe",teaserImage:zu,teaserImageAlt:"Kortistolaatikoita, joista osa auki ja niissÃ¤ keltaisia arkistokansioita. Valokuva.",teaserText:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Euroopan ympÃ¤ristÃ¶keskuksen (EEA:n) tietokantaan on kirjattu Euroopan maiden toimenpiteet pÃ¤Ã¤stÃ¶jen vÃ¤hentÃ¤miseksi. EnglanninkielisiÃ¤ tietoja voi tarkastella esimerkiksi maakohtaisesti.",marks:[],data:{}}]}]},link:"http:\u002F\u002Fpam.apps.eea.europa.eu\u002F",linkText:"Lue lisÃ¤Ã¤ EEA:n sivuilta"}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4Fx7qRqC0FYjAntgx3sWJr",type:d,createdAt:zw,updatedAt:zw,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:dI,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:Z}},locale:g},fields:{title:"Maaraportit ja kaksivuotisraportit YK:n ilmastosopimukselle",teaserImage:zx,teaserImageAlt:"Kolmiulotteinen kartta, jossa valkoisella merkitty Suomi kohoaa sinisestÃ¤ Pohjois-Euroopasta.",teaserText:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Maaraporteissa Suomi raportoi sÃ¤Ã¤nnÃ¶llisesti YK:n ilmastosopimukselle muun muassa toimistaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja vaikutuksiin sopeutumiseksi.",marks:[],data:{}}]}]},link:"https:\u002F\u002Fwww.tilastokeskus.fi\u002Ftup\u002Fkhkinv\u002Fkhkaasut_maaraportit.html",linkText:"Lue lisÃ¤Ã¤ Tilastokeskuksen sivuilta"}},jZ],teaserType:an,displayTitle:x}}],perspective:[b$,P,X],sector:[dm],tags:[bD,bR]};gB.metadata={tags:[],concepts:[]};gB.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7oxK0uX1MKqmsM0yVy8j7W",type:d,createdAt:"2022-09-16T12:25:30.604Z",updatedAt:"2025-11-18T08:58:47.994Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ad,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};gB.fields={abbreviation:"HIL22",body:"HildÃ©n, M., Tikkakoski, P., Sorvali, J., MettiÃ¤inen, I., KÃ¤yhkÃ¶, J., Helminen, M., MÃ¤Ã¤ttÃ¤, H., Berninger, K., MerilÃ¤inen, P., Ahonen, S., Kolstela, J., Juhola, S., Tynkkynen, O., Gregow, H., Groundstroem, F., Halonen, J. I., Munck af RosenschÃ¶ld, J., Tuomenvirta, H., Carter, T., Lehtonen, H., Luomaranta, A. & MÃ¤kelÃ¤, A. 2022. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Suomessa â nykytila ja kehitysnÃ¤kymÃ¤t. Valtioneuvoston kanslia, Helsinki. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:55. 138 s.",link:jA};gH.metadata={tags:[],concepts:[]};gH.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"rutSb2PnO23It5T95ls9I",type:d,createdAt:Ay,updatedAt:Ay,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:z,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:cE}},locale:g};gH.fields={title:eC,items:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"hpp9dHEN1oBsIAyZYmrb2",type:d,createdAt:Az,updatedAt:Az,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:S,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:a}},locale:g},fields:{title:eC,visibleTitle:gI,paragraph:AA},title:gI,document:AA}]};hO.metadata={tags:[],concepts:[]};hO.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"460VzXz9fmvWHM3WaFIlF1",type:d,createdAt:BH,updatedAt:BH,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};hO.fields={abbreviation:"JUH18",body:"Juhola, S. K. 2018. Planning for a green city: The Green Factor tool. Urban Forestry & Urban Greening, Volume\n34: 254â258. ",link:"https:\u002F\u002Fdoi.org\u002F10.1016\u002Fj.ufug.2018.07.019"};hQ.metadata={tags:[],concepts:[]};hQ.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5XRhhkw2gVxUgRTMItkihP",type:d,createdAt:Cb,updatedAt:Cb,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};hQ.fields={abbreviation:"VEI12a",body:"Veijalainen, N., Jakkila, J., Nurmi, T., Vehv

1ilÃ¤inen, B., Marttunen, M. & Aaltonen, J. 2012. Suomen vesivarat ja ilmastonmuutos â vaikutukset ja muutoksiin sopeutuminen. WaterAdapt-projektin loppuraportti. Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskus, Helsinki. Suomen ympÃ¤ristÃ¶ 16\u002F2011, Luonnonvarat. 138 s.",link:"http:\u002F\u002Fhdl.handle.net\u002F10138\u002F38789"};hX.metadata={tags:[],concepts:[]};hX.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"17aOT3ZzeqgEseVhKRwRbr",type:d,createdAt:"2021-10-08T09:17:05.904Z",updatedAt:"2022-01-10T09:14:10.656Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:kP,revision:ad,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g};hX.fields={publishedLanguages:[g,Q,ac],title:CC,materialType:zP,slug:"rankkasateiden-toistuvuus",teaserImage:kQ,teaserImageAlt:CD,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kaaviossa on kuvattu lyhytkestoisten kesÃ¤sateiden rankkuutta ja paikallista toistuvuusaikaa Suomessa. Kaaviota voidaan soveltaa yhdessÃ¤ paikassa tapahtuvien rankkasateiden todennÃ¤kÃ¶isyyksien arviointiin.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4gzSkMLCWTAXgYMYsAJ9No",type:d,createdAt:"2021-10-06T13:54:08.647Z",updatedAt:"2022-12-20T14:48:26.790Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:mk,revision:aj,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:fA}},locale:g},fields:{title:CC,teaserImage:kQ,teaserImageAlt:CD,link:"https:\u002F\u002Fwww.ilmasto-opas.fi\u002Fvisualisoinnit\u002Frankkasateiden-toistuvuus\u002F?lang=fi",linkText:"Avaa visualisointi"}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2xe9lgtCV9tOeNB6XM2NMX",type:d,createdAt:CE,updatedAt:CE,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:S,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:D}},locale:g},fields:{title:"Lyhytkestoisten sateiden rankkuus ja toistuvuusaika Suomessa -artikkelin nostot: Katso myÃ¶s",visibleTitle:U,referencingItems:[hY,hZ,fn,fo]}}],perspective:[ay],tags:[Iy,aB],publishDate:"2013-10-16",modifiedDate:"2014-05-20",publisher:[E]};hY.metadata={tags:[],concepts:[]};hY.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6MZd6DNyAkuoTr27bfImvh",type:d,createdAt:"2021-06-04T09:21:17.230Z",updatedAt:"2022-12-08T16:19:42.676Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:kv,revision:aj,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g};hY.fields={publishedLanguages:[g,Q,ac],title:kR,materialType:d$,slug:"sateiden-toistuvuustasot-suomessa",teaser:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"SademÃ¤Ã¤rÃ¤n toistuvuusÂtasot eri sÃ¤Ã¤havaintoÂasemilla.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},teaserImage:CF,teaserImageAlt:"Sadepisarat lammikossa.",ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Taulukoissa esitettyjÃ¤ sademÃ¤Ã¤rien toistuvuustasoja voidaan kÃ¤yttÃ¤Ã¤ runsaisiin sateisiin liittyvissÃ¤ riskiarvioissa ja mitoitussateissa. Tiedot on laskettu niiltÃ¤ Ilmatieteen laitoksen sÃ¤Ã¤havaintoasemilta, joilta on kÃ¤ytettÃ¤vissÃ¤ pitkiÃ¤, tyypillisesti yli 50 vuoden mittaisia, luotettavia aikasarjoja. Muille paikkakunnille tietoja sovellettaessa valitaan nÃ¤istÃ¤ ilmastollisesti edustavin havaintoasema, joka kÃ¤ytÃ¤nnÃ¶ssÃ¤ on useimmiten lÃ¤hin havaintoasema. Lasketut arvot perustuvat havaintoihin, joten niissÃ¤ ei ole mukana ennakoituja ilmastonmuutoksen vaikutuksia.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{target:CG},content:[{data:{},marks:[],value:"Valitse haluamasi ajanjakso:",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:CG},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:"LÃ¤hde",nodeType:a},{data:{},marks:[],value:aA,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"01mtgc8CFTXbrVwJfVE4d8",type:d,createdAt:"2021-10-08T09:12:47.658Z",updatedAt:"2025-07-15T12:51:29.958Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:F,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"VEN07",body:"VenÃ¤lÃ¤inen, A., Saku, S., KilpelÃ¤inen, T., JylhÃ¤, K., Tuomenvirta, H., Vajda, A., RÃ¤isÃ¤nen, J. & Ruosteenoja, K. 2007. SÃ¤Ã¤n Ã¤Ã¤ri-ilmiÃ¶istÃ¤ Suomessa. Ilmatieteen laitos, Helsinki. Ilmatieteen laitoksen, Helsinki. Raportteja 2007:4. 81 s. ",link:"http:\u002F\u002Fhdl.handle.net\u002F10138\u002F1138Â "}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2p5LzeTdsMeqx0f7vazKmt",type:d,createdAt:"2021-10-08T09:17:47.305Z",updatedAt:"2022-01-05T12:43:37.789Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bz,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:D}},locale:g},fields:{title:"Sateiden toistuvuustasot Suomessa -artikkelin nostot: Katso myÃ¶s",visibleTitle:U,referencingItems:[fn,hZ,hX,fo,Ca],teaserType:K,displayTitle:x}}],externalLinks:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:y,data:{},content:[{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}

1,{nodeType:n,data:{uri:ID},content:[{nodeType:a,value:IE,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:IF},content:[{nodeType:a,value:IG,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:IH},content:[{nodeType:a,value:II,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},perspective:[ay],tags:[aB,{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1ZqfvdIS0BU0RTVIon7c1c",type:d,createdAt:"2021-05-31T13:47:00.583Z",updatedAt:"2023-03-30T15:15:47.105Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:S,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:I}},locale:g},fields:{title:"Toistuvuustasot",slug:"toistuvuustasot"}}],publishDate:"2015-04-02",modifiedDate:"2015-04-10",publisher:[E]};hZ.metadata={tags:[],concepts:[]};hZ.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"12b7bReOdiB4b2q0MkjAPw",type:d,createdAt:"2021-10-08T13:36:42.662Z",updatedAt:"2022-10-21T11:29:28.357Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:jz,revision:H,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g};hZ.fields={publishedLanguages:[g,Q],title:CJ,materialType:d$,slug:"mitoitussateiden-muotokirjasto",teaser:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tutkamittauksiin perustuvat mitoitussateet Suomessa.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},teaserImage:CK,teaserImageAlt:"VihreitÃ¤ muoviputkia.",ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Mitoitussateita voidaan kÃ¤yttÃ¤Ã¤ esimerkiksi hulevesirakenteiden suunnittelussa tai sadetietona hydrologisissa malleissa. Mitoitussateiden muotokirjasto perustuu vuosina 2013â2016 pÃ¤Ã¤asiassa Suomen alueelta tehtyihin tutkamittauksiin ja niistÃ¤ tehtyihin sadekenttiin. Ne eroavat aikaisemmista mitoitussateista siinÃ¤, ettÃ¤ intensiteetin hetkelliset vaihtelut on otettu huomioon. Kirjastoon on poimittu kerran kolmessa vuodessa toistuvia tai sitÃ¤ harvinaisempia sadetapahtumia. Alla olevassa taulukossa on esitetty muutamia esimerkkitapauksia. Koko data-aineiston voi ladata Excel-tiedostona ja kuvat png-kuvina.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Valitse haluamasi ajanjakson pituus:",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6rYqObOsC8ULtW30sP2CPt",type:d,createdAt:"2021-07-06T10:55:06.266Z",updatedAt:"2021-07-06T12:28:06.346Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aK,revision:w,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:ea}},locale:g},fields:{title:CJ,tabs:[{sys:{type:b,linkType:d,id:"7eegT6yg9U7tq0dDvTcvay"}},{sys:{type:b,linkType:d,id:"0kwMCxpbLcB99mKuv9MXb"}},{sys:{type:b,linkType:d,id:"1NF7lyni75MYIJV3ijpkup"}},{sys:{type:b,linkType:d,id:"4J2sTV5uQYEC58aemclyBd"}},{sys:{type:b,linkType:d,id:"1Grp3ejdh5BZrEguOmdt3I"}},{sys:{type:b,linkType:d,id:"3Zt51C6Hii9XB4yQbsWx4K"}},{sys:{type:b,linkType:d,id:"34WXi9hGbRJDMGV4RtuKeX"}},{sys:{type:b,linkType:d,id:"4Mxw15pt1FjVJNlbKIAwWT"}}],file:CL}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aI,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:R,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6xTgNbJNsxuI7ldxIqDM1B",type:d,createdAt:CN,updatedAt:CN,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"RIM17",body:"RimpilÃ¤inen, L. 2017. Mitoitussateiden muotokirjasto. DiplomityÃ¶. (Selection of radar based design storms. Master's thesis. Abstract in English.) Aalto-yliopisto, InsinÃ¶Ã¶ritieteiden korkeakoulu. Espoo. 49 s. ",link:"http:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:NBN:fi:aalto-201704133569"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1T0AdszzJrkCpsaFrwWh6J",type:d,createdAt:CO,updatedAt:CO,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:v,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"SUO04",body:"Suomen rakennusinsinÃ¶Ã¶rien liitto RIL. 2004. Vesihuolto II. Suomen rakennusinsinÃ¶Ã¶rien liitto, RIL 124-2-2004, Helsinki. 682 s. ISBN951-758-438-5"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:Cz},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1zSixLG1ovP9JSddhSRy9I",type:d,createdAt:"2021-10-08T08:41:32.256Z",updatedAt:"2022-01-05T12:48:46.709Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:eu,revision:w,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:D}},locale:g},fields:{title:"Mitoitussateiden muotokirjasto -artikkelin nostot: Katso myÃ¶s",visibleTitle:U,referencingItems:[fn,hX,hY,fo],teaserType:K,displayTitle:x}}],perspective:[ay],tags:[IA,aB],publishDate:"2017-05-09",publisher:[E,{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1zQ6RR8hwf9kLNemQUg0vx",type:d,createdAt:IC,updatedAt:IC,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aK,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:bu}},locale:g},fields:{title:"OSAPOL-hanke",text:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"SisÃ¤ltÃ¶ on tuotettu EAKR-osarahoitteisessa ",nodeType:a}

1,{data:{uri:"http:\u002F\u002Ffmispace.fmi.fi\u002Findex.php?id=osapol"},content:[{data:{},marks:[],value:"OSAPOL-hankkeessa",nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p}}}]};h$.metadata={tags:[],concepts:[]};h$.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6KJuhN6dh9ewq7tHcJlCh5",type:d,createdAt:"2022-07-04T07:18:09.025Z",updatedAt:"2024-09-16T12:25:26.935Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:El,revision:w,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g};h$.fields={publishedLanguages:[g],title:Em,materialType:d$,slug:"ilmastonmuutoksen-eteneminen-lounais-suomen-maakunnissa-ja-ahvenanmaalla",ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Taulukoissa kuvataan, miten sÃ¤Ã¤- ja ilmastotekijÃ¤t muuttuvat Lounais-Suomen maakunnissa ja Ahvenanmaalla tulevaisuudessa 2050-luvulle mennessÃ¤. LisÃ¤ksi kuvataan sitÃ¤, miten ilmasto on jo lÃ¤mmennyt, eli verrataan nykyistÃ¤ ilmastollista vertailukautta 1991â2020 edelliseen 30-vuotisjaksoon eli kauteen 1981â2010.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:fp,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3yUov8aFs1AlxNSNXrzFz4",type:d,createdAt:En,updatedAt:En,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aZ,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:ea}},locale:g},fields:{title:Em,tabs:[{sys:{type:b,linkType:d,id:"7qbYyp2w6GCm7o5dXbb4ui"}},{sys:{type:b,linkType:d,id:"4MmCQoNOSuTnyOcY6X4Kqt"}},{sys:{type:b,linkType:d,id:"3G87csXoJ3FUoxcicSl4wC"}}]}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:bB,nodeType:a},{data:{target:Eh},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:Eo},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:Ep},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4b4whnwQOMWjViYglGguEE",type:d,createdAt:"2023-10-10T13:29:56.192Z",updatedAt:"2023-10-10T13:42:41.998Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:D}},locale:g},fields:{title:"Ilmastonmuutoksen eteneminen Lounais-Suomen maakunnissa ja Ahvenanmaalla -artikkelin nostot: Aiheesta muualla",visibleTitle:by,referencingItems:[aE],teaserType:an,displayTitle:af}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4CYWisms31iWy3R45mC8nf",type:d,createdAt:"2022-05-12T13:30:54.405Z",updatedAt:"2022-06-22T11:22:19.851Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aj,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:D}},locale:g},fields:{title:"Ilmastonmuutoksen eteneminen Lounais-Suomen maakunnissa ja Ahvenanmaalla -artikkelin nostot: Katso myÃ¶s",visibleTitle:U,referencingItems:[Ed,Eq,EE],teaserType:K,displayTitle:x}}],externalLinks:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:y,data:{},content:[{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:aN},content:[{nodeType:a,value:aO,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},perspective:[aa,ay],tags:[aH,{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2jhkxzBy36lhrZP2YkCrwo",type:d,createdAt:ER,updatedAt:ER,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:F,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:I}},locale:g},fields:{title:Ec,slug:"lounais-suomi"}},ES,EC,EO],publishDate:ia,publisher:[E,aP]};ib.metadata={tags:[],concepts:[]};ib.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4Z3hXrKL27y6YHFIycatU1",type:d,createdAt:"2022-07-04T08:35:10.186Z",updatedAt:"2024-09-16T12:26:05.086Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:eO,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g};ib.fields={publishedLanguages:[g],title:Go,materialType:d$,slug:"ilmastonmuutoksen-eteneminen-ita-suomen-maakunnissa",ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Taulukoissa kuvataan, miten sÃ¤Ã¤- ja ilmastotekijÃ¤t muuttuvat ItÃ¤-Suomen maakunnissa tulevaisuudessa 2050-luvulle mennessÃ¤. LisÃ¤ksi kuvataan sitÃ¤, miten ilmasto on jo lÃ¤mmennyt, eli verrataan nykyistÃ¤ ilmastollista vertailukautta 1991â2020 edelliseen 30-vuotisjaksoon eli kauteen 1981â2010.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:fp,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2e1VuwDDvt7GYhQzfyC6Cq",type:d,createdAt:Gp,updatedAt:Gp,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:F,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:ea}},locale:g},fields:{title:Go,tabs:[{sys:{type:b,linkType:d,id:"eUfcT39kgK5kArqLrcrix"}},{sys:{type:b,linkType:d,id:"7cOmLXcHSm4IFUpH12RCrv"}},{sys:{type:b,linkType:d,id:"5ijW2R7DJcS6aCNGAuadgW"}}]}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:bB,nodeType:a},{data:{target:Gm},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:Gq},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:Gr},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4ZducukGZDr6s6dgJuxXEk",type:d,createdAt:"2023-10-10T13:31:49.827Z",updatedAt:"2023-10-10T13:43:05.847Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:D}},locale:g},fields:{title:"Ilmastonmuutoksen eteneminen ItÃ¤-Suomen maakunnissa -artikkelin nostot: Aiheesta muualla",visibleTitle:by,referencingItems:[aE],teaserType:an,displayTitle:af}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2Zu8wnHzN8LCHIJlXBDhRm",type:d,createdAt:Gs,updatedAt:Gs,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:S,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:D}},locale:g},fields:{title:"Ilmastonmuutoksen eteneminen ItÃ¤-Suomen maakunnissa -artikkelin nostot: Katso myÃ¶s",visibleTitle:U,referencingItems:[Gd,Gt,GC],teaserType:K,displayTitle:x}}],externalLinks:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:y,data:{},content:[{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}

1,{nodeType:n,data:{uri:aN},content:[{nodeType:a,value:aO,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},perspective:[aa,ay],tags:[aH,{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6V411dAWQfJwRjTNpUagzZ",type:d,createdAt:GP,updatedAt:GP,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:I}},locale:g},fields:{title:Gc,slug:"ita-suomi"}},GQ,GA,GN],publishDate:ia,publisher:[E,aP]};ic.metadata={tags:[],concepts:[]};ic.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"NHS6CtwBIAk9wDEgn8Mw3",type:d,createdAt:"2022-05-18T13:47:24.128Z",updatedAt:"2024-09-16T10:19:05.581Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:F,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};ic.fields={abbreviation:"LAP21",body:"Lappi â Ote raportista: Suomen ilmastopaneelin raportti 2\u002F2021 â Ilmastonmuutokseen sopeutumisen ohjauskeinot, kustannukset ja alueelliset ulottuvuudet. 11 s. (PDF) ",link:"https:\u002F\u002Filmastopaneeli.fi\u002Fhallinta\u002Fwp-content\u002Fuploads\u002F2021\u002F09\u002FSUOMI-raportti_lappi-1.pdf"};ij.metadata={tags:[],concepts:[]};ij.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6Z0GTCIKXyI3KhYdsyGCcO",type:d,createdAt:In,updatedAt:In,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:F,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:I}},locale:g};ij.fields={title:"ItÃ¤meri",slug:"itameri"};il.metadata={tags:[],concepts:[]};il.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7eCBGZTvkpm0V66Re7DWnB",type:d,createdAt:JG,updatedAt:JG,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:F,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};il.fields={abbreviation:"HUU21",body:"Huuhka, S. Vainio, T., Moisio, M., Lampinen, E., Knuutinen, M., Bashmakov, S., KÃ¶liÃ¶, A., Lahdensivu, J., Ala-Kotila, P. & LahdenperÃ¤, P. 2021. Purkaa vai korjata? HiilijalanjÃ¤lkivaikutukset, elinkaarikustannukset ja ohjauskeinot. YmpÃ¤ristÃ¶ministeriÃ¶n julkaisuja 2021:9, Helsinki. 129 s. ",link:"http:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:ISBN:978-952-361-221-1"};im.metadata={tags:[],concepts:[]};im.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1LhlGV8PF8HLVd7HwveqCI",type:d,createdAt:"2024-06-12T06:09:49.232Z",updatedAt:"2024-07-09T12:10:20.770Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bI,revision:H,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};im.fields={abbreviation:"MAA99a",body:"MaankÃ¤yttÃ¶- ja rakennuslaki (AlueidenkÃ¤yttÃ¶laki) (132\u002F1999). [Viitattu 22.3.2024]\n",link:"https:\u002F\u002Fwww.finlex.fi\u002Ffi\u002Flaki\u002Fajantasa\u002F1999\u002F19990132"};ir.metadata={tags:[],concepts:[]};ir.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"67aina2EiwCwJW2jAz0q75",type:B,createdAt:lS,updatedAt:lS,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:o,locale:g};ir.fields={title:"karttatyokalu-tarjoaa-alueellista-ilmastonmuutostietoa",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F67aina2EiwCwJW2jAz0q75\u002F1cc15856c2d3f0d6e8895461bb99312d\u002Fkarttatyokalu-tarjoaa-alueellista-ilmastonmuutostietoa.jpg",details:{size:97364,image:{width:N,height:$}},fileName:"karttatyokalu-tarjoaa-alueellista-ilmastonmuutostietoa.jpg",contentType:Y}};ir["67aina2EiwCwJW2jAz0q75"]=ir;iw.metadata={tags:[],concepts:[]};iw.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3GDIrnQzmywgRg1jrMTcJ5",type:B,createdAt:"2020-12-02T14:35:50.745Z",updatedAt:"2021-11-25T08:21:39.944Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:85,revision:ad,locale:g};iw.fields={title:"Ilmatieteen laitos logo",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F3GDIrnQzmywgRg1jrMTcJ5\u002F022a4bd055b0d82294a19735e0f15e21\u002FIlmatieteen-laitos-logo.svg",details:{size:4524,image:{width:310,height:bW}},fileName:"Ilmatieteen-laitos-logo.svg",contentType:bX}};iw["3GDIrnQzmywgRg1jrMTcJ5"]=iw;iD.metadata={tags:[],concepts:[]};iD.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4nkfO4CQ5dduTQ1mRZNlta",type:B,createdAt:"2021-03-18T07:34:21.197Z",updatedAt:"2021-11-25T08:56:43.979Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bs,revision:z,locale:g};iD.fields={title:"YmparistoministeriÃ¶ logo",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F4nkfO4CQ5dduTQ1mRZNlta\u002Fc32c6342f7311fb8bb1fed5209e1be48\u002FYmp__rist__ministeri__-logo.svg",details:{size:22911,image:{width:217,height:bW}},fileName:"YmpÃ¤ristÃ¶ministeriÃ¶-logo.svg",contentType:bX}};iD["4nkfO4CQ5dduTQ1mRZNlta"]=iD;iF.metadata={tags:[],concepts:[]};iF.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}}

1,id:"6ajrxPedDHj2qu02Qxcq64",type:B,createdAt:"2021-03-19T07:40:40.773Z",updatedAt:"2023-01-24T14:39:26.905Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:nr,revision:V,locale:g};iF.fields={title:"Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskus logo",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F6ajrxPedDHj2qu02Qxcq64\u002Fce65b10b6bf99755d4040b59d404b823\u002FSuomen-ymp__rist__keskus-logo.svg",details:{size:11069,image:{width:232,height:bW}},fileName:"Suomen-ympÃ¤ristÃ¶keskus-logo.svg",contentType:bX}};iF["6ajrxPedDHj2qu02Qxcq64"]=iF;iG.metadata={tags:[],concepts:[]};iG.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"Ayv048wehGKJbdgQcQedG",type:B,createdAt:"2021-12-13T12:40:16.361Z",updatedAt:"2021-12-13T13:03:43.294Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:eM,revision:z,locale:g};iG.fields={title:"Luonnonvarakeskus logo",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002FAyv048wehGKJbdgQcQedG\u002F496e3dce710c9033335cf7e1a756befd\u002FLuonnonvarakeskus-logo.svg",details:{size:1929,image:{width:fK,height:bW}},fileName:"Luonnonvarakeskus-logo.svg",contentType:bX}};iG.Ayv048wehGKJbdgQcQedG=iG;iN.metadata={tags:[],concepts:[]};iN.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1Xhz7qHRkANjaNYUm6FlL1",type:d,createdAt:nV,updatedAt:nV,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:z,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:I}},locale:g};iN.fields={title:"Metaani",slug:"metaani"};iP.metadata={tags:[],concepts:[]};iP.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6KEbXU4w0EyGiMKzmhQ4fm",type:d,createdAt:ou,updatedAt:ou,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:I}},locale:g};iP.fields={title:"Maailma",slug:"maailma"};iS.metadata={tags:[],concepts:[]};iS.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6KffPMZeUiWZoBF9NJReqz",type:d,createdAt:ox,updatedAt:ox,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:I}},locale:g};iS.fields={title:"Pilvet",slug:"pilvet"};iU.metadata={tags:[],concepts:[]};iU.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"XysjMc5MNJ2sppfjGPCgP",type:d,createdAt:"2020-12-01T13:08:34.834Z",updatedAt:"2022-01-24T10:55:10.071Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:eq,revision:aj,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:al}},locale:g};iU.fields={publishedLanguages:[g,Q,ac],title:oB,slug:"ilmastonmuutoksen-vaikutukset",parent:ei,content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutoksen vaikutukset yhteiskuntaan ja luonnonympÃ¤ristÃ¶Ã¶n riippuvat muutosten suuruudesta ja nopeudesta sekÃ¤ herkkyydestÃ¤ ilmastotekijÃ¶ille. Suomessa kasvillisuusvyÃ¶hykkeet vetÃ¤ytyvÃ¤t kohti pohjoista ja esimerkiksi tulvariskit muuttuvat. MerkittÃ¤viÃ¤ vaikutuksia tyÃ¶ntyy Suomeen maailmantalouden ja kansainvÃ¤lisen politiikan kautta. Maailmanlaajuisesti haitalliset vaikutukset ovat selvÃ¤sti suuremmat kuin hyÃ¶dyt.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"TÃ¤mÃ¤ osio sisÃ¤ltÃ¤Ã¤ perustietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Toimialakohtaista tietoa lÃ¶ytyy sivuston osiosta Tietoa ilmastonmuutoksesta toimialoille .",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7z0pDQGYwBAdRgLSMk0oSW",type:d,createdAt:"2021-10-21T12:42:39.368Z",updatedAt:"2021-10-21T12:44:07.389Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:dB,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:D}},locale:g},fields:{title:"Ilmastonmuutoksen vaikutukset -teemasivun nostot: teemasivut",visibleTitle:cO,referencingItems:[{sys:{type:b,linkType:d,id:oC}},{sys:{type:b,linkType:d,id:oD}},{sys:{type:b,linkType:d,id:oE}},dJ,fZ,{sys:{type:b,linkType:d,id:rN}}],teaserType:ew,displayTitle:x}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1ivof5AJ8bi7wYk9pMKmyp",type:d,createdAt:"2021-10-26T13:46:28.239Z",updatedAt:"2023-06-29T11:04:52.372Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ep,revision:G,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:D}},locale:g},fields:{title:"Ilmastonmuutoksen vaikutukset -teemasivun nostot: Katso myÃ¶s",visibleTitle:U,referencingItems:[{sys:{type:b,linkType:d,id:f_}},{sys:{type:b,linkType:d,id:"4NnYFn6ZhWJN5uWJegTlP3"}},{sys:{type:b,linkType:d,id:jk}},bN],teaserType:K,displayTitle:x}}],perspective:[bd],tags:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"32YVEcNzX9IjPmBWnlcXFZ",type:d,createdAt:rO,updatedAt:rO,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:I}},locale:g},fields:{title:"Ekosysteemit",slug:rP}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5Pcwl4PfTSKcaEuZ6zPJHK",type:d,createdAt:rQ,updatedAt:rQ,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:I}},locale:g},fields:{title:"Vesivarat",slug:"vesivarat"}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5SWwYbNR5HSlZ33vvK9Ycp",type:d,createdAt:rR,updatedAt:rR,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:z,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:I}},locale:g},fields:{title:"Talous",slug:"talous"}},dK,es]};iV.metadata={tags:[],concepts:[]};iV.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6B9ToIvL5VuXzIAFkPXQwV",type:B,createdAt:oM,updatedAt:oM,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:z,revision:o,locale:g};iV.fields={title:"ilmastonmuutos-uhkaa-saamelaiskultturia-nostokuva-adobestock-1864197524",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F6B9ToIvL5VuXzIAFkPXQwV\u002Fb7a27e198b3ef385c588a6bba4e9e26b\u002Filmastonmuutos-uhkaa-saamelaiskultturia-nostokuva-adobestock-1864197524.jpeg",details:{size:232032,image:{width:N,height:$}},fileName:"ilmastonmuutos-uhkaa-saamelaiskultturia-nostokuva-adobestock-1864197524.jpeg",contentType:Y}};iV["6B9ToIvL5VuXzIAFkPXQwV"]=iV;iY.metadata={tags:[],concepts:[]};iY.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3sRjpXVPUsIrAYuUO2sJxS",type:B,createdAt:pc,updatedAt:pc,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:F,revision:o,locale:g};

1iY.fields={title:"sopeutumiskyky-ja-haavoittuvuus-nostokuvat-magnus-froderberg-norden-antonin-halas",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F3sRjpXVPUsIrAYuUO2sJxS\u002F89f1522d227d6b063c1c7806cd22ce56\u002Fsopeutumiskyky-ja-haavoittuvuus-nostokuvat-magnus-froderberg-norden-antonin-halas.gif",details:{size:576609,image:{width:N,height:$}},fileName:"sopeutumiskyky-ja-haavoittuvuus-nostokuvat-magnus-froderberg-norden-antonin-halas.gif",contentType:"image\u002Fgif"}};iY["3sRjpXVPUsIrAYuUO2sJxS"]=iY;iZ.metadata={tags:[],concepts:[]};iZ.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3geaqyGIg9sOBPCby17T9m",type:d,createdAt:"2021-07-05T13:03:39.050Z",updatedAt:"2022-01-17T12:14:20.796Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bO,revision:G,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:al}},locale:g};iZ.fields={publishedLanguages:[g,Q,ac],title:pe,slug:"liikunta",parent:dN,subTheme:x,modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3EEDaZVu5xT4UuZ4VINAr5",type:d,createdAt:rG,updatedAt:rG,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:S,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:cE}},locale:g},fields:{title:"Liikunta-teemasivun haitarit",visibleTitle:bV,items:[{sys:{type:b,linkType:d,id:"24WIdFhA7c0FlZ1VA2UM4A"}},{sys:{type:b,linkType:d,id:"573jmlVQRAaahdMflLGHSS"}}]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7pw4l95LoR62TBL3RFrZCS",type:d,createdAt:rH,updatedAt:rH,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:D}},locale:g},fields:{title:"Liikunta-teemasivun nostot: Katso myÃ¶s",visibleTitle:U,referencingItems:[et],teaserType:K,displayTitle:x}}],perspective:[P,X],sector:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2FZQu0mZHzPqBOaY9wLsvn",type:d,createdAt:rI,updatedAt:rI,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:dO}},locale:g},fields:{title:pe}}],tags:[ae,{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"13EuWFX0TUSC627sejIq3A",type:d,createdAt:rJ,updatedAt:rJ,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:I}},locale:g},fields:{title:"Liikuntapaikat",slug:"liikuntapaikat"}}]};i_.metadata={tags:[],concepts:[]};i_.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5inko9Iwmvjq4733SWk17S",type:d,createdAt:"2021-07-19T14:06:43.479Z",updatedAt:"2022-01-18T09:52:28.302Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:eu,revision:w,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:al}},locale:g};i_.fields={publishedLanguages:[g,ac,Q],title:pl,slug:"poro-ja-riistatalous",parent:dN,subTheme:x,modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"8dpxIAa1eR7cvH1qNosyf",type:d,createdAt:pm,updatedAt:pm,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:cE}},locale:g},fields:{title:"Poro- ja riistatalous -teemasivun haitarit",visibleTitle:bV,items:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1OjUT4zHq88emEy9G4zMxR",type:d,createdAt:"2021-10-08T11:06:59.075Z",updatedAt:"2021-11-03T12:08:32.243Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aK,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:a}},locale:g},fields:{title:"Poro- ja riistatalous - Vaikutukset",visibleTitle:iE,paragraph:{data:{},content:[{data:{target:{sys:{id:"2N4Km94s5bUoquyYeXRvvi",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6jwvQYMRg7b0xa9pmyWlp7",type:d,createdAt:"2021-07-21T06:55:18.748Z",updatedAt:"2026-07-30T09:48:50.951Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:dC,revision:H,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g,ac,Q],title:"RiistaelÃ¤inkannat ja niiden hoito - muutoksen aika?",materialType:M,slug:"riistaelainkannat-ja-niiden-hoito-muutoksen-aika",parent:i_,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutos vaikuttaa Suomen riistakantojen runsauteen, lajikoostumukseen sekÃ¤ lajien levinneisyyteen. EtelÃ¤iset lajit runsastuvat ja talviolosuhteisiin sopeutuneiden lajien levinneisyysalue kapenee. Ilmastonmuutoksen vaikutukset ulottuvat ravintoverkon kaikille tasoille ja muun muassa lajien vÃ¤liset suhteet muuttuvat.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Riistanhoidon merkitys Suomessa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Riistanhoidolla pyritÃ¤Ã¤n yllÃ¤pitÃ¤mÃ¤Ã¤n tai parantamaan riistaelÃ¤inkantaa ja eri el

1Ã¤inkantojen vÃ¤listÃ¤ tasapainoa. SillÃ¤ pyritÃ¤Ã¤n muokkaamaan riistaelÃ¤inkantoja hyÃ¶dyntÃ¤misen kannalta toivottavaan suuntaan. Hoidon keinoja ovat riistakantojen sÃ¤Ã¤ntely ja riistaelÃ¤inten elinolosuhteiden turvaaminen tai parantaminen.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomen nisÃ¤kkÃ¤istÃ¤ riistaelÃ¤imiÃ¤ on 34 ja linnuista 26 lajia. Osa niistÃ¤ on kuitenkin joko osittain tai kokonaan rauhoitettu. Vuonna 2008 merkittÃ¤vimpiÃ¤ riistaelÃ¤imiÃ¤ olivat muun muassa metsÃ¤jÃ¤nis (Lepus timidus), sinisorsa (Anas platyrhynchos), supikoira (Nyctereutes procyonoides), kettu (Vulpes vulpes), rusakko (Lepus europaeus), sepelkyyhky (Columba palumbus) ja teeri (Lyrurus tetrix). Taloudellisesti merkittÃ¤vin riistaelÃ¤in on hirvi (Alces alces) ",nodeType:a},{data:{target:pn},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"MetsÃ¤stystÃ¤ harrastetaan koko Suomessa ja tÃ¤llÃ¤ hetkellÃ¤ maassa on noin 300 000 metsÃ¤stÃ¤jÃ¤Ã¤ ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1aFeCVVWR6Z2MO6KQyveAK",type:d,createdAt:pp,updatedAt:pp,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"Met11",body:"MetsÃ¤stÃ¤jÃ¤in keskusjÃ¤rjestÃ¶. MetsÃ¤stÃ¤jÃ¤t ja metsÃ¤stys Suomessa.    (Viitattu 17.1.2011)",link:"http:\u002F\u002Fwww.riista.fi\u002Findex.php?mag_nr=13"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". MetsÃ¤styksellÃ¤ on sekÃ¤ kulttuuri- ettÃ¤ virkistysarvoa ja sillÃ¤ on positiivinen vaikutus muun muassa maaseudun asuttamiseen ja elinkelpoisuuteen ",nodeType:a},{data:{target:bt},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Tiettyjen riistalajien kohdalla metsÃ¤styksellÃ¤ on myÃ¶s kannanhoidollista merkitystÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomessa metsÃ¤stetÃ¤Ã¤n lÃ¤hinnÃ¤ kotitalouskÃ¤yttÃ¶Ã¶n, eikÃ¤ riistasaalista juuri myydÃ¤ eteenpÃ¤in ",nodeType:a},{data:{target:bt},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Vuonna 2008 koko riistasaaliin laskennallinen lihantuotto oli noin 10 miljoonaa kiloa, josta hirven osuus oli 7,5 miljoonaa kiloa. Riistasaaliin arvo on nousut viime vuosina ja vuonna 2008 koko riistasaaliin arvo oli runsaat 70 miljoonaa euroa. HirvielÃ¤inten osuus tÃ¤stÃ¤ oli 52 miljoonaa euroa ",nodeType:a},{data:{target:pn},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutos ja sÃ¤Ã¤olojen vaikutus riistakantoihin",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutoksen vaikutuksesta Suomen keskilÃ¤mpÃ¶tilan arvellaan nousevan ilmastoskenaariosta riippuen noin 3-6 astetta vuosisadan loppuun mennessÃ¤. MyÃ¶s sateisuuden ennustetaan lisÃ¤Ã¤ntyvÃ¤n, EtelÃ¤-Suomen lumimÃ¤Ã¤rÃ¤n vÃ¤henevÃ¤n ja lumisen ajan pituuden lyhenevÃ¤n koko maassa. Pohjois-Suomessa lumimÃ¤Ã¤rÃ¤ saattaa  lisÃ¤Ã¤ntyÃ¤ vÃ¤liaikaisesti.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"SÃ¤Ã¤olot, kuten lÃ¤mpÃ¶tila, kosteus ja tuulisuus, sekÃ¤ lumipeite, ovat kasvien ja elÃ¤inten levinneisyyteen ja runsauteen vaikuttavia perustekijÃ¶itÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"54Fxi2FEnYxpRYo2BpD8Dc",type:d,createdAt:pr,updatedAt:pr,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"Han08",body:"Hanski, I. LindstrÃ¶m, J., NiemelÃ¤, E., PietiÃ¤inen, H. & Ranta, E. 1998. Ekologia. WSOY. 580 s."}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Muiden eliÃ¶iden tapaan myÃ¶s riistaelÃ¤imet ovat sopeutuneet elÃ¤mÃ¤Ã¤n tietynlaisissa paikallisissa ilmasto-olosuhteissa ja voimakkaat muutokset esimerkiksi lÃ¤mpÃ¶tilassa ja lumipeitteessÃ¤ vaikuttavat yksilÃ¶n energiatalouteen, ravinnon saatavuuteen, lisÃ¤Ã¤ntymiseen ja suojautumiseen epÃ¤edullisilta sÃ¤Ã¤olosuhteilta. Esimerkiksi metsÃ¤kanalintujen poikaset ovat herkkiÃ¤ sÃ¤Ã¤oloje

1n vaihtelulle ja mÃ¤rkyys ja kylmyys lisÃ¤Ã¤vÃ¤t niiden energian kulutusta ja vaikeuttavat niiden ravinnonhankintaa ",nodeType:a},{data:{target:bt},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". YmpÃ¤ristÃ¶n ennakoitavuus on monen lajin kannalta tÃ¤rkeÃ¤Ã¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Koska kaikilla elinympÃ¤ristÃ¶tyypeillÃ¤ ja niillÃ¤ elÃ¤villÃ¤ lajeilla on oma ilmastonsietokykynsÃ¤, eri lajit reagoivat ilmasto-olosuhteiden muutoksiin eri tavoin ",nodeType:a},{data:{target:bt},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Ilmastonmuutoksen arvellaan aiheuttavan muutoksia ainakin fenologiaan, eli kasvien ja elÃ¤inten vuodenaikaisrytmiin, populaatioiden runsauteen ja levinneisyyteen, eliÃ¶yhteisÃ¶jen koostumukseen ja lajien vÃ¤lisiin vuorovaikutussuhteisiin ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"40UInZpF42X9UsHmZMKGRc",type:d,createdAt:ps,updatedAt:ps,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"Wal02",body:"Walther, G.R., Post, E., Convey, P., Menzel, A., Parmesank, C., Beebee, T.J.C., Fromentin, J-M., Hoegh-Guldberg, O. & Bairlein, F. 2002. Ecological responses to recent climate change. Nature 416: 389-395."}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Esimerkiksi kasvukauden pidentyminen parantaa ekosysteemien tuottavuutta ja lisÃ¤Ã¤ntynyt ravinnon mÃ¤Ã¤rÃ¤ edistÃ¤Ã¤ poikasten kasvua ennen talvea, minkÃ¤ vuoksi monet lajit voivat levittÃ¤ytyÃ¤ nykyistÃ¤ pohjoisemmaksi. Ilmastonmuutoksella on vaikutuksia kaikkiin ravintoverkon tasoihin. NÃ¤yttÃ¤Ã¤ siltÃ¤, ettÃ¤ vaikutukset kasvaisivat ylemmillÃ¤ tasoilla, mikÃ¤ voi aiheuttaa ravintoverkkojen hÃ¤iriintymistÃ¤ ja suuria muutoksia eliÃ¶yhteisÃ¶issÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7EaujhlwdxQltjetNuwP9N",type:d,createdAt:pt,updatedAt:pt,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"Voi03",body:"Voight, W., Perner, J., Davis, A.J., Eggers, T., Schumacher, J., BÃ¤hrmann, R., Fabian, B., Heinrich, W., Kohler, G., Lichter, D., Marstaller, R. & Sandler, F.W. 2003. Trophic levels are differentially sensitive to climate. Ecology, 84: 2444â2453."}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutos voi vaikuttaa pikkunisÃ¤kkÃ¤iden kannanvaihteluihin ja pienpetojen levinneisyyteen",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutoksen vaikutukset nÃ¤kyvÃ¤t kokonaisissa eliÃ¶yhteisÃ¶issÃ¤. Fennoskandian pienriista- ja pikkunisÃ¤kÃ¤skantojen ominaispiirteenÃ¤ on voimakas kannanvaihtelu eli syklisyys. Kannanvaihteluja ei pystytÃ¤ tÃ¤ysin selittÃ¤mÃ¤Ã¤n, mutta tyypillistÃ¤ niille on esimerkiksi myyrÃ¤kantojen kasvu useamman vuoden ajan ja pienellÃ¤ viiveellÃ¤ niitÃ¤ saalistamaan erikoistuneiden pienpetojen kuten naalin, kantojen kasvu. Kun myyrÃ¤kannat sitten romahtavat, pienpetojen saalistuspaine ei pienene heti, vaan ne jatkavat myyrien saalistusta, mikÃ¤ pienentÃ¤Ã¤ myyrÃ¤kantoja entisestÃ¤Ã¤n. Lopulta seurauksena on myÃ¶s pienpetojen kannan romahdus tai siirtyminen vaihtoehtoiseen ravintoon ",nodeType:a},{data:{target:bt},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"EtelÃ¤ssÃ¤ pikkunisÃ¤kÃ¤skantojen syklisyys on heikompaa kuin pohjoisessa, mikÃ¤ saattaa johtua vÃ¤hÃ¤isemmÃ¤stÃ¤ lumisuudesta, yleispetojen, kuten ketun, runsaudesta ja pedoille saatavissa olevasta vaihtoehtoisesta saaliista. Jos lÃ¤mpÃ¶tilat nousevat, lumipeite ohenee tai luminen kausi lyhenee Pohjois-Suomessa ilmastonmuutoksen edetessÃ¤, useat pienpedot voivat levittÃ¤ytyÃ¤ tai runsastua aiempaa pohjoisempana ",nodeType:a},{data:{target:bt},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". MyÃ¶s talviunta nukkuvien yleispetojen, kuten mÃ¤yrÃ¤n (Meles meles), aktiivisuuskauden uskotaan pitenevÃ¤n kevÃ¤isten lÃ¤mpÃ¶tilojen kohotessa, mikÃ¤ mahdollistaisi niiden levittÃ¤ytymisen pohjoisemmaksi. Toisaalta jos lÃ¤mpÃ¶tilat nousevat, mutta sateisuus lumen muodossa kasvaa, esim. supikoiralle ei lumisena kevÃ¤Ã¤nÃ¤ ole tarpeeksi ravintoa tarjolla. TÃ¤llÃ¶in lumisuus rajoittaisi sen levittÃ¤ytymistÃ¤ pohjoiseen ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"Zo3WkHEGDFoZh8D0uTxGL",type:d,createdAt:pu,updatedAt:pu,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"Mel10",body:"Melis C., Herfindala, I., Kauhala, K., Andersen, R. & HÃ¸gda, K-A. 2010. Predicting animal performance through climatic and plant p

1henology variables: The case of an omnivore hibernating species in Finland. Mammal biology 75: 151â159."}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pienpetokantojen runsastuminen ja lajien levittÃ¤ytyminen pohjoiseen lisÃ¤isi pikkunisÃ¤kkÃ¤isiin kohdistuvaa saalistuspainetta. YhdessÃ¤ lumipeitteen vÃ¤henemisen kanssa tÃ¤mÃ¤ todennÃ¤kÃ¶isesti vakauttaisi jossain mÃ¤Ã¤rin myÃ¶s pohjoisia pikkunisÃ¤kÃ¤skantoja. TÃ¤llÃ¤ olisi positiivinen vaikutus metsÃ¤kanalintuihin, sillÃ¤ niiden merkitys pienpetojen vaihtoehtoisena saaliina pienenisi ",nodeType:a},{data:{target:bt},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Toisaalta esimerkiksi runsastunut kaikkiruokainen kettu voisi saalistaa entistÃ¤ enemmÃ¤n myÃ¶s metsÃ¤kanalintuja. ",nodeType:a},{data:{target:i$},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vaikutukset metsÃ¤kanalintuihin ovat jo havaittavissa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"MetsÃ¤kanalintujen kannat ovat taantuneet viimeisten 40 vuoden ajan muun muassa  metsien pirstoutumisen vuoksi. MyÃ¶s ilmastonmuutoksen oletetaan vaikuttavan kantoihin negatiivisesti. Tulevaisuudessa metsÃ¤kanalintujen  tÃ¤rkeÃ¤n ravintolÃ¤hteen mustikan (Vaccinium myrtillus) peittÃ¤vyyden on  arveltu vÃ¤henevÃ¤n havumetsÃ¤lajiston taantuessa. Talviolosuhteiden muutos  ja erityisesti hankien kovettuminen vaikeuttavat metsÃ¤kanalintujen  talvehtimista. Jos lumenpinta kovettuu leutojen jaksojen ja  pakkasjaksojen vaihdellessa, metsÃ¤kanalinnut eivÃ¤t voi enÃ¤Ã¤ hyÃ¶dyntÃ¤Ã¤  lumikieppiÃ¤ suojautuessaan pakkaselta ja pedoilta ",nodeType:a},{data:{target:bt},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:".  EtelÃ¤-Suomessa on viime vuosina ollut useita lÃ¤hes lumettomia talvia,  jolloin lumikieppiÃ¤ ei ole voitu hyÃ¶dyntÃ¤Ã¤. Lumien kovettuessa  varpuravinnon hyÃ¶dyntÃ¤mismahdollisuus ainakin metsolla (Tetrao  urogallus) vaikeutuu ",nodeType:a},{data:{target:pw},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lumipeitteen hupeneminen heikentÃ¤Ã¤ myÃ¶s riekon (Lagopus lagopus) ja kiirunan (Lagopus mutus) elinmahdollisuuksia, koska niiden valkoinen talvinen hÃ¶yhenpuku on sopeutuma lumisiin oloihin. Koska kiiruna on tunturipaljakoiden laji, se joutuu vetÃ¤ytymÃ¤Ã¤n nykyistÃ¤ pohjoisemmaksi myÃ¶s metsÃ¤rajan siirtyessÃ¤ pohjoiseen ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6ztW1053fW2IyjhxwCyWa6",type:d,createdAt:py,updatedAt:py,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"Hel10",body:"Pekka Helle, henkilÃ¶kohtaiset kommentit 28.10.2010."}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"TeerillÃ¤ on havaittu soitimen aikaistuneen alkukevÃ¤Ã¤n lÃ¤mmettyÃ¤, mikÃ¤ on aikaistanut poikasten kuoriutumista. Vastaavaa lÃ¤mpenemistÃ¤ ei kuitenkaan ole tapahtunut alkukesÃ¤stÃ¤ poikasten kuoriutumisaikaan, joten poikaset kohtaavat aiempaa viileÃ¤mmÃ¤t sÃ¤Ã¤olot. TÃ¤llÃ¤ on ollut negatiivinen vaikutus teeren poikastuotantoon ",nodeType:a},{data:{target:pz},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Poikasten selviÃ¤minen saattaa vaikeutua myÃ¶s siksi, ettÃ¤ alkukesÃ¤n ollessa viileÃ¤ poikasten tarvitsemaa hyÃ¶nteisravintoa on tarjolla vÃ¤hÃ¤n.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"MetsÃ¤kanalinnuilla tavattiin aiemmin syklistÃ¤ kannanvaihtelua, joka on viime vuosina vÃ¤hentynyt tai joillain lajeilla kadonnut kokonaan. MetsÃ¤kanalintukantojen syklisyyteen vaikuttavat useat tekijÃ¤t kuten sÃ¤Ã¤tila, pedot tai loiset. On saatu viitteitÃ¤ siitÃ¤, ettÃ¤ ilmastonmuutoksen aiheuttamat voimakkaat hÃ¤iriÃ¶t olisivat ainakin osasyy syklien pidentymiseen tai hÃ¤viÃ¤miseen ",nodeType:a},{data:{target:pz},content:[],nodeType:f},{data:{}

1,marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"EtelÃ¤iset lajit runsastuvat",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"VÃ¤hÃ¤isestÃ¤ lumipeitteestÃ¤ hyÃ¶tyvÃ¤t monet etelÃ¤stÃ¤ Suomeen levittÃ¤ytyneet tai ihmisen tuomat lajit kuten rusakko, villikani (Oryctolagus cuniculus), fasaani (Phasianus colchicus), peltopyy (Perdix perdix), metsÃ¤kauris (Capreolus capreolus)  ja villisika (Sus scrofa). NÃ¤iden lajien pohjoista levinneisyyttÃ¤ mÃ¤Ã¤rittÃ¤Ã¤ talvinen lumen mÃ¤Ã¤rÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:bt},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" Lumipeitteen huvetessa myÃ¶s mÃ¤yrÃ¤t levittÃ¤ytynevÃ¤t yhÃ¤ pohjoisemmaksi. TÃ¤llÃ¤ hetkellÃ¤ uhanalainen hilleri (Mustela putorius) saattaa niin ikÃ¤Ã¤n hyÃ¶tyÃ¤ talvien leudontumisesta ",nodeType:a},{data:{target:i$},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". KasvillisuusvyÃ¶hykkeet siirtyvÃ¤t pohjoisemmaksi, jolloin eurooppalaiseen faunatyyppiin kuuluvat elÃ¤imet leviÃ¤vÃ¤t niiden mukana. Erityisesti lehtimetsiin sopeutuneet lajit voivat levittÃ¤ytyÃ¤ kohti pohjoista.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Leudot talvet ja sulina pysyvÃ¤t vesistÃ¶t mahdollistavat lintujen aikaisemman kevÃ¤tmuuton Suomeen. MyÃ¶s useammat vesilinnut voivat talvehtia Suomessa, jolloin rasittava muuttomatka jÃ¤Ã¤ pois ja linnut voivat aloittaa lisÃ¤Ã¤ntymisen aikaisemmin. ",nodeType:a},{data:{target:bt},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" Aiempi jÃ¤iden lÃ¤htÃ¶ merkitsee pesinnÃ¤n aikaistumista ainakin telkÃ¤llÃ¤ (Bucephala clangula) ja sinisorsalla (Anas platyrhynchos) ",nodeType:a},{data:{target:pB},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". PesinnÃ¤n aikaistumisen vaikutuksesta poikastuottoon ei vielÃ¤ ole riittÃ¤vÃ¤sti tutkimustietoa. Haahkan (Somateria mollissima) lisÃ¤Ã¤ntymismenestykseen vaikuttaa kuitenkin enemmÃ¤n talvehtimisalueiden ilmasto kuin lisÃ¤Ã¤ntymisalueen ilmasto ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2hpJmbdqtlAeG4uVPX75sc",type:d,createdAt:pD,updatedAt:pD,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"Leh06",body:"Lehikoinen, A., Kilpi, M. & Ãst, M. 2006. Winter climate affects subsequent breeding success of common eiders. Global Change Biology 12: 1355-1365."}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Talviolosuhteisiin sopeutuneet lajit vaikeuksissa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"SÃ¤Ã¤olot ja erityisesti lumen mÃ¤Ã¤rÃ¤, ominaisuudet ja lumisen ajan pituus  vaikuttavat lajeihin, jotka ovat erityisesti sopeutuneet lumisiin  olosuhteisiin.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"JÃ¤Ã¤peitteen ohentuminen ja jÃ¤iden lÃ¤hdÃ¶n aikaistuminen tuottaa ongelmia Ã¤Ã¤rimmÃ¤isen uhanalaiselle saimaannorpalle (Pusa hispida saimensis), silmÃ¤llÃ¤pidettÃ¤vÃ¤lle itÃ¤merennorpalle (Pusa hispida botnica) ja harmaahylkeelle eli hallille (Halichoerus grypus). Norpat pesivÃ¤t jÃ¤Ã¤llÃ¤ oleviin lumikinoksiin ja ilman jÃ¤Ã¤tÃ¤ ja riittÃ¤viÃ¤ lumikinoksia niiden lisÃ¤Ã¤ntyminen ei onnistu. Halli synnyttÃ¤Ã¤ yleensÃ¤ ahtojÃ¤ille, mutta se voi synnyttÃ¤Ã¤ myÃ¶s maalle vaikka poikaskuolleisuus onkin siellÃ¤ korkeampi kuin jÃ¤Ã¤llÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:bt},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Jos jÃ¤Ã¤t ovat heikkoja, poikasia voi kuolla ahtojÃ¤iden pirstoutuessa.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Useilla talvisiin olosuhteisiin sopeutuneilla lajeilla, kuten metsÃ¤jÃ¤niksellÃ¤, riekolla ja kÃ¤rpÃ¤llÃ¤ (Mustela erminea), on valkea suojavÃ¤ri. Karvanvaihtoa sÃ¤Ã¤telee valon mÃ¤Ã¤rÃ¤, joka ei muutu, vaikka lumen mÃ¤Ã¤rÃ¤ vÃ¤henisikin. Lumettomassa maisemassa valkea elÃ¤in erottuu hyvin taustastaan ja on altis petojen saalistukselle ",nodeType:a},{data:{target:bt},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Kun lunta on vÃ¤hÃ¤n tai ei lainkaan, metsÃ¤jÃ¤nis joutuu myÃ¶s helpommin ketun saaliiksi kuin syvÃ¤n lumen aikaan, koska kettu ei pysty liikkumaan syvÃ¤ssÃ¤ hangessa yhtÃ¤ hyvin kuin metsÃ¤jÃ¤nis. ",nodeType:a},{data:{target:i$},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutos vaikuttaa lajien vÃ¤liseen kilpailuun",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Talviolosuhteet vaikuttavat myÃ¶s lajien vÃ¤liseen kilpailuun. Lumisuuden  vÃ¤hetessÃ¤ rusakon kilpailuetu metsÃ¤jÃ¤nikseen nÃ¤hden kasvaa. Rusakko on suurempi kuin metsÃ¤jÃ¤nis, mutta se on huonommin sopeutunut  lumiolosuhteisiin, sillÃ¤ siltÃ¤ puuttuu lumikenkÃ¤ ja talvella valkoinen  suojavÃ¤ri. Lumettomasta maasta rusakon on myÃ¶s entistÃ¤ helpompi lÃ¶ytÃ¤Ã¤  ravintoa, koska se syÃ¶ mieluiten talvellakin heinÃ¤Ã¤ ja apilaa (toisin  kuin metsÃ¤jÃ¤nis, joka siirtyy talvella puuvartiseen ravintoon).  Lumisuuden vÃ¤hetessÃ¤ rusakko voi liikkua talvella enemmÃ¤n, levitÃ¤  pohjoisemmaksi ja osin syrjÃ¤yttÃ¤Ã¤ metsÃ¤jÃ¤niksen.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Koska supikoira ja mÃ¤yrÃ¤ voivat olla aktiivisia leutoina talvina, niiden vÃ¤linen ravintokilpailu saattaa voimistua. Talvellahan ravintoa on vÃ¤hiten saatavilla, jolloin kilpailu saattaa olla ankarinta. Supikoira saattaa myÃ¶s kilpailla muiden pienpetojen kanssa talviravinnosta ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"f0OAjFukcXEJZ91doQiRP",type:d,createdAt:pE,updatedAt:pE,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"Sid00",body:"Sidorovich, V. E., Polozov, A. G., Lauzhiel, G. O. & Krasko, D. A. 2000. Dietary overlap among generalist carnivores in relation to the impact of the introduced raccoon dog Nyctereutes procyonoides on native predators in northern Belarus. Z. SÃ¤ugetierk. 65: 271-285."}}},content:[],nodeType:f},{data:{}

1,marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3zQ0bcY0Il8NVnYirvAPxG",type:d,createdAt:"2021-04-23T13:08:00.589Z",updatedAt:"2021-07-21T06:42:17.749Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aV,revision:w,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:L}},locale:g},fields:{title:"Supikoira.",asset:pF,caption:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:ak,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:" Supikoira kilpailee muun muassa mÃ¤yrÃ¤n kanssa samasta ravinnosta.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},origin:"https:\u002F\u002Filmasto-opas.fi\u002Filocms-portlet\u002Farticle\u002F798dbf77-7a10-4fc2-9744-77a0613869a2\u002Fr\u002Feda5248a-8bde-4285-ac04-0277bd2339a4\u002Fsupi.jpg"}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"HirvielÃ¤inten elinolosuhteet paranevat ainakin EtelÃ¤-Suomessa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lumen mÃ¤Ã¤rÃ¤ rajoittaa hirvielÃ¤inten liikkumista ja ravinnon saantia. Jos EtelÃ¤- ja Keski-Suomen talvet muuttuvat vÃ¤hÃ¤lumisemmiksi muun muassa metsÃ¤kauris  ja valkohÃ¤ntÃ¤kauris (Odocoileus virginianus) voivat runsastua ja levittÃ¤ytyÃ¤ pohjoisemmaksi ",nodeType:a},{data:{target:bt},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Jos lumen mÃ¤Ã¤rÃ¤ kasvaa Pohjois-Suomessa, hirvielÃ¤inten liikkuminen vÃ¤henee, ravinnon kaivaminen vaikeutuu ja alttius petojen saalistukselle kasvaa. Erityisesti hirven liikkuminen vaikeutuu ja se jÃ¤Ã¤ helpommin suden saaliiksi. MetsÃ¤peura (Rangifer tarandus fennicus) sen sijaan voi hyÃ¶tyÃ¤ kasvaneesta lumipeitteestÃ¤, koska se pÃ¤Ã¤see hirveÃ¤ paremmin sutta (Canis lupus) karkuun, ja susi voi nÃ¤in ollen siirtyÃ¤ saalistamaan enemmÃ¤n hirviÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"28F6dLIGlU05fh5W3wd9yz",type:d,createdAt:pI,updatedAt:pI,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"Koj10",body:"Ilpo Kojola, henkilÃ¶kohtaiset kommentit 28.10.2010."}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". JÃ¤Ã¤tyneet lumikerrokset vaikeuttavat hirvielÃ¤inten ravinnon kaivamista lumen alta ",nodeType:a},{data:{target:pB},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Jos lumipeite ohenee, hirvet voivat liikkua talvella aiempaa laajemmilla alueilla. TÃ¤llÃ¤ on vaikutusta puulajisuhteisiin ja metsÃ¤nhoitoon, sillÃ¤ hirvien myÃ¶tÃ¤ myÃ¶s taimituhot levittyvÃ¤t tasaisemmin laajemmalle alueelle. Jos hirvien mÃ¤Ã¤rÃ¤ EtelÃ¤-Suomessa kasvaa ilmastonmuutoksen myÃ¶tÃ¤, lehtipuiden kuten haavan (Populus tremula), pihlajan (Sorbus aucuparia) ja raidan (Salix caprea) kasvu aikuisiksi puiksi vaikeutuu ",nodeType:a},{data:{target:bt},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" ja mÃ¤nty voi taantua suhteessa kuuseen ",nodeType:a},{data:{target:pw},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". MyÃ¶s liikenneonnettomuudet voivat lisÃ¤Ã¤ntyÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3br4Iyoe1FBoFsLMBJks6V",type:d,createdAt:"2021-04-23T13:08:03.567Z",updatedAt:"2021-07-21T06:44:24.076Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:V,revision:w,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:L}},locale:g},fields:{title:"Hirvi.",asset:pJ,caption:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:bl,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:" Hirvi kevÃ¤isessÃ¤ metsÃ¤ssÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},origin:"https:\u002F\u002Filmasto-opas.fi\u002Filocms-portlet\u002Farticle\u002F798dbf77-7a10-4fc2-9744-77a0613869a2\u002Fr\u002Fbca49c4b-823a-4c6b-b0c7-a70a0951fd26\u002Fhirvi8803.jpg"}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suurpetojen kannat riippuvaisia ravinnosta ja saalistusolosuhteista",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutoksen vaikutuksia suurpetokantoihin sÃ¤Ã¤televÃ¤t suurelta osalta vaikutukset niiden saaliselÃ¤imiin ja muuhun ravintoon ",nodeType:a},{data:{target:bt},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Esimerkiksi pienten hirvielÃ¤inten runsastuminen ja levittÃ¤ytyminen pohjoisemmaksi parantaa ilveksen (Lynx lynx) ravintotilannetta ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2qCLHwS1W1Ec2OqkGLfthq",type:d,createdAt:pK,updatedAt:pK,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"Hol10",body:"Katja Holmala, henkilÃ¶kohtaiset kommentit. 12.5.2010."}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Talviajan lyheneminen voi vaikuttaa karhun (Ursus arctos) talviunen pituuteen ",nodeType:a},{data:{target:bt},content:[],nodeType:f},{data:{}

1,marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lumipeitteen ominaisuudet, kuten syvyys ja hankikanto, vaikuttavat petojen talvisen saalistuksen onnistumiseen. PehmeÃ¤ssÃ¤ lumessa erityisesti ilveksen ja ahman (Gulo gulo)  saalistus vaikeutuu, sillÃ¤ esimerkiksi ilves ei pysty liikkumaan syvÃ¤ssÃ¤ lumessa yhtÃ¤ hyvin kuin sen tÃ¤rkeÃ¤ saaliselÃ¤in metsÃ¤jÃ¤nis. Hankikannosta taas on pedoille hyÃ¶tyÃ¤. Susi voi hyÃ¶tyÃ¤ lumisista talvista, koska silloin se saa helposti hirviÃ¤ kiinni. Sudenpennuille voi myÃ¶s olla tarjolla enemmÃ¤n talvella nÃ¤Ã¤ntyneiden hirvielÃ¤inten haaskoja lumisen talven jÃ¤lkeen.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kanadassa havaittiin ahman populaatiokoon pienenevÃ¤n nopeimmin alueilla, joissa lumen mÃ¤Ã¤rÃ¤ vÃ¤heni eniten vuosien saatossa. Syyksi tÃ¤hÃ¤n ilmiÃ¶Ã¶n on arveltu muun muassa saalistuksen, lisÃ¤Ã¤ntymisen, levittÃ¤ytymisen sekÃ¤ uusien elinpiirien perustamisen vaikeutumista lumen vÃ¤hetessÃ¤. ",nodeType:a},{data:{target:pL},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" Ahma pesii lumipesiin ja sen lisÃ¤Ã¤ntyminen ei onnistu ilman tarpeeksi pitkÃ¤Ã¤n kestÃ¤vÃ¤Ã¤ lumipeitettÃ¤. LumipesÃ¤t suojaavat ahmanpoikasia pedoilta ja kylmÃ¤ltÃ¤. PesinnÃ¤n vaikeutuminen yhdistettynÃ¤ ahman sietÃ¤mÃ¤Ã¤n kesÃ¤lÃ¤mpÃ¶tilan maksimiin voi siirtÃ¤Ã¤ ahman levinneisyyden etelÃ¤rajaa pohjoisemmaksi ja kaventaa sen esiintymisaluetta ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5kCHUuEVB0praW7nfK0nmE",type:d,createdAt:pN,updatedAt:pN,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"Cop10",body:"Copeland, J.P., McKelvey, K.S., Aubry, K.B., Landa, A., Persson, J., Inman, R.M., Krebs, J., Lofroth, E., Golden, H., Squires, J.R., Magoun, A., Schwartz, M.K., Wilmot, J., Copeland, C.L., Yates, R.E., Kojola, I., & May R. 2010. The bioclimatic envelope of the wolverine (Gulo gulo): do climatic constraints limit its geographic distribution?  Canadian Journal of  Zoology 88: 233â246."}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Ahma on jo tÃ¤llÃ¤ hetkellÃ¤ Suomessa Ã¤Ã¤rimmÃ¤isen uhanalainen.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4qNiyhDOOTKsc7Fz42Id0t",type:d,createdAt:"2021-04-23T13:08:07.059Z",updatedAt:"2021-07-21T06:46:19.010Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aj,revision:w,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:L}},locale:g},fields:{title:"JÃ¤ljet.",asset:pO,caption:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:eS,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:" Ilveksen jÃ¤ljet pehmeÃ¤ssÃ¤ pakkaslumessa.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},origin:"https:\u002F\u002Filmasto-opas.fi\u002Filocms-portlet\u002Farticle\u002F798dbf77-7a10-4fc2-9744-77a0613869a2\u002Fr\u002F2a13d91c-d8ed-44c2-bffc-dca48b52fc0f\u002FIlveksen%20j_ljet%20pehme_ss_%20pakkaslumessa.jpg"}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suurpedoilla voi olla merkitystÃ¤ eliÃ¶yhteisÃ¶jen sopeutumisessa ilmastonmuutokseen",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Huippupedoilla voi olla moninaisia vaikutuksia muuhun eliÃ¶yhteisÃ¶Ã¶n ilmastonmuutoksen muuttamassa ympÃ¤ristÃ¶ssÃ¤. Pohjois-Amerikassa tehtyjen tutkimusten mukaan talvi-ilmaston lÃ¤mmetessÃ¤ hirvien talvikuolleisuus pienenee, mikÃ¤ vÃ¤hentÃ¤Ã¤ raadonsyÃ¶jille tarjolla olevan ravinnon mÃ¤Ã¤rÃ¤Ã¤. Susien jÃ¤ttÃ¤mÃ¤t haaskat kuitenkin parantavat raadonsyÃ¶jien ravintotilannetta ja hillitsevÃ¤t ilmastonmuutoksen vaikutuksia niiden kantoihin. Pohjois-Amerikassa sudet toimivat eliÃ¶yhteisÃ¶Ã¤ vakauttavana tekijÃ¤nÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2LkPDzyCjiS3YYfvENxnyw",type:d,createdAt:pQ,updatedAt:pQ,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"Wil06",body:"Wilmers, C.C. & Post, E., 2006. Predicting the influence of wolf-provided carrion on scavenger community dynamics under climate change scenarios. Global Change Biology 12: 403â409."}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Suomessa susien jÃ¤ttÃ¤millÃ¤ haaskoilla on merkitystÃ¤ esimerkiksi ahman ravinnon mÃ¤Ã¤rÃ¤Ã¤n ",nodeType:a},{data:{target:pL},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:R,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5moUAuWEBjMbS9Itv8b9SD",type:d,createdAt:pR,updatedAt:pR,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"Koj09",body:"Kojola, I. 2009. LÃ¤hetinpannoilla monipuolista tietoa suurpedoista. Sarvi â riista-asioiden uutiskirje 4\u002F2009."}}},content:[],nodeType:f},{data:{}

1,marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutos saattaa myÃ¶s vaikuttaa pedon saalistustehokkuuteen ja sitÃ¤ kautta saaliskantoihin ja muuhun ravintoverkkoon, kuten suden, metsÃ¤peuran ja hirven suhteeseen. Yhdysvalloissa tehdyissÃ¤ tutkimuksissa on todettu suden hirvensaalistusmenestyksen paranevan runsaslumisina talvina. Tutkimusalueella tÃ¤mÃ¤ vaikutti positiivisesti hirven pÃ¤Ã¤ravinnon palsamipihdan (Abies balsamea) vuosittaiseen kasvuun ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"33wvFaPpNH38obqzixt8HG",type:d,createdAt:pS,updatedAt:pS,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"Pos99",body:"Post, E., Peterson, R.O., Stenseth, N.C. & McLaren, B.E. 1999. Ecosystem consequences of wolf behavioural response to climate. Nature 401: 905-907."}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". TÃ¤ssÃ¤kin tapauksessa pedoilla oli ravintoverkkoa tasapainottava vaikutus. Jos kasvinsyÃ¶jien kannat kasvavat suotuisten ilmasto-olosuhteiden yleistymisen seurauksena, petojen saalistuspaine voi hillitÃ¤ kannankasvua niin ettÃ¤ huonoja vuosia seuraavat kannanromahdukset ovat pienempiÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:pT},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Erityisesti vÃ¤ijyntÃ¤Ã¤ saalistuksessa kÃ¤yttÃ¤vÃ¤t pedot, jotka verottavat tasaisesti saalislajin kaikkia ikÃ¤luokkia, pystyisivÃ¤t tasoittamaan kannanvaihteluita ",nodeType:a},{data:{target:pT},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Norjalaisten tutkimusten mukaan ilveksen vaikutus metsÃ¤kauriskantoihin voi kasvaa alueilla, joilla lumisuus lisÃ¤Ã¤ntyy ja tÃ¤llÃ¤ voi myÃ¶s olla epÃ¤tasapainottava vaikutus metsÃ¤kauriskantoihin ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2kshLpwq3rq3GtWLCK6qE6",type:d,createdAt:pV,updatedAt:pV,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"Nil09",body:"Nilsen, E. B., Linnell, J.D.C., Odden, J. & Andersen, R. 2009. Climate, seasons, and social status modulate the functional response of an efficient stalking predator: the Eurasian lynx. Journal of Animal Ecology 78: 741-751."}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"NÃ¤iden tutkimustulosten soveltamisessa Suomen oloihin tulee kuitenkin olla varovainen. Muun muassa metsÃ¤kauriin merkitys ilveksen ravinnossa on Suomessa pienempi kuin Norjassa ja ilveksen ravintoon kuuluu useita muitakin lajeja ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"48Btkd2KNSspyxzC1B6i4r",type:d,createdAt:pW,updatedAt:pW,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"KHo09",body:"Kojola, I. & Holmala, K. 2009. Pienet hirvielÃ¤imet ja jÃ¤nis - saaliselÃ¤inyhteisÃ¶n merkitys ilveksen kuntoon. Suomen Riista 55: 63-70."}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Koska myÃ¶s lumiolot ovat erilaiset, ilmastonmuutos voi vaikuttaa eri tavoin maan eri osissa. Suomessa hirvi- ja suurpetokantojen runsautta ja levinneisyyttÃ¤ sÃ¤Ã¤telee myÃ¶s ihminen, joten esimerkiksi suden vaikutus hirvikannan runsauteen on paikallinen ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4Rrw1fEwOcs75zRLjI6kDd",type:d,createdAt:pX,updatedAt:pX,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"Koj00",body:"Kojola, I. 2000. Suden, hirven ja metsÃ¤styksen vuorovaikutussuhteet. Suomen Riista 46: 76-81."}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"RiistaelÃ¤inten kantamat taudit yleistyvÃ¤t",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutoksen vaikutuksesta muun muassa jÃ¤niselÃ¤inten, kana- ja vesilintujen sairaudet ja loiset saattavat runsastua. Pienpetojen kuten ketun, supikoiran ja mÃ¤yrÃ¤n kantojen ja yksilÃ¶tiheyksien kasvu mahdollistaa niiden kantamien loisten ja sairauksien tehokkaamman leviÃ¤misen Suomessa. Esimerkiksi supikoiran merkitys raivotaudin eli rabieksen sekÃ¤ trikiinin levittÃ¤jÃ¤nÃ¤ Suomessa on kasvanut ",nodeType:a},{data:{target:bt},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:R,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3THGvQqyIkhixmbzuxgzfB",type:d,createdAt:pY,updatedAt:pY,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"Hol06",body:"Holmala, K. & Kauhala, K. 2006. Ecology of wildlife rabies in

1Europe. Mammal Reviw 36: 17-36."}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". PienpetoyhteisÃ¶n vahvistuminen voi mahdollistaa myÃ¶s myyrÃ¤ekinokokki-heisimadon (Echinococcus multilocularis) leviÃ¤misen Keski-Euroopasta, Virosta ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7kL0h7YPF6e7S8BSf1BuNB",type:d,createdAt:pZ,updatedAt:pZ,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"Mok05",body:"Moks, E., Saarma, U. & Valdman, H. 2005. Echinococcus multilocularis in Estonia. Emerging Infectious Diseases 11: 1973-1974."}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" tai Vienanmeren itÃ¤puolelta Suomeen. Ihminen on myyrÃ¤ekinokokki-heisimadon harha-isÃ¤ntÃ¤ ja loistartunnan voi saada mm. lihasta tai pienpetojen ulosteiden kanssa kontaktissa olleista sienistÃ¤ tai marjoista. Tartunta aiheuttaa ihmiselle maksavaurioita ja voi ilman hoitoa olla kohtalokas. Loisen leviÃ¤misellÃ¤ Suomeen olisi vaikutusta myÃ¶s marjojen kerÃ¤ilylle ja viennille Keski-Eurooppaan ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2bC3MXTwFRpuZUGAPsMOtX",type:d,createdAt:p_,updatedAt:p_,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"Hen00",body:"Henttonen H.&Haukisalmi V. 2000. Echinococcus multilocularis -ihmisen vaarallisin loinen Euroopassa: elÃ¤mÃ¤nkierto ja levinneisyyden nykytilanne. Suomen Riista 46: 48-56."}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutos, ympÃ¤ristÃ¶nmuutos ja metsÃ¤styksen tulevaisuus",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tarkasteltaessa ilmastonmuutoksen vaikutuksia riistakantoihin on muistettava, ettÃ¤ elÃ¤inpopulaatiot kohtaavat samanaikaisesti muitakin voimakkaita ihmisen aiheuttamia ympÃ¤ristÃ¶nmuutoksen muotoja, kuten elinympÃ¤ristÃ¶jen hÃ¤viÃ¤minen ja pirstoutuminen. YmpÃ¤ristÃ¶nmuutoksilla on kaikilla omat vaikutuksensa, mutta monille populaatioille niiden yhteisvaikutus voi olla merkittÃ¤vÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4TKK31kgXLEJNUTv4Dg8X0",type:d,createdAt:p$,updatedAt:p$,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"Car07",body:"Carroll, C. 2007. Interacting Effects of Climate Change, Landscape Conversion, and Harvest on Carnivore Populations at the Range Margin: Marten and Lynx in the Northern Appalachians. Conservation Biology 21: 1092â1104."}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". TÃ¤mÃ¤ yhteisvaikutus on otettava huomioon riistakantojen kehitystÃ¤ arvioitaessa. Jotta voimakkaiden ympÃ¤ristÃ¶muutosten negatiivisia vaikutuksia riistaan voitaisiin hillitÃ¤, metsÃ¤styskiintiÃ¶iden ja metsÃ¤stysaikojen muutokset ovat todennÃ¤kÃ¶isesti tarpeen.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:y,data:{},content:[{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:"https:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:ISBN:978-952-380-849-2 "},content:[{nodeType:a,value:"Huhta, E. & Melin, M. (toim.) 2023. Ilmastonmuutoksen ja sÃ¤Ã¤n Ã¤Ã¤ri-ilmiÃ¶iden vaikutukset luontoon ja luonnonvaratalouteen : Synteesiraportti. Luonnonvarakeskus. Helsinki. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 118\u002F2020. 62 s.",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},perspective:[bd],sector:[qa],tags:[qc],articleLength:[ev],toc:x,publisher:[O]}}},content:[],nodeType:u},{data:{target:{sys:{id:"6Jr37RGqZhsGPR48N9X4j3",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p}}}]}}],perspective:[bd],sector:[qa],tags:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"K5hGJ47pf1e2DwwIlbZsn",type:d,createdAt:qe,updatedAt:qe,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:z,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:I}},locale:g},fields:{title:"Poro",slug:"poro"}},qc,{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2oB8vXKjiOTL6qyHLegasy",type:d,createdAt:qf,updatedAt:qf,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:z,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:I}},locale:g},fields:{title:"JÃ¤kÃ¤lÃ¤t",slug:"jakalat"}},fR,fU]};i$.metadata={tags:[],concepts:[]};i$.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"78ontaKKiSReMozzDyoU75",type:d,createdAt:pv,updatedAt:pv,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};i$.fields={abbreviation:"Kau10",body:"Kaarina Kauhala, henkilÃ¶kohtaiset kommentit 28.10.2010."};jb.metadata={tags:[],concepts:[]};jb.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1BKKYwblFPMLLL88mG5LtW",type:d,createdAt:"2021-07-15T14:25:19.249Z",updatedAt:"2022-01-17T12:28:51.669Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bU,revision:G,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:al}},locale:g};jb.fields={publishedLanguages:[g,Q,ac],title:qr,slug:"matkailu-ja-virkistys",parent:dN,subTheme:x,modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"320HeSSS2fZr6IqWO50uAR",type:d,createdAt:"2021-10-11T12:58:21.328Z",updatedAt:"2021-11-03T13:02:36.671Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:cQ,revision:w,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:cE}},locale:g},fields:{title:"Matkailu- ja virkistys -teemasivun haitarit",visibleTitle:bV,items:[{sys:{type:b,linkType:d,id:"Ekbh44wVGqpeBMALq7ISA"}},{sys:{type:b,linkType:d,id:"7DbdIqM4LwClyGSZTel6r9"}},{sys:{type:b,linkType:d,id:"1cqxaQ3F4ajtpiVz6ntmpG"}}]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4JaLxNf311DcuYWyPAN8nD",type:d,createdAt:"2022-01-05T09:46:00.868Z",updatedAt:"2023-06-15T09:22:54.958Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:S,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:D}},locale:g},fields:{title:"Matkailu ja virkistys -teemasivun nostot: Katso myÃ¶s",visibleTitle:U,referencingItems:[et,eY],teaserType:K,displayTitle:x}}],perspective:[P,X,bd],sector:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"21MtBaTNJjOCv1wtKsJV66",type:d,createdAt:"2021-05-14T08:11:10.751Z",updatedAt:"2021-07-05T10:08:17.882Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aZ,revision:w,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:dO}},locale:g},fields:{title:qr}}],tags:[ae,gd,{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3bNCIxoldHoBj0Eb8ApqWK",type:d,createdAt:qS,updatedAt:qS,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:F,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:I}},locale:g},fields:{title:"Kotimaanmatkailu",slug:"kotimaanmatkailu"}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6jiPqmTermPOCyVE7SDwP6",type:d,createdAt:qT,updatedAt:qT,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:F,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:I}},locale:g},fields:{title:"Matkailupalvelut",slug:"matkailupalvelut"}}]};jc.metadata={tags:[],concepts:[]};jc.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1xsaRUPCLTaxwHGQyuQQ1V",type:d,createdAt:"2021-05-14T09:31:40.562Z",updatedAt:"2021-09-21T12:48:11.495Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:_,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:dO}},locale:g};jc.fields={title:"Energiantuotanto ja energiahuolto"};jd.metadata={tags:[],concepts:[]};jd.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3CqUivQB0XNkGIoaIdZTRZ",type:B,createdAt:"2023-06-15T09:14:24.202Z",updatedAt:"2023-10-18T12:52:55.848Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:v,locale:g};jd.fields={title:"lentomatkustaminen-kasvattaa-merkittavasti-yksilon-hiilijalanjalkea-nostokuva",description:e,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F3CqUivQB0XNkGIoaIdZTRZ\u002F0e39be5ac2e0c5e7b83634ddcf054be5\u002Flentomatkustaminen-kasvattaa-merkittavasti-yksilon-hiilijalanjalkea-nostokuva.png",details:{size:113129,image:{width:N,height:$}},fileName:"lentomatkustaminen-kasvattaa-merkittavasti-yksilon-hiilijalanjalkea-nostokuva.png",contentType:J}};jd["3CqUivQB0XNkGIoaIdZTRZ"]=jd;je.metadata={tags:[],concepts:[]};je.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6OiCZlWqmZqwLtworL156G",type:d,createdAt:ra,updatedAt:ra,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:F,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};je.fields={abbreviation:"NIS25",body:"Nissinen, A., PitkÃ¤nen, A., Barchuk, A., Hosseinian, A., Johansson, A., Kaisti, M., Karvonen, J., Marttinen, P., Moen, H., Peltola, E., Sokka, L. & Tikkinen, K.A.O. 2025. The climate impacts of healthcare digitalization: A scoping review. DIGITAL HEALTH, Volume 11: 1â 11.\n\n",link:"https:\u002F\u002Fdoi.org\u002F10.1177\u002F20552076251364666"};jf.metadata={tags:[],concepts:[]};

1jf.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4duxjs1J20vtV1Pu72G6UD",type:d,createdAt:"2025-12-17T08:20:10.275Z",updatedAt:"2026-01-09T08:50:45.098Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:S,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:dO}},locale:g};jf.fields={title:qW};jh.metadata={tags:[],concepts:[]};jh.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"506MhsRjBQXIGMMvGXdiYz",type:B,createdAt:rt,updatedAt:rt,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:o,locale:g};jh.fields={title:"sotessa-on-tarkeaa-varautua-helteisiin-nostokuva-adobestock-2033673027",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F506MhsRjBQXIGMMvGXdiYz\u002F0def50aab05b193b708f5450eff1cc12\u002Fsotessa-on-tarkeaa-varautua-helteisiin-nostokuva-adobestock-2033673027.jpeg",details:{size:252348,image:{width:N,height:$}},fileName:"sotessa-on-tarkeaa-varautua-helteisiin-nostokuva-adobestock-2033673027.jpeg",contentType:Y}};jh["506MhsRjBQXIGMMvGXdiYz"]=jh;ji.metadata={tags:[],concepts:[]};ji.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"73F9H5xVBXsw9pSyvZlMtK",type:d,createdAt:rE,updatedAt:rE,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:F,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:I}},locale:g};ji.fields={title:"ÃÃ¤ri-ilmiÃ¶t",slug:"aari-ilmiot"};jj.metadata={tags:[],concepts:[]};jj.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6D8dHVK1MUF5ntCkvjP8eI",type:d,createdAt:rK,updatedAt:rK,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:I}},locale:g};jj.fields={title:"Altistuminen",slug:"altistuminen"};jl.metadata={tags:[],concepts:[]};jl.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"Eej8dGP1GO6IajpwKkV1U",type:B,createdAt:"2021-10-04T10:22:16.912Z",updatedAt:"2022-01-11T14:00:04.272Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:v,locale:g};jl.fields={title:"kansainvalinen-ilmastopolitiikka-nostokuva-pixabay-3280305",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002FEej8dGP1GO6IajpwKkV1U\u002F41d180af298c090eac28356c5d9d59ea\u002Fkansainvalinen-ilmastopolitiikka-nostokuva-pixabay-3280305.jpg",details:{size:44272,image:{width:N,height:$}},fileName:"kansainvalinen-ilmastopolitiikka-nostokuva-pixabay-3280305.jpg",contentType:Y}};jl.Eej8dGP1GO6IajpwKkV1U=jl;jm.metadata={tags:[],concepts:[]};jm.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1QaBxNRXd2Rl5PnJqSfPsA",type:d,createdAt:rV,updatedAt:rV,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};jm.fields={abbreviation:"ILM94",body:"Ilmastonmuutosta koskeva Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimus. Valtiosopimus 61\u002F1994.",link:"http:\u002F\u002Fwww.finlex.fi\u002Ffi\u002Fsopimukset\u002Fsopsteksti\u002F1994\u002F19940061\u002F19940061_2"};jo.metadata={tags:[],concepts:[]};jo.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"IFI2zYtTWJfkxvghjVsFq",type:d,createdAt:"2021-04-23T12:34:03.378Z",updatedAt:"2022-06-21T09:33:29.149Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:z,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};jo.fields={abbreviation:"UNI19e",body:"United Nations Framework Convention on Climate Change, UNFCCC. The Paris Agreement. [Viitattu 12.2.2019]",link:"https:\u002F\u002Funfccc.int\u002Fprocess-and-meetings\u002Fthe-paris-agreement\u002Fthe-paris-agreement"};jp.metadata={tags:[],concepts:[]};jp.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4Ox1ORvUAG1YhjyRdADmWx",type:d,createdAt:sr,updatedAt:sr,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};jp.fields={abbreviation:"IPC14a",body:"IPCC. 2014. Annex II: Glossary [Mach, K. J.,  Planton S. & von Stechow, C. (eds.)]. In: Climate Change 2014: Synthesis Report. Contribution of Working Groups I, II and III to the Fifth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change [Core Writing Team, Pachauri, R. K. & Meyer, L. A. (eds.)]. IPCC, Geneva, Switzerland: 117â130. (pdf)",link:"https:\u002F\u002Fwww.ipcc.ch\u002Fsite\u002Fassets\u002Fuploads\u002F2018\u002F02\u002FAR5_SYR_FINAL_Annexes.pdf"};jr.metadata={tags:[],concepts:[]};jr.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"nmeIYUFGwvLzseQpZ6bXz",type:d,createdAt:sv,updatedAt:sv,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};jr.fields={abbreviation:"IPC14b",body:"IPCC. 2014. Summary for policymakers. In: Climate Change 2014: Impacts, Adaptation, and Vulnerability. Part A: Global and Sectoral Aspects. Contribution of Working Group II to the Fifth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change [Field, C. B., Barros, V. R., Dokken, D. J., Mach, K. J., Mastrandrea, M. D., Bilir, T. E., Chatterjee, M.,  Ebi, K. L., Estrada, Y. O., Genova, R. C., Girma, B., Kissel, E. S., Levy, A. N., MacCracken, S., Mastrandrea, P. R. & White, L. L. (eds.)]. Cambridge University Press, Cambridge, United Kingdom & New York, NY, USA: 1â32. (pdf)",link:"https:\u002F\u002Fwww.ipcc.ch\u002Fsite\u002Fassets\u002Fuploads\u002F2018\u002F02\u002Far5_wgII_spm_en.pdf"};jt.metadata={tags:[],concepts:[]};jt.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}}

1,id:"3kFYabSIB4vHrpu4AK9AcK",type:d,createdAt:"2021-07-22T09:16:47.778Z",updatedAt:"2023-03-29T09:58:13.360Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:dP,revision:w,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g};jt.fields={publishedLanguages:[g,Q,ac],title:"Ilmastonmuutokseen sopeutumisen haasteet ja mahdollisuudet",materialType:M,slug:"ilmastonmuutokseen-sopeutumisen-haasteet-ja-mahdollisuudet",parent:cH,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutokseen sopeutumisen keskeinen haaste on epÃ¤varmuus muutoksen tarkoista vaikutuksista ja niiden kohdentumisesta. Ilmastoskenaarioihin ja menneisiin poikkeustilanteisiin nojaten on kuitenkin mahdollista arvioida paikallista haavoittuvuutta. Ilmastonmuutoksesta hyÃ¶tyminen edellyttÃ¤Ã¤ aktiivisia ja oikein ajoitettuja sopeutumistoimia. Ekologinen kestÃ¤vyys on onnistuneiden sopeutumisratkaisujen perusedellytys.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastoskenaario ei ole sÃ¤Ã¤ennuste",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastomalleilla saadaan nykyÃ¤Ã¤n hyvÃ¤ kuva siitÃ¤, mihin suuntaan ilmastolliset olosuhteet tulevaisuudessa kehittyvÃ¤t. Suomen osalta tuoreita arvioita on tehty Ilmatieteen laitoksen ACCLIM-hankkeessa ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:ih,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". NÃ¤iden suuntaviivojen pohjalta voidaan jo kohtuullisesti arvioida eri alueiden haavoittuvuutta muutokselle ja pÃ¤Ã¤ttÃ¤Ã¤ tarvittavista toimenpiteistÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutosskenaariot eivÃ¤t kuitenkaan ole tulevaisuuden sÃ¤Ã¤ennusteita. Mallit kuvaavat pitkÃ¤n aikavÃ¤lin keskilÃ¤mpÃ¶tilojen ja sademÃ¤Ã¤rien kehittymistÃ¤, kun taas sÃ¤Ã¤olot vaihtelevat luonnostaan vuodesta toiseen, nyt ja tulevaisuudessa. Ilmastomallien pohjalta voidaan kuitenkin arvioida myÃ¶s ilmaston vuodenaikaista vaihtelua tulevaisuudessa. Toinen merkittÃ¤vÃ¤ ilmastonmuutokseen liittyvÃ¤n epÃ¤varmuuden lÃ¤hde on kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jen globaali kehitys, joka lopulta mÃ¤Ã¤rÃ¤Ã¤ tÃ¤ysin tulevan muutoksen voimakkuuden.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutokseen sopeutumisen kustannuksiin vaikuttavat ennen kaikkea hillintÃ¤toimien onnistuminen sekÃ¤ se, kuinka aikaisessa vaiheessa sopeutumistoimenpiteiden toteuttaminen kÃ¤ynnistetÃ¤Ã¤n. Suurin osa sopeutumistoimenpiteistÃ¤ voidaan tehdÃ¤ osana normaaleja yllÃ¤pitotoimenpiteitÃ¤ tai toimintaohjeistuksen pÃ¤ivityksiÃ¤, jolloin niistÃ¤ ei aiheudu suuria kustannuksia. Suurten teknisten ratkaisujen, kuten tulvasuojauksien, osalta tÃ¤rkeÃ¤Ã¤ on ennen kaikkea kartoittaa niiden mahdollinenkin tarve tulevaisuudessa, jotta nykyisillÃ¤ pÃ¤Ã¤tÃ¶ksillÃ¤ ei estetÃ¤ niiden myÃ¶hempÃ¤Ã¤ toteuttamista tarpeen niin vaatiessa.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"MenneistÃ¤ ongelmatilanteista on otettava oppia",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Riskien hallinnan kannalta keskeistÃ¤ on miettiÃ¤ sekÃ¤ riskin suuruutta, ettÃ¤ sen ennakoitua toistuvuutta. VÃ¤hÃ¤iset taloudelliset ja inhimilliset, harvoin toteutuvat riskit voivat olla hoidettavissa esimerkiksi vakuutuksien kautta. TietyillÃ¤ toimialoilla taas harvoinkin sattuvan mutta vaikutuksiltaan mittavan riskin torjuminen on otettava vakavasti, esimerkiksi voimalaitosten ja tuotantolaitosten sijoituspÃ¤Ã¤tÃ¶ksiÃ¤ tehtÃ¤essÃ¤. NÃ¤iden Ã¤Ã¤ripÃ¤iden vÃ¤liin jÃ¤Ã¤ suuri alue jossa riskien suuruutta ja niiden todennÃ¤kÃ¶isyyttÃ¤ on arvioitava tapauskohtaisesti.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"2QhKHBBrHg1Q0684yUq8xo",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{}

1,marks:[],value:"Paikallisia sopeutumistarpeita kartoitettaessa onkin tÃ¤rkeÃ¤Ã¤ miettiÃ¤, mikÃ¤ on alueellisesti siedettÃ¤vÃ¤ riskitaso. Kevytkin kustannushyÃ¶tyanalyysi voi antaa hyvÃ¤n yleiskuvan toimenpiteiden tarpeesta: MitÃ¤ vahinkojen torjuminen valitulla riskitasolla maksaisi suhteessa mahdollisiin vahinkojen korjauskustannuksiin? EntÃ¤ miten ilmastonmuutos vaikuttaa riskin toteutumiseen, pienenevÃ¤tkÃ¶ vai lisÃ¤Ã¤ntyvÃ¤tkÃ¶ riskit? Jos riskit nÃ¤yttÃ¤vÃ¤t tulevaisuudessa vain kasvavan, on toimenpiteisiin ryhtyminen todennÃ¤kÃ¶isesti perusteltua.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Toimialakohtainen tutkimustyÃ¶ etenee nopeasti ja monella alalla ennusteiden odotetaan tarkentuvan huomattavasti lÃ¤hivuosina, esimerkiksi merenpinnan nousuennusteiden osalta.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Paikallisia haasteita voidaan lÃ¤hestyÃ¤ helposti tarkastelemalla menneitÃ¤ sÃ¤Ã¤ilmiÃ¶itÃ¤: Millaiset olosuhteet aiheuttivat vahinkoja ja miten nÃ¤iden olosuhteiden voi ennakoida kehittyvÃ¤n tulevaisuudessa? Onko kyseisen alueen haavoittuvuus tapahtuman jÃ¤lkeen vÃ¤hentynyt vai lisÃ¤Ã¤ntynyt? Kenen pitÃ¤isi toimia ja miten, jotta vastaavien tilanteiden riskiÃ¤ saataisiin pienennettyÃ¤? EntÃ¤ onko kyseinen tapahtuma hyvÃ¤ mittari âkipukynnykselleâ siedettÃ¤vÃ¤n ja liiallisen riskin vÃ¤lillÃ¤? TÃ¤mÃ¤ lÃ¤hestymistapa (Local Climate Impacts Profile, LCLIP) on laajalti kÃ¤ytÃ¶ssÃ¤ Britannissa ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"4baNnUNHcffMt05QlwyKiC",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". SitÃ¤ on sovellettu myÃ¶s Suomessa, esimerkiksi PÃ¤Ã¤kaupunkiseudun ilmastostrategian sopeutumisosion laadinnassa ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"6UuZQ2HFVt9WxXLHe6oHbH",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sopeutumistoimien tarpeellisuuden arvioimista vaikeuttaa se, ettÃ¤ ilmastonmuutoksen yksittÃ¤iset vaikutukset voivat olla positiivisia, mutta eri tekijÃ¶iden yhteisvaikutukset negatiivisia. Esimerkiksi maa- ja metsÃ¤taloudessa positiiviset vaikutukset nÃ¤kyvÃ¤t kasvukauden hienoisena pitenemisenÃ¤ ja siten parempina satoina ja metsÃ¤n kasvun nopeutumisena, kun taas sÃ¤Ã¤n Ã¤Ã¤ri-ilmiÃ¶iden, kuten kuivuusjaksojen ja rankkasateiden lisÃ¤Ã¤ntyminen ja vieraslajien lisÃ¤Ã¤ntymisen uhka voivat aiheuttaa metsÃ¤tuhoja ja satojen menetyksiÃ¤. MyÃ¶s korjuuolosuhteiden muutos vaikuttaa muutoksesta koituvaan kokonaishyÃ¶tyyn. Ilmastonmuutoksen vaikutuksia tulisikin aina arvioida kokonaisvaltaisesti koko tuotantoketjun osalta.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Huolellinen suunnittelu mahdollistaa muutoksesta hyÃ¶tymisen",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sopeutumistarpeet ovat erilaisia niin alueellisesti kuin toimialoittainkin. Haavoittuvuutta arvioitaessa on tunnettava paikalliset olosuhteet ja suhteutettava ne muutokseen. MitÃ¤ jos sademÃ¤Ã¤rÃ¤t alueella lisÃ¤Ã¤ntyvÃ¤t etenkin talviaikaan? MitÃ¤ jos kesÃ¤t ovat kuumempia ja hellekaudet pidempiÃ¤? MitÃ¤ jos lumipeite puuttuu useimpina talvina? EpÃ¤varmuuden vaikutusten voimakkuudesta ei tarvitse estÃ¤Ã¤ sopeutumista, sillÃ¤ suuri osa ilmastonmuutoksen vaikutuksista voidaan huomioida helposti ja edullisesti - nÃ¤in on etenkin jos vaikutukset huomioidaan jo suunnitteluvaiheessa. Esimerkiksi rakentamiskorkeuden nostaminen ei aiheuta yleensÃ¤ kovinkaan suuria kustannuksia rakennusvaiheessa, mutta voi sÃ¤Ã¤stÃ¤Ã¤ mittavilta aineellisilta ja taloudellisilta vahingoilta mahdollisessa tulvatilanteessa.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sopeutumistarpeiden tunnistaminen mahdollisimman varhain antaa aikaa reagoida ja kartoittaa eri vaihtoehtoja, sekÃ¤ jakaa kustannuksia pidemmÃ¤lle aikavÃ¤lille. Samalla voidaan tehdÃ¤ myÃ¶hempien sopeutumistoimien vaatimia aluevarauksia ja suunnitella nÃ¤ille alueille vÃ¤liaikaista, turvallista ja yleishyÃ¶dyllistÃ¤kin kÃ¤yttÃ¶Ã¤, esimerkiksi virkistysalueina tai vaikkapa viljelypalstoina. YhtÃ¤ tÃ¤rkeÃ¤Ã¤ kuin oikeanlainen rakentaminen, onkin myÃ¶s riskialueille rakentamatta jÃ¤ttÃ¤minen. NÃ¤in voidaan jÃ¤ttÃ¤Ã¤ tilaa myÃ¶hemmille toimille ja vÃ¤lttÃ¤Ã¤ kauaskantoisia, peruuttamattomia ratkaisuja ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:IR,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{}

1,marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Jo olemassa olevien rakenteiden suojaaminen on sen sijaan hankalampaa. Teknisten suojaustoimenpiteiden suunnittelu vaatiikin tarkempaa arviota ilmastonmuutoksen aiheuttamista riskeistÃ¤. Toisaalta vahinkoja korjaavista toimenpiteistÃ¤, kuten kuivatuksesta ja homevaurioiden korjauksesta aiheutuvat kustannukset voivat olla merkittÃ¤viÃ¤ rakennuksen kokonaiskustannuksiin verrattuna, jolloin kalliimmatkin suojaukset saattavat puolustaa paikkaansa ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"64gXmTZWDfGfU66RfyA0Km",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Rakenteellisia keinoja pienentÃ¤Ã¤ vahinkoriskiÃ¤ ovat esimerkiksi kuivatusjÃ¤rjestelmien ja rakennusten alapohjien tuuletuksen parantaminen ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:IS,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sopeutumistoimet voi nÃ¤hdÃ¤ myÃ¶s mahdollisuutena",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutokseen sopeutumisen ensisijaisena tavoitteena on vÃ¤lttÃ¤Ã¤ ilmasto-olosuhteiden muutoksesta ja Ã¤Ã¤revistÃ¤ sÃ¤Ã¤ilmiÃ¶istÃ¤ johtuvia vahinkoja. Samalla on hyvÃ¤ huomioida vÃ¤hittÃ¤isen muutoksen mukanaan tuomat mahdollisuudet. Mahdollisuudet nousevat esimerkiksi kasvukauden lievÃ¤stÃ¤ pidentymisestÃ¤, kustannussÃ¤Ã¤stÃ¶istÃ¤ ja sopeutumistoimien vaikutuksista alueiden kÃ¤yttÃ¶Ã¶n ja yleisen viihtyvyyteen. Esimerkiksi tulvasuojauksia ja hulevesien imeytyskenttiÃ¤ voidaan kÃ¤yttÃ¤Ã¤ virkistysalueina ja vaikuttaa samalla suotuisasti suunnittelualueen pienilmastoon. Toinen puoli asiaa on vihreÃ¤ teknologia, jonka sekÃ¤ EU ettÃ¤ valtioneuvosto ennakoivat tuovan taloudellista kasvua ja tyÃ¶paikkoja ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"jzIuRYCc6vHbcWcFp00Bu",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:IT,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"MaankÃ¤ytÃ¶n suunnittelu on yksi osa-alue jossa sopeutumistarpeen huomioimisella voidaan merkittÃ¤vÃ¤sti parantaa yleistÃ¤ viihtyisyyttÃ¤. Muutamana esimerkkinÃ¤, tehostamalla hulevesien kÃ¤sittelyÃ¤ luonnonmukaisin keinoin voidaan monipuolistaa viheralueita. Kattamalla kulkuvÃ¤yliÃ¤ kaupunkialueilla voidaan puolestaan lisÃ¤tÃ¤ jalankulkijoiden viihtyvyyttÃ¤ niin sateella kuin helteellÃ¤kin. Istutuksilla ja rakennusten harkitulla sijoittelulla voidaan luoda miellyttÃ¤viÃ¤ mikroilmastoja tasaamalla tuuliolosuhteita ja hellejaksojen vaikutuksia.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Energiantuotannossa ilmaston lÃ¤mpeneminen parantaa bioenergian ja vesivoiman kÃ¤yttÃ¶edellytyksiÃ¤. VesistÃ¶jen virtaaman tasoittuminen leutojen talvien myÃ¶tÃ¤ ja virtaaman kasvu lisÃ¤Ã¤vÃ¤t vesivoiman potentiaalia, joka voidaan nykyisiÃ¤ sÃ¤Ã¤nnÃ¶stelykÃ¤ytÃ¤ntÃ¶jÃ¤ muuttamalla hyÃ¶dyntÃ¤Ã¤ ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"6XEHuGyiaOMj99IAzPyzPD",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Biomassan suhteen muutos on kaksijakoinen; kasvun ennakoidaan hieman nopeutuvan, mutta kuivuusjaksojen vaikutus kasvuun ja metsien heikot hakkuuolosuhteet talvella saattavat vÃ¤hentÃ¤Ã¤ hyÃ¶tyjÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"3B3sGh5XfjtUn3qgwXx6sa",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"ÃlÃ¤ voimista ilmastonmuutosta sopeutumalla siihen",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sopeutumistarpeet ovat sitÃ¤ pienempiÃ¤, mitÃ¤ paremmin kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jen hillintÃ¤ onnistuu. Ilmastonmuutoksen hillintÃ¤ ja siihen sopeutuminen voivat olla myÃ¶s ristiriidassa keskenÃ¤Ã¤n. Kaupunkirakenteen tiivistÃ¤minen on esimerkki toimesta, jolla pyritÃ¤Ã¤n vÃ¤hentÃ¤mÃ¤Ã¤n kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤, mutta joka samalla lisÃ¤Ã¤ yhdyskuntien haavoittuvuutta, lisÃ¤Ã¤mÃ¤llÃ¤ vettÃ¤ lÃ¤pÃ¤isemÃ¤ttÃ¶mien alueiden pinta-alaa ja altistamalla yhÃ¤ suuremman vÃ¤estÃ¶mÃ¤Ã¤rÃ¤n paikallisille tulvatilanteille ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"1LpWXyB8QxhbDmtNDEBLVf",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{}

1,marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Toisaalta myÃ¶s sopeutumistoimien tulisi olla ekologisesti ja sosiaalisesti kestÃ¤viÃ¤. Usein tÃ¤mÃ¤ tarkoittaa tottumuksien muuttamista, sillÃ¤ vanhoissa tavoissa pitÃ¤ytyminen tarkoittaa usein energian kulutuksen kasvua ilmastonmuutoksen edetessÃ¤. HyviÃ¤ esimerkkejÃ¤ tÃ¤stÃ¤ ovat talvikauden jatkaminen jÃ¤Ã¤halleissa ja hiihtoputkissa ja ilmalÃ¤mpÃ¶pumppujen kÃ¤Ã¤ntyminen ilmastointilaitteiksi kesÃ¤kuumalla.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sopeutumistarpeeseen vaikuttavat myÃ¶s ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tehtÃ¤vÃ¤t toimet, joiden tavoitteet lÃ¤hivuosikymmenille ovat haastavia. HillintÃ¤toimet voivat muuttaa monien sektoreiden tulevaisuudennÃ¤kymiÃ¤, esimerkiksi teknologisten uudistusten, energian tuotantorakenteiden mahdollisten muutosten tai kestÃ¤vÃ¤Ã¤n kehitykseen liittyvien asenteiden muuttumisen kautta. Sopeutumisen yhtenÃ¤ ulottuvuutena voidaankin pitÃ¤Ã¤ vÃ¤hÃ¤hiiliseen elÃ¤mÃ¤ntapaan sopeutumista ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:IT,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:kI},content:[{data:{},marks:[],value:kJ,nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.mmm.fi\u002Ffi\u002Findex\u002Fetusivu\u002Ftiedotteet\u002F141120_sopeutumisohjelma.html"},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutos tuo uhkia - sopeutuminen myÃ¶s mahdollisuuksia - Maa- ja metsÃ¤talousministeriÃ¶n tiedote 20.11.2014 ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.mmm.fi\u002Fattachments\u002Fmmm\u002Fjulkaisut\u002Fmuutjulkaisut\u002FVGK30UGCb\u002FKansallinen_ilmastonmuutokseen_sopeutumissuunnitelma_2022.pdf"},content:[{data:{},marks:[],value:sC,nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:gh},content:[{data:{},marks:[],value:gi,nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fvieraslajit.fi"},content:[{data:{},marks:[],value:"Vieraslajiportaali ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y}],nodeType:p},perspective:[X],tags:[cB,{sys:{type:b,linkType:d,id:fL}}],articleLength:[T],toc:x,publisher:[{sys:{type:b,linkType:d,id:gE}}]};ju.metadata={tags:[],concepts:[]};ju.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6xtQ03iMgcWDQewQwFyKpv",type:d,createdAt:"2021-06-03T13:53:18.209Z",updatedAt:"2022-01-21T13:25:03.019Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:tk,revision:G,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:al}},locale:g};ju.fields={publishedLanguages:[g,Q,ac],title:"Suomen ilmastopolitiikka ja -toimet",slug:"suomen-ilmastopolitiikka-ja-toimet",parent:jv,content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"TÃ¤mÃ¤ osio sisÃ¤ltÃ¤Ã¤ tietoa Suomen ilmastopolitiikasta ja -toimista sekÃ¤ ilmastonmuutoksen hillinnÃ¤n ettÃ¤ muutokseen sopeutumisen nÃ¤kÃ¶kulmista. Toimialakohtaista tietoa lÃ¶ytyy sivuston osiosta Tietoa ilmastonmuutoksesta toimialoille.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5KbigGldWlced9DSb8pjAu",type:d,createdAt:"2021-10-27T12:49:54.608Z",updatedAt:"2023-06-12T11:10:17.530Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:dh,revision:H,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:D}},locale:g},fields:{title:"Suomen ilmastopolitiikka ja -toimet -teemasivun nostot: teemasivut",visibleTitle:cO,referencingItems:[cX,cH,gA],teaserType:K,displayTitle:x}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7yId8qgw7kLQ1RFdPfNuYw",type:d,createdAt:"2022-01-10T10:25:24.802Z",updatedAt:"2022-06-15T09:18:29.784Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aj,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:D}},locale:g},fields:{title:"Suomen ilmastopolitiikka ja -toimet -teemasivun nostot: Katso myÃ¶s",visibleTitle:U,referencingItems:[bK,ka,zO,et],teaserType:K,displayTitle:x}}],perspective:[b$,P,X],tags:[bD,bR]};jv.metadata={tags:[],concepts:[]};jv.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1ns6pBjSz8uIjW44DDP2F9",type:d,createdAt:"2021-06-03T13:58:46.130Z",updatedAt:"2024-12-10T08:14:17.728Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:iJ,revision:aj,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:al}},locale:g};jv.fields={publishedLanguages:[g,Q,ac],title:tl,slug:"ilmastonmuutos-suomessa",parent:fC,materialType:br,heroImage:tm,heroImageAlt:"MÃ¤nty, jonka taustalla nÃ¤kyy meri.",heroText:tl,menuBar:[{sys:{type:b,linkType:d,id:"4PVJKDZdZymeBrGgI8Orww"}},{sys:{type:b,linkType:d,id:"62K6Aefu9baXbx0jKhyJXB"}}],content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"TÃ¤mÃ¤ osio sisÃ¤ltÃ¤Ã¤ tietoa Suomen ilmastopolitiikasta ja -toimista sekÃ¤ Suomen muuttuvasta ilmastosta. Perustietoa ilmastonmuutoksesta lÃ¶ytyy osiosta MitÃ¤ ilmastonmuutos on? ja toimialakohtaista tietoa osiosta Tietoa ilmastonmuutoksesta toimialoille.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{sys:{type:b,linkType:d,id:"3Zr7dFjN8uM8jZGV6QkXiL"}},{sys:{type:b,linkType:d,id:"1kKzGDHGY00WmFmVIYjavO"}}],perspective:[P,X,ay,aa]};jy.metadata={tags:[],concepts:[]};jy.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7fQ07ulOux7dimrlly0xFo",type:d,createdAt:ty,updatedAt:ty,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};jy.fields={abbreviation:"YMP24a",body:"YmpÃ¤ristÃ¶ministeriÃ¶. Euroopan unionin ilmastopolitiikka. [Viitattu 13.8.2024] \n",link:"https:\u002F\u002Fym.fi\u002Feuroopan-unionin-ilmastopolitiikka"};jF.metadata={tags:[],concepts:[]};jF.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"VYMA0o0mC51gASLDMpObv",type:d,createdAt:ur,updatedAt:ur,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};

1jF.fields={abbreviation:"TYO16",body:"TyÃ¶- ja elinkeinoministeriÃ¶. 2016. Energiatehokkuus julkisissa hankinnoissa. TyÃ¶- ja elinkeinoministeriÃ¶n ohjeet. 11 s.",link:ud};jG.metadata={tags:[],concepts:[]};jG.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5ss9BhhW4TPutu6dvvggEz",type:d,createdAt:uB,updatedAt:uB,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};jG.fields={abbreviation:"JOU18b",body:"Joutsenmerkki. Tuotteet ja palvelut.   [Viitattu 12.12.2018]",link:"https:\u002F\u002Fjoutsenmerkki.fi\u002Ftuotteet-ja-palvelut\u002F"};jH.metadata={tags:[],concepts:[]};jH.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7AIFQF0RCWv80L5avq7DiS",type:d,createdAt:uS,updatedAt:uS,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};jH.fields={abbreviation:uT,body:"Tilastokeskus 16.12.2021 (PÃ¤ivitetty). LÃ¤mmityskulutuksen lasku peitti etÃ¤tyÃ¶n vaikutuksen asumisen energiankulutuksessa vuonna 2020. Tilastokeskus 2021, Helsinki. (Viitattu 20.9.2022)",link:"https:\u002F\u002Fstat.fi\u002Ftil\u002Fasen\u002F2020\u002Fasen_2020_2021-12-16_tie_001_fi.html"};jI.metadata={tags:[],concepts:[]};jI.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"KafqskULQGXsYMR7vLeor",type:d,createdAt:vu,updatedAt:vu,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};jI.fields={abbreviation:"SAL17",body:"Salo, M., Nissinen, A. 2017. Consumption choices to decrease personal carbon footprints of Finns. Reports of the Finnish Environment Institute 30\u002F2017.",link:"https:\u002F\u002Fhelda.helsinki.fi\u002Fhandle\u002F10138\u002F225779"};jL.metadata={tags:[],concepts:[]};jL.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2JS5puTPLJkZ8uCMa6VwkA",type:B,createdAt:vV,updatedAt:vV,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:z,revision:o,locale:g};jL.fields={title:"suomen-kotitalouksilla-nostokuva-adobestock-1131395106",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F2JS5puTPLJkZ8uCMa6VwkA\u002Fc486926a0230cda49f851d45864d8cbb\u002Fsuomen-kotitalouksilla-nostokuva-adobestock-1131395106.jpg",details:{size:241539,image:{width:N,height:$}},fileName:"suomen-kotitalouksilla-nostokuva-adobestock-1131395106.jpg",contentType:Y}};jL["2JS5puTPLJkZ8uCMa6VwkA"]=jL;jM.metadata={tags:[],concepts:[]};jM.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3U6LVJDbyJXurA01GWBApi",type:d,createdAt:vW,updatedAt:vW,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};jM.fields={abbreviation:"SUO24",body:"Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskus. 20.6.2024 (pÃ¤ivitetty). Suomalaisten kulutuksen hiilijalanjÃ¤lki. [Viitattu 25.3.2025.]",link:"https:\u002F\u002Fwww.ymparisto.fi\u002Ffi\u002Fsuomalaisten-kulutuksen-hiilijalanjalki"};jN.metadata={tags:[],concepts:[]};jN.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3X1FcyybGcTNfarAbvcDAl",type:d,createdAt:"2021-05-28T08:24:57.256Z",updatedAt:"2026-05-13T10:44:25.692Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:dM,revision:aj,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g};jN.fields={publishedLanguages:[g],title:"Ilmastonmuutosta voi hillitÃ¤ ilmastoystÃ¤vÃ¤llisellÃ¤ ruokavaliolla",materialType:M,slug:"ilmastonmuutosta-voi-hillita-ilmastoystavallisella-ruokavaliolla",parent:cX,teaserImage:jO,teaserImageAlt:wx,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KestÃ¤vÃ¤ ruokavalio on hyvinvointia lisÃ¤Ã¤vÃ¤ ja ilmastoystÃ¤vÃ¤llinen. Sen rungon muodostavat kasviperÃ¤iset ruoat ja tarpeen mukainen syÃ¶minen. Ruoankulutuksen vaikutuksia ilmastoon voi hillitÃ¤ myÃ¶s sillÃ¤, ettÃ¤ suosii ilmastoystÃ¤vÃ¤llisesti tuotettuja tuotteita, vÃ¤lttÃ¤Ã¤ ruokahÃ¤vikkiÃ¤ ja kiinnittÃ¤Ã¤ huomiota ruoan valmistuksen ja ostosmatkojen energiankulutukseen.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ruokavaliolla voi pienentÃ¤Ã¤ kulutuksen ilmastovaikutusta 10 prosentilla",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ruoan kulutus muodostaa Suomessa 20â25 prosenttia keskimÃ¤Ã¤rÃ¤isen kuluttajan ilmastovaikutuksesta ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3r5JMZaAcMId4X0Mis916J",type:d,createdAt:wy,updatedAt:wy,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"NIS19",body:"Nissinen, A. & Savolainen, H. (toim.) 2019. Julkisten hankintojen ja kotitalouksien kulutuksen hiilijalanjÃ¤lki ja luonnonvarojen kÃ¤yttÃ¶ â ENVIMAT-mallinnuksen tuloksia. Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskus, Helsinki. Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskuksen raportteja 15\u002F2019. 63 s.",link:"http:\u002F\u002Fhdl.handle.net\u002F10138\u002F300737"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6RPGEAujTUcayoSZjxydyD",type:d,createdAt:wz,updatedAt:wz,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"SEP11",body:"SeppÃ¤lÃ¤, J., MÃ¤enpÃ¤Ã¤, I., Koskela, S., Mattila, T., Nissinen, A., Katajajuuri, J.-M., HÃ¤rmÃ¤, T., Korhonen, M.-R., Saarinen, M. & Virtanen, J. 2011. An assessment of greenhouse gas emissions and material flows caused by the Finnish economy using the ENVIMAT model. Journal of Cleaner Production, Volume, 19, Issue16: 1833â1841.",link:"https:\u002F\u002Fdoi.org\u002F10.1016\u002Fj.jclepro.2011.04.021"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:jP},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". KeskimÃ¤Ã¤rÃ¤inen suomalainen kuluttaja voi tuotevalinnoillaan pienentÃ¤Ã¤ ruokavalionsa ilmastovaikutusta 30â40 prosenttia niin, ettÃ¤ samalla ruokavalion ravitsemuksellinen laatu paranee nykyisestÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:ca},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Se edellyttÃ¤Ã¤ suurta muutosta koko ruokavaliossa. Kuluttaja voi siis vÃ¤hentÃ¤Ã¤ laaja-alaisella ruokavaliomuutoksella koko kulutuksensa ilmastovaikutusta noin kymmenellÃ¤ prosentilla ",nodeType:a},{data:{target:jP},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1ZE0abpkWipXulE0Tqdssv",type:d,createdAt:wB,updatedAt:wB,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"RIS09",body:"Risku-Norja, H., Kurppa, S. & Helenius, J. 2009. Dietary choices and greenhouse gas emissions â assessment of impact of vegetarian and organic options at national scale. Progress

1in Industrial Ecology â An International Journal, Volume 6, Issue 4: 340â354.",link:"https:\u002F\u002Fdoi.org\u002F10.1504\u002FPIE.2009.032323"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4CKIbZdq805e7LrcovZpC",type:d,createdAt:wC,updatedAt:wC,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"SAA12",body:"Saarinen, M., Kurppa, S., Virtanen, Y., Usva, K., MÃ¤kelÃ¤, J. & Nissinen, A. 2012. Life cycle assessment approach to the impact of home-made, ready-to-eat and school lunches on climate and eutrophication. Journal of Cleaner Production, Volume 28: 177â186.",link:"https:\u002F\u002Fdoi.org\u002F10.1016\u002Fj.jclepro.2011.11.038"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Terveellisyys luo pohjan ilmastoystÃ¤vÃ¤llisyydelle",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ruokavalinnoilla voi sekÃ¤ edistÃ¤Ã¤ omaa terveyttÃ¤Ã¤n ettÃ¤ hillitÃ¤ ilmastonmuutosta ",nodeType:a},{data:{target:dW},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Terveellisen ruokavalion voi koostaa monella tavalla ",nodeType:a},{data:{target:dW},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:", mutta kaikki ravintoaineiden saantisuositukset tÃ¤yttÃ¤vÃ¤t ruokavaliot eivÃ¤t vÃ¤lttÃ¤mÃ¤ttÃ¤ ole yhtÃ¤ ilmastoystÃ¤vÃ¤llisiÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:ca},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2ye1VzKE1viqY8De0amvWu",type:d,createdAt:wE,updatedAt:wE,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"HEL14",body:"Heller M. C. & Keoleian, G. A. 2014. Greenhouse Gas Emission Estimates of U.S. Dietary Choices and Food Loss. Journal of Industrial Ecology, Volume 19, Issue 3: 391â401.",link:"https:\u002F\u002Fdoi.org\u002F10.1111\u002Fjiec.12174"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:wF},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Ruokaa tarvitaan ennen kaikkea tukemaan ihmisen terveyttÃ¤, toimintakykyÃ¤ ja hyvinvointia. Ravitsemusta ja ruoan ilmastovaikutusta pitÃ¤Ã¤ tarkastella rinnakkain, koska eri ruoat vaikuttavat eri tavalla sekÃ¤ ravitsemukseen ettÃ¤ ilmastoon eivÃ¤tkÃ¤ vaikutukset vÃ¤lttÃ¤mÃ¤ttÃ¤ kulje kÃ¤si kÃ¤dessÃ¤ samaan suuntaan.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ravitsemussuosituksia ollaan monessa maassa kehittÃ¤mÃ¤ssÃ¤ siihen suuntaan, ettÃ¤ ruoan ilmastovaikutukset yhdistetÃ¤Ã¤n niihin entistÃ¤ paremmin ",nodeType:a},{data:{target:wH},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". NÃ¤in tehdÃ¤Ã¤n myÃ¶s pohjoismaisten ravitsemussuositusten pÃ¤ivityksessÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"11gFfuEm0irKvLfpj5FfFJ",type:d,createdAt:wJ,updatedAt:wJ,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"HEL19",body:"Helsedirektoratet. 3.7.2019 (Revised). Nordic Nutrition Recommendations 2022 [Viitattu 14.2.2020.]",link:"https:\u002F\u002Fwww.helsedirektoratet.no\u002Fenglish\u002Fnordic-nutrition-recommendations-2022"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ruokavalion ilmastoystÃ¤vÃ¤llisyys mÃ¤Ã¤rÃ¤ytyy eri ruokien kÃ¤yttÃ¶mÃ¤Ã¤ristÃ¤ ja niiden elinkaarisista ilmastovaikutuksista, jotka aiheutuvat ruokien tuotanto-kulutusketjun tuottamista kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶istÃ¤. Ruokatuoteryhmiin kuuluu varsin erilaisia tuotteita, joiden ilmastovaikutukset eroavat toisistaan, minkÃ¤ takia yleisellÃ¤ tasolla puhuttaessa ruokien ilmastovaikutukset on hyvÃ¤ ilmaista yksittÃ¤isen arvon sijaan vaihteluvÃ¤leinÃ¤ (taulukko 1). LisÃ¤ksi samanlaistenkin ruokien tuotantotavat ja tuotantoketjujen toiminta voivat vaihdella varsin paljon, mikÃ¤ vaikuttaa tuotteiden ilmastovaikutuksiin ",nodeType:a},{data:{target:jQ},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". YksittÃ¤isten tutkimusten tuloksiin voi vaikuttaa myÃ¶s tutkimuksessa tehdyt menetelmÃ¤lliset valinnat, jotka voivat erota eri tutkimusten vÃ¤lillÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:jQ},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5bIH4hLbJ5WCOIsxkxJidX",type:d,createdAt:wL,updatedAt:wL,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"BAL16",body:"Baldini, C., Gardoni, D. & Guarino, M. 2017. A critical review of the recent evolution of Life Cycle Assessment applied to milk production. Review. Journ

1al of Cleaner Production, Volume 140, Part 2: 421â435.",link:"https:\u002F\u002Fdoi.org\u002F10.1016\u002Fj.jclepro.2016.06.078"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"IlmastoystÃ¤vÃ¤llinen ruokavalio koostuu enimmÃ¤kseen kasviperÃ¤isistÃ¤ ja ravitsevista tuotteista",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tutkimusten mukaan lihan kulutuksen vÃ¤hentÃ¤minen on avainasemassa lÃ¤nsimaisen ruokavalion ilmastovaikutuksen pienentÃ¤misessÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:wF},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6jX7RzzpZJGh0sjuAIp6U1",type:d,createdAt:wM,updatedAt:wM,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"HAL15",body:"HallstrÃ¶m, E., Carlsson-Kanyama, A. & BÃ¶rjesson, P. 2015. Environmental impact of dietary change: a systematic review. Journal of Cleaner Production, Volume 91: 1â11.",link:"https:\u002F\u002Fdoi.org\u002F10.1016\u002Fj.jclepro.2014.12.008"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5IadBkAlJAcEXBd3KWbLHk",type:d,createdAt:wN,updatedAt:wN,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"PER16",body:"Perignon, M., Vieux, F., Soler, L.-G., Masset, G., & Darmon, N. 2016. Improving diet sustainability through evolution of food choices: review of epidemiological studies on the environmental impact of diets. Nutrition Reviews, Volume 75, Issue 1: 2â17.",link:"https:\u002F\u002Fdoi.org\u002F10.1093\u002Fnutrit\u002Fnuw043"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:wO},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Suomalaisen sekaruokavalion ilmastovaikutusta voi pienentÃ¤Ã¤ keskimÃ¤Ã¤rin noin 20â40 prosentilla, kun muuttaa ruokavaliota ravitsemussuositukset tÃ¤yttÃ¤vÃ¤ksi ja kasvisvoittoisemmaksi ",nodeType:a},{data:{target:ca},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Usein vegaaniruokavalio on todettu ilmastoystÃ¤vÃ¤llisimmÃ¤ksi ruokavalioksi ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"e3xoZUigzRTwRumuSDJnH",type:d,createdAt:wQ,updatedAt:wQ,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"CHA19",body:"Chai, B. C., van der Voort, J. R., Grofelnik, K., Eliasdottir, H. G., KlÃ¶ss, I. & Perez-Cueto, F. J. A. 2019. Which Diet Has the Least Environmental Impact on Our Planet? A Systematic Review of Vegan, Vegetarian and Omnivorous Diets. Sustainability, Volume11, Issue 15, 4110.",link:"https:\u002F\u002Fdoi.org\u002F10.3390\u002Fsu11154110"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Vegaaniruokavalio ei sisÃ¤llÃ¤ mitÃ¤Ã¤n elÃ¤inperÃ¤istÃ¤. Suomessa sitÃ¤ lÃ¤helle pÃ¤Ã¤see myÃ¶s runsaasti kotimaista luonnonkalaa ja maitotuotteita sisÃ¤ltÃ¤vÃ¤ ruokavalio, joka on myÃ¶s ravitsemuksellisesti erityisen hyvÃ¤ ja helppo koostaa. Jos keskimÃ¤Ã¤rÃ¤inen suomalainen sekaruokavalio muuttuisi ravitsemussuositukset tÃ¤yttÃ¤vÃ¤ksi vegaaniruokavalioksi, ruokavalion ilmastovaikutus pienenisi reilulla kolmanneksella. ",nodeType:a},{data:{target:ca},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"YksilÃ¶tasolla vegaaniruokavalio voi olla hyvÃ¤ ja ilmastoystÃ¤vÃ¤llinen vaihtoehto, mutta vÃ¤estÃ¶tasolla sitÃ¤ ei ole jÃ¤rkevÃ¤Ã¤ tavoitella, koska se ei vÃ¤lttÃ¤mÃ¤ttÃ¤ sovi kaikille vÃ¤estÃ¶ryhmille tai yksilÃ¶ille. Vegaaniruokavaliossa pitÃ¤Ã¤ ruokien valintaan kiinnittÃ¤Ã¤ erityistÃ¤ huomiota. SiinÃ¤ voi esimerkiksi olla tarpeen kÃ¤yttÃ¤Ã¤ tÃ¤ydennettyjÃ¤ tuotteita levitteissÃ¤ ja kasvipohjaisissa maidonkaltaisissa tuotteissa tai ravintoainelisiÃ¤. ",nodeType:a},{data:{target:dW},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ravitsemuksen ja terveysvaikutusten kannalta suomalaisessa ruokavaliossa on tÃ¤rkeintÃ¤ vÃ¤hentÃ¤Ã¤ suolan mÃ¤Ã¤rÃ¤Ã¤, suosia tyydyttymÃ¤ttÃ¶miÃ¤ rasvahappoja tyydyttyneiden rasvahappojen sijaan sekÃ¤ lisÃ¤tÃ¤ kuitupitoisten ruokien kulutusta, joista saa myÃ¶s runsaasti suojaravintoaineita ",nodeType:a},{data:{target:dW},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:dX},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". On suositeltavaa lisÃ¤tÃ¤ kasvisten, palkokasvien, marjojen, hedelmien, pÃ¤hkinÃ¶iden ja siementen kÃ¤yttÃ¶Ã¤ ja vaihtaa voi kasviÃ¶ljyyn ja kasviÃ¶ljypohjaisiin tuotteisiin ",nodeType:a},{data:{target:dW},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:fV,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suurin osa ruoan ilmastopÃ¤Ã¤stÃ¶istÃ¤ aiheutuu raaka-aineista â kuljetuksen osuus on pieni",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ruokavalion ilmastovaikutuksista selkeÃ¤sti suurin osuus muodostuu raaka-aineista ja tuotteista ",nodeType:a},{data:{target:ca},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Kaiken kaikkiaan kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ syntyy ruoantuotannon ja -kulutuksen kaikissa vaiheissa: raaka-aineiden ja ruokatuotteiden tuotantoketjuista (ml. alkutuotanto, jalostaminen tuotteiksi, kuljetukset, tuotantoketjun hÃ¤vikit), kaupan, ravintoloiden ja ruokapalvelujen toiminnoista, pakkauksista, tuonnin kuljetuksista, kotitalouksien ostosmatkoista ja ruoan valmistuksesta sekÃ¤ kuluttajien aiheuttamasta ruokahÃ¤vikistÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kotimaisten peltojen eloperÃ¤isen aineksen hajoamisesta syntyvÃ¤t hiilidioksidipÃ¤Ã¤stÃ¶t aiheuttavat arviolta jopa 20 prosenttia keskimÃ¤Ã¤rÃ¤isen suomalaisen ruokavalion ilmastovaikutuksesta. Peltojen hiilidioksidipÃ¤Ã¤stÃ¶jen osuus ruokavalion ilmastovaikutuksesta pysyy melko samana, vaikka ruokavalio muuttuisi kasvisvoittoisemmaksi. ",nodeType:a},{data:{target:ca},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ruokavalioon kuuluvien ruokien ilmastovaikutuksista syntyy kotimaassa noin 60 prosenttia ja tuontimaissa noin 40 prosenttia. Eniten ilmastoa kuormittavat tuoteryhmÃ¤t ovat lihatuotteet (45 prosenttia) ja maitotuotteet (20 prosenttia), jotka muodostavat yhteensÃ¤ 65 prosenttia nykyisen suomalaisen keskimÃ¤Ã¤rÃ¤isen ruokavalion ilmastovaikutuksesta. ",nodeType:a},{data:{target:ca},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" Tuontituotteiden elinkaarisista ilmastovaikutuksista vain pieni osa johtuu tuonnin kuljetuksista ",nodeType:a},{data:{target:jP},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"65NPNMVdMJD8XBiiJ7w93G",type:d,createdAt:wS,updatedAt:wS,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g}

1,fields:{abbreviation:"EDW08",body:"Edwards-Jones, G., MilÃ  i Canals, L., Hounsome, N., Truninger, M., Koerber, G., Hounsome, B., Cross, P., York, E. H., Hospido, A., Plassmann, K., Harris, I. M., Edwards, R. T., Day, G. A. S., Tomos, A. D., Cowell, S. J. & Jones, D. L. 2008. Testing the assertion that âlocal food is bestâ: the challenges of an evidence-based approach. Review. Trends in Food Science & Technology, Volume 19, Issue 5: 265â274.",link:"https:\u002F\u002Fdoi.org\u002F10.1016\u002Fj.tifs.2008.01.008"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kasvisvoittoisemmissa ja samalla ravitsemussuositusten mukaisissa ruokavalioissa tuoteryhmien suhteellinen merkitys ilmastovaikutukseen muuttuu. Vegaaniruokavaliossa esimerkiksi maidonkaltaisten kasvipohjaisten juomien osuus voi olla jopa 20 prosenttia koko ruokavalion ilmastovaikutuksesta eli samaa luokkaa kuin palkokasvien, pÃ¤hkinÃ¶iden ja siementen. Viljojen yhteenlaskettu osuus (mukaan lukien edellÃ¤ mainitut juomat) on noin kolmannes. ",nodeType:a},{data:{target:ca},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmaston ja terveyden kannalta lihan mÃ¤Ã¤rÃ¤Ã¤ ruokavaliossa on vara vÃ¤hentÃ¤Ã¤",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"ElÃ¤inperÃ¤isten tuotteiden ilmastovaikutus (tuotekiloa kohden) on keskimÃ¤Ã¤rin korkeampi kuin useimpien kasviperÃ¤isten tuotteiden, erityisesti avomaavihannesten ja viljan (taulukko1). Toisaalta kiloperusteinen vertailu eri tarkoitukseen tarkoitettujen tuotteiden, esimerkiksi lihan ja kasvisten, vÃ¤lillÃ¤ on kyseenalaista, koska silloin ei oteta huomioon tuotteiden laadullisia eroja ",nodeType:a},{data:{target:jQ},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3QOTG2iaHpE6D3GRr09iJg",type:d,createdAt:wT,updatedAt:wT,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"SCH08",body:"Schau, E. M. & Fet, A. M., 2008. LCA studies of food products as background for environmental product declarations. The International Journal of Life Cycle Assessment, Volume 13, Issue 3: 255â264.",link:"https:\u002F\u002Fdoi.org\u002F10.1065\u002Flca2007.12.372"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Suomessa eniten kÃ¤ytetyistÃ¤ lihoista naudanliha kuormittaa ilmastoa selkeÃ¤sti enemmÃ¤n kuin sian- tai broilerinliha (taulukko 1). Toisaalta myÃ¶s lihojen vÃ¤lillÃ¤ on eroja niiden ravintoainesisÃ¤llÃ¶issÃ¤, mikÃ¤ vÃ¤hentÃ¤Ã¤ niiden ilmastovaikutusten kiloperusteisen vertailun mielekkyyttÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:gw},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lihan ja lihavalmisteiden (leikkeleiden ja makkaroiden) merkitys ruokavalion ilmastovaikutuksessa riippuu niiden kÃ¤yttÃ¶mÃ¤Ã¤rÃ¤stÃ¤. YksittÃ¤isen tuotteen kohdalla lihalaadulla ja lihapitoisuudella on myÃ¶s merkitystÃ¤. Suomalaiset kuluttavat lihaa melko maltillisesti verrattuna keskimÃ¤Ã¤rÃ¤iseen eurooppalaiseen tai amerikkalaiseen kulutukseen ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4uWAi38xXOIPIU1VMgWkM9",type:d,createdAt:wV,updatedAt:wV,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"LIH18a",body:"Lihatiedotusyhdistys ry. 2018a. Lihankulutus Euroopassa (2017). [Viitattu 10.2.2020.]",link:"http:\u002F\u002Fwww.lihatiedotus.fi\u002Fliha-tilastoissa\u002Flihankulutus-euroopassa.html"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" mutta yli kaksi kertaa niin paljon kuin maailmassa keskimÃ¤Ã¤rin ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7HVsYrb2gFpsVKVtUAZtKH",type:d,createdAt:wW,updatedAt:wW,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"OEC18",body:"OECD. 2018. Meat consumption (indicator). [Viitattu 10.2.2020.]",link:"https:\u002F\u002Fdoi.org\u002F10.1787\u002Ffa290fd0-en"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Ravitsemussuositusten maksimikulutusmÃ¤Ã¤rÃ¤ punaiselle lihalle, eli sian-, naudan- ja lampaanlihalle, on 500 g kypsÃ¤Ã¤ lihaa viikossa ",nodeType:a},{data:{target:dW},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". MiehistÃ¤ 79 prosenttia ja naisista 26 prosenttia kuluttaa punaista lihaa suosituksia enemmÃ¤n. Nykyinen, keskimÃ¤Ã¤rÃ¤inen kulutus on miehillÃ¤ lÃ¤hes kaksinkertainen suositukseen nÃ¤hden mutta naisilla vain noin puolet. ",nodeType:a},{data:{target:dX},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomessa lihankulutuksesta 40 prosenttia kohdistuu sianl

1ihaan, 30 prosenttia broilerinlihaan ja 25 prosenttia naudan lihaan ",nodeType:a},{data:{target:wX},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"78DZ8xFQW5JBZoNm2XDew2",type:d,createdAt:wZ,updatedAt:wZ,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"LIH18b",body:"Lihatiedotusyhdistys ry. 2018b. Lihankulutus Suomessa (2017 mennessÃ¤). [Viitattu 10.2.2020.]",link:"https:\u002F\u002Fwww.lihatiedotus.fi\u002Ftilastotietoa\u002Flihankulutus-suomessa.html"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Siipikarjan lihan kulutus on lÃ¤hes kaksinkertaistunut (+80 prosenttia) kuudessatoista vuodessa. Muiden lihojen kulutus on ollut melko tasaista, naudan jopa vÃ¤hentynyt 1960- ja 1970-lukujen tasosta. ",nodeType:a},{data:{target:wX},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" Suomessa kulutetaan runsaasti lihavalmisteita (kokolihan lisÃ¤ksi); noin 18,6 kg\u002FhenkilÃ¶ vuodessa, mikÃ¤ vastaa vÃ¤hÃ¤n alle kolmasosaa lihankulutuksesta. Lihavalmisteiden kulutus on kuitenkin tasaisesti vÃ¤hentynyt. ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7LK2tb2L4K2zuBI2aYttmU",type:d,createdAt:w_,updatedAt:w_,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"LIH18c",body:"Lihatiedotusyhdistys ry. 2018c. Lihavalmisteiden kulutus (2017). [Viitattu 10.2.2020.]",link:"http:\u002F\u002Fwww.lihatiedotus.fi\u002Fliha-tilastoissa\u002Flihankulutus-suomessa\u002Flihavalmisteiden-kulutus.html"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KestÃ¤vÃ¤ssÃ¤, ilmastoystÃ¤vÃ¤llisessÃ¤ ruokavaliossa lihankulutuksen vÃ¤hentÃ¤misen ohella osa kokolihan kulutuksesta korvataan niin sanotuilla vÃ¤hempiarvoisilla ruhon osilla, kuten maksalla, munuaisella ja sydÃ¤mellÃ¤, jotta elÃ¤imen ruho tulee kokonaan hyÃ¶dynnettyÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:wH},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Suomessa niiden kulutus on varsin vÃ¤hÃ¤istÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6jJpQ6WWNYjQORC3ypwHqa",type:d,createdAt:w$,updatedAt:w$,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"AAL18",body:"Aalto, K. 2018. Elintarvikkeiden kulutus kotitalouksissa vuonna 2016 ja muutokset vuosista 2012, 2006 ja 1998. Valtiotieteellisen tiedekunnan julkaisuja, Helsinki. Kuluttajatutkimuskeskus 2018:80. 75 s. (pdf)",link:"http:\u002F\u002Fhdl.handle.net\u002F10138\u002F235324"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:", mutta niitÃ¤ kÃ¤ytetÃ¤Ã¤n kuitenkin lihatuotteiden valmistukseen.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"21CQoEcqDVoPYoRR9OTvvK",type:d,createdAt:"2021-04-23T12:39:26.328Z",updatedAt:"2021-10-01T07:50:54.026Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:dk,revision:H,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:bF}},locale:g},fields:{title:"Yleisten ruoka-aineiden ilmastovaikutusten suuruusluokkia - taulukkosisÃ¤ltÃ¶",body:"\u003Ctable style=\"width: 100%; height: 619px;\" border=\"0\" width=\"100%\"\u003E\n\u003Ctbody\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 95.7559%;\" colspan=\"3\"\u003E\u003Cstrong\u003ETaulukko 1.\u003C\u002Fstrong\u003E Yleisten ruoka-aineiden ilmastovaikutusten suuruusluokkia (global warming potential, GWP) hiilidioksidiekvivalentteina tuotekiloa kohden (kg COâ-ekv.\u002Fkg). Ruokatuoteryhmiin kuuluu varsin erilaisia tuotteita, joiden ilmastovaikutukset eroavat toisistaan, mist&auml; johtuen yleisell&auml; tasolla puhuttaessa ruokien ilmastovaikutukset on hyv&auml; ilmaista yksitt&auml;isen arvon sijaan vaihteluv&auml;lein&auml;. Arvioiden vaihteluv&auml;lit kattavat sek&auml; kotimaiset ett&auml; tuontituotteet. Arviot pit&auml;v&auml;t p&auml;&auml;s&auml;&auml;nt&ouml;isesti sis&auml;ll&auml;&auml;n tuoteketjun kauppaan asti. Arviot eiv&auml;t sis&auml;ll&auml; peltojen eloper&auml;isen aineksen hajoamisesta aiheutuvia hiilidioksidip&auml;&auml;st&ouml;j&auml; tai toisaalta hiilensitoutumista maahan. Osassa tuontituotteita kuvaavista arvoista \u003Ca class=\"mce-nbsp-wrap\" contenteditable=\"false\" href=\"#2Y5KMz1XMe6kZlbAT5j2vC\" data-ctf-id=\"2Y5KMz1XMe6kZlbAT5j2vC\"\u003EPOO18\u003C\u002Fa\u003E on kuitenkin mukana maank&auml;yt&ouml;n muutoksesta johtuvat p&auml;&auml;st&ouml;t. Arvot kuvaavat tuoteryhmien ilmastovaikutuksia suuntaa-antavasti eik&auml; niit&auml; v&auml;ltt&auml;m&auml;tt&auml; voi suoraan soveltaa muihin, esimerkiksi rajatumpiin, tarkoituksiin.\u003Cstrong\u003E\u003Cbr \u

1002F\u003E\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 65px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 47.6156%; height: 65px;\" height=\"30\"\u003E\u003Cstrong\u003ERuoka-aine\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 65px; width: 20.5564%;\"\u003E\u003Cstrong\u003EIlmastovaikutus GWP kg COâ-ekv.\u002Fkg\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 27.5839%; height: 65px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EL&auml;hteet\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 87px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 87px; width: 47.6156%;\" height=\"30\"\u003ENaudanliha, luuton ja kypsent&auml;m&auml;t&ouml;n, sek&auml; yhdistelm&auml;tuotannosta (maitorotuisten nautojen liha) ett&auml; liharotuisesta tuotannosta\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 87px; width: 20.5564%;\"\u003E14,0&ndash;42,0\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 87px; width: 27.5839%;\"\u003E\u003Ca class=\"cli_footref\" title=\"Poore, J. &amp; T. Nemecek. 2018. Reducing Food&rsquo;s Environmental Impacts through Producers and Consumers. Science, Volume 360, Issue 6392: 987&ndash;992. \" contenteditable=\"false\" href=\"#ref_POO18\" data-ctf-id=\"2Y5KMz1XMe6kZlbAT5j2vC\"\u003E[28]\u003C\u002Fa\u003E\u003Csup\u003E1)\u003C\u002Fsup\u003E, \u003Ca class=\"cli_footref\" title=\"R&auml;s&auml;nen, K., Saarinen, M., Kurppa, S., Silvenius, F., Riipi, I., Nousiainen, R., Er&auml;linna, L., Mattinen, L., Jaakkola, S., Lento, S. &amp; M&auml;kinen-Hankam&auml;ki, S. 2014. L&auml;hiruuan ekologisten vaikutusten selvitys. MTT Raportti 145, Jokioinen. 97 s. \" contenteditable=\"false\" href=\"#ref_RAS14\" data-ctf-id=\"2T4Yl0o7mE8AdV4OyycNZR\"\u003E[29]\u003C\u002Fa\u003E, \u003Ca class=\"cli_footref\" title=\"de Vries, M. &amp; de Boer, I. J. M. 2010. Comparing environmental impacts for livestock products: A review of life cycle assessments. Livestock Science, Volume 128, Issues 1&ndash;3: 1&ndash;11. \" contenteditable=\"false\" href=\"#ref_VRI10\" data-ctf-id=\"2UJ3rcUvCJQgO5ysdMPQAZ\"\u003E[30]\u003C\u002Fa\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 29px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 29px; width: 47.6156%;\" height=\"30\"\u003ESianliha, luuton ja kypsent&auml;m&auml;t&ouml;n\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 29px; width: 20.5564%;\"\u003E3,9&ndash;10,0\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 29px; width: 27.5839%;\"\u003E\u003Ca class=\"cli_footref\" title=\"Poore, J. &amp; T. Nemecek. 2018. Reducing Food&rsquo;s Environmental Impacts through Producers and Consumers. Science, Volume 360, Issue 6392: 987&ndash;992. \" contenteditable=\"false\" href=\"#ref_POO18\" data-ctf-id=\"2Y5KMz1XMe6kZlbAT5j2vC\"\u003E[28]\u003C\u002Fa\u003E\u003Csup\u003E1)\u003C\u002Fsup\u003E, \u003Ca class=\"cli_footref\" title=\"de Vries, M. &amp; de Boer, I. J. M. 2010. Comparing environmental impacts for livestock products: A review of life cycle assessments. Livestock Science, Volume 128, Issues 1&ndash;3: 1&ndash;11. \" contenteditable=\"false\" href=\"#ref_VRI10\" data-ctf-id=\"2UJ3rcUvCJQgO5ysdMPQAZ\"\u003E[30]\u003C\u002Fa\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 29px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 29px; width: 47.6156%;\" height=\"30\"\u003EBroilerin liha, luuton ja kypsent&auml;m&auml;t&ouml;n\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 29px; width: 20.5564%;\"\u003E3,7&ndash;6,9\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 29px; width: 27.5839%;\"\u003E\u003Ca class=\"cli_footref\" title=\"Poore, J. &amp; T. Nemecek. 2018. Reducing Food&rsquo;s Environmental Impacts through Producers and Consumers. Science, Volume 360, Issue 6392: 987&ndash;992. \" contenteditable=\"false\" href=\"#ref_POO18\" data-ctf-id=\"2Y5KMz1XMe6kZlbAT5j2vC\"\u003E[28]\u003C\u002Fa\u003E\u003Csup\u003E1)\u003C\u002Fsup\u003E, \u003Ca class=\"cli_footref\" title=\"de Vries, M. &amp; de Boer, I. J. M. 2010. Comparing environmental impacts for livestock products: A review of life cycle assessments. Livestock Science, Volume 128, Issues 1&ndash;3: 1&ndash;11. \" contenteditable=\"false\" href=\"#ref_VRI10\" data-ctf-id=\"2UJ3rcUvCJQgO5ysdMPQAZ\"\u003E[30]\u003C\u002Fa\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 29px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 29px; width: 47.6156%;\" height=\"30\"\u003EViljellyt kalat, lohi, filee\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 29px; width: 20.5564%;\"\u003E3,6&ndash;5,5\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 29px; width: 27.5839%;\"\u003E\u003Ca class=\"cli_footref\" title=\"Pelletier, N., Tyedmers, P., Sonesson, U., Scholz, A., Ziegler, F. Flysjo, A. Kruse, S, Cancino, B. &amp; Silverman, H. 2009. Not All Salmon Are Created Equal: Life Cycle Assessment (LCA) of Global Salmon Farming Systems. Environmental Science &amp; Technology, Volume 43, Issue 23: 8730&ndash;8736. \" contenteditable=\"false\" href=\"#ref_PEL09\" data-ctf-id=\"6UCmE7cFM5L2Qy77xg0pVO\"\u003E[31]\u003C\u002Fa\u003E, \u003Ca class=\"cli_footref\" title=\"Silvenius, F., Gr&ouml;nroos, J., Kankainen, M., Kurppa, S., M&auml;kinen, T. &amp; Vielma, J. 2017. Impact of feed raw material to climate and eutrophication impacts of Finnish rainbow trout farming and comparisons on climate impact and eutrophication between farmed and wild fish. Journ

1al of Cleaner Production, Volume 164: 1467&ndash;1473. \" contenteditable=\"false\" href=\"#ref_SIL17\" data-ctf-id=\"2S1q3DsnLuz7HYzFSzSHkd\"\u003E[32]\u003C\u002Fa\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 29px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 29px; width: 47.6156%;\" height=\"30\"\u003ELuonnonkalat, filee\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 29px; width: 20.5564%;\"\u003E0,8&ndash;3,6\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 29px; width: 27.5839%;\"\u003E\u003Ca class=\"cli_footref\" title=\"Poore, J. &amp; T. Nemecek. 2018. Reducing Food&rsquo;s Environmental Impacts through Producers and Consumers. Science, Volume 360, Issue 6392: 987&ndash;992. \" contenteditable=\"false\" href=\"#ref_POO18\" data-ctf-id=\"2Y5KMz1XMe6kZlbAT5j2vC\"\u003E[28]\u003C\u002Fa\u003E\u003Csup\u003E2)\u003C\u002Fsup\u003E, \u003Ca class=\"cli_footref\" title=\"Silvenius, F., Gr&ouml;nroos, J., Kankainen, M., Kurppa, S., M&auml;kinen, T. &amp; Vielma, J. 2017. Impact of feed raw material to climate and eutrophication impacts of Finnish rainbow trout farming and comparisons on climate impact and eutrophication between farmed and wild fish. Journal of Cleaner Production, Volume 164: 1467&ndash;1473. \" contenteditable=\"false\" href=\"#ref_SIL17\" data-ctf-id=\"2S1q3DsnLuz7HYzFSzSHkd\"\u003E[32]\u003C\u002Fa\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 29px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 29px; width: 47.6156%;\" height=\"30\"\u003EMaito ja jogurtti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 29px; width: 20.5564%;\"\u003E0,8&ndash;1,7\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 29px; width: 27.5839%;\"\u003E\u003Ca class=\"cli_footref\" title=\"de Vries, M. &amp; de Boer, I. J. M. 2010. Comparing environmental impacts for livestock products: A review of life cycle assessments. Livestock Science, Volume 128, Issues 1&ndash;3: 1&ndash;11. \" contenteditable=\"false\" href=\"#ref_VRI10\" data-ctf-id=\"2UJ3rcUvCJQgO5ysdMPQAZ\"\u003E[30]\u003C\u002Fa\u003E, \u003Ca class=\"cli_footref\" title=\"Flysj&ouml;, A., Henriksson, M., Cederberg, C., Ledgard, S. &amp; Englund, J. E. 2011. The impact of various parameters on the carbon footprint of milk production in New Zealand and Sweden. Agricultural Systems, Volume 104, Issue 6: 459&ndash;469. \" contenteditable=\"false\" href=\"#ref_FLY11\" data-ctf-id=\"3b763OQFLg6rmviTNkn2S7\"\u003E[33]\u003C\u002Fa\u003E, \u003Ca class=\"cli_footref\" title=\"Gonz&aacute;lez-Garc&iacute;a, S., Castanheira, E. G., Dias, A. C. &amp; Arroja, L. 2013. Environmental life cycle assessment of a dairy product: the yoghurt. The International Journal of Life Cycle Assessment, Volume 18, Issue 4: 796&ndash;811. \" contenteditable=\"false\" href=\"#ref_GON13\" data-ctf-id=\"4XdlaH2UzAEc4LMFmgk2B8\"\u003E[34]\u003C\u002Fa\u003E, \u003Ca class=\"cli_footref\" title=\"Saarinen, M., Sinkko, T., Joensuu, K., Silvenius, F. &amp; Ratilainen, A. 2014. Ravitsemus ja maaper&auml;vaikutukset ruoan elinkaariarvioinnissa : SustFoodChoice-hankkeen loppuraportti. MTT, Jokioinen. MTT Raportti 146: 97 s., 2 liitett&auml;. \" contenteditable=\"false\" href=\"#ref_SAA14\" data-ctf-id=\"3ZVeUmt1xuyfWllDGZuisY\"\u003E[35]\u003C\u002Fa\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 43px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 43px; width: 47.6156%;\" height=\"30\"\u003EMaidonkaltaiset kasvijuomat (soijamaito) ja v&auml;lipalatuotteet (kaura)\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 43px; width: 20.5564%;\"\u003E0,5&ndash;1,2\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 43px; width: 27.5839%;\"\u003E\u003Ca class=\"cli_footref\" title=\"Poore, J. &amp; T. Nemecek. 2018. Reducing Food&rsquo;s Environmental Impacts through Producers and Consumers. Science, Volume 360, Issue 6392: 987&ndash;992. \" contenteditable=\"false\" href=\"#ref_POO18\" data-ctf-id=\"2Y5KMz1XMe6kZlbAT5j2vC\"\u003E[28]\u003C\u002Fa\u003E\u003Csup\u003E2)\u003C\u002Fsup\u003E, \u003Ca class=\"cli_footref\" title=\"Saarinen, M., Sinkko, T., Joensuu, K., Silvenius, F. &amp; Ratilainen, A. 2014. Ravitsemus ja maaper&auml;vaikutukset ruoan elinkaariarvioinnissa : SustFoodChoice-hankkeen loppuraportti. MTT, Jokioinen. MTT Raportti 146: 97 s., 2 liitett&auml;. \" contenteditable=\"false\" href=\"#ref_SAA14\" data-ctf-id=\"3ZVeUmt1xuyfWllDGZuisY\"\u003E[35]\u003C\u002Fa\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 29px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 29px; width: 47.6156%;\" height=\"30\"\u003EJuustot\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 29px; width: 20.5564%;\"\u003E4,2&ndash;16,0\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 29px; width: 27.5839%;\"\u003E\u003Ca class=\"cli_footref\" title=\"Saarinen, M., Fogelholm, M., Tahvonen, R. &amp; Kurppa, S. 2017. Taking nutrition into account within the life cycle assessment of food products. Journ

1al of Cleaner Production, Volume 149: 828&ndash;844. \" contenteditable=\"false\" href=\"#ref_SAA17\" data-ctf-id=\"S8kzrLGHbzOBW7VNJWWOx\"\u003E[21]\u003C\u002Fa\u003E, \u003Ca class=\"cli_footref\" title=\"Poore, J. &amp; T. Nemecek. 2018. Reducing Food&rsquo;s Environmental Impacts through Producers and Consumers. Science, Volume 360, Issue 6392: 987&ndash;992. \" contenteditable=\"false\" href=\"#ref_POO18\" data-ctf-id=\"2Y5KMz1XMe6kZlbAT5j2vC\"\u003E[28]\u003C\u002Fa\u003E\u003Csup\u003E2)\u003C\u002Fsup\u003E \u003Ca class=\"cli_footref\" title=\"R&auml;s&auml;nen, K., Saarinen, M., Kurppa, S., Silvenius, F., Riipi, I., Nousiainen, R., Er&auml;linna, L., Mattinen, L., Jaakkola, S., Lento, S. &amp; M&auml;kinen-Hankam&auml;ki, S. 2014. L&auml;hiruuan ekologisten vaikutusten selvitys. MTT Raportti 145, Jokioinen. 97 s. \" contenteditable=\"false\" href=\"#ref_RAS14\" data-ctf-id=\"2T4Yl0o7mE8AdV4OyycNZR\"\u003E[29]\u003C\u002Fa\u003E, \u003Ca class=\"cli_footref\" title=\"Flysj&ouml;, A., Thrane, M. &amp; Hermansen, J. E. 2014. Method to assess the carbon footprint at product level in the dairy industry. International Dairy Journal Volume 34, Issue 1: 86&ndash;92. \" contenteditable=\"false\" href=\"#ref_FLY14\" data-ctf-id=\"6avScjLi8NazNNIJvVx0Mq\"\u003E[36]\u003C\u002Fa\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 29px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 29px; width: 47.6156%;\" height=\"30\"\u003ETofu\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 29px; width: 20.5564%;\"\u003E0,9&ndash;3,9\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 29px; width: 27.5839%;\"\u003E\u003Ca class=\"cli_footref\" title=\"Poore, J. &amp; T. Nemecek. 2018. Reducing Food&rsquo;s Environmental Impacts through Producers and Consumers. Science, Volume 360, Issue 6392: 987&ndash;992. \" contenteditable=\"false\" href=\"#ref_POO18\" data-ctf-id=\"2Y5KMz1XMe6kZlbAT5j2vC\"\u003E[28]\u003C\u002Fa\u003E\u003Csup\u003E2)\u003C\u002Fsup\u003E, \u003Ca class=\"cli_footref\" title=\"Mejia, A., Harwatt, H., Jaceldo-Siegl, K., Sranacharoenpong, K., Soret, S. &amp; Sabat&eacute;, J. 2018. Greenhouse Gas Emissions Generated by Tofu Production: A Case Study. Journal of Hunger &amp; Environmental Nutrition, Volume 13, Issue 1: 131&ndash;142. \" contenteditable=\"false\" href=\"#ref_MEJ18\" data-ctf-id=\"5SxVi8jmLgzPUmvz4l3NY2\"\u003E[37]\u003C\u002Fa\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 29px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 29px; width: 47.6156%;\" height=\"30\"\u003EViljat\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 29px; width: 20.5564%;\"\u003E0,6&ndash;1,6\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 29px; width: 27.5839%;\"\u003E\u003Ca class=\"cli_footref\" title=\"Poore, J. &amp; T. Nemecek. 2018. Reducing Food&rsquo;s Environmental Impacts through Producers and Consumers. Science, Volume 360, Issue 6392: 987&ndash;992. \" contenteditable=\"false\" href=\"#ref_POO18\" data-ctf-id=\"2Y5KMz1XMe6kZlbAT5j2vC\"\u003E[28]\u003C\u002Fa\u003E\u003Csup\u003E3)\u003C\u002Fsup\u003E, \u003Ca class=\"cli_footref\" title=\"Saarinen, M., Kurppa, S., Nissinen, A.  &amp; M&auml;kel&auml;, J. (toim.). 2011. Aterioiden ja asumisen valinnat kulutuksen ymp&auml;rist&ouml;vaikutusten ytimess&auml;. ConsEnv-hankkeen loppuraportti. Ymp&auml;rist&ouml;ministeri&ouml;, Helsinki. Suomen ymp&auml;rist&ouml; 14\u002F2011. 97 s. \" contenteditable=\"false\" href=\"#ref_SAA11\" data-ctf-id=\"7GuzV8uwkw6fNxYls1qyqi\"\u003E[38]\u003C\u002Fa\u003E\u003Csup\u003E4)\u003C\u002Fsup\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 43px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 43px; width: 47.6156%;\" height=\"30\"\u003EAvomaavihannekset (juurekset, sipulit, kaalit)\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 43px; width: 20.5564%;\"\u003E0,1&ndash;0,6\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 43px; width: 27.5839%;\"\u003E\u003Ca class=\"cli_footref\" title=\"Poore, J. &amp; T. Nemecek. 2018. Reducing Food&rsquo;s Environmental Impacts through Producers and Consumers. Science, Volume 360, Issue 6392: 987&ndash;992. \" contenteditable=\"false\" href=\"#ref_POO18\" data-ctf-id=\"2Y5KMz1XMe6kZlbAT5j2vC\"\u003E[28]\u003C\u002Fa\u003E\u003Csup\u003E3)\u003C\u002Fsup\u003E, \u003Ca class=\"cli_footref\" title=\"Saarinen, M., Kurppa, S., Nissinen, A.  &amp; M&auml;kel&auml;, J. (toim.). 2011. Aterioiden ja asumisen valinnat kulutuksen ymp&auml;rist&ouml;vaikutusten ytimess&auml;. ConsEnv-hankkeen loppuraportti. Ymp&auml;rist&ouml;ministeri&ouml;, Helsinki. Suomen ymp&auml;rist&ouml; 14\u002F2011. 97 s. \" contenteditable=\"false\" href=\"#ref_SAA11\" data-ctf-id=\"7GuzV8uwkw6fNxYls1qyqi\"\u003E[38]\u003C\u002Fa\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 43px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 43px; width: 47.6156%;\" height=\"30\"\u003EKotimaiset kasvihuonevihannekset, eurooppalainen tomaatti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 43px; width: 20.5564%;\"\u003E0,7&ndash;3,0\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 43px; width: 27.5839%;\"\u003E&nbsp;\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 95.7559%; height: 22px;\" colspan=\"3\"\u003E\n\u003Cp\u003E\u003Csup\u003E1)\u003C\u002Fsup\u003E Keskim&auml;&auml;r&auml;inen eurooppalainen tuotanto; rasvaton liha, mukana sy&ouml;t&auml;v&auml;t sis&auml;elimet\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003E\u003Csup\u003E2)\u003C\u002Fsup\u003E&nbsp;Keskim&auml;&auml;r&auml;inen eurooppalainen\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003E\u003Csup\u003E3)\u003C\u002Fsup\u003E&nbsp;Keskim&auml;&auml;r&auml;inen eurooppalainen, kaurahiutale\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003E\u003Csup\u003E4)\u003C\u002Fsup\u003E&nbsp;Vain alkutuotanto\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003E\u003Csup\u003E5)\u003C\u002Fsup\u003E&nbsp;Keskim&auml;&auml;r&auml;inen eurooppalainen, tomaatti\u003C\u002Fp\u003E\n\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003C\u002Ftbody\u003E\n\u003C\u002Ftable\u003E",origin:"\u002Ffi\u002Filmastonmuutos\u002Fhillinta\u002F-\u002Fartikkeli\u002Fab196e68-c632-4bef-86f3-18b5ce91d655\u002Filmastonmuutosta-voi-hillita-ilmastoystavallisella-ruokavaliolla.html#1"}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lihojen ilmastotehokkuus vaihtelee suhteessa eri ravintoaineisiin",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ruokien ilmastovaikutuksia voidaan arvioida myÃ¶s suhteessa eri ravintoaineisiin ",nodeType:a},{data:{target:gw},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}}

1,id:"5nxYR9uoIqJhfgv0LMNuwq",type:d,createdAt:xa,updatedAt:xa,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"SON17",body:"Sonesson, U., Davis, J., FlysjÃ¶, A., Gustavsson, J. & WitthÃ¶ft, C. 2017. Protein quality as functional unit â A methodological framework for inclusion in life cycle assessment of food. Journal of Cleaner Production, Volume 140, Part 2: 470â478.",link:"https:\u002F\u002Fdoi.org\u002F10.1016\u002Fj.jclepro.2016.06.115"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"30MtiR1710QrGcZcHqB02X",type:d,createdAt:xb,updatedAt:xb,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"STY16",body:"Stylianou, K. S., Heller, M. S., Fulgoni III, V. L., Ernstoff, S. S., Keoleian, G. A. & Jolliet, O. 2016. A life cycle assessment framework combining nutritional and environmental health impacts of diet: a case study on milk. The International Journal of Life Cycle Assessment, Volume 21, Issue 5: 734â746.",link:"https:\u002F\u002Fdoi.org\u002F10.1007\u002Fs11367-015-0961-0"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:aw,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1jpKaYkEDioDiLfxIy0rdw",type:d,createdAt:xc,updatedAt:xc,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"TES16",body:"Tessari, P., Lante, A. & Mosca, G. 2016. Essential amino acids: master regulators of nutrition and environmental footprint? Nature, Scientific Reports 6, 26074.",link:"https:\u002F\u002Fdoi.org\u002F10.1038\u002Fsrep26074"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" joko sellaisenaan tai yhdistettynÃ¤ ravintoaineiden hyvÃ¤Ã¤n saantiin tarvittaviin annoskokoihin ",nodeType:a},{data:{target:gw},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". NÃ¤in tarkastellen naudanliha voi tuotantotavasta (ja siitÃ¤ johtuvasta ilmastovaikutuksesta per kilo tuotetta) riippuen olla ilmastotehokkaampi raudan ja sinkin lÃ¤hde kuin broilerinliha ja raudan lÃ¤hteenÃ¤ ilmastotehokkaampi kuin sianliha. Muut lihat ja useat kalat ovat sen sijaan naudanlihaa ilmastotehokkaampia B12-vitamiinin lÃ¤hteitÃ¤, vaikka B12-vitamiinia on naudanlihassa enemmÃ¤n kuin muissa lihoissa ja kaloissa. ",nodeType:a},{data:{target:gw},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lihasta saadaan niin haitallisia kuin hyÃ¶dyllisiÃ¤kin ravintoaineita ",nodeType:a},{data:{target:dX},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2TyrnsALK9ZCyPykk9CBtP",type:d,createdAt:xd,updatedAt:xd,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"MAN03",body:"MÃ¤nnistÃ¶, S., Ovaskainen M.-L., Valsta, L. (toim.) 2003. Finravinto 2002 -tutkimus â The National FINDIET 2002 study. Kansanterveyslaitos, Epidemiologian ja terveyden edistÃ¤misen osasto, RavitsemusyksikkÃ¶, Helsinki. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B3\u002F2003. 114 s. + liitteet.",link:"http:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:NBN:fi-fe2014030615904"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Lihasta, liharuoista ja lihavalmisteista saadaan runsaasti suolaa ja tyydyttyneitÃ¤ rasvahappoja, joiden saanti on Suomessa keskimÃ¤Ã¤rin liian runsasta ",nodeType:a},{data:{target:dX},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Suomalaiset ravitsemussuositukset eivÃ¤t ota kovin jyrkkÃ¤Ã¤ kantaa lihavalmisteisiin, mutta kansainvÃ¤linen syÃ¶pÃ¤jÃ¤rjestÃ¶ suosittaa, ettÃ¤ niitÃ¤ kulutettaisiin vain pieniÃ¤ mÃ¤Ã¤riÃ¤ satunnaisesti tai ei ollenkaan ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5tOsiYt5jdzLrbtoTKhUbm",type:d,createdAt:xe,updatedAt:xe,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"WOR18",body:"World Cancer Research Fund\u002FAmerican Institute for Cancer Research. 2018. Continuous Update Project Expert Report 2018. Recommendations and public health and policy implications. [Viitattu 10.2.2020.]",link:"https:\u002F\u002Fwww.wcrf.org\u002Fdietandcancer\u002Frecommendations\u002Flimit-red-processed-meat"}}},content:[],nodeType:f},{data:{}

1,marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lihasta saa myÃ¶s paljon terveyttÃ¤ edistÃ¤viÃ¤ ravintoaineita (taulukko 2), erityisesti proteiinia, tyydyttymÃ¤ttÃ¶miÃ¤ rasvahappoja, rautaa, sinkkiÃ¤, kaliumia, magnesiumia, B12- ja muita B-ryhmÃ¤n vitamiineja ",nodeType:a},{data:{target:dX},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". NÃ¤iden ravintoaineiden saantiin on syytÃ¤ kiinnittÃ¤Ã¤ huomiota, jos lihan kulutus yksilÃ¶n ruokavaliossa vÃ¤henee merkittÃ¤vÃ¤sti ",nodeType:a},{data:{target:dW},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"TÃ¤rkeimpiÃ¤ lihan sisÃ¤ltÃ¤miÃ¤ ravintoaineita saadaan kuitenkin myÃ¶s muista lÃ¤hteistÃ¤, myÃ¶s kasvisperÃ¤isestÃ¤ ruoasta, B12-vitamiinia lukuun ottamatta ",nodeType:a},{data:{target:gx},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Lihan proteiinin voi korvata syÃ¶mÃ¤llÃ¤ monipuolisesti proteiinipitoisia kasveja. NÃ¤itÃ¤ ovat muun muassa: soijapapu, hÃ¤rkÃ¤papu, muut pavut, linssit ja herneet, pÃ¤hkinÃ¤t ja siemenet (esimerkiksi Ã¶ljynhampun siemenet), viljat ja vehnÃ¤nalkiot ja makealupiini.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Maitotuotteiden ja niitÃ¤ korvaavien kasviperÃ¤isten tuotteiden ilmastovaikutuksissa on isoja eroja",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Maidon ja maitotuotteiden ilmastovaikutuksia on tutkittu paljon mutta niitÃ¤ korvaavien kasvipohjaisten tuotteiden ilmastovaikutuksia toistaiseksi melko vÃ¤hÃ¤n ",nodeType:a},{data:{target:jR},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Kasvipohjaisista tuotteista ei ole myÃ¶skÃ¤Ã¤n tehty vertailevaa tutkimusta, jossa tuotteiden ravitsemuksellinen laatu olisi otettu huomioon tiedeyhteisÃ¶n hyvÃ¤ksymÃ¤llÃ¤ tavalla.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Valmistajien teettÃ¤mien arvioiden perusteella Suomenkin markkinoilla olevien maitoa (juomana) korvaamaan tarkoitettujen kaurajuomien ilmastovaikutukset per kg tuotetta ovat alhaisempia (noin 0,3 kg COâ ekv.\u002Fkg tuotetta) ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2toK5cBLTn42ofeyLuEJ2y",type:d,createdAt:xh,updatedAt:xh,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"KAS19",body:"Kaslink. Kaslink tutki Aito kaurajuoman hiilijalanjÃ¤ljen. [Viitattu 11.2.2020.]",link:"https:\u002F\u002Fwww.kaslink.fi\u002Fkaslink-tutki-aito-kaurajuoman-hiilijalanjaljen\u002F"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3fuZDwOT2R3fxtr48cam9",type:d,createdAt:xi,updatedAt:xi,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"OAT19",body:"Oatly. Kaurajuomaa hiilidioksidiekvivalenteilla. [Viitattu 11.2.2020.]",link:"https:\u002F\u002Fwww.oatly.com\u002Ffi\u002Foatly-hiilidioksidiekvivalenteilla"}}},content:[],nodeType:f},{data:{}

1,marks:[],value:" kuin suomalaisen maidon (noin 1 kg COâ ekv.\u002Fkg tuotetta) ",nodeType:a},{data:{target:gy},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". LisÃ¤ksi varsinkin kypsytettyjen juustojen ilmastovaikutus on tyypillisesti suurempi kuin palkokasveista tehtyjen juustonkaltaisten perinteisten tuotteiden, kuten tofun (taulukko 1) ",nodeType:a},{data:{target:jR},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:gy},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5SxVi8jmLgzPUmvz4l3NY2",type:d,createdAt:xk,updatedAt:xk,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"MEJ18",body:"Mejia, A., Harwatt, H., Jaceldo-Siegl, K., Sranacharoenpong, K., Soret, S. & SabatÃ©, J. 2018. Greenhouse Gas Emissions Generated by Tofu Production: A Case Study. Journal of Hunger & Environmental Nutrition, Volume 13, Issue 1: 131â142.",link:"https:\u002F\u002Fdoi.org\u002F10.1080\u002F19320248.2017.1315323"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Sen sijaan esimerkiksi jogurtin ja vastaavan kaurapohjaisen vÃ¤lipalatuotteen ilmastovaikutuksissa ei vÃ¤lttÃ¤mÃ¤ttÃ¤ ole eroa (taulukko 1) ",nodeType:a},{data:{target:gy},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:", ellei tuotannon tehokkuuteen ja esimerkiksi energiavalintoihin ole kiinnitetty erityistÃ¤ huomiota.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KasvisperÃ¤isten juomien tuotannosta syntyy kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ erityisesti jalostusvai

1heesta toisin kuin lehmÃ¤nmaidon tuotannosta, jossa mÃ¤Ã¤rÃ¤Ã¤vÃ¤ tekijÃ¤ on alkutuotanto ",nodeType:a},{data:{target:gy},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". LisÃ¤ksi maidon tuotanto on alkutuotantovaiheessa sidoksissa naudanlihan tuotantoon ",nodeType:a},{data:{target:xl},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:", ja naudanlihan ilmastovaikutus on kaikista tuotteista korkein (taulukko 1).",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ravintoaineista esimerkiksi kalsiumia voi saada lÃ¤hes yhtÃ¤ paljon kalsiumilla tÃ¤ydennetystÃ¤ kaura- tai soijajuomasta kuin maidosta. Juustoista kalsiumia saa sen sijaan selvÃ¤sti enemmÃ¤n kuin tofusta tai mistÃ¤Ã¤n muustakaan tavallisesta ruoka-aineesta. ",nodeType:a},{data:{target:gx},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" Maito on myÃ¶s tÃ¤rkeÃ¤ jodin lÃ¤hde ",nodeType:a},{data:{target:dX},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:gx},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Kaiken kaikkiaan tuotteiden ravintoainesisÃ¤llÃ¶issÃ¤ on paljon eroja (taulukko 2), ja niiden merkitystÃ¤ pitÃ¤Ã¤ arvioida suhteessa koko ruokavalioon.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vaikka maidon ilmastovaikutus per kilo on melko alhainen (taulukko 1), on maidon osuus ruokavalion ilmastokuormituksesta melko suuri, samoin kuin merkitys ravintoaineiden saannissa ",nodeType:a},{data:{target:dX},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:", koska sitÃ¤ kulutetaan paljon. Samoin maidonkaltaisten kasviperÃ¤isten juomien osuus ravitsemussuositukset tÃ¤yttÃ¤vÃ¤n vegaaniruokavalion ilmastovaikutuksessa voi nousta suhteellisen korkeaksi, jopa 20 prosenttiin ",nodeType:a},{data:{target:ca},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Luonnonkalat ovat ravitsevia ja aiheuttavat vÃ¤hÃ¤n ilmastopÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Luonnonkalat aiheuttavat selvÃ¤sti vÃ¤hemmÃ¤n kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ kuin viljellyt kalat, joiden ilmastovaikutus on samaa suuruusluokkaa kuin broilerin ja sianlihan (taulukko 1) ",nodeType:a},{data:{target:xl},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6UCmE7cFM5L2Qy77xg0pVO",type:d,createdAt:xn,updatedAt:xn,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"PEL09",body:"Pelletier, N., Tyedmers, P., Sonesson, U., Scholz, A., Ziegler, F. Flysjo, A. Kruse, S, Cancino, B. & Silverman, H. 2009. Not All Salmon Are Created Equal: Life Cycle Assessment (LCA) of Global Salmon Farming Systems. Environmental Science & Technology, Volume 43, Issue 23: 8730â8736.",link:"https:\u002F\u002Fdoi.org\u002F10.1021\u002Fes9010114"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Kalat ovat yleisesti ottaen erinomaisen ravitsevaa ruokaa, mutta eri kalalajien ravintoainesisÃ¤ltÃ¶ vaihtelee paljon (taulukko 2) ",nodeType:a},{data:{target:gx},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Sen takia niitÃ¤ on tÃ¤rkeÃ¤Ã¤ syÃ¶dÃ¤ monipuolisesti. Kalojen monipuolinen kÃ¤yttÃ¶ on myÃ¶s ekologisesti kestÃ¤vÃ¤Ã¤, koska silloin yhteen kalalajiin ei kohdistu liian suurta pyyntipainetta ja lajien suhteet pysyvÃ¤t tasapainoisina.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Avomaalla kasvatetut kasvikset ovat ilmastoystÃ¤vÃ¤llisiÃ¤",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Avomaalla kasvatettujen juuresten, kaalien, sipulien ja muiden kasvisten ilmastovaikutus kiloa kohden on alhainen verrattuna kasvihuonevihanneksiin (taulukko 1).",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kasvihuonevihannesten ilmastovaikutuksen suuruuteen vaikuttaa ratkaisevasti, minkÃ¤laista energialÃ¤hdettÃ¤ niiden tuotannossa kÃ¤ytetÃ¤Ã¤n ja kuinka energiatehokasta tuotanto on ",nodeType:a},{data:{target:xo},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Suomalaisten kasvihuonekasvisten ilmastovaikutus on vÃ¤hentynyt merkittÃ¤vÃ¤sti kestÃ¤vÃ¤mpien energiavalintojen ja lisÃ¤Ã¤ntyneen energiatehokkuuden myÃ¶tÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:xr},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Eri kasvisten ravintoainesisÃ¤llÃ¶t poikkeavat toisistaan paljon (taulukko 2), joten myÃ¶s niitÃ¤ on tÃ¤rkeÃ¤Ã¤ syÃ¶dÃ¤ monipuolisesti.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"MyÃ¶s ruoan tuotantotapoja voidaan kehittÃ¤Ã¤ ilmastoystÃ¤vÃ¤llisemmiksi",no

1deType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Jotta ruokavalion ilmastovaikutus laskisi mahdollisimman alhaiseksi ja olisi kestÃ¤vÃ¤Ã¤, on ruokavalion sisÃ¤llÃ¶n muutoksen ohella tÃ¤rkeÃ¤Ã¤ kehittÃ¤Ã¤ myÃ¶s maatalous- ja elintarviketuotannon tuotantotapoja ",nodeType:a},{data:{target:wO},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:jR},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:R,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2sIS9yRl8BQPDdeFHi5Yx5",type:d,createdAt:xt,updatedAt:xt,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"GAR14",body:"Garnett, T. 2014. Three perspectives on sustainable food security: efficiency, demand restraint, food system transformation. What role for life cycle assessment? Journal of Cleaner Production, Volume 73: 10â18.",link:"http:\u002F\u002Fdx.doi.org\u002F10.1016\u002Fj.jclepro.2013.07.045"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2mSHnS14Mm40otUD1sNhon",type:d,createdAt:xu,updatedAt:xu,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"HYL17",body:"Hyland, J. J., Henchion, M., McCarthy, M. & McCarthy, S. N. 2017. The role of meat in strategies to achieve a sustainable diet lower in greenhouse gas emissions: A review. Meat Science, Volume 132: 189â195.",link:"http:\u002F\u002Fdx.doi.org\u002F10.1016\u002Fj.meatsci.2017.04.014"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2pcYaoYIA81bI7j0B5lOXk",type:d,createdAt:xv,updatedAt:xv,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"IPC19",body:"Intergovernmental Panel on Climate Change (IPCC). 2019. Climate Change and Land: an IPCC special report on climate change, desertification, land degradation, sustainable land management, food security, and greenhouse gas fluxes in terrestrial ecosystems. [Viitattu 16.10.2019.]",link:"https:\u002F\u002Fwww.ipcc.ch\u002Freport\u002Fsrccl\u002F"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6P2VmksyYafhpXXp3qjr25",type:d,createdAt:xw,updatedAt:xw,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"SOU14",body:"Soussana, J.-F. 2014. Research priorities for sustainable agri-food systems and life cycle assessment. Journal of Cleaner Production, Volume 73: 19â23.",link:"http:\u002F\u002Fdx.doi.org\u002F10.1016\u002Fj.jclepro.2014.02.061"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" ja koko maatalousjÃ¤rjestelmÃ¤Ã¤ ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"76mRR9SRdiutjxbrf9WFYG",type:d,createdAt:xx,updatedAt:xx,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"ROC17",body:"RockstrÃ¶m, J. Williams, J., Daily, G., Noble, A., Matthews, N., Gordon, L., Wetterstrand, H., DeClerck, F., Shah, M., Steduto, P., de Fraiture, C., Hatibu, N., Unver, O., Bird, J., Sibanda, L. & Smith, J. 2017. Sustainable intensification of agriculture for human prosperity and global sustainability. Ambio, Volume 46, Issue 1: 4â17.",link:"https:\u002F\u002Fdoi.org\u002F10.1007\u002Fs13280-016-0793-6"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" ilmastoystÃ¤vÃ¤llisemmiksi. Maatalouden kasvihuonekaasujen pÃ¤Ã¤stÃ¶vÃ¤hennystoimia voidaan kohdentaa muun muassa elÃ¤intuotantoon, lannankÃ¤sittelyyn (mukaan luettuna biokaasutus), lannoitukseen, peltojen kasvipeitteisyyteen ja maankÃ¤yttÃ¶Ã¶n. MaaperÃ¤n pÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ voitaisiin pienentÃ¤Ã¤ tehokkaasti vÃ¤hentÃ¤mÃ¤llÃ¤ eloperÃ¤isillÃ¤ mailla olevien peltojen mÃ¤Ã¤rÃ¤Ã¤. ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1j6woIKXjWW0Kj5es2qRld",type:d,createdAt:xy,updatedAt:xy,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"REG14",body:"Regina, K., Lehtonen, H. Palosuo, T. & AhvenjÃ¤rvi, S. 2014. Maatalouden kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶t ja niiden vÃ¤hentÃ¤minen. MTT Raportti 127, Jokioinen. 43 s.",link:"http:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:ISBN:978-952-487-504-2"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" Ilmastovaikutusta voidaan vÃ¤hentÃ¤Ã¤ myÃ¶s tyÃ¶koneiden ja kasvihuoneiden ",nodeType:a},{data:{target:xo},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:xr},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" ja tuotantoketjun energiavalinnoilla ja energiatehokkuuden parantamisella.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ruoan ilmastovaikutusta voi kutistaa myÃ¶s pienentÃ¤mÃ¤llÃ¤ ruokahÃ¤vikkiÃ¤",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Euroopan unionin ja Suomen tavoitteena on puolittaa kuluttaja- ja vÃ¤hittÃ¤iskaupan ruokajÃ¤tteen mÃ¤Ã¤rÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"jU0sdbce7r9JEe4odwcPn",type:d,createdAt:xz,updatedAt:xz,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"EUR20",body:"European Commission. EU actions against food waste [Viitattu 14.2.2020.]",link:"https:\u002F\u002Fec.europa.eu\u002Ffood\u002Fsafety\u002Ffood_waste\u002Feu_actions_en"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Kotitalouksissa ostetusta ruoasta pÃ¤Ã¤tyy hÃ¤vikkiin noin 4â5 prosenttia ",nodeType:a},{data:{target:xA},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". RuokahÃ¤vikillÃ¤ tarkoitetaan ruokaa, joka on alun perin ollut syÃ¶mÃ¤kelpoista, mutta joka syystÃ¤ tai toisesta pÃ¤Ã¤tyy roskiin tai biojÃ¤tteeksi. Suomalaisissa kotitalouksissa eniten hÃ¤vikkiin pÃ¤Ã¤tyy kasviksia, peruna, kotona tehtyÃ¤ ruokaa ja maitotuotteita ",nodeType:a},{data:{target:gz},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:xA},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Kuluttajan ruokavalion ilmastovaikutuksesta niin ikÃ¤Ã¤n vajaat viisi prosenttia aiheutuu kuluttajan ruokahÃ¤vikistÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:ca},content:[],nodeType:f},{data:{}

1,marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"LisÃ¤ksi tuotantoketjussa syntyy syÃ¶mÃ¤kelpoista elintarvikejÃ¤tettÃ¤: vÃ¤hittÃ¤iskaupassa 1â2 prosenttia kaupan volyymistÃ¤, liha- ja maitotuotteiden valmistuksessa 1â3 prosenttia tuotannosta, leipomoissa 7â8 prosenttia tuotannosta ja 1â5 prosenttia tuotannosta muilla tuotannon aloilla. Kaikki elintarviketeollisuuden alat yhteensÃ¤ noin 3 prosenttia tuotannosta pÃ¤Ã¤tyy hÃ¤vikkiin. ",nodeType:a},{data:{target:gz},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" Ruokapalveluissa ja ravintoloissa hÃ¤vikkiin pÃ¤Ã¤tyy keskimÃ¤Ã¤rin 16â20 prosenttia valmistetusta ruoasta ",nodeType:a},{data:{target:gz},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3GlVWdU5GIZKF7Ssohnfe3",type:d,createdAt:xD,updatedAt:xD,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"SIL19a",body:"Silvennoinen, K., Nisonen, S. & PietilÃ¤inen, O. 2019. Food waste case study and monitoring developing in Finnish food services. Waste Management, Volume 97: 97â104.",link:"https:\u002F\u002Fdoi.org\u002F10.1016\u002Fj.wasman.2019.07.028"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"mtErYUQ9CV2XtbERq0H1R",type:d,createdAt:xE,updatedAt:xE,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"SIL19b",body:"Silvennoinen, K., Hartikainen, H., Katajajuuri, J.-M., Nisonen, S., PietilÃ¤inen, O. & Timonen K. 2019. WASTESTIMATOR : RuokahÃ¤vikin pÃ¤ivitetyt mittaustulokset ja ruokahÃ¤vikin seurantatyÃ¶kalun kehittÃ¤minen: kotitaloudet ja ravitsemispalvelut. Luonnonvarakeskus. Helsinki. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 32\u002F2019. 63 s.",link:"http:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:ISBN:978-952-326-761-9"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4qvcup73a3CdWpqQXv1mHu",type:d,createdAt:xF,updatedAt:xF,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"SIL20",body:"Silvennoinen, K., Nisonen, S., & Lahti, L. 2020. Ravitsemispalveluiden elintarvikejÃ¤te : jÃ¤tteen mÃ¤Ã¤rÃ¤ 2018â2019 ja seurannan kehittÃ¤minen. Luonnonvarakeskus, Helsinki. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 1\u002F2020: 45 s.",link:"http:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:ISBN:978-952-326-894-4"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". YhteensÃ¤ eri lÃ¤hteistÃ¤ koostuva ruokahÃ¤vikki edustaa reilua prosenttia Suomen kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶istÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:gz},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Kaksi kolmasosaa elintarvikejÃ¤tteestÃ¤ syntyy kulutusvaiheessa, eli ruokapalveluissa, ravintoloissa ja kotitalouksissa ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"28LoIHisCHYUSTfYy9pNU4",type:d,createdAt:xG,updatedAt:xG,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"SIL12",body:"Silvennoinen, K., Koivupuro, H.-K., Katajajuuri, J.-M., Jalkanen, L., Reinikainen, A. 2012. RuokahÃ¤vikki suomalaisessa ruokaketjussa: Foodspill 2010â2012 -hankkeen loppuraportti. MTT, Jokioinen. MTT Raportti 41. 65 s.",link:"http:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:ISBN:978-952-487-362-8"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suositukset ilmastoystÃ¤vÃ¤lliseksi ruoaksi",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"SyÃ¶ tÃ¤ysipainoista, kasvisvoittoista ja sesonginmukaista ruokaa: suosi kokojyvÃ¤viljoja, juureksia, kaalia, sipuleita ja muita avomaakasviksia, perunaa, palkokasveja, siemeniÃ¤, pÃ¤hkinÃ¶itÃ¤ ja kasviÃ¶ljyjÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suosi luonnonkalaa.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{}

1,marks:[],value:"VÃ¤ltÃ¤ runsasta lihankulutusta.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Korvaa osa lihan kulutuksesta niin sanotuilla vÃ¤hempiarvoisilla ruhonosilla.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suosi lihaa, jonka tuotantotavat edistÃ¤vÃ¤t maaperÃ¤n hiilivaraston kasvamista, ravinteiden kierrÃ¤tystÃ¤ ja kÃ¤ytÃ¶n tehokkuutta ja laidunnusta.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"VÃ¤ltÃ¤ âturhaa syÃ¶mistÃ¤â eli liiallista mÃ¤Ã¤rÃ¤Ã¤ ja viihdykesyÃ¶mistÃ¤ (esimerkiksi makeiset, snacksit, virvoitusjuomat, kahvi, alkoholi).",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suunnittele kauppamatkat huolellisesti, kulje kauppamatkat jalan, polkupyÃ¶rÃ¤llÃ¤ tai joukkoliikennettÃ¤ kÃ¤yttÃ¤en. Autoa kÃ¤ytettÃ¤essÃ¤ osta ruokaa kerralla isompi mÃ¤Ã¤rÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"VÃ¤hennÃ¤ ruokahÃ¤vikkiÃ¤ eli Ã¤lÃ¤ heitÃ¤ ruokaa roskiin.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6cCvSEZC09rwiqsyvIGWY3",type:d,createdAt:"2021-04-23T12:39:27.265Z",updatedAt:"2021-10-01T07:52:59.506Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bz,revision:w,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:bF}},locale:g},fields:{title:"Eri ruoka-aineiden sisÃ¤ltÃ¤mÃ¤t ravintoaineet - taulukkosisÃ¤ltÃ¶",body:"\u003Ctable style=\"border-collapse: collapse; width: 100%;\" border=\"0\" width=\"100%\" cellspacing=\"0\" cellpadding=\"0\"\u003E\n\u003Ctbody\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 99.5715%;\" colspan=\"12\"\u003E\u003Cstrong\u003ETaulukko 2. \u003C\u002Fstrong\u003EEri ruoka-aineiden sis&auml;lt&auml;m&auml;t ravintoaineet. \u003Ca class=\"mce-nbsp-wrap\" contenteditable=\"false\" href=\"#7AE6CQtx8zOE9pymorUrFA\" data-ctf-id=\"7AE6CQtx8zOE9pymorUrFA\"\u003ETER18\u003C\u002Fa\u003E MUFA = yksitt&auml;istyydyttym&auml;tt&ouml;m&auml;t rasvahapot monounsaturated fatty acids), PUFA = monityydyttym&auml;tt&ouml;m&auml;t rasvahapot (polyunsaturated fatty acids), SAFA = tyydyttyneet rasvahapot (saturated fatty acids)\u003Cstrong\u003E\u003Cbr \u002F\u003E\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr align=\"center\" valign=\"bottom\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 27.9025%;\" align=\"left\"\u003E\u003Cstrong\u003ERuoka-aine, 100 g\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 9.11641%;\"\u003E\u003Cstrong\u003EProteiini g\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 6.45161%;\"\u003E\u003Cstrong\u003ESinkki mg\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 6.31136%;\"\u003E\u003Cstrong\u003ERauta mg\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 8.5554%;\"\u003E\u003Cstrong\u003EKalsium mg\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 6.87237%;\"\u003E\u003Cstrong\u003EFooli&shy;happo &micro;g\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 4.06732%;\"\u003E\u003Cstrong\u003EB12 &micro;g\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 3.50631%;\"\u003E\u003Cstrong\u003EB2 mg\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 6.59187%;\"\u003E\u003Cstrong\u003EMUFA g\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 5.6101%;\"\u003E\u003Cstrong\u003EPUFA g\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 5.6101%;\"\u003E\u003Cstrong\u003ESAFA g\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 8.97616%;\"\u003E\u003Cstrong\u003ENatrium mg\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 50px; width: 27.9025%;\"\u003ENaudanliha, v&auml;h&auml;rasvainen, keskiarvo\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 9.11641%;\" align=\"right\"\u003E21,1\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 6.45161%;\" align=\"right\"\u003E4,9\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 6.31136%;\" align=\"right\"\u003E2,4\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 8.5554%;\" align=\"right\"\u003E6,8\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 6.87237%;\" align=\"right\"\u003E3,9\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 4.06732%;\" align=\"right\"\u003E1,4\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 3.50631%;\" align=\"right\"\u003E0,2\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 6.59187%;\" align=\"right\"\u003E1,5\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 5.6101%;\" align=\"right\"\u003E0,2\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 5.6101%;\" align=\"right\"\u003E1,7\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 8.97616%;\" align=\"right\"\u003E52,1\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 50px; width: 27.9025%;\"\u003ESianliha, keskiarvo\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 9.11641%;\" align=\"right\"\u003E18,9\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 6.45161%;\" align=\"right\"\u003E2,0\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 6.31136%;\" align=\"right\"\u003E0,8\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 8.5554%;\" align=\"right\"\u003E7,6\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 6.87237%;\" align=\"right\"\u003E1,6\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 4.06732%;\" align=\"right\"\u003E1,0\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 3.50631%;\" align=\"right\"\u003E0,3\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 6.59187%;\" align=\"right\"\u003E6,0\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 5.6101%;\" align=\"right\"\u003E1,8\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 5.6101%;\" align=\"right\"\u003E4,7\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 8.97616%;\" align=\"right\"\u003E63,5\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 50px; width: 27.9025%;\"\u003EBroileri, rintaleike, nahkoineen\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 9.11641%;\" align=\"right\"\u003E21,5\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 6.45161%;\" align=\"right\"\u003E1,1\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 6.31136%;

1\" align=\"right\"\u003E0,6\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 8.5554%;\" align=\"right\"\u003E8,0\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 6.87237%;\" align=\"right\"\u003E15,6\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 4.06732%;\" align=\"right\"\u003E1,0\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 3.50631%;\" align=\"right\"\u003E0,1\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 6.59187%;\" align=\"right\"\u003E2,9\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 5.6101%;\" align=\"right\"\u003E1,5\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 5.6101%;\" align=\"right\"\u003E2,0\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 8.97616%;\" align=\"right\"\u003E80,0\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 50px; width: 27.9025%;\"\u003EKokolihaleikkele, naudanlihaleikkele, rasvaa 2,8 %\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 9.11641%;\" align=\"right\"\u003E19,9\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 6.45161%;\" align=\"right\"\u003E3,5\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 6.31136%;\" align=\"right\"\u003E1,7\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 8.5554%;\" align=\"right\"\u003E20,0\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 6.87237%;\" align=\"right\"\u003E1,2\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 4.06732%;\" align=\"right\"\u003E1,0\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 3.50631%;\" align=\"right\"\u003E0,2\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 6.59187%;\" align=\"right\"\u003E0,5\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 5.6101%;\" align=\"right\"\u003E0,2\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 5.6101%;\" align=\"right\"\u003E0,7\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 8.97616%;\" align=\"right\"\u003E804,0\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 50px; width: 27.9025%;\"\u003EKokolihaleikkele, kinkkuleikkele, v&auml;h&auml;rasvainen, rasvaa 2 %\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 9.11641%;\" align=\"right\"\u003E22,0\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 6.45161%;\" align=\"right\"\u003E0,9\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 6.31136%;\" align=\"right\"\u003E0,4\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 8.5554%;\" align=\"right\"\u003E4,8\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 6.87237%;\" align=\"right\"\u003E1,9\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 4.06732%;\" align=\"right\"\u003E0,4\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 3.50631%;\" align=\"right\"\u003E0,2\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 6.59187%;\" align=\"right\"\u003E0,8\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 5.6101%;\" align=\"right\"\u003E0,2\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 5.6101%;\" align=\"right\"\u003E0,7\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 8.97616%;\" align=\"right\"\u003E586,2\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 50px; width: 27.9025%;\"\u003EKokolihaleikkele, kalkkunaleikkele\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 9.11641%;\" align=\"right\"\u003E17,5\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 6.45161%;\" align=\"right\"\u003E0,8\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 6.31136%;\" align=\"right\"\u003E0,5\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 8.5554%;\" align=\"right\"\u003E12,3\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 6.87237%;\" align=\"right\"\u003E9,9\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 4.06732%;\" align=\"right\"\u003E0,6\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 3.50631%;\" align=\"right\"\u003E0,1\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 6.59187%;\" align=\"right\"\u003E0,7\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 5.6101%;\" align=\"right\"\u003E0,4\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 5.6101%;\" align=\"right\"\u003E0,6\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 8.97616%;\" align=\"right\"\u003E759,9\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 40px; width: 27.9025%;\"\u003EGrillimakkara, bratwursti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 9.11641%;\" align=\"right\"\u003E12,7\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 6.45161%;\" align=\"right\"\u003E1,5\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 6.31136%;\" align=\"right\"\u003E0,5\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 8.5554%;\" align=\"right\"\u003E10,9\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 6.87237%;\" align=\"right\"\u003E1,3\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 4.06732%;

1\" align=\"right\"\u003E0,6\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 3.50631%;\" align=\"right\"\u003E0,2\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 6.59187%;\" align=\"right\"\u003E12,0\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 5.6101%;\" align=\"right\"\u003E3,6\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 5.6101%;\" align=\"right\"\u003E9,0\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 8.97616%;\" align=\"right\"\u003E669,2\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 50px; width: 27.9025%;\"\u003ELohi, kokonainen\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 9.11641%;\" align=\"right\"\u003E12,2\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 6.45161%;\" align=\"right\"\u003E0,3\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 6.31136%;\" align=\"right\"\u003E0,3\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 8.5554%;\" align=\"right\"\u003E10,4\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 6.87237%;\" align=\"right\"\u003E10,4\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 4.06732%;\" align=\"right\"\u003E2,6\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 3.50631%;\" align=\"right\"\u003E0,1\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 6.59187%;\" align=\"right\"\u003E2,9\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 5.6101%;\" align=\"right\"\u003E3,2\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 5.6101%;\" align=\"right\"\u003E1,7\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 8.97616%;\" align=\"right\"\u003E28,0\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 50px; width: 27.9025%;\"\u003EKala, keskiarvo, silakka\u002Fmuikku\u002Fahven\u002Fhauki\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 9.11641%;\" align=\"right\"\u003E18,2\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 6.45161%;\" align=\"right\"\u003E1,8\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 6.31136%;\" align=\"right\"\u003E0,5\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 8.5554%;\" align=\"right\"\u003E96,4\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 6.87237%;\" align=\"right\"\u003E10,0\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 4.06732%;\" align=\"right\"\u003E4,7\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 3.50631%;\" align=\"right\"\u003E0,1\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 6.59187%;\" align=\"right\"\u003E0,7\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 5.6101%;\" align=\"right\"\u003E0,9\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 5.6101%;\" align=\"right\"\u003E0,7\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 8.97616%;\" align=\"right\"\u003E45,0\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 50px; width: 27.9025%;\"\u003EMaito, kevytmaito, ei lis&auml;tty d-vitamiinia\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 9.11641%;\" align=\"right\"\u003E3,0\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 6.45161%;\" align=\"right\"\u003E0,4\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 6.31136%;\"\u003E&lt;&nbsp;0,1\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 8.5554%;\" align=\"right\"\u003E120,0\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 6.87237%;\" align=\"right\"\u003E4,2\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 4.06732%;\" align=\"right\"\u003E0,4\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 3.50631%;\" align=\"right\"\u003E0,2\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 6.59187%;\" align=\"right\"\u003E0,4\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 5.6101%;\"\u003E&lt;&nbsp;0,1\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 5.6101%;\" align=\"right\"\u003E1,0\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 8.97616%;\" align=\"right\"\u003E41,0\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 50px; width: 27.9025%;\"\u003EKaurajuoma, maustamaton, tuotekeskiarvo\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 9.11641%;\" align=\"right\"\u003E1,2\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 6.45161%;\" align=\"right\"\u003E0,3\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 6.31136%;\" align=\"right\"\u003E0,4\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 8.5554%;\" align=\"right\"\u003E97,1\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 6.87237%;\" align=\"right\"\u003E8,6\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 4.06732%;\" align=\"right\"\u003E0,3\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 3.50631%;\" align=\"right\"\u003E0,1\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 6.59187%;\" align=\"right\"\u003E0,5\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 5.6101%;\" align=\"right\"\u003E0,4\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 5.6101%;\" align=\"right\"\u003E0,1\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 8.97616%;\" align=\"right\"\u003E37,9\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 50px; width: 27.9025%;\"\u003ESoijajuoma, maustamaton, tuotekeskiarvo\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 9.11641%;\" align=\"right\"\u003E3,2\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 6.45161%;\" align=\"right\"\u003E0,1\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 6.31136%;\" align=\"right\"\u003E0,7\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 8.5554%;\" align=\"right\"\u003E92,4\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 6.87237%;\" align=\"right\"\u003E32,4\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 4.06732%;\" align=\"right\"\u003E0,2\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 3.50631%;\" align=\"right\"\u003E0,1\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 6.59187%;\" align=\"right\"\u003E0,2\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 5.6101%;\" align=\"right\"\u003E1,0\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 5.6101%;\" align=\"right\"\u003E0,3\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 8.97616%;\" align=\"right\"\u003E30,9\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 50px; width: 27.9025%;\"\u003EJuusto, tuotekeskiarvo\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 9.11641%;\" align=\"right\"\u003E23,4\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 6.45161%;\" align=\"right\"\u003E4,0\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 6.31136%;\" align=\"right\"\u003E0,2\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 8.5554%;\" align=\"right\"\u003E939,7\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 6.87237%;\" align=\"right\"\u003E18,2\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 4.06732%;\" align=\"right\"\u003E1,8\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 3.50631%;\" align=\"right\"\u003E0,3\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 6.59187%;\" align=\"right\"\u003E4,9\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 5.6101%;\" align=\"right\"\u003E0,5\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 5.6101%;\" align=\"right\"\u003E12,7\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 8.97616%;\" align=\"right\"\u003E565,6\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 50px; width: 27.9025%;\"\u003ETofu, soijavalmiste\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 9.11641%;\" align=\"right\"\u003E8,1\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 6.45161%;\" align=\"right\"\u003E0,8\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 6.31136%;\" align=\"right\"\u003E5,4\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 8.5554%;\" align=\"right\"\u003E350,0\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 6.87237%;\" align=\"right\"\u003E15,0\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 4.06732%;\" align=\"right\"\u003E0\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 3.50631%;\" align=\"right\"\u003E0,1\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 6.59187%;\" align=\"right\"\u003E1,2\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 5.6101%;\" align=\"right\"\u003E2,7\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 5.6101%;\" align=\"right\"\u003E0,7\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 8.97616%;\" align=\"right\"\u003E7,0\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003C\u002Ftbody\u003E\n\u003C\u002Ftable\u003E",origin:"\u002Ffi\u002Filmastonmuutos\u002Fhillinta\u002F-\u002Fartikkeli\u002Fab196e68-c632-4bef-86f3-18b5ce91d655\u002Filmastonmuutosta-voi-hillita-ilmastoystavallisella-ruokavaliolla.html#2"}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:cP,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}

1,{data:{uri:xH},content:[{data:{},marks:[],value:gr,nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:W,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.ilmastopaneeli.fi\u002Fwp-content\u002Fuploads\u002F2022\u002F12\u002Filmastopaneelin-raportti-5-2022-kuluttajien-mahdollisuudet-suomen-paastovahennysten-vauhdittamiseksi.pdf"},content:[{data:{},marks:[],value:wf,nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:W,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.ilmastopaneeli.fi\u002Fwp-content\u002Fuploads\u002F2022\u002F12\u002Filmastopaneelin-raportti-6-2022-taustaraportti-kuluttajien-mahdollisuudet-suomen-paastovahennysten-vauhdittamiseksi.pdf"},content:[{data:{},marks:[],value:xI,nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.norden.org\u002Ffi\u002Fuutinen\u002Fuudet-pohjoismaiset-ravitsemussuositukset-tulossa-vuonna-2022-tule-mukaan-tyohon"},content:[{data:{},marks:[],value:"Pohjoismainen yhteistyÃ¶ 2019. Uudet pohjoismaiset ravitsemussuositukset tulossa vuonna 2022 â tule mukaan tyÃ¶hÃ¶n. uutinen 8.10.2019. ",nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:xJ},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa â valtakunnallinen koordinaatiohanke (VILLE) (Tietoa siitÃ¤, miten maataloudessa ja maatiloilla voidaan vÃ¤hentÃ¤Ã¤ ilmastopÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ ja sopeutua ilmastonmuutokseen) ",nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.luke.fi\u002Ftietoa-luonnonvaroista\u002Fruoka-ja-ravitsemus\u002Fruoan-ilmastovaikutukset"},content:[{data:{},marks:[],value:"Luonnonvarakeskus: Ruoantuotannon ja -kulutuksen vaikutukset ympÃ¤ristÃ¶Ã¶n ja ilmastoon ",nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.luke.fi\u002Fruokaminimi\u002F"},content:[{data:{},marks:[],value:"Luonnonvarakeskus: Ruoka-Minimi-hanke (RuokahÃ¤vikin vÃ¤hentÃ¤misen ja ravitsemussuositusten mukaisen syÃ¶misen ilmasto- ja ympÃ¤ristÃ¶vaikutukset vuoteen 2030 mennessÃ¤.) ",nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.luke.fi\u002Fscenoprot\u002F"},content:[{data:{},marks:[],value:"Luonnonvarakeskus: Scenoprot-hanke (Hankkeessa kehitetÃ¤Ã¤n suomalaista proteiinijÃ¤rjestelmÃ¤Ã¤ ",nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.saasyoda.fi\u002F"},content:[{data:{},marks:[],value:"Motiva Oy: Saa syÃ¶dÃ¤! VinkkejÃ¤ ruokahÃ¤vikin vÃ¤hentÃ¤miseen ",nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.ruokatieto.fi\u002Fruokakasvatus\u002Fruokavisa-vastuullisuus-ruokaketjussa\u002Fymparisto\u002Fvoit-vaikuttaa-ruuan-ymparistovaikutuksiin\u002Fsaasta-energiaa-keittiossa"},content:[{data:{},marks:[],value:"Ruokatieto Yhdistys ry: SÃ¤Ã¤stÃ¤ energiaa keittiÃ¶ssÃ¤ ",nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},perspective:[P],tags:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4gWagtyVsD4RkE4bk6ruXt",type:d,createdAt:xK,updatedAt:xK,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:z,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:I}},locale:g},fields:{title:"Ruokavaliot",slug:"ruokavaliot"}}],articleLength:[ev],toc:x,modifiedDate:"2020-05-12",publisher:[fJ,{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"AJWZWaErMUvSMFc1pgqqY",type:d,createdAt:xL,updatedAt:xL,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:bu}},locale:g},fields:{title:"VILMA- ja VILLE-hankkeet",text:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:c,content:[{nodeType:a,value:"PÃ¤ivitetty Manner-Suomen maaseudun kehittÃ¤misohjelman 2014â2020 rahoittamissa ",marks:[],data:{}},{nodeType:n,content:[{nodeType:a,value:"VILMA- ja VILLE-hankkeissa",marks:[],data:{}}

1],data:{uri:xJ}},{nodeType:a,value:A,marks:[],data:{}}],data:{}}]}}}]};jO.metadata={tags:[],concepts:[]};jO.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4grn03uauEi63n1LlKxAFn",type:B,createdAt:"2021-10-04T11:36:47.173Z",updatedAt:"2022-01-11T13:34:59.169Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bU,revision:w,locale:g};jO.fields={title:"ilmastoystavallinen-ruokavalio-nostokuva-dan-gold-unsplash-4 jhDO54BYg",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F4grn03uauEi63n1LlKxAFn\u002Fc4004ef7d37440b1ae2c643e3e5675f3\u002Filmastoystavallinen-ruokavalio-nostokuva-dan-gold-unsplash-4_jhDO54BYg.jpg",details:{size:375045,image:{width:N,height:$}},fileName:"ilmastoystavallinen-ruokavalio-nostokuva-dan-gold-unsplash-4_jhDO54BYg.jpg",contentType:Y}};jO["4grn03uauEi63n1LlKxAFn"]=jO;jP.metadata={tags:[],concepts:[]};jP.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"XFMeRFPdkyi3KKZpvx8Sk",type:d,createdAt:wA,updatedAt:wA,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};jP.fields={abbreviation:"VIR11",body:"Virtanen, Y, Kurppa, S, Saarinen, M., Katajajuuri, J.-M., Usva, K., MÃ¤enpÃ¤Ã¤, I., MÃ¤kelÃ¤, J., GrÃ¶nroos, J. & Nissinen, A. 2011 Carbon footprint of food â approaches from national inputâoutput statistics and a LCA of a food portion. Journal of Cleaner Production, Volume 19, Issue 16: 1849â1856.",link:"https:\u002F\u002Fdoi.org\u002F10.1016\u002Fj.jclepro.2011.07.001"};jQ.metadata={tags:[],concepts:[]};jQ.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6fTBT4sP30Zj12Zb5GS5Wv",type:d,createdAt:wK,updatedAt:wK,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};jQ.fields={abbreviation:"NOT17",body:"Notarnicola, B., Sala, S., Anton, A., McLaren, S. J., Saouter, E. & Sonesson, U. 2017. The role of life cycle assessment in supporting sustainable agri-food systems: A review of the challenges. Journal of Cleaner Production, Volume 140, Part 2: 399â409.",link:"https:\u002F\u002Fdoi.org\u002F10.1016\u002Fj.jclepro.2016.06.071"};jR.metadata={tags:[],concepts:[]};jR.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2Y5KMz1XMe6kZlbAT5j2vC",type:d,createdAt:xg,updatedAt:xg,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};jR.fields={abbreviation:"POO18",body:"Poore, J. & T. Nemecek. 2018. Reducing Foodâs Environmental Impacts through Producers and Consumers. Science, Volume 360, Issue 6392: 987â992.",link:"https:\u002F\u002Fdoi.org\u002F10.1126\u002Fscience.aaq0216"};jS.metadata={tags:[],concepts:[]};jS.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"rMhWi0Oq6iuiDWf9dF0JU",type:d,createdAt:yi,updatedAt:yi,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};jS.fields={abbreviation:"MOT19a",body:"Motiva Oy. 8.8.2019 (pÃ¤ivitetty). Tavaraliikenteen mÃ¤Ã¤rÃ¤ [Viitattu 1.2.2022.] ",link:"https:\u002F\u002Fwww.motiva.fi\u002Fratkaisut\u002Fkestava_liikenne_ja_liikkuminen\u002Fperustietoa_liikenteesta\u002Ftavaraliikenteen_maara "};jU.metadata={tags:[],concepts:[]};jU.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"17IJNPYrwgi7F6gFV2oo2B",type:B,createdAt:yJ,updatedAt:yJ,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aj,revision:o,locale:g};jU.fields={title:"sopeutumisen-seuranta-nostokuva-adobestock-1559434180",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F17IJNPYrwgi7F6gFV2oo2B\u002F47b250d716c180d61c9ca73b35b993c2\u002Fsopeutumisen-seuranta-nostokuva-adobestock-1641458426.jpg",details:{size:162602,image:{width:N,height:504}},fileName:"sopeutumisen-seuranta-nostokuva-adobestock-1641458426.jpg",contentType:Y}};jU["17IJNPYrwgi7F6gFV2oo2B"]=jU;jZ.metadata={tags:[],concepts:[]};jZ.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3IVrcUHhs198ftZ2ELQPqp",type:d,createdAt:"2022-01-20T10:29:17.408Z",updatedAt:"2024-11-21T14:27:13.350Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:zo,revision:H,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:Z}},locale:g};jZ.fields={title:"Kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma",teaserImage:zp,teaserImageAlt:"Kompassi kÃ¤dessÃ¤, taustalla oranssi taivas. Valokuva.",teaserText:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma 2030 on osa ilmastolain mukaista ilmastopoliittista suunnittelujÃ¤rjestelmÃ¤Ã¤.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},link:zr,linkText:j_};ka.metadata={tags:[],concepts:[]};ka.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7pC6OhbITv0Vceu5UzazaL",type:d,createdAt:"2021-10-20T11:48:32.203Z",updatedAt:"2022-02-04T10:57:52.314Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:eo,revision:G,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:al}},locale:g};ka.fields={publishedLanguages:[g,Q,ac],title:"Videot: Ilmastonmuutokseen sopeutuminen",slug:"videot-ilmastonmuutokseen-sopeutuminen",subTheme:x,teaserImage:zN,teaserImageAlt:"Videosoittolistan kuvake, vihreÃ¤ tausta.",content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tutkimus tuottaa jatkuvasti uutta tietoa ilmastonÂmuutokseen sopeutumisesta. Ilmasto-opas.fi-verkkosivuston tutkijaÂhaastatteluÂvideoissa ilmastonmuutosÂtutkijat kertovat tutkimusÂtulostensa kautta keinoista sopeutua ilmastonÂmuutoksen vaikutuksiin. Videot soveltuvat hyvin myÃ¶s lukiokurssien opetusÂmateriaaleiksi.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{sys:{type:b,linkType:d,id:"5D1mTQWvfoWb7JUnyNumXI"}}],perspective:[X],tags:[bD,{sys:{type:b,linkType:d,id:kb}},ji]};kc.metadata={tags:[],concepts:[]};kc.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2resCMdHRFsMn6IOcQgXzC",type:d,createdAt:zR,updatedAt:zR,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:I}},locale:g};kc.fields={title:"Riskinarviointi",slug:"riskinarviointi"};kd.metadata={tags:[],concepts:[]};kd.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1WtGKVOnmQ6WR6lF0DAP0R",type:d,createdAt:"2024-06-24T11:34:02.395Z",updatedAt:"2025-06-12T06:19:0

17.367Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};kd.fields={abbreviation:tx,body:"Valtioneuvoston asetus 70\u002F2016 Pariisin sopimuksen voimaansaattamisesta ja sopimuksen lainsÃ¤Ã¤dÃ¤nnÃ¶n alaan kuuluvien mÃ¤Ã¤rÃ¤ysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta.",link:"https:\u002F\u002Ffinlex.fi\u002Ffi\u002Fvaltiosopimukset\u002Fsopimussarja\u002F2016\u002F76"};ke.metadata={tags:[],concepts:[]};ke.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6knbF4LhG6qY6Qa59zFQMS",type:d,createdAt:zT,updatedAt:zT,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:z,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};ke.fields={abbreviation:"EUR21b",body:"Euroopan komissio. 2021. IlmastokestÃ¤vÃ¤ Eurooppa - Uusi EU:n strategia ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi. Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle. Bryssel 24.2.2021. COM(2021) 82. ",link:"https:\u002F\u002Feur-lex.europa.eu\u002Flegal-content\u002FFI\u002FTXT\u002F?uri=CELEX%3A52013DC0216"};kg.metadata={tags:[],concepts:[]};kg.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3PV1bOYDPWjyy8DeIledPW",type:B,createdAt:zX,updatedAt:zX,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:z,revision:o,locale:g};kg.fields={title:"kunnissa-ja-maakunnissa-toteutetaan-sopeutumistoimia-nostokuva-adobestock-507804561",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F3PV1bOYDPWjyy8DeIledPW\u002Fcf4ae8732251b0d91a42e5a98da96bf6\u002Fkunnissa-ja-maakunnissa-toteutetaan-sopeutumistoimia-nostokuva-adobestock-507804561.jpeg",details:{size:228990,image:{width:N,height:$}},fileName:"kunnissa-ja-maakunnissa-toteutetaan-sopeutumistoimia-nostokuva-adobestock-507804561.jpeg",contentType:Y}};kg["3PV1bOYDPWjyy8DeIledPW"]=kg;kh.metadata={tags:[],concepts:[]};kh.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"QvsRhDs0kFRiG8maVibkW",type:d,createdAt:"2024-02-29T11:58:29.401Z",updatedAt:"2024-02-29T11:58:42.889Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:F,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};kh.fields={abbreviation:"PER22",body:"Perrels, A., Haakana, J., Hakala, O., Kujala, S., LÃ¡ng-Ritter, I., Lehtonen, H., Lintunen, J., Pohjola, J., Sane, M., Fronzek, S., Luhtala, S., Mervaala, E., Luomaranta, A., JylhÃ¤, K., Koikkalainen, K., Kuntsi-Reunanen, E., Rautio, T., Tuomenvirta, H., Uusivuori, J., & Veijalainen, N. 2022. Kustannusarviointi ilmastonmuutokseen liittyvÃ¤stÃ¤ toimimattomuudesta (KUITTI). Valtioneuvoston kanslia, Helsinki. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:3. 159 s. ",link:"http:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:ISBN:978-952-383-056-1"};ki.metadata={tags:[],concepts:[]};ki.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6bIB7vyMmwNL8KeahvDMWb",type:d,createdAt:"2024-11-04T09:15:28.781Z",updatedAt:"2026-09-03T13:23:33.445Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:144,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g};ki.fields={publishedLanguages:[g],title:"Luontopohjaisten ratkaisujen suunnittelussa auttaa viherkerroin",materialType:M,slug:"luontopohjaisten-ratkaisujen-suunnittelussa-auttaa-viherkerroin",parent:cJ,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Viherkerroin helpottaa kaupunkien ekosysteemipalvelujen huomioimista\r osana kaupunkisuunnittelua. Alueellinen viherkerroin soveltuu\r yleispiirteiseen suunnitteluun ja kortteli- ja tonttipohjaiset viherkertoimet\r yksityiskohtaisempaan pihasuunnitteluun. Viherkertoimen kÃ¤yttÃ¶ tukee\r luontopohjaisten ratkaisujen edistÃ¤mistÃ¤. ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Alueellinen viherkerroin soveltuu yleispiirteiseen suunnitteluun",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Alueellinen viherkerroin on suunniteltu edistÃ¤mÃ¤Ã¤n kokonaisvaltaisesti ekosysteemipalvelujen sisÃ¤llyttÃ¤mistÃ¤ osaksi kaupunkien maankÃ¤ytÃ¶n sekÃ¤ julkisten tiloje

1n suunnittelua ",nodeType:a},{data:{target:kw},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Alueellinen viherkerroin tÃ¤ydentÃ¤Ã¤ pihasuunnittelussa jo pidempÃ¤Ã¤n kÃ¤ytettyÃ¤ korttelipohjaista viherkerrointa. HyÃ¶dynnettÃ¤essÃ¤ alueellista viherkerrointa tarkastelunkohteena ovat kuitenkin pÃ¤Ã¤sÃ¤Ã¤ntÃ¶isesti yleinen aluesuunnittelu, kuten julkiset katu- ja viheralueet. Esimerkiksi Turku on kokeillut menetelmÃ¤Ã¤ kaupunginpuutarhan asemakaava-alueelle osana CANEMURE-hanketta ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2PZi0aevj6dq0mAQUG9Edo",type:d,createdAt:BG,updatedAt:BG,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"RAN21",body:"Rantola, I. 2021. Kaupunginpuutarhan asemakaava-alueen alueellinen viherkerrointarkastelu â Turun kaupungin Canemure-osahankkeen pilotti. Turun kaupunki, kaupunkisuunnittelu ja maaomaisuus. 26 s. 26 s. (PDF) [Viitattu 22.3.2024]",link:"https:\u002F\u002Fwww.turku.fi\u002Fsites\u002Fdefault\u002Ffiles\u002Fatoms\u002Ffiles\u002Falueellisen_viherkertoimen_kokeilu_kaupunginpuutarhassa_verkkooptimoitu_id_385825.pdf"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Alueellinen viherkerroin ottaa huomioon muun muassa eri viherratkaisujen ek

1ologisuuden, toiminnallisuuden ja maisema-arvon. Alueellisen viherkertoimen avulla voidaan luoda monitoiminnallisia viheralueita ja kÃ¤sitellÃ¤ samanaikaisesti monia eri kysymyksiÃ¤, kuten ilmastonmuutokseen sopeutumista ja hyvÃ¤Ã¤ Ã¤Ã¤niympÃ¤ristÃ¶Ã¤. TyÃ¶kalun avulla voidaan myÃ¶s edistÃ¤Ã¤ sektoreiden vÃ¤listÃ¤ yhteistyÃ¶tÃ¤ tuomalla yhteen kaupunkisuunnittelijoiden ja maisema-arkkitehtien lisÃ¤ksi erityisalojen asiantuntijat, kuten ekologit, hulevesi- ja meluasiantuntijat. ",nodeType:a},{data:{target:kw},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" Eri viherkerrointyÃ¶kalut tÃ¤ydentÃ¤vÃ¤t toisiaan, sillÃ¤ niiden avulla voidaan toimia eri tarkastelutasoilla.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tontti- ja korttelipohjainen viherkerroin soveltuu pihasuunnitteluun",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tontti- ja korttelipohjaista viherkerrointa voidaan kÃ¤yttÃ¤Ã¤ pihasuunnittelun tarkistustyÃ¶kaluna. SillÃ¤ arvioidaan kasvillisuuden sekÃ¤ ekologisesti hyÃ¶dyllisten pintojen (lÃ¤pÃ¤isevyyden) mÃ¤Ã¤rÃ¤Ã¤ ja laatua suhteessa kohteen pinta-alaan. ",nodeType:a},{data:{target:hO},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:kx},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:ky},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Useat viherkertoimet arvioivat suuntaa antavasti myÃ¶s huleveden viivytyspotentiaalia. Viherkertoimen avulla voidaan siis havainnollistaa, kuinka paljon viherpinta-alaa tarvitaan esimerkiksi luonnonmukaiseen hulevesien hallintaan ",nodeType:a},{data:{target:hO},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:kx},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:ky},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:aw,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"ViherkerrointyÃ¶kalun avulla voidaan laskea tontin tai piha-alueen kannalta tavoiteltava kasvillisuuden ja vettÃ¤ viivyttÃ¤vien rakenteiden mÃ¤Ã¤rÃ¤. MitÃ¤ enemmÃ¤n siniviherrakenteita tarkasteltavalla alalla on, sitÃ¤ parempi on kertoimen avulla sille saatava vihertehokkuusluku. (",nodeType:a},{data:{target:hO},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:kx},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:ky},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" Siksi erilaisilla pinta-alojen muodoilla eli kasvullisilla osilla on merkitystÃ¤ kokonaisuuden kannalta.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Viherkertoimen kÃ¤yttÃ¶Ã¤ voidaan edellyttÃ¤Ã¤ asemakaavassa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suurimmissa suomalaisissa kaupungeissa viherkerrointa on kÃ¤ytettÃ¤vÃ¤ asemakaavojen laatimisessa ja laskelma on esitettÃ¤vÃ¤ viimeistÃ¤Ã¤n rakennuslupavaiheessa. Kaupunkikohtaisissa kertoimissa on kuitenkin eroja, minkÃ¤ vuoksi ne eivÃ¤t ole tÃ¤ysin vertailukelpoisia keskenÃ¤Ã¤n ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6a33yGdWAUbs7DOue622Gv",type:d,createdAt:BJ,updatedAt:BJ,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:S,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"ARI20",body:"Ariluoma, M. & HautamÃ¤ki, R. 24.2.2020. KÃ¤ytÃ¶ssÃ¤ jo vuosia - kuinka viherkerroin on toiminut? Kuntalehti. ",link:"https:\u002F\u002Fkuntalehti.fi\u002Fuutiset\u002Fkaytossa-jo-vuosia-kuinka-viherkerroin-on-toiminut\u002F"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Moni kaupunki Suomessa on jo ottanut viherkertoimen kÃ¤yttÃ¶Ã¶nsÃ¤. Esimerkiksi Vantaalla on linjattu (1.9.2020), ettÃ¤ kaikissa asemakaavoissa tarkistetaan vihertehokkuuden toteutuminen ja se on edellytyksenÃ¤ rakennusluvan saamiselle ",nodeType:a},{data:{target:BK},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" . Turussa kaupunginhallitus on sÃ¤Ã¤tÃ¤nyt (8.2.2021) viherkertoimen soveltamisesta ja tavoitetasojen asettamisesta uusissa asemakaavoissa (kuva 1). Vihertehokkuuden tavoitetasot sisÃ¤llytettiin myÃ¶s uuteen rakennusjÃ¤rjestykseen, ja siten ne koskevat myÃ¶s jo olemassa olevia asemakaava-alueita ja merkittÃ¤viÃ¤ rakennuslupia ",nodeType:a},{data:{target:BL},content:[],nodeType:f},{data:{}

1,marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4QaGzLHUQM0iL6EJYLgCjY",type:d,createdAt:"2024-06-27T08:17:13.907Z",updatedAt:"2024-06-27T10:11:42.829Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bI,revision:w,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:L}},locale:g},fields:{title:"Turun yleiskaavaehdotukseen sisÃ¤ltyy vesien kestÃ¤vÃ¤ hallinta; viherympÃ¤ristÃ¶, maisema, muinaisjÃ¤Ã¤nnÃ¶kset; yhdyskuntarakenne; uusissa asemakaavoissa vesien hallinnan ja viherverkoston tarkastelut. LisÃ¤ksi iihen vaikuttaa rakennusjÃ¤rjestyksen 8 Â§. Kaavio.",asset:BM,caption:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:ak,marks:[{type:r}],data:{}},{nodeType:a,value:" Yleiskaavaehdotus maankÃ¤ytÃ¶n ohjaamisesta Turussa. Kuva: ",marks:[],data:{}},{nodeType:f,data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7nWUgLrXANgj6wjDwwkE0c",type:d,createdAt:"2024-06-27T08:06:57.897Z",updatedAt:"2024-06-27T08:07:02.941Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"KAR21",body:"Karppi, K. 2021. Siniviherinfran rooli kaupunkiympÃ¤ristÃ¶n palvelualueella. Hiilineutraali-webinaari 2.11.2021: Luontopohjaiset ratkaisut ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ja ilmastokestÃ¤vyyden vahvistamisessa. 21 s. (PDF) [Viitattu 22.3.2024]",link:"https:\u002F\u002Fwww.hiilineutraalisuomi.fi\u002Fdownload\u002Fnoname\u002F%7B60695647-3209-454F-B7AD-3B37E7274A95%7D\u002F170810"}}},content:[]},{nodeType:a,value:" mukaillen.",marks:[],data:{}}]}]}}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"HelsingissÃ¤ viherkertoimen kÃ¤yttÃ¶Ã¶noton arviointi tuotti tÃ¤rkeitÃ¤ tuloksia viherkertoimen merkittÃ¤vyydestÃ¤, vaikuttavuudesta ja haasteista: ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Viherkerroin oli vakiintunut asemakaavoituksessa ja maankÃ¤ytÃ¶n suunnittelijoiden keskuudessa. Sen kÃ¤yttÃ¶ painottui asuinrakentamiseen, ja sen havaittiin olevan erityisen tehokas asuntokerrosalan suuren mÃ¤Ã¤rÃ¤n takia.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Viherkertoimen kÃ¤yttÃ¶ muilla kuin asuinkortteleilla oli vielÃ¤ harvinaista ja sen toivottiin\nlisÃ¤Ã¤ntyvÃ¤n.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Viherkerroin on tehokas ohjausvÃ¤line hankkeiden toteutumisen seurannassa, ja viherkertoimen kÃ¤yttÃ¶ on myÃ¶s lisÃ¤nnyt vihersuunnittelun ja hulevesien hallinnan merkitystÃ¤ hankkeiden suunnitteluprosessissa. ",nodeType:a},{data:{target:kz},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"SelvityksessÃ¤ kÃ¤vi ilmi myÃ¶s useita haasteita:",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kertoimen toteutumisen varmistaminen asemakaavoituksessa koettiin hankalaksi, koska se vaatii karkean pihasuunnitelman tekemisen laskelman perustaksi.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Erityisesti hulevesien nÃ¤kÃ¶kulmasta, yhteispihakortteleissa tonttien jakautuminen ei aina ole tasainen, mikÃ¤ osoittaa, ettÃ¤ korttelikohtainen hulevesien kÃ¤sittely voi olla jÃ¤rkevÃ¤mpi vaihtoehto.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kaupunkitasolla kÃ¤ytetÃ¤Ã¤n samaa tavoitelukua, vaikka olosuhteet vaihtelevat huomattavasti. Tavoitelukua ehdotettiin muutettavaksi erityisesti âhelpoissaâ kohteissa.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"SÃ¤ilytettÃ¤vÃ¤n kasvillisuuden ja maaperÃ¤n rooli on suuri viherkerroinlaskennassa, voi tehdÃ¤\ntavoitteen saavuttamisesta haastavaa uusilla kasvittomilla tonteilla.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{}

1,marks:[],value:"Maisemallisesti tÃ¤rkeiden puiden huomioiminen on ollut haastavaa, minkÃ¤ vuoksi erilliset\nkaavamÃ¤Ã¤rÃ¤ykset voivat olla tarpeen viherkerrointa tÃ¤ydentÃ¤mÃ¤Ã¤n.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Viherkerroin ei ohjaa viherkattojen rakentamiseen tehokkaasti, vaan erilliset viherkattomÃ¤Ã¤rÃ¤ykset ovat selkeÃ¤mpi ohjauskeino. Esimerkiksi, jo edellÃ¤ mainitun rakennusjÃ¤rjestyksen avulla. ",nodeType:a},{data:{target:kz},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Haasteista huolimatta viherkertoimen kÃ¤yttÃ¶ koettiin tÃ¤rkeÃ¤ksi. Se auttaa esimerkiksi suunnittelijoita lÃ¶ytÃ¤mÃ¤Ã¤n parhaat ratkaisut sekÃ¤ kannustaa kokeilemaan uusia ideoita. LisÃ¤ksi viherkertoimen toimii ekologisten ratkaisujen puolestapuhujana ja varmistaa suunnittelun laadun, minkÃ¤ vuoksi sen kÃ¤yttÃ¶ on suositeltavaa. ",nodeType:a},{data:{target:kz},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" TÃ¤rkeÃ¤Ã¤ on kuitenkin muistaa tapauskohtaisuuteen ja sovellettavuuteen liittyvÃ¤ nÃ¤kÃ¶kohtia, muun muassa erillisten kaavamÃ¤Ã¤rÃ¤ys tarpeiden osalta.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"18uVJxs8ieShGTZHqJqzCw",type:d,createdAt:"2024-10-09T08:02:50.395Z",updatedAt:"2024-10-09T08:04:27.347Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ep,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:a}},locale:g},fields:{title:"Esimerkki - ViherkerroinmenetelmiÃ¤",visibleTitle:dr,paragraph:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"ViherkerroinmenetelmÃ¤stÃ¤ on saatavilla useita eri sovellutuksia. Tarvittavia tietoaineistoja ovat tontin ominaispiirteet ja rajoitteet sekÃ¤ pinta-alat. Laskentaan sisÃ¤ltyvÃ¤t sÃ¤ilytettÃ¤vÃ¤ kasvillisuus ja maaperÃ¤, istutettava tai kylvettÃ¤vÃ¤ kasvillisuus, pinnoitteet, hulevesien hallintarakenteet ja niin kutsutut bonuselementit. BonuselementtejÃ¤ ovat esimerkiksi maisemallisesti tÃ¤rkeÃ¤n puun tai puuryhmÃ¤n sÃ¤ilyttÃ¤minen, yhtenÃ¤inen vihervyÃ¶hyke suunnittelualueen sisÃ¤llÃ¤, ei-maanvaraiset istutus- tai viljelylaatikot ja ekohotellit (esimerkiksi lahopuutarha, kÃ¤Ã¤pien kasvupaikka, hyÃ¶nteishotelli). MenetelmÃ¤n avulla voidaan tuottaa numeerisesti saavutettu viherkerroin ja tavoitetaso sekÃ¤ kÃ¤ytetyt elementtityypit.\nEsimerkkejÃ¤ pihasuunnitteluun soveltuvista viherkerroinmenetelmistÃ¤:",marks:[],data:{}}]},{nodeType:y,data:{},content:[{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Vantaan vihertehokkuus ja kasvikatot: muun muassa vihertehokkuuslaskuri ",marks:[],data:{}},{nodeType:f,data:{target:BK},content:[]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Turun siniviherkerroin ",marks:[],data:{}},{nodeType:f,data:{target:BL},content:[]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Tampereen viherkerroinmenetelmÃ¤ ",marks:[],data:{}},{nodeType:f,data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7kdLjw9vIfrM4nRpmpthBA",type:d,createdAt:BO,updatedAt:BO,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"TAM19",body:"Tampereen kaupunki. 15.12.2019. Tampereen viherkerroinmenetelmÃ¤. Tampereen kaupungin dataportaali -palvelu. [Viitattu 22.3.2024]",link:"https:\u002F\u002Fdata.tampere.fi\u002Fdata\u002Ffi\u002Fdataset\u002Ftampereen-viherkerroin"}}},content:[]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Helsingin viherkerroin ",marks:[],data:{}},{nodeType:f,data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3iJCE1AmNkkYa6Qvb7pvhc",type:d,createdAt:"2024-10-09T07:58:49.305Z",updatedAt:"2024-10-09T08:40:50.421Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ad,revision:w,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:kn,body:"Helsingin kaupunki. Viherkerroin. Kaupungin ilmastoteot. [Viitattu 10.1.2024]",link:"https:\u002F\u002Fhelsinginilmastoteot.fi\u002Fkaupungin-ilmastotyo\u002Fviherkerroin\u002F"}}},content:[]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Vaasan vihertehokkuusmenetelmÃ¤ ",marks:[],data:{}},{nodeType:f,data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}}

1,id:"4OlR0fkxS18MzLAFTeMOXj",type:d,createdAt:BP,updatedAt:BP,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:F,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"VAA24",body:"Vaasan kaupunki. Vihertehokkuus. [Viitattu 22.3.2024]",link:"https:\u002F\u002Fwww.vaasa.fi\u002Ftietoa-vaasasta-ja-seudusta\u002Fkehittyva-vaasa\u002Fkau-punkisuunnittelu\u002Fkaavoituksen-kehittamishankkeet\u002Fvihertehokkuus\u002F"}}},content:[]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Oulun viherkerroin ",marks:[],data:{}},{nodeType:f,data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6WhxmDV79yO5ZfzhW6MyDi",type:d,createdAt:BQ,updatedAt:BQ,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"GUL21",body:"Gullsten, M. 2021. Oulun viherkerroin â vehreyden varmistaja tiivistyvÃ¤ssÃ¤ kaupungissa. TyÃ¶kalun tarkastelu ja realistisen viherkertoimen mÃ¤Ã¤rittÃ¤minen. HÃ¤meen ammattikorkeakoulu. Ammattikorkeakoulun opinnÃ¤ytetyÃ¶ 2021. 57 s.",link:"https:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:NBN:fi:amk-202104276032"}}},content:[]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]}}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Viherkertoimen kÃ¤yttÃ¶Ã¤ voidaan edistÃ¤Ã¤ tontinluovutusehdoissa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Asemakaavoituksen lisÃ¤ksi viherkertoimen kÃ¤yttÃ¶Ã¤ voidaan edistÃ¤Ã¤ tontinluovutusehdoissa ja suunnittelukilpailuissa. TÃ¤mÃ¤ voi olla tehokas keino viherrakenteiden yllÃ¤pitÃ¤miseksi ja lisÃ¤Ã¤miseksi, sillÃ¤ monilla kaupunkialueilla suuri osa viherpinta-alasta sijaitsee juuri tonteilla. ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Viherkertoimen kÃ¤ytÃ¤ntÃ¶Ã¶n viemistÃ¤ ja sovittamista yhteen muun sÃ¤Ã¤ntelyn kanssa voivat hankaloittaa muun muassa taloudellisien kannustimien puuttuminen ja vapaaehtoisuus ",nodeType:a},{data:{target:hO},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Vihertehokkuuden toteutumista tontinluovutusehdoissa onkin tÃ¤rkeÃ¤Ã¤ seurata, jotta voidaan arvioida hankkeiden tuloksellisuutta.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5F6h2IkPf5qBulKULm46hn",type:d,createdAt:"2024-10-09T08:27:23.227Z",updatedAt:"2024-10-09T08:28:37.327Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ad,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:a}},locale:g},fields:{title:"Esimerkki - Vaasan viherkerroin",visibleTitle:dr,paragraph:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Vaasassa viherkerrointa kÃ¤ytettiin Ravilaakson alueelle toteutetun korttelin arkkitehtuurikilpailussa yhtenÃ¤ arviointikriteerinÃ¤. Viherkertoimen vÃ¤himmÃ¤isarvon vaatimus sidottiin rakennushankkeeseen sopimuksilla tontinluovutuksen yhteydessÃ¤. Viherkertoimelle asetetun vÃ¤himmÃ¤isarvon toteutuminen korttelissa on osoitettava palauttamalla rakennuslupahakemuksen yhteydessÃ¤ alustava pihasuunnitelma ja suunnitelman mukaisesti tÃ¤ytetty viherkerroinlaskuri. Viherkerroinlaskuriin syÃ¶tetÃ¤Ã¤n korttelin kokonaispinta-ala sekÃ¤ viherkerroinelementtien mÃ¤Ã¤rÃ¤t, joiden perusteella laskuri ilmoittaa korttelin viherkertoimen. ",marks:[],data:{}},{nodeType:f,data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4Ijv4AWDxn9TUkU12kcCuc",type:d,createdAt:BR,updatedAt:BR,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:F,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"VAA19",body:"Vaasan kaupunki. 2019. Asemakaavamuutoksen selostus. Ravilaakso. Asemakaava nro 1079. Vaasan kaupunki. Kaavoitus. 75 s. (PDF) [Viitattu 22.3.2024]",link:"https:\u002F\u002Fwww.vaasa.fi\u002Fuploads\u002F2020\u002F04\u002F7ff53288-ak1079-selostus-03032020.pdf"}}},content:[]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]}}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:eC,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:gG,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:gH}

1,content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{target:aG},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3PZOEBmbDbLfU4KwMRycfN",type:d,createdAt:BS,updatedAt:BS,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:D}},locale:g},fields:{title:"Luontopohjaisten ratkaisujen suunnittelussa auttaa viherkerroin -artikkelin nostot: Katso myÃ¶s",visibleTitle:U,referencingItems:[Bz],teaserType:K,displayTitle:x}}],externalLinks:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:y,data:{},content:[{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:fj},content:[{nodeType:a,value:fk,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:gJ},content:[{nodeType:a,value:gK,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:gL},content:[{nodeType:a,value:gM,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:gN,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:gO},content:[{nodeType:a,value:gP,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:gQ,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:gR},content:[{nodeType:a,value:gS,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:gT,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:gU},content:[{nodeType:a,value:gV,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:gW},content:[{nodeType:a,value:gX,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:gY,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:gZ},content:[{nodeType:a,value:g_,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:g$},content:[{nodeType:a,value:ha,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:hb,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:hc},content:[{nodeType:a,value:ks,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:kt,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:hd},content:[{nodeType:a,value:he,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:hf},content:[{nodeType:a,value:hg,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:hh},content:[{nodeType:a,value:hi,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:hj},content:[{nodeType:a,value:hk,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:hl,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:hm},content:[{nodeType:a,value:hn,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:ho,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:hp},content:[{nodeType:a,value:hq,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:hr,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}

1,{nodeType:n,data:{uri:hs},content:[{nodeType:a,value:ht,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:hu,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:hv},content:[{nodeType:a,value:hw,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:hx},content:[{nodeType:a,value:hy,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:hz},content:[{nodeType:a,value:hA,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:hB,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:hC},content:[{nodeType:a,value:hD,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:hE,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:hF},content:[{nodeType:a,value:hG,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:hH,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:hI},content:[{nodeType:a,value:hJ,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:hK,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:hL},content:[{nodeType:a,value:hM,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:ku,marks:[],data:{}}]}]}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},perspective:[X,P],tags:[au,am,c$,fl,ae],articleLength:[T],toc:x,publishDate:cv,publisher:[E,O,av]};kj.metadata={tags:[],concepts:[]};kj.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4F1oPsGAYWIB8yqUYffDNQ",type:d,createdAt:"2024-06-13T09:34:16.014Z",updatedAt:"2024-10-17T12:00:34.090Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:V,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};kj.fields={abbreviation:"EGG15",body:"Eggermont, H., Balian, E., Azevedo, J. M. N., Beumer, V., Brodin, T., Claudet, J., Fady, B., Grube, M., Keune, H., Lamarque, P., Reuter, K., Smith, M., van Ham, C., Weisser, W. W. & Le Roux, X. 2015. Nature-based solutions: new Influence for environmental management and research in Europe. GAIA â Ecological Perspectives for Science and Society, Volume 24, Issue 4: 243â248. ",link:"https:\u002F\u002Fdoi.org\u002F10.14512\u002Fgaia.24.4.9"};km.metadata={tags:[],concepts:[]};km.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6aQWGOHGfdOgurBv4zhrpc",type:d,createdAt:"2024-06-13T09:42:30.732Z",updatedAt:"2024-07-26T12:57:42.196Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:_,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};km.fields={abbreviation:"MAT23",body:"Mattila, I. (toim.) 2023. Puustoinen maatalous Suomessa. KilpiÃ¤n tila. 163 s..",link:"https:\u002F\u002Fdoi.org\u002F10.5281\u002Fzenodo.8418297"};ko.metadata={tags:[],concepts:[]};ko.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1pCyIW9HyizXXXIIOMMNVw",type:d,createdAt:Aw,updatedAt:Aw,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};ko.fields={abbreviation:Ax,body:"Haarstad, H., Drengenes, L. & Remme, D. 2022. Co-production and public participation in nature-based solutions for cities: a discussion of research literature. VARCITIES Work Package 4, Task 4.5. Centre for Climate and Energy Transformation. University of Bergen. 32 p. (PDF) [Viitattu 22.3.2024] ",link:"https:\u002F\u002Fwww.varcities.eu\u002Fwp-content\u002Fuploads\u002F2022\u002F07\u002FD4_5_1-NBS-participation-literature-review_Report-1.pdf"};kp.metadata={tags:[],concepts:[]};kp.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1iWEmhz1YCrPE3r6exiW4F",type:d,createdAt:AB,updatedAt:AB,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:kl,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g};kp.fields={publishedLanguages:[g],title:"JyvÃ¤skylÃ¤n puutarhakadulla hallitaan hulevesiÃ¤ viherinfrastruktuurin avulla",materialType:bG,slug:"jyvaskylan-puutarhakadulla-hallitaan-hulevesia-viherinfrastruktuurin-avulla",parent:cJ,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"JyvÃ¤skylÃ¤ssÃ¤ toteutetulla puutarha- eli viherkadulla pyritÃ¤Ã¤n hallitsemaan hulevesiÃ¤ niiden syntypaikalla. VettÃ¤ lÃ¤pÃ¤isevien materiaalien j

1a kasvillisuuden avulla hulevesiÃ¤ hidastetaan ja suodatetaan. Puutarhakadulla voidaan parantaa myÃ¶s kaupungin viihtyisyyttÃ¤. ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:q,data:{},content:[{nodeType:a,value:cK,marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"JyvÃ¤skylÃ¤ssÃ¤ toteutettu puutarhakatu, nimenltÃ¤Ã¤n Puutarhakatu, sijaitsee ydinkeskustan tuntumassa (kuva 1). Puutarhakatu kuuluu Tourujoen valuma-alueeseen, jossa toteutetaan useita olemassa olevan kaupunkirakenteen ja hulevesiverkoston kehittÃ¤miseen liittyviÃ¤ ratkaisuja. Puutarhakatu eli viherkatu,on katu, jolla pyritÃ¤Ã¤n hulevesien hallintaan niiden syntypaikalla vihreÃ¤n infrastruktuurin keinoin. Viherkaduilla kasvillisuudella, maaperÃ¤llÃ¤ ja teknisillÃ¤ ratkaisuilla, kuten lÃ¤pÃ¤isevillÃ¤ pÃ¤Ã¤llysteillÃ¤, hidastetaan, suodatetaan ja puhdistetaan katujen hulevettÃ¤.",marks:[],data:{}}]},{nodeType:u,data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6P4XWl7fszTIptHaBo5cxZ",type:d,createdAt:AC,updatedAt:AC,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:L}},locale:g},fields:{title:"JyvÃ¤skylÃ¤n Puutarhakadulla on viherkatumenetelmÃ¤n mukaisesti hyÃ¶dynnetty hulevesienhallintaan soveltuvia lÃ¤pÃ¤iseviÃ¤ pintoja ja biosuodatusaltaisiin istutettuja puita. Havainnekuva.",asset:AD,caption:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:eD,marks:[{type:r}],data:{}},{nodeType:a,value:"Havainnekuva Puutarhakadulta. ",marks:[],data:{}},{nodeType:f,data:{target:AF},content:[]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]}}}},content:[]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"ViherkatumenetelmÃ¤n (englankkiksi green street) pÃ¤Ã¤periaatteena on ajatus hajautetusta ratkaisusta, jolloin hulevesien hallinta on jaettu moneen pienempÃ¤Ã¤n jÃ¤rjestelmÃ¤Ã¤n. Suunniteltava alue sisÃ¤ltÃ¤Ã¤ asemakaavan mukaisen katualueen kokonaisuudessaan kevyen liikenteen vÃ¤ylineen. Toteutetut hulevesirakenteet tuovat vihreyttÃ¤ olemassa olevaan kaupunkiympÃ¤ristÃ¶Ã¶n.",marks:[],data:{}}]},{nodeType:q,data:{},content:[{nodeType:a,value:"MitÃ¤ ratkaisulla saavutetaan? ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"ViherkatumenetelmÃ¤",marks:[],data:{}}]},{nodeType:y,data:{},content:[{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"rajoittaa ja puhdistaa hulevesiÃ¤ sekÃ¤ parantaa kaupunkikuvaa",marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"yllÃ¤pitÃ¤Ã¤ monimuotoista ja vehreÃ¤Ã¤ kaupunkiluontoa.",marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"parantaa kÃ¤vely- ja pyÃ¶rÃ¤ily-ympÃ¤ristÃ¶Ã¤.",marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"parantaa pienilmastoa ja ilmanlaatua.",marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"sÃ¤Ã¤telee ja torjuu ympÃ¤ristÃ¶riskejÃ¤ ja parantaa kaupunkiympÃ¤ristÃ¶n ilmastokestÃ¤vyyttÃ¤.",marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"aiheuttaa taloudellisia sÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ hulevesiviemÃ¤riverkon laajuudessa, kapasiteetissa ja yllÃ¤pidossa.",marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"aiheuttaa vÃ¤lillisiÃ¤ taloudellisia hyÃ¶tyjÃ¤ muun muassa terveysvaikutusten ja alueen arvostuksen kautta.",marks:[],data:{}}]}]}]},{nodeType:q,data:{},content:[{nodeType:a,value:bL,marks:[],data:{}}]},{nodeType:y,data:{},content:[{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Katutilaan lisÃ¤tÃ¤Ã¤n lÃ¤pÃ¤isevÃ¤Ã¤ pintaa erilaisten viherpainanteiden ja istutusalueiden avulla.",marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"LÃ¤pÃ¤isevien pinnoitteiden kautta vesi ohjautuu maanalaiseen viivyttÃ¤vÃ¤Ã¤n rakenteeseen.",marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Hulevesille on suunniteltu biosuodatuspainanteita.",marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Katupuut istutetaan hulevesiÃ¤ suodattaviin kasvualustoihin.",marks:[],data:{}}]}]}]},{nodeType:q,data:{},content:[{nodeType:a,value:cZ,marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Vihrekaturatkaisut vaativat usein liikenteen uudelleenjÃ¤rjestelyÃ¤. Katualueella voidaan kuitenkin usein edelleen mahdollistaa esimerkiksi pysÃ¤kÃ¶intiÃ¤. Viherkatujen suunnittelussa on tÃ¤rkeÃ¤Ã¤ huomioida myÃ¶s yllÃ¤pidon tarpeet kasvillisuuden ja hulevesirakenteiden suhteen. ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:f,data:{target:AF},content:[]},{nodeType:a,value:t,marks:[],data:{}},{nodeType:f,data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}}

1,id:"X3q4ELTFwaQOMybXxAgtZ",type:d,createdAt:"2024-07-19T05:52:43.777Z",updatedAt:"2024-07-19T06:15:16.997Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:V,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"HUL23",body:"HULVA-hanke. 2023. JyvÃ¤skylÃ¤n kaupungin hulevesirakenteiden vaikuttavuus -hankkeen seurantaraportti. (PDF) [Viitattu 22.3.2024]",link:"https:\u002F\u002Fwww.jyvaskyla.fi\u002Fsites\u002Fdefault\u002Ffiles\u002F2023-11\u002FHULVA_hanke_loppuraportti_2023.pdf"}}},content:[]},{nodeType:a,value:t,marks:[],data:{}},{nodeType:f,data:{target:aG},content:[]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"21HnLDqmGRUBvIDhDU3JHf",type:d,createdAt:AG,updatedAt:AG,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:D}},locale:g},fields:{title:"JyvÃ¤skylÃ¤n puutarhakadulla hallitaan hulevesiÃ¤ viherinfrastruktuurin avulla -artikkeli nostot: Katso myÃ¶s",visibleTitle:U,referencingItems:[Ai,kq],teaserType:K,displayTitle:x}}],perspective:[X],tags:[au,am,c$,da,ae],articleLength:[az],toc:x,publishDate:cv,publisher:[E,O,av]};kq.metadata={tags:[],concepts:[]};kq.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3ZFpdrvO3uHzr9s6QV1u27",type:d,createdAt:"2024-11-04T08:48:48.988Z",updatedAt:"2026-09-03T13:17:39.325Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:87,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g};kq.fields={publishedLanguages:[g],title:"Kaupunkisuunnittelu luo edellytyksiÃ¤ luontopohjaisten ratkaisujen toteuttamiselle",materialType:M,slug:"kaupunkisuunnittelu-luo-edellytyksia-luontopohjaisten-ratkaisujen-toteuttamiselle",parent:cJ,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Luontopohjaiset ratkaisut tarjoavat vaihtoehtoja tavanomaiselle harmaalle\r infrastruktuurille alueidenkÃ¤ytÃ¶n suunnittelussa, kaavoituksessa ja\r rakentamisessa. Sitoutuminen luontopohjaisiin ratkaisuihin strategisella\r tasolla luo edellytyksiÃ¤ investoinneille. Kaavoituksessa siniviherrakenteiden\r toteutusta voidaan edistÃ¤Ã¤ esimerkiksi yleispiirteisillÃ¤ katu- ja viheralueiden\r kehittÃ¤missuunnitelmilla. ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Luontopohjaisia ratkaisuja voidaan edistÃ¤Ã¤ kaikilla suunnittelutasoilla",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomessa ei ole yhtenÃ¤istÃ¤ sÃ¤Ã¤ntelyÃ¤, joka ohjaisi luontopohjaisten ratkaisujen kÃ¤sittelyÃ¤ alueidenkÃ¤ytÃ¶n suunnittelussa, kaavoituksessa ja rakentamisessa ",nodeType:a},{data:{target:AH},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Luontopohjaisten ratkaisujen merkitys on kuitenkin korostumassa, sillÃ¤ kaupunkisuunnittelussa on aiempaa vahvemmin huomioitava ilmastonmuutoksen hillitseminen, muutokseen sopeutuminen ja luonnon monimuotoisuuden sÃ¤ilyttÃ¤minen. NÃ¤iden tavoitteiden yhteensovittaminen on usein mahdollista luontopohjaisilla ratkaisuilla, joita voidaan edistÃ¤Ã¤ esimerkiksi asemakaavoituksessa sini- ja viherrakenteen kehittÃ¤misellÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Luontopohjaisia ratkaisuja voidaan toteuttaa kaupunkisuunnittelun eri vaiheissa. EdellytyksiÃ¤ luontopohjaisille ratkaisuille ja niiden kehittÃ¤miselle voidaan luoda strategisessa alueiden kehittÃ¤misessÃ¤, eri kaavatasoilla ja kÃ¤ytÃ¤nnÃ¶n toteutuksissa (kuva 1). Strateginen sitoutuminen luontopohjaisiin ratkaisuihin tukee suunnitelmien toimeenpanoa ja investointeja. Vuorovaikutteinen ja osallistava suunnittelu ja toteutus voivat puolestaan lisÃ¤tÃ¤ luontopohjaisten ratkaisujen hyvÃ¤ksyttÃ¤vyyttÃ¤. KaavoitusjÃ¤rjestelmÃ¤ssÃ¤ luontopohjaisille ratkaisuille voidaan tarvita myÃ¶s uusia kaavamerkintÃ¶jÃ¤ sekÃ¤ vuorovaikutus- ja osallistamiskÃ¤ytÃ¤nteiden laajentamista. ",nodeType:a},{data:{target:AH},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" Esimerkiksi maanomistajien osallistaminen jo suunnittelun alussa on tÃ¤rkeÃ¤Ã¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"IJxmDDXFq2aYDlviQkbb0",type:d,createdAt:AI,updatedAt:AI,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:S,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:L}},locale:g},fields:{title:"Eri suunnittelutasojen luontopohjaisia ratkaisuja ovat mm. valtakunnallinen viherrakenne, viherkÃ¤ytÃ¤vÃ¤t ja viherkatot. Ratkaisujen tÃ¤ysimittaisen hyÃ¶dyntÃ¤misen mahdollistavat yhteistyÃ¶, tutkittu tieto, kokemukset ja strategiset linjaukset. Infografiikka.",asset:AJ,caption:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:ak,nodeType:a},{data:{}

1,marks:[],value:" Luontopohjaiset ratkaisut kaikille suunnittelutasoille ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4DUMIi1zXpJk9Y6E9TVJCN",type:d,createdAt:"2024-06-27T07:46:08.536Z",updatedAt:"2024-10-23T10:20:34.550Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aK,revision:H,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"PAL19b",body:"Paloniemi, R., Rekola, A., VikstrÃ¶m, S., Koskela, I.-M., MÃ¤kinen, K., Marttunen M., Hjerppe, T., Sane, M., SyrjÃ¤nen, K., Lindholm, M., Widell, K., HautamÃ¤ki, R., Ariluoma, M., Kehvola, H.-M., Aalto, A., Matila, A., HÃ¤yrynen, M., Hankonen, Il, Tuomenvirta, H., Pilli-Sihvola, K. & Votsis, A. 2019. Luonnosta ratkaisuja kaupunkisuunnittelun haasteisiin. Valtioneuvoston kanslia, Helsinki. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta. Policy Brief 16\u002F2019. 3 s.",link:AL}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:aw,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p}}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Luontopohjaisten ratkaisujen edistÃ¤misessÃ¤ tulee varmistaa, ettÃ¤ toimet voivat mukautua muuttuviin olosuhteisiin. Esimerkiksi HelsingillÃ¤ on kÃ¤ytÃ¶ssÃ¤ muun muassa viherkattolinjaus, jonka mukaan uudisrakentamiseen tÃ¤htÃ¤Ã¤vissÃ¤ asemakaavoissa edellytetÃ¤Ã¤n viherkattojen rakentamista paikalliset olosuhteet huomioiden. AsemakaavamÃ¤Ã¤rÃ¤yksissÃ¤ ja selostuksissa on puolestaan mÃ¤Ã¤ritelty viherkattojen toiminnalliset tavoitteet kussakin tapauksessa. ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"jSt0OVIe5DusPCConX68u",type:d,createdAt:"2024-06-13T12:23:06.598Z",updatedAt:"2024-07-09T16:05:15.832Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"HEL16",body:"Helsingin kaupunginhallitus. 2016. Stadin katot elÃ¤vÃ¤t. Helsingin kaupungin viherkattolinjaus. 11 s. (PDF)\n[Viitattu 22.3.2024]",link:"https:\u002F\u002Fdev.hel.fi\u002Fpaatokset\u002Fmedia\u002Fatt\u002F08\u002F08ad9d722e708c4e5ff9aeb3a8c291137aeeab6f.pdf"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2oDKshDQvOFs4flE1QLAcM",type:d,createdAt:"2024-06-13T12:25:31.757Z",updatedAt:"2024-10-08T13:19:50.005Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:_,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"HEL23",body:"Helsingin kaupunki. 2023. Helsingin kaupungin rakennusjÃ¤rjestys. [Viitattu 22.3.2024]",link:"https:\u002F\u002Fwww.hel.fi\u002Ffi\u002Fkaupunkiymparisto-ja-liikenne\u002Ftontit-ja-rakentamisen-luvat\u002Frakennusluvan-hakeminen\u002Fhelsingin-kaupungin-rakennusjarjestys"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Luontopohjaiset ratkaisut voidaan huomioida kaavoituksen eri vaiheissa eri nÃ¤kÃ¶kulmista:",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:"Maakuntakaavoitus: ",nodeType:a},{data:{},marks:[],value:"viheralueiden monitoimisuus, viljelykelpoisen maan sÃ¤ilyttÃ¤minen,\nhiilensidonta, vedenhankinnan suojelu, maakunnallinen virkistys- ja ekologinen verkosto.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:"Yleiskaavoitus: ",nodeType:a},{data:{},marks:[],value:"keskeistÃ¤ pÃ¤Ã¤viheralueiden sijainti ja yleispiirteinen mitoitus, viheryhteyksien jatkuvuus, melunhallintastrategia, metsien kÃ¤yttÃ¶ suojavyÃ¶hykkeinÃ¤ sekÃ¤ maiseman ominaispiirteet.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:"Asemakaavoitus:",nodeType:a},{data:{},marks:[],value:" suunnittelussa korostuvat muun muassa vihertehokkuus eli viheralueiden mÃ¤Ã¤rÃ¤ suhteessa alueen pinta-alaan, viherkatot, hulevesijÃ¤rjestelmÃ¤n mitoitus sekÃ¤ viihtyisÃ¤n, turvallisen ja toimivan lÃ¤hiympÃ¤ristÃ¶n luominen.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:"RakennusjÃ¤rjestys: ",nodeType:a},{data:{},marks:[],value:"myÃ¶s rakennusjÃ¤rjestyksen mÃ¤Ã¤rÃ¤ykset voivat toimia esimerkiksi viherkattojen rakentamista koskevana suunnittelu- ja ohjausvÃ¤lineenÃ¤. Suunnittelussa on tÃ¤rkeÃ¤Ã¤ pÃ¤Ã¤ttÃ¤Ã¤, mitÃ¤  viherkatoilla tarkoitetaan ja millaisia kriteereitÃ¤ tai tavoitteita niiden tulee tÃ¤yttÃ¤Ã¤, kuten esimerkiksi hulevesien hallinta tai luonnon monimuotoisuuden edistÃ¤minen. NÃ¤mÃ¤ asiat tulee selkeyttÃ¤Ã¤ jo suunnitteluvaiheessa rakentajille ja viranomaisille, jotta viherrakenteiden ominaisuudet voidaan ottaa tarkemmin huomioon tontinluovutuksen ja rakennuslupien yhteydessÃ¤. Esimerkiksi viherkattojen tavallinen tavoite on hulevesien hallinta, mutta lisÃ¤ksi niiden avulla voidaan tÃ¤ydentÃ¤Ã¤ ja tukea olemassa olevaa viherrakennetta

1ja sen sÃ¤ilymistÃ¤ erityisesti tiiviisti rakennetuilla kaupunkialueilla. ",nodeType:a},{data:{target:kr},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:"Kohdennetut rakentamistapaohjeet:",nodeType:a},{data:{},marks:[],value:" rakennusjÃ¤rjestyksen nojalla annettavat\nrakentamistapaohjeet ovat yksi tapa yksinkertaistaa viherkattojen rakentamisen lupaedellytyksiÃ¤, ja niissÃ¤ voidaan selkeÃ¤sti mÃ¤Ã¤ritellÃ¤ paloturvallisuuteen, kÃ¤ytettÃ¤vien materiaalien valintaan, vedeneristykseen, rakenteiden kantavuuteen sekÃ¤ hulevesien hallintaan liittyvistÃ¤ kysymyksistÃ¤. Rakennustapaohjeet ovat yleisiÃ¤ suosituksia, joita voidaan kuitenkin muuttaa sitoviksi (kaavamÃ¤Ã¤rÃ¤ykseen sisÃ¤llyttÃ¤minen) tai liittÃ¤Ã¤ osaksi rakennusjÃ¤rjestystÃ¤. ",nodeType:a},{data:{target:kr},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"YleispiirteisessÃ¤ suunnittelussa kannattaa tunnistaa paikallisia ekosysteemipalveluita",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Luontopohjaisten ratkaisujen suunnittelussa on tÃ¤rkeÃ¤Ã¤ tunnistaa suunnittelualueen ominaispiirteet, haasteet, kehittÃ¤mismahdollisuudet ja pitkÃ¤n aikavÃ¤lin tavoitteet ekosysteemipalveluiden nÃ¤kÃ¶kulmasta. Tarkistuslista (taulukko 1) auttaa tunnistamaan paikallisia ekosysteemipalveluita ja niiden hyÃ¶dyntÃ¤mismahdollisuuksia. ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"OzpYhoBakY8eebwqP9gLV",type:d,createdAt:"2024-10-08T13:12:43.494Z",updatedAt:"2024-11-04T08:48:17.670Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ja,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:bF}},locale:g},fields:{title:"Ekosysteemipalvelut aluesuunnittelussa",body:"\u003Ctable style=\"border-collapse: collapse; width: 100%;\" border=\"1\"\u003E\u003Ccaption\u003E\u003Cstrong\u003ETaulukko 1.\u003C\u002Fstrong\u003E Ekosysteemipalvelut aluesuunnittelussa: tarkistuslista \u003Ca class=\"mce-nbsp-wrap\" contenteditable=\"false\" href=\"#21RQXnuWkd5fYAqDhjoMaQ\" data-ctf-id=\"21RQXnuWkd5fYAqDhjoMaQ\"\u003EARI17\u003C\u002Fa\u003E\u003C\u002Fcaption\u003E\n\u003Ctbody\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Cth style=\"width: 31.3154%; text-align: left; vertical-align: top;\" scope=\"col\"\u003EEkosysteemipalvelu-tyyppi\u003C\u002Fth\u003E\n\u003Cth style=\"width: 68.6846%; text-align: left; vertical-align: top;\" scope=\"col\"\u003EAluesuunnittelun tarkistuslista\u003C\u002Fth\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Cth style=\"width: 31.3154%; text-align: left; vertical-align: top;\" scope=\"row\"\u003EViher- ja sinirakenne\u003C\u002Fth\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 68.6846%; vertical-align: top;\"\u003E\n\u003Cp\u003E[bullist]\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003EMist&auml; alueen viherrakenne muodostuu (esimerkiksi kaupunkimets&auml;t, pihat, merkitt&auml;v&auml;t katupuurivit, erityiskohteet)?\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003EMitk&auml; ovat alueen viher- ja sinirakenteen ominaispiirteet? Onko alueella esimerkiksi piha-alueita, joilla on vanhaa puustoa tai puutarhamaisia asuinalueita? Onko alueella vesist&ouml;j&auml;?\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003EMiten erilaiset viheralueet sijaitsevat suhteessa toimintoihin? Onko osa-alueiden v&auml;lill&auml; suuria eroja erilaisten viheralueiden saavutettavuudessa?\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003E[\u002Fbullist]\u003C\u002Fp\u003E\n\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Cth style=\"width: 31.3154%; text-align: left; vertical-align: top;\" scope=\"row\"\u003ESininen verkosto\u003C\u002Fth\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 68.6846%; vertical-align: top;\"\u003E\n\u003Cp\u003ERannat\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003E[bullist]\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003EOnko alueella rantaviivaa? Millainen rantaviiva on (kova\u002Fpehme&auml;, rakennettu\u002Fluonnonmukainen)?\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003EMiten ranta-aluetta hoidetaan? Onko mahdollisuuksia rantabiotooppien kehitt&auml;miseen?\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003EOvatko rannat helposti saavutettavissa ja voidaanko kehitt&auml;&auml; virkistysk&auml;ytt&ouml;&auml;?\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003E[\u002Fbullist]\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003E&nbsp;\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003EHulevesien hallinta\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003E[bullist]\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003EEsiintyyk&ouml; alueella hulevesitulvia? L&ouml;ytyyk&ouml; osavaluma-alueita, joissa l&auml;p&auml;isem&auml;tt&ouml;m&auml;

1n pinnan osuus on suuri (esimerkiksi yli 40 prosenttia)? Onko alueella mahdollisuuksia hulevesien viivytt&auml;miseen\u002Fimeytt&auml;miseen?\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003EMillainen on alueen maaper&auml;n l&auml;p&auml;isevyys? Mihin alueen hulevedet johdetaan? Perustuuko alueen hulevesiviem&auml;r&ouml;inti seka- vai erillisviem&auml;r&ouml;intiin?\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003EOnko alueella merkitt&auml;vi&auml; pienvesi&auml; (esimerkiksi kaupunkipurot tai kosteikot)? Mik&auml; on n&auml;iden ekologinen tila (vedenlaatu, lajisto)? Ent&auml; virkistysarvo? Onko n&auml;it&auml; arvoja mahdollista kehitt&auml;&auml;?\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003EMiten rantojen hoidossa voidaan huomioida alueen lajistoa (esimerkiksi linnut, lepakot, kalat) ja niiden elinymp&auml;rist&ouml;j&auml;?\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003E[\u002Fbullist]\u003C\u002Fp\u003E\n\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Cth style=\"width: 31.3154%; text-align: left; vertical-align: top;\" scope=\"row\"\u003EPuustoinen verkosto\u003C\u002Fth\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 68.6846%; vertical-align: top;\"\u003E\n\u003Cp\u003E[bullist]\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003EMillainen verkoston rakenne on ja millaisista osista se muodostuu (esimerkiksi kuivat kalliomets&auml;t, rehev&auml;t lehdot, puustoiset puistot, huomattavat katupuurivit)?\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003ELiittyyk&ouml; alue laajempiin mets&auml;verkostojen yhteyksiin tai vihersormiin?\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003EOnko verkostossa merkitt&auml;vi&auml; esteit&auml;, esimerkiksi leveit&auml; katuja tai meluesteit&auml;, jotka katkaisevat puustoisen verkoston yhteyksi&auml;? Onko estevaikutusta mahdollista lievent&auml;&auml;?\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003EOnko alueella liito-oravan elinymp&auml;rist&ouml;j&auml;? Miten puustoinen verkosto tukee liito-oravan liikkumista?\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003EOnko alueella jotain muita l&auml;ht&ouml;kohtia, jotka vaikuttavat verkoston muotoutumiseen tai arvoon, esimerkiksi kulttuurihistorialliset arvot, n&auml;kym&auml;t tms.?\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003E[\u002Fbullist]\u003C\u002Fp\u003E\n\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Cth style=\"width: 31.3154%; text-align: left; vertical-align: top;\" scope=\"row\"\u003ENiittyverkosto\u003C\u002Fth\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 68.6846%; vertical-align: top;\"\u003E\n\u003Cp\u003E[bullist]\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003EMuodostuuko niittyverkostosta elinymp&auml;rist&ouml;jen kokonaisuuksia (esimerkiksi vanhojen huviloiden\u002Fkartanoiden ymp&auml;rist&ouml;t, alueet, joilla laajoja avokallioita ja ketomaisia ymp&auml;rist&ouml;j&auml; tai maisemapeltojen ymp&auml;rist&ouml;t)?\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003EOnko alueella elementtej&auml;, jotka toimivat niittyverkostoa t&auml;ydent&auml;vin&auml; ja yhdist&auml;vin&auml; osina (esimerkiksi voimalinjakujanteet, v&auml;ylien pientareet, linnoituslaitteet, maavallit, viherkatot)?\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003EOnko alueella puistoalueita, joita voidaan kehitt&auml;&auml; osana niittyverkostoa (esimerkiksi hoitoluokan muutos)?\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003EOnko alueella arvokkaita niittyverkostoon kuuluvia luontotyyppej&auml; (esimerkiksi kuiva keto, kukkiva rehev&auml; rantaniitty, arvoniitty)?\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003EOnko alueella suojeltujen lajien elinymp&auml;rist&ouml;j&auml;? Millaisia vaatimuksia on kyseess&auml; olevien lajien elinymp&auml;rist&ouml;n suhteen? Millaista verkostoa lajeille tarvittavat elinymp&auml;rist&ouml;t muodostavat? Mit&auml; keinoja n&auml;iden lajien elinymp&auml;rist&ouml;jen s&auml;ilytt&auml;misen edist&auml;miseksi on aluesuunnittelussa?\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003E[\u002Fbullist]\u003C\u002Fp\u003E\n\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003C\u002Ftbody\u003E\n\u003C\u002Ftable\u003E"}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ekosysteemipalveluiden tarkastelua kannattaa toteuttaa osana yleispiirteisten suunnitelmien laatimista esimerkiksi jÃ¤sentÃ¤mÃ¤llÃ¤ sini- ja viherrakenteita katu- ja viheralueiden\nkehittÃ¤misessÃ¤. Riippuen kunnasta, yleispiirteisistÃ¤ aluesuunnitelmista kÃ¤ytetÃ¤Ã¤n myÃ¶s nimityksiÃ¤ yleissuunnitelma sekÃ¤ katu- tai viheraluesuunnitelma ",nodeType:a},{data:{target:AM},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". NÃ¤mÃ¤ suunnitelmat voidaan toteuttaa asemakaavoituksen yhteydessÃ¤ tai

1sen jÃ¤lkeen. ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:eC,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:gG,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:gH},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{target:aG},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"486R3xPGIjuGl40PvhUIZJ",type:d,createdAt:AO,updatedAt:AO,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:D}},locale:g},fields:{title:"Kaupunkisuunnittelu luo edellytyksiÃ¤ luontopohjaisten ratkaisujen toteuttamiselle -artikkelin nostot: Katso myÃ¶s",visibleTitle:U,referencingItems:[kp,AP],teaserType:K,displayTitle:x}}],externalLinks:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:y,data:{},content:[{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:fj},content:[{nodeType:a,value:fk,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:gJ},content:[{nodeType:a,value:gK,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:gL},content:[{nodeType:a,value:gM,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:gN,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:gO},content:[{nodeType:a,value:gP,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:gQ,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:gR},content:[{nodeType:a,value:gS,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:gT,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:gU},content:[{nodeType:a,value:gV,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:gW},content:[{nodeType:a,value:gX,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:gY,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:gZ},content:[{nodeType:a,value:g_,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:g$},content:[{nodeType:a,value:ha,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:hb,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:hc},content:[{nodeType:a,value:ks,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:kt,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:hd},content:[{nodeType:a,value:he,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:hf},content:[{nodeType:a,value:hg,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:hh},content:[{nodeType:a,value:hi,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:hj},content:[{nodeType:a,value:hk,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:hl,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:hm},content:[{nodeType:a,value:hn,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:ho,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}

1,{nodeType:n,data:{uri:hp},content:[{nodeType:a,value:hq,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:hr,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:hs},content:[{nodeType:a,value:ht,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:hu,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:hv},content:[{nodeType:a,value:hw,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:hx},content:[{nodeType:a,value:hy,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:hz},content:[{nodeType:a,value:hA,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:hB,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:hC},content:[{nodeType:a,value:hD,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:hE,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:hF},content:[{nodeType:a,value:hG,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:hH,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:hI},content:[{nodeType:a,value:hJ,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:hK,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:hL},content:[{nodeType:a,value:hM,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:ku,marks:[],data:{}}]}]}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},perspective:[X,P],tags:[au,am,c$,fl,ae],articleLength:[T],toc:x,publishDate:cv,publisher:[E,O,av]};kr.metadata={tags:[],concepts:[]};kr.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"28UJZ7ZMapBTrCmKEd9jg",type:d,createdAt:"2024-06-13T12:27:15.622Z",updatedAt:"2024-07-22T11:08:45.019Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:S,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};kr.fields={abbreviation:"LAU14",body:"Laurila, S., JyrkÃ¤nkallio-Mikkola, J., MesimÃ¤ki, M., Kallio, P., KuoppamÃ¤ki, K., Nieminen, H., LehvÃ¤virta, S. 2014. Normeja viherkatoille â perusteita kehittÃ¤miseen. Helsingin yliopisto Palmenia\u002FViiden ulottuvuus. 66 s. (PDF) [Viitattu 22.3.2024]",link:" https:\u002F\u002Ftuhat.helsinki.fi\u002Fws\u002Fportalfiles\u002Fportal\u002F130148139\u002FNormeja_viherkatoille_perusteita_kehitt_miseen.pdf"};kw.metadata={tags:[],concepts:[]};kw.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6Q6r4gMwuiIzCQPZry3wos",type:d,createdAt:"2024-06-13T12:44:06.481Z",updatedAt:"2024-10-09T08:31:36.821Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:S,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};kw.fields={abbreviation:"C\u002FO20",body:"C\u002FO City -hanke. 2020. Alueellinen viherkerroin 2.0. 62s. (PDF) [Viitattu 22.3.2024]",link:"https:\u002F\u002Ffvh.io\u002F6qryn"};kx.metadata={tags:[],concepts:[]};kx.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5lbX0U8CzY4sIt94MAwvnU",type:d,createdAt:BI,updatedAt:BI,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};kx.fields={abbreviation:"STE08",body:"Stennin, E. 2008. An Assessment of the Seattle Green Factor: Increasing and Improving the Quality of Urban Green Infrastructure. A thesis submitted in partial fulfillment of the requirements for the degree of Master in Urban Planning. Department of Urban Design and Planning, University of Washington, Seattle, WA."};ky.metadata={tags:[],concepts:[]};ky.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5GSTInHyKk9hKlhglYCNOO",type:d,createdAt:"2024-06-13T12:48:30.650Z",updatedAt:"2024-10-09T08:32:32.834Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ad,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};ky.fields={abbreviation:"AAL21",body:"Aalto-yliopisto. 18.2.2021 (PÃ¤ivitetty). Viherkertoimen valtavirtaistaminen. [Viitattu 14.12.2023]",link:"https:\u002F\u002Fviherkerroin.aalto.fi\u002F"};kz.metadata={tags:[],concepts:[]};kz.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3SDcL3qH79C8zQDB9kosON",type:d,createdAt:"2024-06-13T12:54:19.803Z",updatedAt:"2024-10-09T08:43:28.574Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};kz.fields={abbreviation:"HEI21",body:"HeinÃ¤nen, J., Kehvola, H.-M., Piirainen, P. & LÃ¤hde, E. 2021. Helsingin viherkerroinmenetelmÃ¤n vaikuttavuuden arviointi. Selvitysraportti 30.12.2021. Helsingin kaupunki. 35 s. (PDF) [Viitattu 22.3.2024]",link:"https:\u002F\u002Fhelsinginilmastoteot.fi\u002Fwp-content\u002Fuploads\u002F2022\u002F05\u002F

1Helsingin_viherkertoimen_vaikuttavuus_20211230_II.pdf"};kA.metadata={tags:[],concepts:[]};kA.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2KFACDvSSLYF9N42lDxvtX",type:B,createdAt:BV,updatedAt:BV,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:o,locale:g};kA.fields={title:"Elinvoimakeskus logo",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F2KFACDvSSLYF9N42lDxvtX\u002Fe3274ee8e928163269297cd503c2de3c\u002FElinvoimakeskus_logo.svg",details:{size:6420,image:{width:378,height:bW}},fileName:"Elinvoimakeskus logo.svg",contentType:bX}};kA["2KFACDvSSLYF9N42lDxvtX"]=kA;kO.metadata={tags:[],concepts:[]};kO.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3LjLyEJ8xXg52Xhvgu7f24",type:d,createdAt:"2021-04-23T12:53:16.839Z",updatedAt:"2024-10-22T11:19:53.942Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aj,revision:G,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};kO.fields={abbreviation:"PAR14",body:"Parjanne, A. & Huokuna, M. (toim.) 2014. Tulviin varautuminen rakentamisessa â opas alimpien rakentamiskorkeuksien mÃ¤Ã¤rittÃ¤miseksi ranta-alueilla. Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskus, Helsinki. YmpÃ¤ristÃ¶opas | 2014. 75 s.",link:hT};kQ.metadata={tags:[],concepts:[]};kQ.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"522yZW0tdLdlNdw8tAt1oY",type:B,createdAt:"2021-11-09T11:26:21.842Z",updatedAt:"2021-12-21T14:14:38.192Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bz,revision:v,locale:g};kQ.fields={title:"lyhytkestoisten-sateiden-rankkuus-ja-toistuvuus-nostokuva-adobestock-443337568",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F522yZW0tdLdlNdw8tAt1oY\u002F2e2d6440bbbff4f7936120ea14ab3022\u002Flyhytkestoisten-sateiden-rankkuus-ja-toistuvuus-nostokuva-adobestock-443337568.jpg",details:{size:173026,image:{width:N,height:$}},fileName:"lyhytkestoisten-sateiden-rankkuus-ja-toistuvuus-nostokuva-adobestock-443337568.jpg",contentType:Y}};kQ["522yZW0tdLdlNdw8tAt1oY"]=kQ;kS.metadata={tags:[],concepts:[]};kS.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4O2tK6apbKb76QGvtOsHur",type:B,createdAt:"2022-12-15T13:18:51.093Z",updatedAt:"2023-03-07T13:20:45.765Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:eu,revision:w,locale:g};kS.fields={title:"maakuntien-ilmasto-nostokuva-maanmittauslaitos",description:e,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F4O2tK6apbKb76QGvtOsHur\u002F72076d9d8f04bbd2b6f200082f4c5791\u002Fmaakuntien-ilmasto-nostokuva-maanmittauslaitos.png",details:{size:51199,image:{width:N,height:$}},fileName:"maakuntien-ilmasto-nostokuva-maanmittauslaitos.png",contentType:J}};kS["4O2tK6apbKb76QGvtOsHur"]=kS;kU.metadata={tags:[],concepts:[]};kU.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"25ctSh0OBNOMHDHt5YcMOF",type:d,createdAt:Dv,updatedAt:Dv,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:bu}},locale:g};kU.fields={title:"PLUMES-hanke",text:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:c,content:[{nodeType:a,value:"PÃ¤ivitetty Suomen Akatemian rahoittamassa ",marks:[],data:{}},{nodeType:n,content:[{nodeType:a,value:"PLUMES-hankkeessa",marks:[],data:{}}],data:{uri:"https:\u002F\u002Fen.ilmatieteenlaitos.fi\u002Fplumes"}},{nodeType:a,value:A,marks:[],data:{}}],data:{}}]}};k_.metadata={tags:[],concepts:[]};k_.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6NRA0qBfgoyVHAYdkiDlcZ",type:d,createdAt:"2022-05-18T13:01:15.107Z",updatedAt:"2024-09-16T10:18:26.079Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:S,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};k_.fields={abbreviation:"PPO21",body:"Pohjois-Pohjanmaa â Ote raportista: Suomen ilmastopaneelin raportti 2\u002F2021 â Ilmastonmuutokseen sopeutumisen ohjauskeinot, kustannukset ja alueelliset ulottuvuudet. 8 s. (PDF) ",link:"https:\u002F\u002Filmastopaneeli.fi\u002Fhallinta\u002Fwp-content\u002Fuploads\u002F2021\u002F09\u002FSUOMI-raportti_pohjois-pohjanmaa-1.pdf"};k$.metadata={tags:[],concepts:[]};k$.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4fLw36eJwqTb4dkgQoSBDO",type:d,createdAt:"2021-07-13T12:28:08.104Z",updatedAt:"2022-05-06T12:09:1

17.382Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:V,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:I}},locale:g};k$.fields={title:"Pohjois-Pohjanmaa",slug:"pohjois-pohjanmaa"};le.metadata={tags:[],concepts:[]};le.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4747joxxDK4lhHe7xGCOCy",type:d,createdAt:"2025-12-03T08:23:17.803Z",updatedAt:"2026-05-06T11:03:35.372Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:dP,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:Z}},locale:g};le.fields={title:in0,refItem:aT,featured:x,teaserImage:fz,teaserImageAlt:ip,teaserText:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Uuden karttatyÃ¶kalun avulla voi tarkastella, miten Suomessa ja sen maakunnissa lÃ¤mpÃ¶tilat ja sademÃ¤Ã¤rÃ¤t muuttuvat ilmastonmuutoksen myÃ¶tÃ¤. TyÃ¶kalu tukee etenkin ilmastonmuutokseen sopeutumista. SitÃ¤ voi kÃ¤yttÃ¤Ã¤ kuka tahansa, joka tarvitsee alueellista tietoa Suomen ilmaston muuttumisesta. ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p}};lm.metadata={tags:[],concepts:[]};lm.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4UBwznTnwsNnsPbjOOq9SF",type:B,createdAt:"2024-11-05T12:35:50.419Z",updatedAt:"2025-12-01T12:31:32.696Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:S,revision:v,locale:g};lm.fields={title:"kohti-ilmastokestavaa-kaupunkisuunnittelua-opas-nostokuva-ai-adobestock-915522007",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F4UBwznTnwsNnsPbjOOq9SF\u002Fed8dfa1ce70b328f494796fb50aa5436\u002Fkohti-ilmastokestavaa-kaupunkisuunnittelua-opas-nostokuva-ai-adobestock-915522007.jpg",details:{size:342049,image:{width:N,height:$}},fileName:"kohti-ilmastokestavaa-kaupunkisuunnittelua-opas-nostokuva-ai-adobestock-915522007.jpg",contentType:Y}};lm["4UBwznTnwsNnsPbjOOq9SF"]=lm;lo.metadata={tags:[],concepts:[]};lo.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1x9yMw1GC4lnfuq2icqB1j",type:d,createdAt:"2024-06-13T09:04:54.703Z",updatedAt:"2024-10-16T12:22:04.419Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:S,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};lo.fields={abbreviation:"SAA23",body:"Saarela, K., Korsimo, I., Alasentie, S., Lahdensivu, J., Tulokas, T., Ruotanen, J., Takala, J., Tiainen, P., Ropponen, A. & Tapaninen, L. 2023. Rakennuksen kÃ¤yttÃ¶tarkoituksen muutoksen edellytykset. Case toimistorakennus. YmpÃ¤ristÃ¶ministeriÃ¶n julkaisuja 2023:35, Helsinki. 178 s. ",link:"http:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:ISBN:978-952-361-575-5"};lp.metadata={tags:[],concepts:[]};lp.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2YzrAFbLllC52KaZKg0WH5",type:d,createdAt:"2024-06-13T08:59:03.570Z",updatedAt:"2024-07-17T13:19:24.975Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:_,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};lp.fields={abbreviation:"PIR23",body:"Pirkanmaan liitto. 23.5 2023 (PÃ¤ivitetty). Tampere: TontinluovutuskriteereillÃ¤ vauhtia kiertotalouteen ja rakentamisen pÃ¤Ã¤stÃ¶vÃ¤hennyksiin. KestÃ¤vyysloikka-palvelu. [Viitattu 22.3.2024]",link:"https:\u002F\u002Fkestavyysloikka.ymparisto.fi\u002Ftampere-tontinluovutuskriteereilla-vauhtia-kiertotalouteen-ja-rakentamisen-paastovahennyksiin\u002F"};lr.metadata={tags:[],concepts:[]};lr.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7f6wSkYtVXdN8dRpv50c8L",type:d,createdAt:JU,updatedAt:JU,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:I}},locale:g};lr.fields={title:"IlmastokestÃ¤vyys",slug:"ilmastokestavyys"};ly.metadata={tags:[],concepts:[]};ly.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"LOAgpOxYavBc9SMq9ij8s",type:d,createdAt:Mc,updatedAt:Mc,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:cE}},locale:g};ly.fields={title:Md,items:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"38mq4Z3KdZMK0IAOzYqBD3",type:d,createdAt:Me,updatedAt:Me,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aV,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:a}},locale:g},fields:{title:Md,visibleTitle:gI,paragraph:Mf},title:gI,document:Mf}]};lP.data={};lP.content=[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Interaktiivisen karttatyÃ¶kalun avulla voi tarkastella, miten Suomessa ja sen maakunnissa lÃ¤mpÃ¶tilat ja sademÃ¤Ã¤rÃ¤t muuttuvat ilmastonmuutoksen myÃ¶tÃ¤. TyÃ¶kalu tukee etenkin ilmastonmuutokseen sopeutumista. SitÃ¤ voi kÃ¤yttÃ¤Ã¤ kuka tahansa, joka tarvitsee alueellista tietoa Suomen ilmaston muuttumisesta. ",nodeType:a}],nodeType:c}];lP.nodeType=p;lQ.data={};lQ.content=[{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6Ex6ttpAA42Jfg0WdwD1Q4",type:d,createdAt:"2025-12-02T13:26:08.310Z",updatedAt:"2025-12-02T16:54:40.141Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:dd,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:fA}},locale:g},fields:{title:in0,teaserImage:fz,teaserImageAlt:ip,teaserText:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tarkastele muuttuvaa ilmastoa maakunnittain.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},link:"http:\u002F\u002Ftapsi-pretest.s3-website.eu-north-1.amazonaws.com\u002Filmastonmuutosten-visualisointi",linkText:iq}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"TyÃ¶kalu tarjoaa alueellista ilmastonmuutostietoa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Interaktiivinen Suomen alueelliset ilmastonmuutokset -karttatyÃ¶kalu tarjoaa mahdollisuuden tarkastella, miten lÃ¤mpÃ¶tilan ja sademÃ¤Ã¤rien arvioidaan muuttuvan Suomessa ja sen maakunnissa. Ilmastonmuutos vaikuttaa eri maakuntiin eri tavoin, minkÃ¤ vuoksi alueellinen tieto muutoksesta on tÃ¤rkeÃ¤Ã¤. TyÃ¶kalu auttaa hahmottamaan, miten esimerkiksi talvien leudontuminen tai kesien sateisuus voi vaikuttaa alueellisesti.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tiedot odotettavista muutoksista auttavat arvioimaan, miten ilmastonmuutos koskettaa arkea, luontoa tai elinkeinoja. Alueellinen nÃ¤kÃ¶kulma tekee ilmastonmuutoksesta konkreettisemman ja tukee sopeutumista muuttuvaan ilmastoon. TyÃ¶kalua voivat kÃ¤yttÃ¤Ã¤ niin kansalaiset, opiskelijat kuin pÃ¤Ã¤tÃ¶ksentekijÃ¤tkin eli kuka tahansa, joka tarvitsee visuaalista tietoa Suomen ilmaston muuttumisesta.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"TyÃ¶kalu esittÃ¤Ã¤ kÃ¤yttÃ¤jÃ¤n valitsemia tietoja kartalla ja kuvaajina",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"TyÃ¶kalu sisÃ¤ltÃ¤Ã¤ Suomen maakuntakartan, kaksi kuvaajaa sekÃ¤ valikkoja, joista voi valita kartoilla ja kuvaajissa esitettÃ¤vÃ¤t asiat (kuva 1). SekÃ¤ kartta ettÃ¤ kuvaajat pÃ¤ivittyvÃ¤t kÃ¤yttÃ¤jÃ¤n valintojen mukaan. ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5VZ45PInbQDhMPILj4Gpc2",type:d,createdAt:lR,updatedAt:lR,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ad,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:L}},locale:g},fields:{title:"Suomen alueelliset ilmastonmuutosskenaariot -karttatyÃ¶kalun kÃ¤yttÃ¶liittymÃ¤nÃ¤kymÃ¤. Vasemmalla Suomen kartta. Oikealla ylhÃ¤Ã¤llÃ¤ valikot ja oikealla alhaalla kaaviot.",asset:ir,caption:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:ak,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:" Kuvakaappaus alueellista ilmastonmuutostietoa tarjoavasta tyÃ¶kalusta, joka sisÃ¤ltÃ¤Ã¤ kartan maakuntajaolla, kuukausi- ja vuosikeskiarvokuvaajat sekÃ¤ nÃ¤itÃ¤ ohjaavat vetovalikot. KarttalÃ¤hde: Maanmittauslaitos.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p}}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"TyÃ¶kalu esittÃ¤Ã¤ ilmastollisia 30 vuoden keskiarvoja, jolloin esimerkiksi vuosisadan puolivÃ¤lin 2050 lukuarvot edustavat jakson 2035â2064 ilmasto-oloja. Ylempi kuvaaja nÃ¤yttÃ¤Ã¤ kuukausikeskiarvot ja alempi vuosikeskiarvot. ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KÃ¤yttÃ¤jÃ¤ voi ladata kuvaajien aineistot myÃ¶s itselleen joko kuva- tai datatiedostoina. Aineistoja voi kÃ¤yttÃ¤Ã¤ vapaasti, edellyttÃ¤en, ettÃ¤ datan lÃ¤hde mainitaan: Ilmasto-opas.fi ja Ilmatieteen laitos.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Valikoista kÃ¤yttÃ¤jÃ¤ voi valita alueen, tulosarvon, muuttujan, pÃ¤Ã¤stÃ¶skenaarion sekÃ¤ tarkasteltavan ajanjakson:",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Alue: KÃ¤yttÃ¤jÃ¤ voi valita tarkasteltavaksi alueeksi yksittÃ¤isen maakunnan tai koko Suomen. Alueen voi valita myÃ¶s kartalta.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tulosarvo: TyÃ¶kalussa voi tarkastella joko muutosta verrattuna nykyilmastoon (jakso 1991â2020) tai absoluuttisia arvoja.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Muuttuja: Ilmastomuuttujaksi voi valita joko (keskimÃ¤Ã¤rÃ¤isen) lÃ¤mpÃ¶tilan tai sademÃ¤Ã¤rÃ¤n.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Skenaario: KÃ¤yttÃ¤jÃ¤ voi valita kasvihuonekaasujen pÃ¤Ã¤stÃ¶skenaarion neljÃ¤stÃ¤ vaihtoehdosta. Kartta nÃ¤yttÃ¤Ã¤ yhden valitun skenaarion tiedot kerrallaan, mutta kuvaajissa kaikki neljÃ¤ skenaariota nÃ¤kyvÃ¤t yhtÃ¤ aikaa. Kuvaajissa voi myÃ¶s piilottaa tai palauttaa nÃ¤kyviin yksittÃ¤isiÃ¤ skenaariota napauttamalla kuvaajien ylÃ¤puolella olevia skenaarioiden nimiÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ajanjakso: TyÃ¶kalussa voi valita tarkasteltavaksi lÃ¤hihetken (2030), vuosisadan puolivÃ¤lin (2025) tai vuosisadan lopun (2085).",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Palaa oletusvalintoihin -painike palauttaa oletusnÃ¤kymÃ¤n, jossa aluevalintana on koko Suomi.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"TyÃ¶kalussa voi tarkastella neljÃ¤Ã¤ eri tulevaisuusskenaariota",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"TyÃ¶kalun avulla voi siis tarkastella ilmaston muuttumista neljÃ¤n pÃ¤Ã¤stÃ¶skenaarion mukaan, jotka on kuvattu alla. Skenaariot kuvaavat kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jen erilaisia tulevaisuuden kehityspolkuja. ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Matalat pÃ¤Ã¤stÃ¶t SSP1-2.6: ErittÃ¤in tehokkaat pÃ¤Ã¤stÃ¶jen rajoitustoimet. Maapallon keskilÃ¤mpÃ¶tila olisi noussut 1,8 Â°C (epÃ¤varmuusvÃ¤li 1,3â2,4 Â°C) verrattuna teollistumista edeltÃ¤vÃ¤Ã¤n aikaan.",n

1odeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Keskitie SSP2-4.5: Ilmastopolitiikan puolittainen onnistuminen. Maapallon keskimÃ¤Ã¤rÃ¤inen lÃ¤mpÃ¶tilan arvioitu nousu tÃ¤mÃ¤n vuosisadan lopulla olisi 2,7 (2,1â3,5) Â°C.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Melko voimakkaat pÃ¤Ã¤stÃ¶t SSP3-7.0: Ilmastopolitiikka pÃ¤Ã¤osin epÃ¤onnistuu. Maailmanlaajuinen keskilÃ¤mpÃ¶tilan nousu tÃ¤mÃ¤n vuosisadan lopulla olisi 3,6 (2,8â4,6) Â°C.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Voimakas pÃ¤Ã¤stÃ¶jen kasvu SSP5-8.5: Pyrkimys pÃ¤Ã¤stÃ¶jen rajoittamiseen epÃ¤onnistuu tÃ¤ysin. KeskimÃ¤Ã¤rÃ¤inen maailmanlaajuinen lÃ¤mpÃ¶tilan nousu tÃ¤mÃ¤n vuosisadan lopulla olisi 4,4 (3,3â5,7) Â°C. ",nodeType:a},{data:{target:lT},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Arviot tulevasta ilmastosta perustuvat 28 maailmanlaajuiseen CMIP6-ilmastomalliin ",nodeType:a},{data:{target:lT},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Aineisto perustuu 10 x10 km:n hilaan Suomen virallisessa karttaprojektiossa (EPSG:3067 - ETRS89\u002FTM35FIN). AlkuperÃ¤inen aineisto on ladattavissa .csv-muodossa paikkatietopalvelu Paitulista ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:lX,type:d,createdAt:"2025-12-01T13:17:28.417Z",updatedAt:"2025-12-01T13:18:40.998Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:F,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:lY,body:lZ,link:is}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:".\n",nodeType:a}],nodeType:c}];lQ.nodeType=p;lT.metadata={tags:[],concepts:[]};lT.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:lU,type:d,createdAt:"2023-06-19T10:40:59.979Z",updatedAt:"2023-06-19T11:25:48.405Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:F,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};lT.fields={abbreviation:lV,body:lW,link:ef};l_[0]={metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"18gIY8PzxvhqmWyfBYpVK4",type:d,createdAt:l$,updatedAt:l$,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:D}},locale:g},fields:{title:"Suomen alueelliset ilmastonmuutosskenaariot -artikkelin nostot: Aiheesta muualla",visibleTitle:by,referencingItems:[aE],teaserType:an,displayTitle:x}};l_[1]={metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2OhEAPuVwI6BRXbVNm3LQD",type:d,createdAt:"2025-12-01T12:39:22.008Z",updatedAt:"2025-12-01T12:46:55.842Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:V,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:D}},locale:g},fields:{title:"Suomen alueelliset ilmastonmuutosskenaariot -artikkelin nostot: Katso myÃ¶s",visibleTitle:U,referencingItems:[eN,aS],teaserType:K,displayTitle:x}};ma.metadata={tags:[],concepts:[]};ma.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5MPWXzBSfQTXEVQUDtAHHN",type:B,createdAt:"2023-10-03T08:58:53.790Z",updatedAt:"2023-10-03T09:32:42.585Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:S,revision:v,locale:g};ma.fields={title:"suomen-tulevan-ilmaston-ennusteet-paituli-palvelussa-nostokuva-adobestock-525747136",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F5MPWXzBSfQTXEVQUDtAHHN\u002F38007bcf57103c23bf3a66e122b7958e\u002Fsuomen-tulevan-ilmaston-ennusteet-paituli-palvelussa-nostokuva-adobestock-525747136.png",details:{size:68420,image:{width:N,height:$}},fileName:"suomen-tulevan-ilmaston-ennusteet-paituli-palvelussa-nostokuva-adobestock-525747136.png",contentType:J}};ma["5MPWXzBSfQTXEVQUDtAHHN"]=ma;mf.metadata={tags:[],concepts:[]};mf.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3LbxupmdH8CYKvjeAo05Rw",type:B,createdAt:"2025-11-28T09:28:20.036Z",updatedAt:"2025-12-01T12:11:28.760Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aU,revision:v,locale:g};

1mf.fields={title:"kaupunkisaaseuranta-kaupunkimittausverkostojen-sijainnit",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F3LbxupmdH8CYKvjeAo05Rw\u002F11441095bd744a39657c2bf0ee1e5bf3\u002Fkaupunkisaaseuranta-kaupunkimittausverkostojen-sijainnit.jpg",details:{size:111603,image:{width:N,height:356}},fileName:"kaupunkisaaseuranta-kaupunkimittausverkostojen-sijainnit.jpg",contentType:Y}};mf["3LbxupmdH8CYKvjeAo05Rw"]=mf;mi.metadata={tags:[],concepts:[]};mi.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5JudUJEdI8tIOsuQiqZcP8",type:B,createdAt:"2021-02-24T08:02:30.719Z",updatedAt:"2021-12-08T10:21:00.993Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:71,revision:_,locale:g};mi.fields={title:"etusivu-herokuva-adobestock-53243098",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F5JudUJEdI8tIOsuQiqZcP8\u002Fe889107158d06d2bea3110af538000dc\u002Fetusivu-herokuva-adobestock-53243098.jpg",details:{size:370043,image:{width:eh,height:625}},fileName:"etusivu-herokuva-adobestock-53243098.jpg",contentType:Y}};mi["5JudUJEdI8tIOsuQiqZcP8"]=mi;mj.metadata={tags:[],concepts:[]};mj.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4Y2J6YMmZB0aimKaZcZUH1",type:B,createdAt:"2021-11-16T11:15:33.093Z",updatedAt:"2022-05-23T08:13:23.721Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:eO,revision:F,locale:g};mj.fields={title:"mita-ilmastonmuutos-on-herokuva-adobestock-283246209",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F4Y2J6YMmZB0aimKaZcZUH1\u002F26f580e133a22249a51437e8b0c22fca\u002Fmita-ilmastonmuutos-on-herokuva-adobestock-283246209.jpg",details:{size:860091,image:{width:eh,height:cN}},fileName:"mita-ilmastonmuutos-on-herokuva-adobestock-283246209.jpg",contentType:Y}};mj["4Y2J6YMmZB0aimKaZcZUH1"]=mj;mn.metadata={tags:[],concepts:[]};mn.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2k07vDO6TnPMenNI51SoRy",type:d,createdAt:"2021-10-07T13:41:13.816Z",updatedAt:"2022-01-24T12:30:34.647Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:mc,revision:ad,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:al}},locale:g};mn.fields={publishedLanguages:[g,Q,ac],title:ml,slug:"ilmastonmuutos-ilmiona",parent:ei,heroText:fD,content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KÃ¤ynnissÃ¤ oleva ihmiskunnan aiheuttama ilmastonmuutos aiheutuu lÃ¤hinnÃ¤ kasvihuonekaasujen, erityisesti hiilidioksidin mÃ¤Ã¤rÃ¤n lisÃ¤Ã¤ntymisestÃ¤ ilmakehÃ¤ssÃ¤. MikÃ¤li pÃ¤Ã¤stÃ¶t kasvavat nykytahtia, kasvihuoneilmiÃ¶n voimistuminen nostaa maapallon keskilÃ¤mpÃ¶tilaa vuosisadan loppuun mennessÃ¤ vajaasta kahdesta kuuteen astetta. Muutokset sateissa aiheuttavat toisaalla lisÃ¤Ã¤ntyvÃ¤Ã¤ kuivuutta ja toisaalla lisÃ¤Ã¤ntyviÃ¤ tulvia.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"20lQqaTsiBfyzLq1CYUI61",type:d,createdAt:"2021-10-23T07:22:25.597Z",updatedAt:"2022-01-24T12:25:19.860Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bs,revision:F,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:D}},locale:g},fields:{title:"Ilmastonmuutos ilmiÃ¶nÃ¤ -teemasivun nostot: teemasivut",visibleTitle:cO,referencingItems:[{sys:{type:b,linkType:d,id:mo}},{sys:{type:b,linkType:d,id:mp}},ce,{sys:{type:b,linkType:d,id:mO}},{sys:{type:b,linkType:d,id:mP}},{sys:{type:b,linkType:d,id:mQ}}],teaserType:K,displayTitle:x}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1XKnZndnpZuVTpHyIcGsXK",type:d,createdAt:"2021-11-15T13:50:41.182Z",updatedAt:"2023-04-04T14:41:30.096Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ej,revision:H,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:D}},locale:g},fields:{title:"Ilmastonmuutos ilmiÃ¶nÃ¤ -teemasivun nostot: Katso myÃ¶s",visibleTitle:U,referencingItems:[bN,{sys:{type:b,linkType:d,id:nL}},{sys:{type:b,linkType:d,id:"72z0WzPBqnGUGH88TEYLS6"}},{sys:{type:b,linkType:d,id:"1ybeOT0zMlKmrpzSN5dFFL"}},{sys:{type:b,linkType:d,id:"7vpxQApVPwhHZWOfQh7bpY"}},{sys:{type:b,linkType:d,id:"3PYdKEKUt06nErUvHMb0s2"}},bY,bw,{sys:{type:b,linkType:d,id:"4gpaN88AQ6GvcILM0Gt8Xk"}}],teaserType:K,displayTitle:x}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"77hAPMQUBwSHgbNGVK7hSG",type:d,createdAt:oz,updatedAt:oz,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bs,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:D}},locale:g},fields:{title:"Ilmastonmuutos ilmiÃ¶nÃ¤ -teemasivun nostot: Aiheesta muualla",visibleTitle:by,referencingItems:[{sys:{type:b,linkType:d,id:"568zHaVwHvrev8YbnanOkc"}},{sys:{type:b,linkType:d,id:"3vmEwGAtYC8znOIj2ETE1R"}},{sys:{type:b,linkType:d,id:"6Aw17KJt1Fh9CtMWMBuwlA"}},{sys:{type:b,linkType:d,id:"3XQyXhz8bJrmxAUZmVBxlu"}},{sys:{type:b,linkType:d,id:"3myvwwLCspO0OjpTk0kXiS"}},{sys:{type:b,linkType:d,id:"1i7MZbRS3Q5e0lXUZ0Iirz"}},{sys:{type:b,linkType:d,id:"6JvCoSiCN1mNB4j85ciZ2w"}},{sys:{type:b,linkType:d,id:"XyCrIkIZcLIiBEgHbaB1J"}},{sys:{type:b,linkType:d,id:"2eZ0G43TuS3QfjKJfM3o4V"}}],teaserType:an,displayTitle:x}}],perspective:[ab],tags:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3d0R9kDVRBgj8rXoDaORIb",type:d,createdAt:oA,updatedAt:oA,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:I}},locale:g},fields:{title:"Havainnot",slug:"havainnot"}},en,fE,eV]};mC.metadata={tags:[],concepts:[]};mC.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"wSHbPP57PqUYjZipRt2tK",type:B,createdAt:mD,updatedAt:mD,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:v,revision:o,locale:g};mC.fields={title:"Termohaliininen kiertoliike Pohjois-Atlantilla ja Pohjoisella jÃ¤Ã¤merella",description:"Â© S. Rahmstorf",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002FwSHbPP57PqUYjZipRt2tK\u002F634d4678b084896d678076832aaee59d\u002Ftermohaliininen_kiertoliike_pohjois-atlantilla_ja_pohjoisella_jaamerella.jpg",details:{size:16163,image:{width:mE,height:mE}},fileName:"termohaliininen_kiertoliike_pohjois-atlantilla_ja_pohjoisella_jaamerella.jpg",contentType:Y}};mC.wSHbPP57PqUYjZipRt2tK=mC;mT.metadata={tags:[],concepts:[]};mT.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"44sspZg51kCFIX4Hs6mMnk",type:d,createdAt:"2022-02-03T08:01:58.065Z",updatedAt:"2022-02-03T08:07:37.831Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:cQ,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:cR}},locale:g};mT.fields={title:"Ilmastonmuutos nyt: IPCC:n kuudennen arviointiraportin viestit",url:"https:\u002F\u002Fwww.youtube-nocookie.com\u002Fembed\u002FoYIilMaVlwI?controls=0",caption:"LÃ¤hde: Ilmatieteen laitoksen YouTube-kanava."};mV.metadata={tags:[],concepts:[]};mV.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6GoGRi8poRsKrkOW6bthyj",type:B,createdAt:"2021-09-29T12:11:30.663Z",updatedAt:"2021-10-05T12:51:51.136Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:V,revision:v,locale:g};mV.fields={title:"ipcc-ar6-wg1-kuva1",description:e,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F6GoGRi8poRsKrkOW6bthyj\u002F304d5274419ca84956a6e55322ce0bbd\u002Fipcc-ar6-wg1-kuva1.png",details:{size:670131,image:{width:cz,height:cA}},fileName:"ipcc-ar6-wg1-kuva1.png",contentType:J}};mV["6GoGRi8poRsKrkOW6bthyj"]=mV;mW.metadata={tags:[],concepts:[]};mW.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2JCcpvwDLgs0Xc3Shvlhsu",type:B,createdAt:"2021-09-29T12:12:19.609Z",updatedAt:"2021-10-05T12:53:09.292Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:V,revision:v,locale:g};mW.fields={title:"ipcc-ar6-wg1-kuva2",description:e,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F2JCcpvwDLgs0Xc3Shvlhsu\u002Fd8fc97a8dc4db5a0e36703442f79a4ad\u002Fipcc-ar6-wg1-kuva2.png",details:{size:720550,image:{width:cz,height:cA}},fileName:"ipcc-ar6-wg1-kuva2.png",contentType:J}};mW["2JCcpvwDLgs0Xc3Shvlhsu"]=mW;mX.metadata={tags:[],concepts:[]};mX.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1gWmSXFz7rmyLHTsxGNFDB",type:B,createdAt:"2021-09-29T12:13:03.093Z",updatedAt:"2021-10-05T12:54:49.457Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:V,revision:v,locale:g};mX.fields={title:"ipcc-ar6-wg1-kuva3",description:e,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F1gWmSXFz7rmyLHTsxGNFDB\u002Ff905bdb01b74c129cb503bc836da75df\u002Fipcc-ar6-wg1-kuva3.png",details:{size:651037,image:{width:cz,height:cA}},fileName:"ipcc-ar6-wg1-kuva3.png",contentType:J}};mX["1gWmSXFz7rmyLHTsxGNFDB"]=mX;mY.metadata={tags:[],concepts:[]};mY.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3s0HuPdXY8tWsozakSxTae",type:B,createdAt:"2021-09-29T12:13:41.036Z",updatedAt:"2021-10-05T12:55:53.874Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:V,revision:v,locale:g};mY.fields={title:"ipcc-ar6-wg1-kuva4",description:e,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F3s0HuPdXY8tWsozakSxTae\u002Fcee2fffe103a9e923c20e9499c0071ac\u002Fipcc-ar6-wg1-kuva4.png",details:{size:917337,image:{width:cz,height:cA}},fileName:"ipcc-ar6-wg1-kuva4.png",contentType:J}};mY["3s0HuPdXY8tWsozakSxTae"]=mY;mZ.metadata={tags:[],concepts:[]};mZ.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4tpAdDGwsOnenWh9qblrza",type:B,createdAt:"2021-09-29T12:14:22.334Z",updatedAt:"2021-10-05T12:56:43.681Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:V,revision:v,locale:g};mZ.fields={title:"ipcc-ar6-wg1-kuva5",description:e,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F4tpAdDGwsOnenWh9qblrza\u002F36b96f15dfc1e440ad089013e806d563\u002Fipcc-ar6-wg1-kuva5.png",details:{size:773341,image:{width:cz,height:cA}},fileName:"ipcc-ar6-wg1-kuva5.png",contentType:J}};mZ["4tpAdDGwsOnenWh9qblrza"]=mZ;nf.metadata={tags:[],concepts:[]};

1nf.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2uqBdpvePLyPt7jVET4jEl",type:B,createdAt:"2022-04-11T12:40:04.531Z",updatedAt:"2022-04-11T13:22:21.788Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:_,revision:v,locale:g};nf.fields={title:"ipcc-ar6-wg2-kuva1",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F2uqBdpvePLyPt7jVET4jEl\u002Fe617bb273521792435e7d60952f3d7b4\u002Fipcc-ar6-wg2-kuva1.png",details:{size:582975,image:{width:cz,height:cA}},fileName:"ipcc-ar6-wg2-kuva1.png",contentType:J}};nf["2uqBdpvePLyPt7jVET4jEl"]=nf;ng.metadata={tags:[],concepts:[]};ng.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3QMRtCaWqSnN1Wosqr0Zba",type:B,createdAt:nh,updatedAt:nh,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:F,revision:o,locale:g};ng.fields={title:"ipcc-ar6-wg2-kuva2",description:e,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F3QMRtCaWqSnN1Wosqr0Zba\u002F518ae067a2519e74033635352c0e7fdc\u002Fipcc-ar6-wg2-kuva2.png",details:{size:628767,image:{width:cz,height:cA}},fileName:"ipcc-ar6-wg2-kuva2.png",contentType:J}};ng["3QMRtCaWqSnN1Wosqr0Zba"]=ng;ni.metadata={tags:[],concepts:[]};ni.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4xynhVweOONNTkLh24I6dP",type:B,createdAt:nj,updatedAt:nj,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:F,revision:o,locale:g};ni.fields={title:"ipcc-ar6-wg2-kuva3",description:e,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F4xynhVweOONNTkLh24I6dP\u002F235339735102e1b97e7183467afde3bc\u002Fipcc-ar6-wg2-kuva3.png",details:{size:687811,image:{width:cz,height:cA}},fileName:"ipcc-ar6-wg2-kuva3.png",contentType:J}};ni["4xynhVweOONNTkLh24I6dP"]=ni;nl.metadata={tags:[],concepts:[]};nl.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2jf67djTeHCQnVfxOFbaMM",type:B,createdAt:nm,updatedAt:nm,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:F,revision:o,locale:g};nl.fields={title:"ipcc-ar6-wg2-kuva4",description:e,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F2jf67djTeHCQnVfxOFbaMM\u002F852773e31437074b10ab3fa3651591cf\u002Fipcc-ar6-wg2-kuva4.png",details:{size:738042,image:{width:cz,height:cA}},fileName:"ipcc-ar6-wg2-kuva4.png",contentType:J}};nl["2jf67djTeHCQnVfxOFbaMM"]=nl;nn.metadata={tags:[],concepts:[]};nn.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5w5Qes2wGqUlrV5BqC972j",type:B,createdAt:no,updatedAt:no,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:F,revision:o,locale:g};nn.fields={title:"ipcc-ar6-wg2-kuva5",description:e,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F5w5Qes2wGqUlrV5BqC972j\u002Ffcedb99494cec929599251f842ed734c\u002Fipcc-ar6-wg2-kuva5.png",details:{size:954689,image:{width:cz,height:cA}},fileName:"ipcc-ar6-wg2-kuva5.png",contentType:J}};nn["5w5Qes2wGqUlrV5BqC972j"]=nn;nM.metadata={tags:[],concepts:[]};nM.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3vL0r7Pl95q34pTV6R1buU",type:B,createdAt:"2022-02-03T14:09:13.418Z",updatedAt:"2022-02-04T10:46:54.619Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:iL,revision:G,locale:g};nM.fields={title:"tietoiskuvideot-nostokuva-adobestock-261921033",description:e,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F3vL0r7Pl95q34pTV6R1buU\u002F92aeff5bd03f2fd090853de28801bd85\u002Ftietoiskuvideot-nostokuva-adobestock-261921033.png",details:{size:6678,image:{width:N,height:$}},fileName:"tietoiskuvideot-nostokuva-adobestock-261921033.png",contentType:J}};nM["3vL0r7Pl95q34pTV6R1buU"]=nM;nQ.metadata={tags:[],concepts:[]};nQ.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1UHAOIVih6DihXBtiQOrT7",type:B,createdAt:nR,updatedAt:nR,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:F,revision:o,locale:g};nQ.fields={title:"PICS logo",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F1UHAOIVih6DihXBtiQOrT7\u002F9ebc6551b0d3b50638d07481c64ad57a\u002FPICS_logo.png",details:{size:45452,image:{width:450,height:188}},fileName:"PICS logo.png",contentType:J}};nQ["1UHAOIVih6DihXBtiQOrT7"]=nQ;nW.metadata={tags:[],concepts:[]};nW.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"iB6kRMD860iFdM3fzlhJg",type:d,createdAt:nX,updatedAt:nX,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:I}},locale:g};nW.fields={title:"Halogenoidut hiilivedyt",slug:"halogenoidut-hiilivedyt"};nY.metadata={tags:[],concepts:[]};nY.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6ZAzeVLrhzGJiYpExzDIZb",type:d,createdAt:nZ,updatedAt:nZ,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:F,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:I}},locale:g};nY.fields={title:"Dityppioksidi",slug:"dityppioksidi"};n$.metadata={tags:[],concepts:[]};n$.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6nQ3BJTRU0u5d7TrHjbW9Q",type:d,createdAt:oa,updatedAt:oa,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:z,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:I}},locale:g};n$.fields={title:"Aurinko",slug:"aurinko"};oc.metadata={tags:[],concepts:[]};oc.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"frLbwVwd4jUZcCgIlQNdt",type:d,createdAt:od,updatedAt:od,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:F,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:I}},locale:g};oc.fields={title:"Happamoituminen",slug:"happamoituminen"};of.metadata={tags:[],concepts:[]};of.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1i7DSUmcK6Lbr3BpYLF1GO",type:B,createdAt:"2022-02-03T14:02:35.779Z",updatedAt:"2022-02-04T10:42:38.163Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bO,revision:z,locale:g};of.fields={title:"videot-ilmio-nostokuva-adobestock-261921033",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F1i7DSUmcK6Lbr3BpYLF1GO\u002F3e2b3d7e2730a5ae296a4dfb327f4dc5\u002Fvideot-ilmio-nostokuva-adobestock-261921033.png",details:{size:7229,image:{width:N,height:$}},fileName:"videot-ilmio-nostokuva-adobestock-261921033.png",contentType:J}};of["1i7DSUmcK6Lbr3BpYLF1GO"]=of;og.metadata={tags:[],concepts:[]};og.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"19RDviZ360DEzuwjhD6vDC",type:d,createdAt:"2021-09-01T12:23:30.509Z",updatedAt:"2021-09-13T07:58:14.442Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:_,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:I}},locale:g};og.fields={title:"VesistÃ¶t",slug:"vesistot"};oq.metadata={tags:[],concepts:[]};oq.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1OuzAIwRAD4u68KQHiHSpZ",type:d,createdAt:or,updatedAt:or,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:I}},locale:g};oq.fields={title:"Kosteus",slug:"kosteus"};ov.metadata={tags:[],concepts:[]};ov.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1QrePtctKJDVmhTEuqJYga",type:d,createdAt:ow,updatedAt:ow,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:z,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:I}},locale:g};ov.fields={title:"Typpihappo",slug:"typpihappo"};oL.metadata={tags:[],concepts:[]};oL.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6hCbRRovuVhmgoeDXsZpdQ",type:d,createdAt:"2021-09-28T09:35:45.491Z",updatedAt:"2026-09-02T06:00:09.413Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:453,revision:aU,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g};oL.fields={publishedLanguages:[g],title:"Ilmastonmuutos uhkaa saamelaiskulttuuria ja perinteisiÃ¤ elinke

1inoja Suomessa",materialType:M,slug:"ilmastonmuutos-uhkaa-saamelaiskulttuuria-ja-perinteisia-elinkeinoja-suomessa",parent:dJ,teaserImage:iV,teaserImageAlt:oN,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Saamelaisten kotiseudut kattavat Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisosia ja Kuolan niemimaan VenÃ¤jÃ¤llÃ¤. Pohjois-Suomessa ilmaston on ennustettu lÃ¤mpenevÃ¤n muuta maata nopeammin, joten saamelaiset kohtaavat ilmastonmuutoksen vaikutukset muuta vÃ¤estÃ¶Ã¤ aiemmin ja eri tavoin. Saamelaiskulttuurin tiivis suhde luontoon tekee vaikutuksista vakavia. ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Saamelaisten kotiseutualue sijaitsee pohjoisimmassa Lapissa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Saamelaiset ovat Pohjois-Euroopassa asuva alkuperÃ¤iskansa. Saamelaisia asuu Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja VenÃ¤jÃ¤llÃ¤. Kaikki neljÃ¤ maata kattavaa saamelaisten elinaluetta kutsutaan pohjoissaamen kielellÃ¤ SÃ¡pmiksi ja suomeksi nimellÃ¤ Saamenmaa. ",nodeType:a},{data:{target:oO},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomessa saamelaiskÃ¤rÃ¤jien vaaliluetteloon kuuluvia henkilÃ¶itÃ¤ ja heidÃ¤n alaikÃ¤isiÃ¤ lapsiaan on noin 11 000 ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7huCfYOVRaV4oD5AhbaUuf",type:d,createdAt:"2026-08-19T12:05:54.541Z",updatedAt:"2026-09-01T10:23:11.886Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"SAA25a",body:"Saamelainen ilmastoneuvosto. YleistÃ¤ tietoa saamelaisuudesta. Saamelaiset â Euroopan ainoa alkuperÃ¤iskansa. [Viitattu 11.11.2025] ",link:"https:\u002F\u002Fsaamelainenilmastoneuvosto.fi\u002Fsaamelainen-ilmastoneuvosto\u002Fyleista-tietoa-saamelaisuudesta\u002F"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Saamelaisten kotiseutualuetta ovat Suomessa EnontekiÃ¶n, Inarin ja Utsjoen kunnat sekÃ¤ SodankylÃ¤n kunnassa sijaitseva Lapin paliskunnan alue. Yli 60 prosenttia Suomen saamelaisista asuu nykyÃ¤Ã¤n perinteisten saamelaisalueiden ulkopuolella. Saamelaisilla on kotiseutualueellaan Suomessa itsehallinto kieltÃ¤Ã¤n ja kulttuuriaan koskevien asioiden osalta. Itsehallinnollisia tehtÃ¤viÃ¤ hoitaa vaaleilla valittava parlamentti, SaamelaiskÃ¤rÃ¤jÃ¤t. ",nodeType:a},{data:{target:oO},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutos muuttaa ympÃ¤ristÃ¶Ã¤ nopeammin Pohjois-Suomessa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Saamelaisten kotiseutualueella ilmasto on jo lÃ¤mmennyt 2â3 astetta verrattuna esiteolliseen aikaan ",nodeType:a},{data:{target:fW},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:", ja lÃ¤mpÃ¶tilojen nousun ennakoidaan kasvavan tulevaisuudessa. Pohjoisen napapiirin pohjoispuolella lÃ¤mpeneminen voi olla jopa neljÃ¤ kertaa nopeampaa kuin muualla maailmassa ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7LgIdg55LjXxDcxbJ3GESw",type:d,createdAt:"2026-08-19T12:12:41.662Z",updatedAt:"2026-09-01T10:22:43.392Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aK,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"RAN22",body:"Rantanen, M., Karpechko, A.Y., Lipponen, A., Nordling, K., HyvÃ¤rinen, O., Ruosteenoja, K., Vihma, T. & Laaksonen, A. 2022. The Arctic has warmed nearly four times faster than the globe since 1979. Communications Earth & Environment 3. Article number 168.",link:"https:\u002F\u002Fdoi.org\u002F10.1038\u002Fs43247-022-00498-3"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". LÃ¤mpÃ¶tilojen nousun voimakkuus riippuu muun muassa kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jen kehityksestÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:fX},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:aw,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pohjois-Suomessa lÃ¤mpÃ¶tila tulee kohoamaan etenkin talvisin. MyÃ¶s vuotuisten sademÃ¤Ã¤rien arvioidaan kasvavan alueella erityisesti talvella ja sateiden tulevan entistÃ¤ useammin vetenÃ¤. ",nodeType:a},{data:{target:fX},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KeskimÃ¤Ã¤rÃ¤isten lÃ¤mpÃ¶tilojen nousun lisÃ¤ksi perinteisen tiedon haltijat ovat kokeneet, ettÃ¤ lÃ¤mpÃ¶tilojen vaihtelu on lisÃ¤Ã¤ntynyt saamelaisalueilla. Juuri lÃ¤mpÃ¶tilan ja olosuhteiden Ã¤Ã¤rivaihtelut aiheuttavat haasteita elinkeinoille ja kulttuurille. ÃÃ¤rivaihtelut luovat uusia riskejÃ¤, heikentÃ¤vÃ¤t ennustettavuutta ja vaikeuttavat varautumista. ",nodeType:a},{data:{target:fW},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutoksen seurauksena esimerkiksi mÃ¤nnyt ja pensaat leviÃ¤vÃ¤t yhÃ¤ pohjoisemmaksi. Metsittyminen ja pensaiden lisÃ¤Ã¤ntyminen vaikeuttavat ihmisten ja porojen liikkumista. Alueelle on levinnyt vieras- ja tulokaslajeja, kuten horsma. Sen on havaittu korvanneen alueen perinteistÃ¤ kasvillisuutta ja vieneen elintilaa poroille tÃ¤r

1keiltÃ¤ laidunkasveilta. YmpÃ¤ristÃ¶nmuutoksia on jo tunnistettu ja niillÃ¤ on suuria vaikutuksia saamelaisten elinkeinoihin ja kulttuuriin. ",nodeType:a},{data:{target:b_},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:eg,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Poronhoidossa totutaan uuteen normaaliin",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pohjoisen muuttuvilla ilmasto- ja sÃ¤Ã¤olosuhteilla on ja tulee olemaan suuri merkitys saamelaisten perinteiselle poronkasvatuskulttuurille. Poronhoidolla on suuri taloudellinen merkitys koko saamelaisalueella ja se mahdollistaa useiden saamelaisperheiden toimeentulon ja asumisen kotiseutualueellaan ",nodeType:a},{data:{target:oP},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Ilmastonmuutos on jo hankaloittanut porotyÃ¶tÃ¤, paimennusta ja laiduntamista ",nodeType:a},{data:{target:fW},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:aw,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Porotalouden vuosittainen rytmi on sopeutunut totuttuihin sÃ¤Ã¤olosuhteisiin ja pohjaa porojen luontaiseen vuodenkiertoon. Ilmastonmuutos muuttaa tavallisia vuodenaikojen sÃ¤Ã¤oloja, millÃ¤ on sekÃ¤ haitallisia ettÃ¤ hyÃ¶dyllisiÃ¤ vaikutuksia porotalouteen. Olosuhteiden muutos ja epÃ¤varmuus vaikuttavat haitallisesti suoraan poron ravinnonsaantiin, terveyteen ja hyvinvointiin, mikÃ¤ tekee poronhoidosta haastavaa ",nodeType:a},{data:{target:oR},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Poronhoito perustuu luonnonlaitumiin, mutta ilmaston muuttuminen vaikeuttaa luonnollisen ravinnon saantia. Toisaalta vÃ¤hÃ¤luminen ja leuto syksy voi auttaa ravinnonsaannissa. EpÃ¤varmojen olosuhteiden vuoksi tarvitaan kuitenkin myÃ¶s lisÃ¤ruokintaa. ",nodeType:a},{data:{target:b_},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"ElinkeinoelÃ¤mÃ¤n lisÃ¤ksi poronhoito on olennainen osa saamelaista yhteiskuntaa ja kulttuuria. Siksi sillÃ¤ on tÃ¤rkeÃ¤ merkitys saamelaisen kulttuurin ja saamen kielten sÃ¤ilymiselle. ",nodeType:a},{data:{target:oP},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" Lumeen ja porojen paimentamiseen liittyvÃ¤n sanaston kÃ¤yttÃ¶ voi vÃ¤hentyÃ¤ tai sanat kadota kielestÃ¤ kokonaan ",nodeType:a},{data:{target:oS},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". LisÃ¤ksi poronhoito on tÃ¤rkeÃ¤ssÃ¤ osassa saamelaisen yhteisÃ¶llisyyden ja identiteetin yllÃ¤pitÃ¤jÃ¤nÃ¤ sekÃ¤ vuodenkierron rytmittÃ¤jÃ¤nÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:oR},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Perinteiset saamelaiset elinkeinot ovat alkaneet sopeutua muuttuviin olosuhteisiin. Esimerkiksi matkailupainotteinen porotyÃ¶ mahdollisesti laajenee tulevaisuudessa, mikÃ¤ toisi lisÃ¤tuloja, joilla rahoittaa lisÃ¤Ã¤ntyvÃ¤t poronhoitokulut. Joka tapauksessa on odotettavissa, ettÃ¤ porotyÃ¶malleja, tietoja ja taitoja katoaa sopeutumisessa. ",nodeType:a},{data:{target:b_},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4KG0mQ6IkAOEkKVpvooQKB",type:d,createdAt:oT,updatedAt:oT,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:S,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:L}},locale:g},fields:{title:"Porohirvas. Taustalla tunturikoivuja. Valokuva. ",asset:oU,caption:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:ak,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:" Poronhoidolla on tÃ¤rkeÃ¤ merkitys saamelaisessa kulttuurissa. ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p}}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"YmpÃ¤ristÃ¶nmuutokset vaikuttavat perinteiseen luonnovarojen hyÃ¶dyntÃ¤miseen",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Luonnonvarojen hyÃ¶dyntÃ¤minen on tÃ¤rkeÃ¤ saamelaisten elinkeino, mutta myÃ¶s osa kulttuurillista luontosuhdetta ja perinteitÃ¤. ElÃ¤inlajit tulevat siirtymÃ¤Ã¤n ilmastonmuutoksen myÃ¶tÃ¤ pohjoisemmaksi, mikÃ¤ voi tuoda uudenlaista riistaa saamelaisten metsÃ¤stysmaille. Saamelaisten pÃ¤Ã¤pyyntielÃ¤imiÃ¤ ovat hirvi, riekko ja kiiruna. MetsÃ¤kanalintujen ja hirven metsÃ¤styspaine voi siirtyÃ¤ saamelaisten kotiseutualueelle muualta Suomesta ja riekon osalta metsÃ¤styspaineen on havaittu jo kasvaneen. ",nodeType:a},{data:{target:b_},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" Ilmastonmuutos vaikuttaa myÃ¶s pohjoisen kalakantoihin ja kalastukseen saamelaisalueille. Lajeja leviÃ¤Ã¤ uusille alueille ja lÃ¤mpimÃ¤ssÃ¤ viihtyvÃ¤t lajit menestyvÃ¤t. KylmÃ¤Ã¤n sopeutuneet kalalajit, erityisesti lohikalakannat, taantuvat ja niiden hyvinvointi heikkenee. ",n

1odeType:a},{data:{target:b_},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:R,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KerÃ¤ily ja marjanpoiminta liittyvÃ¤t saamelaiseen luontosuhteeseen ja kasveja kerÃ¤tÃ¤Ã¤n lÃ¤Ã¤kkeeksi sekÃ¤ sÃ¤ilÃ¶tÃ¤Ã¤n kÃ¤sitÃ¶itÃ¤ ja kauneudenhoitoa varten. Ilmastonmuutos vaikuttaa kerÃ¤ilyyn tekemÃ¤llÃ¤ olosuhteista epÃ¤vakaampia. Marjasatoihin vaikuttavat ennen kaikkea alkukesÃ¤n sÃ¤Ã¤olosuhteet kuten sadanta, kuivuus, tuulisuus ja keruuajan lÃ¤mpÃ¶tila. ",nodeType:a},{data:{target:b_},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:R,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Saamelaisten perinteinen kÃ¤sityÃ¶, ",nodeType:a},{data:{},marks:[{type:iW}],value:"duodji",nodeType:a},{data:{},marks:[],value:", on myÃ¶s alttiina ilmastomuutoksen aiheuttamille muutoksille. Esimerkiksi kenkÃ¤heininÃ¤ kÃ¤ytetyt heinÃ¤t eivÃ¤t vÃ¤lttÃ¤mÃ¤ttÃ¤ kasva samoilla tutuilla paikoilla ja samoihin aikoihin kuin aiempina vuosina. MyÃ¶s porojen nahan, luiden ja muiden materiaalien kÃ¤sittely muuttuu ja vaikeutuu vaihtelevassa ilmastossa. ",nodeType:a},{data:{target:b_},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"YhdessÃ¤ ilmastonmuutoksen vaikutusten lisÃ¤ksi saamelaisten elinkeinojen ja kulttuurin haasteita lisÃ¤Ã¤vÃ¤t muut yhteiskunnallliset muutokset, jotka kilpailevat maankÃ¤ytÃ¶stÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:b_},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Tuulivoimapuistot tuottavat lÃ¤hes pÃ¤Ã¤stÃ¶tÃ¶ntÃ¤ energiaa mutta haittaavat poronhoitoa, ja haittaavat poronhoitoa, ja porot vÃ¤lttelevÃ¤t tuulivoima-alueita. Esimerkiksi liikenteen sÃ¤hkÃ¶istymiseen tarvitaan metalleja, mikÃ¤ lisÃ¤Ã¤ painetta avata uusia kaivoksia. Kaivostoiminta on selvitysten mukaan kutistanut ja pirstoutut porojen laitumia, lisÃ¤nnyt niiden kulumista ja muuttanut porojen kÃ¤yttÃ¤ytymistÃ¤. ",nodeType:a},{data:{target:b_},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"MetsÃ¤taloutta rajoitetaan saamelaisten kotiseutualueilla, mutta Lapin matkailun ja luonnonvarojen hyÃ¶dyntÃ¤misen merkityksen ennakoidaan lisÃ¤Ã¤ntyvÃ¤n tulevaisuudessa ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1cCzTozhFtaB2HVzkqkmSg",type:d,createdAt:"2026-08-20T05:44:28.002Z",updatedAt:"2026-09-02T05:59:34.368Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"MET25",body:"MetsÃ¤hallitus. Pohjois-Suomen metsÃ¤talouden erityispiirteet. [Viitattu 4.8.2025] \n",link:"https:\u002F\u002Fwww.metsa.fi\u002Fvastuullinen-liiketoiminta\u002Fmetsatalous\u002Ftoiminnan-suunnittelu\u002Fpohjois-suomen-metsatalouden-erityispiirteet\u002F"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". MyÃ¶s maanpuolustustoiminta ja siihen liittyvÃ¤t rakennushankkeet kaventavat perinteisten elinkeinojen kÃ¤ytÃ¶ssÃ¤ olevaa tilaa ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5VgAzjjwneI0LV3pfvnBH8",type:d,createdAt:"2026-08-20T05:46:26.971Z",updatedAt:"2026-09-01T10:18:14.482Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"JUN25",body:"Junka-Aikio, L. 2025. Saamenmaan militarisaation vaikutukset alkuperÃ¤iskansan kulttuuriin, elinkeinoihin ja oikeuksien toteutumiseen Suomessa: Erillisselvitys saamelaisten totuus- ja sovintokomissiolle. Valtioneuvoston kanslia, Helsinki. Valtioneuvoston julkaisuja 2025:84. 157 s. \n",link:"https:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:ISBN:978-952-383-718-8"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutos haastaa perinteisen tiedon perustaa ja hyvinvointia",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Muiden alkuperÃ¤iskansojen tapaan saamelaiset ovat pitkÃ¤Ã¤n hyÃ¶tyneet kokemusperÃ¤isestÃ¤, kattavasta luonnontuntemuksesta toimintansa ohjenuorana. Perinteiseen saamelaiseen elÃ¤mÃ¤ntapaan kuuluu lÃ¤heinen yhteys luontoon. Ilmastonmuutos on kuitenkin jo nyt muuttanut sÃ¤Ã¤olosuhteita niin, ettÃ¤ perinteiset kokemukset ja tiedot eivÃ¤t aina pidÃ¤ paikkaansa. ",nodeType:a},{data:{target:b_},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutoksen vaikutukset perinteisiin elinkeinoihin, kulttuuriin ja luontoon heikentÃ¤vÃ¤t saamelaisten hyvinvointia ja terveyttÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:fW},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Perinteisten ruokailu- ja liikuntatottumusten muutokset, ilmansaasteet sekÃ¤ uudet bakteerit ja virukset heijastuvat fyysiseen terveyteen. Samalla ympÃ¤ristÃ¶n muutokset ja kulttuuriperinnÃ¶n heikkeneminen kuormittavat mielenterveyttÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:oS},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:aw,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suunnitelmallinen sopeutuminen ilmastonmuutokseen tukee saamelaiskulttuurin sÃ¤ilymistÃ¤",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"MyÃ¶s saamelaisalueilla kannattaa ennakoida ilmastonmuutoksen mukanaan tuomia tulevaisuuden vaikutuksia. NÃ¤in voidaan sopeutua eli aktiivisesti varautua muutoksiin etukÃ¤teen erilaisin keinoin. ",nodeType:a},{data:{target:b_},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" Sopeutumista tukee esimerkiksi Suomessa toimiva saamelainen ilmastoneuvosto, jonka tehtÃ¤vÃ¤ on tuottaa tietoa ilmastonmuutoksesta saamelaisen perinteisen tiedon ja tutkitun tiedon nÃ¤kÃ¶kulmasta. Saamelainen ilmastoneuvosto on riippumaton tiedepaneeli ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1ZSFK9lvU6DiYAF992CP9W",type:d,createdAt:"2026-08-19T12:11:04.210Z",updatedAt:"2026-09-01T10:23:28.125Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"SAA25b",body:"Saamelainen ilmastoneuvosto. Saamelainen ilmastoneuvosto antaa lausuntoja ja tuottaa uutta tietopohjaa pÃ¤Ã¤tÃ¶ksenteon tueksi. [Viitattu 4.8.2025] ",link:"https:\u002F\u002Fsaamelainenilmastoneuvosto.fi\u002Fsaamelainen-ilmastoneuvosto\u002F"}}},content:[],nodeType:f},{data:{}

1,marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutokseen sopeutumista helpottaa elinkeinojen moninaisuus. Perinteiset elinkeinot, kuten porotalous, kalastus, metsÃ¤stys, marjastus ja kÃ¤sityÃ¶t ovat kuitenkin riippuvaisia luonnonvarojen hyÃ¶dyntÃ¤misestÃ¤. Saamelaiselinkeinojen sopeutumista ilmastonmuutokseen voidaan edistÃ¤Ã¤ yhteiskunnan tuella sekÃ¤ saamelaisten ja tiedeyhteisÃ¶n yhteistyÃ¶llÃ¤. ",nodeType:a},{data:{target:b_},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:R,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:y,data:{},content:[{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:"https:\u002F\u002Fsaamelainenilmastoneuvosto.fi\u002Fblogi\u002Fperinteisen-tiedon-haltijan-huomioita-ilmastonmuutoksesta-kevattulvien-vaheneminen\u002F"},content:[{nodeType:a,value:"Aikio, E. 4.6.2026. Perinteisen tiedon haltijan huomioita ilmastonmuutoksesta: kevÃ¤ttulvien vÃ¤heneminen. Saamelaisen ilmastoneuvoston blogi. ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.syke.fi\u002Ffi\u002Ftietoa-meista\u002Fuutiset\u002Fuusia-avauksia-tunturiluonnon-tilan-parantamiseksi-ja-saamelaisen-poronhoidon-turvaamiseksi"},content:[{nodeType:a,value:"Uusia avauksia tunturiluonnon tilan parantamiseksi ja saamelaisen poronhoidon turvaamiseksi â Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskuksen uutinen 4.2.2026.  ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:"https:\u002F\u002Fsaamelainenilmastoneuvosto.fi\u002Fblogi\u002Fsaamelainen-ilmastoneuvosto-kuulemistilaisuus-12-3-2026-sajos-inari\u002F"},content:[{nodeType:a,value:"Sivonen, M. 23.3.2026. Saamelainen ilmastoneuvosto, Kuulemistilaisuus 12.3.2026, Sajos, Inari. Saamelaisen ilmastoneuvoston blogi. ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:"https:\u002F\u002Fdoi.org\u002F10.31885\u002F9789527457221"},content:[{nodeType:a,value:"NÃ¤kkÃ¤lÃ¤jÃ¤rvi, K., Juntunen, S. & Jaakkola, J. J. K. 2023. Ilmastopolitiikan oikeudenmukaisuus alkuperÃ¤iskansa saamelaisten kannalta. Suomen ilmastopaneeli. Suomen ilmastopaneelin julkaisuja 3\u002F2023. 29 s. \n",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},perspective:[bd],tags:[dK,fU,{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2KiuRTvaKIoYkprasSGCnE",type:d,createdAt:oW,updatedAt:oW,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:z,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:I}},locale:g},fields:{title:"Saamelaiset",slug:"saamelaiset"}},eX],articleLength:[T],toc:x,modifiedDate:"2026-09-01",publisher:[O]};oO.metadata={tags:[],concepts:[]};oO.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7GQFbdP6qUkcFuONcThvF6",type:d,createdAt:"2026-08-19T12:09:16.031Z",updatedAt:"2026-09-01T10:23:54.511Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:F,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};oO.fields={abbreviation:"SAM25",body:"SÃ¡mediggi. SaamelaiskÃ¤rÃ¤jÃ¤t. [Viitattu 17.3.2025] ",link:"http:\u002F\u002Fwww.samediggi.fi\u002F"};oP.metadata={tags:[],concepts:[]};oP.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1wPhQqNIhNZzdI8qGn4IYH",type:d,createdAt:oQ,updatedAt:oQ,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};oP.fields={abbreviation:"MAG24",body:"Magga, A.-M. 2024. Suomalaisen poronhoitolainsÃ¤Ã¤dÃ¤nnÃ¶n ja paliskuntajÃ¤rjestelmÃ¤n vaikutukset saamelaiseen poronhoitoon ja siidajÃ¤rjestelmÃ¤Ã¤n: Selvitys saamelaisten totuus- ja sovintokomissiolle. Valtioneuvoston kanslia, Helsinki. V

1altioneuvoston julkaisuja 2024:59.",link:"http:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:ISBN:978-952-383-643-3"};oR.metadata={tags:[],concepts:[]};oR.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3qNYm1JrMP21jzAMPjvZpg",type:d,createdAt:"2026-08-19T12:40:03.747Z",updatedAt:"2026-09-02T05:58:12.125Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};oR.fields={abbreviation:"RAS23",body:"Rasmus, S., Landauer, M., Lehtonen, I., MettiÃ¤inen, I., Sorvali, J., Kumpula, J., Tuomenvirta, H. & Turunen, M. 2023. Porotalouden sopeutuminen ilmastonmuutokseen â miten ilmastonmuutoksen haitalliset vaikutukset voidaan minimoida? CLIMINI-hankkeen loppuraportti. Lapin yliopisto: Pohjolan Palvelut Oy, Rovaniemi. Arktisen keskuksen tiedotteita 64. ",link:"https:\u002F\u002Furn.f\u002FURN:ISBN: 978-952-337-363-1"};oS.metadata={tags:[],concepts:[]};oS.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"38l4wfgk0EwJHL3ywU1rLz",type:d,createdAt:"2026-08-19T12:43:50.741Z",updatedAt:"2026-09-01T10:26:10.395Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:S,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};oS.fields={abbreviation:"SAM23",body:"Samiraddi. 2023. Climate Change in SÃ¡pmi â an overview and a Path Forward. 134. (PDF) \n",link:"https:\u002F\u002Flcipp.unfccc.int\u002Fsites\u002Fdefault\u002Ffiles\u002F2023-10\u002FS%C3%A1mi%2BClimate%2BReport-12042023.pdf"};oU.metadata={tags:[],concepts:[]};oU.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3uKBasWYCX5mpogjTaxVpV",type:B,createdAt:oV,updatedAt:oV,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,locale:g};oU.fields={title:"porohirvas-ja-tunturikoivut-riku-lumiaro",description:"Â© Riku Lumiaro\n",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F3uKBasWYCX5mpogjTaxVpV\u002Fc63e5272ad651e6d97be5ef9ecbfae92\u002Fporohirvas-ja-tunturikoivut-riku-lumiaro.jpg",details:{size:69254,image:{width:N,height:601}},fileName:"porohirvas-ja-tunturikoivut-riku-lumiaro.jpg",contentType:Y}};oU["3uKBasWYCX5mpogjTaxVpV"]=oU;ph.metadata={tags:[],concepts:[]};ph.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6OD8F814j0p2u6DPEClgJR",type:B,createdAt:"2021-11-14T11:01:26.426Z",updatedAt:"2021-12-10T14:48:00.562Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:cd,revision:G,locale:g};ph.fields={title:"tietoa-ilmastonmuutoksesta-toimialoille-herokuva-adobestock-310694233",description:e,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F6OD8F814j0p2u6DPEClgJR\u002Fa3515d588b81f41fd837229a1e4e0ade\u002Ftietoa-ilmastonmuutoksesta-toimialoille-herokuva-adobestock-310694233.png",details:{size:299554,image:{width:eh,height:cN}},fileName:"tietoa-ilmastonmuutoksesta-toimialoille-herokuva-adobestock-310694233.png",contentType:J}};ph["6OD8F814j0p2u6DPEClgJR"]=ph;pn.metadata={tags:[],concepts:[]};pn.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5sK6e7AMkCQt2bku5gcc8Y",type:d,createdAt:po,updatedAt:po,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};pn.fields={abbreviation:"Rkt08",body:"Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 2009: MetsÃ¤stys 2008. Riista- ja kalatalous â Tilastoja 5\u002F2009. Suomen virallinen tilasto â Maa-, metsÃ¤- ja kalatalous. 36 s."};pw.metadata={tags:[],concepts:[]};pw.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2h6dVi1BR0SbWEaACrHy8O",type:d,createdAt:px,updatedAt:px,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};pw.fields={abbreviation:"Nie09",body:"NiemelÃ¤, T.E. & LindÃ©n, H. 2009. Sopeutuuko metso muuttuvaan talvi-ilmastoon?  Suomen Riista 55: 19-34."};pz.metadata={tags:[],concepts:[]};pz.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6jqCJ8Ke5HOKVRbKkZQjKT",type:d,createdAt:pA,updatedAt:pA,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};pz.fields={abbreviation:"Lud09",body:"Ludwig, G. 2009. MetsÃ¤kanalintukannat ympÃ¤ristÃ¶n- ja ilmastonmuutoksen puristuksessa. Suomen Riista 55: 7-18."};pB.metadata={tags:[],concepts:[]};pB.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"38EQg5VVOkhRkclSny5Ihf",type:d,createdAt:pC,updatedAt:pC,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};pB.fields={abbreviation:"Oja07",body:"Oja, H. & PÃ¶ysÃ¤, H. 2007. Spring phenology, latitude, and the timing of breeding in two migratory ducks: implications of climate change impacts. Annales Zoology Fennici 44: 475-485."};pF.metadata={tags:[],concepts:[]};pF.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"15xwCjG8tyjrSXY30b4tve",type:B,createdAt:pG,updatedAt:pG,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:v,revision:o,locale:g};pF.fields={title:"supi",description:"Â© Esa Nikunen",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F15xwCjG8tyjrSXY30b4tve\u002F3b294e25e607300d2151cf747fd93cfb\u002Fsupi.jpg",details:{size:185076,image:{width:cN,height:pH}},fileName:"supi.jpg",contentType:Y}};pF["15xwCjG8tyjrSXY30b4tve"]=pF;pJ.metadata={tags:[],concepts:[]};pJ.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6JgEQ9OuKzbYWaU5NKqMdp",type:B,createdAt:"2021-04-23T13:08:03.301Z",updatedAt:"2021-07-21T06:43:07.304Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:v,locale:g};pJ.fields={title:"hirvi",description:"Â© Antti Below",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F6JgEQ9OuKzbYWaU5NKqMdp\u002F1c8267c39d31d11f34a7d50509da1943\u002Fhirvi8803.jpg",details:{size:154911,image:{width:cN,height:pH}},fileName:"hirvi8803.jpg",contentType:Y}};pJ["6JgEQ9OuKzbYWaU5NKqMdp"]=pJ;pL.metadata={tags:[],concepts:[]};pL.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5FwGOCXqfBjID2ohZOErin",type:d,createdAt:pM,updatedAt:pM,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};pL.fields={abbreviation:"Bro10",body:"Brodie, J.F. & Post, E. 2010. Nonlinear responses of wolverine populations to declining winter snowpack. Population Ecology 52: 279â287."};pO.metadata={tags:[],concepts:[]};pO.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1mDahZV5aAf1ZJ9fm7BbFt",type:B,createdAt:"2021-04-23T13:08:06.749Z",updatedAt:"2021-07-21T06:44:49.006Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:v,locale:g};pO.fields={title:"jÃ¤ljet",description:"Â© Hanna Aho",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F1mDahZV5aAf1ZJ9fm7BbFt\u002F992f075e95efccf9af5eb37d12fcd92d\u002FIlveksen_j_ljet_pehme_ss__pakkaslumessa.jpg",details:{size:116448,image:{width:pP,height:cN}},fileName:"Ilveksen j_ljet pehme_ss_ pakkaslumessa.jpg",contentType:Y}};pO["1mDahZV5aAf1ZJ9fm7BbFt"]=pO;pT.metadata={tags:[],concepts:[]};pT.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4KUHmuVQgVu9JsSvNyji8p",type:d,createdAt:pU,updatedAt:pU,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};pT.fields={abbreviation:"Wil07",body:"Wilmers, C.C.,  Post, E. & Hastings, A. 2007. The anatomy of predatorâprey dynamics in a changing climate. Journal of Animal Ecology 76: 1037â1044."};qa.metadata={tags:[],concepts:[]};qa.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"MJ3DTyksShpBlRskGGNvO",type:d,createdAt:qb,updatedAt:qb,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:dO}},locale:g};qa.fields={title:pl};qc.metadata={tags:[],concepts:[]};qc.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7ykzAT5aRVGidKNuilsfQ6",type:d,createdAt:qd,updatedAt:qd,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:z,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:I}},locale:g};qc.fields={title:"Riista",slug:"riista"};qk.metadata={tags:[],concepts:[]};qk.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1e26vnGbaFOiwlAV5xGoik",type:B,createdAt:ql,updatedAt:ql,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:o,locale:g};qk.fields={title:"liikenne-ja-liikennesuunnittelu-nostokuva-adobestock-274613121",description:e,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F1e26vnGbaFOiwlAV5xGoik\u002Fb7eead9abd2f43e47a3e863b3e2d292d\u002Fliikenne-ja-liikennesuunnittelu-nostokuva-adobestock-274613121.jpg",details:{size:783360,image:{width:N,height:$}},fileName:"liikenne-ja-liikennesuunnittelu-nostokuva-adobestock-274613121.jpg",contentType:Y}};qk["1e26vnGbaFOiwlAV5xGoik"]=qk;qt.metadata={tags:[],concepts:[]};qt.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3QjHklVrsdUixidpTJsfSk",type:B,createdAt:"2022-02-03T14:01:26.148Z",updatedAt:"2022-02-04T10:44:02.040Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:eM,revision:z,locale:g};qt.fields={title:"videot-hillinta-nostokuva-adobestock-261921033",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F3QjHklVrsdUixidpTJsfSk\u002F3fcb6c6247846a40a53f3280e0a59a6e\u002Fvideot-hillinta-nostokuva-adobestock-261921033.png",details:{size:7044,image:{width:N,height:$}},fileName:"videot-hillinta-nostokuva-adobestock-261921033.png",contentType:J}};qt["3QjHklVrsdUixidpTJsfSk"]=qt;qD.metadata={tags:[],concepts:[]};qD.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3U4Mgtr0lPcEsnDcjAOo3L",type:d,createdAt:qE,updatedAt:qE,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:I}},locale:g};qD.fields={title:"EnergiansÃ¤Ã¤stÃ¶",slug:"energiansaasto"};qX.metadata={tags:[],concepts:[]};qX.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6h6MCJCMbX8sfMc4OqEcKN",type:B,createdAt:qY,updatedAt:qY,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:o,locale:g};qX.fields={title:"sosiaali-ja-terveydenhuolto-adobestock-334071766",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F6h6MCJCMbX8sfMc4OqEcKN\u002Fa8b78b92f0f3373078a54502d1b002f5\u002Fsosiaali-ja-terveydenhuolto-adobestock-334071766.jpg",details:{size:31193,image:{width:N,height:$}},fileName:"sosiaali-ja-terveydenhuolto-adobestock-334071766.jpg",contentType:Y}};qX["6h6MCJCMbX8sfMc4OqEcKN"]=qX;q_.metadata={tags:[],concepts:[]};q_.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}}

1,id:"31IVw1G3WyLVfekEjN4VXU",type:d,createdAt:q$,updatedAt:q$,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};q_.fields={abbreviation:"EUR22",body:"European Health Management Association (EHMA). 2022. Reducing the environmental impact of medicines from procurement to disposal. A white paper from the health management perspective. EHMA, Brussels. 26 p. (PDF) ",link:"https:\u002F\u002Fehma.org\u002Fapp\u002Fuploads\u002F2022\u002F11\u002FWhite-Paper-Environmental-impact-of-medicines-Nov-22.pdf"};rh.data={};rh.content=[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Onko hankintoja tehtÃ¤essÃ¤ otettu huomioon hankittavan tavaran tai palvelun ilmastovaikutus?",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"PyritÃ¤Ã¤nkÃ¶ lÃ¤Ã¤kehÃ¤vikki minimoimaan? ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Valitaanko lÃ¤Ã¤kkeistÃ¤ vÃ¤hÃ¤pÃ¤Ã¤stÃ¶isin vaihtoehto, mikÃ¤li mahdollista?",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ovatko sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut saavutettavia joukkoliikenteellÃ¤, kÃ¤vellen tai pyÃ¶rÃ¤llÃ¤?",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ovatko hankittavat ajoneuvot ja kuljetussopimukset vÃ¤hÃ¤pÃ¤Ã¤stÃ¶isiÃ¤?",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tarjotaanko asiakkaille ja henkilÃ¶kunnalle kasvispainotteista ruokaa, ja onko ruokahÃ¤vikki pyritty minimoimaan?",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Onko organisaatiossa otettu kÃ¤yttÃ¶Ã¶n jokin ympÃ¤ristÃ¶asioiden hallintajÃ¤rjestelmÃ¤? ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Panostetaanko ennaltaehkÃ¤iseviin, terveyttÃ¤ ja hyvinvointia edistÃ¤viin palveluihin riittÃ¤vÃ¤sti?",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}];rh.nodeType=p;ri.metadata={tags:[],concepts:[]};ri.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6HBGwXd3DmhGOWZX4kb0MP",type:d,createdAt:rj,updatedAt:rj,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:I}},locale:g};ri.fields={title:"Julkiset hankinnat",slug:"julkiset-hankinnat"};rk.metadata={tags:[],concepts:[]};rk.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2XGKVI8LJFMYRQRpEBQ1tT",type:d,createdAt:"2025-12-17T07:14:05.176Z",updatedAt:"2026-07-21T12:31:46.321Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:rl,revision:F,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:bu}},locale:g};rk.fields={title:"CLISHEAT-hanke",text:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"SisÃ¤ltÃ¶ on tuotettu EU:n (Next Generation EU) ja Suomen Akatemian rahoittamassa",marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.syke.fi\u002Ffi\u002Fprojektit\u002Fvihreat-ja-digitaaliset-terveysteknologiat-clisheat"},content:[{nodeType:a,value:" CLISHEAT-hankkeessa",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:A,marks:[],data:{}}]}]}};rm.metadata={tags:[],concepts:[]};rm.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2lGMxPpVp5n1QuNHI8PHpn",type:d,createdAt:"2025-12-23T08:57:32.453Z",updatedAt:"2026-07-21T12:37:51.171Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:409,revision:S,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g};rm.fields={publishedLanguages:[g,Q,ac],title:jg,materialType:M,slug:"sosiaali-ja-terveydenhuollossa-on-tarkeaa-varautua-helteisiin",parent:ge,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutoksen myÃ¶tÃ¤ yleistyvÃ¤t hellejaksot lisÃ¤Ã¤vÃ¤t terveysriskejÃ¤ etenkin sosiaali- ja terveydenhuollon laitoksissa. Helteiden terveysvaikutuksiin sopeutuminen on vielÃ¤ riittÃ¤mÃ¤tÃ¶ntÃ¤. Helteisiin voidaan kuitenkin varautua muun muassa suunnittelulla, ohjeilla ja konkreettisilla toimilla. ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tarve helteisiin varautumiselle tiedostetaan, mutta vielÃ¤ on paljon tehtÃ¤vÃ¤Ã¤",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Helteet vaikuttavat monin tavoin sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaan. Ne kuormittavat palvelujen tuotantoa sairaaloissa, hoivalaitoksissa ja kodeissa. Ilmastonmuutoksen myÃ¶tÃ¤ yleistyvÃ¤t hellejaksot lisÃ¤Ã¤vÃ¤t kuolleisuutta, sairastavuutta ja hoidon tarvetta er

1ityisesti riskiryhmillÃ¤, kuten iÃ¤kkÃ¤illÃ¤, lapsilla ja pitkÃ¤aikaissairailla. ",nodeType:a},{data:{target:cs},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" Helteet kuormittavat myÃ¶s terveydenhuollon tyÃ¶ntekijÃ¶itÃ¤ ja heikentÃ¤vÃ¤t heidÃ¤n toimintakykyÃ¤Ã¤n ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7AbDunlbrtcxCeIFxtjnMl",type:d,createdAt:rn,updatedAt:rn,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:F,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"DUN13",body:"Dunne, J. P., Stouffer, R.J. & John, J. G. 2013. Reductions in labour capacity from heat stress under climate warming. Nature Climate Change 3, 563â566. ",link:"https:\u002F\u002Fdoi.org\u002F10.1038\u002Fnclimate1827"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:aw,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"SÃ¤Ã¤n Ã¤Ã¤ri-ilmiÃ¶t voivat hÃ¤iritÃ¤ sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotantoa. Palvelut ovat riippuvaisia yhteiskunnan infrastruktuurista, kuten vesihuollosta, sÃ¤hkÃ¶n- ja lÃ¤mmÃ¶njakelusta, tieverkostosta ja tietoyhteyksistÃ¤. SÃ¤Ã¤n Ã¤Ã¤ri-ilmiÃ¶t, kuten helteet, myrskyt, rankkasateet, kuivuus ja tulvat, voivat aiheuttaa hÃ¤iriÃ¶itÃ¤ infrastruktuurin toiminnassa. ",nodeType:a},{data:{target:cs},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" IlmiÃ¶itÃ¤ voi esiintyÃ¤ myÃ¶s samanaikaisesti, mikÃ¤ lisÃ¤Ã¤ mahdollisia haittavaikutuksia.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Terveydenhuollon hoitolaitoksissa ollaan yleisesti tietoisia, ettÃ¤ ilmastonmuutoksen myÃ¶tÃ¤ lisÃ¤Ã¤ntyviin helteisiin pitÃ¤Ã¤ varautua. Asia nÃ¤hdÃ¤Ã¤n myÃ¶s tÃ¤rkeÃ¤nÃ¤. Tietoisuus ei kuitenkaan ole kaikkialla johtanut kÃ¤ytÃ¤nnÃ¶n toimiin. ",nodeType:a},{data:{target:dR},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Helteiden vaikutusten vÃ¤hentÃ¤misessÃ¤ tarvitaan varautumissuunnitelmia ja ohjeita",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Hoitolaitoksella on tÃ¤rkeÃ¤Ã¤ olla suunnitelma siitÃ¤, millaisilla toimenpiteillÃ¤ helteisiin varaudutaan sekÃ¤ etukÃ¤teen ettÃ¤ helteen aikana. Suunnitelmassa tulisi muun muassa nimetÃ¤ vastuuhenkilÃ¶t eri toimenpiteille sekÃ¤ antaa ohjeita siitÃ¤, miten korkean riskin asukkaat tai potilaat tunnistetaan. LisÃ¤ksi suunnitelmassa tulisi ohjeistaa, miten henkilÃ¶kunnan riittÃ¤vyys varmistetaan hellejakson aikana. ",nodeType:a},{data:{target:rp},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Helteisiin sopeutumisessa auttaa, jos sosiaali- ja terveydenhuollon tyÃ¶ntekijÃ¶itÃ¤ on erikseen koulutettu helteiden haittavaikutuksista. Erityisesti tyÃ¶ntekijÃ¶itÃ¤ tulisi ohjeistaa, miten potilaita, asiakkaita tai asukkaita voidaan nÃ¤iltÃ¤ vaikutuksilta suojata. ",nodeType:a},{data:{target:rp},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" Vain noin kolmasosassa sairaaloista on laadittu henkilÃ¶kunnalle kirjallinen ohjeistus potilaiden suojaamiseksi kuumuuden vaikutuksilta. ",nodeType:a},{data:{target:dR},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Helteiden aikana tulisi kÃ¤yttÃ¤Ã¤ eri jÃ¤Ã¤hdytyskeinoja",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Hellejakson aikana haittavaikutuksia voidaan vÃ¤hentÃ¤Ã¤ esimerkiksi perustamalla mahdollisuuksien mukaan viileitÃ¤ tiloja. LisÃ¤ksi toimitiloissa voidaan kÃ¤yttÃ¤Ã¤ passiivisia ja aktiivisia jÃ¤Ã¤hdytyskeinoja toimitiloissa. Esimerkki passiivisesta jÃ¤Ã¤hdytyksestÃ¤ on ikkunoiden suojaaminen verhoilla, kaihtimilla tai suojakalvoilla. Aktiivisella jÃ¤Ã¤hdytyksellÃ¤ tarkoitetaan tilojen koneellista viilentÃ¤mistÃ¤. Mahdollisuudet tilojen koneelliseen jÃ¤Ã¤hdytykseen vaihtelevat huomattavasti eri toimipaikkojen vÃ¤lillÃ¤. Monissa koneellista jÃ¤Ã¤hdytysmahdollisuutta ei ole lainkaan, tai se on vain osassa tiloista. ",nodeType:a},{data:{target:dR},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Potilaita voidaan viilentÃ¤Ã¤ muun muassa tuulettimilla, sopivalla vaatetuksella, kylmÃ¤kÃ¤Ã¤reillÃ¤ ja suihkuilla (kuva 1). Potilaiden kotiuttamisessa on helteen aikana tarpeen kÃ¤yttÃ¤Ã¤ erityistÃ¤ harkintaa. MyÃ¶s tyÃ¶ntekijÃ¶iden riittÃ¤vistÃ¤ tauoista, nesteytyksestÃ¤ ja viilentÃ¤misestÃ¤ huolehtiminen on osa sopeutumista. ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4cvo2V5hgM8V35HIOsrTuG",type:d,createdAt:rr,updatedAt:rr,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"KOL23",body:"Kollanus, V., Halonen, J. I. & Lanki, T. 2023. Helteen vaikutukset ja varautuminen terveydenhuollossa. LÃ¤Ã¤ketieteellinen aikakauskirja Duodecim, 139, Nro 13: 1127â1133. \n",link:"https:\u002F\u002Fwww.duodecimlehti.fi\u002Fduo17765"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1C9Eaa9OnfW0RltDh28s2x",type:d,createdAt:"2026-07-08T11:17:37.238Z",updatedAt:"2026-07-08T11:51:24.455Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bO,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:L}},locale:g},fields:{title:rs,asset:jh,caption:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:ak,marks:[{type:r}],data:{}},{nodeType:a,value:" Hoitolaitoksissa tulisi kÃ¤yttÃ¤Ã¤ helteiden aikana eri viilennyskeinoja.",marks:[],data:{}}]}]}}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"MyÃ¶s hoitolaitosten ulkopuolella olevat haavoittuvat ryhmÃ¤t tulisi ottaa varautumisessa huomioon",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Helleaaltoihin sopeutumista tarvitaan myÃ¶s hoitolaitosten ulkopuolella, koska osa palveluista toteutetaan asiakkaiden kotona. Haavoittuvien ryhmien tunnistaminen onkin olennainen osa sopeutumista. ",nodeType:a},{data:{target:cs},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:R,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sosiaalipalveluita kÃ¤yttÃ¤villÃ¤ on usein vÃ¤hemmÃ¤n voimavaroja ja mahdollisuuksia toimia muuttuvissa tilanteissa. Siksi heikossa asemassa olevat ihmiset voivat olla alttiimpia ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksille. ",nodeType:a},{data:{target:cs},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:R,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sosiaalipalveluihin on kerÃ¤Ã¤ntynyt paljon paikallistuntemusta ja tietoa haavoittuvassa asemassa olevista ihmisryhmistÃ¤ alueella sekÃ¤ heidÃ¤n tarpeistaan. T

1Ã¤mÃ¤ tieto voi olla tÃ¤rkeÃ¤Ã¤, kun suunnitellaan ja arvioidaan sopeutumistoimenpiteitÃ¤. ",nodeType:a},{data:{target:cs},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Hellevaroitukset tukevat varautumista helteisiin",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmatieteen laitoksen antamat hellevaroitukset ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6p7KMYpnErTgDnwvhLjMQT",type:d,createdAt:ru,updatedAt:ru,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"ILM25",body:"Ilmatieteen laitos. Helle- ja pakkasvaroitukset (Viitattu 17.12.2025)",link:"https:\u002F\u002Fwww.ilmatieteenlaitos.fi\u002Ftietoa-helle-ja-pakkasvaroitukset"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" tukevat sopeutumistoimia, mutta esimerkiksi sairaaloista vain noin puolet huomioi varoitukset toiminnassaan. LisÃ¤ksi vain noin kolmasosa hoitolaitoksista on huomioinut helteen vaikutukset valmiussuunnitelmassaan. ",nodeType:a},{data:{target:dR},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Hellevaroituksiin ei toistaiseksi sisÃ¤lly viranomaisten suunnitelmallisia varautumistoimia tai tiedottamista ",nodeType:a},{data:{target:dR},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Onkin ehdotettu, ettÃ¤ varoituksia kehitettÃ¤isiin niin, ettÃ¤ sosiaali- ja terveydenhuollon toimijat saisivat automaattisesti tiedon varoituksesta ja viranomaisten toimintaohjeista. LisÃ¤ksi on ehdotettu, ettÃ¤ terveyshaittojen ehkÃ¤isyyn tÃ¤htÃ¤Ã¤vÃ¤t toimenpiteet sidottaisiin yhteen hellevaroitusjÃ¤rjestelmÃ¤n kanssa. ",nodeType:a},{data:{target:cs},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:dR},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sairaaloiden ja hoitolaitosten hellevarautumista voidaan edistÃ¤Ã¤ kaupunkisuunnittelu - ja rakentamisratkaisuilla",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kaupunkien ja rakennusten suunnittelulla on huomattava vaikutus siihen, kuinka korkeiksi lÃ¤mpÃ¶tilat rakennusten, esimerkiksi sairaaloiden ja hoitolaitosten sisÃ¤llÃ¤ ja kaupungeissa ylipÃ¤Ã¤tÃ¤Ã¤n nousevat. ",nodeType:a},{data:{target:aG},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" NÃ¤issÃ¤ ratkaisuissa on kyse pitkÃ¤n aikavÃ¤lin sopeutumistoimista, joita tekevÃ¤t ensisijaisesti muut kuin sosiaali- ja terveydenhuollon toimijat.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kaupunkisuunnittelussa esimerkiksi viheralueet ja rakennusten vÃ¤littÃ¶mÃ¤ssÃ¤ lÃ¤heisyydessÃ¤ oleva kasvillisuus viilentÃ¤vÃ¤t ja varjostavat rakennuksia. Rakennusten kuumenemista taas voidaan estÃ¤Ã¤ muun muassa viherkatoilla sekÃ¤ erilaisilla heijastavilla pinnoilla. ",nodeType:a},{data:{target:aG},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:R,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomessa valmistellaan kansallista toimintasuunnitelma hellehaittojen ehkÃ¤isemiseksi",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomessa valmistellaan kansallista toimintasuunnitelmaa helteiden terveyshaittojen ehkÃ¤isemiseksi ",nodeType:a},{data:{target:ax},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Vastaavanlainen suunnitelma on laadittu useissa Euroopan maissa ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2eaeBs25yyKiZ5Vijms08z",type:d,createdAt:rx,updatedAt:rx,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:F,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"CAS19",body:"Casanueva, A., Burgstall, A., Kotlarski, S., Messeri, A., Morabito, M., Flouris, A. D., Nybo, L, Spirig, C. & Schwierz, C. 2019. Overview of existing heat-health warning systems in Europe. International Journal of Environmental Research and Public Health, Volume 16, Issue 15, 2657.",link:"https:\u002F\u002Fdoi.org\u002F10.3390\u002Fijerph16152657"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7qngkcsKwmc5YfLy8YcEWx",type:d,createdAt:ry,updatedAt:ry,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"MAR19",body:"Martinez, G., Linares, C., Ayuso, A., Kendrovski, V., Boeckmann, M. & Diaz, J. 2019. Heat-health action plans in Europe: Challenges ahead and how to tackle them. Environmental Research, Volume 176, 108548. ",link:"https:\u002F\u002Fdoi.org\u002F10.1016\u002Fj.envres.2019.108548"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:aw,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Toimintasuunnitelmassa voidaan esittÃ¤Ã¤ lyhyen ja pitkÃ¤n aikavÃ¤lin toimenpiteitÃ¤ helteiden terveyshaittojen vÃ¤hentÃ¤miseksi. SillÃ¤ myÃ¶s ohjataan alueellisen ja paikallisen tason varautumista eri toimialoilla. ",nodeType:a},{data:{target:dR},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:cs},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"MyÃ¶s muihin ilmastonmuutoksen vaikutuksiin pitÃ¤isi toimialalla varautua ",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Helteiden lisÃ¤ksi myÃ¶s muut ilmastonmuutoksen myÃ¶tÃ¤ muuttuvat olosuhteet ja niiden vaikutukset heijastuvat sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Siten ne aiheuttavat tarvetta toimialan om

1ille sopeutumistoimille. ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Esimerkiksi liukkaan kelin pÃ¤ivÃ¤t ja liukastumistapaturmat lisÃ¤Ã¤ntyvÃ¤t, mikÃ¤ voi ajoittain ruuhkauttaa pÃ¤ivystysyksikÃ¶itÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:cs},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Riski veteen liittyville epidemioille kasvaa, kun sÃ¤Ã¤n Ã¤Ã¤ri-ilmiÃ¶t lisÃ¤Ã¤ntyvÃ¤t ja talvet leudontuvat ",nodeType:a},{data:{target:rz},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Puutiaisten esiintyvyys lisÃ¤Ã¤ntyy ilmaston lÃ¤mmetessÃ¤, ja myÃ¶s niiden levittÃ¤mien tautien tapaukset lisÃ¤Ã¤ntyvÃ¤t. TÃ¤mÃ¤ voi aiheuttaa tarvetta pÃ¤ivittÃ¤Ã¤ kansallista rokotusohjelmaa ja alueellisia rokotussuosituksia. Ilmastonmuutos voi myÃ¶s lisÃ¤tÃ¤ mielenterveyden haasteita. ",nodeType:a},{data:{target:cs},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:rf,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Seuraavan kysymyslistan avulla voidaan tunnistaa keskeisiÃ¤ keinoja helteisiin sopeutumiseksi sosiaali- ja terveydenhuollossa.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"20yNcEhCaDnaeEh8pvwfSE",type:d,createdAt:rA,updatedAt:rA,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:cE}},locale:g},fields:{title:rB,items:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"IZjyvLqnEREASs3v8mY6J",type:d,createdAt:"2025-12-23T08:11:25.467Z",updatedAt:"2026-01-08T09:11:41.406Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:iL,revision:F,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:a}},locale:g},fields:{title:rB,visibleTitle:bL,paragraph:rC},title:bL,document:rC}]}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fstm.fi\u002F-\u002Fhelle-on-terveysriski-1"},content:[{data:{},marks:[],value:"Helle on terveysriski â  Sosiaali- ja terveysministeriÃ¶n tiedote 1.7.2026",nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fsisailmauutiset.fi\u002Fhelteen-terveyshaittoihin-varaudutaan-kansallisesti-uusi-toimintasuunnitelma-valmisteilla\u002F"},content:[{data:{},marks:[],value:"Merikari, A. 12.11.2025. Helteen terveyshaittoihin varaudutaan kansallisesti â uusi toimintasuunnitelma valmisteilla. SisÃ¤ilmauutiset. ",nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fthl.fi\u002F-\u002Fhellehaittojen-torjuntaan-kannattaa-varautua-ajoissa-koko-maassa-helle-on-terveysriski-erityisesti-ikaantyneille-ja-pitkaaikaissairaille"},content:[{data:{},marks:[],value:"Hellehaittojen torjuntaan kannattaa varautua ajoissa koko maassa â helle on terveysriski erityisesti ikÃ¤Ã¤ntyneille ja pitkÃ¤aikaissairaille â Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tiedote 28.4.2025 ",nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:ISBN:978-952-408-400-0"},content:[{data:{},marks:[],value:"MerilÃ¤inen, P., Kollanus, V. Halonen, J.I. & Lanki, T. 2024. Kuntien ilmastonmuutokseen sopeutuminen terveysvaikutusten nÃ¤kÃ¶kulmasta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) TyÃ¶paperi 59\u002F2024. 47 s. ",nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:rw},content:[{data:{},marks:[],value:"Maa- ja metsÃ¤talousministeriÃ¶ (toim.) 2023. Valtioneuvoston selonteko kansallisesta ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmasta vuoteen 2030. Hyvinvointia ja turvallisuutta muuttuvassa ilmastossa. Valtioneuvoston julkaisuja 2023:73, Helsinki. 133 s. ",nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}

1,{data:{uri:rD},content:[{data:{},marks:[],value:"Pilli-Sihvola, K., Halonen, J., MerilÃ¤inen, P., Laapas, M., Ruuhela, R., Munck af RosenschÃ¶ld, J., HÃ¤llfors, M., Knuuti, S. &, Sorvali, J. 2023. Ilmastonmuutokseen liittyvÃ¤t riskit ja haavoittuvuudet Suomessa: Tarkastelu kansallisen ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelman 2030 taustaksi. Valtioneuvoston julkaisuja 2023:72, Helsinki. 140 s.  ",nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.soste.fi\u002Fwp-content\u002Fuploads\u002F2020\u002F06\u002FSOSTE-julkaisu-2020-Ilmastonmuutos-ja-sosiaali-ja-terveyssektori.pdf"},content:[{data:{},marks:[],value:"Mayer, M., Manu, S., Siltanen, K., Nurminen, M., Talvitie, J., HaanpÃ¤Ã¤, S. & Smith, C. 2020. Ilmastonmuutos ja sosiaali- ja terveyssektori. SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, Helsinki. 82 s. ",nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:R,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fhiilineutraalipohjoissavo.fi\u002Fsosiaali-ja-terveydenhuolto-sopeutuminen-ilmastonmuutokseen-jaana-i-halosen-blogi\u002F"},content:[{data:{},marks:[],value:"Halonen. J. I. 6.6.2022. Sosiaali- ja terveydenhuolto: Sopeutuminen ilmastonmuutokseen. Blogi. Hiilineutraali Pohjois-Savo.",nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:R,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.ilmatieteenlaitos.fi\u002Fvaroitukset"},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmatieteen laitos: Varoitukset maa- ja merialueilla  ",nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fthl.fi\u002Fajankohtaista\u002Fkampanjat\u002Fkesaterveys\u002Fhuomioi-helteilla"},content:[{data:{},marks:[],value:"Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: KesÃ¤terveys â Huomioi helteillÃ¤",nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},perspective:[X],sector:[jf],tags:[aD,ji,es,ae,cB],articleLength:[T],toc:x,publishDate:"2025-12-23",publisher:[O,E,rk]};rp.metadata={tags:[],concepts:[]};rp.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"22s7fT7ykWzCvu7KfC12ef",type:d,createdAt:rq,updatedAt:rq,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:F,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};rp.fields={abbreviation:"TER25",body:"Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 28.4.2025 (PÃ¤ivitetty). Helteen terveyshaittojen torjunta hoitolaitoksissa. [Viitattu 18.12.2025]",link:"https:\u002F\u002Fthl.fi\u002Faiheet\u002Fymparistoterveys\u002Fhelle\u002Fhelteen-terveyshaittojen-torjunta-hoitolaitoksissa"};rz.metadata={tags:[],concepts:[]};rz.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6Uonhkj19YWiW9UREgJbyY",type:d,createdAt:"2024-02-29T11:08:17.769Z",updatedAt:"2024-02-29T11:08:41.731Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};rz.fields={abbreviation:"MER19",body:"MerilÃ¤inen, P., Lanki, T., Miettinen, I., HokajÃ¤rvi, A.-M., Simola, S., Tiittanen, P., Yli-Tuomi, T. 2019. Ilmastonmuutos ja vesihuolto: varautuminen ja terveysvaikutukset. Suomen Ilmastopaneelin raportti 10\u002F2019. PDF.",link:"https:\u002F\u002Fwww.ilmastopaneeli.fi\u002Fwp-content\u002Fuploads\u002F2019\u002F12\u002FIlmastonmuutos-ja-vesihuolto_final.pdf"};rC.data={};rC.content=[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Onko henkilÃ¶stÃ¶Ã¤ koulutettu ja ohjeistettu potilaiden suojaamisesta hellejakson aikana?",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Onko tiloja mahdollista viilentÃ¤Ã¤ passiivisesti tai aktiivisesti? ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Onko uusien yksikÃ¶iden rakentamisessa ja korjausrakentamisessa huomioitu sopeutuminen ilmastonmuutokseen ja etenkin hellejaksojen vaikutus? ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KiinnitetÃ¤Ã¤nkÃ¶ tyÃ¶voiman riittÃ¤vyyden turvaamiseen erityistÃ¤ huomiota hellejaksojen aikana?",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Onko sÃ¤Ã¤n Ã¤Ã¤ri-ilmiÃ¶iden mahdolliset vaikutukset infran toimivuuteen huomioitu ja niihin varauduttu? ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Seurataanko hellevaroituksia ja otetaanko ne huomioon toiminnassa?",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Onko hankintojen tekemisessÃ¤ otettu huomioon sopeutuminen ilmastonmuutoksen vaikutuksiin kuten hellejaksoihin? ",n

1odeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Onko organisaation valmiussuunnitelmassa huomioitu ilmastonmuutoksen vaikutukset?",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}];rC.nodeType=p;rT.metadata={tags:[],concepts:[]};rT.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"18Pu4D7veeJ7XnaB0jm1Xd",type:d,createdAt:"2021-10-25T12:00:06.725Z",updatedAt:"2022-01-24T09:03:32.783Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:59,revision:ad,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:al}},locale:g};rT.fields={publishedLanguages:[g,ac,Q],title:rS,slug:"ilmastonmuutoksen-hillinta",parent:ei,content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutosta ei voida enÃ¤Ã¤ peruuttaa. SitÃ¤ kannattaa kuitenkin hidastaa. KansainvÃ¤linen yhteisÃ¶ on pÃ¤Ã¤ttÃ¤nyt yrittÃ¤Ã¤ rajoittaa ilmaston lÃ¤mpenemisen 1,5 asteeseen, jotta vaikutukset pysyisivÃ¤t siedettÃ¤vinÃ¤ ja suurilta, katastrofaalisilta muutoksilta vÃ¤ltyttÃ¤isiin. HillintÃ¤toimissa kasvihuonekaasujen vÃ¤hentÃ¤minen on avainasemassa ja niissÃ¤ onnistuminen edellyttÃ¤Ã¤ kaikkien yhteiskunnan toimijoiden panosta.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"TÃ¤mÃ¤ osio sisÃ¤ltÃ¤Ã¤ perustietoa ilmastonmuutoksen hillinnÃ¤stÃ¤. Toimialakohtaista tietoa lÃ¶ytyy sivuston osiosta Tietoa ilmastonmuutoksesta toimialoille ja tietoa hillintÃ¤toimista osiosta Suomen ilmastopolitiikka ja toimet.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{sys:{type:b,linkType:d,id:"7LvSc85TqOzmm8CyV1ZTic"}},{sys:{type:b,linkType:d,id:"2vaLkoZsuBI8YyktSJuy1Y"}},{sys:{type:b,linkType:d,id:"8iqK7jZgxT0sbU77GqFax"}}],perspective:[P],tags:[bD,bA]};rW.metadata={tags:[],concepts:[]};rW.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"36KXAQxLAUNQhaOQy1Kga5",type:d,createdAt:rX,updatedAt:rX,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};rW.fields={abbreviation:"ILM05",body:"Ilmastomuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen Kioton PÃ¶ytÃ¤kirja. Valtiosopimus 13\u002F2005.",link:"http:\u002F\u002Fwww.finlex.fi\u002Ffi\u002Fsopimukset\u002Fsopsteksti\u002F2005\u002F20050013\u002F20050013_2"};rZ.metadata={tags:[],concepts:[]};rZ.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4V2D9EF81pFnbM7IpIixGs",type:B,createdAt:r_,updatedAt:r_,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:v,revision:o,locale:g};rZ.fields={title:"YK:n ilmastoneuvottelut",description:"Â© UNFCCC UNclimatechange",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F4V2D9EF81pFnbM7IpIixGs\u002F742a7b2b521bd070f588597342ce868f\u002Fkuva1-ilmastoneuvottelut.jpg",details:{size:160433,image:{width:jn,height:pP}},fileName:"kuva1-ilmastoneuvottelut.jpg",contentType:Y}};rZ["4V2D9EF81pFnbM7IpIixGs"]=rZ;sf.metadata={tags:[],concepts:[]};sf.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4rzOeOi6jGoHVmSmx6MFHL",type:d,createdAt:"2021-04-23T12:34:07.341Z",updatedAt:"2022-06-21T09:02:29.236Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};sf.fields={abbreviation:"INT22a",body:"Intergovernmental Panel on Climate Change (IPCC). About the IPCC. [Viitattu 13.6.2022]",link:"https:\u002F\u002Fwww.ipcc.ch\u002Fabout\u002F"};sk.metadata={tags:[],concepts:[]};sk.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1MAxQZTQ8jWo9pqhCsqQ0R",type:d,createdAt:sl,updatedAt:sl,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:I}},locale:g};sk.fields={title:"KansainvÃ¤linen",slug:"kansainvalinen"};so.metadata={tags:[],concepts:[]};so.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5jVreqDzqXQqW7Jl47Wxpv",type:d,createdAt:"2021-07-19T13:46:34.943Z",updatedAt:"2022-01-03T14:24:43.817Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bz,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g};so.fields={publishedLanguages:[g],title:"Ilmastonmuutokseen sopeutumisella varaudutaan aktiivisesti muutoksiin",materialType:M,slug:"ilmastonmuutokseen-sopeutumisella-varaudutaan-aktiivisesti-muutoksiin",parent:gg,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutokseen sopeutumisella pyritÃ¤Ã¤n varautumaan sÃ¤Ã¤- ja ilmastoriskien aiheuttamiin vaikutuksiin. Sopeutumisen tavoitteena on vÃ¤hentÃ¤Ã¤ kielteisille vaikutuksille altistumista ja haavoittuvuutta, mutta myÃ¶s hyÃ¶tyÃ¤ ilmastonmuutoksen tuomista mahdollisuuksista eri keinoin. Sopeutumiseen liittyvÃ¤t kÃ¤sitteet vaihtelevat jonkin verran eri alojen ja asiayhteyksien vÃ¤lillÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sopeutuminen on toiminta- ja varautumiskykyÃ¤ sÃ¤Ã¤n ja ilmaston muutoksiin",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastossa tapahtuvat muutokset voivat tuoda mukanaan myÃ¶nteisiÃ¤kin vaikutuksia, mutta er

1ityisesti monenlaista vahinkoa ihmisille, luonnolle ja yhteiskunnan eri toiminnoille. Vahinkoihin varaudutaan, jotta niitÃ¤ pystytÃ¤Ã¤n mahdollisuuksien mukaan vÃ¤hentÃ¤mÃ¤Ã¤n ja hallitsemaan. Aktiivinen ilmastonmuutokseen sopeutuminen auttaa osaltaan pitÃ¤mÃ¤Ã¤n yhteiskunnan toimivana ja turvallisena. ",nodeType:a},{data:{target:cG},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:do0,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (climate change adaptation) tarkoittaa ihmisen ja luonnonjÃ¤rjestelmien kykyÃ¤ toimia nykyisessÃ¤ ilmastossa ja kykyÃ¤ varautua ilmastossa tapahtuviin muutoksiin ",nodeType:a},{data:{target:jp},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Sopeutumisessa on olennaista eri toimenpitein ehkÃ¤istÃ¤ tai lieventÃ¤Ã¤ ilmaston vaihtelevuudesta ja muutoksesta aiheutuvia kielteisiÃ¤ vaikutuksia sekÃ¤ hyÃ¶dyntÃ¤Ã¤ niiden tuomia mahdollisuuksia. Sopeutumistoimet ulottuvat politiikkatoimista konkreettisiin keinoihin, kuten esimerkiksi tulvasuojelutoimiin tai kasvinjalostukseen. Monet toimista toteutetaan paikallisella tasolla, esimerkiksi kunnissa. ",nodeType:a},{data:{target:bE},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sopeutuminen ilmastonmuutoksen vaikutuksiin ja joskus myÃ¶s uusiin kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jen hillitsemisen keinoihin voivat johtaa isoihinkin yhteiskunnallisiin muutoksiin. Sopeutuminen onkin pitkÃ¤ ja jatkuva prosessi, joka usein tarkoittaa reagoimista muuttuviin olosuhteisiin ja elÃ¤mistÃ¤ muuttuvien kulutustottumuksien ja arvomaailman kanssa. Muuttuvien sÃ¤Ã¤n Ã¤Ã¤ri-ilmiÃ¶iden myÃ¶tÃ¤ sopeutuminen on saanut entistÃ¤ enemmÃ¤n nÃ¤kyvyyttÃ¤, ja se on noussut hillinnÃ¤n rinnalle tÃ¤rkeÃ¤ksi osaksi ilmastopolitiikkaa. ",nodeType:a},{data:{target:bE},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:dp},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:do0,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sopeutumisella vÃ¤hennetÃ¤Ã¤n altistumista ilmastonmuutoksen haittavaikutuksille",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutokseen sopeutumisen tavoitteena on vÃ¤hentÃ¤Ã¤ altistumista (exposure) ilmastonmuutoksen haitallisille vaikutuksille. Altistuminen tarkoittaa ihmisten, yhdyskuntien ja infrastruktuurin sekÃ¤ ekosysteemien ja luonnonvarojen sijoittumista sellaiseen paikkaan, jossa niille aiheutuu mahdollisesti vahinkoa tai vaaraa ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:do0,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:jp},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Esimerkiksi rannikolla sijaitsevat kaupungit tai tuotantolaitokset ovat alttiita vedenpinnan nousun vaikutuksille. MyÃ¶s kuivuudesta kÃ¤rsivÃ¤t alueet altistuvat helposti ilmastonmuutoksen vaikutuksille. Sade- ja sulamisvesistÃ¤ aiheutuville hulevesitulville ovat alttiita sellaiset alueet, joissa on paljon vettÃ¤ lÃ¤pÃ¤isemÃ¤ttÃ¶miÃ¤ pintoja, kuten asfalttia ja betonia ja vÃ¤hÃ¤n viherrakentamista ",nodeType:a},{data:{target:dS},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:do0,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:ey},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"18RYPo59Ws0iGTp3VErMpa",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Altistumista voidaan vÃ¤hentÃ¤Ã¤ erilaisilla sopeutumistoimilla. Esimerkiksi altistumista tulville voidaan vÃ¤hentÃ¤Ã¤, kun maankÃ¤ytÃ¶n suunnittelussa rakennukset sijoitetaan tulvariskialueiden ulkopuolelle tai rakennetaan hulevesiÃ¤ imeyttÃ¤viÃ¤ pintoja. ",nodeType:a},{data:{target:dS},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sopeutumisella vÃ¤hennetÃ¤Ã¤n haavoittuvuutta eli herkkyyttÃ¤ ilmastonmuutoksen vaikutuksille",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutokseen sopeutumisen tavoitteena on myÃ¶s pienentÃ¤Ã¤ haavoittuvuutta (vulnerability) ilmastonmuutoksen vaikutuksille. Haavoittuvuus viittaa ihmisten, teknisten rakenteiden j

1a yhteiskuntien herkkyyteen ja sopeutumiskykyyn sÃ¤Ã¤n ja ilmaston vaikutuksille. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:jq,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Monet erityisryhmÃ¤t, kuten vanhukset ja pitkÃ¤aikaissairaat, ovat haavoittuvia sÃ¤Ã¤n Ã¤Ã¤ri-ilmiÃ¶ille, esimerkiksi helteille ",nodeType:a},{data:{target:dS},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"7fITp1LzfSD11Ypn3uSzHG",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Toimialoista muun muassa maatalous on haavoittuva, sillÃ¤ esimerkiksi kuivuudet, rankkasateet sekÃ¤ kasvitaudit ja -tuholaiset saattavat vaikuttaa maatalouden tuottavuuteen. Toisaalta maataloustuotannolla on myÃ¶s mahdollisuuksia sopeutua nÃ¤ihin haitallisiin vaikutuksiin, muun muassa kasvinjalostuksen ja viljelylajien monipuolistamisen avulla. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:su,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KehittyvÃ¤t maat ovat haavoittuvia ilmastonmuutokselle, koska niillÃ¤ ei vÃ¤lttÃ¤mÃ¤ttÃ¤ ole voimavaroja toteuttaa sopeutumistoimia. Erityisen haavoittuvia ovat myÃ¶s esimerkiksi muista konflikteista kÃ¤rsivÃ¤t alueet tai arktinen luonnonympÃ¤ristÃ¶. ",nodeType:a},{data:{target:jr},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Resilienssi on ennakoimista ja joustavuutta",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Resilienssi (resilience) tarkoittaa ennakoivaa kykyÃ¤ toimia joustavasti hÃ¤iriÃ¶tilanteissa ja muutoksissa ja sopeutua niihin. Olennaista on, ettÃ¤ yhteiskunnalla â tai luonnonjÃ¤rjestelmÃ¤llÃ¤ â on kapasiteettia toipua ja kehittÃ¤Ã¤ toimintaansa ja varautumistaan hÃ¤iriÃ¶tilanteen, esimerkiksi tuhoisan myrskyn tai tulvan, jÃ¤lkeen. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:do0,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Resilienssin rinnalla tai sijasta kÃ¤ytetÃ¤Ã¤n usein myÃ¶s termiÃ¤ ilmastokestÃ¤vÃ¤. SillÃ¤ viitataan siihen, ettÃ¤ ratkaisut suunnitellaan ja toteutetaan ottaen huomioon ilmastoriskit sekÃ¤ niiden ehkÃ¤isy ja lieventÃ¤minen (haavoittuvuuden vÃ¤hentÃ¤minen ja sopeutumiskyvyn vahvistaminen). ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:do0,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"3awtUjMKi21PV1MnkLbjxz",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" IlmastokestÃ¤vyys kannattaa ottaa huomioon esimerkiksi kaupunkisuunnittelussa ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"2AYvKIuIJ42P8xEsGYZyGh",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" ja eri toimialoilla, kuten luonnonvara-aloilla ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:su,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Muutokset sÃ¤Ã¤ssÃ¤ ja ilmastossa voivat aiheuttaa haittoja eli lisÃ¤tÃ¤ sÃ¤Ã¤- ja ilmastoriskejÃ¤",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"SÃ¤Ã¤- ja ilmastoriskit (weather and climate risks) tarkoittavat sÃ¤Ã¤n ja ilmaston ilmiÃ¶iden ja niiden muutoksen aiheuttamia mahdollisia haittoja ihmistoiminnalle ja luonnolle. SÃ¤Ã¤- ja ilmastoriski ja sen vaikutukset muodostuvat vaaratekijÃ¤stÃ¤ (esimerkiksi myrskystÃ¤ tai tulvasta), haavoittuvuudesta ja altistumisesta (kuva 1), jotka vaihtelevat ja muuttuvat ajan myÃ¶tÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:do0,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:js,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Ilmastonmuutokseen sopeutumisen kannalta on tÃ¤rkeÃ¤Ã¤ arvioida ja hallita nÃ¤itÃ¤ riskejÃ¤. Suomessa ensimmÃ¤inen kansallinen sÃ¤Ã¤- ja ilmastoriskien arviointi valmistui vuonna 2018. ",nodeType:a},{data:{target:cG},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"3fpW2kU7JpxjuSUWe2k2JF",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"SÃ¤Ã¤- ja ilmastoriskeillÃ¤ voi olla sekÃ¤ suoria ettÃ¤ epÃ¤suoria vaikutuksia. Suorissa vaikutuksissa vaaratekijÃ¤ aiheuttaa vahinkoa omaisuudelle, kuten asuinrakennuksille, tuotantolaitoksille tai tieverkostolle. Suorista vaikutuksista voi aiheutua myÃ¶s epÃ¤suoria vaikutuksia, kuten tuotteiden tai palvelujen hankintaketjujen seisokkeja. Esimerkiksi jos tulva vahingoittaa tehdasta aiheuttae

1n tuotantokatoksen, siitÃ¤ voi aiheutua epÃ¤suoria vaikutuksia toimitusketjuihin tai tyÃ¶voimaan ja sitÃ¤ kautta talouteen. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:do0,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:bE},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:dS},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutoksen vaikutukset voivat heijastua muualta",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"EpÃ¤suoria sÃ¤Ã¤- ja ilmastoriskien vaikutuksia ovat myÃ¶s heijastevaikutukset (muun muassa transboundary effect, cross-border impact). NiillÃ¤ tarkoitetaan ilmaston vaihtelevuuden tai muutoksen seurausta, joka ilmenee Suomessa mutta jonka varsinainen alkuperÃ¤ on Suomen rajojen ulkopuolella. Ilmastonmuutoksen vaikutukset jakaantuvat maailmalla epÃ¤tasaisesti ja varsinkin sÃ¤Ã¤n Ã¤Ã¤ri-ilmiÃ¶iden osalta osin ennalta arvaamatta. Eri puolilla maailmaa ilmenevÃ¤t vaikutukset liittyvÃ¤t toisiinsa monien erilaisten vuorovaikutussuhteiden kautta. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:sw,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutoksen heijastevaikutukset voivat vaikuttaa muun muassa raaka-aineiden saatavuuteen, kauppaan, hintoihin, ekosysteemiin tai ihmisten liikkumiseen (vÃ¤estÃ¶liikkeet). Suomen kannalta merkittÃ¤viÃ¤ heijastevaikutuksia liittyy muun muassa energiahuoltoon, teollisuuteen, turismiin ja vÃ¤estÃ¶Ã¶n. Suomen rajojen ulkopuolelta, mutta Suomeen saakka ulottuvia ilmastonmuutoksen vuorovaikutusketjuja on tarkasteltu ensimmÃ¤isen kerran vuonna 2016. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:sw,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:cG},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sopeutumista voidaan lÃ¤hestyÃ¤ eri tavoin",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sopeutumista voidaan lÃ¤hestyÃ¤ erilaisista lÃ¤htÃ¶kohdista, kuten sÃ¤Ã¤- ja ilmastoriskien vaikutusten suuruudesta tai niiden ajoituksesta riippuen. Sopeutumisen lÃ¤htÃ¶kohtiin ja sopeutumiseen liittyvÃ¤t kÃ¤sitteet ovat vaihdelleet tutkimuksen edetessÃ¤ ja vaihtelevat edelleen jonkin verran eri alojen ja asiayhteyksien vÃ¤lillÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Nykyisten sÃ¤Ã¤ilmiÃ¶iden ja lÃ¤hitulevaisuuden ilmaston mahdollisesti aiheuttamiin vaikutuksiin sopeutuminen on osa katastrofiriskien hallintaa (disaster risk management), joka kuuluu yhteiskunnan eri toimijoille. Siihen sisÃ¤ltyy a) katastrofiriskien vÃ¤hentÃ¤minen (disaster risk reduction), jolla pyritÃ¤Ã¤n ennakoivasti vÃ¤hentÃ¤mÃ¤Ã¤n sÃ¤Ã¤n Ã¤Ã¤ri-ilmiÃ¶istÃ¤ johtuvia yhteiskunnallisia vahinkoja, ja b) vahinkoihin tai vaaraan varautuminen ja reagoiminen ja niistÃ¤ toipuminen (disaster management). JÃ¤lkimmÃ¤inen kuuluu monissa maissa, kuten Suomessa, perinteisesti pelastustoimen tehtÃ¤viin, mutta myÃ¶s terveyssektorin pitÃ¤Ã¤ toteuttaa varautumistoimia esim. helleaaltojen aikana. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:js,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" HÃ¤iriÃ¶tilanteisiin, kuten tulviin tai sÃ¤hkÃ¶katkoihin, tulee kuitenkin varautua myÃ¶s omatoimisesti. Silloin myÃ¶s viranomaiset voivat keskittyÃ¤ eniten apua tarvitseviin ihmisiin tai kohteisiin. MyÃ¶s kansalaisjÃ¤rjestÃ¶illÃ¤, kuten esimerkiksi Suomen Pelastusalan KeskusjÃ¤rjestÃ¶llÃ¤ tai Suomen Punaisella RistillÃ¤, on tÃ¤rkeÃ¤ rooli varautumisessa. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"a452uv3naD0F8Cj5kuVDv",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sopeutumiseen kuuluu erityisesti myÃ¶s keskipitkÃ¤n ja pitkÃ¤n aikavÃ¤lin sÃ¤Ã¤n ja ilmaston muutosten ennakointi. TÃ¤llainen vuosikymmenten pÃ¤Ã¤hÃ¤n ulottuva sopeutuminen voi olla asteittaista tai perustua rakenteellisiin eli jÃ¤rjestelmÃ¤tason muutoksiin.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Asteittaisella sopeutumisella (incremental adaptation) tarkoitetaan lÃ¤hestymistapaa, jolla pyritÃ¤Ã¤n ennakoivasti vÃ¤hentÃ¤mÃ¤Ã¤n ilmastonmuutoksesta ja muuttuvista sÃ¤Ã¤n Ã¤Ã¤ri-ilmiÃ¶istÃ¤ johtuvia yhteiskunnallisia vahinkoja tai hyÃ¶tymÃ¤Ã¤n myÃ¶nteisistÃ¤ muutoksista. TÃ¤mÃ¤ voi sisÃ¤ltÃ¤Ã¤ nykyisen toiminnan laajentamista, esimerkiksi nykyisten tulvavalmiuksien ja -suojelun parantaminen on asteittaista sopeutumista. ",nodeType:a},{data:{target:fa},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:jq,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"JÃ¤rjestelmÃ¤tason sopeutuminen (transformational adaptation) taas muuttaa yhteiskunnallisen jÃ¤rjestelmÃ¤n perusominaisuuksia pitkÃ¤llÃ¤ tÃ¤htÃ¤imellÃ¤. TÃ¤llaiset sopeutumistoimenpiteet voivat olla esimerkiksi arkkitehtuurisia ratkaisuja tai joidenkin toimintojen siirtÃ¤mistÃ¤ uuteen paikkaan. ",nodeType:a},{data:{target:fa},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:jq,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sopeutumisen eri lÃ¤hestymistavat tukevat toisiaan",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Katastrofiriskien hallinnan ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen eri lÃ¤hestymistavat tukevat toisiaan. Esimerkiksi tulvariskien vÃ¤hentÃ¤miseen ja hallintaan tÃ¤htÃ¤Ã¤viÃ¤ lakeja ja toimenpiteitÃ¤ on tehty jo pitkÃ¤Ã¤n. Akuutissa tulvatilanteessa sovelletaan aina ensin katastrofiriskien hallintatoimia, jotta vÃ¤ltytÃ¤Ã¤n suurimmilta tuhoilta. Tilanteen tasaannuttua arvioidaan, tarvitaanko jatkossa asteittaista vai jÃ¤rjestelmÃ¤tason sopeutumista, jotta haittavaikutukset, tuhot ja kustannukset voitaisiin tulevaisuudessa pitÃ¤Ã¤ mahdollisimman pieninÃ¤. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:js,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:fa},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Toisin kuin ilmastonmuutoksen hillintÃ¤toimien kohdalla, sÃ¤Ã¤- ja ilmastoriskienhallinnan ja sopeutumistoimien kustannukset ja hyÃ¶dyt ovat pÃ¤Ã¤asiassa paikallisia. ",nodeType:a},{data:{target:bE},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"1BB5UCEPjhMQCq0Eyhvhpv",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:sA},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"SÃ¤Ã¤- ja ilmastoriskien hallinta on sopivien sopeutumistoimien hakemista. Toimenpiteiden valintaan vaikuttaa muun muassa sopeutumistarpeen ja haasteen suuruus, ihmisten tai yhdyskunnan haavoittuvuus sekÃ¤ tapahtuman sijainti ja ajoittuminen. ",nodeType:a},{data:{target:dS},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"71FZt1spkaYv4ZpvhnJfPk",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:bE},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Usein alueet ja kaupungit tarvitsevatkin riskien ja haavoittuvuuden arviointeja, jotta voidaan selvittÃ¤Ã¤, mitkÃ¤ sopeutumisen lÃ¤hestymistavat ja toimenpiteet sopivat parhaiten eri tilanteisiin juur

1i kyseiselle alueelle. ",nodeType:a},{data:{target:fa},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:dS},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fmmm.fi\u002Fdocuments\u002F1410837\u002F1720628\u002F2014_5_lmastonmuutos.pdf\u002F8a446702-2960-44b8-9e02-c21598a472de"},content:[{data:{},marks:[],value:sC,nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fmmm.fi\u002Fdocuments\u002F1410837\u002F1720628\u002FMMM-julkaisu-2014-8\u002F01b1528e-a2ad-4eb7-955e-258f8e9dd025"},content:[{data:{},marks:[],value:"Maa- ja metsÃ¤talousministeriÃ¶. 2014. Maatalouden ilmasto-ohjelma - Askeleita kohti ilmastoystÃ¤vÃ¤llistÃ¤ ruokaa. Maa- ja metsÃ¤talousministeriÃ¶, Helsinki. Maa- ja metsÃ¤talousministeriÃ¶n julkaisuja 8\u002F2014. 35 s. ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.ipcc.ch\u002Freport\u002Far5\u002Fwg2\u002F"},content:[{data:{},marks:[],value:"Intergovernmental Panel on Climate Change, IPCC. 2014. Climate Change 2014: Impacts, Adaptation, and Vulnerability. Part B: Regional Aspects. Contribution of Working Group II to the Fifth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change [Barros, V. R., Field, C. B., Dokken, D. J., Mastrandrea, M. D, Mach, K. J., Bilir, T. E., Chatterjee, M., Ebi, K. K., Estrada, Y. O., Genova, R. C., Girma, B., Kissel, E. S., Levy, A. N., MacCracken, S., Mastrandrea, P. R. & White, L. L. (eds.)] Cabridge University Press, Cambridge, United Kingdom & New York, NY, USA. 688 p. ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Feur-lex.europa.eu\u002FLexUriServ\u002FLexUriServ.do?uri=COM:2013:0216:FIN:FI:PDF"},content:[{data:{},marks:[],value:"Euroopan komissio. 2013. EU:n strategia ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi. Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle. Bryssel 16.4.2013. COM(2013) 216. 12 s. ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:sD},content:[{data:{},marks:[],value:sE,nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fmmm.fi\u002Fdocuments\u002F1410837\u002F1721026\u002FMMM_julkaisu_2012_6.pdf\u002Fc01a813c-8538-4efa-b29e-4844d723c0af"},content:[{data:{},marks:[],value:sF,nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:sG},content:[{data:{},marks:[],value:sH,nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fmmm.multiedition.fi\u002Fklimaatti\u002Fuutiskirje\u002F2012\u002F3-2012\u002F9.php"},content:[{data:{},marks:[],value:"Tutkimuksen ja pÃ¤Ã¤tÃ¶ksentekijÃ¶iden vÃ¤linen vuorovaikutus keskiÃ¶ssÃ¤ kansainvÃ¤lisessÃ¤ ilmastonmuutoskonferenssissa - Klimaatti uutiskirje ilmastonmuutoksesta 3\u002F2012 ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:sI},content:[{data:{},marks:[],value:sJ,nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:sK},content:[{data:{},marks:[],value:sL,nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y}],nodeType:p},perspective:[X],tags:[jj,cB],articleLength:[ev],toc:x,modifiedDate:"2019-05-23",publisher:[O,E]};sA.metadata={tags:[],concepts:[]};sA.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2U4oXs81Wx60ZbgSkkVqka",type:d,createdAt:sB,updatedAt:sB,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};sA.fields={abbreviation:"PIL16",body:"Pilli-Sihvola, K., Haavisto, R., Nurmi, V., Oljemark, K., Tuomenvirta, H., Groundstroem, F., Juhola, S., Miettinen, I. & Gregow, H. 2016. Taloudellisesti tehokkaampaa sÃ¤Ã¤- ja ilmastoriskien hallintaa Suomessa. Valtioneuvoston kanslia, Helsinki. V

1altioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja, 45\u002F2016. 68 s.",link:"http:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:ISBN:978-952-287-301-9"};sM.metadata={tags:[],concepts:[]};sM.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7r04sqQseBWtvi6N9SZxH4",type:d,createdAt:"2021-07-21T08:51:30.387Z",updatedAt:"2025-07-23T12:09:07.104Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:cM,revision:G,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g};sM.fields={publishedLanguages:[g],title:"Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja muutoksen hillintÃ¤ tÃ¤ydentÃ¤vÃ¤t toisiaan",materialType:M,slug:"ilmastonmuutokseen-sopeutuminen-ja-muutoksen-hillinta-taydentavat-toisiaan",parent:gg,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmaston muuttuminen vaatii erilaisia toimia, joilla pyritÃ¤Ã¤n pienentÃ¤mÃ¤Ã¤n muutoksen vaikutuksia. Ilmastonmuutoksen hillinnÃ¤n tavoitteena on rajoittaa maapallon lÃ¤mpeneminen mahdollisimman vÃ¤hÃ¤iseksi. Sopeutumistoimilla taas pyritÃ¤Ã¤n varautumaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Parhaassa tapauksessa hillintÃ¤- ja sopeutumistoimet tÃ¤ydentÃ¤vÃ¤t toisiaan ja tukevat kestÃ¤vÃ¤Ã¤ kehitystÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:q,data:{},content:[{nodeType:a,value:"HillintÃ¤ ja sopeutuminen pyrkivÃ¤t vÃ¤hentÃ¤mÃ¤Ã¤n ilmastonmuutoksen vaikutuksia",marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Ilmastonmuutoksen vaikutusten vÃ¤hentÃ¤miseen tarvitaan sekÃ¤ hillintÃ¤- ettÃ¤ sopeutumistoimenpiteitÃ¤. KÃ¤sitteinÃ¤ hillintÃ¤ ja sopeutuminen saattavat kuitenkin olla epÃ¤selviÃ¤, ja joskus keinoja voi olla vaikea erottaa toisistaan.",marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Ilmastonmuutoksen hillintÃ¤ tarkoittaa kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jen vÃ¤hentÃ¤mistÃ¤ ja hiilinieluista huolehtimista erilaisin toimenpitein ",marks:[],data:{}},{nodeType:f,data:{target:dp},content:[]},{nodeType:a,value:". Hiilinieluja ovat esimerkiksi metsÃ¤t silloin, kun niiden hiilivarasto kasvaa eli kun ne sitovat ilmakehÃ¤stÃ¤ enemmÃ¤n hiilidioksidia kuin hakkuut ja lahoaminen sinne vapauttavat ",marks:[],data:{}},{nodeType:f,data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6ANbXWRIFEehxiHnwi94UK",type:d,createdAt:sN,updatedAt:sN,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"MAA19",body:"Maa- ja metsÃ¤talousministeriÃ¶. Metsien hiilinielut. [Viitattu 12.6.2019]",link:"https:\u002F\u002Fmmm.fi\u002Fmetsat\u002Fmetsatalous\u002Fmetsat-ja-ilmastonmuutos\u002Fmetsien-hiilinielut"}}},content:[]},{nodeType:a,value:". PÃ¤Ã¤stÃ¶jen rajoittamisen tarkoituksena on hidastaa ja lopulta pysÃ¤yttÃ¤Ã¤ etenkin hiilidioksidipitoisuuden kasvu ilmakehÃ¤ssÃ¤ ",marks:[],data:{}},{nodeType:f,data:{target:dp},content:[]},{nodeType:a,value:A,marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"PÃ¤Ã¤stÃ¶jen vÃ¤hentÃ¤minen vaikuttaa hiilidioksidin pitoisuuksiin kuitenkin hitaasti, sillÃ¤ sen elinaika ilmakehÃ¤ssÃ¤ on pitkÃ¤. Siten hillintÃ¤toimien vaikutus maapallon keskilÃ¤mpÃ¶tilaan nÃ¤kyy vasta vuosikymmenten kuluttua. Koska maapallon ilmasto joka tapauksessa lÃ¤mpenee vielÃ¤ kauan, tarvitaan sopeutumistoimia, joilla muuttuviin olosuhteisiin voidaan varautua â niiltÃ¤ osin kuin se on mahdollista. ",marks:[],data:{}},{nodeType:f,data:{target:dp},content:[]},{nodeType:a,value:t,marks:[],data:{}},{nodeType:f,data:{target:sO},content:[]},{nodeType:a,value:t,marks:[],data:{}},{nodeType:f,data:{target:bE},content:[]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Ilmastonmuutokseen sopeutuminen tarkoittaa ihmisen ja luonnonjÃ¤rjestelmien kykyÃ¤ toimia vallitsevassa ilmastossa ja kykyÃ¤ varautua ilmastossa tapahtuviin muutoksiin. Ihmisten toimet voivat edesauttaa myÃ¶s luonnonjÃ¤rjestelmien sopeutumista tulevaan ilmastoon. Sopeutumisen tarkoituksena on vÃ¤hentÃ¤Ã¤ altistumista ja haavoittuvuutta (herkkyyttÃ¤) ilmastonmuutoksen vaikutuksille. ",marks:[],data:{}},{nodeType:f,data:{target:jp},content:[]},{nodeType:a,value:" Sopeutumisen avulla pyritÃ¤Ã¤n ehkÃ¤isemÃ¤Ã¤n tai lieventÃ¤mÃ¤Ã¤n muutoksesta aiheutuvia kielteisiÃ¤ vaikutuksia mutta myÃ¶s hyÃ¶tymÃ¤Ã¤n myÃ¶nteisistÃ¤ seurauksista. HillintÃ¤toimiin verrattuna sopeutumistoimien vaikutukset nÃ¤kyvÃ¤t usein lyhyemmÃ¤llÃ¤ aikavÃ¤lillÃ¤ ja paikallisemmin. ",marks:[],data:{}},{nodeType:f,data:{target:bE},content:[]},{nodeType:a,value:t,marks:[],data:{}},{nodeType:f,data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5lHakuZHf5vKgqG2eaDwaK",type:d,createdAt:sQ,updatedAt:sQ,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"MAA18",body:"Maa- ja metsÃ¤talousministeriÃ¶. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen. [Viitattu 12.6.2019].",link:"https:\u002F\u002Fmmm.fi\u002Fluonto-ja-ilmasto\u002Filmastonmuutokseen-sopeutuminen"}}},content:[]},{nodeType:a,value:t,marks:[],data:{}},{nodeType:f,data:{target:dS},content:[]},{nodeType:a,value:t,marks:[],data:{}},{nodeType:f,data:{target:jr},content:[]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]},{nodeType:q,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Parhaassa tapauksessa hillintÃ¤ ja sopeutuminen kulkevat kÃ¤si kÃ¤dessÃ¤",marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"IlmastonmuutostyÃ¶ssÃ¤ kannattaa edistÃ¤Ã¤ yhtÃ¤ aikaa sekÃ¤ hillintÃ¤Ã¤ ettÃ¤ s

1opeutumista ",marks:[],data:{}},{nodeType:f,data:{target:bE},content:[]},{nodeType:a,value:t,marks:[],data:{}},{nodeType:f,data:{target:sR},content:[]},{nodeType:a,value:". Sopeutumisen merkitys hillinnÃ¤n rinnalla korostuu sitÃ¤ enemmÃ¤n, mitÃ¤ hitaammin ilmastonmuutoksen hillinnÃ¤ssÃ¤ edetÃ¤Ã¤n ",marks:[],data:{}},{nodeType:f,data:{target:cG},content:[]},{nodeType:a,value:". Jos pÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ ei vÃ¤hennetÃ¤ riittÃ¤vÃ¤n paljon ja nopeasti, monin paikoin maapallolla voi tapahtua peruuttamattomiakin muutoksia, joihin ihmiset ja muut eliÃ¶t eivÃ¤t kykene enÃ¤Ã¤ lainkaan sopeutumaan ",marks:[],data:{}},{nodeType:f,data:{target:sO},content:[]},{nodeType:a,value:t,marks:[],data:{}},{nodeType:f,data:{target:bE},content:[]},{nodeType:a,value:A,marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Ilmastonmuutoksen hillintÃ¤Ã¤ ja sopeutumista kÃ¤sitellÃ¤Ã¤n nykyÃ¤Ã¤n entistÃ¤ enemmÃ¤n yhdessÃ¤ eikÃ¤ erillisinÃ¤ kokonaisuuksina. Vuonna 2015 sovitussa Pariisin ilmastosopimuksessa sopeutuminen nostettiin entistÃ¤ selvemmin hillinnÃ¤n rinnalle ",marks:[],data:{}},{nodeType:f,data:{target:sT},content:[]},{nodeType:a,value:". Suomenkin kansallisessa ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmassa 2022 korostetaan, ettÃ¤ hillintÃ¤- ja sopeutumistoimien yhteensopivuus on otettava huomioon ",marks:[],data:{}},{nodeType:f,data:{target:bE},content:[]},{nodeType:a,value:". MyÃ¶s kuntatasolla on tÃ¤rkeÃ¤Ã¤ edistÃ¤Ã¤ sopeutumista hillinnÃ¤n rinnalla ja pyrkiÃ¤ lisÃ¤Ã¤mÃ¤Ã¤n vuorovaikutusta ja siitÃ¤ syntyviÃ¤ hyÃ¶tyjÃ¤ nÃ¤iden vÃ¤lillÃ¤ ",marks:[],data:{}},{nodeType:f,data:{target:fb},content:[]},{nodeType:a,value:t,marks:[],data:{}},{nodeType:f,data:{target:sX},content:[]},{nodeType:a,value:t,marks:[],data:{}},{nodeType:f,data:{target:ey},content:[]},{nodeType:a,value:A,marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Kun lisÃ¤tÃ¤Ã¤n hillinnÃ¤n ja sopeutumisen vuorovaikutusta, voidaan pienentÃ¤Ã¤ ja hallita paremmin ilmastonmuutoksesta johtuvia riskejÃ¤ sekÃ¤ kasvattaa ilmastotoimien kustannustehokkuutta ",marks:[],data:{}},{nodeType:f,data:{target:jr},content:[]},{nodeType:a,value:t,marks:[],data:{}},{nodeType:f,data:{target:bE},content:[]},{nodeType:a,value:t,marks:[],data:{}},{nodeType:f,data:{target:dp},content:[]},{nodeType:a,value:t,marks:[],data:{}},{nodeType:f,data:{target:sA},content:[]},{nodeType:a,value:". HillintÃ¤- ja sopeutumistoimet voivat tÃ¤ydentÃ¤Ã¤ toisiaan esimerkiksi kaupunkisuunnittelussa, kun pyritÃ¤Ã¤n kohti vÃ¤hÃ¤hiilisiÃ¤ ja sopeutumiskykyisiÃ¤ yhteiskuntia. Muun muassa viherrakentamisessa on mahdollista saavuttaa monenlaisia hyÃ¶tyjÃ¤: viherkatot ja puuston lisÃ¤Ã¤minen viilentÃ¤vÃ¤t kaupunkia (sopeutuminen), minkÃ¤ lisÃ¤ksi ne auttavat sitomaan hiilidioksidia (hillintÃ¤) ja muita ilman epÃ¤puhtauksia (ilmanlaadun parantaminen). ",marks:[],data:{}},{nodeType:f,data:{target:fb},content:[]},{nodeType:a,value:t,marks:[],data:{}},{nodeType:f,data:{target:ey},content:[]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]},{nodeType:q,data:{},content:[{nodeType:a,value:"HillintÃ¤ ja sopeutuminen voivat olla myÃ¶s ristiriidassa keskenÃ¤Ã¤n",marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Ilmastonmuutoksen hillintÃ¤- ja sopeutumistoimet vaativat erilaisia lÃ¤hestymistapoja ja eri tahojen ottamista mukaan pÃ¤Ã¤tÃ¶ksentekoon. HillintÃ¤Ã¤n ja sopeutumiseen liittyvÃ¤t lÃ¤htÃ¶kohdat ovat myÃ¶s erilaisia. Esimerkiksi hillintÃ¤ nÃ¤hdÃ¤Ã¤n usein kansainvÃ¤lisenÃ¤ ja sopeutuminen taas lÃ¤hinnÃ¤ paikallisena tavoitteena. ",marks:[],data:{}},{nodeType:f,data:{target:ey},content:[]},{nodeType:a,value:t,marks:[],data:{}},{nodeType:f,data:{target:bE},content:[]},{nodeType:a,value:t,marks:[],data:{}},{nodeType:f,data:{target:dp},content:[]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Toimet ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi on toteutettava siten, ettÃ¤ ne eivÃ¤t tarpeettomasti lisÃ¤Ã¤ yhteiskuntien energian tai materiaalien kulutusta ja sitÃ¤ kautta kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ ",marks:[],data:{}},{nodeType:f,data:{target:fb},content:[]},{nodeType:a,value:". Esimerkiksi talvikauden jatkaminen keinotekoisesti hiihtoputkissa ei vÃ¤lttÃ¤mÃ¤ttÃ¤ ole paras ratkaisu ilmastonmuutoksen hillinnÃ¤n kannalta, vaikka lentomatkailu lumisille seuduille vÃ¤henisikin. KesÃ¤isin joudutaan yhÃ¤ useammin varautumaan kesÃ¤helteisiin viilentÃ¤mÃ¤llÃ¤ sisÃ¤tiloja. Jos viilentÃ¤miseen kÃ¤ytetÃ¤Ã¤n yhÃ¤ enemmÃ¤n ilmastointilaitteita, se lisÃ¤Ã¤ energian kulutusta ja kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤, jos laitteisiin tarvittava sÃ¤hkÃ¶ tuotetaan fossiilisella energialla.",marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Kaupunkirakenteen tiivistÃ¤minen on esimerkki toimenpiteestÃ¤, jolla pyritÃ¤Ã¤n vÃ¤hentÃ¤mÃ¤Ã¤n kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤, mutta joka samalla saattaa vaikeuttaa sopeutumista ilmastonmuutokseen. Rakentamisen tiivistÃ¤minen kaupunkialueilla karsii viheralueita ja lisÃ¤Ã¤ vettÃ¤ lÃ¤pÃ¤isemÃ¤ttÃ¶mien alueiden pinta-alaa. TÃ¤mÃ¤ voi lisÃ¤tÃ¤ alueen haavoittuvuutta ilmastonmuutoksen vaikutuksille, kun yhÃ¤ suurempi vÃ¤estÃ¶mÃ¤Ã¤rÃ¤ voi altistua paikallisille tulvatilanteille ja helteiden haittavaikutuksille. ",marks:[],data:{}},{nodeType:f,data:{target:ey},content:[]},{nodeType:a,value:t,marks:[],data:{}},{nodeType:f,data:{target:fb},content:[]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Vaikka sopeutumisella tarkoitetaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin varautumista, joskus nÃ¤kÃ¶kulmaksi otetaan myÃ¶s se, miten sopeudutaan ilmastonmuutoksen hillintÃ¤toimiin ja niiden vaikutuksiin. Onnistuakseen hillintÃ¤toimet vaativat muun muassa kulutus- ja kÃ¤yttÃ¤ytymistottumuksien muutosta, ja nÃ¤ihin toimiin sopeutuminen voi olla vaikeaa ",marks:[],data:{}},{nodeType:f,data:{target:fb},content:[]},{nodeType:a,value:A,marks:[],data:{}}]},{nodeType:q,data:{},content:[{nodeType:a,value:"IlmastokestÃ¤vÃ¤ yhteiskunta ottaa huomioon hillinnÃ¤n ja sopeutumisen myÃ¶s kestÃ¤vÃ¤n kehityksen nÃ¤kÃ¶kulmasta",marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Ilmastonmuutoksen yhteydessÃ¤ nousee usein esille myÃ¶s kestÃ¤vÃ¤ kehitys. Jotta kestÃ¤vÃ¤ elÃ¤mÃ¤ntapa voidaan saavuttaa, on tÃ¤rkeÃ¤ yhdistÃ¤Ã¤  ilmastonmuutostoimet kestÃ¤vÃ¤n kehityksen edistÃ¤miseen tÃ¤htÃ¤Ã¤vÃ¤Ã¤n tyÃ¶hÃ¶n. KestÃ¤vÃ¤llÃ¤ kehityksellÃ¤ tarkoitetaan maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua yhteiskunnallista muutosta, jonka pÃ¤Ã¤mÃ¤Ã¤rÃ¤nÃ¤ on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvÃ¤t elÃ¤misen mahdollisuudet. ",marks:[],data:{}},{nodeType:f,data:{target:sR},content:[]},{nodeType:a,value:t,marks:[],data:{}},{nodeType:f,data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1q3otzk2mwVfD8b7g4AemX",type:d,createdAt:sY,updatedAt:sY,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"WOR87",body:"World Commission on Environment and Development: The Brundtland Report, Our Common Future. 1987. Oxford University Press, London. 247 p. (pdf)",link:"http:\u002F\u002Fwww.un-documents.net\u002Four-common-future.pdf"}}},content:[]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Yhdistyneiden kansakuntien (YK) jÃ¤senmaat ovat sopineet kestÃ¤vÃ¤n kehityksen tavoitteista vuonna 2015. YK:n kestÃ¤vÃ¤n kehityksen tavoiteohjelma (Agenda 2030) sisÃ¤ltÃ¤Ã¤ 17 laajaa pÃ¤Ã¤tavoitetta ja pyrkii poistamaan Ã¤Ã¤rimmÃ¤isen kÃ¶yhyyden sekÃ¤ kestÃ¤vÃ¤Ã¤n kehitykseen, jossa otetaan ympÃ¤ristÃ¶, talous ja ihminen huomioon tasavertaisesti (kuva 1). ",marks:[],data:{}},{nodeType:f,data:{target:sZ},content:[]},{nodeType:a,value:t,marks:[],data:{}},{nodeType:f,data:{target:s$},content:[]},{nodeType:a,value:t,marks:[],data:{}},{nodeType:f,data:{target:tb},content:[]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]},{nodeType:u,data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7getdwFUIn8oZX5xqUuIBD",type:d,createdAt:"2021-04-23T12:49:45.323Z",updatedAt:"2021-07-21T08:46:25.638Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ad,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:L}},locale:g},fields:{title:"YK:n kestÃ¤vÃ¤n kehityksen tavoitteet (17 kpl).",asset:td,caption:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:mg,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:". KestÃ¤vÃ¤n kehityksen tavoitteet ",nodeType:a},{data:{target:sZ},content:[],nodeType:f},{data:{}

1,marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},origin:"https:\u002F\u002Filmasto-opas.fi\u002Filocms-portlet\u002Farticle\u002F9b35241c-70d6-4007-8bd2-adc889298b8b\u002Fr\u002Fc3f010d4-e292-4421-aee1-d6e7b181f9ba\u002Fkuva1-sdg-tavoitteet-pieni.png"}}},content:[]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"NÃ¤ihin kestÃ¤vÃ¤n kehityksen tavoitteisiin (Sustainable Development Goals, SDG) sisÃ¤ltyvÃ¤t ilmastoteot (tavoite 13), mutta sekÃ¤ ilmastonmuutokseen sopeutuminen ettÃ¤ muutoksen hillintÃ¤ kytkeytyvÃ¤t myÃ¶s useaan muuhun tavoitteeseen. Esimerkiksi sopeutuminen kytkeytyy muun muassa puhtaan veden ja sanitaation (tavoite 6) sekÃ¤ terveyden ja hyvinvoinnin (tavoite 3) tavoitteisiin, sillÃ¤ ilmastonmuutoksen seuraukset saattavat vaikeuttaa niiden saavuttamista. Sanitaatio tarkoittaa hygieenistÃ¤ kÃ¤ymÃ¤lÃ¤Ã¤ ja toimivaa viemÃ¤rÃ¶intiÃ¤.",marks:[],data:{}}]},{nodeType:q,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Suomi on sitoutunut tavoittelemaan kestÃ¤vÃ¤Ã¤ yhteiskuntaa",marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Suomessa halutaan kestÃ¤vÃ¤n kehityksen tavoiteohjelman (Sitoumus 2050) mukaan muuttaa luonnonvarojen kulutusta maailmanlaajuisesti ympÃ¤ristÃ¶n kannalta kestÃ¤vÃ¤lle tasolle ",marks:[],data:{}},{nodeType:f,data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3sUoQ460IBrchl0kl7kcob",type:d,createdAt:tf,updatedAt:tf,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:tg,body:"Sitoumus2050. [Viitattu 12.6.2019]",link:"https:\u002F\u002Fsitoumus2050.fi\u002Fkoti#\u002F"}}},content:[]},{nodeType:a,value:". Samalla halutaan parantaa yhteiskunnan sopeutumista resurssiviisaampaan ja vÃ¤hÃ¤pÃ¤Ã¤stÃ¶isempÃ¤Ã¤n talouteen (muun muassa kestÃ¤vÃ¤n kehityksen tavoitteet 7 ja 12). Suomessa halutaan lisÃ¤ksi edistÃ¤Ã¤ paikallista sopeutumista luomalla kestÃ¤viÃ¤ ja turvallisia yhdyskuntia ja kaupunkirakenteita, jotka tukevat taloudellista, sosiaalista, kulttuurista ja ympÃ¤ristÃ¶n hyvinvointia (tavoite 11). ",marks:[],data:{}},{nodeType:f,data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5ubYMH38TFvYCMEBoGL5uP",type:d,createdAt:th,updatedAt:th,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"KES18b",body:"Kestavakehitys.fi: KestÃ¤vÃ¤n kehityksen yhteiskuntasitoumus. [Viitattu 12.6.2019]",link:"https:\u002F\u002Fkestavakehitys.fi\u002Fsitoumus2050"}}},content:[]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Ilmastonmuutoksen hillintÃ¤ ja muutokseen sopeutuminen tÃ¤htÃ¤Ã¤vÃ¤t kestÃ¤viin yhteiskuntiin, jotka eivÃ¤t ole niin haavoittuvia ilmastonmuutoksen vaikutuksille kuin mitÃ¤ ne tÃ¤llÃ¤ hetkellÃ¤ ovat ",marks:[],data:{}},{nodeType:f,data:{target:dp},content:[]},{nodeType:a,value:t,marks:[],data:{}},{nodeType:f,data:{target:bE},content:[]},{nodeType:a,value:t,marks:[],data:{}},{nodeType:f,data:{target:cG},content:[]},{nodeType:a,value:t,marks:[],data:{}},{nodeType:f,data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3O0O8az4JersTA4V9C604A",type:d,createdAt:ti,updatedAt:ti,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"GRE16",body:"Gregow H., Carter T., Groundstroem F., Haavisto R., HaanpÃ¤Ã¤ S., Halonen M., Harjanne A., HildÃ©n M., Jakkila J., Juhola S., Jurgilevich A., Kokko A., Kollanus V., Lanki T., Luhtala S., Miettinen I., MÃ¤kelÃ¤ A., Nurmi V., Oljemark K., Parjanne A., Peltonen-Sainio P., Perrels A., Pilli-Sihvola K., Punkka A-J., Raivio T., RÃ¤sÃ¤nen A., SÃ¤ntti K., Tuomenvirta H., Veijalainen N. ja Zacheus O. 2016. Keinot edistÃ¤Ã¤ sÃ¤Ã¤- ja ilmastoriskien hallintaa. Valtioneuvoston kanslia, Helsinki. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 47\u002F2016. 36 s.",link:"http:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:ISBN:978-952-287-303-3"}}},content:[]},{nodeType:a,value:". KestÃ¤vyys viittaa lisÃ¤ksi ajalliseen pysyvyyteen, ja keskeinen kestÃ¤vyysmittari onkin tulevien sukupolvien mahdollisuus ihmisarvoiseen elÃ¤mÃ¤Ã¤n ",marks:[],data:{}},{nodeType:f,data:{target:s$},content:[]},{nodeType:a,value:t,marks:[],data:{}},{nodeType:f,data:{target:tb},content:[]},{nodeType:a,value:". Se edellyttÃ¤Ã¤ ilmastotekoja sekÃ¤ hillintÃ¤- ettÃ¤ s

1opeutumispuolelta ",marks:[],data:{}},{nodeType:f,data:{target:dp},content:[]},{nodeType:a,value:t,marks:[],data:{}},{nodeType:f,data:{target:bE},content:[]},{nodeType:a,value:A,marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:cP,marks:[],data:{}}]}]},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.norden.org\u002Ffi\u002Fjulkaisut\u002Fjulkaisut\u002F2013-902"},content:[{data:{},marks:[],value:"Illman, J., Halonen, M., Rinne, P., Huq, S. & Tvitdal, S. 2013. Scoping study on financing adaptation-mitigation synergy activities. Nordic Council of Ministers (Norden), Copenhagen. Nordic working papers, NA2013:902. 51 p. ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fmmm.multiedition.fi\u002Fklimaatti\u002Fuutiskirje\u002F2013\u002F2-2013\u002F4.php"},content:[{data:{},marks:[],value:"HillintÃ¤ ja sopeutuminen - kuin paita ja peppu? - Klimaatti uutiskirje ilmastonmuutoksesta 2\u002F2013 ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:gh},content:[{data:{},marks:[],value:gi,nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y}],nodeType:p},perspective:[X,P],tags:[gj],articleLength:[T],toc:x,modifiedDate:"2019-06-12",publisher:[O,E]};sO.metadata={tags:[],concepts:[]};sO.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7x2vjins2K3OFZXgCKZ7lU",type:d,createdAt:sP,updatedAt:sP,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};sO.fields={abbreviation:"MIN17",body:"Ministry of the Environment & Statistics Finland. 2017. Finlandâs Seventh National Communication under the United Nations Framework Convention on Climate Change. Ministry of the Environment and Statistics Finland, Helsinki. 314 p. (pdf) (Suomen 7. Maaraportti YK:n ilmastosopimukselle)",link:"https:\u002F\u002Fwww.stat.fi\u002Fstatic\u002Fmedia\u002Fuploads\u002Ftup\u002Fkhkinv\u002Ffi_nc7_final.pdf"};sR.metadata={tags:[],concepts:[]};sR.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1RdzRWyMvgHkdQi4HrQ4k8",type:d,createdAt:sS,updatedAt:sS,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};sR.fields={abbreviation:"YMP17b",body:"YmpÃ¤ristÃ¶ministeriÃ¶. 26.6.2017 (PÃ¤ivitetty). MitÃ¤ on kestÃ¤vÃ¤ kehitys. [Viitattu 12.6.2018]",link:"http:\u002F\u002Fwww.ym.fi\u002Ffi-fi\u002Fymparisto\u002Fkestava_kehitys\u002Fmita_on_kestava_kehitys"};sT.metadata={tags:[],concepts:[]};sT.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"bEZMPm9v3Bak4TRYepcpa",type:d,createdAt:"2021-04-23T12:49:30.419Z",updatedAt:"2024-06-24T10:19:39.848Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:z,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};sT.fields={abbreviation:sU,body:"United Nations. 2015. Paris Agreement. Adopted on 12 December 2015 in Paris, France.",link:"https:\u002F\u002Funfccc.int\u002Fprocess-and-meetings\u002Fthe-paris-agreement"};sX.metadata={tags:[],concepts:[]};sX.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4ZO652VvZwL3X0Be4mIMfm",type:d,createdAt:"2021-04-23T12:49:32.580Z",updatedAt:"2024-06-27T11:55:51.663Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:z,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};sX.fields={abbreviation:"PAR15",body:"Parviainen, J. 2015. Kuntien ja maakuntien ilmastotyÃ¶n tilanne 2015. Strategioista kÃ¤ytÃ¤ntÃ¶Ã¶n. Suomen Kuntaliitto, Helsinki. 77 s.",link:"https:\u002F\u002Fwww.kuntaliitto.fi\u002Fjulkaisut\u002F2015\u002F1712-kuntien-ja-maakuntien-ilmastotyon-tilanne-2015"};sZ.metadata={tags:[],concepts:[]};sZ.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2CWMKHo0G7IQ6vuDpYkBhe",type:d,createdAt:s_,updatedAt:s_,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};sZ.fields={abbreviation:"SUO18",body:"Suomen YK-liitto. KestÃ¤vÃ¤n kehityksen tavoitteet - Agenda 2030. [Viitattu 12.6.2019]",link:"https:\u002F\u002Fwww.ykliitto.fi\u002Fyk70v\u002Fyk\u002Fkehitys\u002Fpost-2015"};s$.metadata={tags:[],concepts:[]};s$.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5KPfiRHiEsD3XmCMJUqprg",type:d,createdAt:ta,updatedAt:ta,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};s$.fields={abbreviation:"YHD18",body:"Yhdistyneet kansakunnat. 3.7.2018 (PÃ¤ivitetty). Agenda2030 - kestÃ¤vÃ¤n kehityksen tavoitteet. [Viitattu 12.6.2019]",link:"https:\u002F\u002Fwww.yk.fi\u002F\u002Fnode\u002F479"};tb.metadata={tags:[],concepts:[]};tb.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"687M6xv0DqdaOQt1QM1Mpa",type:d,createdAt:tc,updatedAt:tc,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};tb.fields={abbreviation:"KES18a",body:"Kestavakehitys.fi: KestÃ¤vÃ¤n kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030 kestavakehitys.fi [Viitattu 12.6.2019]",link:"https:\u002F\u002Fkestavakehitys.fi\u002Fagenda-2030"};td.metadata={tags:[],concepts:[]};td.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}}

1,id:"6bL5kjZM9hzj4eERSlZ0QS",type:B,createdAt:te,updatedAt:te,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:v,revision:o,locale:g};td.fields={title:"Example image",description:dq,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F6bL5kjZM9hzj4eERSlZ0QS\u002Fb2104102c4dbeb2cd1d6969565a21378\u002Fkuva1-sdg-tavoitteet-pieni.png",details:{size:293596,image:{width:jn,height:jn}},fileName:"kuva1-sdg-tavoitteet-pieni.png",contentType:J}};td["6bL5kjZM9hzj4eERSlZ0QS"]=td;tm.metadata={tags:[],concepts:[]};tm.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4TxJnAUxiB14Hfe94guwfv",type:B,createdAt:"2021-06-01T12:44:27.981Z",updatedAt:"2021-12-08T11:24:50.747Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:dI,revision:z,locale:g};tm.fields={title:"ilmastonmuutos-suomessa-herokuva-miikka-airikkala-unsplah-b1nsmZ_d2FI",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F4TxJnAUxiB14Hfe94guwfv\u002Fbfebca71c6d9974f9b2f66daa7d2e69d\u002Filmastonmuutos-suomessa-herokuva-miikka-airikkala-unsplah-b1nsmZ_d2FI.jpg",details:{size:1059879,image:{width:eh,height:cN}},fileName:"ilmastonmuutos-suomessa-herokuva-miikka-airikkala-unsplah-b1nsmZ_d2FI.jpg",contentType:Y}};tm["4TxJnAUxiB14Hfe94guwfv"]=tm;tB.metadata={tags:[],concepts:[]};tB.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4IiUdKcORw7SdQjgkI64sQ",type:B,createdAt:"2022-09-16T07:19:57.089Z",updatedAt:"2024-11-06T10:49:38.370Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:V,revision:z,locale:g};tB.fields={title:"suomen-paastovahennystavoitteet-vuoteen-2050",description:"Â© YmpÃ¤ristÃ¶ministeriÃ¶",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F4IiUdKcORw7SdQjgkI64sQ\u002F7509b07f1ccc6db87404a37e814afa3d\u002Fsuomen-paastovahennystavoitteet-vuoteen-2050.png",details:{size:87217,image:{width:N,height:573}},fileName:"suomen-paastovahennystavoitteet-vuoteen-2050.png",contentType:J}};tB["4IiUdKcORw7SdQjgkI64sQ"]=tB;tD.metadata={tags:[],concepts:[]};tD.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"23C7FmXnMnwMbAS2zkj55J",type:d,createdAt:"2022-09-16T10:31:44.184Z",updatedAt:"2022-11-29T07:47:30.192Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bs,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};tD.fields={abbreviation:"TYO22",body:"TyÃ¶- ja elinkeinoministeriÃ¶. 2022. Hiilineutraali Suomi 2035 - kansallinen ilmasto- ja energiastrategia. TyÃ¶- ja elinkeinoministeriÃ¶n julkaisuja 2022:53. 212 s.  ",link:"https:\u002F\u002Fjulkaisut.valtioneuvosto.fi\u002Fhandle\u002F10024\u002F164321"};tE.metadata={tags:[],concepts:[]};tE.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5KlV1YK4mwiBGzeUXRTcnl",type:d,createdAt:"2022-09-16T10:38:02.070Z",updatedAt:"2022-10-25T08:14:53.866Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};tE.fields={abbreviation:sd,body:"YmpÃ¤ristÃ¶ministeriÃ¶ 2022. KeskipitkÃ¤n aikavÃ¤lin ilmastopolitiikan suunnitelma: Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035. YmpÃ¤ristÃ¶ministeriÃ¶n julkaisuja 2022:12. \n",link:"https:\u002F\u002Fjulkaisut.valtioneuvosto.fi\u002Fhandle\u002F10024\u002F164186"};tK.metadata={tags:[],concepts:[]};tK.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5GejeesD1WKhkvGRZWoovA",type:d,createdAt:tL,updatedAt:tL,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};tK.fields={abbreviation:"PAL20",body:"Paloneva, M. & TakamÃ¤ki, S. 2020. Yhteenveto toimialojen vÃ¤hÃ¤hiilitiekartoista. TyÃ¶- ja elinkeinoministeriÃ¶n julkaisuja 2020:52. TyÃ¶- ja elinkeinoministeriÃ¶.",link:"http:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:ISBN:978-952-327-525-6"};tQ.metadata={tags:[],concepts:[]};tQ.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5h8ydhK4cmm7GG09wAkwlt",type:d,createdAt:tR,updatedAt:tR,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};tQ.fields={abbreviation:"PUO23",body:"PuolustusministeriÃ¶. 2023. Puolustushallinnon ilmastonmuutokseen sopeutumisen suunnitelma. ",link:"https:\u002F\u002Fwww.defmin.fi\u002Fministerio\u002Fhallinnonala\u002Fpuolustushallinto_ja_kestava_kehitys#b9f17003"};tT.metadata={tags:[],concepts:[]};tT.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"Z0pC2a0HpE0md1GTEhEdv",type:d,createdAt:tU,updatedAt:tU,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:z,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};tT.fields={abbreviation:"PIL24",body:"Pilli-Sihvola, K. & HaanpÃ¤Ã¤, S. (toim.). 2024. Maa- ja metsÃ¤talousministeriÃ¶n hallinnonalan ilmastonmuutokseen sopeutumisen toimintaohjelma vuoteen 2027. Maa- ja metsÃ¤talousministeriÃ¶n

1julkaisuja 2024:15, Helsinki. 64 s. ",link:"http:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:ISBN:978-952-366-601-6"};tV.metadata={tags:[],concepts:[]};tV.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7prosMyGpfTUQAJrV3OXRQ",type:d,createdAt:"2021-04-23T12:35:23.814Z",updatedAt:"2022-09-19T05:30:02.039Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:F,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};tV.fields={abbreviation:tW,body:"Suomen ilmastopaneeli. [Viitattu 19.9.2022]",link:"https:\u002F\u002Fwww.ilmastopaneeli.fi\u002F"};tX.metadata={tags:[],concepts:[]};tX.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"46AUycGTx1duWtfIqxUWtO",type:d,createdAt:tY,updatedAt:tY,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:_,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:I}},locale:g};tX.fields={title:"Kansallinen",slug:"kansallinen"};ul.metadata={tags:[],concepts:[]};ul.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3n1Ln7jzV24x7DWqJqITlm",type:d,createdAt:um,updatedAt:um,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};ul.fields={abbreviation:un,body:"Motiva Oy. 8.10.2018 (PÃ¤ivitetty). HyvÃ¤n hankinnan ABC    [Viitattu 5.12.2018]",link:"https:\u002F\u002Fwww.motiva.fi\u002Fjulkinen_sektori\u002Fkestavat_julkiset_hankinnat\u002Fhyvan_hankinnan_abc"};uv.metadata={tags:[],concepts:[]};uv.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5SSnAL7sDgBCc9pup2gOik",type:d,createdAt:uw,updatedAt:uw,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};uv.fields={abbreviation:"KEI18",body:"KEINO â KestÃ¤vien ja innovatiivisten julkisten hankintojen verkostomainen osaamiskeskus.   [Viitattu 4.12.2018]",link:gp};uy.metadata={tags:[],concepts:[]};uy.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"76FZ7GYKXUsRSNAtIGKSGd",type:d,createdAt:uz,updatedAt:uz,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};uy.fields={abbreviation:"OPA17",body:"Opas ympÃ¤ristÃ¶merkin kÃ¤yttÃ¤miseen julkisissa hankinnoissa. Julkisista hankinnoista ja kÃ¤yttÃ¶oikeussopimuksista annetun lain mukaan (1397\u002F2016) 1.1.2017. (pdf)",link:"https:\u002F\u002Fjoutsenmerkki.fi\u002Fwp-content\u002Fuploads\u002F2017\u002F02\u002FJulkiset_hankinnat__opas_huhtikuu_2017.pdf"};uC.metadata={tags:[],concepts:[]};uC.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1uJzB7Eo60BDfcmeBSqCSa",type:d,createdAt:uD,updatedAt:uD,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};uC.fields={abbreviation:"EUR18a",body:"EU-ympÃ¤ristÃ¶merkityt tuotteet ja palvelut.   [Viitattu 12.12.2018]",link:"http:\u002F\u002Feu-ymparistomerkki.fi\u002Feu-ymparistomerkki\u002Ftuoteryhmat\u002F"};uO.metadata={tags:[],concepts:[]};uO.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7bx1nYUuvn1c721lmH7VQq",type:d,createdAt:"2021-09-22T10:53:02.706Z",updatedAt:"2022-12-12T10:18:36.681Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:148,revision:aj,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g};uO.fields={publishedLanguages:[g],title:"Rakennusten lÃ¤mmitys kuluttaa runsaasti energiaa",materialType:M,slug:"rakennusten-lammitys-kuluttaa-runsaasti-energiaa",parent:ez,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Rakennusten lÃ¤mmitys vie noin neljÃ¤sosan kaikesta Suomessa kÃ¤ytetystÃ¤ energiasta. Yleisin lÃ¤mmitystapa on kaukolÃ¤mpÃ¶. Uudisrakennukset ovat yhÃ¤ energiatehokkaampia, mutta rakennuskanta uudistuu hitaasti. Siksi tÃ¤rkeitÃ¤ keinoja vÃ¤hentÃ¤Ã¤ lÃ¤mmityksestÃ¤ aiheutuvia kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ ovat olemassa olevien rakennusten energiakorjaukset ja energiaa sÃ¤Ã¤stÃ¤vÃ¤t kÃ¤yttÃ¶tavat.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Valtaosa rakennusten kÃ¤yttÃ¤mÃ¤stÃ¤ energiasta kuluu tilojen lÃ¤mmitykseen",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Rakennusten lÃ¤mmitykseen kuluu kaikesta Suomessa kÃ¤ytetystÃ¤ energiasta noin neljÃ¤sosa ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3tfaDhbDdKwW3tL0Kw3wpP",type:d,createdAt:uP,updatedAt:uP,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:uQ,body:"Tilastokeskus 2021. Energia 2021 -taulukkopalvelu. Energian kokonaiskulutus sektoreittain. Tilastokeskus, Helsinki. (Viitattu 7.10.2022)",link:uR}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Asuinrakennusten osuus energian loppukulutuksesta on 20 prosenttia, josta noin kaksi kolmasosaa, kuluu tilojen lÃ¤mmitykseen ",nodeType:a},{data:{target:jH},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". KÃ¤yttÃ¶veden lÃ¤mmitykseen kuluu asunnoissa keskimÃ¤Ã¤rin noin 17 prosenttia, sÃ¤hkÃ¶laitteisiin, ruuan valmistukseen ja valaistukseen noin 14 prosenttia ja saunan lÃ¤mmitykseen noin 5 prosenttia energiasta. ",nodeType:a},{data:{target:jH},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" (Kuva 1) Uusissa energiatehokkaissa rakennuksissa lÃ¤mmityksen osuus energiankulutuksesta on pienempi, jolloin kÃ¤yttÃ¶veden lÃ¤mmitykseen, sÃ¤hkÃ¶laitteisiin ja valaistukseen voi kulua yli puolet asumiseen kÃ¤ytetystÃ¤ energiasta ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1IUw23QuxBkRgUceQfjQas",type:d,createdAt:"2021-04-23T12:37:12.608Z",updatedAt:"2022-10-07T07:38:27.385Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"ENE20",body:"Energiatehokas koti 17.3.2020 (PÃ¤ivitetty). Mihin energiaa kuluu? [Viitattu 7.10.2022]",link:"http:\u002F\u002Fwww.energiatehokaskoti.fi\u002Fperustietoa\u002Fhyva_tietaa\u002Fmihin_energiaa_kuluu"}}},content:[],nodeType:f},{data:{}

1,marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"LÃ¤mmitykseen kuluvan energian mÃ¤Ã¤rÃ¤ vaihtelee ulkolÃ¤mpÃ¶tilan mukaan. Ilmatieteen laitos seuraa rakennusten lÃ¤mmitystarvetta kuukausittaisilla lÃ¤mmitystarveluvuilla. MitÃ¤ korkeampi on ulkolÃ¤mpÃ¶tila, sitÃ¤ pienempi on rakennuksen lÃ¤mmitystarveluku, mikÃ¤ tarkoittaa pienempÃ¤Ã¤ energiantarvetta. ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3VvBzwZjyputARoWwv2vRe",type:d,createdAt:"2021-04-23T12:37:13.958Z",updatedAt:"2022-10-07T07:51:11.877Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"ILM17",body:"Ilmatieteen laitos 2018. LÃ¤mmitystarveluku eli astepÃ¤ivÃ¤luku. (Viitattu 3.5.2018)",link:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Flammitystarveluvut"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". MyÃ¶s rakennuksen suunnittelu vaikuttaa kÃ¤ytÃ¶n aikaiseen energiankulutukseen. Passiivista aurinkoenergiaa hyÃ¶dyntÃ¤vÃ¤ rakennus on sijoitettu ja suunniteltu niin, ettÃ¤ ikkunoiden kautta tuleva auringon lÃ¤mpÃ¶ ja valo vÃ¤hentÃ¤vÃ¤t rakennuksen lÃ¤mmitys- ja valaistustarvetta. ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6hEKOwWCDLUtNpJCPZnrGD",type:d,createdAt:uU,updatedAt:uU,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"LYL15",body:"Lylykangas, K., Andersson, A., Kiuru, J., Nieminen, J. & PÃ¤Ã¤talo, J. 2015. Rakenteellinen energiatehokkuus. Opas. 8.9.2015. Rakennusteollisuus. 188 s.",link:"https:\u002F\u002Fwww.rakennusteollisuus.fi\u002Fglobalassets\u002Foppaat-ohjeet\u002Fret_opas_20150917.pdf"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5R6puy7Mjye9LTQDkoPaks",type:d,createdAt:"2021-04-23T12:37:30.331Z",updatedAt:"2022-10-07T08:06:08.551Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aK,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:L}},locale:g},fields:{title:"Asumisen energiankulutus on pysynyt melko samalla tasolla, reilussa 60 terawattitunnissa, lukuun ottamatta pientÃ¤ vuosittaista vaihtelua, joka johtuu lÃ¤hinnÃ¤ lÃ¤mmitykseen kuluvan energian vaihtelusta vuoden keskilÃ¤mpÃ¶tilan mukaan. PylvÃ¤sdiagrammi. ",asset:uV,caption:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:ak,marks:[{type:r}],data:{}},{nodeType:a,value:" Asumisen energiankulutus vuosina 2013-2020. ",marks:[],data:{}},{nodeType:f,data:{target:jH},content:[]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},origin:"https:\u002F\u002Filmasto-opas.fi\u002Filocms-portlet\u002Farticle\u002F73fa2827-42d1-4fd7-a757-175aca58b441\u002Fr\u002Fc67683c3-d49d-429e-8fda-dd5be524c761\u002Fkuva1-asumisen-%20energiankulutus-iso.png"}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"LÃ¤mpÃ¶pumppujen merkitys rakennusten lÃ¤mmityksessÃ¤ kasvaa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Asuinrakennusten tilojen lÃ¤mmitykseen kuluu vuosittain noin 40-45 TWh, riippuen vuoden keskilÃ¤mpÃ¶tilasta. Yleisimmin kÃ¤ytetyt energianlÃ¤hteet asuinrakennusten lÃ¤mmityksessÃ¤ ovat kaukolÃ¤mpÃ¶, puu ja sÃ¤hkÃ¶, jotka yhdessÃ¤ kattavat yli 80 prosenttia tilojen lÃ¤mmitykseen kuluvasta energiasta. NÃ¤iden jÃ¤lkeen yleisin energialÃ¤hde on lÃ¤mpÃ¶pumppuenergia, jonka kulutus on yli kaksinkertaistunut vuodesta 2010. ",nodeType:a},{data:{target:uW},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomalaisista noin puolet asuu kaukolÃ¤mmitetyissÃ¤ taloissa. KaukolÃ¤mmÃ¶n tuotannossa kÃ¤ytetÃ¤Ã¤n nykyÃ¤Ã¤n yleisimmin biomassaa (noin 44 prosenttia), turvetta (noin 15 prosenttia), maakaasua (noin 13 prosenttia) ja kivihiiltÃ¤ (noin 13 prosenttia) ",nodeType:a},{data:{target:uW},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". KaukolÃ¤mmÃ¶n ominaispÃ¤Ã¤stÃ¶t ovat laskeneet viime vuosina huomattavasti, kun energiantuotannossa on siirrytty kÃ¤yttÃ¤mÃ¤Ã¤n enemmÃ¤n uusiutuvia energialÃ¤hteitÃ¤. ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7tRERPiYnYhinmH3g4sHp4",type:d,createdAt:"2022-10-07T09:48:43.296Z",updatedAt:"2022-10-07T11:35:16.809Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"TIL21d",body:"Tilastokeskus 2021. Energia 2021 -taulukkopalvelu. Energia ja PÃ¤Ã¤stÃ¶t \u003E SÃ¤hkÃ¶n ja lÃ¤mmÃ¶n tuotannon ominaishiilidioksidipÃ¤Ã¤stÃ¶t ja liukuvat keskiarvot (energiamenetelmÃ¤, g CO2 \u002F KWh) (Viitattu 20.9.2022)",link:"https:\u002F\u002Fpxhopea2.stat.fi\u002Fsahkoiset_julkaisut\u002Fenergia2021\u002Fhtml\u002Fsuom0011.htm"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"SelvimmÃ¤t muutokset rakennusten lÃ¤mmitystapojen kehityksessÃ¤ 2010-luvulta eteenpÃ¤in ovat olleet Ã¶ljylÃ¤mmityksen nopea vÃ¤heneminen ja maalÃ¤mpÃ¶pumppujen suosion voimakas kasvu ",nodeType:a},{data:{target:uZ},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Uusissa pientaloissa maalÃ¤mpÃ¶pumppu on nykyÃ¤Ã¤n ylivoimaisesti yleisin lÃ¤mmitysjÃ¤rjestelmÃ¤. ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7g8HoIxptfeMe5qOt6nlrw",type:d,createdAt:u$,updatedAt:u$,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"MOT19",body:"Motiva Oy 28.2.2019 (pÃ¤ivitetty). LÃ¤mmitysjÃ¤rjestelmÃ¤n valinta. (Viitattu 20.9.2022)",link:"https:\u002F\u002Fwww.motiva.fi\u002Fkoti_ja_asuminen\u002Frakentaminen\u002Flammitysjarjestelman_valinta"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:"\r\n\r\nPuun pienpolton osuus asuinrakennusten lÃ¤mmityksessÃ¤ on Suomessa varsin suuri ja kattaa noin viidesosan asumisen kokonaisenergiankulutuksesta ",nodeType:a},{data:{target:uZ},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Puuta kÃ¤ytetÃ¤Ã¤n usein tÃ¤ydentÃ¤vÃ¤nÃ¤ energialÃ¤hteenÃ¤ esimerkiksi sÃ¤hkÃ¶lÃ¤mmityksen rinnalla. Puun pienpoltto aiheuttaa kuitenkin negatiivisia ilmasto- ja terveysvaikutuksia. PienemmissÃ¤ tulisijoissa palaminen ei ole yhtÃ¤ puhdasta kuin esimerkiksi alueellisissa lÃ¤mpÃ¶voimaloissa, mikÃ¤ aiheuttaa mustan hiilen eli noen ja pienhiukkasten pÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤. Mustalla hiilellÃ¤ on ilmakehÃ¤Ã¤ lÃ¤mmittÃ¤vÃ¤ vaikutus, sillÃ¤ se sitoo tehokkaasti auringon sÃ¤teilyÃ¤. LisÃ¤ksi musta hiili ja muut pienhiukkaspÃ¤Ã¤stÃ¶t heikentÃ¤vÃ¤t hengitysilman laatua. ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3Qs6zFdVg801rdQC2bvi2Q",type:d,createdAt:va,updatedAt:va,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"SAV20",body:"Savolahti, M. 2020. Climate and Health Impacts of Residential Wood Combustion in Finland. Aalto University publication series. Doctoral dissertations 32\u002F2020.",link:"https:\u002F\u002Faaltodoc.aalto.fi\u002Fhandle\u002F123456789\u002F43035"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:W,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"SÃ¤hkÃ¶n merkitys rakennusten lÃ¤mmityksessÃ¤ kasvaa tulevaisuudessa, kun energiantuotannossa siirrytÃ¤Ã¤n pois fossiilisista polttoaineista. YhÃ¤ suurempi osa energiasta tuotetaan tulevaisuudessa uusiutuvilla energialÃ¤hteillÃ¤, ja tuuli- ja aurinkoenergian mÃ¤Ã¤rÃ¤ kasvaa voimakkaasti. Tuuli- ja aurinkoenergia ovat tuotannoltaan vaihtelevia, jolloin energian tuotanto ja kysyntÃ¤ eivÃ¤t aina ajallisesti kohtaa. Siksi lÃ¤mmÃ¶n varastointi ja kulutuksen ajallinen jousto tulee yhÃ¤ tÃ¤rkeÃ¤mmÃ¤ksi tulevaisuudessa. LisÃ¤ksi Ã¤lykkÃ¤Ã¤t energiajÃ¤rjestelmÃ¤t voivat ohjata rakennusten energiankulutusta kysyntÃ¤piikkien ulkopuolelle. ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"8wokqovbthEibn7C7b249",type:d,createdAt:vb,updatedAt:vb,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"LUN22",body:"Lund, P. 2022. SÃ¤hkÃ¶istÃ¤misen vaikutuksia ja mahdollisuuksia Suomen energiajÃ¤rjestelmÃ¤ssÃ¤ â skenaariotarkasteluja. Suomen ilmastopaneelin raportti 1\u002F2022. Suomen ilmastopaneeli. ",link:"https:\u002F\u002Fwww.ilmastopaneeli.fi\u002Fwp-content\u002Fuploads\u002F2022\u002F03\u002Filmastopaneelin-raportti-1-2022-sahkoistamisen-vaikutuksia-ja-mahdollisuuksia-suomen-energiajarjestelmassa-skenaariotarkasteluja.pdf"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:jE,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Rakennusten lÃ¤mmityksen pÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ voidaan vÃ¤hentÃ¤Ã¤ energiakorjauksilla ja kÃ¤yttÃ¶tottumusten muutoksilla",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Uudisrakentamisessa on Suomessa ja koko Euroopan unionissa siirrytty lÃ¤hes nollaenergiarakennuksiin. TÃ¤mÃ¤ tarkoittaa, ettÃ¤ rakennus on erittÃ¤in energiatehokas ja sen tarvitsema vÃ¤hÃ¤inen energia katetaan laajasti uusiutuvalla energialla.",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"k2zr1fT3ITHAq16cm9HsL",type:d,createdAt:"2021-04-23T12:37:19.159Z",updatedAt:"2022-10-07T11:36:28.909Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ad,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"YMP22",body:"YmpÃ¤ristÃ¶ministeriÃ¶ 2022. Rakennusten energiatehokkuus. (Viitattu 7.10.2022)",link:ub}}},content:[],nodeType:f},{data:{}

1,marks:[],value:" Rakennuskanta uudistuu kuitenkin hyvin hitaasti. Siksi on olennaista parantaa olemassa olevien rakennusten energiatehokkuutta, jotta lÃ¤mmityksestÃ¤ aiheutuvia kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ voidaan vÃ¤hentÃ¤Ã¤ riittÃ¤vÃ¤n nopeasti. LÃ¤mmitysenergiaa voidaan olemassa olevissa rakennuksissa sÃ¤Ã¤stÃ¤Ã¤ useilla eri toimenpiteillÃ¤. Esimerkiksi jopa 75 prosenttia Suomen asuinrakennuksista hyÃ¶tyisi patteriverkoston perussÃ¤Ã¤dÃ¶stÃ¤, jossa varmistetaan, ettÃ¤ vesi kiertÃ¤Ã¤ tasaisesti jokaisen patterin kautta. Oikein tehdyllÃ¤ perussÃ¤Ã¤dÃ¶llÃ¤ voidaan saavuttaa jopa 10â15 prosentin energiansÃ¤Ã¤stÃ¶. ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3z6LbOVUGdSAKP1rasqYax",type:d,createdAt:vc,updatedAt:vc,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:F,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"MOT22c",body:"Motiva 29.3.2022 (PÃ¤ivitetty). LÃ¤mmitysverkoston perussÃ¤Ã¤tÃ¶. (Viitattu 7.10.2022)",link:"https:\u002F\u002Fwww.motiva.fi\u002Fjulkinen_sektori\u002Fkiinteiston_energiankaytto\u002Flammitysverkoston_perussaato"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"EsimerkkejÃ¤ rakennusten energiakorjaustoimenpiteistÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6zwW4ckYhzsxvPl7bSN75V",type:d,createdAt:"2021-04-23T12:37:21.495Z",updatedAt:"2022-10-07T10:44:19.014Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"YMP18",body:"YmpÃ¤ristÃ¶halllinnon yhteinen verkkopalvelu. 13.3.2018 (PÃ¤ivitetty). Energiahukan vÃ¤hentÃ¤minen. (Viitattu 20.10.2020)",link:"https:\u002F\u002Fwww.ymparisto.fi\u002Ffi-FI\u002FRakentaminen\u002FKorjaustieto\u002FTaloyhtiot\u002FEnergiatehokkuus\u002FEnergiahukan_vahentaminen"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ikkunoiden ja ovien tiivistys",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"LÃ¤mmitys- ja ilmanvaihtojÃ¤rjestelmÃ¤n sÃ¤Ã¤tÃ¶",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"LÃ¤mmÃ¶n talteenotto jÃ¤tevedestÃ¤ tai poistoilmasta",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kattorakenteen lisÃ¤eristys",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"SÃ¤hkÃ¶lÃ¤mmityksen vaihtaminen maalÃ¤mpÃ¶Ã¶n",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"IlmalÃ¤mpÃ¶pumpun asennus tÃ¤ydentÃ¤mÃ¤Ã¤n sÃ¤hkÃ¶lÃ¤mmitystÃ¤",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vedenkulutuksen vÃ¤hentÃ¤minen",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Yksinkertaisin tapa sÃ¤Ã¤stÃ¤Ã¤ kodin lÃ¤mmitykseen kÃ¤ytettÃ¤vÃ¤Ã¤ energiaa ja lÃ¤mmityskuluja on laskea sisÃ¤lÃ¤mpÃ¶tilaa. Yhden asteen lasku sisÃ¤lÃ¤mpÃ¶tilassa voi vÃ¤hentÃ¤Ã¤ lÃ¤mmityksen kustannuksia noin 5 prosenttia. LÃ¤mmitykseen tarvittavaan energiamÃ¤Ã¤rÃ¤Ã¤n vaikuttavat myÃ¶s ulkolÃ¤mpÃ¶tila ja lÃ¤mmityskauden pituus. Suositeltu sisÃ¤lÃ¤mpÃ¶tila oleskelutiloihin on noin 20â21ËC, ja makuuhuoneissa lÃ¤mpÃ¶tila voi hyvin olla alhaisempikin. TÃ¤llaisissa lÃ¤mpÃ¶tiloissa vireystila sÃ¤ilyy hyvÃ¤nÃ¤ ja sisÃ¤ilman laatu on parempi. MyÃ¶s ikkunoiden ja ovien riittÃ¤vÃ¤stÃ¤ tiivistyksestÃ¤ huolehtiminen on tÃ¤rkeÃ¤Ã¤, sillÃ¤ vetoisuus lisÃ¤Ã¤ energianhukkaa ja alentaa viihtyisyyttÃ¤.Â ",nodeType:a},{data:{target:vd},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"ViilennettÃ¤essÃ¤ on ilmastoystÃ¤vÃ¤llisintÃ¤ kÃ¤yttÃ¤Ã¤ verhoja ja kaihtimia kesÃ¤helteellÃ¤, vÃ¤lttÃ¤Ã¤ lÃ¤mpÃ¶Ã¤ tuottavien laitteiden kuten uunin ja saunan kÃ¤yttÃ¶Ã¤ sekÃ¤ tuulettaa

1yÃ¶n ja aamun viileÃ¤mpinÃ¤ tunteina. Jos tarvitaan koneellista jÃ¤Ã¤hdytystÃ¤, laitteiden kÃ¤yttÃ¶ kohdennetusti ja vain sen aikaa, ettÃ¤ toivottu lÃ¤mpÃ¶tila on saavutettu, auttaa vÃ¤hentÃ¤mÃ¤Ã¤n jÃ¤Ã¤hdytyslaitteiden energiankulutusta. ",nodeType:a},{data:{target:vd},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"SÃ¤Ã¤stÃ¤mÃ¤llÃ¤ lÃ¤mmintÃ¤ vettÃ¤ sÃ¤Ã¤stetÃ¤Ã¤n myÃ¶s energiaa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Huomattava osa asumisen energiasta, noin 17 prosenttia, kuluu kÃ¤yttÃ¶veden lÃ¤mmittÃ¤miseen (Kuva 1). Tulevaisuudessa vedenkulutuksen suhteellinen merkitys kasvaa yhÃ¤, kun rakennuskannan energiatehokkuus paranee uudis- ja korjausrakentamisen myÃ¶tÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kerros- ja rivitaloissa kulutetaan Suomessa keskimÃ¤Ã¤rin 120 litraa vettÃ¤ vuorokaudessa asukasta kohti. HyvÃ¤nÃ¤ tavoitteena kohtuullisesta vedenkulutuksesta pidetÃ¤Ã¤n Suomessa 100â120 litraa asukasta kohti. LÃ¤mpimÃ¤n veden osuus kotitalousvedestÃ¤ on lÃ¤hes kolmasosa. Erot kotitalouksien vÃ¤lillÃ¤ ovat vedenkulutuksessa suuret, mikÃ¤ johtuu muun muassa elÃ¤mÃ¤nvaiheesta, kÃ¤yttÃ¶tottumuksista ja kotona vietetystÃ¤ ajasta. Eniten kuluttavissa kodeissa vettÃ¤ kÃ¤ytetÃ¤Ã¤n moninkertainen mÃ¤Ã¤rÃ¤ henkeÃ¤ kohti verrattuna vÃ¤hiten kuluttaviin. Suihku on kotitalouksien suurin yksittÃ¤inen vedenkuluttaja: peseytymiseen kuluu keskimÃ¤Ã¤rin 45 prosenttia vedestÃ¤. ",nodeType:a},{data:{target:vf},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vedenkulutuksen mittaaminen huoneistokohtaisesti ja laskuttaminen kulutuksen mukaan auttaa hahmottamaan, paljonko vettÃ¤ kuluu. Sellaisissa taloyhtiÃ¶issÃ¤, joissa vedestÃ¤ laskutetaan kulutuksen mukaan, vedenkulutus on keskimÃ¤Ã¤rin lÃ¤hes 10 prosenttia pienempi kuin taloyhtiÃ¶issÃ¤, joissa on kiinteÃ¤ vesimaksu. ",nodeType:a},{data:{target:vf},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"VinkkejÃ¤ energiataloudelliseen veden kÃ¤yttÃ¶Ã¶n  ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4hg5ZhSK528OEvoskwUPsK",type:d,createdAt:vh,updatedAt:vh,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"MOT22b",body:"Motiva Oy 10.11.2021 (pÃ¤ivitetty). VinkkejÃ¤ vedensÃ¤Ã¤stÃ¶Ã¶n. (Viitattu 6.10.2022)",link:"https:\u002F\u002Fwww.motiva.fi\u002Fkoti_ja_asuminen\u002Fhyva_arki_kotona\u002Fvinkkeja_vedensaastoon"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:vi,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lyhyet suihkut",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vesipihit suihkupÃ¤Ã¤t ja hanat",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"VÃ¤hÃ¤n vettÃ¤ kuluttavat pyykin- ja astianpesukoneet",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"TÃ¤ysien koneellisten peseminen",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"VettÃ¤ sÃ¤Ã¤stÃ¤vien pesuohjelmien kÃ¤yttÃ¶",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vaatteiden tuuletus ja pesuvÃ¤lin pidentÃ¤minen",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vuotojen seuranta ja nopea korjaus",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kunnille on tarjolla energiatehokkuuden neuvontapalveluja",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kunnat voivat toimia esimerkkinÃ¤ rakennusten energiatehokkuuden suhteen. Kuntien rakennusten energiatehokkuuden parantaminen tuo kunnille taloudellisia sÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ ja vÃ¤hentÃ¤Ã¤ lÃ¤mmityksestÃ¤ aiheutuvia kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤. MerkittÃ¤viÃ¤ sÃ¤Ã

1¤stÃ¶jÃ¤ voidaan saada aikaan usein jo yksinkertaisilla ja edullisilla toimenpiteillÃ¤, kuten lÃ¤mmitysjÃ¤rjestelmÃ¤n sÃ¤Ã¤dÃ¶illÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kunnille on olemassa monia vapaaehtoisia ohjelmia ja sitoumuksia, joiden kautta ne voivat parantaa rakennustensa energiatehokkuutta. TyÃ¶kaluja hiilijalanjÃ¤ljen pienentÃ¤miseen ja verkostoitumismahdollisuuksia muiden kuntien kanssa tarjoavat kuntien energiatehokkuussopimus, Hiilineutraalit kunnat (HINKU) âtoiminta ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7y84CsnTyql1oEfo9ofa2D",type:d,createdAt:vj,updatedAt:vj,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"HIN18",body:"Hinku-verkosto [Viitattu 23.3.2018]",link:ue}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" ja FISU-verkosto (Finnish Sustainable Communities) ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"p1hyGdu9947SQpt9IbsMo",type:d,createdAt:vk,updatedAt:vk,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"FIS18",body:"EdellÃ¤kÃ¤vijÃ¤kuntien FISU-verkosto (Finnish Sustainable Communities) [Viitattu 23.3.2018]",link:"http:\u002F\u002Fwww.fisunetwork.fi\u002Ffi-FI"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Motiva hallinnoi muun muassa kuntien energiatehokkuussopimuksia, ja sillÃ¤ on runsaasti muita energiatehokkuuteen liittyviÃ¤ palveluja julkisille toimijoille. MyÃ¶s alueellinen energianeuvonta palvelee kuntia, pk-yrityksiÃ¤ ja asukkaita energiatehokkuuteen ja uusiutuvan energian lisÃ¤Ã¤miseen liittyvissÃ¤ kysymyksissÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3NHXFrfEWXtsPFWMenRnK6",type:d,createdAt:vl,updatedAt:vl,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"ENE22",body:"Energiavirasto 2022. Alueellinen energianeuvonta. (Viitattu 7.10.2022)",link:" https:\u002F\u002Fenergiavirasto.fi\u002Falueellinen-energianeuvonta"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:y,data:{},content:[{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:"https:\u002F\u002Fym.fi\u002Fdocuments\u002F1410903\u002F38439968\u002FSuomen-EPBD-2a-ilmoitus_final_10-03-2020-242AE19E_F497_4A38_8DF2_95556530BA53-156573.pdf\u002F37a549e9-b330-5f8c-d863-2e51f2e8239a\u002FSuomen-EPBD-2a-ilmoitus_final_10-03-2020-242AE19E_F497_4A38_8DF2_95556530BA53-156573.pdf?t=1603259873424"},content:[{nodeType:a,value:"PitkÃ¤n aikavÃ¤lin korjausrakentamisen strategia 2020-2050 Suomi. ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:uc},content:[{nodeType:a,value:"Kuluttajien energianeuvonta - Neuvontaa muun muassa lÃ¤mmitystavan valintaan ja energiatehokkuuteen ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:fd},content:[{nodeType:a,value:gq,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:vm},content:[{nodeType:a,value:gr,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.motiva.fi\u002Fkoti_ja_asuminen\u002Frakentaminen"},content:[{nodeType:a,value:"Motiva, rakentaminen - Toimiva, terveellinen ja energiatehokas koti",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}

1,{nodeType:n,data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.sulpu.fi\u002F"},content:[{nodeType:a,value:"Suomen lÃ¤mpÃ¶pumppuyhdistys ry, ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.energiatehokaskoti.fi\u002F"},content:[{nodeType:a,value:"Energiatehokas koti â hanke ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},perspective:[P],sector:[vn],tags:[dU,{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3YMNFmNQKc5yXyfd3P6GVF",type:d,createdAt:vp,updatedAt:vp,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:I}},locale:g},fields:{title:"LÃ¤mmitys",slug:"lammitys"}}],articleLength:[T],toc:x,modifiedDate:"2022-10-07",publisher:[O]};uV.metadata={tags:[],concepts:[]};uV.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"71JYzrPftwL7PBHewGyLnv",type:B,createdAt:"2021-04-23T12:37:29.697Z",updatedAt:"2022-10-07T11:16:53.673Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bz,revision:w,locale:g};uV.fields={title:"asumisen-energiankulutus-vuosina-2013-2020",description:"Â© Tilastokeskus",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F71JYzrPftwL7PBHewGyLnv\u002Fccd9cea118d56281dfee86e8f3192244\u002Fasumisen-energiankulutus-2013-2020.png",details:{size:50043,image:{width:N,height:556}},fileName:"asumisen-energiankulutus-2013-2020.png",contentType:J}};uV["71JYzrPftwL7PBHewGyLnv"]=uV;uW.metadata={tags:[],concepts:[]};uW.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3BiU4Sd2tdN94RmtFvuv0c",type:d,createdAt:uX,updatedAt:uX,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};uW.fields={abbreviation:uY,body:"Tilastokeskus 2021. Energia 2021 -taulukkopalvelu. Energian kokonaiskulutus energialÃ¤hteittÃ¤in. Tilastokeskus, Helsinki. (Viitattu 20.9.2022)",link:uR};uZ.metadata={tags:[],concepts:[]};uZ.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6HC5qBBoVb0VcthbUcdw8b",type:d,createdAt:u_,updatedAt:u_,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};uZ.fields={abbreviation:"TIL21e",body:"Tilastokeskus 2021. Energia 2021 -taulukkopalvelu. Rakennusten lÃ¤mmitys \u003E Asuin- ja palvelurakennusten lÃ¤mmityksen energialÃ¤hteet (TJ, GWh). Tilastokeskus, Helsinki. (Viitattu 20.9.2022)",link:"https:\u002F\u002Fpxhopea2.stat.fi\u002Fsahkoiset_julkaisut\u002Fenergia2021\u002Fhtml\u002Fsuom0006.htm"};vd.metadata={tags:[],concepts:[]};vd.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2HBHBsSKErrwwsI0IC5ONv",type:d,createdAt:"2021-04-23T12:37:22.426Z",updatedAt:"2022-10-07T10:49:11.684Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:F,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};vd.fields={abbreviation:ve,body:"Motiva 12.11.2021 (PÃ¤ivitetty). Hallitse huonelÃ¤mpÃ¶tiloja. (Viitattu 6.10.2022)",link:"https:\u002F\u002Fwww.motiva.fi\u002Fkoti_ja_asuminen\u002Fhyva_arki_kotona\u002Fhallitse_huonelampotiloja"};vf.metadata={tags:[],concepts:[]};vf.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6GNp4MQNVgJ5zFUtHEfRZy",type:d,createdAt:vg,updatedAt:vg,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};vf.fields={abbreviation:tG,body:"Motiva Oy 8.8.2022 (pÃ¤ivitetty). Vedenkulutus taloyhtiÃ¶ssÃ¤. (Viitattu 6.10.2022)",link:"https:\u002F\u002Fwww.motiva.fi\u002Fkoti_ja_asuminen\u002Ftaloyhtiot_-_yhdessa_energiatehokkaasti\u002Fvesi_ja_vedenkulutus"};vn.metadata={tags:[],concepts:[]};vn.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1tUSFRVBjcbedF0v6lTZy9",type:d,createdAt:vo,updatedAt:vo,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:dO}},locale:g};vn.fields={title:"Rakentaminen"};vq.metadata={tags:[],concepts:[]};vq.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4Zq6KOJ4vEAeaGbZplFNIp",type:d,createdAt:"2021-09-22T11:22:24.031Z",updatedAt:"2022-06-14T09:41:25.526Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:cM,revision:H,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g};vq.fields={publishedLanguages:[g],title:"SÃ¤hkÃ¶laitteissa ja valaistuksessa on merkittÃ¤viÃ¤ energiansÃ¤Ã¤stÃ¶mahdollisuuksia",materialType:M,slug:"sahkolaitteissa-ja-valaistuksessa-on-merkittavia-energ

1iansaastomahdollisuuksia",parent:ez,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"SÃ¤hkÃ¶laitteiden ja valaistuksen osuus kaikesta asumisen energiankÃ¤ytÃ¶stÃ¤ on lÃ¤hes 13 prosenttia. Laitteiden mÃ¤Ã¤rÃ¤ ja kÃ¤yttÃ¶ ovat kasvussa, mutta toisaalta niiden energiatehokkuus paranee. Valaistuksen sÃ¤hkÃ¶nkulutus on pienentynyt kotitalouksissa viime vuosina ja tietotekniikan ja viihde-elektroniikan sÃ¤hkÃ¶nkulutus puolestaan kasvanut. Valaistuksen ja sÃ¤hkÃ¶laitteiden tuottamia kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ voidaan vÃ¤hentÃ¤Ã¤ energiatehokkaammilla laitteilla, energiaa sÃ¤Ã¤stÃ¤villÃ¤ kÃ¤yttÃ¶tavoilla sekÃ¤ kÃ¤yttÃ¤mÃ¤llÃ¤ uusiutuvaa sÃ¤hkÃ¶Ã¤.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tarkoituksenmukainen valaistus sÃ¤Ã¤stÃ¤Ã¤ sÃ¤hkÃ¶Ã¤",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"SÃ¤hkÃ¶laitteiden, ruuanvalmistuksen ja valaistuksen osuus asumisen energiankulutuksesta oli vuonna 2017 vajaa 13 prosenttia. TÃ¤stÃ¤ valaistuksen osuus oli 2,5 prosenttia. ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2prDcal9EuxnKkzb6T4OHl",type:d,createdAt:vr,updatedAt:vr,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"TIL18a",body:"Tilastokeskus.2018. Suomen virallinen tilasto (SVT): Asumisen energiankulutus [verkkojulkaisu]. ISSN=2323-3273. 2017. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 26.11.2018]. Saantitapa:",link:"http:\u002F\u002Fwww.stat.fi\u002Ftil\u002Fasen\u002F2017\u002Fasen_2017_2018-11-22_tie_001_fi.html"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" Kun tarkastellaan vain sÃ¤hkÃ¶nkulutusta, valaistukseen kuluu Suomessa noin kymmenesosa kaikesta kÃ¤ytetystÃ¤ sÃ¤hkÃ¶stÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:vs},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Valaistuksen energiankulutuksen vÃ¤hentÃ¤minen pienentÃ¤Ã¤ myÃ¶s sen tuottamia  kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ ja siten ilmastovaikutuksia. Ilmastovaikutukset pienenevÃ¤t myÃ¶s, mikÃ¤li kotitalous  ostaa uusiutuvaa sÃ¤hkÃ¶Ã¤. ",nodeType:a},{data:{target:jI},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Valaistuksessa voidaan sÃ¤Ã¤stÃ¤Ã¤ energiaa hyvÃ¤llÃ¤ tilojen suunnittelulla, luonnonvalon hyÃ¶dyntÃ¤misellÃ¤, valaistuksen ohjauksella ja lamppuvalinnoilla. ",nodeType:a},{data:{target:vv},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" Valaistuksen energiatehokkuuden parantaminen ei tarkoita tinkimistÃ¤ valaistuksen laadusta. Tarkoituksenmukainen valaistus on mitoitettu niin, ettei tiloja ylivalaista vaan valaistus kohdistetaan sen mukaan, missÃ¤ valoa eniten tarvitaan. Valaistusta tulee voida myÃ¶s helposti sÃ¤Ã¤tÃ¤Ã¤ tarpeiden muuttuessa. Luonnonvaloa kannattaa hyÃ¶dyntÃ¤Ã¤ aina, kun se on mahdollista. Luonnonvalon huomiointi uudisrakennusten suunnittelussa onkin tÃ¤rkeÃ¤Ã¤ valaistustarpeen vÃ¤hentÃ¤miseksi. MyÃ¶s sisustuksessa kÃ¤ytetyt vÃ¤rit vaikuttavat: vaaleiden materiaalien kÃ¤yttÃ¶ vÃ¤hentÃ¤Ã¤ tarvetta valaisemiselle. ",nodeType:a},{data:{target:vv},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lamppujen energiatehokkuus on parantunut huomattavasti hehkulamppujen myynnin loputtua ja vÃ¤hÃ¤n kuluttavien Led-valojen korvatessa yhÃ¤ enemmÃ¤n muita lampputyyppejÃ¤. TÃ¤mÃ¤ nÃ¤kyy valaistuksen energiankulutuksen vÃ¤henemisenÃ¤ viime vuosina. ",nodeType:a},{data:{target:vx},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" Led-lamppujen etuna on myÃ¶s muita pidempi kÃ¤yttÃ¶ikÃ¤. Lampun pakkauksessa on energiamerkintÃ¤ sekÃ¤ tietoa valon vÃ¤ristÃ¤ ja muista lampun ominaisuuksista. Valitsemalla kÃ¤yttÃ¶tarkoitukseen sopivan, mahdollisimman alhaisen energiankulutuksen lampun, voi sÃ¤Ã¤stÃ¤Ã¤ valaistukseen kuluvassa energiassa. ",nodeType:a},{data:{target:vs},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{}

1,marks:[],value:"Energiaa voi sÃ¤Ã¤stÃ¤Ã¤ kÃ¤yttÃ¤mÃ¤llÃ¤ sÃ¤hkÃ¶laitteita tehokkaasti",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KÃ¤yttÃ¶tottumukset vaikuttavat oleellisesti sÃ¤hkÃ¶nkulutukseen. Laitteiden mÃ¤Ã¤rÃ¤ ja kÃ¤yttÃ¶tavat vaihtelevat paljon kotitalouksien vÃ¤lillÃ¤. LisÃ¤ksi sÃ¤hkÃ¶sopimuksella on merkitystÃ¤: ostamalla alkuperÃ¤merkittyÃ¤ uusiutuvaa sÃ¤hkÃ¶Ã¤ kotitalous voi pienentÃ¤Ã¤ sÃ¤hkÃ¶nkulutuksensa kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤. ",nodeType:a},{data:{target:jI},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" SÃ¤hkÃ¶Ã¤ voi sÃ¤Ã¤stÃ¤Ã¤ monilla tavoilla kylmÃ¤laitteiden kÃ¤ytÃ¶ssÃ¤,  ruoanlaitossa, pyykinpesussa, viihde-elektroniikan kÃ¤ytÃ¶ssÃ¤ ja kiukaan  lÃ¤mmityksessÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KylmÃ¤laitteiden sÃ¤hkÃ¶nkulutuksen osalta on olennaista, etteivÃ¤t ne sijaitse lÃ¤mmÃ¶nlÃ¤hteen, kuten uunin, lÃ¤mpÃ¶patterin tai astianpesukoneen lÃ¤hellÃ¤, sillÃ¤ muuten kylmÃ¤laitteen sÃ¤hkÃ¶nkulutus voi kasvaa 10-20 prosenttia ",nodeType:a},{data:{target:vz},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". LisÃ¤ksi laitteen ympÃ¤rillÃ¤ pitÃ¤Ã¤ olla riittÃ¤vÃ¤sti tilaa, jotta ilma pÃ¤Ã¤see kiertÃ¤mÃ¤Ã¤n eikÃ¤ laite kuumene. KylmÃ¤laitteet on myÃ¶s huollettava sÃ¤Ã¤nnÃ¶llisesti: pakastin sulatettava ja tiivisteet tarkistettava. SÃ¤ilytettÃ¤vÃ¤t ruoat on hyvÃ¤ jÃ¤Ã¤hdyttÃ¤Ã¤ ensin esimerkiksi parvekkeella tai kylmÃ¤ssÃ¤ vesihauteessa, sillÃ¤ ruokien jÃ¤Ã¤hdytys kuluttaa paljon enemmÃ¤n energiaa kuin niiden pitÃ¤minen kylmÃ¤nÃ¤. MyÃ¶s huonelÃ¤mpÃ¶tilan pitÃ¤minen kohtuullisena vÃ¤hentÃ¤Ã¤ kylmÃ¤laitteiden sÃ¤hkÃ¶nkulutusta, sillÃ¤ mitÃ¤ lÃ¤mpimÃ¤mpÃ¤Ã¤ huoneessa on, sitÃ¤ enemmÃ¤n sÃ¤hkÃ¶Ã¤ laitteet tarvitsevat toimiakseen. ",nodeType:a},{data:{target:vB},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ruoanlaitossa voi sÃ¤Ã¤stÃ¤Ã¤ energiaa kÃ¤yttÃ¤mÃ¤llÃ¤ keittolevylle sopivan kokoisia pannuja ja kattiloita sekÃ¤ sÃ¤Ã¤tÃ¤mÃ¤llÃ¤ tehon pienemmÃ¤lle heti kiehumisen jÃ¤lkeen. Uunin jÃ¤lkilÃ¤mpÃ¶ kannattaa myÃ¶s hyÃ¶dyntÃ¤Ã¤. Vedenkeitin ja mikroaaltouuni kÃ¤yttÃ¤vÃ¤t paljon vÃ¤hemmÃ¤n energiaa kuin liesi ja sÃ¤hkÃ¶uuni, joten niitÃ¤ kannattaa kÃ¤yttÃ¤Ã¤ aina, kun ne sopivat tarkoitukseen.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Astian- ja pyykinpesussa tÃ¤ysien koneellisten peseminen sÃ¤Ã¤stÃ¤Ã¤ energiaa. MyÃ¶s pesuohjelman valinnalla on vÃ¤liÃ¤: esimerkiksi pyykinpesun sÃ¤hkÃ¶nkulutus puolittuu, kun pesulÃ¤mpÃ¶tilaa lasketaan 60 Â°C:sta 40 Â°C:een. Energiataloudellisinta on kuivata pyykki ulkona, mikÃ¤li se on mahdollista. Koneellisen kuivauksen energiankulutusta voi vÃ¤hentÃ¤Ã¤ tÃ¤ysillÃ¤ koneellisilla, tehokkaalla linkouksella, koneen sÃ¤Ã¤nnÃ¶llisellÃ¤ puhdistamisella ja pyykin kuivaamisella vain silityskuivaksi kaappikuivan sijaan. ",nodeType:a},{data:{target:vz},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kotien viihde-elektroniikan mÃ¤Ã¤rÃ¤ ja kÃ¤yttÃ¶ kasvavat nopeasti, ja niiden osuus kaikesta kotitaloussÃ¤hkÃ¶stÃ¤ on jo noin 7 prosenttia. Osa viihde-elektroniikan sÃ¤hkÃ¶nkulutuksesta syntyy, kun laitteet ovat valmiustilassa. SÃ¤hkÃ¶n sÃ¤Ã¤stÃ¤miseksi laitteet kannattaa sammuttaa aina kun niitÃ¤ ei kÃ¤ytetÃ¤. Digitaalisissa palveluita kÃ¤ytettÃ¤essÃ¤ myÃ¶s tiedonsiirto, sisÃ¤ltÃ¶jen tuotanto ja palvelinkeskukset kuluttavat runsaasti sÃ¤hkÃ¶Ã¤, vaikka tÃ¤mÃ¤ ei kuluttajan sÃ¤hkÃ¶laskulla nÃ¤ykÃ¤Ã¤n. Mobiililaitteiden jatkuvasti pÃ¤Ã¤llÃ¤ olevat sovellukset kuluttavat energiaa myÃ¶s silloin, kun laitteita ei kÃ¤ytetÃ¤. VirransÃ¤Ã¤stÃ¶tilojen hyÃ¶dyntÃ¤minen ja verkkopÃ¤Ã¤telaitteen sulkeminen yÃ¶ksi ja kotoa poistuttaessa ovat hyviÃ¤ tapoja vÃ¤hentÃ¤Ã¤ mobiil

1ilaitteiden sÃ¤hkÃ¶nkulutusta. ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1vKd2lxwJtejjx1AhF25Ps",type:d,createdAt:vD,updatedAt:vD,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"MOT17b",body:"Motiva Oy. 19.6.2017 (PÃ¤ivitetty). Viihde- ja elektroniikkalaitteet.   [Viitattu 26.11.2018]",link:"https:\u002F\u002Fwww.motiva.fi\u002Fkoti_ja_asuminen\u002Fhyva_arki_kotona\u002Fviihde-_ja_elektroniikkalaitteet"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:R,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5WAUO0qlRaF17JA1vohSmH",type:d,createdAt:vE,updatedAt:vE,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"MOT17c",body:"Motiva Oy.  22.11.2018 (PÃ¤ivitetty). Digitaaliset palvelut.   [Viitattu 22.11.2018]",link:"https:\u002F\u002Fwww.motiva.fi\u002Fkoti_ja_asuminen\u002Fajankohtaista_nyt\u002Fdigitaaliset_palvelut"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"SaunanlÃ¤mmityksen energiankulutus on viime vuosina jonkin verran kasvanut suomalaisissa kotitalouksissa ",nodeType:a},{data:{target:vx},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:", mikÃ¤ heijastelee asuntokohtaisten saunojen lisÃ¤Ã¤ntymistÃ¤. Saunan energiankulutusta voidaan vÃ¤hentÃ¤Ã¤ muun muassa lÃ¤mmittÃ¤mÃ¤llÃ¤ sauna kerralla useammalle hengelle niin, ettÃ¤ saunomiskertoja voidaan harventaa. SaunomislÃ¤mpÃ¶tilalla ja -ajalla on myÃ¶s merkitystÃ¤. LÃ¤mpÃ¶tila olisikin hyvÃ¤ pitÃ¤Ã¤ 70-80 asteessa ja saunomisaika kohtuullisena.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"SÃ¤hkÃ¶laitteiden hankinnassa energiatehokkuudella on vÃ¤liÃ¤",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Energiatehokkuuden huomioiminen laitteiden hankinnassa sÃ¤Ã¤stÃ¤Ã¤ kÃ¤ytÃ¶naikaisissa kustannuksissa, jotka voivat olla jopa suuremmat kuin laitteen hankintahinta. Energiatehokkuuden lisÃ¤ksi kannattaa kiinnittÃ¤Ã¤ huomiota laitteen laatuun, kestÃ¤vyyteen ja korjattavuuteen. Oikealla kÃ¤ytÃ¶llÃ¤ ja huollolla laitteen kÃ¤yttÃ¶ikÃ¤Ã¤ voidaan pidentÃ¤Ã¤. Aina laitetta ei vÃ¤lttÃ¤mÃ¤ttÃ¤ tarvitse ostaa omaksi, ellei se tule jatkuvaan kÃ¤yttÃ¶Ã¶n. Useita laitteita on saatavilla myÃ¶s erilaisten vuokraus- ja yhteiskÃ¤yttÃ¶palveluiden kautta. ",nodeType:a},{data:{target:jI},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:R,nodeType:a},{data:{target:vB},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:"Muistilista sÃ¤hkÃ¶laitteen hankkijalle:",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KiinnitÃ¤ huomiota kodinkoneiden energiamerkintÃ¶ihin â joissain laitteissa A-luokka voi tarkoittaa huonointa energiatehokkuutta ja A+++ parasta",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Mitoita kodinkonehankintasi taloutesi koon mukaan; esimerkiksi suuri pyykinpesukone yksin asuvalle tuhlaa energiaa, kun lapsiperheelle se tuo sÃ¤Ã¤stÃ¶Ã¤.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suosi kannettavaa tietokonetta. TV-ruuduista LED kuluttaa vÃ¤hiten ja plasma eniten.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Huolehdi vanha laitteesi asianmukaisesti sÃ¤hkÃ¶- ja elektroniikkaromun kierrÃ¤tyspisteeseen, jolloin arvokkaita raaka-aineita saadaan talteen. ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"OstopÃ¤Ã¤tÃ¶ksen apuna toimivat myÃ¶s viranomaisten valvomat energia- ja ympÃ¤ristÃ¶merkinnÃ¤t, kuten energialuokat, Joutsenmerkki, EU-kukka ja Energy Star.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kuntien sÃ¤hkÃ¶nkÃ¤yttÃ¶Ã¤ voidaan tehostaa esimerkiksi toimistoissa ja katuvalaistuksessa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Julkisella sektorilla sÃ¤hkÃ¶n kÃ¤yttÃ¶Ã¤ voidaan tehostaa merkittÃ¤vÃ¤sti esimerkiksi toimistoissa. NiissÃ¤ tietokoneet oheislaitteineen kuluttavat noin kolmanneksen sÃ¤hkÃ¶stÃ¤. ToimistoympÃ¤ristÃ¶issÃ¤ sÃ¤hkÃ¶Ã¤ voidaan sÃ¤Ã¤stÃ¤Ã¤ sekÃ¤ ennakoivilla ettÃ¤ kÃ¤ytÃ¶naikaisilla toimenpiteillÃ¤. TÃ¤rkeitÃ¤ keinoja ovat energiatehokkaiden laitteiden valinta ja virransÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤rjestelmien kÃ¤yttÃ¶. Laitteet kannattaa sammuttaa kokonaan yÃ¶ksi ja lomien ajaksi. ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4urS6DJBfZLd0Fe7SzPTXC",type:d,createdAt:vF,updatedAt:vF,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:uJ,body:"Motiva Oy. 20.4.2018 (PÃ¤ivitetty). Toimistolaitteet.   [Viitattu 22.11.2018]",link:"https:\u002F\u002Fwww.motiva.fi\u002Fjulkinen_sektori\u002Fkiinteiston_energiankaytto\u002Ftoimistolaitteet"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Valaistus vastaa jopa noin kolmasosasta kuntien sÃ¤hkÃ¶nkulutuksesta. ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5t1UUYhRzopc1kkxlkX9AG",type:d,createdAt:vG,updatedAt:vG,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"VAL18b",body:"Valaistustieto. HyvÃ¤t esimerkit.   [Viitattu 22.11.2018]",link:"https:\u002F\u002Fvalaistustieto.fi\u002Fsaastopotentiaali\u002F"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" Siksi sen hyvÃ¤llÃ¤ suunnittelulla voidaan saavuttaa merkittÃ¤viÃ¤ sÃ¤Ã

1¤stÃ¶jÃ¤. ÃlykkÃ¤Ã¤ssÃ¤ valaistuksessa hyÃ¶dynnetÃ¤Ã¤n lÃ¤snÃ¤olon tunnistavia sensoreita etenkin ulko- ja katuvalaistuksessa. Niiden avulla valaistusta voidaan sÃ¤Ã¤tÃ¤Ã¤ matalammalle tasolle silloin, kun esimerkiksi tietÃ¤ ei kÃ¤ytetÃ¤. NÃ¤in on useissa kohteissa saavutettu yli 50 prosentin energiansÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤. ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4D92KC9eqjvHQjZY52b38U",type:d,createdAt:vH,updatedAt:vH,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"VTT18",body:"VTT. 12.2.2018 (PÃ¤ivitetty). ÃlykÃ¤s valaistus tuo huvia ja hyÃ¶tyÃ¤ kaupunkilaisille â energiansÃ¤Ã¤stÃ¶ tutkitusti jopa yli 50 %.   [Viitattu 21.11.2018]",link:"https:\u002F\u002Fwww.vtt.fi\u002Fmedialle\u002Fuutiset\u002F%C3%A4lyk%C3%A4s-valaistus-tuo-huvia-ja-hy%C3%B6ty%C3%A4-kaupunkilaisille"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" Tulevaisuudessa Ã¤lykkÃ¤Ã¤t valaistusjÃ¤rjestelmÃ¤t lisÃ¤Ã¤ntyvÃ¤t esimerkiksi teiden, ulkoilualueiden ja julkisten tilojen valaistuksessa, ja niillÃ¤ on mahdollista saavuttaa huomattavaa energiansÃ¤Ã¤stÃ¶Ã¤. Valaistuksen suunnittelussa kÃ¤yttÃ¤jien nÃ¤kemysten huomioiminen on myÃ¶s tÃ¤rkeÃ¤Ã¤ hyvÃ¤n lopputuloksen takaamiseksi. ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2KKeLhhgxj0iYS7QJ4Y9jo",type:d,createdAt:vI,updatedAt:vI,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"PIH16",body:"Pihlajaniemi, H., Juntunen, E., Luusua, A., Tarkka-Salin, M. & Juntunen, J.,2016. SenCity â Piloting intelligent lighting and user-oriented services in complex smart city environments. Julkaisussa: Proceedings of eCAADe 2016 Conference.",link:"http:\u002F\u002Fpapers.cumincad.org\u002Fdata\u002Fworks\u002Fatt\u002Fecaade2016_106.pdf"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:y,data:{},content:[{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:fd},content:[{nodeType:a,value:"Hiilihelppi - VinkkejÃ¤ asumisen energia- ja materiaalitehokkuuteen.",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:"https:\u002F\u002Flampputieto.fi\u002F"},content:[{nodeType:a,value:"Motiva Oy:n Lampputieto. Tietoa kodin valaistuksesta ja lamppujen valinnasta. ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:"https:\u002F\u002Fkuluttaja.fi\u002Fartikkelit\u002Fostajan-opas-kylmalaitteet\u002F"},content:[{nodeType:a,value:"Kuluttaja: Ostajan opas: KylmÃ¤laitteet. 5.1.2015. ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:"https:\u002F\u002Fvalaistustieto.fi\u002F"},content:[{nodeType:a,value:"Valaistustieto: Tietoa energiatehokkaasta valaistuksesta ja Ã¤lykkÃ¤Ã¤stÃ¤ valaistuksesta. ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.serkierratys.fi\u002Ffi\u002Fkuluttajille\u002Fmihin-vanhan-laitteen-voi-palauttaa"},content:[{nodeType:a,value:"SER-kierrÃ¤tys: Mihin vanhan laitteen voi palauttaa? Tietoa SER-kierrÃ¤tyksestÃ¤. ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:vJ},content:[{nodeType:a,value:"Ilmastodieetti.fi - laskuri oman hiilijalanjÃ¤ljen pienentÃ¤miseksi. SYKEn tuottamassa palvelussa voi laskea  asumisen, liikenteen, ruuan, ja muiden tavaroiden ja palveluiden kulutuksesta syntyvÃ¤n henkilÃ¶kohtaisen hiilijalanjÃ¤ljen.) ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},perspective:[P],tags:[dU,qD,{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1TrQ4tbuC3XJWREksy7LXW",type:d,createdAt:vK,updatedAt:vK,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:I}},locale:g},fields:{title:"Valaistus",slug:"valaistus"}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3EANqPhKgxsTc8S9w3Pwcq",type:d,createdAt:vL,updatedAt:vL,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:I}},locale:g},fields:{title:"SÃ¤hkÃ¶laitteet",slug:"sahkolaitteet"}}],articleLength:[T],toc:x,modifiedDate:"2018-11-30",publisher:[O]};vs.metadata={tags:[],concepts:[]};vs.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6JikuteaXZjDAXef5CTheD",type:d,createdAt:vt,updatedAt:vt,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};vs.fields={abbreviation:"MOT17a",body:"Motiva Oy. 10.8.2017 (PÃ¤ivitetty). Valaistus.   [Viitattu 21.11.2018]",link:"https:\u002F\u002Fwww.motiva.fi\u002Fjulkinen_sektori\u002Fkiinteiston_energiankaytto\u002Fvalaistus"};vv.metadata={tags:[],concepts:[]};vv.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"QAa0HJJsmfbDG9WEz8usR",type:d,createdAt:vw,updatedAt:vw,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};vv.fields={abbreviation:"VAL18a",body:"Valaistustieto. Energiatehokas valaistus.   [Viitattu 21.11.2018]",link:"https:\u002F\u002Fvalaistustieto.fi\u002Fenergiatehokas-valaistus\u002F"};vx.metadata={tags:[],concepts:[]};vx.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4QrLrAQhuKRP40pCTYln1k",type:d,createdAt:vy,updatedAt:vy,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};vx.fields={abbreviation:"TIL18b",body:"Tilastokeskus. 2018. Suomen virallinen tilasto (SVT): Asumisen energiankulutus [verkkojulk

1aisu]. ISSN=2323-3273. 2017, Liitetaulukko 1. Asumisen energiankulutus vuosina 2010-2017, GWh . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 22.11.2018]. Saantitapa:",link:"http:\u002F\u002Fwww.stat.fi\u002Ftil\u002Fasen\u002F2017\u002Fasen_2017_2018-11-22_tau_001_fi.html"};vz.metadata={tags:[],concepts:[]};vz.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3Q670cQ5YYunVu7piNxTbb",type:d,createdAt:vA,updatedAt:vA,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};vz.fields={abbreviation:"MOT04",body:"Motiva Oy. 2004. Osta ja kÃ¤ytÃ¤ oikein kotisi koneita ja laitteita. Helsinki: Motiva. 13 s.   [Viitattu 22.11.2018]",link:"https:\u002F\u002Fwww.motiva.fi\u002Ffiles\u002F1779\u002FKuluttaja_Hankintatekstit.pdf"};vB.metadata={tags:[],concepts:[]};vB.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4v6FaVqlYLteSmZRrQQBCy",type:d,createdAt:vC,updatedAt:vC,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};vB.fields={abbreviation:un,body:"Motiva Oy. 9.8.2018 (PÃ¤ivitetty). KestÃ¤vÃ¤ kuluttaminen ja hankinnat.   [Viitattu 22.11.2018]",link:"https:\u002F\u002Fwww.motiva.fi\u002Fkoti_ja_asuminen\u002Fkestava_kuluttaminen_ja_hankinnat"};vT.metadata={tags:[],concepts:[]};vT.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2N7Mf6hYoIvzoeYILAxQue",type:d,createdAt:"2021-10-05T06:31:20.573Z",updatedAt:"2025-06-10T09:02:02.650Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:466,revision:bI,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g};vT.fields={publishedLanguages:[g],title:vU,materialType:M,slug:"suomen-kotitalouksilla-on-mahdollisuudet-merkittaviin-paastovahennyksiin",parent:fe,teaserImage:jL,teaserImageAlt:"Kaksi jalkapohjan muotoista vaalea pilveÃ¤ sinisellÃ¤ taivaalla symboloimassa hiilijalanjÃ¤lkeÃ¤. TekoÃ¤lyn avulla luotu kuva.",ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kulutuksesta aiheutuvien kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jen saaminen kestÃ¤vÃ¤lle tasolle edellyttÃ¤Ã¤ myÃ¶s suomalaisilta kotitalouksilta vÃ¤hÃ¤hiilisempiÃ¤ kulutusvalintoja. Arjen valinnoilla on suuri merkitys suomalaisen hiilijalanjÃ¤ljelle. Ilmaston kannalta kestÃ¤viÃ¤ valintoja voi toteuttaa liikkumisessa, ruokavalinnoissa, asumisessa sekÃ¤ tavaroiden ja palveluiden hankinnassa. ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomalaisen kuluttajan hiilijalanjÃ¤lki on kansainvÃ¤lisesti suuri",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Keskivertosuomalaisen hiilijalanjÃ¤lki on viime vuosina pysytellyt noin 8 tonnissa hiilidioksidiekvivalenttia (COâ-ekv.) ",nodeType:a},{data:{target:jM},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" HiilijalanjÃ¤lki mittaa tuotteen, palvelun tai toiminnan elinkaaren aikana syntyviÃ¤ kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤. Kotitalouksien kohdalla se koostuu sekÃ¤ suorista ettÃ¤ epÃ¤suorista pÃ¤Ã¤stÃ¶istÃ¤. Suoria pÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ aiheutuu esimerkiksi kulkuneuvojen ja lÃ¤mmityksen fossiilisista polttoaineista. EpÃ¤suoria pÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ puolestaan syntyy esimerkiksi raaka-aineista, valmistuksesta, varastoinnista, kuljetuksesta ja jÃ¤tteiden kÃ¤sittelystÃ¤.  ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Verrattuna moniin muihin maihin suomalaisten hiilijalanjÃ¤lki on suuri (kuva 1). Vuoden 2022 arviossa Suomen keskimÃ¤Ã¤rÃ¤inen hiilijalanjÃ¤lki asukasta kohti oli esimerkiksi suurempi kuin Euroopan unionissa (EU ja merkittÃ¤vÃ¤sti suurempi kuin maailmassa keskimÃ¤Ã¤rin. ",nodeType:a},{data:{target:vX},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" Jopa 72 prosenttia maailman kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶istÃ¤ on kotitalouksissa tapahtuvan kulutuksen aiheuttamaa ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7x5wYkrHQy8cN1PwoCvATo",type:d,createdAt:"2021-04-23T12:40:21.851Z",updatedAt:"2025-04-23T12:19:07.456Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:z,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"HER09",body:"Hertwich, E.G., & Peters, G.P. 2009. C

1arbon Footprint of Nations: A Global, Trade-Linked Analysis. Environmental Science & Technology 2009, 43, 6414â6420."}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6UJsWEOfAXKUunBQahJotV",type:d,createdAt:vZ,updatedAt:vZ,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:F,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"IVA16",body:"Ivanova, D., Stadler, K., Steen-Olsen, K., Wood, R., Vita, G., Tukker, A. &  Hertwich, E. 2016. Environmental impact assessment of household consumption. Journal of Industrial Ecology, Volume 20, Issue 3: 526â536. ",link:"https:\u002F\u002Fdoi.org\u002F10.1111\u002Fjiec.12371"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:".  Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteen saavuttaminen edellyttÃ¤isi keskimÃ¤Ã¤rÃ¤isen hiilijalanjÃ¤ljen laskua maailmanlaajuisesti 2,5 tonniin COâ-ekv. vuoteen 2030 mennessÃ¤ ja 0,7 tonniin vuoteen 2050 mennessÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:v_},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Ilmastotavoitteiden ja hiilijalanjÃ¤ljen vÃ¤lillÃ¤ onkin nykyisellÃ¤Ã¤n suuri kuilu etenkin vauraammissa maissa. ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Noin 60 prosenttia Suomen kulutusperÃ¤isistÃ¤ kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶istÃ¤ aiheutuu kotitalouksien kulutuksesta. Suomalaisten hiilijalanjÃ¤lki sisÃ¤ltÃ¤Ã¤ kotitalouksien kulutuksesta aiheutuneet kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶t Suomessa ja ulkomailla ja muodostuu seuraavasti: ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"33 prosenttia asumisesta ja siihen liittyvÃ¤stÃ¤ energiankÃ¤ytÃ¶stÃ¤",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"22 prosenttia liikkumisesta",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"19 prosenttia elintarvikkeista ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"26 prosenttia muista tavaroista ja palveluista. ",nodeType:a},{data:{target:jM},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kotitalouksien kulutuksen kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶t pienentyivÃ¤t merkittÃ¤vÃ¤sti vuodesta 2000 vuoteen 2015, mutta sen jÃ¤lkeen lasku on tasaantunut. Kulutuksen pÃ¤Ã¤stÃ¶jen vÃ¤henemisen taustalla on se, ettÃ¤ teollisuus ja energiantuotanto ovat muuttuneet vÃ¤hÃ¤hiilisemmiksi sekÃ¤ Suomessa ettÃ¤ ulkomailla. TÃ¤mÃ¤ pienentÃ¤Ã¤ kulutettavien tavaroiden ja palveluiden hiilijalanjÃ¤lkeÃ¤. Itse kulutuksen mÃ¤Ã¤rÃ¤ ei Suomessa ole kuitenkaan pienentynyt vaan kasvanut. ",nodeType:a},{data:{target:jM},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4OmK2GGjbRzfWUaJJxZLnU",type:d,createdAt:"2025-05-19T12:45:20.616Z",updatedAt:"2025-05-19T12:49:32.026Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:L}},locale:g},fields:{title:wc,asset:wd,caption:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Kuva1.",marks:[{type:r}],data:{}},{nodeType:a,value:" KeskimÃ¤Ã¤rÃ¤inen hiilijalanjÃ¤lki (tonnia COâ-ekv.) asukasta kohti eri maissa sekÃ¤ Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteen saavuttamisen edellyttÃ¤mÃ¤t tavoitetasot hiilijalanjÃ¤ljelle vuosille 2030 ja 2050 ",marks:[],data:{}},{nodeType:f,data:{target:vX},content:[]},{nodeType:a,value:". Suomen asukaskohtaisen hiilijalanjÃ¤ljen suuruus on hieman suurempi kuin kansallisessa arviossa. Ero johtuu laskentaperusteista. ",marks:[],data:{}}]}]}}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KokonaispÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤Ã¤n voi vÃ¤hentÃ¤Ã¤ eniten ruokavalinnoilla  ",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kuluttajat voivat omilla valinnoillaan vÃ¤hentÃ¤Ã¤ merkittÃ¤vÃ¤sti asumisen, liikkumisen, ruoan ja muun kulutuksen pÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:dV},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Suurimmat pÃ¤Ã¤stÃ¶vÃ¤hennykset voi saada aikaan ruokavalinnoilla (esimerkki 1). KeskimÃ¤Ã¤rÃ¤inen suomalainen kuluttaja voi tuotevalinnoillaan pienentÃ¤Ã¤ ruokavalionsa ilmastovaikutusta 30â40 prosenttia niin, ettÃ¤ samalla ruokavalion ravitsemuksellinen laatu paranee nykyisestÃ¤. TÃ¤llainen ruokavalio sisÃ¤ltÃ¤Ã¤ nykyistÃ¤ vÃ¤hemmÃ¤n lihaa ja enemmÃ¤n kasviperÃ¤isiÃ¤ tuotteita. ",nodeType:a},{data:{target:ca},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Toisaalta myÃ¶s vÃ¤hÃ¤hiilisten tuotteiden valinnalla saattaa olla lÃ¤hes yhtÃ¤ suuri pÃ¤Ã¤stÃ¶vÃ¤hennyspotentiaali kuin ruokavaliomuutoksilla. Lihan ja maitotuotteiden kÃ¤ytÃ¶n vÃ¤hentÃ¤minen vapauttaisi merkittÃ¤vÃ¤n myÃ¶s mÃ¤Ã¤rÃ¤n viljelypinta-alaa monimuotoisuuden yllÃ¤pitoon ja metsÃ¤nkasvatukseen. ",nodeType:a},{data:{target:dV},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"48WJyKn2CWLFxhjGyGaZ62",type:d,createdAt:"2025-03-26T12:22:02.458Z",updatedAt:"2025-05-26T10:13:33.993Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:cd,revision:S,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:a}},locale:g},fields:{title:"Kulutuslaskuriesimerkki - Ruoka",visibleTitle:"Esimerkki 1. Ruoka",paragraph:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Tarkastellaan kolmea suomalaista pariskuntaa: VÃ¤hÃ¤-Virtaset (suomalaisten keskiarvoa vÃ¤hemmÃ¤n kuluttavat), Keskiverto-Korhoset (suomalaisten keskiarvoa vastaavasti kuluttavat) ja LisÃ¤-Lahtiset (suomalaisten keskiarvoa enemmÃ¤n kuluttavat).",marks:[{type:r}],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:gt,marks:[{type:r}],data:{}},{nodeType:a,value:" pyrkivÃ¤t vÃ¤hentÃ¤mÃ¤Ã¤n lihan ja maitotuotteiden kÃ¤yttÃ¶Ã¤ ruokavaliossaan. He valitsevat useita kertoja viikossa lihan sijaan kasvikunnan tuotteita, kuten papuja, herneitÃ¤, pÃ¤hkinÃ¶itÃ¤, tofua ja kasvipohjaisia proteiinivalmisteita. Maitotuotteiden sijaan he kÃ¤yttÃ¤vÃ¤t vastaavia kasvipohjaisia tuotteita kuten kaura- ja soijajuomia ja -jogurtteja. VÃ¤hÃ¤-Virtasten kodissa syntyy vain vÃ¤hÃ¤n ruokahÃ¤vikkiÃ¤, sillÃ¤ he suunnittelevat viikon ateriat ennakkoon. VÃ¤hÃ¤-Virtaset ostavat ruokatarvikkeita vain tarvitsemansa mÃ¤Ã¤rÃ¤n, huolehtivat, ettÃ¤ tuotteet tulevat kÃ¤ytetyiksi ennen niiden vanhenemista, ja lÃ¤mmittÃ¤vÃ¤t edellispÃ¤ivÃ¤n ruuant

1Ã¤hteet seuraavan pÃ¤ivÃ¤t lounaaksi. VÃ¤hÃ¤-Virtasten ruuan hiilijalanjÃ¤lki on 1 700 kg COâ-ekv. vuodessa henkilÃ¶Ã¤ kohti.",marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:wg,marks:[{type:r}],data:{}},{nodeType:a,value:"syÃ¶vÃ¤t keskimÃ¤Ã¤rÃ¤isen suomalaisen ruokavalion mukaisesti. Ruokavalioon sisÃ¤ltyy liha- ja maitotuotteita lÃ¤hes joka aterialla, ja niiden osuus ruokavaliosta ylittÃ¤Ã¤ pohjoismaisten ravitsemussuositusten suosittaman mÃ¤Ã¤rÃ¤n selvÃ¤sti. Keskiverto-Korhosten ruuan hiilijalanjÃ¤lki on 2 300 kg COâ-ekv. vuodessa.",marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:gu,marks:[{type:r}],data:{}},{nodeType:a,value:" kÃ¤yttÃ¤vÃ¤t elÃ¤inperÃ¤isiÃ¤ elintarvikkeita keskimÃ¤Ã¤rÃ¤istÃ¤ enemmÃ¤n. Kasvisten osuus heidÃ¤n ruokavaliostaan on selvÃ¤sti ravitsemussuosituksia pienempi. LisÃ¤-Lahtisten ruuan hiilijalanjÃ¤lki on 2 700 kg COâ-ekv. vuodessa.\n",marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]}}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Asumisessa suurimmat pÃ¤Ã¤stÃ¶vÃ¤hennykset voi saada aikaan luopumalla Ã¶ljylÃ¤mmityksestÃ¤ ",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Asumisessa suurimman pÃ¤Ã¤stÃ¶vÃ¤hennyksen tuottaisi Ã¶ljylÃ¤mmityksen vaihtaminen muihin lÃ¤mmitysmuotoihin (esimerkki 2) ",nodeType:a},{data:{target:dV},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". LisÃ¤ksi sisÃ¤lÃ¤mpÃ¶tilan laskeminen 18â20 asteeseen vÃ¤hentÃ¤Ã¤ lÃ¤mmityksestÃ¤ aiheutuvia pÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ ja sÃ¤Ã

1¤stÃ¤Ã¤ tuntuvasti lÃ¤mmityskustannuksia. Alempi sisÃ¤lÃ¤mpÃ¶tila myÃ¶s nostaa talvikaudella sisÃ¤ilman suhteellista kosteutta, mikÃ¤ on myÃ¶s terveydelle hyÃ¶dyllistÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6gCEuit81kl5C9L8jkRZI9",type:d,createdAt:wh,updatedAt:wh,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"DUL15",body:"Du, L., Prasauskas, T., Leivo, V., Turunen, M.,  Pekkonen, M., Kiviste, M., Aaltonen, A., Martuzevicius, D. & Haverinen-Shaughnessy, U. 2015 Assessment of indoor environmental quality in existing multi-family buildings in NorthâEast Europe. Environment International, Volume 79: 74â84.",link:"https:\u002F\u002Fdoi.org\u002F10.1016\u002Fj.envint.2015.03.001"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:aw,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1ngKOrgbb4DAm6Pm4kJGmR",type:d,createdAt:"2025-04-23T13:03:38.193Z",updatedAt:"2025-05-26T09:39:36.084Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:fP,revision:w,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:a}},locale:g},fields:{title:"Kulutuslaskuriesimerkki - Asuminen ja energia",visibleTitle:"Esimerkki 2. Asuminen ja energia",paragraph:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"VÃ¤hÃ¤-Virtaset ",marks:[{type:r}],data:{}},{nodeType:a,value:"asuvat 76 mÂ²:n kerrostalohuoneistossa Tampereella. He ovat sÃ¤Ã¤tÃ¤neet oleskelutilojensa lÃ¤mpÃ¶tilan 20 asteeseen ja makuuhuoneen lÃ¤mpÃ¶tilan pari astetta alemmas. Kodin lÃ¤mmitys kuluttaa vuodessa 16 500 kWh kaukolÃ¤mpÃ¶Ã¤. VÃ¤hÃ¤-Virtaset ovat valinneet uusiutuvilla energiamuodoilla tuotetun sÃ¤hkÃ¶n ja kÃ¤yttÃ¤vÃ¤t sÃ¤hkÃ¶Ã¤ sÃ¤Ã¤steliÃ¤Ã¤sti. HeidÃ¤n sÃ¤hkÃ¶nkulutuksensa on 1 200 kWh vuodessa. Suurin osa VÃ¤hÃ¤-Virtasten huonekaluista ja kodin tarve-esineistÃ¤ on ostettu tai saatu kÃ¤ytettyinÃ¤, ja he tekevÃ¤t tai teettÃ¤vÃ¤t kodissaan vain vÃ¤lttÃ¤mÃ¤ttÃ¶mÃ¤t kunnostustoimet. VÃ¤hÃ¤-Virtasten asumisen hiilijalanjÃ¤lki on 2 000 kg COâ-ekv. vuodessa henkilÃ¶Ã¤ kohti.",marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"MyÃ¶s",marks:[],data:{}},{nodeType:a,value:" Keskiverto-Korhoset ",marks:[{type:r}],data:{}},{nodeType:a,value:"asuvat 76 mÂ²:n kerrostalohuoneistossa Tampereella. HeidÃ¤n kotinsa huonelÃ¤mpÃ¶tila on 22 astetta ja kodin lÃ¤mmitys kuluttaa vuodessa 18 000 kWh kaukolÃ¤mpÃ¶Ã¤. Keskiverto-Korhosten vuotuinen sÃ¤hkÃ¶nkulutus on 1 900 kWh. Keskiverto-Korhosten kodin tavaroiden ja palvelujen kulutus vastaa keskimÃ¤Ã¤rÃ¤istÃ¤ suomalaista kulutusta. Keskiverto-Korhosten asumisen hiilijalanjÃ¤lki on 2 400 kg COâ-ekv. vuodessa henkilÃ¶Ã¤ kohti.",marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:gu,marks:[{type:r}],data:{}},{nodeType:a,value:" asuvat 100 mÂ²:n omakotitalossa Tampereella. HeidÃ¤n kotinsa lÃ¤mpÃ¶tila on 23 astetta ja omakotitalon suurempi lÃ¤mmÃ¶nhukka kerrostalohuoneistoon verrattuna lisÃ¤Ã¤ lÃ¤mmÃ¶nkulutusta. LÃ¤mmitykseen kuluu 23 000 kWh kaukolÃ¤mpÃ¶Ã¤ vuodessa. LisÃ¤-Lahtisten kodissa sÃ¤hkÃ¶Ã¤ kÃ¤ytetÃ¤Ã¤n tavanomaisten sÃ¤hkÃ¶laitteiden lisÃ¤ksi esimerkiksi autotallin lÃ¤mmitykseen, laajan piha-alueen valaistukseen sekÃ¤ ilmastointiin. SÃ¤hkÃ¶sauna lÃ¤mmitetÃ¤Ã¤n monta kertaa viikossa. Kodin vuotuinen sÃ¤hkÃ¶nkulutus on 6 500 kWh. LisÃ¤-Lahtiset kÃ¤yttÃ¤vÃ¤t keskimÃ¤Ã¤rÃ¤istÃ¤ enemmÃ¤n rahaa kotinsa sisustamiseen ja remontointiin. LisÃ¤-Lahtisten asumisen hiilijalanjÃ¤lki on 3 400 kg COâ-ekv. vuodessa henkilÃ¶Ã¤ kohti.",marks:[],data:{}}]}]}}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Liikkumisen pÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ voi vÃ¤hentÃ¤Ã¤ eniten vaihtamalla polttomoottoriauto sÃ¤hkÃ¶autoon ",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Liikkumisessa suurin pÃ¤Ã¤stÃ¶vÃ¤hennys olisi saavutettavissa vaihtamalla polttomoottorilla varustettu henkilÃ¶auto sÃ¤hkÃ¶autoon tai ainakin vÃ¤hÃ¤pÃ¤Ã¤stÃ¶isempÃ¤Ã¤n vaihtoehtoon (esimerkki 3). Liikkumisen pÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ voi vÃ¤hentÃ¤Ã¤ myÃ¶s kÃ¤yttÃ¤mÃ¤llÃ¤ omaa autoa mahdollisimman vÃ¤hÃ¤n tai siirtymÃ¤llÃ¤ autoilusta joukkoliikenteeseen, kÃ¤velyyn tai pyÃ¶rÃ¤ilyyn.  Kotitalouksissa liikkumisesta syntyviÃ¤ pÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ voi vÃ¤hentÃ¤Ã¤ myÃ¶s kÃ¤yttÃ¤mÃ¤llÃ¤ kimppakyytejÃ¤, tekemÃ¤llÃ¤ mahdollisuuksien mukaan etÃ¤tÃ¶itÃ¤ tai suosimalla lÃ¤hellÃ¤ sijaitsevia tai etÃ¤nÃ¤ toteutettavia palveluita.",n

1odeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ulkomaan lentomatkat muodostavat helposti merkittÃ¤vÃ¤n osan suomalaisen hiilijalanjÃ¤ljestÃ¤. Sen vuoksi lentÃ¤mistÃ¤ vÃ¤lttÃ¤mÃ¤llÃ¤ voi nopeasti pienentÃ¤Ã¤ omaa hiilijalanjÃ¤lkeÃ¤Ã¤n. ",nodeType:a},{data:{target:dV},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3EIJmjPKzN9e3GhVcTcOJh",type:d,createdAt:"2025-04-23T13:05:26.320Z",updatedAt:"2025-05-26T09:55:02.139Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:cQ,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:a}},locale:g},fields:{title:"Kulutuslaskuriesimerkki - Liikkuminen ",visibleTitle:"Esimerkki 3. Liikkuminen",paragraph:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:gt,marks:[{type:r}],data:{}},{nodeType:a,value:"  omistavat pienipÃ¤Ã¤stÃ¶isen henkilÃ¶auton, jota he kÃ¤yttÃ¤vÃ¤t harvakseltaan pidemmillÃ¤ matkoilla silloin, kun joukkoliikenneyhteydet eivÃ¤t ole toimivia. Ajoa kertyy vuodessa 5 500 km. TyÃ¶matkansa VÃ¤hÃ¤-Virtaset kulkevat linja-autolla, josta kertyy linja-automatkoja 5 500 km vuodessa. He vÃ¤lttÃ¤vÃ¤t lentÃ¤mistÃ¤ ja matkailevat kesÃ¤lomillaan junalla Euroopassa. MyÃ¶s pidemmÃ¤t kotimaan matkat tehdÃ¤Ã¤n junalla aina, kun se on mahdollista. Junamatkoja kertyy vuodessa 11 000 km. VÃ¤hÃ¤-Virtasten liikkumisen hiilijalanjÃ¤lki on 1 100 kg COâ-ekv. vuodessa henkilÃ¶Ã¤ kohti.",marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:wg,marks:[{type:r}],data:{}},{nodeType:a,value:"ajavat autolla 11 000 km vuodessa. He kulkevat tyÃ¶- tai asiointimatkojaan silloin tÃ¤llÃ¶in myÃ¶s linja-autolla, josta kertyy linja-automatkoja 900 km vuodessa. Junalla he matkustavat noin 1 100 km vuodessa. Kerran vuodessa he lentÃ¤vÃ¤t edestakaiset lennot HelsingistÃ¤ Ouluun sukulaisvierailulle. Keskiverto-Korhosten liikkumisen hiilijalanjÃ¤lki on 1 700 kg COâ-ekv. vuodessa henkilÃ¶Ã¤ kohti.",marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:gu,marks:[{type:r}],data:{}},{nodeType:a,value:" omistavat kaksi henkilÃ¶autoa ja ajavat kukin omilla autoillaan yhteensÃ¤ 20 000 km vuodessa. He eivÃ¤t kÃ¤ytÃ¤ joukkoliikennettÃ¤. Kerran vuodessa LisÃ¤-Lahtiset lentÃ¤vÃ¤t lomalle Kaakkois-Aasian lÃ¤mpÃ¶Ã¶n. LisÃ¤-Lahtisten liikkumisen hiilijalanjÃ¤lki on 7 000 kg COâ-ekv. vuodessa henkilÃ¶Ã¤ kohti.",marks:[],data:{}}]}]}}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KÃ¤ytetyillÃ¤ tavaroilla on pienempi hiilijalanjÃ¤lki kuin uusilla ",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Aineellisen kulutuksen vÃ¤hentÃ¤misellÃ¤ on potentiaalisesti suuri vaikutus hiilijalanjÃ¤lkeen (esimerkki 4). YleensÃ¤ palveluihin kulutettu raha aiheuttaa vÃ¤hemmÃ¤n pÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ kuin sama summa kÃ¤ytettynÃ¤ tavaroiden ostamiseen ",nodeType:a},{data:{target:dV},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". \n\nUuden tuotteen ostaminen tuottaa enemmÃ¤n pÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ verrattuna jo hankittujen tavaroiden huoltamiseen ja korjaamiseen tai tarvittavien tavaroiden hankkimiseen kÃ¤ytettyinÃ¤.  Erilaiset huolto- ja korjauspalvelut pidentÃ¤vÃ¤t tavaroiden kÃ¤yttÃ¶ikÃ¤Ã¤, jolloin niiden elinkaaren aikainen hiilijalanjÃ¤lki pienenee. Tavaroiden lainaus- ja vuokrauspalvelut puolestaan auttavat vÃ¤hentÃ¤mÃ¤Ã¤n uusien tavaroiden hankkimista. ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"feEXSuozZSM9WgfVzuqPe",type:d,createdAt:"2025-04-23T13:10:46.375Z",updatedAt:"2025-05-26T09:57:12.442Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bz,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:a}},locale:g},fields:{title:"Kulutuslaskuriesimerkki - Muut tavarat ja palvelut",visibleTitle:"Esimerkki 4. Muut tavarat ja palvelut",paragraph:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:gt,marks:[{type:r}],data:{}},{nodeType:a,value:" kÃ¤yttÃ¤vÃ¤t henkilÃ¶kohtaisiin tavaroihin ja palveluihin vÃ¤hemmÃ¤n rahaa kuin suomalaiset keskimÃ¤Ã¤rin. He harkitsevat tarkkaan, mitÃ¤ tuotteita on tarpeellista ostaa omaksi

1ja mitÃ¤ voi vuokrata tai lainata vÃ¤liaikaiseen kÃ¤yttÃ¶Ã¶n. Jos mahdollista, he ostavat vaatteensa ja urheiluvarusteensa kÃ¤ytettyinÃ¤. Puhelimia ja muuta elektroniikkaa he uusivat harvoin ja suosivat silloinkin kÃ¤ytettyjÃ¤ laitteita. Kirjojen ostamisen sijaan he ovat ahkeria kirjaston kÃ¤yttÃ¤jiÃ¤. VÃ¤hÃ¤-Virtasten tavaroiden ja palveluiden kulutuksen hiilijalanjÃ¤lki on 1 200 kg COâ-ekv. vuodessa henkilÃ¶Ã¤ kohti.",marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:wi,marks:[{type:r}],data:{}},{nodeType:a,value:"kulutusmenot ovat keskimÃ¤Ã¤rÃ¤iset. He ostavat osan tavaroistaan kÃ¤ytettyinÃ¤ ja pyrkivÃ¤t kÃ¤yttÃ¤mÃ¤Ã¤n ne loppuun ennen uuden hankkimista. Keskiverto-Korhosten tavaroiden ja palveluiden kulutuksen hiilijalanjÃ¤lki on 2 000 kg COâ-ekv. vuodessa henkilÃ¶Ã¤ kohti.",marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:gu,marks:[{type:r}],data:{}},{nodeType:a,value:" kÃ¤yttÃ¤vÃ¤t tavaroiden ja palveluiden hankkimiseen keskimÃ¤Ã¤rÃ¤istÃ¤ enemmÃ¤n rahaa. He ostavat elektroniikkalaitteensa uutena ja uusivat ne parin vuoden vÃ¤lein. LisÃ¤-Lahtisten tavaroiden ja palveluiden kulutuksen hiilijalanjÃ¤lki on 4 000 kg COâ-ekv. vuodessa henkilÃ¶Ã¤ kohti.",marks:[],data:{}}]}]}}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KierrÃ¤tys pienentÃ¤Ã¤ jÃ¤tteistÃ¤ syntyviÃ¤ pÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KierrÃ¤ttÃ¤mÃ¤llÃ¤ voidaan vÃ¤hentÃ¤Ã¤ myÃ¶s jÃ¤tteen mÃ¤Ã¤rÃ¤Ã¤ (esimerkki 5). Erityisesti muovijÃ¤tteitÃ¤ kierrÃ¤ttÃ¤mÃ¤llÃ¤ kotitalouden voivat pienentÃ¤Ã¤ jÃ¤tteistÃ¤ syntyviÃ¤ hiilidioksidipÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤Ã¤n merkittÃ¤vÃ¤sti ",nodeType:a},{data:{target:dV},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". KierrÃ¤tys pienentÃ¤Ã¤ pÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤, sillÃ¤ kierrÃ¤tetyistÃ¤ materiaaleista valmistettujen tuotteiden hiilijalanjÃ¤lki on yleensÃ¤ huomattavasti pienempi kuin neitseellisistÃ¤ luonnonvaroista valmistettujen ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1ma50lXwMsFSvERURgAgjI",type:d,createdAt:wj,updatedAt:wj,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"HII25",body:"Hiilihelppi, Laita materiaalit kiertoon. [Viitattu 25.3.2025.] \n\n",link:"https:\u002F\u002Fhiilihelppi.fi\u002Fasumistavat\u002Fkierratys\u002F"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:aw,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"Zp1z11s8mzPmlZX9Jt8Fo",type:d,createdAt:"2025-04-23T13:13:14.085Z",updatedAt:"2025-05-26T09:57:44.249Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aZ,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:a}},locale:g},fields:{title:"Kulutuslaskuriesimerkki - JÃ¤tteet",visibleTitle:"Esimerkki 5. JÃ¤tteet",paragraph:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:gt,marks:[{type:r}],data:{}},{nodeType:a,value:" pyrkivÃ¤t vÃ¤hentÃ¤mÃ¤Ã¤n tuottamansa jÃ¤tteen mÃ¤Ã¤rÃ¤Ã¤. He valitsevat jo kaupassa tuotteita, joiden pakkaamiseen on kÃ¤ytetty mahdollisimman vÃ¤hÃ¤n pakkausmateriaaleja ja joiden pakkaukset ovat kierrÃ¤tettÃ¤viÃ¤. Kotona he lajittelevat erikseen biojÃ¤tteen, muovit, pienmetallit, lasin, paperin, kartongin ja sekajÃ¤tteen. LisÃ¤ksi he vievÃ¤t asiaankuuluviin kerÃ¤yspisteisiin esimerkiksi paristot, lÃ¤Ã¤kkeet ja rikkinÃ¤iset elektroniikkalaitteet.\nVÃ¤hÃ¤-Virtasten jÃ¤tteiden kÃ¤sittelyn hiilijalanjÃ¤lki on 40 kg COâ-ekv. vuodessa henkilÃ¶Ã¤ kohti.",marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:wi,marks:[{type:r}],data:{}},{nodeType:a,value:"taloudessa jÃ¤tettÃ¤ syntyy saman verran kuin suomalaiskodeissa keskimÃ¤Ã¤rin. He lajittelevat suurimman osan jÃ¤tteistÃ¤Ã¤n. Keskiverto-Korhosten jÃ¤tteiden kÃ¤sittelyn hiilijalanjÃ¤lki on 70 kg COâ-ekv. vuodessa henkilÃ¶Ã¤ kohti.",marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"LisÃ¤-Lahtisten ",marks:[{type:r}],data:{}},{nodeType:a,value:"taloudessa jÃ¤tettÃ¤ syntyy enemmÃ¤n kuin suomalaistalouksissa keskimÃ¤Ã¤rin. He lajittelevat osan jÃ¤tteistÃ¤Ã¤n, mutta sekajÃ¤tteeseen pÃ¤Ã¤tyy paljon kierrÃ¤tyskelpoista materiaalia. LisÃ¤-Lahtisten jÃ¤tteiden kÃ¤sittelyn hiilijalanjÃ¤lki on 110 kg COâ-ekv. vuodessa henkilÃ¶Ã¤ kohti.",marks:[],data:{}}]}]}}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kulutuksen hiilijalanjÃ¤ljen puolittaminen edellyttÃ¤Ã¤ useita toimia",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"On arvioitu, ettÃ¤ Suomessa kotitalouksien kulutuksen hiilijalanjÃ¤lki olisi mahdollista puolittaa vuoteen 2035 mennessÃ¤ vuoden 2016 tasoon verattuna ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"w5ayq8fsUJsYF1Qf9OmrV",type:d,createdAt:wk,updatedAt:wk,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"SAL23",body:"Salo, M., Heiskanen, E., Heikkinen, M., Heinonen, T., JylhÃ¤, H., Kaljonen, M., Kautto, P., LÃ¤hteenmÃ¤ki-Uutela, A., Matschoss, K., MerilÃ¤inen, T., Nissinen, A., PyrhÃ¶nen, T., Saarinen, M., Salminen, J., Salmivaara, L., Savolainen, H., SeppÃ¤lÃ¤, J., Springare, S., Turunen, T., Vainio, A. & Virkkunen, H. 2023. Ohjauskeinoja kotitalouksien kulutuksen hiilijalanjÃ¤ljen pienentÃ¤miseen. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2023:47. 269 s. ",link:"http:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:ISBN:978-952-383-424-8"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". NÃ¤in suuren mittakaavan muutos ei kuitenkaan ole mahdollinen vain kuluttajien omien valintojen avulla. Kulutukseen voidaan vaikuttaa myÃ¶s lainsÃ¤Ã¤dÃ¤nnÃ¶llÃ¤ ja taloudellisella ohjauksella niin, ettÃ¤ vÃ¤hÃ¤hiilisemmÃ¤n vaihtoehdon valitseminen on kuluttajalle helpompaa ja kannattavampaa. ",nodeType:a},{data:{target:dV},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" YllÃ¤ esitetyt esimerkit on koottu taulukkoon 1. ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7eNnbK2SaiSIJm4b6hk53q",type:d,createdAt:"2025-03-25T09:42:29.929Z",updatedAt:"2025-05-26T11:45:32.919Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:wl,revision:ad,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:bF}},locale:g},fields:{title:"Kolmen pariskunnan kulutustottumukset ja niiden hiilijalanjÃ¤ljet",body:"\u003Ctable style=\"border-collapse: collapse; width: 100%; float: left;\" border=\"1\"\u003E\u003Ccaption\u003E\u003Cstrong\u003ETaulukko 1.\u003C\u002Fstrong\u003E Kolmen pariskunnan kulutustottumukset ja niiden hiilijalanj&auml;ljet arvioituna Ilmastodieetti.fi -sivuston laskurilla. Hiilijalanj&auml;lki on laskettu henkil&ouml;&auml; kohden. *Ruuan kulutuksen p&auml;&auml;st&ouml;iss&auml; on huomioitu my&ouml;s maank&auml;ytt&ouml;sektorin p&auml;&auml;st&ouml;t. \u003Ca class=\"mce-nbsp-wrap\" contenteditable=\"false\" href=\"#9MetiX2wOlJFLU5OyUm7k\" data-ctf-id=\"9MetiX2wOlJFLU5OyUm7k\"\u003ESUO25\u003C\u002Fa\u003E\u003C\u002Fcaption\u003E\n\u003Ctbody\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 25%; text-align: left; vertical-align: top;\"\u003E&nbsp;\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Cth style=\"width: 25%; text-align: left; vertical-align: top;\" scope=\"col\"\u003EV&auml;h&auml;-Virtanen\u003C\u002Fth\u003E\n\u003Cth style=\"width: 25%; text-align: left; vertical-align: top;\" scope=\"col\"\u003EKeskiverto-Korhonen\u003C\u002Fth\u003E\n\u003Cth style=\"width: 25%; text-align: left; vertical-align: top;\"\u003ELis&auml;-Lahtinen\u003C\u002Fth\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Cth style=\"width: 25%; text-align: left; vertical-align: top;\" scope=\"row\"\u003EAsuminen\u003C\u002Fth\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 25%; text-align: left; vertical-align: top;\"\u003E\n\u003Cp\u003EKaksi henkil&ouml;&auml;

1\u003Cbr \u002F\u003E\u003Cbr \u002F\u003EKerrostaloasunto, 76 m&sup2;, Tampere\u003Cbr \u002F\u003E\u003Cbr \u002F\u003E1 200 kWh vihre&auml;&auml; s&auml;hk&ouml;&auml;\u003Cbr \u002F\u003E\u003Cbr \u002F\u003E16 500 kWh kaukol&auml;mp&ouml;&auml;\u003Cbr \u002F\u003E\u003Cbr \u002F\u003EKeskim&auml;&auml;r&auml;ist&auml; pienempi kodin tavaroiden ja palveluiden kulutus\u003Cbr \u002F\u003E\u003Cbr \u002F\u003E\u003Cbr \u002F\u003E= 2 000 kg COâ-ekv. vuodessa henkil&ouml;&auml; kohti\u003C\u002Fp\u003E\n\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 25%; text-align: left; vertical-align: top;\"\u003E\n\u003Cp\u003EKaksi henkil&ouml;&auml;\u003Cbr \u002F\u003E\u003Cbr \u002F\u003EKerrostaloasunto, 76 m&sup2;, Tampere\u003Cbr \u002F\u003E\u003Cbr \u002F\u003E1 900 kWh s&auml;hk&ouml;&auml;\u003Cbr \u002F\u003E\u003Cbr \u002F\u003E\u003Cbr \u002F\u003E18 000 kWh kaukol&auml;mp&ouml;&auml;\u003Cbr \u002F\u003E\u003Cbr \u002F\u003EKeskim&auml;&auml;r&auml;ist&auml; suurempi kodin tavaroiden ja palveluiden kulutus\u003Cbr \u002F\u003E\u003Cbr \u002F\u003E\u003Cbr \u002F\u003E= 2 400 kg COâ-ekv.&nbsp;&nbsp;vuodessa henkil&ouml;&auml; kohti\u003C\u002Fp\u003E\n\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 25%; text-align: left; vertical-align: top;\"\u003E\n\u003Cp\u003EKaksi henkil&ouml;&auml;\u003Cbr \u002F\u003E\u003Cbr \u002F\u003EOmakotitalo, 100 m&sup2;, Tampere\u003Cbr \u002F\u003E\u003Cbr \u002F\u003E6 500 kWh s&auml;hk&ouml;&auml;\u003Cbr \u002F\u003E\u003Cbr \u002F\u003E\u003Cbr \u002F\u003E23 000 kWh kaukol&auml;mp&ouml;&auml;\u003Cbr \u002F\u003E\u003Cbr \u002F\u003EKeskim&auml;&auml;r&auml;ist&auml; suurempi kodin tavaroiden ja palveluiden kulutus\u003Cbr \u002F\u003E\u003Cbr \u002F\u003E\u003Cbr \u002F\u003E= 3 400 kg COâ-ekv.&nbsp;&nbsp;vuodessa henkil&ouml;&auml; kohti\u003C\u002Fp\u003E\n\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Cth style=\"width: 25%; text-align: left; vertical-align: top;\" scope=\"row\"\u003ELiikkuminen\u003C\u002Fth\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 25%; text-align: left; vertical-align: top;\"\u003E5500 km autoilua vuodessa, useimmiten 2 henkil&ouml;&auml; autossa\u003Cbr \u002F\u003E\u003Cbr \u002F\u003E106 km bussilla viikossa\u003Cbr \u002F\u003E\u003Cbr \u002F\u003E11 000 km junalla vuodessa\u003Cbr \u002F\u003E\u003Cbr \u002F\u003EEi lentomatkoja\u003Cbr \u002F\u003E\u003Cbr \u002F\u003E\u003Cbr \u002F\u003E\u003Cbr \u002F\u003E= 1 100 kg COâ-ekv. &nbsp;vuodessa henkil&ouml;&auml; kohti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 25%; text-align: left; vertical-align: top;\"\u003E11 000 km autoilua vuodessa, useimmiten 2 henkil&ouml;&auml; autossa\u003Cbr \u002F\u003E\u003Cbr \u002F\u003E21 km bussilla viikossa\u003Cbr \u002F\u003E\u003Cbr \u002F\u003E1 100 km junalla vuodessa\u003Cbr \u002F\u003E\u003Cbr \u002F\u003EYksi edestakainen Suomen sis&auml;inen lento vuodessa\u003Cbr \u002F\u003E\u003Cbr \u002F\u003E= 1 700 kg COâ-ekv. &nbsp;vuodessa henkil&ouml;&auml; kohti&nbsp;\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 25%; text-align: left; vertical-align: top;\"\u003E\n\u003Cp\u003E20 000 km autoilua vuodessa, useimmiten 1 henkil&ouml; autossa\u003Cbr \u002F\u003E\u003Cbr \u002F\u003EEi bussimatkoja\u003Cbr \u002F\u003E\u003Cbr \u002F\u003EEi junamatkoja\u003Cbr \u002F\u003E\u003Cbr \u002F\u003E\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003E\u003Cbr \u002F\u003E\u003Cbr \u002F\u003EYksi edestakainen kaukolento vuodessa\u003Cbr \u002F\u003E\u003Cbr \u002F\u003E= 7 000 kg COâ-ekv. &nbsp;vuodessa henkil&ouml;&auml; kohti\u003C\u002Fp\u003E\n\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Cth style=\"width: 25%; text-align: left; vertical-align: top;\" scope=\"row\"\u003ERuoka*\u003C\u002Fth\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 25%; text-align: left; vertical-align: top;\"\u003EKeskim&auml;&auml;r&auml;ist&auml; v&auml;hemm&auml;n lihaa ja maitotuotteita ruokavaliossa\u003Cbr \u002F\u003E\u003Cbr \u002F\u003E= 1 700 kg COâ-ekv. vuodessa henkil&ouml;&auml; kohti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 25%; text-align: left; vertical-align: top;\"\u003EKeskim&auml;&auml;r&auml;

1inen sekaruokavalio\u003Cbr \u002F\u003E\u003Cbr \u002F\u003E\u003Cbr \u002F\u003E\u003Cbr \u002F\u003E= 2 300 kg COâ-ekv. vuodessa henkil&ouml;&auml; kohti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 25%; text-align: left; vertical-align: top;\"\u003EKeskim&auml;&auml;r&auml;ist&auml; enemm&auml;n lihaa ja maitotuotteita ruokavaliossa\u003Cbr \u002F\u003E\u003Cbr \u002F\u003E= 2 700 kg COâ-ekv. vuodessa henkil&ouml;&auml; kohti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Cth style=\"width: 25%; text-align: left; vertical-align: top;\" scope=\"row\"\u003ETavarat, palvelut ja muu kulutus\u003C\u002Fth\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 25%; text-align: left; vertical-align: top;\"\u003EPienemm&auml;t kulutusmenot keskiarvoon verrattuna\u003Cbr \u002F\u003E\u003Cbr \u002F\u003E= 1 200 kg COâ-ekv. vuodessa henkil&ouml;&auml; kohti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 25%; text-align: left; vertical-align: top;\"\u003EKeskim&auml;&auml;r&auml;iset kulutusmenot\u003Cbr \u002F\u003E\u003Cbr \u002F\u003E\u003Cbr \u002F\u003E\u003Cbr \u002F\u003E= 2 000 kg COâ-ekv. vuodessa henkil&ouml;&auml; kohti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 25%; text-align: left; vertical-align: top;\"\u003ESuuremmat kulutusmenot keskiarvoon verrattuna\u003Cbr \u002F\u003E\u003Cbr \u002F\u003E= 4 000 kg COâ-ekv. vuodessa henkil&ouml;&auml; kohti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Cth style=\"width: 25%; text-align: left; vertical-align: top;\" scope=\"row\"\u003EJ&auml;tteet\u003C\u002Fth\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 25%; text-align: left; vertical-align: top;\"\u003EKeskim&auml;&auml;r&auml;ist&auml; v&auml;hemm&auml;n j&auml;tett&auml;, p&auml;&auml;osin oikein lajiteltu\u003Cbr \u002F\u003E\u003Cbr \u002F\u003E\u003Cbr \u002F\u003E\u003Cbr \u002F\u003E= 40 kg COâ-ekv. vuodessa henkil&ouml;&auml; kohti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 25%; text-align: left; vertical-align: top;\"\u003ETyypillinen m&auml;&auml;r&auml; j&auml;tett&auml;, p&auml;&auml;osin oikein lajiteltu\u003Cbr \u002F\u003E\u003Cbr \u002F\u003E\u003Cbr \u002F\u003E\u003Cbr \u002F\u003E\u003Cbr \u002F\u003E= 70 kg COâ-ekv. vuodessa henkil&ouml;&auml; kohti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 25%; text-align: left; vertical-align: top;\"\u003EJ&auml;tett&auml; keskim&auml;&auml;r&auml;ist&auml; enemm&auml;n, puolet jakeista p&auml;&auml;osin oikein lajiteltu, puolet joskus oikein\u003Cbr \u002F\u003E\u003Cbr \u002F\u003E= 110 kg COâ-ekv. vuodessa henkil&ouml;&auml; kohti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Cth style=\"width: 25%; text-align: left; vertical-align: top;\" scope=\"row\"\u003EYhteens&auml;\u003C\u002Fth\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 25%; text-align: left; vertical-align: top;\"\u003E6 040 kg COâ-ekv. vuodessa henkil&ouml;&auml; kohti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 25%; text-align: left; vertical-align: top;\"\u003E8 470 kg COâ-ekv. vuodessa henkil&ouml;&auml; kohti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 25%; text-align: left; vertical-align: top;\"\u003E17 210 kg COâ-ekv. vuodessa henkil&ouml;&auml; kohti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003C\u002Ftbody\u003E\n\u003C\u002Ftable\u003E"}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"HiilijalanjÃ¤lki kasvaa, kun tulot kasvavat",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Jokainen kulutettu euro synnyttÃ¤Ã¤ pÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤. Suurituloisilla kotitalouksilla hiilijalanjÃ¤lki on pÃ¤Ã¤sÃ¤Ã¤ntÃ¶isesti suurempi kuin pienituloisilla, sillÃ¤ tulojen kasvaessa kulutusmenot ja siten hiilidioksidipÃ¤Ã¤stÃ¶t tyypillisesti kasvavat. ",nodeType:a},{data:{target:wm},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" Jos suomalaiset kotitaloudet jaetaan tulotason mukaan kymmeneen ryhmÃ¤Ã¤n ja tarkastellaan ylintÃ¤ ja alinta tuloluokkaa, kÃ¤y ilmi, ettÃ¤ niiden vÃ¤lillÃ¤ on suuria eroja kulutuksen hiilijalanjÃ¤ljessÃ¤. YlimmÃ¤ssÃ¤ tuloluokassa asumisen ja ruuan hiilijalanjÃ¤lki on kaksi kertaa suurempi kuin alimmassa tuloluokassa. Liikkumisen hiilijalanjÃ¤lki on puolestaan lÃ¤hes nelinkertainen ylimmÃ¤ssÃ¤ tuloluokassa verrattuna alimpaan tuloluokkaan. Samoin muiden tavaroiden ja palveluiden hiilijalanjÃ¤lki on yli kolminkertainen. ",nodeType:a},{data:{target:wo},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"HiilijalanjÃ¤ljen suuruus ja sen koostumus vaihtelevat paitsi tulotason, myÃ¶s kotitaloustyypin ja elÃ¤mÃ¤ntilanteen mukaan. Esimerkiksi liikkumisen osuus hiilijalanjÃ¤ljessÃ¤ on Suomessa suurin lapsettomilla pareilla ja seuraavaksi suur

1in kahden huoltajan lapsiperheillÃ¤. Liikkumisen mÃ¤Ã¤rÃ¤Ã¤n vaikuttavat muun muassa elÃ¤mÃ¤nvaiheen aktiivisuus ja kÃ¤ytettÃ¤vissÃ¤ olevat tulot. Asumisen hiilijalanjÃ¤lki on puolestaan suurin yli 64-vuotiaiden talouksissa, mikÃ¤ voi selittyÃ¤ sillÃ¤, ettÃ¤ heistÃ¤ moni asuu samassa tilavahkossa asunnossa, jossa on aiemmin asunut lasten kanssa. ",nodeType:a},{data:{target:wo},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kulutuksen hiilijalanjÃ¤ljen pienentÃ¤miseksi on useita keinoja",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"YksilÃ¶iden ja kotitalouksien vÃ¤liset erot kulutuksen rakenteessa ja siten myÃ¶s tehokkaimmissa pÃ¤Ã¤stÃ¶vÃ¤hennyskeinoissa ovat suuria. Esimerkiksi paljon lentÃ¤vÃ¤lle tehokkain tapa pienentÃ¤Ã¤ hiilijalanjÃ¤lkeÃ¤ voi olla se, ettÃ¤ lentÃ¤Ã¤ vÃ¤hemmÃ¤n. Paljon autoileva voi taas vÃ¤hentÃ¤Ã¤ pÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤Ã¤n parhaiten ajamalla vÃ¤hemmÃ¤n tai vaihtamalla sÃ¤hkÃ¶autoon. TÃ¤rkeimpiÃ¤ keinoja pienentÃ¤Ã¤ hiilijalanjÃ¤lkeÃ¤ kulutuksen eri osa-alueilla on koottu taulukkoon 2.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Asuinpaikalla on suuri vaikutus vÃ¤hÃ¤hiilisten vaihtoehtojen  toteuttamismahdollisuuksiin. Asuinpaikka mÃ¤Ã¤rittÃ¤Ã¤ esimerkiksi sen,  kuinka helposti automatkat on mahdollista korvata muilla kulkutavoilla  tai mikÃ¤ on esimerkiksi paikallisen kaukolÃ¤mmÃ¶n tuotantotapa.  Mahdollisuudet vaikuttaa energiatehokkuuteen ovat parhaat  uudisrakentamisessa ja rakennusten peruskorjauksissa ",nodeType:a},{data:{target:gv},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"RWaqfOTsInFaCpk7LeexC",type:d,createdAt:"2021-04-23T12:40:33.826Z",updatedAt:"2025-05-26T08:27:32.472Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bO,revision:G,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:bF}},locale:g},fields:{title:"MerkittÃ¤vimpiÃ¤ keinoja kulutuksen hiilijalanjÃ¤ljen pienentÃ¤miseen eri osa-alueilla - taulukkosisÃ¤ltÃ¶",body:"\u003Ctable border=\"0\"\u003E\n\u003Ctbody\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Ctd colspan=\"2\"\u003E\u003Cstrong\u003ETaulukko 2.\u003C\u002Fstrong\u003E Merkitt&auml;vimpi&auml; keinoja kulutuksen hiilijalanj&auml;ljen pienent&auml;miseen eri osa-alueilla. \u003Ca class=\"mce-nbsp-wrap\" contenteditable=\"false\" href=\"#3y4FZ2XpNztIVXer3VEuQt\" data-ctf-id=\"3y4FZ2XpNztIVXer3VEuQt\"\u003ELIN20\u003C\u002Fa\u003E, \u003Ca class=\"mce-nbsp-wrap\" contenteditable=\"false\" href=\"#3jNLF0vDYZx6W6Xk4msEM4\" data-ctf-id=\"3jNLF0vDYZx6W6Xk4msEM4\"\u003ELET19\u003C\u002Fa\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Cth style=\"text-align: left; vertical-align: top;\" scope=\"col\"\u003E\u003Cstrong\u003EKulutuksen osa-alue\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fth\u003E\n\u003Cth style=\"text-align: left; vertical-align: top;\" scope=\"col\"\u003E\u003Cstrong\u003EMerkitt&auml;vimpi&auml; tapoja pienent&auml;&auml; hiilijalanj&auml;lke&auml;\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fth\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Cth style=\"text-align: left;\" scope=\"row\"\u003ELiikkuminen\u003C\u002Fth\u003E\n\u003Ctd\u003E\n\u003Cul\u003E\n\u003Cli\u003EHenkil&ouml;auton korvaaminen joukkoliikenteell&auml; ja py&ouml;r&auml;ilyll&auml;\u003C\u002Fli\u003E\n\u003Cli\u003EAuton vaihtaminen v&auml;h&auml;p&auml;&auml;st&ouml;isemp&auml;&auml;n\u003C\u002Fli\u003E\n\u003Cli\u003EKimppakyydit\u003C\u002Fli\u003E\n\u003Cli\u003ELent&auml;misen v&auml;ltt&auml;minen\u003C\u002Fli\u003E\n\u003Cli\u003EEt&auml;ty&ouml; ja verkkoasiointi\u003C\u002Fli\u003E\n\u003C\u002Ful\u003E\n\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Cth style=\"text-align: left;\" scope=\"row\"\u003ERuoka\u003C\u002Fth\u003E\n\u003Ctd\u003E\n\u003Cul\u003E\n\u003Cli\u003ELihan ja maitotuotteiden k&auml;yt&ouml;n v&auml;hent&auml;minen ja korvaaminen kasvisvaihtoehdoilla ja kest&auml;v&auml;sti pyydetyll&auml; tai kasvatetulla kalalla\u003C\u002Fli\u003E\n\u003Cli\u003EV&auml;h&auml;hiilisten tuotteiden valinta\u003C\u002Fli\u003E\n\u003Cli\u003EJuuresten ja avomaalla viljeltyjen kasvisten suosiminen kasvihuonevihannesten sijaan\u003C\u002Fli\u003E\n\u003Cli\u003ERuokah&auml;vikin minimoiminen\u003C\u002Fli\u003E\n\u003C\u002Ful\u003E\n\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Cth style=\"text-align: left;\" scope=\"row\"\u003EAsuminen\u003C\u002Fth\u003E\n\u003Ctd\u003E\n\u003Cul\u003E\n\u003Cli\u003E&Ouml;ljyl&auml;

1mmityksest&auml; luopuminen\u003C\u002Fli\u003E\n\u003Cli\u003EUusiutuvilla energial&auml;hteill&auml; tuotetun l&auml;mm&ouml;n ja s&auml;hk&ouml;n k&auml;ytt&ouml;\u003C\u002Fli\u003E\n\u003Cli\u003EL&auml;mp&ouml;pumppujen k&auml;ytt&ouml; l&auml;mmityksess&auml;\u003C\u002Fli\u003E\n\u003Cli\u003ERakennusten energiatehokkuuden parantaminen\u003C\u002Fli\u003E\n\u003Cli\u003EPienempi asuintila henkil&ouml;&auml; kohti\u003C\u002Fli\u003E\n\u003Cli\u003EAlempi sis&auml;l&auml;mp&ouml;tila\u003C\u002Fli\u003E\n\u003Cli\u003EKuuman veden ja s&auml;hk&ouml;n k&auml;yt&ouml;n v&auml;hent&auml;minen\u003C\u002Fli\u003E\n\u003C\u002Ful\u003E\n\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Cth style=\"text-align: left;\" scope=\"row\"\u003ETavarat ja palvelut\u003C\u002Fth\u003E\n\u003Ctd\u003E\n\u003Cul\u003E\n\u003Cli\u003ETavaroiden k&auml;ytt&ouml;i&auml;n pident&auml;minen korjaamalla ja muokkaamalla\u003C\u002Fli\u003E\n\u003Cli\u003ETavaroiden jakaminen ja yhteisk&auml;ytt&ouml;\u003C\u002Fli\u003E\n\u003Cli\u003EKierr&auml;tetyist&auml; ja v&auml;h&auml;p&auml;&auml;st&ouml;isist&auml; materiaaleista valmistetut tuotteet\u003C\u002Fli\u003E\n\u003C\u002Ful\u003E\n\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003C\u002Ftbody\u003E\n\u003C\u002Ftable\u003E",origin:"\u002Ffi\u002Filmastonmuutos\u002Fhillinta\u002F-\u002Fartikkeli\u002F28259fe8-7b5e-4806-8ab6-7c06739ef5cc\u002Fkotitalouksien-kulutuksella-on-merkittava-ilmastovaikutus.html#1"}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttÃ¤Ã¤ merkittÃ¤viÃ¤ muutoksia kulutuksessa ja tuotannossa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Jotta kulutuksen hiilijalanjÃ¤lki pienenisi nykyisten ilmastotavoitteiden mukaisesti, pÃ¤Ã¤stÃ¶vÃ¤hennysten tulee olla huomattavia jo vuoteen 2030 mennessÃ¤ (kuva 1). Vuoden 2050 pÃ¤Ã¤stÃ¶tavoitteeseen pÃ¤Ã¤seminen edellyttÃ¤Ã¤, ettÃ¤ vÃ¤hÃ¤hiilisiÃ¤ vaihtoehtoja on tarjolla kuluttajille yhÃ¤ enemmÃ¤n. Samalla esimerkiksi energiantuotannon ja infrastruktuurin tÃ¤ytyy tukea vÃ¤hÃ¤hiilisiÃ¤ elÃ¤mÃ¤ntapoja. Silloin esimerkiksi rakennukset kÃ¤yttÃ¤vÃ¤t vÃ¤hÃ¤n ja uusiutuvaa energiaa ja arki sujuu pitkÃ¤lti joukkoliikenteen, kÃ¤velyn ja pyÃ¶rÃ¤ilyn varassa. ",nodeType:a},{data:{target:ws},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:wm},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kulutuksen hiilijalanjÃ¤lkeen vaikuttavat merkittÃ¤vÃ¤sti yhdyskuntarakenne sekÃ¤ energian, ruuan ja tavaroiden tuotannon hiili-intensiivisyys eli se, kuinka paljon kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ niiden tuotannosta syntyy. Suomalaisille kotitalouksille laadittu esimerkkilaskelma (niin sanottu viitebudjetti), joka kuvaa kohtuullista minimikulutusta tietyssÃ¤ elÃ¤mÃ¤ntilanteessa ja ajassa, on sekin ilmastovaikutukseltaan noin kaksinkertainen verrattuna maailmanlaajuiseen, Pariisin ilmastosopimuksen mukaiseen hiilijalanjÃ¤lkitavoitteeseen vuodelle 2030. ",nodeType:a},{data:{target:gv},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:R,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"HiilijalanjÃ¤ljen pieneneminen ilmastotavoitteiden mukaisesti edellyttÃ¤Ã¤ siis muutoksia sekÃ¤ tuotannon ettÃ¤ kulutuksen tasolla. On alettu puhua koko yhteiskunnan ekologisesta jÃ¤lleenrakennuksesta. TÃ¤llÃ¤ tarkoitetaan murrosta, jossa asumisen, liikkumisen, ruuan ja energiantuotannon rakenteet ja kÃ¤ytÃ¤nnÃ¶t muutetaan vÃ¤hÃ¤hiilisiksi ja jossa julkisella pÃ¤Ã¤tÃ¶ksenteolla on merkittÃ¤vÃ¤ rooli. ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1fLqgZJq5902DCenYzsLB8",type:d,createdAt:"2021-04-23T12:40:32.597Z",updatedAt:"2025-05-14T08:07:50.504Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"BIO25",body:"BIOS-tutkimusyksikkÃ¶ Ekologinen jÃ¤lleenrakennus. [Viitattu 25.3.2025]",link:"https:\u002F\u002Feko.bios.fi\u002F"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tuotannon tehokkuuden parantaminen ei riitÃ¤ ilmastotavoitteiden saavuttamiseen",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jen vÃ¤hentÃ¤miseen on tyypillisesti pyritty tehostamalla tuotantoa eli pienentÃ¤mÃ¤llÃ¤ tuotannon pÃ¤Ã¤stÃ¶intensiivisyyttÃ¤ niin, ettÃ¤ pÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ syntyy vÃ¤hemmÃ¤n tuotettuja tavaroita ja palveluita kohti. Tuotannon pÃ¤Ã¤stÃ¶intensiivisyys onkin monilla aloilla viime vuosikymmeninÃ¤ pienentynyt merkittÃ¤vÃ¤sti. Tehokkuuden paranemisesta koituvat sÃ¤Ã¤stÃ¶t ja hintojen aleneminen voivat kuitenkin lisÃ¤tÃ¤ kulutusta tai siirtÃ¤Ã¤ sitÃ¤ toisiin kohteisiin. TÃ¤mÃ¤ voi osittain kumota syntyneet pÃ¤Ã¤stÃ¶vÃ¤hennykset. ",nodeType:a},{data:{target:gv},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:ws},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:R,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tuotannon ja luonnonvarojen kulutuksen tehostamisen sijaan on alettu yhÃ¤ enemmÃ¤n puhua ekologisesta kantokyvystÃ¤, kulutuksen rajoista, sosiaalisesta kestÃ¤vyydestÃ¤ ja kohtuullisuudesta. TÃ¤ssÃ¤ on avainasemassa se, ettÃ¤ kulutus pysyy maapallon ekologisen kantokyvyn rajoissa ylittÃ¤mÃ¤ttÃ¤ niitÃ¤. Samalla kulutuksen tÃ¤ytyy kuitenkin  tyydyttÃ¤Ã¤ ihmisten perustarpeet ja tarjota riittÃ¤vÃ¤ hyvinvointi ja elintaso kaikkialla maailmassa. ",nodeType:a},{data:{target:gv},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3zpJBdPtzlMJ6NOr5jNfG0",type:d,createdAt:wu,updatedAt:wu,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"RAW17",body:"Raworth, K. 2017. Doughnut Economics. Seven Ways to Think Like a 21st-Century Economist. Random House Business Books, London."}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Laskurit auttavat arvioimaan hiilijalanjÃ¤lkeÃ¤",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kulutuksen hiilijalanjÃ¤ljen arvioimiseen on kehitetty erilaisia laskureita, jotka antavat kÃ¤yttÃ¤jÃ¤lle tietoa oman kulutuksen hiilijalanjÃ¤ljestÃ¤. Laskurit kertovat, kuinka paljon hiili

1dioksidipÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ omasta kulutuksesta syntyy kokonaisuudessaan. Ne erittelevÃ¤t myÃ¶s, kuinka suuri osa omasta hiilijalanjÃ¤ljestÃ¤ aiheutuu kulutuksen eri osa-alueiden kuten asumisen, liikkumisen, ruuan tai tavaroiden ja palveluiden pÃ¤Ã¤stÃ¶istÃ¤. ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"EsimerkkejÃ¤ kulutuksen hiilijalanjÃ¤lkilaskureista ovat Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskuksen kehittÃ¤mÃ¤ Ilmastodieetti ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"9MetiX2wOlJFLU5OyUm7k",type:d,createdAt:"2025-05-14T08:14:09.402Z",updatedAt:"2025-05-14T08:16:54.866Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:_,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"SUO25",body:"Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskus. Ilmastodieetti. [Viitattu 25.3.2025]",link:"https:\u002F\u002Filmastodieetti.ymparisto.fi\u002Filmastodieetti\u002F#\u002F"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" ja Sitran kehittÃ¤mÃ¤ ElÃ¤mÃ¤ntapatesti ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5lfFzBo3E6NEEYCoKrwihw",type:d,createdAt:wv,updatedAt:wv,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"SIT25",body:"Sitra. ElÃ¤mÃ¤ntapatesti. [Viitattu 25.3.2025] \n",link:"https:\u002F\u002Fpslifestyle-app.net\u002F"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Niiden avulla kÃ¤yttÃ¤jÃ¤ voi verrata omaa kulutustaan suomalaisten keskimÃ¤Ã¤rÃ¤iseen kulutukseen. Laskurit antavat myÃ¶s tietoa ilmastotavoitteiden mukaisesta hiilijalanjÃ¤ljestÃ¤ ja siitÃ¤, miten hiilijalanjÃ¤lkeÃ¤ voi pienentÃ¤Ã¤. ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4QFzZHQdeb1PWFhzxS1GhJ",type:d,createdAt:ww,updatedAt:ww,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:V,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:D}},locale:g},fields:{title:"Suomen kotitalouksilla on mahdollisuudet merkittÃ¤viin pÃ¤Ã¤stÃ¶vÃ¤hennyksiin -artikkelin nostot: Katso myÃ¶s",visibleTitle:U,referencingItems:[gf,jN,{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6etwmnHmUv3xB7KbCfZ2g8",type:d,createdAt:"2021-09-22T08:55:41.005Z",updatedAt:"2023-05-08T13:22:23.169Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:401,revision:V,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g],title:"Liikenne on merkittÃ¤vÃ¤ kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jen tuottaja",materialType:M,slug:"liikenne-on-merkittava-kasvihuonekaasupaastojen-tuottaja",parent:f$,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Liikenne nojaa yhÃ¤ vahvasti fossiilisiin polttoaineisiin. Sen osuus Suomen kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶istÃ¤ on noin viidennes. Valtaosa liikenteen pÃ¤Ã¤stÃ¶istÃ¤ syntyy tieliikenteestÃ¤. Liikenteen pÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ voidaan vÃ¤hentÃ¤Ã¤ muun muassa siirtymÃ¤llÃ¤ sÃ¤hkÃ¶isiin ajoneuvoihin ja pienentÃ¤mÃ¤llÃ¤ henkilÃ¶autoilun osuutta liikenteestÃ¤. Tiivis yhdyskuntarakenne vÃ¤hentÃ¤Ã¤ liikennesuoritetta ja parantaa edellytyksiÃ¤ vÃ¤hÃ¤pÃ¤Ã¤stÃ¶isille liikennemuodoille. ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tieliikenteen pÃ¤Ã¤stÃ¶istÃ¤ noin puolet aiheutuu henkilÃ¶autoista",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Liikenteen osuus Suomen hiilidioksidipÃ¤Ã¤stÃ¶istÃ¤ on noin 20 prosenttia ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3cok0hvNpHt4csVVx8QE9v",type:d,createdAt:xM,updatedAt:xM,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:F,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:uQ,body:"Suomen virallinen tilasto (SVT): Kasvihuonekaasut [verkkojulkaisu].\nISSN=1797-6049. 2020. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 7.12.2021].\n\n",link:"http:\u002F\u002Fwww.stat.fi\u002Ftil\u002Fkhki\u002F2020\u002Fkhki_2020_2021-05-21_tie_001_fi.html"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:", ja tÃ¤stÃ¤ noin 95 prosenttia syntyy tieliikenteessÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:xN},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". HenkilÃ¶autoliikenne aiheuttaa tieliikenteen kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶istÃ¤ hieman yli puolet ",nodeType:a},{data:{target:xN},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Liikenteen kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶istÃ¤ noin 0,5 prosenttia syntyy rautatieliikenteessÃ¤, alle 2 prosenttia kotimaan lentoliikenteessÃ¤ ja noin 4 prosenttia vesiliikenteessÃ¤. ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"hkkLRgCqccBEShLwZi2AX",type:d,createdAt:xP,updatedAt:xP,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"VTT20",body:"VTT LIPASTO 15.6.2020 (pÃ¤ivitetty). Suomen kotimaanliikenteen pÃ¤Ã¤stÃ¶t ja energiankÃ¤yttÃ¶ vuonna 2019. [Viitattu 26.1.2022] ",link:"http:\u002F\u002Flipasto.vtt.fi\u002Fkaikki\u002Fkaikki2019.htm"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" Suomalaisten pÃ¤ivittÃ¤in liikkuma keskimÃ¤Ã¤rÃ¤inen matka kotimaassa on noin 41 kilometriÃ¤. TÃ¤stÃ¤ autoilun osuus on 76 prosenttia, julkisen liikenteen 14 prosenttia ja jalankulun ja pyÃ¶rÃ¤ilyn 4 prosenttia. ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4wHDlBc6RFbQKsE0AeGmtz",type:d,createdAt:"2021-04-23T12:36:32.687Z",updatedAt:"2023-03-16T13:08:53.377Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"LII18",body:"Liikennevirasto 2018. HenkilÃ¶liikennetutkimus 2016. Liikennevirasto, Helsinki Suomalaisten liikkuminen. Liikenneviraston tilastoja 1\u002F2018. 113 s. (pdf)",link:"https:\u002F\u002Fjulkaisut.liikennevirasto.fi\u002Fpdf8\u002Flti_2018-01_henkiloliikennetutkimus_2016_web.pdf"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Liikenteen pÃ¤Ã¤stÃ¶t kasvoivat 1990-luvun laman

1jÃ¤lkeen aina vuoteen 2007 asti, jonka jÃ¤lkeen ne ovat olleet pÃ¤Ã¤sÃ¤Ã¤ntÃ¶isesti laskussa (kuva 1) ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3Djcg2ZrNtc7TICNQFxbGn",type:d,createdAt:xQ,updatedAt:xQ,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"LIP22",body:"LIPASTO. Liikenteen pÃ¤Ã¤stÃ¶t. Kaikki liikennemuodot. Hiilidioksidiekvivalentti (CO2ekv) 1990â2019. LIPASTO, VTT. [Viitattu 26.1.2022] ",link:"http:\u002F\u002Flipasto.vtt.fi\u002FLIPASTOkaikki.htm"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". TÃ¤mÃ¤ johtuu lÃ¤hinnÃ¤ biopolttoaineiden kÃ¤ytÃ¶stÃ¤ sekÃ¤ autojen energiatehokkuuden paranemisesta. MyÃ¶s koronapandemia on vÃ¤hentÃ¤nyt liikennettÃ¤ ja siten pÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤. PÃ¤Ã¤stÃ¶jen tulisi kuitenkin laskea nykyistÃ¤ nopeammin, jotta liikenteelle asetetut   pÃ¤Ã¤stÃ¶vÃ¤hennystavoitteet saavutettaisiin. Suomi pyrkii vÃ¤hintÃ¤Ã¤n puolittamaan liikenteen pÃ¤Ã¤stÃ¶t vuoteen 2030 mennessÃ¤ verrattuna vuoden 2005 tasoon ja tavoittelee liikenteen hiilineutraaliutta vuoteen 2045 mennessÃ¤. ",nodeType:a},{data:{target:ff},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:R,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"bXOCl5JfUMnlhCdOGB7Dw",type:d,createdAt:xR,updatedAt:xR,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aj,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:L}},locale:g},fields:{title:"Kolme suurinta pÃ¤Ã¤stÃ¶lÃ¤hdettÃ¤ tieliikenteessÃ¤ ovat henkilÃ¶autot, kuorma-autot ja diesel-rautatieliikenne. Pinottu aluekaavio.",asset:xS,caption:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:ak,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:" Kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jen kehitys eri liikennemuodoittain vuosina 1990-2020. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"3VwBVi478MnqgntfbjxRbl",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p}}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"HenkilÃ¶autoliikenteen pÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ voidaan vÃ¤hentÃ¤Ã¤ siirtymÃ¤llÃ¤ vÃ¤hÃ¤pÃ¤Ã¤stÃ¶isempiin autoihin ja vÃ¤hentÃ¤mÃ¤llÃ¤ ajosuoritetta",no

1deType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vaikka ajoneuvojen energiatehokkuus on parantunut, liikenteen kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ ei ole onnistuttu laskemaan samassa mittakaavassa, sillÃ¤ tieliikennesuorite eli ajettujen kilometrien mÃ¤Ã¤rÃ¤ on kasvanut aina vuoteen 2020 saakka. TÃ¤llÃ¶in suorite laski koronapandemian seurauksena noin 4 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1LNG0Ust5hreHjrieZb4Sj",type:d,createdAt:"2022-05-23T11:50:59.358Z",updatedAt:"2022-05-23T11:51:50.369Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:uT,body:"Suomen virallinen tilasto (SVT): Tietilasto [verkkojulkaisu]. ISSN=2670-336X. 2020. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 23.5.2022].\n\n",link:"http:\u002F\u002Fwww.stat.fi\u002Ftil\u002Ftiet\u002F2020\u002Ftiet_2020_2021-04-15_tie_001_fi.html"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" Suorite laski vuonna 2021 edelleen 0,5 prosenttia vuoteen 2020 verrrattuna ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6eBmopHXOzMN8b8x5BXnoo",type:d,createdAt:xU,updatedAt:xU,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:uY,body:"Suomen virallinen tilasto (SVT): Tietilasto [verkkojulkaisu]. ISSN=2670-336X. 2021. Helsinki: Tilastokeskus [Viitattu: 23.5.2022]. ",link:" https:\u002F\u002Fwww.stat.fi\u002Fjulkaisu\u002Fcktvdw8e81z710b55v857cy2m"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Liikenteen kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ voidaan vÃ¤hentÃ¤Ã¤ siirtymÃ¤llÃ¤ vÃ¤hÃ¤pÃ¤Ã¤stÃ¶isempiin polttoaineisiin, kuten biopolttoaineisiin, tai vaihtoehtoisiin kÃ¤yttÃ¶voimiin eli sÃ¤hkÃ¶autoihin. Biopolttoaineita ei kuitenkaan voida tuottaa kestÃ¤vÃ¤sti koko autokannalle riittÃ¤viÃ¤ mÃ¤Ã¤riÃ¤, joten liikenteen sÃ¤hkÃ¶istÃ¤misellÃ¤ on ratkaiseva rooli liikenteen pÃ¤Ã¤stÃ¶jen vÃ¤hentÃ¤misessÃ¤. ",nodeType:a},{data:{target:ff},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"TÃ¤yssÃ¤hkÃ¶auton elinkaaren aikaiset hiilidioksidipÃ¤Ã¤stÃ¶t ovat Suomen sÃ¤hkÃ¶ntuotantorakenteella reilu kolmasosa bensiiniauton elinkaarisista pÃ¤Ã¤stÃ¶istÃ¤, jos ne lasketaan Suomessa liikennekÃ¤ytÃ¶ssÃ¤ olevien henkilÃ¶autojen keskimÃ¤Ã¤rÃ¤iselle vuosikilometrimÃ¤Ã¤rÃ¤lle (14 000 km) ja henkilÃ¶autojen keskimÃ¤Ã¤rÃ¤iselle iÃ¤lle (12 vuotta) (kuva 2). Eron suuruus sÃ¤hkÃ¶- ja bensiinikÃ¤yttÃ¶isen auton pÃ¤Ã¤stÃ¶jen vÃ¤lillÃ¤ riippuu mm. ajoneuvon kulutuksesta, ajetuista kilometreistÃ¤ ja auton kÃ¤yttÃ¶iÃ¤stÃ¤. ",nodeType:a},{data:{target:xV},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" SÃ¤hkÃ¶auton pÃ¤Ã¤stÃ¶t ovat bensiiniautoa suuremmat valmistusvaiheessa, kun taas polttomoottoriautolla kÃ¤ytÃ¶n aikaiset pÃ¤Ã¤stÃ¶t muodostuvat suuremmiksi. ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2dWnw9znGE3uKcxHqeI7GR",type:d,createdAt:xX,updatedAt:xX,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"EEA20a",body:"European Environment Agency EEA. 23.11.2020 (PÃ¤ivitetty). Range of life-cycle CO2 emissions for different vehicle and fuel types. [Viitattu 26.1.2022]",link:"https:\u002F\u002Fwww.eea.europa.eu\u002Fsignals\u002Fsignals-2017\u002Finfographics\u002Frange-of-life-cycle-co2\u002Fview"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:W,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7Ka8JqyyYks7pjraYqR0ku",type:d,createdAt:"2022-05-23T12:57:57.641Z",updatedAt:"2022-05-24T06:13:22.648Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:76,revision:H,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:L}},locale:g},fields:{title:"Kun verrataan bensiini- ja sÃ¤hkÃ¶kÃ¤yttÃ¶isen henkilÃ¶auton elinkaaren aikaisia pÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ 12 vuoden ajalla, sÃ¤hkÃ¶auton pÃ¤Ã¤stÃ¶t ovat bensiiniautoa suuremmat keskimÃ¤Ã¤rin kahtena ensimmÃ¤isenÃ¤ vuotena, jonka jÃ¤lkeen bensiiniauto on suur

1ipÃ¤Ã¤stÃ¶isempi. PylvÃ¤skaavio.",asset:xY,caption:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:eB,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:"Bensiini- ja sÃ¤hkÃ¶kÃ¤yttÃ¶isen henkilÃ¶auton elinkaaren aikaisten hiilidioksidipÃ¤Ã¤stÃ¶jen muodostuminen laskettuna 12 vuodelle, suomalaisten keskimÃ¤Ã¤rÃ¤iselle ajokilometrimÃ¤Ã¤rÃ¤lle (14 000 km\u002Fvuosi) ja keskikokoiselle ajoneuvolle. ",nodeType:a},{data:{target:xV},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p}}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Uudet autot ovat vanhoja autoja keskimÃ¤Ã¤rin vÃ¤hÃ¤pÃ¤Ã¤stÃ¶isempiÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1xyPYcrKz2iIQBjyMYQxkn",type:d,createdAt:x_,updatedAt:x_,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:z,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"LII22a",body:"Liikenne- ja viestintÃ¤virasto Traficom. Liikennefakta 26.1.2022 (pÃ¤ivitetty) HiilidioksidipÃ¤Ã¤stÃ¶t. [Viitattu 28.1.2022]",link:" https:\u002F\u002Fliikennefakta.fi\u002Ffi\u002Fymparisto\u002Fhenkiloautot\u002Fhiilidioksidipaastot"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:", jolloin autokannan uudistuminen on hiilidioksidipÃ¤Ã¤stÃ¶jen vÃ¤hentÃ¤miseksi tavoiteltavaa. Etenkin autokannan sÃ¤hkÃ¶istÃ¤misellÃ¤ on suur

1i merkitys liikenteen kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jen vÃ¤hentÃ¤misessÃ¤. Myytyjen autojen hiilidioksidipÃ¤Ã¤stÃ¶ihin vaikutetaan mm. porrastamalla ajoneuvojen verotusta hiilidioksidipÃ¤Ã¤stÃ¶jen mukaan sekÃ¤ asettamalla hiilidioksidipÃ¤Ã¤stÃ¶jen raja-arvoja autonvalmistajille EU-tasolla. Autojen pÃ¤Ã¤stÃ¶jen vÃ¤hentÃ¤minen ei yksinÃ¤Ã¤n riitÃ¤ liikenteen pÃ¤Ã¤stÃ¶tavoitteiden saavuttamiseen, vaan samanaikaisesti on tarpeen vÃ¤hentÃ¤Ã¤ henkilÃ¶autojen ajosuoritetta ja korvata henkilÃ¶autoilla tehtyjÃ¤ matkoja joukkoliikenteellÃ¤, pyÃ¶rÃ¤ilyllÃ¤ ja kÃ¤velyllÃ¤. ",nodeType:a},{data:{target:ff},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:R,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"âLiikenne palvelunaâ (Mobility as a Service (MaaS) âajattelutapa on yleistymÃ¤ssÃ¤ liikennesuunnittelussa ja voi pitkÃ¤llÃ¤ tÃ¤htÃ¤imellÃ¤ mullistaa koko liikennejÃ¤rjestelmÃ¤n. Tavoitteena on, ettÃ¤ eri liikennemuodot toimivat saumattomasti yhdessÃ¤ Ã¤lyteknologian avulla ja tarve auton omistamiselle vÃ¤henee. Jakamistalous ja digitalisaatio mahdollistavat autojen yhteiskÃ¤yttÃ¶palvelut. TÃ¤llÃ¶in voidaan sÃ¤Ã¤stÃ¤Ã¤ myÃ¶s kaupunkitilaa, mikÃ¤li yhteiskÃ¤yttÃ¶autot vÃ¤hentÃ¤vÃ¤t kotitalouskohtaisten henkilÃ¶autojen mÃ¤Ã¤rÃ¤Ã¤. Jotta yhteiskÃ¤yttÃ¶autot vÃ¤hentÃ¤isivÃ¤t liikenteen kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤, niiden tulee kuitenkin vÃ¤hentÃ¤Ã¤ ajettujen kilometrien kokonaismÃ¤Ã¤rÃ¤Ã¤ ja korvata ensisijaisesti oman auton kÃ¤yttÃ¶Ã¤ eikÃ¤ joukkoliikennettÃ¤, pyÃ¶rÃ¤ilyÃ¤ tai kÃ¤velyÃ¤. ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1PhMLNxAHtnwGDpLN7pcx3",type:d,createdAt:x$,updatedAt:x$,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"UTR18",body:"Utriainen, R. & PÃ¶llÃ¤nen, M. 2018. Review on mobility as a service in scientific publications. Research in Transportation Business & Management. Article in Press.",link:"https:\u002F\u002Fdoi.org\u002F10.1016\u002Fj.rtbm.2018.10.005"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Omia liikkumisen pÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤Ã¤n voi pienentÃ¤Ã¤ vÃ¤hÃ¤pÃ¤Ã¤stÃ¶isillÃ¤ valinnoilla",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Jokainen voi vaikuttaa liikkumisesta syntyviin pÃ¤Ã¤stÃ¶ihinsÃ¤ valitsemalla vÃ¤hÃ¤pÃ¤Ã¤stÃ¶isemmÃ¤n matkustusmuodon. KÃ¤vely ja pyÃ¶rÃ¤ily ovat ilmaston kannalta parhaita tapoja liikkua, ja henkilÃ¶automatkojen korvaaminen jalan tai pyÃ¶rÃ¤llÃ¤ tehdyillÃ¤ matkoilla tuottaa merkittÃ¤viÃ¤ pÃ¤Ã¤stÃ¶vÃ¤hennyksiÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1o473IdpUcGOViOQLk7b8j",type:d,createdAt:ya,updatedAt:ya,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"BRA21",body:"Brand, C., GÃ¶tschi, T., Dons, E., Gerike, R., Anaya-Boig, E., Avila-Palencia, I, de Nazelle, A., Gascon, M., Gaupp-Berghausen, M., Iacorossi, F., Kahlmeier, S., Int Panis, L., Racioppi, F., Rojas-Rueda, D., Standaert, A., Stigell, E., Sulikova, S., Wegener, S. & Nieuwenhuijsen, M. J. 2021. The climate change mitigation impacts of active travel: Evidence from a longitudinal panel study in seven European cities. Global Environmental Change, Volume 67, March 2021, 102224. ",link:"https:\u002F\u002Fdoi.org\u002F10.1016\u002Fj.gloenvcha.2021.102224"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". KÃ¤velyn ja pyÃ¶rÃ¤ilyn jÃ¤lkeen raideliikenne on vÃ¤hÃ¤pÃ¤Ã¤stÃ¶isin liikennemuoto ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3uwzDd21Y7JOHLxavSgILv",type:d,createdAt:yb,updatedAt:yb,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"EEA20b",body:"European Environment Agency EEA 2020. Transport and environment report 2020. Train or plane? EEA Report No 19\u002F2020. ",link:"https:\u002F\u002Fwww.eea.europa.eu\u002Fpublications\u002Ftransport-and-environment-report-2020"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Suomalaisten keskimÃ¤Ã¤rÃ¤inen liikkumisen hiilijalanjÃ¤lki muodostuu suurimmaksi osaksi henkilÃ¶auton kÃ¤ytÃ¶stÃ¤ (kuva 3).",n

1odeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"AhkJ2KqsESQXUm9m5FL1B",type:d,createdAt:"2022-05-23T10:22:22.922Z",updatedAt:"2022-05-31T05:22:25.007Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:yc,revision:w,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:L}},locale:g},fields:{title:"Suomalaisten liikkumisesta aiheutuva keskimÃ¤Ã¤rÃ¤inen hiilijalanjÃ¤lki asukasta kohti oli 2790 hiilidioksidiekvivalenttikiloa vuonna 2017.  TÃ¤stÃ¤ yli 60 prosenttia koostuu henkilÃ¶autojen pÃ¤Ã¤stÃ¶istÃ¤ ja noin 20 prosenttia lentomatkustuksesta. PylvÃ¤skaavio. ",asset:yd,caption:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:eS,marks:[{type:r}],data:{}},{nodeType:a,value:" Suomalaisten liikkumisesta aiheutuva keskimÃ¤Ã¤rÃ¤inen hiilijalanjÃ¤lki asukasta kohti hiilidioksidiekvivalenttikiloina vuonna 2017 (ohut katkoviiva) ja eri liikennemuotojen osuus siitÃ¤ (vÃ¤rilliset neliÃ¶t). Paksummalla katkoviivalla rajattu alue kuvaa 1,5 asteen tavoitteen mukaista pÃ¤Ã¤stÃ¶tasoa vuoteen 2030 mennessÃ¤ ja yhtenÃ¤isellÃ¤ viivalla rajattu alue 1,5 asteen tavoitteen mukaista pÃ¤Ã¤stÃ¶tasoa vuoteen 2050 menessÃ¤. ",marks:[],data:{}},{nodeType:f,data:{target:v_},content:[]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]}}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"MikÃ¤li auton kÃ¤ytÃ¶lle ei ole vaihtoehtoja, auton kÃ¤ytÃ¶stÃ¤ syntyviÃ¤ pÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ voi vÃ¤hentÃ¤Ã¤ valitsemalla auton, jolla pÃ¤Ã¤stÃ¶t ovat mahdollisimman pienet. Taloudellisella ajotavalla voi vÃ¤hentÃ¤Ã¤ polttoaineen kulutusta keskimÃ¤Ã¤rin 5â15 prosenttia ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7Ly1KwUg5xq833b4IXiU5a",type:d,createdAt:yf,updatedAt:yf,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"MOT22",body:"Motiva Oy. 7.1.2022 (pÃ¤ivitetty). Taloudellinen ajaminen [Viitattu 1.2.2022.] ",link:"https:\u002F\u002Fwww.motiva.fi\u002Fratkaisut\u002Fkestava_liikenne_ja_liikkuminen\u002Fnain_liikut_viisaasti\u002Ftaloudellinen_ajaminen"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Autoilun pÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ voi myÃ¶s mahdollisuuksien mukaan vÃ¤hentÃ¤Ã¤, kun samaan matkaan yhdistÃ¤Ã¤ useamman asian hoidon, jolloin autoa tarvitaan harvemmin. TyÃ¶- ja harrastusmatkoissa kimppakyydit ovat hyvÃ¤ ratkaisu, joka vÃ¤hentÃ¤Ã¤ matkan pÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ matkustajaa kohti. Automatkan voi myÃ¶s yhdistÃ¤Ã¤ joukkoliikennematkaan, jolloin matkan kokonaispÃ¤Ã¤stÃ¶t jÃ¤Ã¤vÃ¤t pienemmiksi kuin kuljettaessa koko matka henkilÃ¶autolla. ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5Nf8sW4VcvFNuD9BqOkoCF",type:d,createdAt:yg,updatedAt:yg,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:ve,body:"Motiva Oy. 29.11.2021 (pÃ¤ivitetty). NÃ¤in liikut viisaasti. [Viitattu 1.2.2021] ",link:"https:\u002F\u002Fwww.motiva.fi\u002Fratkaisut\u002Fkestava_liikenne_ja_liikkuminen\u002Fnain_liikut_viisaasti"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"EtÃ¤tyÃ¶ silloin kun se on mahdollista, on tapa vÃ¤hentÃ¤Ã¤ tyÃ¶matkaliikennettÃ¤ ja loiventaa ruuhkahuippuja. Koronapandemia on vauhdittanut etÃ¤tyÃ¶n yleistymistÃ¤ Suomessa merkittÃ¤vÃ¤sti. ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2FnDMWFbR909dLuuCf6VSL",type:d,createdAt:"2022-05-24T07:00:42.715Z",updatedAt:"2024-07-12T11:48:09.105Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"MET21",body:"MetsÃ¤ranta, H., Aro, R., Blomqvist, P., LevÃ¤, T., Nissinen, A. & RannanpÃ¤Ã¤, S. 2021. EtÃ¤tyÃ¶n vaikutukset liikenteen kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶ihin. Valtioneuvoston selvityksiÃ¤ 2021:4. 63 s.",link:"https:\u002F\u002Fjulkaisut.valtioneuvosto.fi\u002Fhandle\u002F10024\u002F163413 "}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" MyÃ¶s asiointi ja monien palveluiden kÃ¤yttÃ¶ hoituu yhÃ¤ useammin verkossa, mikÃ¤ vÃ¤hentÃ¤Ã¤ matkustuksen tarvetta. EtÃ¤tyÃ¶n ja etÃ¤asioinnin vaikutus liikenteen pÃ¤Ã¤stÃ¶ihin riippuu kuitenkin siitÃ¤, vÃ¤hentÃ¤vÃ¤tkÃ¶ ne matkustettavien kilometrien kokonaismÃ¤Ã¤rÃ¤Ã¤ pitkÃ¤llÃ¤ tÃ¤htÃ¤imellÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6T5ke3XmsOKnPuX0oBnFnL",type:d,createdAt:yh,updatedAt:yh,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"CHA18",body:"Chakrabarti, S. 2018. Does telecommuting promote sustainable travel and physical activity? Journal of Transport and Health, Volume 9: 19â33.",link:"https:\u002F\u002Fdoi.org\u002F10.1016\u002Fj.jth.2018.03.008"}}},content:[],nodeType:f},{data:{}

1,marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tavaraliikenteen energiatehokkuutta voidaan parantaa suunnittelulla ja taloudellisella ajotavalla",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomen tavaraliikenteen tonnimÃ¤Ã¤rÃ¤stÃ¤ noin 90 prosenttia kuljetetaan maanteitse, ja kaikista tavaraliikenteen kilometreistÃ¤kin tieliikenteen osuus on yli 70 prosenttia. Vastaavasti raiteilla liikkuu vain vajaat 8 prosenttia tavaran tonnimÃ¤Ã¤ristÃ¤, mutta tavaraliikenteen kilometreistÃ¤ raideliikenteen osuus on noin 20 prosenttia. RautateitÃ¤ kÃ¤ytetÃ¤Ã¤n etenkin pitkillÃ¤ kuljetusmatkoilla. ",nodeType:a},{data:{target:jS},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" Rautateiden tavaraliikenteen mÃ¤Ã¤rÃ¤ ja kuljetussuorite (tonnia\u002Fkm) ovat pysyneet pitkÃ¤lti samalla tasolla viimeisten 10 vuoden aikana. ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4lUCbvqNcpT9sP2vdXltCQ",type:d,createdAt:yj,updatedAt:yj,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"TRA21b",body:"Traficom (Liikenne- ja viestintÃ¤virasto) 9.12.2021 (pÃ¤ivitetty) Rautatiekuljetusten kuljetusmÃ¤Ã¤rÃ¤t. Tieto.Traficom. [Viitattu 4.2.2022] ",link:"https:\u002F\u002Ftieto.traficom.fi\u002Ffi\u002Ftilastot\u002Frautatiekuljetusten-kuljetusmaarat"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" Vesiliikenteen osuus tavaraliikenteestÃ¤ on puolestaan vÃ¤hentynyt yli puolella 1980-luvulta. ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1pNw9fy943OaO7d1e4axn7",type:d,createdAt:yk,updatedAt:yk,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:F,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"TIL22",body:"Tilastokeskus. Kotimaan vesiliikenteen tavaramÃ¤Ã¤rÃ¤ ja kuljetussuorite, 1980-2022. [Viitattu 23.5.2022] ",link:"https:\u002F\u002Fstatfin.stat.fi\u002FPxWeb\u002Fpxweb\u002Ffi\u002FStatFin\u002FStatFin__kvliik\u002Fstatfin_kvliik_pxt_12iq.px\u002F"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" Lentorahtina kuljetetaan arvokkaampia tavaroita. Sen osuus kuljetetusta tavaramÃ¤Ã¤rÃ¤stÃ¤ on hyvin pieni. ",nodeType:a},{data:{target:jS},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"IlmastonÃ¤kÃ¶kulmasta mahdollisimman suuri osa tavaraliikenteestÃ¤ tulisi hoitaa rautateitse ja vesitse. PÃ¤Ã¤stÃ¶t ovat tÃ¤llÃ¶in kilometriÃ¤ kohti pienemmÃ¤t kuin tieliikenteessÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4x4p4HeoLLxVAlv6K1T58x",type:d,createdAt:yl,updatedAt:yl,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"LIP17",body:"LIPASTO. 7.7.2017 (PÃ¤ivitetty) YksikkÃ¶pÃ¤Ã¤stÃ¶t. LIPASTO, VTT. [Viitattu 16.1.2019.]",link:"http:\u002F\u002Flipasto.vtt.fi\u002Fyksikkopaastot\u002Findex.htm"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Usein tÃ¤mÃ¤ ei kuitenkaan ole mahdollista lyhyen kuljetusmatkan tai kuljetettavan tavaran laadun vuoksi. Esimerkiksi maa-aineskuljetuksia, joita on huomattava osa tavaraliikenteestÃ¤, ei kÃ¤ytÃ¤nnÃ¶ssÃ¤ voida siirtÃ¤Ã¤ kuorma-autoista muille kuljetusmuodoille. Viime vuosien kehitys on ollut, ettÃ¤ tavaroita kuljetetaan yhÃ¤ pienemmissÃ¤ erissÃ¤ asiakkaiden tarpeisiin. TÃ¤mÃ¤ on ristiriidassa kuljetusten energiatehokkuuden kanssa. ",nodeType:a},{data:{target:jS},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:ym},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tavaraliikenteen energiatehokkuutta voidaan parantaa monilla keinoilla. HyvÃ¤llÃ¤ kuljetusreittien suunnittelulla voidaan minimoida tyhjÃ¤nÃ¤ ajo ja vÃ¤hentÃ¤Ã¤ ajokilometrejÃ¤ jopa 10â15 prosenttia. Kuljetusyritykset voivat myÃ¶s edistÃ¤Ã¤ kuljettajien taloudellista ajotapaa koulutuksilla ja seurantajÃ¤rjestelmillÃ¤. ",nodeType:a},{data:{target:ym},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{}

1,marks:[],value:"LentoliikenteellÃ¤ on suuri ilmastovaikutus yksilÃ¶tasolla",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vaikka lentoliikenteen osuus maailman ja Suomen kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶issÃ¤ on noin 2-3 prosenttia, yksilÃ¶n hiilijalanjÃ¤lkeen lentÃ¤misellÃ¤ on huomattava vaikutus. Paljon lentÃ¤vÃ¤llÃ¤ se voi olla jopa enemmÃ¤n kuin muun elÃ¤misen yhteenlasketut pÃ¤Ã¤stÃ¶t. ",nodeType:a},{data:{target:cW},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" Lentoliikenne oli ennen koronapandemiaa voimakkaassa kasvussa, ja liikennemÃ¤Ã¤rien arvioitiin jopa kolminkertaistuvan vuosina 2015-2045 ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6OrLHLvIWBiWbz2GTO4FG3",type:d,createdAt:yo,updatedAt:yo,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"ICA22a",body:"International Civil Aviation Organization (ICAO) 2022. Trends in emissions that affect climate change. [Viitattu 4.2.2022] ",link:"https:\u002F\u002Fwww.icao.int\u002Fenvironmental-protection\u002FPages\u002FClimateChange_Trends.aspx"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Pandemian seurauksena lentoliikenne on kuitenkin vÃ¤hentynyt merkittÃ¤vÃ¤sti ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4Y5AczC8wWoQFllzlK5ua2",type:d,createdAt:yp,updatedAt:yp,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:z,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"ICA22b",body:"International Civil Aviation Organization (ICAO) 2022. Economic Impacts of COVID-19 on Civil Aviation. [Viitattu 4.2.2022] ",link:"https:\u002F\u002Fwww.icao.int\u002Fsustainability\u002FPages\u002FEconomic-Impacts-of-COVID-19.aspx"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Lentoliikenteen on ennustettu palautuvan pandemiaa edeltÃ¤vÃ¤lle tasolle muutamassa vuodessa, mutta palautumiseen liittyy runsaasti epÃ¤varmuuksia. ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5Hn5BTKtCz543tgiDe9AIF",type:d,createdAt:yq,updatedAt:yq,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"SUA20",body:"Suau-Sanchez, P., Voltes-Dorta, A., GuguerÃ³-Escofet, N. 2020. An early assessment of the impact of COVID-19 on air transport: Just another crisis or the end of aviation as we know it? Journ

1al of Transport Geography. Vol. 86, June 2020, 102749. ",link:"https:\u002F\u002Fdoi.org\u002F10.1016\u002Fj.jtrangeo.2020.102749"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lentoliikenne kytkeytyy tiiviisti maailman talouteen, ja se on lisÃ¤nnyt ihmisten ja kulttuurien vuorovaikutusta. Moni elinkeino on riippuvainen hyvistÃ¤ lentoyhteyksistÃ¤, ja yhÃ¤ useampi ihminen maailmassa on tottunut tekemÃ¤Ã¤n lomamatkoja ulkomaille lentÃ¤mÃ¤llÃ¤. ",nodeType:a},{data:{target:cW},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"LentÃ¤misen pÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ voi pienentÃ¤Ã¤ esimerkiksi pÃ¤Ã¤stÃ¶hyvityksillÃ¤ ja vaihtoehtoisilla matkustustavoilla",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lentoliikenteen pÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ on vÃ¤lttÃ¤mÃ¤tÃ¶ntÃ¤ pienentÃ¤Ã¤ ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Teknologian kehitys ja vÃ¤hÃ¤pÃ¤Ã¤stÃ¶isempien polttoaineiden kÃ¤yttÃ¶ vÃ¤hentÃ¤vÃ¤t pÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ osaltaan, mutta ne eivÃ¤t yksinÃ¤Ã¤n riitÃ¤ kompensoimaan alan

1nopeaa kasvua. LisÃ¤ksi tarvitaan esimerkiksi standardeja lentokoneiden pÃ¤Ã¤stÃ¶tasoille, verotusta, lentoreittien optimointia ja yhteisten pÃ¤Ã¤stÃ¶tavoitteiden asettamista. ",nodeType:a},{data:{target:cW},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" Yksi tapa vÃ¤hentÃ¤Ã¤ lentoliikenteen ilmastovaikutuksia ovat pÃ¤Ã¤stÃ¶hyvitykset. Ilmailualan maailmanlaajuisen jÃ¤rjestÃ¶n ICAO:n jÃ¤senmaat ovat sopineet, ettÃ¤ vuodesta 2020 alkaen lentoliikenteen kasvun tulisi olla hiilineutraalia. KÃ¤ytÃ¤nnÃ¶ssÃ¤ kasvun hiilidioksidipÃ¤Ã¤stÃ¶t on tarkoitus kompensoida ostamalla pÃ¤Ã¤stÃ¶yksikÃ¶itÃ¤ muilta sektoreilta. ",nodeType:a},{data:{target:cW},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"YksittÃ¤iset ihmiset ja organisaatiot tekevÃ¤t matkustuspÃ¤Ã¤tÃ¶ksiÃ¤ muun muassa sen perusteella, mikÃ¤ on edullista, nopeaa ja sujuvaa. Lentokone kilpailee matkustajista junan ja laivan kanssa, ja nÃ¤iden vaihtoehtojen houkuttelevuuteen voidaan vaikuttaa hallinnollisilla pÃ¤Ã¤tÃ¶ksillÃ¤ ja taloudellisilla tuilla. ",nodeType:a},{data:{target:cW},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" TyÃ¶asioissa tehtÃ¤vÃ¤t matkat muodostavat noin puolet prosenttia Suomen sisÃ¤isistÃ¤ ja vajaan kolmasosan ulkomaan lennoista. ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4iPGEQ2HMlJ43gT0ZvhZKg",type:d,createdAt:yr,updatedAt:yr,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"SVT19b",body:"Suomen virallinen tilasto (SVT): Suomalaisten matkailu [verkkojulkaisu]. ISSN=1798-8837. 2017. Helsinki: Tilastokeskus. [Viitattu: 17.1.2019.]",link:"http:\u002F\u002Fwww.stat.fi\u002Ftil\u002Fsmat\u002F2017\u002Fsmat_2017_2018-03-29_tie_001_fi.html"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" TyÃ¶paikoilla onkin hyvÃ¤ kÃ¤yttÃ¤Ã¤ harkintaa sen suhteen, kuinka tarpeellista lentÃ¤minen on, voidaanko osa matkoista jÃ¤ttÃ¤Ã¤ kokonaan tekemÃ¤ttÃ¤ ja korvata etÃ¤kokouksilla tai valita toinen matkustusmuoto. Silloin kun matkustusta lentokoneella ei voida vÃ¤lttÃ¤Ã¤, tyÃ¶paikat voisivat sitoutua maksamaan pÃ¤Ã¤stÃ¶hyvitysmaksun tyÃ¶ntekijÃ¶idensÃ¤ tekemistÃ¤ matkoista. ",nodeType:a},{data:{target:cW},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"MyÃ¶s yksittÃ¤iset ihmiset voivat vÃ¤hentÃ¤Ã¤ lentÃ¤misen ilmastovaikutuksia jÃ¤ttÃ¤mÃ¤llÃ¤ vapaa-ajan lentomatkan kokonaan tekemÃ¤ttÃ¤, valitsemalla toisen matkustustavan tai maksamalla vapaaehtoisia pÃ¤Ã¤stÃ¶hyvitysmaksuja. LentÃ¤misen vÃ¤hentÃ¤minen edellyttÃ¤Ã¤ myÃ¶s muutoksia kulttuurissa, niin ettÃ¤ lÃ¤himatkailu ja hitaampi matkustaminen tulisivat yhÃ¤ normaalimmaksi tavaksi viettÃ¤Ã¤ lomaa. Jossain mÃ¤Ã¤rin tÃ¤llaista muutosta onkin tapahtunut koronapandemian seurauksena ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"Is9stfTL1Iyw3tQ3c3LrS",type:d,createdAt:ys,updatedAt:ys,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"ABB21",body:"Abbas, J., Mubeen, R., Terhemba Iorember, P., Raza, S. & Mamirkulova, G. 2021. Exploring the impact of COVID-19 on tourism: transformational potential and implications for a sustainable recovery of the travel and leisure industry. Current Research in Behavioral Sciences 2 (2021) 100033.",link:"https:\u002F\u002Fdoi.org\u002F10.1016\u002Fj.crbeha.2021.100033"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". MerkkejÃ¤ muutoksesta on myÃ¶s nÃ¤htÃ¤vissÃ¤ muun muassa lentÃ¤misen ilmastovaikutusten medianÃ¤kyvyydessÃ¤ ja Facebook-ryhmissÃ¤, joita lentÃ¤misen ilmastosyistÃ¤ lopettaneet ovat perustaneet. PidemmÃ¤llÃ¤ aikavÃ¤lillÃ¤ kehitys on kuitenkin ollut pÃ¤invastainen, kun esimerkiksi aiemmin suositut kuukauden mittaiset interrail-matkat ovat korvautuneet lyhyemmillÃ¤ lentolomilla. ",nodeType:a},{data:{target:cW},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lentomatkustajat ovat yhÃ¤ tietoisempia lentÃ¤misen ilmastovaikutuksista, mikÃ¤ haastaa yrityksiÃ¤ tarjoamaan matkustajille esimerkiksi vapaaehtoisia pÃ¤Ã¤stÃ¶hyvitys- eli kompensaatiopalveluja. NiissÃ¤ maksetaan siitÃ¤, ettÃ¤ jossakin muualla toteutetaan kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ vÃ¤hentÃ¤viÃ¤ toimia, esimerkiksi rahoittamalla uusiutuvan energian hankke

1ita tai metsien istuttamista tai suojelua. ",nodeType:a},{data:{target:cW},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" PÃ¤Ã¤stÃ¶hyvityspalveluja on kuitenkin kritisoitu siitÃ¤, etteivÃ¤t kaikki hankkeet tuota todellisia pÃ¤Ã¤stÃ¶vÃ¤hennyksiÃ¤ tai ole lisÃ¤isiÃ¤, mikÃ¤ tarkoittaa, ettÃ¤ hankkeet olisivat toteutuneet myÃ¶s ilman pÃ¤Ã¤stÃ¶kompensaatiomekanismia ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7MNWryQjldG58GwuTcZgWg",type:d,createdAt:yt,updatedAt:yt,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"CAM16",body:"Cames, M., Harthan, RO., FÃ¼ssler, J., Lazarus, M., Lee, C.M., Erickson, P. & Spalding-Fecher, R. 2016. How additional is the Clean Development Mechanism? Analysis of the application of current tools and proposed alternatives. Ãko-Institut e.V. \n",link:"https:\u002F\u002Fec.europa.eu\u002Fclima\u002Fsystem\u002Ffiles\u002F2017-04\u002Fclean_dev_mechanism_en.pdf"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:aw,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tiivis yhdyskuntarakenne edistÃ¤Ã¤ joukkoliikennettÃ¤, kÃ¤velyÃ¤ ja pyÃ¶rÃ¤ilyÃ¤",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Yhdyskuntarakenteella on merkittÃ¤vÃ¤ vaikutus liikenteen pÃ¤Ã¤stÃ¶ihin pitkÃ¤lle tulevaisuuteen. Asuntojen, tyÃ¶paikkojen ja palveluiden sijoittuminen vaikuttaa olennaisesti liikenteen mÃ¤Ã¤rÃ¤Ã¤n ja siihen, millÃ¤ kulkuneuvolla liikutaan. PÃ¤Ã¤stÃ¶t muodostuvat pienemmiksi, jos rajoitetaan palveluiden, tyÃ¶paikkojen ja asuntojen sijoittamista sellaisille alueille, joille ei ole hyviÃ¤ joukkoliikenneyhteyksiÃ¤. Tiivis yhdyskuntarakenne mahdollistaa toimivan joukkoliikenteen, ja tiheÃ¤ palveluverkko luo hyvÃ¤t edellytykset kÃ¤velylle ja pyÃ¶rÃ¤ilylle. TÃ¤llaisella yhdyskuntarakenteella pÃ¤ivittÃ¤iset matkat jÃ¤Ã¤vÃ¤t lyhyemmiksi ja nojaavat vÃ¤hemmÃ¤n henkilÃ¶autoon. ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"47OSrKIDxdhz9AjscFHmED",type:d,createdAt:yu,updatedAt:yu,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"RIS17",body:"RistimÃ¤ki, M., Tiitu, M., Helminen, V., Nieminen, H., Rosengren, K., Vihanninjoki, V., Rehunen, A., Strandell, A., Kotilainen, A., Kosonen, L., Kalenoja, H., Nieminen, J., Niskanen, S. & SÃ¶derstrÃ¶m, P. 2017. Yhdyskuntarakenteen tulevaisuus kaupunkiseuduilla. Kaupunkikudokset ja vyÃ¶hykkeet. Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskus, Helsinki Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskuksen raportteja 4\u002F2017. 182 s.",link:"https:\u002F\u002Fhelda.helsinki.fi\u002Fhandle\u002F10138\u002F176782"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"HenkilÃ¶autoilua voidaan vÃ¤hentÃ¤Ã¤ myÃ¶s erilaisilla kaupunkitilan kÃ¤yttÃ¶Ã¶n liittyvillÃ¤ keinoilla kuten sÃ¤Ã¤telemÃ¤llÃ¤ pysÃ¤kÃ¶intipaikkojen mÃ¤Ã¤rÃ¤Ã¤ ja hintoja, rajoittamalla henkilÃ¶autoliikennettÃ¤ tietyillÃ¤ kaduilla ja rauhoittamalla katutilaa mm. nopeusrajoituksilla ja hidastetÃ¶yssyillÃ¤. Joissakin Euroopan kaupungeissa on otettu kÃ¤yttÃ¶Ã¶n myÃ¶s ruuhkamaksuja, jotka peritÃ¤Ã¤n ruuhka-aikaan tietyllÃ¤ vyÃ¶hykkeellÃ¤ ajavilta. Niiden avulla henkilÃ¶autoliikennettÃ¤ on saatu ruuhkamaksuvyÃ¶hykkeellÃ¤ vÃ¤hennettyÃ¤ keskimÃ¤Ã¤rin 12â20 prosenttia ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3O8GEaFktGvblEutOk88oT",type:d,createdAt:yv,updatedAt:yv,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:F,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"BOR18",body:"BÃ¶rjesson, M. 2018. Assessing the Net Overall Distributive Effect of a Congestion Charge, International Trans

1port Forum Discussion Papers, OECD Publishing, Paris. ",link:"https:\u002F\u002Fwww.itf-oecd.org\u002Fsites\u002Fdefault\u002Ffiles\u002Fdocs\u002Fswedish-congestion-charges.pdf"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". HenkilÃ¶autoilun rajoittamisella ja kestÃ¤vien kulkumuotojen edistÃ¤misellÃ¤ saavutetaan myÃ¶s muita ympÃ¤ristÃ¶- ja terveyshyÃ¶tyjÃ¤. Ne syntyvÃ¤t, kun kaupunkien ilmanlaatu, viihtyisyys ja turvallisuus paranevat sekÃ¤ fyysisen aktiivisuus lisÃ¤Ã¤ntyy henkilÃ¶autoilun vÃ¤henemisen myÃ¶tÃ¤. ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7Fg7Lh6e9vz7mV0LBSQ2iX",type:d,createdAt:yw,updatedAt:yw,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:F,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"KAH17",body:"Kahlemeier, S., GÃ¶tschi, T., Cavill, N., Castro Fernandez, A., Brand, C., Rojas Rueda, D., Woodcock, J., Kelly, P., Lieb, C., Oja, P., Foster, C., Rutter, H. & Racioppi, F. 2017. Health economic assessment tool (HEAT) for walking and for cycling. Methods and user guide on physical activity, air pollution, injuries and carbon impact assessments. World Health Organizadion (WHO) Regional Office for Europe. ",link:"https:\u002F\u002Fwww.euro.who.int\u002F__data\u002Fassets\u002Fpdf_file\u002F0010\u002F352963\u002FHeat.pdf"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kattava ja tarkoituksenmukainen kÃ¤vely- ja pyÃ¶rÃ¤tieverkosto on tÃ¤rkeÃ¤ osa vÃ¤hÃ¤hiilistÃ¤ yhdyskuntarakennetta. KÃ¤velyÃ¤ ja pyÃ¶rÃ¤ilyÃ¤ voidaan kunnan tasolla edistÃ¤Ã¤ monin eri keinoin tekemÃ¤llÃ¤ niistÃ¤ houkuttelevampaa, sujuvampaa ja turvallisempaa. TÃ¤rkeitÃ¤ tekijÃ¶itÃ¤ ovat sujuvat, miellyttÃ¤vÃ¤t ja turvalliset kÃ¤vely- ja pyÃ¶rÃ¤ilyreitit sekÃ¤ hyvÃ¤t pyÃ¶rÃ¤pysÃ¤kÃ¶intimahdollisuudet ja niiden liittyminen joukkoliikenteeseen. ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"36yWguH04UIUuUc8QxeEtf",type:d,createdAt:"2022-05-30T07:01:09.448Z",updatedAt:"2024-07-12T13:20:06.468Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"VAI14",body:"Vaismaa, K. 2014. Aloittelijasta mestariksi: pyÃ¶rÃ¤ilyn kasvuun vaikuttavat toimenpiteet eurooppalaisissa kaupungeissa. Tampereen teknillinen yliopisto. Julkaisu 1205. 354 s.",link:"https:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:ISBN:978-952-15-3286-3"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6c6uZ9VdHMW3ScACcm6QH5",type:d,createdAt:"2022-05-30T07:02:41.943Z",updatedAt:"2024-07-17T08:29:40.627Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"MAN21",body:"Mannola, M., Aavajoki, S., Koramo, M., Lamuela, C. & PÃ¤ivÃ¤nen, J. 2021. KÃ¤velyn ja pyÃ¶rÃ¤ilyn edistÃ¤misen mahdollisuudet ja esteet. Valtioneuvoston kanslia. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2021:53. 177 s.",link:"http:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:ISBN:978-952-383-398-2"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:R,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"45blGn0IkuPwhnePs8g6as",type:d,createdAt:"2023-05-08T13:21:14.357Z",updatedAt:"2023-06-15T09:37:05.587Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aj,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:D}},locale:g},fields:{title:"Liikenne on merkittÃ¤vÃ¤ kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jen tuottaja -artikkelin nostot: Katso myÃ¶s",visibleTitle:U,referencingItems:[gA,eY],teaserType:K,displayTitle:x}}],externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.lvm.fi\u002F-\u002Fliikenteen-paastojen-puolittaminen-2030-mennessa-on-mahdollista-kansallisin-keinoin-ja-eu-n-toimin-1640686"},content:[{data:{},marks:[],value:"Liikenteen pÃ¤Ã¤stÃ¶jen puolittaminen 2030 mennessÃ¤ on mahdollista kansallisin keinon ja EU:n toimin. Liikenne- ja viestintÃ¤ministeriÃ¶n tiedote 25.1.2022. ",nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}

1,{data:{uri:"https:\u002F\u002Fjyx.jyu.fi\u002Fbitstream\u002Fhandle\u002F123456789\u002F75112\u002Fwisdomletters_1-21_valmis_web.pdf"},content:[{data:{},marks:[],value:"Lihasvoimaa kaupunkiliikenteeseen â Suosituksia kÃ¤velyn, pyÃ¶rÃ¤ilyn ja muiden aktiivisten ja kestÃ¤vien kulkutapojen edistÃ¤miseksi. Wisdom letters 1\u002F2021. ",nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.lvm.fi\u002F-\u002Fennuste-tieliikenteen-paastot-laskevat-hieman-ennakoitua-nopeammin-syyna-sahkoautojen-yleistyminen-1509917foss"},content:[{data:{},marks:[],value:"Ennuste: Tieliikenteen pÃ¤Ã¤stÃ¶t laskevat hieman ennakoitua nopeammin â syynÃ¤ sÃ¤hkÃ¶autojen yleistyminen. Liikenne- ja viestintÃ¤ministeriÃ¶n tiedote 20.9.2021. ",nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fjulkaisut.valtioneuvosto.fi\u002Fhandle\u002F10024\u002F162516"},content:[{data:{},marks:[],value:"Andersson, A., JÃ¤Ã¤skelÃ¤inen, S., Saarinen, N., MÃ¤nttÃ¤ri, J. & Hokkanen, E. 2020. Fossiilittoman liikenteen tiekartta -tyÃ¶ryhmÃ¤n loppuraportti. Liikenne- ja viestintÃ¤ministeriÃ¶n julkaisuja 2020:18. Liikenne- ja viestintÃ¤ministeriÃ¶. ",nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.ilmastopaneeli.fi\u002Fwp-content\u002Fuploads\u002F2019\u002F12\u002FIlmastopaneeli_raportti_sahkoautoA4_v03.pdf"},content:[{data:{},marks:[],value:"SeppÃ¤lÃ¤, J., Munther, J., Viri, R., Liimatainen, H., Weaver, S. & Ollikainen, M. 2019. SÃ¤hkÃ¶autoilla suuri vÃ¤hennys pÃ¤Ã¤stÃ¶ihin â pian myÃ¶s kilpailukykyiseen hintaan. Policy Brief. Suomen ilmastopaneeli. 6 s. ",nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.ilmastopaneeli.fi\u002Fwp-content\u002Fuploads\u002F2019\u002F12\u002FIlmastopaneeli_autolaskuri_k%C3%A4ytt%C3%B6opas-ja-laskennan-perusteet_FINAL.pdf"},content:[{data:{},marks:[],value:"SeppÃ¤lÃ¤, J., Munther, J., Viri, R., Liimatainen, H., Weaver, S. & Ollikainen, M. 2019. Autolaskurin kÃ¤yttÃ¶opas ja laskennan perusteet. Suomen Ilmastopaneeli, Raportti 11\u002F2019. 27 s. ",nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.europarl.europa.eu\u002Fnews\u002Ffi\u002Fheadlines\u002Fsociety\u002F20191129STO67756\u002Flento-ja-laivaliikenteen-paastot-infografiikka"},content:[{data:{},marks:[],value:"Euroopan parlamentti. 28.4.2021 (pÃ¤ivitetty). Lento- ja laivaliikenteen pÃ¤Ã¤stÃ¶t (infografiikka) ",nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.ilmastopaneeli.fi\u002Ftiedotteet\u002Fsahkoautoilu-voi-tasoittaa-energiankulutuksen-piikkeja-alykas-lataus-vahentaa-paastoja-ja-voi-laskea-sahkon-hintaa\u002F"},content:[{data:{},marks:[],value:"SÃ¤hkÃ¶autoilu voi tasoittaa energiankulutuksen piikkejÃ¤ â Ã¤lykÃ¤s lataus vÃ¤hentÃ¤Ã¤ pÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ ja voi laskea sÃ¤hkÃ¶n hintaa â Suomen ilmastopaneelin tiedote 29.9.2018 ",nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.ilmastopaneeli.fi\u002Fwp-content\u002Fuploads\u002F2018\u002F10\u002FIP_Sahkoautoistumisen-ajurit_sahkomarkkina_.pdf"},content:[{data:{},marks:[],value:"Kopsakangas-Savolainen, M. & MerilÃ¤inen, T. 2018. SÃ¤hkÃ¶autoilun sÃ¤hkÃ¶markkina-ajurit ja hajautettuvarastointi. Suomen ilmastopaneeli. Raportti 1\u002F2018. 23 s. (pdf) ",nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}

1,{data:{uri:"https:\u002F\u002Fdoi.org\u002F10.30663\u002Fay.89074"},content:[{data:{},marks:[],value:"Tiikkaja, H., & Liimatainen, H. 2020. Liikenteen ympÃ¤ristÃ¶vaikutusten vÃ¤hentÃ¤minen kulkutapavalintojen muutosten avulla eri tulo- ja perheryhmissÃ¤. Alue ja ympÃ¤ristÃ¶ 49 (2), 130-144. ",nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:vm},content:[{data:{},marks:[],value:gr,nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.liikennefakta.fi\u002Fymparisto\u002Fpaastot_ja_energiankulutus"},content:[{data:{},marks:[],value:"Liikennefakta.fi: Liikenteen kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶t ja energiankulutus ",nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.motiva.fi\u002Fratkaisut\u002Fkestava_liikenne_ja_liikkuminen\u002Fnain_mahdollistat_viisaan_liikkumisen\u002Fkunnat_ja_kaupungit\u002Feuroopan_liikkujan_viikko"},content:[{data:{},marks:[],value:"Motiva Oy: Euroopan liikkujan viikko ",nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.poljin.fi\u002F"},content:[{data:{},marks:[],value:"Poljin - PyÃ¶rÃ¤ilykuntien verkosto ",nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fvayla.fi\u002Fymparisto\u002Filmastonmuutos"},content:[{data:{},marks:[],value:"VÃ¤ylÃ¤virasto: Ilmastonmuutos ",nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fautokalkulaattori.fi\u002F"},content:[{data:{},marks:[],value:"Autokalkulaattori (Suomen ilmastopaneelin autolaskuri ilmastovaikutusten ja kustannusten arviointiin) ",nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},perspective:[P],sector:[dm],tags:[bA,{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"34aWZbyGiAA0TEafQtNGCX",type:d,createdAt:zz,updatedAt:zz,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:F,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:I}},locale:g},fields:{title:"Tieliikenne",slug:"tieliikenne"}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6IESouYCh17ic1Hi1T7XBS",type:d,createdAt:zA,updatedAt:zA,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:I}},locale:g},fields:{title:"Biopolttoaineet",slug:"biopolttoaineet"}},gd,{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3mMG3tt3JJnOXvCd7F79UU",type:d,createdAt:zB,updatedAt:zB,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:F,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:I}},locale:g},fields:{title:"Kevyt liikenne",slug:"kevyt-liikenne"}}],articleLength:[T],toc:x,modifiedDate:tt,publisher:[O]}},uO,vq,eY],teaserType:K}}],externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:xH},content:[{data:{},marks:[],value:gr,nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fhdl.handle.net\u002F10138\u002F359214"},content:[{data:{},marks:[],value:xI,nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}

1,{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.footprintnetwork.org\u002Four-work\u002Fearth-overshoot-day\u002F"},content:[{data:{},marks:[],value:"Global Footprint Network: Earth Overshoot Day",nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:fd},content:[{data:{},marks:[],value:gq,nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.motiva.fi\u002Fkoti_ja_asuminen\u002Fenergiatehokas_arki"},content:[{data:{},marks:[],value:"Motiva Oy: Energiatehokas arki",nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.sitra.fi\u002Fjulkaisut\u002Felamantavat-pandemian-jalkeen\u002F"},content:[{data:{},marks:[],value:"Sitra. ElÃ¤mÃ¤ntavat pandemian jÃ¤lkeen? Sitran selvitys 15.12.2020. 15 s.",nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fym.fi\u002Fkiertotalousohjelma"},content:[{data:{},marks:[],value:"YmpÃ¤ristÃ¶ministeriÃ¶: Kiertotalouden strateginen ohjelma ",nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fhiilineutraalisuomi.syke.fi\u002F"},content:[{data:{},marks:[],value:"Hiilineutraali Suomi â tietoa, tyÃ¶kaluja ja ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintÃ¤Ã¤n",nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:eg,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},perspective:[P],tags:[gb,dn],articleLength:[ev],toc:x,modifiedDate:"2025-05-26",publisher:[O,{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5QY53kLSNiiaBE5FdwhwfI",type:d,createdAt:"2025-06-10T09:01:28.539Z",updatedAt:"2025-06-10T09:02:35.488Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:bu}},locale:g},fields:{title:"Ilmastoruoka-hanke",text:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"SisÃ¤ltÃ¶ on pÃ¤ivitetty ympÃ¤ristÃ¶ministeriÃ¶n rahoittamassa Ilmastoruoka-hankkeessa.",marks:[],data:{}}]}]}}}]};vX.metadata={tags:[],concepts:[]};vX.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3vqbMmoM96uzlw1VFXEMWN",type:d,createdAt:vY,updatedAt:vY,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};vX.fields={abbreviation:"OUR23",body:"Our World in Data. 2023. Per capita consumption-based COâ emissions. Osa julkaisua: Ritchie, H., Rosado, P. & Roser, M. 2023. COâ and Greenhouse Gas Emissions. [Viitattu 25.3.2025.] \n\n",link:"https:\u002F\u002Fourworldindata.org\u002Fgrapher\u002Fconsumption-co2-per-capita"};v_.metadata={tags:[],concepts:[]};v_.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4Mj1ngHU5hFXyNXqJhy9cc",type:d,createdAt:v$,updatedAt:v$,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};v_.fields={abbreviation:wa,body:"Lettenmeier, M., Akenji, L., Toivio, V., Koide, R. & Amellina, A. 2019. 1,5 asteen elÃ¤mÃ¤ntavat. Miten voimme pienentÃ¤Ã¤ hiilijalanjÃ¤lkemme ilmastotavoitteiden mukaiseksi? Sitran selvityksiÃ¤ 148. Sitra 2019.",link:wb};wd.metadata={tags:[],concepts:[]};wd.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3ViTnQ98DmNSCDrsONVcIc",type:B,createdAt:"2025-05-19T11:08:58.995Z",updatedAt:"2025-06-30T10:35:26.456Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aZ,revision:w,locale:g};wd.fields={title:wc,description:e,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F3ViTnQ98DmNSCDrsONVcIc\u002F5e578ed6630a47d17e13189e9d225553\u002Fkuva-1-keskimaarainen-hiilijalanjalki.png",details:{size:43175,image:{width:N,height:570}},fileName:"kuva-1-keskimaarainen-hiilijalanjalki.png",contentType:J}};wd["3ViTnQ98DmNSCDrsONVcIc"]=wd;wm.metadata={tags:[],concepts:[]};wm.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5BkhOQo3tiCmOrrqQYKw9g",type:d,createdAt:wn,updatedAt:wn,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};wm.fields={abbreviation:"SAL21",body:"Salo, M., Savolainen, H., Karhinen, S. & Nissinen, A. 2021. Drivers of household consumption expenditure and carbon footprints in Finland. Journ

1al of Cleaner Production 289 (2021) 125607."};wo.metadata={tags:[],concepts:[]};wo.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"27XLZ4mTUzWZQ7SmpdJyRn",type:d,createdAt:wp,updatedAt:wp,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};wo.fields={abbreviation:wq,body:"Salo, M., Nissinen, A., Nurmela, J., MÃ¤enpÃ¤Ã¤, I. & Savolainen, H. 2019. Erilaisten kotitalouksien hiilijalanjÃ¤ljet. Teoksessa: Nissinen, A. & Savolainen, H. 2019 (toim.). Julkisten hankintojen ja kotitalouksien kulutuksen hiilijalanjÃ¤lki ja luonnonvarojen kÃ¤yttÃ¶. ENVIMAT-mallinnuksen tuloksia. Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskuksen raportteja 15\u002F2019. Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskus.",link:"https:\u002F\u002Fhelda.helsinki.fi\u002Fhandle\u002F10138\u002F300737"};ws.metadata={tags:[],concepts:[]};ws.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3jNLF0vDYZx6W6Xk4msEM4",type:d,createdAt:wt,updatedAt:wt,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};ws.fields={abbreviation:wa,body:"Lettenmeier, M., Akenji, L., Toivio, V., Koide, R., & Amellina, A. 2019. 1,5 asteen elÃ¤mÃ¤ntavat. Miten voimme pienentÃ¤Ã¤ hiilijalanjÃ¤lkemme ilmastotavoitteiden mukaiseksi? Sitran selvityksiÃ¤ 148.",link:wb};wF.metadata={tags:[],concepts:[]};wF.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3Vqh7YTtXKekxz1c75n7Q2",type:d,createdAt:wG,updatedAt:wG,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};wF.fields={abbreviation:"REY14",body:"Reynolds J. C., Buckley J. D., Weinstein P. & Boland J. 2014. Are the Dietary Guidelines for Meat, Fat, Fruit and Vegetable Consumption Appropriate for Environmental Sustainability? A Review of the Literature. Nutrients, Volume 6, Issue 6: 2251â2265.",link:"https:\u002F\u002Fdoi.org\u002F10.3390\u002Fnu6062251"};wH.metadata={tags:[],concepts:[]};wH.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"21GzisuRm78eb1NcfmPuQI",type:d,createdAt:wI,updatedAt:wI,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};wH.fields={abbreviation:"FIS16",body:"Fischer, C. G. & Garnett, T. 2016. Plates, pyramids, planet â Developments in national healthy and sustainable dietary guidelines: a state of play assessment. Food and Agriculture Organization of the United Nations and The Food Climate Research Network at The University of Oxford. 70 p.",link:"http:\u002F\u002Fwww.fao.org\u002Fsustainable-food-value-chains\u002Flibrary\u002Fdetails\u002Fen\u002Fc\u002F415611\u002F"};wO.metadata={tags:[],concepts:[]};wO.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"29U7SGVAUYSh8sYOOK1HJM",type:d,createdAt:wP,updatedAt:wP,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};wO.fields={abbreviation:"EAT19",body:"EAT. 2019. EAT-Lancet Commission Summary Report [Viitattu 16.10.2019.]",link:"https:\u002F\u002Featforum.org\u002Feat-lancet-commission\u002Feat-lancet-commission-summary-report\u002F"};wX.metadata={tags:[],concepts:[]};wX.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4cLYlUy7EN0EoYhPsGSdNy",type:d,createdAt:wY,updatedAt:wY,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};wX.fields={abbreviation:"LUO17",body:"Luonnonvarakeskus. 2017. Ravintotase 2016 [Viitattu 10.2.2020.]",link:"http:\u002F\u002Fstat.luke.fi\u002Fravintotase"};xl.metadata={tags:[],concepts:[]};xl.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2UJ3rcUvCJQgO5ysdMPQAZ",type:d,createdAt:xm,updatedAt:xm,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};xl.fields={abbreviation:"VRI10",body:"de Vries, M. & de Boer, I. J. M. 2010. Comparing environmental impacts for livestock products: A review of life cycle assessments. Livestock Science, Volume 128, Issues 1â3: 1â11.",link:"https:\u002F\u002Fdoi.org\u002F10.1016\u002Fj.livsci.2009.11.007"};xo.metadata={tags:[],concepts:[]};xo.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2T4Yl0o7mE8AdV4OyycNZR",type:d,createdAt:xp,updatedAt:xp,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};xo.fields={abbreviation:xq,body:"RÃ¤sÃ¤nen, K., Saarinen, M., Kurppa, S., Silvenius, F., Rii

1pi, I., Nousiainen, R., ErÃ¤linna, L., Mattinen, L., Jaakkola, S., Lento, S. & MÃ¤kinen-HankamÃ¤ki, S. 2014. LÃ¤hiruuan ekologisten vaikutusten selvitys. MTT Raportti 145, Jokioinen. 97 s.",link:"http:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:ISBN:978-952-487-538-7"};xr.metadata={tags:[],concepts:[]};xr.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2nYsbZfg4NY7Vpjju5EVzV",type:d,createdAt:xs,updatedAt:xs,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};xr.fields={abbreviation:"SIL19c",body:"Silvenius, F., Usva, K., Katajajuuri, J.-M. & Jaakkonen & A.-K. 2019. Kasvihuonetuotteiden ilmastovaikutuslaskenta 2004 ja 2017 todellisten energiankulutustilastojen perusteella sekÃ¤ vesijalanjÃ¤lki. Tilaustutkimus Kauppapuutarhaliitolle ja SLC:lle. Luonnonvarakeskus, Helsinki. 22 s. (pdf)",link:"https:\u002F\u002Fkauppapuutarhaliitto.fi\u002Fwp-content\u002Fuploads\u002F2019\u002F05\u002FKasvihuoneiden-ilmastovaikutus-tutkimus.pdf"};xA.metadata={tags:[],concepts:[]};xA.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1DJTIFVSxBZD695s1Xdy9w",type:d,createdAt:xB,updatedAt:xB,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};xA.fields={abbreviation:"SIL14",body:"Silvennoinen, K., Katajajuuri, J.-M., Hartikainen, H., HeikkilÃ¤, L. & Reinikainen, A. 2014. Food waste volume and composition in Finnish households. British Food Journal, Volume 116, Issue 6: 1058â1068.",link:"https:\u002F\u002Fdoi.org\u002F10.1108\u002FBFJ-12-2012-0311"};xN.metadata={tags:[],concepts:[]};xN.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2krz74sQPbdqejlOXTOJ1d",type:d,createdAt:xO,updatedAt:xO,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};xN.fields={abbreviation:"VTT21",body:"VTT LIPASTO 30.6.2021 (pÃ¤ivitetty). Suomen tieliikenteen pÃ¤Ã¤stÃ¶jen kehitys. LIISA 2020 -laskentajÃ¤rjestelmÃ¤. VTT. [viitattu 18.1.2022] \n\n",link:"http:\u002F\u002Flipasto.vtt.fi\u002Fliisa\u002Faikasarja.htm "};xS.metadata={tags:[],concepts:[]};xS.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1UWzN178nVrwGhpIJ1WerJ",type:B,createdAt:xT,updatedAt:xT,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,locale:g};xS.fields={title:"kotimaan-liikenteen-kasvihuonekaasupaastojen-kehitys",description:"Â© Traficom",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F1UWzN178nVrwGhpIJ1WerJ\u002F9096ddc48079ff71da17e37d2619aeca\u002Fkotimaan-liikenteen-kasvihuonekaasupaastojen-kehitys.png",details:{size:43706,image:{width:917,height:376}},fileName:"kotimaan-liikenteen-kasvihuonekaasupaastojen-kehitys.png",contentType:J}};xS["1UWzN178nVrwGhpIJ1WerJ"]=xS;xV.metadata={tags:[],concepts:[]};xV.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2XlRkHOSMNVn5HCzSQVY8t",type:d,createdAt:xW,updatedAt:xW,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};xV.fields={abbreviation:gl,body:"Ilmastopaneeli 2022. Autokalkulaattori. [Viitattu 23.5.2022]",link:"https:\u002F\u002Fwww.ilmastopaneeli.fi\u002Fautokalkulaattori\u002F "};xY.metadata={tags:[],concepts:[]};xY.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4NsD1H9glRlBLhuFxwYECh",type:B,createdAt:xZ,updatedAt:xZ,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,locale:g};xY.fields={title:"autokalkulaattori",description:"Â© Suomen ilmastopaneeli",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F4NsD1H9glRlBLhuFxwYECh\u002Fee9b31c133b8dde863dcceaa89cefd80\u002Fautokalkulaattori.png",details:{size:25218,image:{width:1051,height:549}},fileName:"autokalkulaattori.png",contentType:J}};xY["4NsD1H9glRlBLhuFxwYECh"]=xY;yd.metadata={tags:[],concepts:[]};yd.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1osYXQ7fxK67MLtxVRdjSH",type:B,createdAt:ye,updatedAt:ye,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,locale:g};yd.fields={title:"liikkumismuotojen-hiilijalanjalki",description:"Â© Sitra",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F1osYXQ7fxK67MLtxVRdjSH\u002F84168e31df73eee8aa40bde95244487b\u002Fliikkumismuotojen-hiilijalanjalki.png",details:{size:89075,image:{width:960,height:461}},fileName:"liikkumismuotojen-hiilijalanjalki.png",contentType:J}};yd["1osYXQ7fxK67MLtxVRdjSH"]=yd;ym.metadata={tags:[],concepts:[]};ym.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4f3KB7uCma6Ov40nUZkUuI",type:d,createdAt:yn,updatedAt:yn,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};ym.fields={abbreviation:"MOT19b",body:"Motiva Oy. 8.8.2019 (pÃ¤ivitetty). Suunnittelu. [Viitattu 4.2.2022] ",link:"https:\u002F\u002Fwww.motiva.fi\u002Fratkaisut\u002Fkestava_liikenne_ja_liikkuminen\u002Fammattiliikenteen_energiatehokkuus\u002Ftavaraliikenteen_energiatehokkuus\u002Fjohtaminen_ohjaus_ja_suunnittelu\u002Fsuunnittelu"};yy.metadata={tags:[],concepts:[]};yy.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2yrznb5ah17MHmSFIQODuw",type:B,createdAt:yz,updatedAt:yz,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:z,revision:o,locale:g};yy.fields={title:"ilmastopolitiikan-seuranta-herokuva-adobestock-412929752",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F2yrznb5ah17MHmSFIQODuw\u002F769cf55249d145c9e6fcc944285cb60f\u002Filmastopolitiikan-seuranta-herokuva-adobestock-412929752.jpg",details:{size:71766,image:{width:eh,height:cN}},fileName:"ilmastopolitiikan-seuranta-herokuva-adobestock-412929752.jpg",contentType:Y}};yy["2yrznb5ah17MHmSFIQODuw"]=yy;yB.metadata={tags:[],concepts:[]};yB.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"AwsgCNkVVI7QJsmU8BuWl",type:B,createdAt:yC,updatedAt:yC,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:z,revision:o,locale:g};yB.fields={title:"ilmastopolitiikan-seuranta-nostokuva-adobestock-412929752",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002FAwsgCNkVVI7QJsmU8BuWl\u002F4198423f6edf32804932a02dd491798b\u002Filmastopolitiikan-seuranta-nostokuva-adobestock-412929752.jpg",details:{size:224064,image:{width:N,height:$}},fileName:"ilmastopolitiikan-seuranta-nostokuva-adobestock-412929752.jpg",contentType:Y}};yB.AwsgCNkVVI7QJsmU8BuWl=yB;yE.metadata={tags:[],concepts:[]};yE.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5e8bpspisYJYWHTlccrxbQ",type:B,createdAt:"2023-02-06T13:33:23.020Z",updatedAt:"2023-02-06T13:37:51.202Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bz,revision:z,locale:g};yE.fields={title:"liikennetoimenpiteet-paastojen-vahentamisessa-nostokuva-adobestock-451037150",description:e,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F5e8bpspisYJYWHTlccrxbQ\u002F490bb7c32cd22a4203c2f8b44aa67212\u002Fliikennetoimenpiteet-nostokuva-

1paastojen-vahentamisessa-adobestock_451037150.png",details:{size:58179,image:{width:3750,height:2109}},fileName:"liikennetoimenpiteet-nostokuva-paastojen-vahentamisessa-adobestock 451037150.png",contentType:J}};yE["5e8bpspisYJYWHTlccrxbQ"]=yE;yI.metadata={tags:[],concepts:[]};yI.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"R0aWGI0ezVZkd4X76vVsJ",type:d,createdAt:"2025-12-11T08:29:29.972Z",updatedAt:"2025-12-11T10:02:00.385Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:255,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g};yI.fields={publishedLanguages:[g,Q],title:jT,materialType:yD,slug:"sopeutumispolitiikan-seuranta",parent:gA,teaser:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Osiossa kuvataan ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyvien tavoitteiden edistymistÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},teaserImage:jU,teaserImageAlt:yK,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"TÃ¤ssÃ¤ Ilmastopolitiikan seuranta -tyÃ¶kalun osiossa kuvataan, miten tavoitteet ja toimenpiteet ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi etenevÃ¤t Suomessa ja miten niihin liittyvÃ¤t riskit ovat kehittyneet. TyÃ¶kalu on tarkoitettu kenelle tahansa aiheesta kiinnostuneelle eli niin kansalaisille, medialle, asiantuntijoille kuin pÃ¤Ã¤tÃ¶ksentekijÃ¶illekin. Useiden tavoitteiden toimeenpano on alkanut, mutta se on vielÃ¤ kesken tai etenee suunniteltua hitaammin.\n",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sopeutumispolitiikan seurannan avulla tarkastellaan tavoitteiden etenemistÃ¤ ja toimien vaikuttavuutta ",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sopeutumispolitiikan seurantajÃ¤rjestelmÃ¤n avulla seurataan vuosittain, miten kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman toimeenpano 2030 etenee. Seurannalla tarkastellaan, miten sopeutumissuunnitelman 24 sopeutumistavoitetta ja niiden toimenpiteet edistyvÃ¤t ja miten tavoitteisiin liittyvÃ¤t ilmastoriskit ovat kehittyneet. ",nodeType:a},{data:{target:dY},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sopeutumispolitiikan seurantatiedon avulla voidaan arvioida myÃ¶s sopeutumistoimien ja -politiikan vaikuttavuutta. Vaikuttavuuden arvioimiseksi tÃ¤ytyy seurata yhtÃ¤Ã¤ltÃ¤ tavoitteita ja toimenpiteitÃ¤ ja toisaalta ilmastoriskien kehitystÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2mxFqqjYtXOeehk9tkIqpA",type:d,createdAt:yL,updatedAt:yL,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:z,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"JUH22",body:"Juhola, S., KÃ¤yhkÃ¶, J. & HildÃ©n, M. 2022. Sopeutumispolitiikan seurannan ja arvioinnin keskeiset haasteet. Suomen ilmastopaneelin julkaisuja 2\u002F2022. 10 s. ",link:"http:\u002F\u002Fhdl.handle.net\u002F10138\u002F359212 "}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Kun nÃ¤itÃ¤ seurataan samanaikaisesti, voidaan nÃ¤hdÃ¤, onko sopeutumisen toimeenpano ollut riittÃ¤vÃ¤Ã¤ tai oikeansuuntaista. Jos riskit ovat kasvaneet toimista huolimatta, se voi viitata siihen, ettÃ¤ toimenpiteet eivÃ¤t ole vaikuttaneet riskeihin riittÃ¤vÃ¤sti. ",nodeType:a},{data:{target:dY},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Seurannan toteuttaa kansallisen sopeutumissuunnitelman toimeenpanon toimeenpanoryhmÃ¤ ja sitÃ¤ tukeva asiantuntijasihteeristÃ¶ ",nodeType:a},{data:{target:dY},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Seurannan tuloksista kootaan yleistajuinen yhteenveto tÃ¤hÃ¤n Ilmasto-opas.fi-sivustolla olevaan sopeutumisen seurantatyÃ¶kaluun, joka on tarkoitettu kenelle tahansa aiheesta kiinnostuneelle: kansalaisille, medialle, asiantuntijoille ja pÃ¤Ã¤tÃ¶ksentekijÃ¶ille.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"SeurantajÃ¤rjestelmÃ¤n tuottamaa tietoa kÃ¤ytetÃ¤Ã¤n toimien suunnitteluun, toimeenpanoon ja raportointiin",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"SÃ¤Ã¤nnÃ¶llisesti tuotettua sopeutumispolitiikan seurantatietoa voidaan kÃ¤yttÃ¤Ã¤, kun suunnitellaan ja toteutetaan toim

1ia, joilla varaudutaan muuttuvan ilmaston vaikutuksiin. Ilmastolain mukaan seurantajÃ¤rjestelmÃ¤n tulee tunnistaa, etenevÃ¤tkÃ¶ kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman tavoitteet ja tarvitaanko lisÃ¤toimia ",nodeType:a},{data:{target:dZ},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Seurantatietoa hyÃ¶dynnetÃ¤Ã¤n erityisesti voimassa olevan kansallisen ilmastonsuunnitelman vÃ¤liarvioinnissa ja seuraavan suunnitelman valmistelussa ",nodeType:a},{data:{target:dY},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Kansallinen sopeutumissuunnitelma laaditaan joka toinen vaalikausi ",nodeType:a},{data:{target:dZ},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Seurantatietoa hyÃ¶dynnetÃ¤Ã¤n myÃ¶s, kun sopeutumistyÃ¶n etenemisestÃ¤ raportoidaan eri yhteyksissÃ¤. Kansallisesti sopeutumisesta raportoidaan ilmastolain mukaisella ilmastovuosikertomuksella. ",nodeType:a},{data:{target:ax},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" SiinÃ¤ tarkastellaan, miten ilmastonmuutoksen hillintÃ¤Ã¤n ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyvÃ¤t toimet ovat toteutuneet ja ovatko toimet riittÃ¤viÃ¤ tavoitteiden saavuttamiseksi ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6ZeWJ5tCoBQYV6RbiGnAyu",type:d,createdAt:yM,updatedAt:yM,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:z,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"YMP25",body:"YmpÃ¤ristÃ¶ministeriÃ¶. 2025. Ilmastovuosikertomus 2025. YmpÃ¤ristÃ¶ministeriÃ¶n julkaisuja 2025:20, Helsinki. 158 s. \n\n",link:"https:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:ISBN:978-952-361-686-8"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Ilmastovuosikertomus annetaan eduskunnalle vuosittain ",nodeType:a},{data:{target:dZ},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:aw,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kansallisten raportointivelvoitteiden lisÃ¤ksi sopeutumista edistÃ¤vistÃ¤ politiikkatoimista pitÃ¤Ã¤ raportoida myÃ¶s kansainvÃ¤lisesti. Suomi raportoi niistÃ¤ EU:lle kahden vuoden vÃ¤lein ja YK:n ilmastosopimukselle vÃ¤hintÃ¤Ã¤n joka neljÃ¤s vuosi ",nodeType:a},{data:{target:ax},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sopeutumisen seurannassa hyÃ¶dynnetÃ¤Ã¤n indikaattoreita",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kansallisen sopeutumissuunnitelman seurantajÃ¤rjestelmÃ¤ perustuu erilaisiin valittuihin indikaattoreihin. Seurannassa hyÃ¶dynnetÃ¤Ã¤n mahdollisuuksien mukaan jo olemassa olevia mÃ¤Ã¤rÃ¤llisiÃ¤ indikaattoreita. Kaikissa tapauksissa tÃ¤llaisia ei ole olemassa, jolloin on tunnistettu uusia indikaattoreita ja tietolÃ¤hteitÃ¤. Seurannassa hyÃ¶dynnetÃ¤Ã¤n myÃ¶s laadullisia kuvauksia tehdystÃ¤ tyÃ¶stÃ¤ ja toimien vaikuttavuudesta. ",nodeType:a},{data:{target:dY},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"SeurantajÃ¤rjestelmÃ¤ssÃ¤ hyÃ¶dynnetÃ¤Ã¤n lÃ¤hinnÃ¤ valtion toimijoiden tuottamaa tai kokoamaa tietoa. TÃ¤hÃ¤n on syynÃ¤ se, ettÃ¤ kansallinen sopeutumissuunnitelma kattaa vain valtion virastojen tekemÃ¤n tyÃ¶n. Sopeutumistoimia tekevÃ¤t silti myÃ¶s kunnat ja muut toimijat. ",nodeType:a},{data:{target:dY},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" Sopeutumistoimia toteutetaan myÃ¶s ilman erillisiÃ¤ suunnitelmia tai luokittelematta sitÃ¤ sopeutumiseksi ",nodeType:a},{data:{target:gB},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tavoitteiden toimeenpanon eteneminen ja riskien kehitys",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Alla olevaan taulukkoon on listattu kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman 2030 tavoitteet, niiden toimeenpanon eteneminen ja tavoitteeseen liittyvien riskien kehitys. Toimeenpanoa ja riskejÃ¤ seurataan indikaattorein, joita on kuvattu hymiÃ¶iden alla ja joiden lisÃ¤ksi arviossa on hyÃ¶dynnetty asiantuntijoiden tietoa muusta kehityksestÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"HymyilevÃ¤ naama tarkoittaa, ettÃ¤ toimeenpano on edennyt suunnitellusti tai riskien seuraukset tai muut riskiin vaikuttavat tekijÃ¤t ovat pienentyneet. Neutraali naama tarkoittaa, ettÃ¤ toimenpiteet ovat edenneet hitaammin kuin toivottu, riskien kehityksessÃ¤ ei ole tapahtunut suurta muutosta tai kehityssuuntaa ei pystytÃ¤ mÃ¤Ã¤rittÃ¤mÃ¤Ã¤n. Surullinen naama taas tarkoittaa, ettÃ¤ toimeenpano on edennyt suunniteltua hitaammin tai riskien seuraukset ovat kasvaneet. Lista vuoden 2025 seurannassa kÃ¤ytetyistÃ¤ seurannan keinoista lÃ¶ytyy SOPUTIE-hankkeen loppuraportista ",nodeType:a},{data:{target:dY},content:[],nodeType:f},{data:{}

1,marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tavoitteiden eteneminen",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6hcm7CRhCVR9jGQQ37QuoL",type:d,createdAt:yN,updatedAt:yN,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:yc,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:D}},locale:g},fields:{title:"Politiikkatoimilista: toimenpiteet sopeutumiseksi",visibleTitle:"Lista pÃ¤Ã¤tetyistÃ¤ sopeutumistoimista",referencingItems:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3mMG5FlMaUhEbLxqaksLUf",type:d,createdAt:"2025-11-05T08:05:53.288Z",updatedAt:"2025-12-10T12:39:43.214Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bs,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:aW}},locale:g},fields:{topic:yO,politicalActions:"Tavoite 1. Sopeutuminen on integroitu valtioneuvoston ja ministeriÃ¶iden strategiseen suunnitteluun ja ennakointiin vuoteen 2030 mennessÃ¤.",politicalActionsLongVersion:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Toimenpide 1.1 Vaikutetaan ilmastonmuutokseen sopeutumisen vahvistamiseksi osana hallitusohjelmia.\n\nToimenpide 1.2 KehitetÃ¤Ã¤n julkisen talouden suunnitelmaan sisÃ¤ltyvien, ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyvien resurssien seurantaa.\n\nToimenpide 1.3 Integroidaan ilmastonmuutokseen sopeutuminen valtioneuvoston yhteiseen ja ministeriÃ¶iden omaan strategia- ja ennakointityÃ¶hÃ¶n.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},politicalStatusOf:"Hallitusohjelmassa ja valtioneuvoston tulevaisuusselonteossa on maininnat sopeutumisesta.  ",politicalStatusOfLongVersion:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Seurantaa virastojen tulosohjaukseen sisÃ¤llytettyjen tavoitteiden tarkastelun osalta tulee kehittÃ¤Ã¤. Toimeenpanon seuranta pohjaa mittareihin, jotka tarkastelevat sopeutumisen sisÃ¤ltymistÃ¤",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"hallitusohjelmaan,",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"virastojen tulosohjaukseen ja",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"valtioneuvoston tulevaisuusselontekoon\n",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},politicalStatusIcon:aX,iconWithQuestionMark:af}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3u3Lu3FumVbzWaS2NGn1Sj",type:d,createdAt:yP,updatedAt:yP,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:_,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:aW}},locale:g},fields:{topic:yO,politicalActions:"Tavoite 2. Hallinnonalakohtainen sopeutumistyÃ¶ on suunnitelmallista ja sen toimeenpanon edellytykset on turvattu vuoteen 2030 mennessÃ¤.",politicalActionsLongVersion:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Toimenpide 2.1 MinisteriÃ¶t laativat tai pÃ¤ivittÃ¤vÃ¤t hallinnonalakohtaisia sopeutumisen toimintaohjelmia tai suunnittelevat ja ohjaavat sopeutumista osana muita ohjaavia asiakirjoja \n\nToimenpide 2.2 MinisteriÃ¶t vastaavat hallinnon- ja toimialakohtaisten sopeutumista ohjaavien asiakirjojen toimeenpanosta ja seurannasta ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},politicalStatusOf:"Sopeutuminen on sisÃ¤llytetty monen hallinnonalan toimintaan, mutta osalta puuttuu yhÃ¤ sopeutumisen toimintaohjelma.",politicalStatusOfLongVersion:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:yQ,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"ministeriÃ¶iden hallinnonalojen sopeutumisen toimintaohjelmien, suunnitelmien ja muiden strategioiden mÃ¤Ã¤rÃ¤n kehitystÃ¤ sekÃ¤",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"niiden etenemistÃ¤ ja toimeenpanoa.\n",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},politicalStatusIcon:aX,iconWithQuestionMark:af}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5LdHxAiG7EhdrROB5w8vMH",type:d,createdAt:yR,updatedAt:yR,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:aW}},locale:g},fields:{topic:"Kokonaisturvallisuus ja yleinen huoltovarmuustyÃ¶",politicalActions:"Tavoite 3. Ilmastonmuutoksen seuraukset ja niihin varautuminen ja sopeutuminen on tunnistettu osana kokonaisturvallisuutta ja integroitu kokonaisturvallisuuden malliin ja huoltovarmuuden tavoitteisiin vuoteen 2026 mennessÃ¤.",politicalActionsLongVersion:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Toimenpide 3.1 Otetaan ilmastoriskit huomioon yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa (YTS) \n\nToimenpide 3.2 Arvioidaan ilmastonmuutokseen liittyvÃ¤t riskit huoltovarmuudelle ja niihin liittyvÃ¤t toimet valt

1ioneuvoston huoltovarmuuden tavoitepÃ¤Ã¤tÃ¶ksen uudistamisprosessin aikana \n\nToimenpide 3.3 SelvitetÃ¤Ã¤n ilmastonmuutoksen heijastevaikutuksia huoltovarmuuteen ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},politicalStatusOf:"Tavoitteen toimenpiteitÃ¤ on kÃ¤ynnistetty, mutta toteutus etenee suunniteltua hitaammin",politicalStatusOfLongVersion:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Toimeenpanon mittarit seuraavat eri hallinnonalakohtaisten toimintaohjelmien etenemistÃ¤ ja sopeutumisen sisÃ¤ltymistÃ¤ eri suunnitelmiin.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},politicalStatusIcon:aX,iconWithQuestionMark:af}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2brIzgOdmGGU02kTQdNLi4",type:d,createdAt:"2025-12-10T12:40:26.366Z",updatedAt:"2025-12-11T08:25:02.948Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:dC,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:aW}},locale:g},fields:{topic:yS,politicalActions:"Tavoite 4. Maatalouden toimintaedellytykset ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi ovat kehittyneet vuoteen 2030 mennessÃ¤.",politicalActionsLongVersion:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Toimenpide 4.1 KehitetÃ¤Ã¤n maatalouden toimintaedellytyksiÃ¤ sopeutua ilmastonmuutokseen kansallisten suunnitelmien ja ohjelmien mukaisesti \n\nToimenpide 4.2 Jatketaan erÃ¤iden elintarvikehuollon kannalta tÃ¤rkeiden tuotantopanosten huoltovarmuusvarastointia \n",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},politicalStatusOf:"Toimeenpano on edennyt, mutta maatalouden kyky sopeutua muutoksiin on osin heikentynyt ja suunnitelmien eteneminen on ollut hidasta.",politicalStatusOfLongVersion:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:bx,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"maatalouden muutoskestÃ¤vyyden edistymistÃ¤ ja kokonaistuottavuuden kehitystÃ¤ sekÃ¤",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"maatalouden sopeutumisen toimia sisÃ¤ltÃ¤vien suunnitelmien etenemistÃ¤\n",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},politicalStatusIcon:aX,iconWithQuestionMark:af,riskStatusIcon:aX,riskStatusOf:yT,riskStatusLongVersion:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:yU,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:yV,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:yW,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:yX,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p}}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2f3L71RCH0GMlPcwFKlEp5",type:d,createdAt:yY,updatedAt:yY,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bz,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:aW}},locale:g},fields:{topic:yS,politicalActions:"Tavoite 5. IlmastokestÃ¤vÃ¤ ruoan tuotanto ja kulutus yllÃ¤pitÃ¤vÃ¤t ruoka- ja ravitsemusturvaa KISS2030-suunnitelmakauden ajan.",politicalActionsLongVersion:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Toimenpide 5.1 EdistetÃ¤Ã¤n ilmastokestÃ¤vÃ¤n ruoan tarjontaa ja kulutusta kansallisten suunnitelmien ja ohjelmien mukaisesti ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},politicalStatusOf:"Toimeenpano etenee suunnitellusti hallinnonalakohtaisten suunnitelmien ja hankkeiden kautta.",politicalStatusOfLongVersion:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Toimeenpanon mittarit seuraavat eri hallinnonalakohtaisten toimintaohjelmien etenemistÃ¤. Seurantaa tulee kuitenkin kehittÃ¤Ã¤",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},politicalStatusIcon:aX,iconWithQuestionMark:af,riskStatusIcon:aX,riskStatusOf:yT,riskStatusLongVersion:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:yU,marks:[],data:{}}]},{nodeType:y,data:{},content:[{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:yV,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:yW,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:yX,marks:[],data:{}}]}]}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]}}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"EwJ5er2i0uLaxpoc9TeSW",type:d,createdAt:yZ,updatedAt:yZ,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bU,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:aW}},locale:g},fields:{topic:gC,politicalActions:"Tavoite 6. Vesihuollon varautumista ilmastonmuutoksen vaikutuksiin on parannettu vuoteen 2026 mennessÃ¤.",politicalActionsLongVersion:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Toimenpide 6.1. Varmistetaan ilmastonmuutokseen sopeutumisen huomioon ottaminen\nvesihuollon varautumissuunnitelmissa sekÃ¤ osana kansallista vesihuoltouudistusta.",n

1odeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Toimenpide 6.2. Ohjeistetaan talousvettÃ¤ toimittavia laitoksia huomioimaan ilmastonmuutos\nosana talousveden valmistukseen sekÃ¤ raakaveden laatuun ja mÃ¤Ã¤rÃ¤Ã¤n liittyvÃ¤Ã¤ riskinarviointia.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},politicalStatusOf:"Toimeenpano on edennyt, mutta tiedon kÃ¤yttÃ¶Ã¶notto on vielÃ¤ kehittymÃ¤ssÃ¤.",politicalStatusOfLongVersion:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:bx,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"vesihuoltolaitosten toteuttaman varautumistyÃ¶n etenemistÃ¤ sekÃ¤",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:cY,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},politicalStatusIcon:aX,iconWithQuestionMark:af,riskStatusIcon:aX,riskStatusOf:"RiskeissÃ¤ ei ole tapahtunut merkittÃ¤vÃ¤Ã¤ muutosta.",riskStatusLongVersion:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:jV,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"vesiepidemioiden lukumÃ¤Ã¤rÃ¤stÃ¤ sekÃ¤",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"vesihuoltolaitoksien hÃ¤iriÃ¶istÃ¤.\n",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p}}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5UIflRGZtKibQhrZyeOJhX",type:d,createdAt:y_,updatedAt:y_,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bO,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:aW}},locale:g},fields:{topic:gC,politicalActions:"Tavoite 7. Liikenne- ja viestintÃ¤infrastruktuurin haavoittuvuudet on tunnistettu vuoteen 2026 mennessÃ¤ ja ilmastokestÃ¤vyys vahvistettu vuoteen 2030 mennessÃ¤.",politicalActionsLongVersion:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Toimenpide 7.1 ViedÃ¤Ã¤n ilmastonmuutokseen sopeutumisen edellyttÃ¤mÃ¤t toimet osaksi liikenne- ja viestintÃ¤ministeriÃ¶n hallinnonalan vakiintuneita strategisia ohjausasiakirjoja \n\nToimenpide 7.2 KehitetÃ¤Ã¤n liikennejÃ¤rjestelmÃ¤n ja liikenne- ja viestintÃ¤verkkojen tietoperusteista pÃ¤Ã¤tÃ¶ksentekoa ja toimintamalleja \n\nToimenpide 7.3 Toteutetaan yksityisteiden j

1a -siltojen kuntokartoitus ja aktivoidaan sen pohjalta tiekuntia teiden perusparannukseen ja kunnossapitoon ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},politicalStatusOf:"Sopeutuminen tunnistettu hallinnonalan ohjelmissa, toimet konkretisoituvat kunnossapidossa, suunnittelussa ja hankkeilla.",politicalStatusOfLongVersion:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:bx,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"hallinnonalan haavoittuvuuksien tunnistamisen etenemistÃ¤ sekÃ¤",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:cY,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},politicalStatusIcon:aX,iconWithQuestionMark:af,riskStatusIcon:aX,riskStatusOf:"Liikenne- ja viestintÃ¤infrastruktuurin haavoittuvuuksia on tunnistettu.",riskStatusLongVersion:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Riskienhallinta ja seuranta vaatii vielÃ¤ kehittÃ¤mistÃ¤. Riskien kehitystÃ¤ seuraavat mittarit tarkastelevat tietoa",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"tiestÃ¶n haavoittuvuuden kehityksestÃ¤,",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"sÃ¤Ã¤olosuhteista johtuvista liikenteen hÃ¤iriÃ¶istÃ¤ sekÃ¤",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"saadusta asiakaspalautteesta.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p}}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"41mhHF3GKOFqHK1CwdkNcM",type:d,createdAt:y$,updatedAt:y$,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bI,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:aW}},locale:g},fields:{topic:gC,politicalActions:"Tavoite 8. Rakennetun ympÃ¤ristÃ¶n toimialalla on kyky hallita ilmastonmuutokseen liittyviÃ¤ riskejÃ¤ ja sopeutua ilmastossa tapahtuviin muutoksiin vuoteen 2030 mennessÃ¤.",politicalActionsLongVersion:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Toimenpide 8.1 LisÃ¤tÃ¤Ã¤n ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevat sÃ¤Ã¤nnÃ¶kset kaavoitusta ja rakentamista ohjaavaan lainsÃ¤Ã¤dÃ¤ntÃ¶Ã¶n ja selvitetÃ¤Ã¤n rakentamista koskevan ohjauksen kustannusoptimaalisuutta ilmastonmuutokseen sopeutumisen suhteen \n\nToimenpide 8.2 Varmistetaan kaavoituksessa ja rakentamisessa tarvittavan tiedon ajantasaisuus ja saatavuus \n\nToimenpide 8.3 Kartoitetaan alueidenkÃ¤ytÃ¶n suunnittelussa lÃ¤htÃ¶tietoina tarvittavat maakunnallisesti merkittÃ¤vÃ¤t ekologiset yhteydet ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},politicalStatusOf:"Toimenpiteet ovat edenneet suunnitellusti ja sopeutumisen tueksi on tuotettu lisÃ¤Ã¤ tietoa.",politicalStatusOfLongVersion:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:bx,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"tulvariskien hallinnan toimenpiteiden etenemistÃ¤,",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"rakennetun ympÃ¤ristÃ¶n sopeutumista tukevan tiedon tuotantoa ja hyÃ¶dyntÃ¤mistÃ¤ sekÃ¤ ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:cY,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},politicalStatusIcon:gD,iconWithQuestionMark:af,riskStatusIcon:fg,riskStatusOf:"Erityisesti tulvariskien seuraukset kasvoivat. ",riskStatusLongVersion:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:jV,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"tulvariskivahingoista ja tulviin liittyvistÃ¤ pelastustoimen tehtÃ¤vistÃ¤ sekÃ¤",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"asukkaiden mÃ¤Ã¤rÃ¤stÃ¤ merkittÃ¤villÃ¤ tulvariskialueilla.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p}}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"E9KFcU12plc017WLc748o",type:d,createdAt:za,updatedAt:za,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aZ,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:aW}},locale:g},fields:{topic:gC,politicalActions:"Tavoite 9. Energia- ja teollisuussektoreilla sekÃ¤ elinke

1inoelÃ¤mÃ¤ssÃ¤ on vahvistettu tietoisuutta ilmastonmuutoksen vaikutuksista, riskienhallintaa ja innovaatioympÃ¤ristÃ¶Ã¤ vuoteen 2030 mennessÃ¤.",politicalActionsLongVersion:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Toimenpide 9.1 MÃ¤Ã¤ritetÃ¤Ã¤n ilmastoriskien hallintaan liittyvÃ¤t tarpeet energia- ja teollisuussektoreilla \n\nToimenpide 9.2 SisÃ¤llytetÃ¤Ã¤n toimialojen tiekarttojen pÃ¤ivityksiin tarkasteluja ilmastoriskien hallinnan mahdollisuuksista ja tÃ¤ydennetÃ¤Ã¤n tiekarttoja sopeutumistoimilla \n\nToimenpide 9.3 SelvitetÃ¤Ã¤n olemassa olevat rahoitusmahdollisuudet elinkeinoelÃ¤mÃ¤n sopeutumisinnovaatioiden kehittÃ¤miseen ja kÃ¤yttÃ¶Ã¶n ottoon ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},politicalStatusOf:"Tietoisuus riskeistÃ¤ on yleisesti hyvÃ¤Ã¤, mutta tietoisuutta hitaasti etenevistÃ¤ tai kansainvÃ¤lisistÃ¤ riskeistÃ¤ on rajallisempaa.",politicalStatusOfLongVersion:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:bx,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"yrityksille jÃ¤rjestetyistÃ¤ sopeutumisen koulutuksien mÃ¤Ã¤rÃ¤Ã¤ sekÃ¤",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"hallinnonalakohtaisten toimintaohjelmien etenemistÃ¤ ja muun toimialan sopeutumisen etenemistÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},politicalStatusIcon:aX,iconWithQuestionMark:af,riskStatusIcon:aX,riskStatusOf:"Ilmastoriskien tunnistamista on kehitetty, mutta niiden seurantaa tulee kehittÃ¤Ã¤.",riskStatusLongVersion:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Riskien kehitystÃ¤ seuraavat mittarit tarkastelevat tietoa sÃ¤hkÃ¶katkojen mÃ¤Ã¤rÃ¤stÃ¤.\n",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p}}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6lRAmXJkzLb2f9PJxci3vy",type:d,createdAt:zb,updatedAt:zb,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:cQ,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:aW}},locale:g},fields:{topic:zc,politicalActions:"Tavoite 10. Uusiutuvien luonnonvarojen kÃ¤ytÃ¶ssÃ¤ on sopeuduttu nykyistÃ¤ paremmin ilmastonmuutokseen vuoteen 2030 mennessÃ¤.",politicalActionsLongVersion:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Toimenpide 10.1 Toteutetaan metsÃ¤alan sopeutumista edistÃ¤viÃ¤ tutkimus- ja kehittÃ¤mistoimia osana Kansallisen metsÃ¤strategian toimeenpanoa \n\nToimenpide 10.2 Tuetaan metsÃ¤talouden sopeutumista ilmastonmuutokseen uudistetun kannustinjÃ¤rjestelmÃ¤n avulla \n\nToimenpide 10.3 KehitetÃ¤Ã¤n ja toimeenpannaan valuma-aluekohtaisen suunnittelun toimintamalli, joka sisÃ¤ltÃ¤Ã¤ maa- ja metsÃ¤talouden sekÃ¤ rakennettujen alueiden vesienhallinnan tarpeiden yhteensovittamisen ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},politicalStatusOf:"Toimeenpano etenee pÃ¤Ã¤osin suunnitellusti. Kuusivaltaisten nuorten metsien osuus etelÃ¤ssÃ¤ on kuitenkin kasvanut, mikÃ¤ lisÃ¤Ã¤ tuhoriskejÃ¤.",politicalStatusOfLongVersion:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Toimeenpanon seurannan mittareilla tarkastellaan mm.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"metsien kasvua ja kehitystÃ¤, suojelualueiden pinta-alaa sekÃ¤ lahopuun mÃ¤Ã¤rÃ¤Ã¤ sekÃ¤",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:fh,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},politicalStatusIcon:aX,iconWithQuestionMark:af,riskStatusIcon:aX,riskStatusOf:"Maastopalot vÃ¤hentyivÃ¤t vuodesta 2023. MerkittÃ¤vÃ¤t lumi- ja tuulituhot ovat pÃ¤Ã¤osin kasvusuunnassa.",riskStatusLongVersion:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Riskien kehitystÃ¤ seuraavat mittarit tarkastelevat tietoa mm. maastopalojen mÃ¤Ã¤ristÃ¤ ja pinta-aloista. HyÃ¶nteistuhohakkuita ei pystytÃ¤ vielÃ¤ luotettavasti arvioimaan.",marks:[],data:{}}]}]}}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"x6dpdmFQ4hVwH3xTkkCTr",type:d,createdAt:zd,updatedAt:zd,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:dh,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:aW}},locale:g},fields:{topic:ze,politicalActions:"Tavoite 11. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja luontokadon pysÃ¤yttÃ¤minen tukevat toisiaan vuoteen 2030 mennessÃ¤.",politicalActionsLongVersion:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Toimenpide 11.1. KehitetÃ¤Ã¤n suojelualueverkostoa ja sen hoitoa tutkimustietoon perustuen.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Toimenpide 11.2. Ennallistetaan ja hoidetaan heikentyneitÃ¤ elinympÃ¤ristÃ¶jÃ¤ luonnon\nsopeutumiskyvyn parantamiseksi.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},politicalStatusOf:"Toimet hallinnonalakohtaisissa toimintasuunnitelmissa etenevÃ¤t suunniteltua hitaammin.",politicalStatusOfLongVersion:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:bx,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"elinympÃ¤ristÃ¶jen tilaa ja kehityssuuntaa ja",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:fh,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},politicalStatusIcon:aX,iconWithQuestionMark:af,riskStatusIcon:aX,r

1iskStatusOf:"Muutokset luonnon monimuotoisuudessa ovat hitaita, joten riskien seuraukset toteutuvat viiveellÃ¤.",riskStatusLongVersion:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Riskien kehitystÃ¤ seuraavat mittarit tarkastelevat tietoa ilmastonmuutoksen uhkaamien lajien ja luontotyyppien mÃ¤Ã¤rÃ¤stÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p}}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2KkqoD2BMOPLK4TrLVrabV",type:d,createdAt:"2025-02-17T11:46:34.957Z",updatedAt:"2025-12-10T12:41:14.959Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:63,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:aW}},locale:g},fields:{topic:ze,politicalActions:"Tavoite 12. Luontopohjaiset ratkaisut ovat vakiintuneet ja lisÃ¤nneet yhteiskunnan varautumista ilmastoriskeihin, parantaneet vesiensuojelua sekÃ¤ lisÃ¤nneet samalla luonnon monimuotoisuutta.",politicalActionsLongVersion:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Toimenpide 12.1. KehitetÃ¤Ã¤n luontopohjaisia ratkaisuja ja niitÃ¤ koskevan lainsÃ¤Ã¤dÃ¤nnÃ¶n ja\nopasaineiston ajantasaisuutta sekÃ¤ edistetÃ¤Ã¤n hulevesien hallintaa koskevaa suunnittelua.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Toimenpide 12.2. Valtavirtaistetaan luonnonmukaiset vesienhallintamenetelmÃ¤t maa- ja\nmetsÃ¤taloudessa.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Luontopohjaisilla ratkaisuilla vÃ¤hennetÃ¤Ã¤n muun muassa tulva- ja kuivuusriskin, helteen, rankkasateen, vieraslajien, metsÃ¤palojen ynnÃ¤ muiden vaikutuksia.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},politicalStatusOf:"Suunnitelmia toimeenpannaan ja hankkeissa kehitetÃ¤Ã¤n ratkaisuja, mutta niiden toimeenpanoa ei ole aloitettu.",politicalStatusOfLongVersion:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:bx,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"valuma-aluesuunnittelun ja vesienhoitosuunnitelmien toimeenpanon etenemistÃ¤ ja",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:fh,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},politicalStatusIcon:aX,iconWithQuestionMark:af,riskStatusIcon:fg,riskStatusOf:"Erityisesti tulvariskien seuraukset kasvoivat.",riskStatusLongVersion:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:jV,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"tulvariskivahingoista ja tulviin liittyvistÃ¤ pelastustoimen tehtÃ¤vistÃ¤ ja",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"asukkaiden mÃ¤Ã¤rÃ¤stÃ¤ merkittÃ¤villÃ¤ tulvariskialueilla.\n",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p}}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4lBqf75k7v6nLusDsw4nBB",type:d,createdAt:zf,updatedAt:zf,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aZ,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:aW}},locale:g},fields:{topic:zc,politicalActions:"Tavoite 13. Kuivuusriskien hallinta on kehittynyt vuoden 2022 tilanteesta vuoteen 2030 mennessÃ¤.",politicalActionsLongVersion:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Toimenpide 13.1 Luodaan kansallinen kuivuusriskien hallinnan prosessi, joka sisÃ¤ltÃ¤Ã¤ myÃ¶s alueellisen riskienhallinnan kehittÃ¤misen ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},politicalStatusOf:"Kuivuusriskien hallinnan prosessi on kehittynyt.",politicalStatusOfLongVersion:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:yQ,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"kuivuusriskien hallinnan prosessin kehittymistÃ¤,",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"alueellisten kuivuusriskien hallintasuunnitelmien mÃ¤Ã¤rÃ¤Ã¤ ja toimeenpanoa sekÃ¤",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:cY,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},politicalStatusIcon:gD,iconWithQuestionMark:af,riskStatusIcon:aX,r

1iskStatusOf:"Riskien seurauksissa ei ole suurta muutosta edellisiin vuosiin.",riskStatusLongVersion:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Riskien kehitystÃ¤ seuraavat mittarit tarkastelevat tietoa maastopalojen esiintymisestÃ¤. Muita kuivuusriskien seurauksia seurataan toimialakohtaisten tavoitteiden alla.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p}}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3cOlgxJAOPL1IhYB5I08CV",type:d,createdAt:zg,updatedAt:zg,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aZ,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:aW}},locale:g},fields:{topic:"Terveyden suojelu ja edistÃ¤minen",politicalActions:"Tavoite 14. Helteen terveyshaitat on tunnistettu ja niihin sopeutuminen eri hallinnon tasoilla ja seuranta on kehittynyt vuoteen 2030 mennessÃ¤.",politicalActionsLongVersion:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Toimenpide 14.1 Laaditaan kansallinen toimintasuunnitelma helteen terveyshaittojen ehkÃ¤isemiseksi \n\nToimenpide 14.2 KÃ¤ynnistetÃ¤Ã¤n helteisiin varautumisen ja sopeutumisen toimia kansallisen toimintasuunnitelman pohjalta \n\nToimenpide 14.3 PystytetÃ¤Ã¤n hellekuolleisuuden seurantamekanismi, jonka avulla voidaan seurata helteestÃ¤ aiheutuneita kuolemia viikoittain kesÃ¤aikana \n\nToimenpide 14.4 Uudistetaan asumisterveysasetuksen lÃ¤mpÃ¶olosuhteisiin liittyvÃ¤t toimenpiderajat ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},politicalStatusOf:"Hellevarautumisen suunnitelmia toimeenpannaan ja hankkeissa kehitetÃ¤Ã¤n ratkaisuja, mutta niiden toimeenpanoa ei ole aloitettu.",politicalStatusOfLongVersion:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:bx,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"hellevarautumisen tasoa sekÃ¤",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:fh,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},politicalStatusIcon:fg,iconWithQuestionMark:af,riskStatusIcon:aX,riskStatusOf:" Riskien seurauksissa ei ole tiedossa olevia muutoksia edellisiin vuosiin.",riskStatusLongVersion:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Riskien kehitystÃ¤ seuraavat mittarit tarkastelevat tietoa haavoittuvasta vÃ¤estÃ¶stÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p}}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1qB8DeLMYPdXYtdP7wGyQd",type:d,createdAt:zh,updatedAt:zh,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bs,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:aW}},locale:g},fields:{topic:"KulttuuriperintÃ¶ ja -ympÃ¤ristÃ¶",politicalActions:"Tavoite 15. KulttuuriperinnÃ¶n ja -ympÃ¤ristÃ¶n suojelu ilmastonvaikutuksilta on parantunut, niiden huom

1iointi sopeutumispolitiikassa on vahvistunut ja niihin sisÃ¤ltyvÃ¤n tiedon hyÃ¶dyntÃ¤minen sopeutumisen ratkaisuissa on kehittynyt vuoteen 2030 mennessÃ¤.",politicalActionsLongVersion:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Toimenpide 15.1 KehitetÃ¤Ã¤n osaamista ja huolehditaan kulttuuriperinnÃ¶n ja -ympÃ¤ristÃ¶n hoidon riittÃ¤vistÃ¤ resursseista \n\nToimenpide 15.2 KehitetÃ¤Ã¤n kulttuuriperintÃ¶Ã¶n ja -ympÃ¤ristÃ¶Ã¶n kohdistuvien ilmastonmuutoksen vaikutusten arviointia \n\nToimenpide 15.3 Vahvistetaan kulttuuriperintÃ¶alan osallistumista sopeutumistoimien valmisteluun ja toimeenpanoon \n\nToimenpide 15.4 KehitetÃ¤Ã¤n kulttuuriperintÃ¶- ja kulttuuriympÃ¤ristÃ¶tiedon lÃ¶ydettÃ¤vyyttÃ¤, laatua, kÃ¤ytettÃ¤vyyttÃ¤ ja yhteentoimivuutta ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},politicalStatusOf:"Sopeutumisen toimenpiteitÃ¤ ei ole kattavasti integroitu toimintaan. ",politicalStatusOfLongVersion:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Toimeenpanon seurantaindikaattorit ovat vielÃ¤ kehittymÃ¤ttÃ¶miÃ¤. Mittareilla tarkastellaan hallinnonalakohtaisten toimintaohjelmien etenemistÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},politicalStatusIcon:fg,iconWithQuestionMark:af,riskStatusIcon:aX,riskStatusOf:"Ilmastonmuutoksen vaikutuksia kulttuuriperinnÃ¶lle ja -ympÃ¤ristÃ¶lle on osittain tunnistettu, mutta riskien hallinta vielÃ¤ kehittyy.",riskStatusLongVersion:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Riskien kehitystÃ¤ seuraavat mittarit tarkastelevat tietoa uudisrakentamisesta ja rakennusten purkumÃ¤Ã¤rÃ¤stÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p}}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4f7X1ksWpvBSUfy8W7QnB",type:d,createdAt:zi,updatedAt:zi,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aU,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:aW}},locale:g},fields:{topic:jW,politicalActions:"Tavoite 16. Alue- ja kuntatoimijoilla on kÃ¤ytÃ¶ssÃ¤ ilmastoriskien hallitsemiseksi tarvittavat oppaat ja ohjeistukset sekÃ¤ osaaminen niiden hyÃ¶dyntÃ¤miseksi eri toimialoja koskevassa suunnittelussa vuoteen 2030 mennessÃ¤.",politicalActionsLongVersion:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Toimenpide 16.1 Laaditaan ohjeistus alueellisen sopeutumissuunnittelun tueksi\n\nToimenpide 16.2 Varmistetaan toimialakohtaisten ohjeiden ja oppaiden ajantasaisuus sopeutumisen nÃ¤kÃ¶kulmasta\n\nToimenpide 16.3 SisÃ¤llytetÃ¤Ã¤n uusin tieto ilmastoriskeistÃ¤ osaksi alueiden ja kuntien yleistÃ¤ ja hallinnonalakohtaista jatkuvaa varautumistyÃ¶tÃ¤\n",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},politicalStatusOf:"Oppaita ja tietoa on saatavilla, mutta niiden hyÃ¶dyntÃ¤minen edellyttÃ¤Ã¤ kunnilta ja alueilta oma-aloitteisuutta.",politicalStatusOfLongVersion:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:bx,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"alueellisten sopeutumissuunnitelmien mÃ¤Ã¤rÃ¤Ã¤,",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"alueille tuotettujen asiantuntijaesitysten mÃ¤Ã¤rÃ¤Ã¤,",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"alueellisiin verkostotilaisuuksiin osallistuneiden mÃ¤Ã¤rÃ¤Ã¤ sekÃ¤",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:cY,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},politicalStatusIcon:gD,iconWithQuestionMark:af}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2vxgPiKL8UuE4sB7I6MWst",type:d,createdAt:zj,updatedAt:zj,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bz,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:aW}},locale:g},fields:{topic:jW,politicalActions:"Tavoite 17. Sopeutumista koskeva alueiden ja kuntien ohjaus on johdonmukaista ja tarkoituksenmukaista vuoteen 2030 mennessÃ¤.",politicalActionsLongVersion:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Toimenpide 17.1 SelvitetÃ¤Ã¤n mahdollisuutta vahvistaa ilmastolakiin sisÃ¤ltyviÃ¤ velvoitteita kunnille koskien ilmastonmuutokseen sopeutumista \n\nToimenpide 17.2 Vahvistetaan toim

1ijoiden osaamispohjaa sisÃ¤llyttÃ¤mÃ¤llÃ¤ sopeutumista koskevaa sisÃ¤ltÃ¶Ã¤ osaksi toimialakohtaisia koulutus- ja neuvottelupÃ¤iviÃ¤ \n\nToimenpide 17.3 SisÃ¤llytetÃ¤Ã¤n sopeutumista koskevia toimialakohtaisia tavoitteita valtion aluehallinnon ohjaukseen ja vahvistetaan ministeriÃ¶iden vÃ¤lisen yhteistyÃ¶n koordinaatiota \nToimenpide \n\n17.4 Vahvistetaan vuoropuhelua sopeutumisesta valtion ja kuntien sekÃ¤ valtion ja maakuntien vÃ¤lillÃ¤ ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},politicalStatusOf:"Kuntien ilmastosuunnitelman poistuminen ilmastolaista sekÃ¤ valtion vÃ¤hÃ¤iset kehotteet sopeutumissuunnitteluun vaikuttavat tavoitteen toteutumiseen.",politicalStatusOfLongVersion:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:bx,marks:[],data:{}}]},{nodeType:y,data:{},content:[{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"sopeutumisen sisÃ¤ltymistÃ¤ maakuntaohjelmiin",marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"arviota alue- ja kuntien ohjauksen sopeutumisen tarkoituksenmukaisuudesta",marks:[],data:{}},{nodeType:a,value:" ja",marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:cY,marks:[],data:{}}]}]}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},politicalStatusIcon:fg,iconWithQuestionMark:af}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4zjVeLYaWst2uYP8qJcJjj",type:d,createdAt:zk,updatedAt:zk,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ad,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:aW}},locale:g},fields:{topic:jW,politicalActions:"Tavoite 18. Rahoitusmahdollisuudet kannustavat alue- ja kuntatason toimijoita sopeutumistyÃ¶n vahvistamiseen ja rahoituksen kohdentumista pystytÃ¤Ã¤n seuraamaan vuoteen 2030 mennessÃ¤.",politicalActionsLongVersion:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Toimenpide 18.1 KehitetÃ¤Ã¤n kohdennettu viestintÃ¤kanava sopeutumista edistÃ¤vien hankkeiden rahoitusmahdollisuuksista \n\nToimenpide 18.2 KehitetÃ¤Ã¤n rahoitusneuvojien osaamista ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyen \n\nToimenpide 18.3 SelvitetÃ¤Ã¤n rahoituksen seurannan kehittÃ¤misen mahdollisuuksia ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},politicalStatusOf:"EU-rahoitettuja hankkeita on kÃ¤ynnissÃ¤ useita, mutta hankkeet keskittyvÃ¤t usein samoille toimijoille.",politicalStatusOfLongVersion:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Toimeenpanon seurannan mittareilla tarkastellaan alueellisten sopeutumisen hankkeiden rahoitusta ja haettavissa olevaa rahoitusta.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},politicalStatusIcon:aX,iconWithQuestionMark:af}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5hhfWDxamcHqmdAXNIukHM",type:d,createdAt:"2025-12-10T12:43:15.112Z",updatedAt:"2025-12-10T12:53:57.481Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aZ,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:aW}},locale:g},fields:{topic:fN,politicalActions:"Tavoite 19. EdistetÃ¤Ã¤n sopeutumista kansainvÃ¤lisessÃ¤ yhteistyÃ¶ssÃ¤ kasvavassa mÃ¤Ã¤rin, erityisesti keinoja kaikkein haavoittuvimpien maiden sopeutumiselle ilmastonmuutoksen vaikutuksiin.",politicalActionsLongVersion:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Toimenpide 19.1 Suunnataan puolet Suomen kansainvÃ¤lisestÃ¤ ilmastorahoituksesta kehittyvien maiden tukemiseen ilmastonmuutoksen sopeutumisessa ja kasvatetaan kansainvÃ¤lisen ilmastorahoituksen mÃ¤Ã¤rÃ¤Ã¤ \n\nToimenpide 19.2 Toteutetaan Suomen kehityspolitiikkaa pitkÃ¤jÃ¤nteisesti sitoutuen ylivaalikautisen selonteon prioriteetteihin myÃ¶s tulevilla hallituskausilla ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},politicalStatusOf:jX,politicalStatusOfLongVersion:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:bx,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomen ilmastorahoituksen mÃ¤Ã¤rÃ¤Ã¤ ja sillÃ¤ toteutettuja hankkeita sekÃ¤",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:fh,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},iconWithQuestionMark:af}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7mJHKz4CwHk31ZN4Yhsx9G",type:d,createdAt:"2025-12-10T12:43:21.127Z",updatedAt:"2025-12-10T12:54:14.557Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aU,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:aW}},locale:g},fields:{topic:fN,politicalActions:"Tavoite 20. Osana kansainvÃ¤listÃ¤ yhteistyÃ¶tÃ¤ edistetÃ¤Ã¤n kehittyvien maiden kykyÃ¤ suunnitella ja toteuttaa konkreettisia sopeutumistoimia ja kehittyÃ¤ ilmastokestÃ¤vÃ¤llÃ¤ tavalla.",politicalActionsLongVersion:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Toimenpide 20.1 KÃ¤ytetÃ¤Ã¤n joustavasti kaikkia kehitysyhteistyÃ¶n kanavi

1a mahdollisuuksien mukaan tukemaan kehittyvien maiden kykyÃ¤ laatia ja toteuttaa kansallisia sopeutumissuunnitelmia ja konkreettisia sopeutumistoimia \n\nToimenpide 20.2 Vaikutetaan siihen, ettÃ¤ sopeutumistarpeet vÃ¤henevÃ¤t tukemalla ilmastonmuutoksen hillintÃ¤Ã¤ Suomen kansainvÃ¤lisellÃ¤ ilmastorahoituksella, etenkin finanssisijoituksilla, ja edistÃ¤mÃ¤llÃ¤ kunnianhimoisia pÃ¤Ã¤stÃ¶vÃ¤henemiÃ¤ globaalisti Suomen ilmastoulkopolitiikan toimintaohjelman mukaisesti. \n\nToimenpide 20.3 EdistetÃ¤Ã¤n ilmastoulkopolitiikan keinoin suomalaisten sopeutumisratkaisujen viemistÃ¤ maailmalle ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},politicalStatusOf:jX,politicalStatusOfLongVersion:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:bx,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"kansainvÃ¤lisellÃ¤ yhteistyÃ¶llÃ¤ saavutettuja hyÃ¶tyjÃ¤ sekÃ¤",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:cY,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},iconWithQuestionMark:af}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4NxIyfg2Zp4dceHzRRCAlB",type:d,createdAt:"2025-12-10T12:43:26.471Z",updatedAt:"2025-12-10T12:54:34.000Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aV,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:aW}},locale:g},fields:{topic:fN,politicalActions:"Tavoite 21. EdistetÃ¤Ã¤n ilmastonmuutokseen sopeutumista tarkoituksenmukaisesti osana kansainvÃ¤listÃ¤ yhteistyÃ¶tÃ¤, vahvistaen Suomen sopeutumiskykyÃ¤ ja tietopohjan laajentamista.",politicalActionsLongVersion:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Toimenpide 21.1 KehitetÃ¤Ã¤n alueellista ja rajat ylittÃ¤vÃ¤Ã¤ yhteistyÃ¶tÃ¤ sopeutumiseen liittyen mm. pohjoismaisessa, arktisessa ja Barents-alueen yhteistyÃ¶ssÃ¤ \n\nToimenpide 21.2 Vahvistetaan Suomen panosta osana YK:n ilmastosopimuksen ja Pariisin sopimuksen sopeutumista koskevia neuvotteluprosesseja sekÃ¤ hallitustenvÃ¤lisen ilmastopaneelin IPCC:n tyÃ¶tÃ¤ \n",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},politicalStatusOf:jX,politicalStatusOfLongVersion:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:bx,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomen osallistumista pohjoismaiseen, EU- ja kansainvÃ¤liseen sopeutumisen yhteistyÃ¶hÃ¶n sekÃ¤",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:cY,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},iconWithQuestionMark:af}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6dFaGnnYMyxLfMsKeDKo7i",type:d,createdAt:zl,updatedAt:zl,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aK,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:aW}},locale:g},fields:{topic:jY,politicalActions:"Tavoite 22. SÃ¤Ã¤- ja ilmastonmuutosriskeihin ja sopeutumiseen liittyvÃ¤Ã¤ tietopohjaa on vahvistettu jÃ¤rkevÃ¤llÃ¤ tavalla, ja tutkimustiedon saatavuus loppukÃ¤yttÃ¤jille on varmistettu vuoteen 2027 mennessÃ¤.",politicalActionsLongVersion:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Toimenpide 22.1 KehitetÃ¤Ã¤n sopeutumista tukevia tietoaineistoja ja niiden hyÃ¶dyntÃ¤mistÃ¤ \n\nToimenpide 22.2 KehitetÃ¤Ã¤n toimintamalli tutkimushankkeissa tuotetun tiedon kerÃ¤Ã¤miseksi yhteen ja kehitetÃ¤Ã¤n tutkitun tiedon jalkauttamisen keinoja \n\nToimenpide 22.3 KehitetÃ¤Ã¤n katastrofiriskeihin liittyvÃ¤n tiedon kokoamista ja vÃ¤littÃ¤mistÃ¤ \n\nToimenpide 22.4 KehitetÃ¤Ã¤n sopeutumistoimien kustannustehokkuuden, -vaikuttavuuden ja oikeudenmukaisuuden arviointia \n\nToimenpide 22.5 Valmistellaan ja toteutetaan sopeutumiseen liittyvÃ¤ tutkimus- kehitys- ja innovaatio-ohjelma \n\nToimenpide 22.6 SelvitetÃ¤Ã¤n mahdollisuuksia perustaa kansallinen ilmastonmuutoksen vaikutuksiin, seurauksiin ja sopeutumistoimiin keskittyvÃ¤ neuvontapalvelu ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},politicalStatusOf:"Toimeenpano etenee, mutta kaikilta osin etenemistÃ¤ ei ole voitu verrata aiempaan tilanteeseen.",politicalStatusOfLongVersion:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:bx,marks:[],data:{}}]},{nodeType:y,data:{},content:[{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"kehitystÃ¤ sopeutumisen ja ilmastoriskien tutkimuksesta ja tietopohjassa",marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:cY,marks:[],data:{}}]}]}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},politicalStatusIcon:aX,iconWithQuestionMark:af}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7nci8q85n4jzw0mmEWRxPR",type:d,createdAt:zm,updatedAt:zm,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bI,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:aW}},locale:g},fields:{topic:jY,politicalActions:"Tavoite 23. ViestinnÃ¤llÃ¤ on vahvistettu yhteiskunnan toim

1ijoiden tietoisuutta ilmastonmuutokseen liittyvistÃ¤ riskeistÃ¤ ja sopeutumistoimista.",politicalActionsLongVersion:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Toimenpide 23.1 Laaditaan viestintÃ¤- ja vuorovaikutussuunnitelma KISS2030 suunnitelman toimeenpanon tueksi ja varmistetaan sen toimeenpano \n\nToimenpide 23.2 YllÃ¤pidetÃ¤Ã¤n ja kehitetÃ¤Ã¤n ilmasto-opas.fi sivustoa sopeutumistiedon ja sopeutumisen hyvien kÃ¤ytÃ¤ntÃ¶jen keskeisimpÃ¤nÃ¤ viestintÃ¤kanavana \n\nToimenpide 23.3 KehitetÃ¤Ã¤n Ilmastonmuutos haltuun âuutiskirjettÃ¤ sopeutumista kos-kevan ajankohtaisviestinnÃ¤n vÃ¤lineenÃ¤ \n\nToimenpide 23.4 KehitetÃ¤Ã¤n ja vakiinnutetaan vuorovaikutus yksityisen sektorin ja jÃ¤rjestÃ¶kentÃ¤n kanssa \n\nToimenpide 23.5 HyÃ¶dynnetÃ¤Ã¤n seurantatietoa osana tietopohjaista viestintÃ¤Ã¤ \n",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},politicalStatusOf:"Toimeenpano on edennyt suunnitellusti.",politicalStatusOfLongVersion:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:bx,marks:[],data:{}}]},{nodeType:y,data:{},content:[{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Ilmastonmuutos haltuun -uutiskirjeen tilaajamÃ¤Ã¤rÃ¤Ã¤ ja lÃ¤hetettyjÃ¤ uutiskirjeitÃ¤ ",marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"ilmasto-opas.fi-sivuston uusien ja pÃ¤ivitettyjen sopeutumisen artikkeleiden mÃ¤Ã¤rÃ¤Ã¤ sekÃ¤",marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"ilmasto-opas.fi-sivuston kÃ¤vijÃ¤mÃ¤Ã¤rÃ¤Ã¤.",marks:[],data:{}}]}]}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},politicalStatusIcon:gD,iconWithQuestionMark:af}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5rpZcVug5TsGo5BNdw7dx7",type:d,createdAt:zn,updatedAt:zn,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:V,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:aW}},locale:g},fields:{topic:jY,politicalActions:"Tavoite 24. Sopeutumisen seuranta on systemaattista ja tukee toiminnan kehittÃ¤mistÃ¤.",politicalActionsLongVersion:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Toimenpide 24.1 Asetetaan kansallinen seurantaryhmÃ¤ ohjaamaan suunnitelman toimeenpanoa ja varmistamaan sen seuranta \n\nToimenpide 24.2 Seurataan ja raportoidaan kansallisen suunnitelman sekÃ¤ hallinnonalakohtaisten tarkempien sopeutumisohjelmien\u002F-suunnitelmien toimeenpanon edistymistÃ¤ \n\nToimenpide 24.3 PÃ¤ivitetÃ¤Ã¤n sopeutumisen seurantaa tukeva indikaattorikokoelma ja laajennetaan indikaattoritiedon hyÃ¶dyntÃ¤mistÃ¤ sopeutumisen seurannassa \n\nToimenpide 24.4 Perustetaan ilmastonmuutokseen sopeutumisen seurantajÃ¤rjestelmÃ¤ ja turvataan sen toimeenpanon edellytykset \n\nToimenpide 24.5 TehdÃ¤Ã¤n vÃ¤litarkastelu KISS2030:n toimeenpanon edistymisestÃ¤ ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},politicalStatusOf:"Sopeutumisen seuranta on kehittynyt, mutta sen toimeenpano on vielÃ¤ kesken ja se vaatii kehitystÃ¤.",politicalStatusOfLongVersion:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:bx,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"kansallisen sopeutumissuunnitelman seurantaan osallistuvien toimijoiden mÃ¤Ã¤rÃ¤Ã¤ ja seurattuja indikaattoreita sekÃ¤",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"hallinnonalakohtaisten toimintaohjelmien seurannan etenemistÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},politicalStatusIcon:aX,iconWithQuestionMark:af}}],teaserType:"PoliticalActions"}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7wMXMDs4cNeCKIyT8fdvTg",type:d,createdAt:"2025-12-11T08:23:25.434Z",updatedAt:"2026-01-22T09:29:28.093Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aj,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:D}},locale:g},fields:{title:"Sopeutumispolitiikan seuranta -artikkelin nostot: Aiheesta muualla",visibleTitle:by,referencingItems:[jZ,zs],teaserType:an,displayTitle:x}}],perspective:[X,b$],tags:[bD,bR],articleLength:[T],publishDate:"2025-12-11",publisher:[O]};zp.metadata={tags:[],concepts:[]};zp.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2Ohdn2H2cssCzpuNd2H9Qa",type:B,createdAt:zq,updatedAt:zq,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:o,locale:g};zp.fields={title:"sopeutumissuunnitelma-nostokuva-adobestock-257536800",de

1scription:e,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F2Ohdn2H2cssCzpuNd2H9Qa\u002F41b6a37b75c76c4687a93dd0432ce40e\u002Fsopeutumissuunnitelma-nostokuva-adobestock-257536800.jpg",details:{size:249427,image:{width:N,height:$}},fileName:"sopeutumissuunnitelma-nostokuva-adobestock-257536800.jpg",contentType:Y}};zp["2Ohdn2H2cssCzpuNd2H9Qa"]=zp;zs.metadata={tags:[],concepts:[]};zs.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7pktEWaWBQelPzfUlpcVTS",type:d,createdAt:"2023-02-15T14:48:04.883Z",updatedAt:"2026-07-31T10:26:34.040Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:67,revision:_,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:Z}},locale:g};zs.fields={title:"IlmastovuosiÂkertomus",teaserImage:zt,teaserImageAlt:"Raitiovaunuja Helsingin vehreÃ¤llÃ¤ MÃ¤kelÃ¤nkadulla ja pysÃ¤killÃ¤ pari ihmistÃ¤. Valokuva.",teaserText:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastovuosikertomus tiivistÃ¤Ã¤ vuosittain tietoa Suomen pÃ¤Ã¤stÃ¶jen kehityksestÃ¤, ilmastopolitiikan toteutumisesta ja pÃ¤Ã¤stÃ¶vÃ¤hennystavoitteiden saavuttamisesta.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},link:"https:\u002F\u002Fym.fi\u002Filmastovuosikertomus",linkText:j$};zt.metadata={tags:[],concepts:[]};zt.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"yqi9o4Vl4H77fPEOKrhMq",type:B,createdAt:"2023-03-07T13:52:01.763Z",updatedAt:"2025-12-11T08:25:02.919Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:v,locale:g};zt.fields={title:"ilmastovuosikertomus-nostokuva-adobestock-389426171",description:e,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002Fyqi9o4Vl4H77fPEOKrhMq\u002F567d23b30b0201b36ccbf243756c0dfa\u002Filmastovuosikertomus-nostokuva-adobestock-389426171.jpeg",details:{size:828649,image:{width:N,height:$}},fileName:"ilmastovuosikertomus-nostokuva-adobestock-389426171.jpeg",contentType:Y}};zt.yqi9o4Vl4H77fPEOKrhMq=zt;zu.metadata={tags:[],concepts:[]};zu.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7M9Vsp217YqHJmCbMfngHW",type:B,createdAt:zv,updatedAt:zv,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:z,revision:o,locale:g};zu.fields={title:"eea-database-ghg-policies-and-measures-nostokuva-adobestock-43052862",description:e,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F7M9Vsp217YqHJmCbMfngHW\u002Fdf93396048ce03b75850d3dcb6cdc4c2\u002Feea-database-ghg-policies-and-measures-nostokuva-adobestock-43052862.jpg",details:{size:394379,image:{width:N,height:$}},fileName:"eea-database-ghg-policies-and-measures-nostokuva-adobestock-43052862.jpg",contentType:Y}};zu["7M9Vsp217YqHJmCbMfngHW"]=zu;zx.metadata={tags:[],concepts:[]};zx.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2bSEjE8sbDVMV8beduLi73",type:B,createdAt:zy,updatedAt:zy,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:z,revision:o,locale:g};zx.fields={title:"maaraportit-nostokuva-adobestock-132450083",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F2bSEjE8sbDVMV8beduLi73\u002Fdcc3b1154316e7475ce9de9c2ec86529\u002Fmaaraportit-nostokuva-adobestock-132450083.jpg",details:{size:221888,image:{width:N,height:$}},fileName:"maaraportit-nostokuva-adobestock-132450083.jpg",contentType:Y}};zx["2bSEjE8sbDVMV8beduLi73"]=zx;zC.metadata={tags:[],concepts:[]};zC.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6hznbROZP9Juk02UFB5POW",type:B,createdAt:zD,updatedAt:zD,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:o,locale:g};zC.fields={title:"ilmastolaki-nostokuva-adobestock-206053841",description:e,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F6hznbROZP9Juk02UFB5POW\u002F291e92a258be4ed21bfb6b2c42a107d2\u002Filmastolaki-nostokuva-adobestock-206053841.jpg",details:{size:424089,image:{width:N,height:$}},fileName:"ilmastolaki-nostokuva-adobestock-206053841.jpg",contentType:Y}};zC["6hznbROZP9Juk02UFB5POW"]=zC;zE.metadata={tags:[],concepts:[]};zE.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1oBz9cvk8rbabKZfDQRM0p",type:B,createdAt:"2022-01-21T10:36:55.470Z",updatedAt:"2022-01-21T10:49:31.135Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aZ,revision:v,locale:g};zE.fields={title:"ilmasto-ja-energiastrategia-nostokuva-adobestock-422304846",description:e,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F1oBz9cvk8rbabKZfDQRM0p\u002Fcd5cba89d2c93d81a2590bc285c6faba\u002Filmasto-ja-energiastrategia-nostokuva-adobestock-422304846.jpg",details:{size:284375,image:{width:N,height:$}},fileName:"ilmasto-ja-energiastrategia-nostokuva-adobestock-422304846.jpg",contentType:Y}};zE["1oBz9cvk8rbabKZfDQRM0p"]=zE;zG.metadata={tags:[],concepts:[]};zG.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"25DVuONVSk21SZRzOhcP2X",type:B,createdAt:zH,updatedAt:zH,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:o,locale:g};zG.fields={title:"kaisu-nostokuva-adobestock-78280875",description:e,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F25DVuONVSk21SZRzOhcP2X\u002F22d2be7ffabb1d617bbb0a5157a7bb0f\u002Fkaisu-nostokuva-adobestock-78280875.jpg",details:{size:422264,image:{width:N,height:$}},fileName:"kaisu-nostokuva-adobestock-78280875.jpg",contentType:Y}};zG["25DVuONVSk21SZRzOhcP2X"]=zG;zI.metadata={tags:[],concepts:[]};zI.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"78YUAO11oGQhWF7xWN8n4M",type:B,createdAt:zJ,updatedAt:zJ,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:o,locale:g};zI.fields={title:"vahahiiliset-tiekartat-nostokuva-adobestock-195579620",description:e,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F78YUAO11oGQhWF7xWN8n4M\u002F0ea02998caa3244040335a02f614ffcd\u002Fvahahiiliset-tiekartat-nostokuva-adobestock-195579620.jpg",details:{size:514672,

1image:{width:N,height:$}},fileName:"vahahiiliset-tiekartat-nostokuva-adobestock-195579620.jpg",contentType:Y}};zI["78YUAO11oGQhWF7xWN8n4M"]=zI;zK.metadata={tags:[],concepts:[]};zK.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4fPwrWezFsd58cErrZNx56",type:B,createdAt:"2022-01-24T08:15:55.971Z",updatedAt:"2022-01-24T08:59:56.637Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:dM,revision:F,locale:g};zK.fields={title:"hiilineutraalisuomi-fi-logo-fi-svg",description:e,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F4fPwrWezFsd58cErrZNx56\u002Fdd366f7690219d503918af960a19d3a6\u002Fhiilineutraalisuomi-fi-logo-fi.svg",details:{size:15678,image:{width:678,height:398}},fileName:"hiilineutraalisuomi-fi-logo-fi.svg",contentType:bX}};zK["4fPwrWezFsd58cErrZNx56"]=zK;zL.metadata={tags:[],concepts:[]};zL.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1iJTCGIWlkX6gMjvH4jSol",type:B,createdAt:zM,updatedAt:zM,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:o,locale:g};zL.fields={title:"maankayttosektorin-ilmastotoimet-nostokuva-pixabay-2165356",description:e,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F1iJTCGIWlkX6gMjvH4jSol\u002F1eebb69556a5fe00b87e33bd40771ec5\u002Fmaankayttosektorin-ilmastotoimet-nostokuva-pixabay-2165356.jpg",details:{size:650046,image:{width:N,height:$}},fileName:"maankayttosektorin-ilmastotoimet-nostokuva-pixabay-2165356.jpg",contentType:Y}};zL["1iJTCGIWlkX6gMjvH4jSol"]=zL;zN.metadata={tags:[],concepts:[]};zN.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1O2h5JuD9tOQgimRz5Wd9L",type:B,createdAt:"2022-02-03T14:00:13.881Z",updatedAt:"2022-02-04T10:45:09.672Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bO,revision:z,locale:g};zN.fields={title:"videot-sopeutuminen-adobestock-261921033",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F1O2h5JuD9tOQgimRz5Wd9L\u002F8e9723bff44e1a6d1eaa205de1b6b70d\u002Fvideot-sopeutuminen-adobestock-261921033.png",details:{size:7144,image:{width:N,height:$}},fileName:"videot-sopeutuminen-adobestock-261921033.png",contentType:J}};zN["1O2h5JuD9tOQgimRz5Wd9L"]=zN;zO.metadata={tags:[],concepts:[]};zO.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3dcXcaZpQwWRuIlL60b7VM",type:d,createdAt:"2021-11-11T11:59:46.561Z",updatedAt:"2022-01-10T12:59:13.939Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:cV,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g};zO.fields={publishedLanguages:[g,Q,ac],title:"MikÃ¤ muutos? MikÃ¤ riski?",materialType:zP,slug:"muutos-ja-riskit",teaserImage:zQ,teaserImageAlt:"JÃ¤isellÃ¤ tiellÃ¤ liukastunut pyÃ¶rÃ¤ilijÃ¤.",ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"MiÂtÃ¤ vaiÂkuÂtukÂsia ilÂmasÂtonÂmuuÂtokÂselÂla on omasÂsa toiÂminÂtaÂymÂpÃ¤risÂtÃ¶sÂsÃ¤Âsi?",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{target:{sys:{id:"5uaxlBaF4VHEov2omjYaLW",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},perspective:[bd,X],tags:[cB,fH,kc],publisher:[{sys:{type:b,linkType:d,id:gE}},E]};zQ.metadata={tags:[],concepts:[]};zQ.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"dE370f0EKJ9tjWudHv9dJ",type:B,createdAt:"2021-11-11T11:58:53.456Z",updatedAt:"2021-12-21T14:34:05.709Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bI,revision:v,locale:g};zQ.fields={title:"mika-muutos-mika-riski-nostokuva-adobestock-411880288",description:e,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002FdE370f0EKJ9tjWudHv9dJ\u002Fb50d71c1192a69c47c98feab5d1e5bec\u002Fmika-muutos-mika-riski-nostokuva-adobestock-411880288.jpeg",details:{size:336177,image:{width:N,height:$}},fileName:"mika-muutos-mika-riski-nostokuva-adobestock-411880288.jpeg",contentType:Y}};zQ.dE370f0EKJ9tjWudHv9dJ=zQ;zV.metadata={tags:[],concepts:[]};zV.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2EsdpLYpWuD2GigA289f63",type:d,createdAt:"2021-07-21T09:02:12.234Z",updatedAt:"2026-05-06T13:38:55.975Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:147,revision:_,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g};zV.fields={publishedLanguages:[g],title:zW,materialType:M,slug:"kunnissa-ja-maakunnissa-toteutetaan-suuri-osa-kaytannon-sopeutumistoimista",parent:cH,teaserImage:kg,teaserImageAlt:zY,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kunnilla ja maakunnilla on tÃ¤rkeÃ¤ rooli ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Kunnat muun muassa ohjaavat maankÃ¤yttÃ¶Ã¤ ja kaavoitusta, ja maakunnilla on tÃ¤rkeÃ¤ tehtÃ¤vÃ¤ aluekehittÃ¤misessÃ¤. Paikallinen ja alueellinen ilmastoriskitieto on edellytys onnistuneille sopeutumistoimille.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kunnilla ja maakunnilla on merkittÃ¤vÃ¤ vastuu sopeutumistoimista",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Monet ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat hyvin paikallisia. Siksi merkittÃ¤vÃ¤ osa kÃ¤ytÃ¤nnÃ¶n toimenpiteistÃ¤ vaikutuksiin sopeutumiseksi eli aktiiviseksi varautumiseksi tÃ¤ytyy tehdÃ¤ paikallisella ja alueellisella tasolla.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kunnissa tehtÃ¤vÃ¤ sopeutumistyÃ¶ on usein yhdistetty osaksi laajempaa ilmastotyÃ¶n kokonaisuutta. Se tarkoittaa, ettÃ¤ sopeutumista tehdÃ¤Ã¤n yhdessÃ¤ ilmastonmuutoksen hillinnÃ¤n kanssa. ",nodeType:a},{data:{target:fi},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" Kaupungeissa ja kunnissa tehdÃ¤Ã¤n laajoja ilmastopoliittisia pÃ¤Ã¤tÃ¶ksiÃ¤, jotka koskevat esimerkiksi maankÃ¤yttÃ¶Ã¤ ja kaavoitusta, energiaa sekÃ¤ liikennettÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sopeutumistoimia ilmastonmuutoksen vaikutuksiin tarvitaan kuntien eri toimialoilla",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Muuttuvat sÃ¤Ã¤- ja ilmasto-olosuhteet vaikuttavat useisiin, elleivÃ¤t kaikkiin kunnan toim

1ialoihin ",nodeType:a},{data:{target:fi},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Sopeutumistoimien suunnittelu edellyttÃ¤Ã¤ alueellisia arvioita ilmastonmuutoksen vaikutuksista, ilmastoriskeistÃ¤ ja niihin kohdistuvista haavoittuvuuksista. NÃ¤mÃ¤ arviot ovat tÃ¤rkeitÃ¤ tyÃ¶kaluja kunta- ja aluetason sopeutumisen pÃ¤Ã¤tÃ¶ksenteossa. Tieto alueen ilmastoriskeistÃ¤ ja haavoittuvuuksista on hyÃ¶dyllistÃ¤ myÃ¶s muun toiminnan suunnittelussa ja rakentamisessa.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutokseen sopeutuminen tulisi ottaa keskeiseksi lÃ¤htÃ¶kohdaksi yhdyskuntien suunnittelussa, rakentamisen ohjauksessa ja infrastruktuurin eli teknisten perusrakenteiden kehittÃ¤misessÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:ax},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Sopeutumistarpeet on tÃ¤rkeÃ¤ sisÃ¤llyttÃ¤Ã¤ kunnan suunnitteluprosesseihin, kuten kaavoitukseen, hulevesien hallintaan (kuva 1) ja vesihuoltoon ",nodeType:a},{data:{target:fi},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:aG},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Sopeutuminen toteutuu parhaiten, kun kunnan eri toimialat ottavat tulevaisuuden olosuhteet huomioon suunnittelun lisÃ¤ksi rakentamisessa ja muissa investoinneissa ",nodeType:a},{data:{target:gB},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:aw,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"MaankÃ¤ytÃ¶n ja kaavoituksen ohella pelastustoimi on yksi vastuualue, jolla ilmastonmuutoksen vaikutukset tulee ottaa huomioon erityisesti sÃ¤Ã¤n Ã¤Ã¤ri-ilmiÃ¶iden lisÃ¤Ã¤ntyessÃ¤. Kuntien ja hyvinvointialueiden tÃ¤ytyy  varmistaa valmiussuunnitelmien ja etukÃ¤teisvalmistelujen avulla tehtÃ¤viensÃ¤ hyvÃ¤ hoitaminen myÃ¶s poikkeusoloissa valmiuslain mukaisesti ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1Xl5oRKyNkL54bMKWrb51n",type:d,createdAt:"2026-05-05T07:11:36.049Z",updatedAt:"2026-05-05T07:13:08.984Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"VAL11",body:"Valmiuslaki 1552\u002F2011 (Viitattu 20.4.2026.)",link:"https:\u002F\u002Fwww.finlex.fi\u002Ffi\u002Flainsaadanto\u002F2011\u002F1552"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7BtvON7d07JLsjX3P9e0pd",type:d,createdAt:z_,updatedAt:z_,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:S,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:L}},locale:g},fields:{title:"Kaupungin kadulle jÃ¤Ã¤nyttÃ¤ sadevettÃ¤. Taustalla nÃ¤kyy puita, autoja ja rakennuksia. Valokuva.",asset:z$,caption:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:ak,marks:[{type:r}],data:{}},{nodeType:a,value:" Hulevesien hallinta on osa kaupunkien sopeutumistyÃ¶tÃ¤. Kuva: Petri HaanpÃ¤Ã¤ \u002F Unsplash. ",marks:[],data:{}}]}]}}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"PitkÃ¤jÃ¤nteinen ennakoiva sopeutuminen kannattaa taloudellisesti",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Poikkeustilanteisiin varautumisen rinnalla on tÃ¤rkeÃ¤Ã¤ tehdÃ¤ myÃ¶s pitkÃ¤jÃ¤nteistÃ¤ ennakoivaa sopeutumista. Se perustuu tulevien olosuhteiden ennakointiin ja toimintojen muuttamiseen ajoissa. Ennakoivalla sopeutumisella tÃ¤hdÃ¤tÃ¤Ã¤n terveelliseen ja turvalliseen toimintaympÃ¤ristÃ¶Ã¶n, kun olosuhteet muuttuvat aiempaa epÃ¤varmemmiksi. Suurimmat vaikutukset aiheutuvat sÃ¤Ã¤n Ã¤Ã¤ri-ilmiÃ¶iden sijaan olosuhteiden pysyvistÃ¤ muutoksista eri toimialoille, kuten maa- ja metsÃ¤taloudelle ja matkailulle ",nodeType:a},{data:{target:kh},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ennakoiva sopeutuminen tulee arvioiden mukaan edullisemmaksi kuin vaurioiden korjaaminen ja niihin reagoiminen jÃ¤lkikÃ¤teen. Ilmastonmuutoksen taloudellisista vaikutuksista tarvitaan kuitenkin vielÃ¤ lisÃ¤Ã¤ tutkimustietoa. ",nodeType:a},{data:{target:kh},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{}

1,marks:[],value:"Sopeutumisessa on tÃ¤rkeÃ¤ ottaa mukaan eri toimijat",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Yksi kuntien ja maakuntien tehtÃ¤vÃ¤ ilmastonmuutokseen sopeutumisessa on ottaa sopeutumistarpeet keskusteluun ja sitouttaa niiden toteuttamiseen eri toimijoita. Kuntien tavoitteena on turvata asukkaiden hyvÃ¤ arki myÃ¶s muuttuvassa ilmastossa. Siihen pyritÃ¤Ã¤n toteuttamalla ratkaisuja, jotka liittyvÃ¤t muun muassa asumiseen, julkisten ja yksityisten palveluiden sijoittumiseen sekÃ¤ joukkoliikenteen jÃ¤rjestÃ¤miseen.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kuntalaisilla on myÃ¶s oma roolinsa sopeutumistyÃ¶n edistÃ¤misessÃ¤. Esimerkiksi hulevesien kÃ¤sittely tonteilla on kiinteistÃ¶n omistajan vastuulla. Asukkaiden on hyvÃ¤ olla tietoisia olosuhteiden muuttumisesta ja varautumistarpeista tulevaisuudessa. Kunta voi kÃ¤yttÃ¤Ã¤ viestintÃ¤kanaviaan ilmastonmuutoksesta ja sen vaikutuksista sekÃ¤ varautumisesta kertomiseen. ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"SopeutumistyÃ¶ etenee kunnissa ja maakunnissa eri tahdeilla",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmasto-olosuhteiden muuttuminen on jo havaittu useissa kunnissa. Sopeutumistoimien suunnittelua ja toteutusta ei ole kuitenkaan vielÃ¤ liitetty osaksi tavanomaista pÃ¤Ã¤tÃ¶ksentekoa ja toimintaa. Sopeutumissuunnittelu on edistynyttÃ¤ etenkin suurimmissa kaupungeissa. Pienempien kuntien joukossa on myÃ¶s edellÃ¤kÃ¤vijÃ¶itÃ¤, jotka ovat ryhtyneet selvittÃ¤mÃ¤Ã¤n alueensa ilmastoriskejÃ¤, suunnittelemaan sopeutumistoimia ja varaamaan sille voimavaroja.  ",nodeType:a},{data:{target:fi},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Joissain kunnissa sopeutumistyÃ¶ on lÃ¤htenyt liikkeelle ulkopuolista rahoitusta saaneen hankkeen turvin ",nodeType:a},{data:{target:fi},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:".  Hankemaailmaan liittyy kuitenkin epÃ¤varmuuksia muun muassa toiminnan jatkuvuuden suhteen. Hankkeissa on varmistettava, ettÃ¤ niiden tulokset ja tuotokset jÃ¤Ã¤vÃ¤t palvelemaan kuntaa myÃ¶s hankerahoituksen pÃ¤Ã¤tyttyÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:gB},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:aw,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Useat maakunnat ovat kartoittaneet ilmaston lÃ¤mpenemisen alueellisia vaikutuksia ja tehneet oman sopeutumissuunnitelmansa. Maakunnalliset selvitykset ja suunnitelmat hyÃ¶dyttÃ¤vÃ¤t myÃ¶s alueen kuntien sopeutumistyÃ¶tÃ¤. ",nodeType:a},{data:{target:ax},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" SekÃ¤ ilmastonmuutoksen hillintÃ¤ ettÃ¤ ilmastonmuutokseen sopeutumisen edistÃ¤minen ovat aluekehityslain mukaan osa alueellista kehittÃ¤mistÃ¤ ja maakunnan liittojen tehtÃ¤viÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4wOxt78PGh57WwhjgIvMhf",type:d,createdAt:Ab,updatedAt:Ab,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"LAK21",body:"Laki alueiden kehittÃ¤misestÃ¤ ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan toimeenpanosta (Viitattu 5.5.2026.)",link:"https:\u002F\u002Fwww.finlex.fi\u002Ffi\u002Flainsaadanto\u002F2021\u002F756"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:ax},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" Sopeutumista voidaan edistÃ¤Ã¤ myÃ¶s maakuntakaavoituksessa, joka kuuluu maakunnan liittojen tehtÃ¤viin.",nodeType:a},{data:{target:ax},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vuoropuhelu kuntien, maakuntien ja valtion vÃ¤lillÃ¤ on tÃ¤rkeÃ¤Ã¤",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutokseen sopeutumisessa on tÃ¤rkeÃ¤Ã¤, ettÃ¤ eri hallinnontasot ja toimijat tekevÃ¤t yhteistyÃ¶tÃ¤ ja kÃ¤yvÃ¤t vuoropuhelua toistensa kanssa. YhteistyÃ¶ voi auttaa esimerkiksi tunnistamaan ilmastonmuutokseen liittyviÃ¤ riskejÃ¤ ja haavoittuvuuksia, mÃ¤Ã¤rittÃ¤mÃ¤Ã¤n ja priorisoimaan sopeutumistoimia sekÃ¤ tunnistamaan mahdollisuuksia. TÃ¤mÃ¤n vuoropuhelun vahvistaminen onkin yksi kansallisen sopeutumissuunnitelman tavoitteista. ",nodeType:a},{data:{target:ax},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vuoropuhelua tukee esimerkiksi elinvoimakeskusten valtakunnallinen ilmastoyksikkÃ¶ sekÃ¤ sen koordinoima sopeutumisen missioverkosto. IlmastoyksikkÃ¶ tukee kuntien ja maakuntien sopeutumistyÃ¶tÃ¤. Se muun muassa antaa asiantuntija-apua ja neuvoo hankerahoitusmahdollisuuksista. Sopeutumisen missioverkostossa on mahdollista vaihtaa kokemuksia sopeutumisen suunnittelusta, kokeiluista ja toteutuksesta. Se edistÃ¤Ã¤ tiedonkulkua tutkimushankkeista kuntien ja alueiden sopeutumissuunnitteluun. Verkosto on avoin kaikille, jotka tyÃ¶skentelevÃ¤t sopeutumisen parissa. ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3n1pMnPIDM7tFcsAFP9E7c",type:d,createdAt:Ac,updatedAt:Ac,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:F,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"ELI26",body:"Elinvoimakeskusten ilmastoyksikkÃ¶. MikÃ¤ sopeutumisen missio? (Viitattu 20.4.2026.)",link:Ad}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Maakuntien ja kuntien olisi tarpeen sisÃ¤llyttÃ¤Ã¤ sopeutumisen edistÃ¤minen maakuntaohjelmiin ja kuntastrategioihin, joissa pÃ¤Ã¤tetÃ¤Ã¤n pidemmÃ¤n aikavÃ¤lin tavoitteista. Se luo systemaattiselle ilmastotyÃ¶lle perusteen ja parhaassa tapauksessa sille varataan myÃ¶s resursseja. Maakunnan liitot voivat myÃ¶s kannustaa kuntia eteenpÃ¤in sopeutumistyÃ¶ssÃ¤ ja luoda kÃ¤ytÃ¤ntÃ¶jÃ¤ yhdessÃ¤ oppimiselle.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastopolitiikka on hyvÃ¤ nostaa vahvasti myÃ¶s valtion ja maakuntien yhteiseen keskusteluun ",nodeType:a},{data:{target:ax},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Vuoropuhelun myÃ¶tÃ¤ valtio saa tietoa maakuntien ja kuntien tarpeista sopeutumisen edistÃ¤miseksi. Ilmastotavoitteita kannattaa pyrkiÃ¤ kytkemÃ¤Ã¤n myÃ¶s muun muassa talouden ja tyÃ¶llisyyden tavoitteisiin. LisÃ¤ksi on oleellista varmistaa, ettÃ¤ ilmastonmuutoksen hillinnÃ¤n ja sopeutumisen toimet tukevat toisiaan. \n",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5OnLofuuCbFzqSEhpWJlYx",type:d,createdAt:"2026-05-05T11:05:56.440Z",updatedAt:"2026-05-05T11:40:51.444Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ad,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:D}},locale:g},fields:{title:"Kunnissa ja maakunnissa toteutetaan suuri osa kÃ¤ytÃ¤nnÃ¶n sopeutumistoimista -artikkelin nostot: Aiheesta muualla",referencingItems:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3pZw2hM9Bjgq0h5olSY1T8",type:d,createdAt:"2026-05-05T11:05:37.787Z",updatedAt:"2026-05-05T11:40:46.313Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:cV,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:Z}},locale:g},fields:{title:"Ilmastonmuutokseen sopeutumisen abc -kurssi",teaserImage:Ae,teaserImageAlt:"Aikuinen ja lapsi kÃ¤velevÃ¤t sateessa sateenvarjon kanssa selÃ¤t kameraan pÃ¤in. Valokuva. Opiskele: www.eoppiva.fi",teaserText:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"eOppiva-palvelussa oleva verkkokoulutus tuo ilmastonmuutokseen sopeutumisen perustiedot kaikkien ulottuville. ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},link:"https:\u002F\u002Fwww.eoppiva.fi\u002Fkoulutukset\u002Filmastonmuutokseen-sopeutumisen-abc\u002F",linkText:"Siirry eOppiva-palveluun"}}],teaserType:an,displayTitle:af}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1CPYdDt3i8sY7p6xGEEUyA",type:d,createdAt:Ag,updatedAt:Ag,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:D}},locale:g},fields:{title:"Kunnissa ja maakunnissa toteutetaan suuri osa kÃ¤ytÃ¤nnÃ¶n sopeutumistoimista -artikkelin nostot: Katso myÃ¶s",visibleTitle:U,referencingItems:[bM,ki],teaserType:K,displayTitle:x}}],externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}

1,{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.ymparisto.fi\u002Ffi\u002Fymparistoaiheet\u002Filmasto-muutoksessa\u002Filmastonmuutokseen-sopeuduttava"},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskus: Ilmastonmuutokseen on sopeuduttava",nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.vesi.fi\u002Ftulvariskien-hallinta\u002F"},content:[{data:{},marks:[],value:"Vesi.fi: Tulvariskien hallinta Tulvariskien hallinta",nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.vesi.fi\u002Fvilso"},content:[{data:{},marks:[],value:"Vesi.fi: Vesihuollon ilmastonmuutokseen sopeutumisen tyÃ¶kalu",nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:eg,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},perspective:[b$,X],tags:[ae,aH,bD,bR],articleLength:[T],toc:x,publishDate:kf,modifiedDate:"2026-05-06",publisher:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"32DcKZdMsvyRbJQxu6wKAo",type:d,createdAt:BU,updatedAt:BU,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:bu}},locale:g},fields:{title:"Elinvoimakeskus",link:"https:\u002F\u002Felinvoimakeskus.fi\u002Fweb\u002Filmastoyksikko",logo:kA}},O]};z$.metadata={tags:[],concepts:[]};z$.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"48guVTtiDkCETsElN7tNA7",type:B,createdAt:Aa,updatedAt:Aa,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:z,revision:o,locale:g};z$.fields={title:"hulevesien-hallinta-osa-kaupunkien-sopeutumistyota-petri-haanpaa-eUREQ5-7ADA-unsplash",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F48guVTtiDkCETsElN7tNA7\u002F5c7252a24e02c6e3e8a6ae6789faa389\u002Fhulevesien-hallinta-osa-kaupunkien-sopeutumistyota-petri-haanpaa-eUREQ5-7ADA-unsplash.jpg",details:{size:145693,image:{width:N,height:aR}},fileName:"hulevesien-hallinta-osa-kaupunkien-sopeutumistyota-petri-haanpaa-eUREQ5-7ADA-unsplash.jpg",contentType:Y}};z$["48guVTtiDkCETsElN7tNA7"]=z$;Ae.metadata={tags:[],concepts:[]};Ae.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5ODQkII191ftxeJMvoANd8",type:B,createdAt:Af,updatedAt:Af,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:z,revision:o,locale:g};Ae.fields={title:"ilmastonmuutokseen-sopeutumisen-abc-nostokuva",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F5ODQkII191ftxeJMvoANd8\u002F4bc2eb2cc5c8f8e791248d535316a613\u002Filmastonmuutokseen-sopeutumisen-abc-nostokuva.jpg",details:{size:38059,image:{width:N,height:470}},fileName:"ilmastonmuutokseen-sopeutumisen-abc-nostokuva.jpg",contentType:Y}};Ae["5ODQkII191ftxeJMvoANd8"]=Ae;Ai.metadata={tags:[],concepts:[]};Ai.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4k6sP0lmrh8q6HIGaR80KX",type:d,createdAt:"2024-11-01T17:39:17.230Z",updatedAt:"2026-09-03T13:09:14.186Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:236,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g};Ai.fields={publishedLanguages:[g],title:"Luontopohjaiset ratkaisut edistÃ¤vÃ¤t ilmastonmuutoksen hillintÃ¤Ã¤ ja muutokseen sopeutumista",materialType:M,slug:"luontopohjaiset-ratkaisut-edistavat-ilmastonmuutoksen-hillintaa-ja-muutokseen-sopeutumista",parent:cJ,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kaupunkisuunnittelussa voidaan hyÃ¶dyntÃ¤Ã¤ lukuisia luontopohjaisia\r ratkaisuja, jotka jÃ¤ljittelevÃ¤t luonnon omia prosesseja. Ne perustuvat\r ekosysteemipalveluihin, ja niissÃ¤ hyÃ¶dynnetÃ¤Ã¤n etenkin siniviherrakenteita. Luontopohjaiset ratkaisut tuottavat monia hyÃ¶tyjÃ¤ ja niiden\r suunnittelussa tarvitaan monialaista osaamista.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Luontopohjaiset ratkaisut perustuvat ekosysteemipalveluihin",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{}

1,marks:[],value:"Luontopohjaiset ratkaisut ovat strategioita, menetelmiÃ¤ ja teknologioita, joiden toiminta perustuu ekosysteemipalveluihin tai luonnossa esiintyvien prosessien jÃ¤ljittelemiseen. Ekosysteemipalveluilla tarkoitetaan niitÃ¤ aineellisia ja aineettomia hyÃ¶tyjÃ¤, joita ihmiset saavat luonnosta ",nodeType:a},{data:{target:Aj},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:aw,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Luontopohjaiset ratkaisut voivat pohjautua olemassa olevien ekosysteemien yllÃ¤pitoon ja kestÃ¤vÃ¤Ã¤n hyÃ¶dyntÃ¤miseen tai elinympÃ¤ristÃ¶jen hoitoon, kunnostukseen ja uusien ekosysteemien luomiseen. Luontopohjaisia ratkaisuja voidaan hyÃ¶dyntÃ¤Ã¤ niin ilmastonmuutoksen hillinnÃ¤ssÃ¤ kuin muutokseen sopeutumisessa ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6IZiRYQC867cGNPlkZgO0m",type:d,createdAt:"2024-06-13T12:16:31.473Z",updatedAt:"2024-07-26T13:34:52.089Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:dk,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"KUM21",body:"Kumar, P., Debele, S. E., Sahani, J., Rawat, N., Marti-Cardona, B., Alfieri, S. M., Basu, B., Basu, A. S., Bowyer, P., Charizopoulos, N., Gallotti, G., Juvonen, J., Leo, L. S., Loupis, M., Menenti, M., Mickovski, S. B., Mun, S.-J., Gonzales,Pllauri, A., Pfeiffer, J., Pilla, F. & Zieher, T. 2021. Nature-based solutions efficiency evaluation against natural hazards: Modelling methods, advantages and limitations. Science of the Total Environment 784, (2021) 147058. ",link:" https:\u002F\u002Fdoi.org\u002F10.1016\u002Fj.scitotenv.2021.147058"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"AlueidenkÃ¤ytÃ¶n suunnittelun nÃ¤kÃ¶kulmasta ekosysteemipalvelut voidaan jakaa tuki- ja sÃ¤Ã¤ntelypalveluihin, kulttuurisiin palveluihin ja tuotantopalveluihin (taulukko 1) ",nodeType:a},{data:{target:Aj},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"ZhJHstypNBzFXwpF3znIL",type:d,createdAt:"2024-07-26T13:27:20.697Z",updatedAt:"2024-10-30T14:20:53.226Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:102,revision:F,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:bF}},locale:g},fields:{title:"Ekosysteemipalvelut alueidenkÃ¤ytÃ¶n suunnittelun nÃ¤kÃ¶kulmasta",body:"\u003Ctable style=\"border-collapse: collapse; width: 100%;\" border=\"1\"\u003E\u003Ccaption\u003E\u003Cstrong\u003ETaulukko 1.\u003C\u002Fstrong\u003E Alueidenk&auml;yt&ouml;n suunnittelun n&auml;k&ouml;kulmasta ekosysteemipalvelut \u003Ca class=\"mce-nbsp-wrap\" contenteditable=\"false\" href=\"#4LLfqQDn2CxLh2JBWUsrxg\" data-ctf-id=\"4LLfqQDn2CxLh2JBWUsrxg\"\u003EARI17\u003C\u002Fa\u003E\u003C\u002Fcaption\u003E\n\u003Ctbody\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Cth style=\"width: 37.0086%; text-align: left;\" scope=\"col\"\u003ETuki- ja s&auml;&auml;ntelypalvelut\u003C\u002Fth\u003E\n\u003Cth style=\"width: 35.6247%; text-align: left;\" scope=\"col\"\u003EKulttuuriset palvelut\u003C\u002Fth\u003E\n\u003Cth style=\"width: 27.336%; text-align: left;\" scope=\"col\"\u003ETuotantopalvelut\u003C\u002Fth\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 37.0086%; vertical-align: top;\"\u003ESade- ja sulamisvesien virtausten s&auml;&auml;tely\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 35.6247%; vertical-align: top;\"\u003EVirkist&auml;ytyminen\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 27.336%; vertical-align: top;\"\u003EGeenivarat\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 37.0086%; vertical-align: top;\"\u003EVeden laadun s&auml;&auml;tely\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 35.6247%; vertical-align: top;\"\u003EHenkinen ja fyysinen terveys\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 27.336%; vertical-align: top;\"\u003EPuhdas vesi\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 37.0086%; vertical-align: top;\"\u003EHiilen sidonta\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 35.6247%; vertical-align: top;\"\u003EYmp&auml;rist&ouml;kokemukset ja -el&auml;mykset\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 27.336%; vertical-align: top;\"\u003ERaaka-aineet\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 37.0086%; vertical-align: top;\"\u003EEroosion kontrolli ja maaper&auml;n viljavuus\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 35.6247%; vertical-align: top;\"\u003EOpetuksen ja tieteen mahdollisuudet\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 27.336%; vertical-align: top;\"\u003ERavinto\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 37.0086%; vertical-align: top;\"\u003EHaitta-aineiden puhdistus, hajotus ja talteenotto\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 35.6247%; vertical-align: top;\"\u003EViihtyisyys\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 27.336%; vertical-align: top;\"\u003E&nbsp;\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 37.0086%; vertical-align: top;\"\u003EMaaper&auml;n muodostuminen ja koostumuksen s&auml;&auml;tely\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 35.6247%; vertical-align: top;\"\u003EEsteettisyys ja inspiraation l&auml;hde\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 27.336%; vertical-align: top;\"\u003E&nbsp;\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 37.0086%; vertical-align: top;\"\u003ERavinteiden kierto\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 35.6247%; vertical-align: top;\"\u003EYmp&auml;rist&ouml;n symboliset ja henkiset arvot\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 27.336%; vertical-align: top;\"\u003E&nbsp;\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 37.0086%; vertical-align: top;\"\u003EHajujen, melun tai visuaalisten haittavaikutusten lievent&auml;minen\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 35.6247%; vertical-align: top;\"\u003EKulttuuriperinn&ouml;n yll&auml;pito\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 27.336%; vertical-align: top;\"\u003E&nbsp;\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 37.0086%; vertical-align: top;\"\u003EPienilmaston s&auml;&auml;tely\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 35.6247%; vertical-align: top;\"\u003E&nbsp;\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 27.336%; vertical-align: top;\"\u003E&nbsp;\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 37.0086%; vertical-align: top;\"\u003EIlmanlaadun s&auml;&auml;tely\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 35.6247%; vertical-align: top;\"\u003E&nbsp;\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 27.336%; vertical-align: top;\"\u003E&nbsp;\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 37.0086%; vertical-align: top;\"\u003EElinymp&auml;rist&ouml;jen yll&auml;pito\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 35.6247%; vertical-align: top;\"\u003E&nbsp;\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 27.336%; vertical-align: top;\"\u003E&nbsp;\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 37.0086%; vertical-align: top;\"\u003EP&ouml;lytys\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 35.6247%; vertical-align: top;\"\u003E&nbsp;\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 27.336%; vertical-align: top;\"\u003E&nbsp;\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 37.0086%; vertical-align: top;\"\u003EBiologinen kontrolli\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 35.6247%; vertical-align: top;\"\u003E&nbsp;\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 27.336%; vertical-align: top;\"\u003E&nbsp;\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003C\u002Ftbody\u003E\n\u003C\u002Ftable\u003E"}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Esimerkiksi viheralueet mahdollistavat moninaisia sosiaalisia, kulttuurisia ja taloudellisia palveluita, kuten raaka-aineiden tuotannon, puhtaamman ilmanlaadun ja virkistysmahdollisuudet. Samalla ne hillitsevÃ¤t ilmastonmuutosta sitomalla ja varastoimalla hiili

1dioksidia sekÃ¤ edistÃ¤vÃ¤t sopeutumista sÃ¤Ã¤- ja ilmastoriskeihin. Viheralueet esimerkiksi pienentÃ¤vÃ¤t tulvariskejÃ¤, sillÃ¤ ne edistÃ¤vÃ¤t hulevesien imeytymistÃ¤. ",nodeType:a},{data:{target:kj},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Luontopohjaisissa ratkaisuissa hyÃ¶dynnetÃ¤Ã¤n etenkin sini- ja viherrakenteita",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kaupunkisuunnittelun nÃ¤kÃ¶kulmasta luontopohjaisia ratkaisuja lÃ¤hestytÃ¤Ã¤n usein sini-viherrakenteen sekÃ¤ sinisen, vihreÃ¤n ja harmaan infrastruktuurin kÃ¤sitteiden avulla (kuva 1):",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:"Viherrakenne ",nodeType:a},{data:{},marks:[],value:"kattaa viheralueet, niiden verkostot, pihan kasvillisuuden ja nÃ¤itÃ¤ yhdistÃ¤vÃ¤t\nviheryhteydet. Viherrakenteella viitataan siis yleensÃ¤ kaikkiin kasvullisiin alueisiin eri\nmittakaavatasoilla riippumatta kaavoituksen mÃ¤Ã¤rittelemÃ¤stÃ¤ kÃ¤yttÃ¶tarkoituksesta tai\nmaanomistuksesta.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:"VihreÃ¤ infrastruktuuri",nodeType:a},{data:{},marks:[],value:" sen sijaan viittaa strategisesti suunniteltuun ja yllÃ¤pidettyyn\nviherrakenteeseen, jonka tavoitteena on hyÃ¶dyntÃ¤Ã¤ luonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemien tarjoamia etuja. Viherinfrastruktuurit voivat olla esimerkiksi puistoa, pihaa, puukujia, metsÃ¤Ã¤, niittyÃ¤, peltoja tai viherkattoja ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5zLCVNNqm05FeRxljZ7D6C",type:d,createdAt:Ak,updatedAt:Ak,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"FAE13",body:"Faehnle, M. E. 2013. ViherKARA. Kaupunkiseutujen vihreÃ¤n infrastruktuurin kÃ¤sitteitÃ¤. Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskuksen raportteja No. 39\u002F2013, Helsinki. 50 s.",link:" http:\u002F\u002Fhdl.handle.net\u002F10138\u002F42483"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:"Sinirakenteet ja -infrastruktuuri",nodeType:a},{data:{},marks:[],value:" viittaavat vesiselementteihin, kuten kosteikkoihin ja niiden hyÃ¶dyntÃ¤miseen ",nodeType:a},{data:{target:Al},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". SÃ¤Ã¤- ja ilmastoriskien nÃ¤kÃ¶kulmasta siniviherrakenteilla ja -infrastruktuurilla on merkittÃ¤vÃ¤ rooli erityisesti tulvien ja Ã¤Ã¤rimmÃ¤isten kuumien jaksojen hallinnassa. TÃ¤stÃ¤ nÃ¤kÃ¶kulmasta ne voidaan kÃ¤sittÃ¤Ã¤ jopa osana kaupungin kriittistÃ¤ infrastruktuuria. ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3ZnsgNIQ6H3cmoKKnPKW6p",type:d,createdAt:"2024-06-27T07:27:05.397Z",updatedAt:"2024-10-08T07:25:06.003Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bU,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:L}},locale:g},fields:{title:"Sini-viherinfrastruktuurin luontopohjaiset ratkaisuja voivat olla mm. viherkatto palvelutalossa tai kansallinen kaupunkipuisto. TeknisiÃ¤ ratkaisuja voivat olla esim. sadevesiviemÃ¤rit, hybridiratkaisuja mm. viherkatto vanhusten palvelutalossa. Kaavio.",asset:An,caption:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:ak,marks:[{type:r}],data:{}},{nodeType:a,value:" ErityyppisiÃ¤ luontopohjaisia ratkaisuja. LÃ¤hde:  ",marks:[],data:{}},{nodeType:f,data:{target:Aq},content:[]},{nodeType:a,value:"\u002F Tasapeli-projekti, soveltaen ",marks:[],data:{}},{nodeType:f,data:{target:kj},content:[]},{nodeType:a,value:" ja ",marks:[],data:{}},{nodeType:f,data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6mZJnc3AaXYo8YV5Pd31kI",type:d,createdAt:"2024-06-27T07:24:19.426Z",updatedAt:"2024-10-07T09:27:24.418Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ad,revision:w,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"COH16",body:"Cohen-Shacham, E., Walters, G., Janzen, C. & Maginnis, S. (eds.) 2016. Nature-based Solutions to address global societal challenges. IUCN, Gland. 97 p.",link:"https:\u002F\u002Fdoi.org\u002F10.2305\u002FIUCN.CH.2016.13.en"}}},content:[]},{nodeType:a,value:A,marks:[],data:{}}]}]}}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Harmaasta infrastruktuurista puhuttaessa viitataan perinteisiin ihmisen tekemiin rakenteisiin, kuten teihin, rakennuksiin ja viemÃ¤rijÃ¤rjestelmiin. Vaikka nÃ¤mÃ¤ rakenteet eivÃ¤t ole luontaisesti luontopohjaisia, niitÃ¤ voidaan suunnitella kestÃ¤vÃ¤mmillÃ¤ materiaaleilla ja tekniikoilla ympÃ¤ristÃ¶vaikutusten minimoimiseksi sekÃ¤ yhdistÃ¤Ã¤ sini-viherrakenteisiin. Usein kÃ¤ytetÃ¤Ã¤nkin kÃ¤sitettÃ¤ hybridirat

1kaisut, kun yhdistetÃ¤Ã¤n sinisen ja vihreÃ¤n infrastruktuurin elementtejÃ¤ teknisempiin ratkaisuihin ",nodeType:a},{data:{target:Al},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomessa kokeiltuja luontopohjaisia ratkaisuja ovat esimerkiksi viherkatot ja -seinÃ¤t, hulevesikadut ja -kosteikot, tulvapuistot, niittyalueet ja muut erilaiset maastonmuodot, kuten kumpareet. Luontopohjaisilla ratkaisuilla on merkittÃ¤viÃ¤ ja moninaisia hyÃ¶tyjÃ¤, jotka ulottuvat ihmisten terveyden ja turvallisuuden tukemisesta luonnon hyvinvoinnin ja monimuotoisuuden edistÃ¤miseen. Niiden avulla on voitu esimerkiksi:",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"vaikuttaa alueiden mikroilmastoihin, kuten tuulisuuteen",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"vÃ¤hentÃ¤Ã¤ melua",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"lieventÃ¤Ã¤ lÃ¤mpÃ¶saarekeilmiÃ¶tÃ¤",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"sitoa hiilidioksidia ja pienhiukkasia",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"tehostaa veden pidÃ¤ttÃ¤mistÃ¤ ja haihdutusta, pienentÃ¤Ã¤ hulevesitulvien riskejÃ¤",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"yllÃ¤pitÃ¤Ã¤ monimuotoista kaupunkiympÃ¤ristÃ¶Ã¤, joka edistÃ¤Ã¤ asukkaidensa psyykkistÃ¤ ja fyysistÃ¤ hyvinvointia",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"vÃ¤hentÃ¤Ã¤ ravinteiden ja haitallisten aineiden valuntaa vesistÃ¶ihin.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"EsimerkkejÃ¤ ilmastonmuutoksen hillintÃ¤Ã¤ ja muutokseen sopeutumista edistÃ¤vistÃ¤ luontopohjaisista ratkaisuista ja niiden hyÃ¶dyistÃ¤ on koottu alla olevaan tauukkoon (taulukko 2).",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3YtrlxnZVcCwpvCmhZs7Zp",type:d,createdAt:"2024-07-26T13:25:17.887Z",updatedAt:"2024-10-30T17:24:12.552Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:kl,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:bF}},locale:g},fields:{title:"Kooste ilmastonmuutoksen hillintÃ¤Ã¤ ja muutokseen sopeutumista edistÃ¤vistÃ¤ luontopohjaisista ratkaisuista",body:"\u003Ctable style=\"border-collapse: collapse; width: 100%;\" border=\"1\"\u003E\u003Ccaption\u003E\u003Cstrong\u003ETaulukko 2.\u003C\u002Fstrong\u003E Kooste ilmastonmuutoksen hillint&auml;&auml; ja muutokseen sopeutumista edist&auml;vist&auml; luontopohjaisista ratkaisuista.\u003C\u002Fcaption\u003E\n\u003Ctbody\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Cth style=\"width: 31.2499%; text-align: left; vertical-align: top;\" scope=\"col\"\u003ELuontopohjainen ratkaisu\u003C\u002Fth\u003E\n\u003Cth style=\"width: 31.2499%; text-align: left; vertical-align: top;\" scope=\"col\"\u003EEsimerkkej&auml; hy&ouml;dyist&auml;\u003C\u002Fth\u003E\n\u003Cth style=\"width: 31.2519%; text-align: left; vertical-align: top;\" scope=\"row\"\u003EEsimerkkej&auml; k&auml;ytt&ouml;kohteista\u003C\u002Fth\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Cth style=\"width: 31.2499%; text-align: left; vertical-align: top;\" scope=\"row\"\u003E\n\u003Cp\u003EKaupunkimets&auml;n\u002Fpuiston laajentaminen tai uuden alueen metsitt&auml;minen\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003E&nbsp;\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003EKaupunkikosteikkojen ennallistaminen ja kunnostaminen\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003E&nbsp;\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003EEkosysteemien suojelu\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003E&nbsp;\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003ELuonnon monimuotoisuutta edist&auml;v&auml;t toimenpiteet kaupunkimetsiss&auml; ja viheralueilla (kaupunki-puutarhat, -viljely, -niityt, -laitumet)\u003C\u002Fp\u003E\n\u003C\u002Fth\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.2499%; vertical-align: top;\"\u003E\n\u003Cp\u003E[bullist]\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003EIlmastonmuutoksen hillint&auml;; hiilensidonta kasvillisuuteen ja maaper&auml;&auml;n\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003EL&auml;mp&ouml;saarekeilmi&ouml;n hillint&auml; (niin sanotut viile&auml;t keitaat)\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003EHulevesien hallinta, vett&auml;l&auml;p&auml;isev&auml;t pinnat, kausikosteikot\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003ELuonnon monimuotoisuus (ekologisesti laadukkaiden elinymp&auml;rist&ouml;jen yll&auml;

1pito ja kytkent&auml; suojelualueisiin)\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003EIlman laatu\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003EEsteettiset ja kulttuuriset merkitykset (varjoisat kulkureitit)\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003EMaisemallinen ja mikro- ilmastollinen merkitys\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003ERavinteiden ja mikromuovien pid&auml;tys vesist&ouml;jen suoja- vy&ouml;hykkeill&auml;, puhtaammat vesist&ouml;t ja uimavedet\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003E[\u002Fbullist]\u003C\u002Fp\u003E\n\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.2519%; vertical-align: top;\"\u003E\n\u003Cp\u003E[bullist]\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003EUrban Nature Atlas: englanninkielinen tietokanta, jossa useita esimerkkej&auml; \u003Ca class=\"mce-nbsp-wrap\" contenteditable=\"false\" href=\"#uEtMMtRvWNzUQMV3QWyLJ\" data-ctf-id=\"uEtMMtRvWNzUQMV3QWyLJ\"\u003ENAT24\u003C\u002Fa\u003E\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003EAarhus: metsitt&auml;minen tanskalaisessa kaupungissa \u003Ca class=\"mce-nbsp-wrap\" contenteditable=\"false\" href=\"#1B3NGcoR75Pk84HO1d1vf4\" data-ctf-id=\"1B3NGcoR75Pk84HO1d1vf4\"\u003ENAT21a\u003C\u002Fa\u003E\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003EAvaize mets&auml;\u002Fpuisto: luonnon moni- muotoisuuden edist&auml;minen ranskalaisessa kaupungissa \u003Ca class=\"mce-nbsp-wrap\" contenteditable=\"false\" href=\"#24YWwr1YBfjL1XHBY2kjLw\" data-ctf-id=\"24YWwr1YBfjL1XHBY2kjLw\"\u003ENAT21b\u003C\u002Fa\u003E\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003EKansalliset kaupunkipuistot, esimerkiksi H&auml;meenlinna \u003Ca class=\"mce-nbsp-wrap\" contenteditable=\"false\" href=\"#3IrWMUuaT7xITVkzzNdw42\" data-ctf-id=\"3IrWMUuaT7xITVkzzNdw42\"\u003EHAM22\u003C\u002Fa\u003E\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003ETampere: kaupunkipuut ja kaupunkipuustolinjaus \u003Ca class=\"mce-nbsp-wrap\" contenteditable=\"false\" href=\"#6ei648iraXjzbCamwsczd5\" data-ctf-id=\"6ei648iraXjzbCamwsczd5\"\u003ETAM23\u003C\u002Fa\u003E\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003EHelsinki: Vuosaarenhuipun hoito- ja kehitt&auml;missuunnitelma: entiselle kaato-paikka\u002Fmaant&auml;ytt&ouml;alueelle toteutettu mahdollisimman luonnonmukainen kooste eri elinymp&auml;rist&ouml;ist&auml; \u003Ca class=\"mce-nbsp-wrap\" contenteditable=\"false\" href=\"#5j60ZY7bL075ZKHmiAs8xo\" data-ctf-id=\"5j60ZY7bL075ZKHmiAs8xo\"\u003ELAM19\u003C\u002Fa\u003E\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003EKaupunkien viherkerrointy&ouml;\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003E[\u002Fbullist]\u003C\u002Fp\u003E\n\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Cth style=\"width: 31.2499%; text-align: left; vertical-align: top;\" scope=\"row\"\u003E\n\u003Cp\u003EPuurivist&ouml;, puukujanteet\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003EViher-\u002Fkasvisein&auml;\u003C\u002Fp\u003E\n\u003C\u002Fth\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.2499%; vertical-align: top;\"\u003E\n\u003Cp\u003E[bullist]\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003EPuukujanteet ravinteiden pid&auml;tt&auml;jin&auml;\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003ERakennuksen julkisivurakenteen suojaaminen kosteudelta (viistosade)\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003EL&auml;mm&ouml;ns&auml;&auml;telyn edist&auml;minen (j&auml;&auml;hdytys)\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003EIlmanlaadun parantaminen ja melun vaimentaminen\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003EKaupunkiymp&auml;rist&ouml;n esteettisyyden lis&auml;&auml;minen\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003E[\u002Fbullist]\u003C\u002Fp\u003E\n\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.2519%; vertical-align: top;\"\u003E\n\u003Cp\u003E[bullist]\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003EPuustoinen maatalous Suomessa \u003Ca class=\"mce-nbsp-wrap\" contenteditable=\"false\" href=\"#6aQWGOHGfdOgurBv4zhrpc\" data-ctf-id=\"6aQWGOHGfdOgurBv4zhrpc\"\u003EMAT23\u003C\u002Fa\u003E\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003EUrban Nature Atlas \u003Ca class=\"mce-nbsp-wrap\" contenteditable=\"false\" href=\"#uEtMMtRvWNzUQMV3QWyLJ\" data-ctf-id=\"uEtMMtRvWNzUQMV3QWyLJ\"\u003ENAT24\u003C\u002Fa\u003E\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003ELontoo: viherkatto- ja vihersein&auml;esimerkkej&auml; \u003Ca class=\"mce-nbsp-wrap\" contenteditable=\"false\" href=\"#EJJHbrEna3sGHH61RBYRC\" data-ctf-id=\"EJJHbrEna3sGHH61RBYRC\"\u003EDES08\u003C\u002Fa\u003E\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003EVantaa: vihertehokkuus ja kasvikatot \u003Ca class=\"mce-nbsp-wrap\" contenteditable=\"false\" href=\"#3xd16eSzQR7JgFFKQpJKnC\" data-ctf-id=\"3xd16eSzQR7JgFFKQpJKnC\"\u003EVAN24\u003C\u002Fa\u003E\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003E[\u002Fbullist]\u003C\u002Fp\u003E\n\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Cth style=\"width: 31.2499%; text-align: left; vertical-align: top;\" scope=\"row\"\u003ERakennettu hulevesikosteikko tai luonnon oma rakenne\u003C\u002Fth\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.2499%; vertical-align: top;\"\u003E\n\u003Cp\u003E[bullist]\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003EHulevesien hallinta ja laadun parantaminen\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003EKaupunkiymp&auml;rist&ouml;n viihtyisyys ja toiminnallisuus\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003EVirkistysarvot\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003ERakentaminen ja yll&auml;pito suhteellisen edullista\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003EMuun muassa biohiilen k&auml;yt&ouml;st&auml; hy&ouml;tyn&auml; hiilensidonnan lis&auml;ys sek&auml; veden puhdistus ja pid&auml;tys\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003E[\u002Fbullist]\u003C\u002Fp\u003E\n\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.2519%; vertical-align: top;\"\u003E\n\u003Cp\u003E[bullist]\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003EUrban Nature Atlas \u003Ca class=\"mce-nbsp-wrap\" contenteditable=\"false\" href=\"#uEtMMtRvWNzUQMV3QWyLJ\" data-ctf-id=\"uEtMMtRvWNzUQMV3QWyLJ\"\u003ENAT24\u003C\u002Fa\u003E\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003EHelsinki: Kuninkaantammi \u003Ca class=\"mce-nbsp-wrap\" contenteditable=\"false\" href=\"#2w0O7H9ZR92bcWLWDTnyMk\" data-ctf-id=\"2w0O7H9ZR92bcWLWDTnyMk\"\u003EHEL15\u003C\u002Fa\u003E\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003ELappeenranta: seitsem&auml;n erilaista hulevesikosteikkoa \u003Ca class=\"mce-nbsp-wrap\" contenteditable=\"false\" href=\"#7nihWk7Vn5MMsyzuRs1TOc\" data-ctf-id=\"7nihWk7Vn5MMsyzuRs1TOc\"\u003ELAP24\u003C\u002Fa\u003E\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003E[\u002Fbullist]\u003C\u002Fp\u003E\n\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Cth style=\"width: 31.2499%; text-align: left; vertical-align: top;\" scope=\"row\"\u003EBiosuodatusalue\u003C\u002Fth\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.2499%; vertical-align: top;\"\u003E\n\u003Cp\u003E[bullist]\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003EHulevesien puhdistus ja imeytt&auml;minen ennen poisjohtamista\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003ETehokas menetelm&auml; hulevesien haitta-aineiden puhdistukseen (sameus, raskasmetallit, kiintoaineet, fosfaattifosfori)\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003EV&auml;hemm&auml;n tilaa viev&auml; kuin kosteikko ja rakentaminen mahdollista valmiiseen kaupunkirakenteeseen\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003E[\u002Fbullist]\u003C\u002Fp\u003E\n\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.2519%; vertical-align: top;\"\u003E\n\u003Cp\u003E[bullist]\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003ERatkaisuja hulevesien hallintaan \u003Ca class=\"mce-nbsp-wrap\" contenteditable=\"false\" href=\"#5nG4iEyT8UpSKqkqubPvyJ\" data-ctf-id=\"5nG4iEyT8UpSKqkqubPvyJ\"\u003ESUO22\u003C\u002Fa\u003E\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003EKosteikkojen ja biosuodatusalueiden toimivuus hulevesien k&auml;sittelyss&auml; \u003Ca class=\"mce-nbsp-wrap\" contenteditable=\"false\" href=\"#2niCQMRnnHitfChLXeNnL4\" data-ctf-id=\"2niCQMRnnHitfChLXeNnL4\"\u003EKAS16\u003C\u002Fa\u003E\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003E[\u002Fbullist]\u003C\u002Fp\u003E\n\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003C\u002Ftbody\u003E\n\u003C\u002Ftable\u003E\n\u003Cp\u003E&nbsp;\u003C\u002Fp\u003E"}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{}

1,marks:[],value:"Luontopohjaisten ratkaisujen toimeenpanoon tarvitaan monialaista osaamista ja vuorovaikutteista suunnittelua",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sovellettaessa luontopohjaisia ratkaisuja on hyvÃ¤ tiedostaa, ettÃ¤ kaupunkiluonto toimii tÃ¤rkeÃ¤nÃ¤ voimavarana ilmastonmuutoksen hillinnÃ¤ssÃ¤ ja siihen sopeutumisessa, vaikka se on samalla altis muuttuvien ilmasto-olosuhteiden vaikutuksille ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"53LtGSADHCZsoElwbaF9q0",type:d,createdAt:At,updatedAt:At,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:z,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"KOT22",body:"Kotakorpi, K. 2022. Suomen luonto 2100: tutkimusretki tulevaisuuteen. Bazar. 255 s. [Viitattu 22.3.2024]"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Ilmastonmuutoksen myÃ¶tÃ¤ esimerkiksi kasvitautien riski kasvaa, mutta riskejÃ¤ voidaan pienentÃ¤Ã¤ ottamalla huomioon ilmastonmuutoksen vaikutukset ja kannustamalla kasvilajien monipuolisuuteen kaupunkiluonnossa. Luontopohjaisilla ratkaisuilla voidaan vastata moniin ilmastonmuutoksen asettamiin haasteisiin, mutta ratkaisujen lÃ¶ytÃ¤miseksi tarvitaan tiivistÃ¤ yhteistyÃ¶tÃ¤ kaupunkisuunnittelun eri osa-alueiden ja eri sidosryhmien vÃ¤lillÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:km},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Luontopohjaisten ratkaisujen suunnittelussa tarvitaan laaja-alaista yhteistyÃ¶tÃ¤ ja asenteiden muutosta kohti monialaisempaa ajattelua ",nodeType:a},{data:{target:Au},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Luontopohjaisia ratkaisuja tulee kehittÃ¤Ã¤ yhteistyÃ¶ssÃ¤ asukkaiden, paikallisten sidosryhmien ja asiantuntijoiden kanssa huomioiden paikalliset erityispiiteet ja tarpeet. Tarvittavan asiantuntemuksen saamiseksi suunnitteluun tulisi osallistaa esimerkiksi viherrakentajat, arkkitehdit, eri alojen suunnitteluinsinÃ¶Ã¶rit, tutkijat ja naapurusto- ja kaupunginosayhdistykset sekÃ¤ metsÃ¤nomistajat ja maanviljelijÃ¤t. Laaja osallistaminen takaa sen, ettÃ¤ suunnittelussa otetaan huomioon erilaiset nÃ¤kemykset ja tarpeet. Samalla voidaan saavuttaa suunnitelmille laaja hyvÃ¤ksyntÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"61mUmDisuCGUnRAd6xWCuM",type:d,createdAt:"2024-07-26T11:41:52.749Z",updatedAt:"2024-10-09T08:24:03.087Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aK,revision:w,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:a}},locale:g},fields:{title:"Esimerkki - Helsingin Kaupunkikasviopas",visibleTitle:dr,paragraph:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Helsingin Kaupunkikasviopas -verkkotyÃ¶kalu tarjoaa suosituksia kasvien valintaan kaupunkiympÃ¤ristÃ¶issÃ¤ perustuen kattavaan kasvitutkimukseen, Helsingin omiin kasvilajikokeiluihin ja kokemuksiin muista Pohjoismaista. Opas sisÃ¤ltÃ¤Ã¤ myÃ¶s ohjeita riskien huomioimiseen kasvien valinnassa. TÃ¤rkein kohderyhmÃ¤ oppaalle ovat muun muassa kaupunkien viheralueiden suunnittelijat ja niiden tilaajat, mutta helppolukuinen opas on sovellettavissa myÃ¶s osana monialaista yhteistyÃ¶tÃ¤. ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5n7na1d9vCWwkoKhRts4A1",type:d,createdAt:Av,updatedAt:Av,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:F,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:kn,body:"Helsingin kaupunki. Helsingin kaupunkikasviopas. [Viitattu 22.3.2024]",link:"https:\u002F\u002Fkaupunkikasviopas.hel.fi\u002F "}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p}}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Luontopohjaisten ratkaisujen suunnittelussa on suositeltavaa kÃ¤yttÃ¤Ã¤ yhteiskehittÃ¤mistÃ¤  ",nodeType:a},{data:{target:km},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}}

1,id:"7lbTR8mYNtZZ8HhwicHaRN",type:d,createdAt:"2024-06-13T09:47:09.260Z",updatedAt:"2024-07-26T13:54:04.970Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:S,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"JUH21",body:"Juhola, S., KÃ¤yhkÃ¶, J., HildÃ©n, M. & Lilja, S. 2021. Sopeutumista edistÃ¤vÃ¤ politiikka. Teoksessa: Gregow, H., MÃ¤kelÃ¤, A., Tuomenvirta, H., Juhola, S., KÃ¤yhkÃ¶, J., Perrels, A., Kuntsi-Reunanen, E., MettiÃ¤inen, I., NÃ¤kkÃ¤lÃ¤jÃ¤rvi, K., Sorvali, J., Lehtonen, H., HildÃ©n, M., Veijalainen, N., Kuosa, H., Sihvonen, M., Johansson, M., Leijala, U., Ahonen, S., Haapala, J., Korhonen, H., Ollikainen, M., Lilja, S., Ruuhela, R., SÃ¤rkkÃ¤, J. & SiiriÃ¤, S-M. 2021. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen ohjauskeinot, kustannukset ja alueelliset ulottuvuudet. Suomen ilmastopaneelin raportti 2\u002F2021: 6â16. ",link:"http:\u002F\u002Fhdl.handle.net\u002F10138\u002F341832"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" sekÃ¤ muita monitavoitteisia ja vuorovaikutteisia suunnittelumenetelmiÃ¤. EsimerkkinÃ¤ voivat toimia yhteistyÃ¶hankkeet, joissa vastuu luontopohjaisista ratkaisuista jakautuu kaupungin ja paikallistoimijoiden kesken. Kansalaisten aktiivinen osallistaminen luontoalueiden hoitoon voi luoda omistajuutta ja yhteenkuuluvuuden tunteita sekÃ¤ sitouttaa ihmisiÃ¤ kaupunkiympÃ¤ristÃ¶Ã¶nsÃ¤. ",nodeType:a},{data:{target:ko},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" Esimerkiksi kehittÃ¤mÃ¤llÃ¤ yhteisÃ¶puutarhoja luontoalueiden yhteyteen voidaan luoda paikkoja, joissa ihmiset voivat viljellÃ¤ omia kasvejaan ja huolehtia ympÃ¤rÃ¶ivÃ¤stÃ¤ luonnosta.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:eC,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:gG,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:gH},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{target:aG},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1ay3deQmop5tFTWN92VcpN",type:d,createdAt:"2024-10-09T09:53:53.998Z",updatedAt:"2024-10-09T15:11:08.572Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:D}},locale:g},fields:{title:"Luontopohjaiset ratkaisut edistÃ¤vÃ¤t ilmastonmuutoksen hillintÃ¤Ã¤ ja muutokseen sopeutumista -artikkelin nostot: Katso myÃ¶s",visibleTitle:U,referencingItems:[kp],teaserType:K,displayTitle:x}}],externalLinks:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:y,data:{},content:[{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:fj},content:[{nodeType:a,value:fk,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:gJ},content:[{nodeType:a,value:gK,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:gL},content:[{nodeType:a,value:gM,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:gN,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:gO},content:[{nodeType:a,value:gP,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:gQ,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:gR},content:[{nodeType:a,value:gS,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:gT,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:gU},content:[{nodeType:a,value:gV,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:gW},content:[{nodeType:a,value:gX,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:gY,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}

1,{nodeType:n,data:{uri:gZ},content:[{nodeType:a,value:g_,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:g$},content:[{nodeType:a,value:ha,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:hb,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:hc},content:[{nodeType:a,value:ks,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:kt,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:hd},content:[{nodeType:a,value:he,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:hf},content:[{nodeType:a,value:hg,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:hh},content:[{nodeType:a,value:hi,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:hj},content:[{nodeType:a,value:hk,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:hl,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:hm},content:[{nodeType:a,value:hn,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:ho,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:hp},content:[{nodeType:a,value:hq,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:hr,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:hs},content:[{nodeType:a,value:ht,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:hu,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:hv},content:[{nodeType:a,value:hw,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:hx},content:[{nodeType:a,value:hy,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:hz},content:[{nodeType:a,value:hA,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:hB,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:hC},content:[{nodeType:a,value:hD,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:hE,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:hF},content:[{nodeType:a,value:hG,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:hH,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:hI},content:[{nodeType:a,value:hJ,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:hK,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:hL},content:[{nodeType:a,value:hM,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:" (Tietoa ja kansainvÃ¤lisiÃ¤ esimerkkejÃ¤ luontopohjaisten ratkaisujen hyÃ¶dyntÃ¤misestÃ¤)\n",marks:[],data:{}}]}]}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},perspective:[P,X],tags:[au,am,c$,fl,ae],articleLength:[T],toc:x,publishDate:ds,publisher:[E,O,av]};Aj.metadata={tags:[],concepts:[]};Aj.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4LLfqQDn2CxLh2JBWUsrxg",type:d,createdAt:"2024-06-13T09:28:49.597Z",updatedAt:"2024-10-07T09:24:35.485Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:V,revision:w,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};Aj.fields={abbreviation:"ARI17",body:"Ariluoma, M. & Mikola, V. 2017. Ekosysteemipalvelut aluesuunnittelussa â taustatietoa suunnittelijoille. Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisut. 2017:2. 27 s. (PDF)",link:"https:\u002F\u002Fwww.hel.fi\u002Fstatic\u002Fhkr\u002Fjulkaisut\u002F2017\u002Fesp_julkaisu_20170321.pdf"};Al.metadata={tags:[],concepts:[]};Al.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5H4dMJFauDYBMblZmmeTwR",type:d,createdAt:Am,updatedAt:Am,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};Al.fields={abbreviation:"DEP17",body:"Depietri, Y. & McPhearson, T. 2017. Integrating the Grey, Green, and Blue in Cities: Nature-Based Solutions for Climate Change Adaptation and Risk Reduction. In: Kabisch, N., Korn, H., Stadler, J., Bonn, A. (eds.) NatureBased Solutions to Climate Change Adaptation in Urban Areas. Theory and Practice of Urban Sustainability Transitions. Springer, Cham. ",link:"https:\u002F\u002Fdoi.org\u002F10.1007\u002F978-3-319-56091-5_6"};An.metadata={tags:[],concepts:[]};An.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"40kYduKOSsGwxflDixcJNv",type:B,createdAt:Ao,updatedAt:Ao,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:z,revision:o,locale:g};An.fields={title:Ap,description:e,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F40kYduKOSsGwxflDixcJNv\u002Fc4ad08a79f8e1109f4fdee8cf0967a32\u002Fesimerkkeja-luontopohjaisista-ratkaisuista.png",details:{size:198678,image:{width:N,height:$}},fileName:"esimerkkeja-luontopohjaisista-ratkaisuista.png",contentType:J}};An["40kYduKOSsGwxflDixcJNv"]=An;Aq.metadata={tags:[],concepts:[]};Aq.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3odt9rvVPZTdPrd3gslc09",type:d,createdAt:"2024-10-08T07:23:38.661Z",updatedAt:"2024-10-08T07:26:43.953Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};Aq.fields={abbreviation:kk,body:Ar,link:As};Au.metadata={tags:[],concepts:[]};Au.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}}

1,id:"1FhmCRSHbrVUS3mOBhgbUU",type:d,createdAt:"2024-06-13T09:45:06.296Z",updatedAt:"2024-10-17T11:59:55.328Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:V,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};Au.fields={abbreviation:"SAN16",body:"Santiago Fink, H. 2016. Human-nature for climate action: Nature-based solutions for urban sustainability. Sustainability, Volume 8, Issue 4, 254.\n",link:"https:\u002F\u002Fdoi.org\u002F10.3390\u002Fsu8030254"};AA.nodeType=p;AA.data={};AA.content=[{nodeType:y,data:{},content:[{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Onko yhdyskuntarakenteen suunnittelussa minimoitu uusien luontoalueiden ottaminen rakennuskÃ¤yttÃ¶Ã¶n ja yhdyskuntarakenteen pirstoutuminen? Onko tiedonkulku mahdollistettu eri suunnittelutasoilla?",marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Onko luontopohjaisten ratkaisujen kÃ¤yttÃ¶Ã¶notossa tehty laaja-alaista yhteistyÃ¶tÃ¤ eri alan asiantuntijoiden (viherrakentajat, kaavoittajat ja arkkitehdit), maankÃ¤ytÃ¶n, teknisen toimen, vesihuollon, ympÃ¤ristÃ¶nsuojelun edustajien, muiden sidosryhmien ja asukkaiden kesken?",marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Onko luontopohjaisten ratkaisujen toimeenpanon mahdollistaminen huomioitu kaikilla maankÃ¤ytÃ¶n suunnittelun ja pÃ¤Ã¤tÃ¶ksentekotasoilla?",marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Onko luontopohjaisten ratkaisujen edistÃ¤miseen hyÃ¶dynnetty taloudellisia ohjauskeinoja, kuten lisÃ¤rakentamisoikeutta?",marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Onko viherkerrointyÃ¶kaluja hyÃ¶dynnetty suunnittelussa?",marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Onko luontopohjaisten ratkaisujen mahdollisuudet ja hyÃ¶dyt tunnistettu osana suunnittelua?",marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Onko varmistettu, etteivÃ¤t viherrakentaminen ja luonnonmukaisten ratkaisujen suosiminen johda neitseellisten luonnonvarojen lisÃ¤kulutukseen (esimerkiksi niiden yllÃ¤pidossa ja lisÃ¤Ã¤ syntyvÃ¤Ã¤ jÃ¤tettÃ¤ tai pÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤?",marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Onko sinivihreÃ¤n infrastruktuurin sosiokulttuurisia ja taloudellisia hyÃ¶tyjÃ¤ arvioitu\u002Ftunnistettu?",marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Onko suunniteltuja luontopohjaisia ratkaisuja arvioitu IUCN:n standardien tai muiden vastaavien arviointikehikkojen avulla?",marks:[],data:{}}]}]}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}];AD.metadata={tags:[],concepts:[]};AD.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7IbEJtfe2ps8ilLpow3f1h",type:B,createdAt:AE,updatedAt:AE,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:z,revision:o,locale:g};AD.fields={title:"jyvÃ¤skyla-puutarhakatu-havainnekuva",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F7IbEJtfe2ps8ilLpow3f1h\u002F7b5adf7eee7e7f5853cf0661e2af366a\u002Fjyv_skyla-puutarhakatu-havainnekuva.jpg",details:{size:340749,image:{width:N,height:620}},fileName:"jyvÃ¤skyla-puutarhakatu-havainnekuva.jpg",contentType:Y}};AD["7IbEJtfe2ps8ilLpow3f1h"]=AD;AF.metadata={tags:[],concepts:[]};AF.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"mSAwRkNjtKWLGlIBHt1Hx",type:d,createdAt:"2024-07-19T05:49:50.472Z",updatedAt:"2024-07-19T06:14:20.416Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:V,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};AF.fields={abbreviation:"JYV16",body:"JyvÃ¤skylÃ¤n kaupunki. 2016. Puutarhakadun yleissuunnitelma Green Street menetelmÃ¤n keinoin. 28.8.2016. JyvÃ¤skylÃ¤n kaupunki. 46 s. (PDF) [Viitattu 22.3.2024]",link:"https:\u002F\u002Fwww2.jkl.fi\u002Fgreenstreet\u002Fraportti.pdf"};AH.metadata={tags:[],concepts:[]};AH.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"QbVqvpCbb6SaN24KElQhZ",type:d,createdAt:"2024-06-13T12:20:44.538Z",updatedAt:"2024-10-08T13:16:00.225Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:cV,revision:w,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};AH.fields={abbreviation:"PAL19a",body:Ar,link:As};AJ.metadata={tags:[],concepts:[]};AJ.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}}

1,id:"5iRLUNqely8PnGeVjZZMdL",type:B,createdAt:AK,updatedAt:AK,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:o,locale:g};AJ.fields={title:Ap,description:e,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F5iRLUNqely8PnGeVjZZMdL\u002F345922ff8e84a1e8c69f9cc2d65f979f\u002Fluontopohjaiset-ratkaisut-kaikille-suunnittelutasoille.png",details:{size:387042,image:{width:1191,height:842}},fileName:"luontopohjaiset-ratkaisut-kaikille-suunnittelutasoille.png",contentType:J}};AJ["5iRLUNqely8PnGeVjZZMdL"]=AJ;AM.metadata={tags:[],concepts:[]};AM.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3WyAOrrVZA3QK99HK32q7Z",type:d,createdAt:AN,updatedAt:AN,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};AM.fields={abbreviation:"KEH20",body:"Kehvola, H.-M. 2020. Hiilinielujen ja -varastojen edistÃ¤minen kaupungissa sekÃ¤ yhteydet luonnon monimuotoisuuteen ja ekosysteemipalveluihin. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto, Bio- ja ympÃ¤ristÃ¶tieteellinen tiedekunta. 59 s. ",link:"http:\u002F\u002Fhdl.handle.net\u002F10138\u002F322592"};AP.metadata={tags:[],concepts:[]};AP.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1UQCdC2EFW1ScnN3zyrher",type:d,createdAt:"2024-07-19T07:01:26.940Z",updatedAt:"2024-11-04T09:44:15.191Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:88,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g};AP.fields={publishedLanguages:[g],title:"Tampereen kasvikattolinjaus edistÃ¤Ã¤ viherkattojen rakentamista",materialType:bG,slug:"tampereen-kasvikattolinjaus-edistaa-viherkattojen-rakentamista-julkisella-ja-yksityisella-sektorilla",parent:cJ,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tampereella tehty viherkattolinjaus edistÃ¤Ã¤ viherkattojen rakentamista julkisella ja yksityisellÃ¤ sektorilla. Viherkatoilla voidaan saavuttaa useita hyÃ¶tyjÃ¤. Ne voivat toimia hiilinieluina, viivyttÃ¤Ã¤ hulevesiÃ¤, viilentÃ¤Ã¤ ja eristÃ¤Ã¤ rakennuksia sekÃ¤ edistÃ¤Ã¤ luonnon monimuotoisuutta. ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:cK,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tampereen kasvikattolinjauksessa on asetettu yhteiset tavoitteet kasvikattojen suunnittelulle, toteuttamiselle ja ohjaamiselle. Linjauksessa on mÃ¤Ã¤ritelty kasvikattojen tarve sekÃ¤ toimet kasvikattojen edistÃ¤miselle kaupungin omissa kiinteistÃ¶issÃ¤ ja yksityisessÃ¤ rakentamisessa.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Linjauksen yhteydessÃ¤ selvitettyjÃ¤ toimenpiteitÃ¤ olivat:",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kasvikattojen laatutavoitteiston laatiminen alueittain toteutetaan paikkatietopohjaisesti\nyleiskaavoituksen osana.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kasvikattoja koskevien mÃ¤Ã¤rÃ¤ysten ja laatutavoitteiden mÃ¤Ã¤rittely asemakaavoituksessa.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kasvikattojen mÃ¤Ã¤rÃ¤n ja pinta-alan seuranta toteutetaan osana rakennusvalvontaa.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kasvikattojen toteuttaminen kaupungin hankkeissa tehdÃ¤Ã¤n linjauksen mukaisesti.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"VihreÃ¤n infrastruktuurin teema pilotoidaan tontinluovutuskilpailuissa. Kasvikattotietoa\nkorostetaan ja jaetaan.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:c_,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Koska kaupunkien kattopinta-ala on merkittÃ¤vÃ¤, voidaan kasvi- ja viherkatoilla saavuttaa monia hyÃ¶tyjÃ¤. Parhaimmillaan monitoiminnalliset viherkatot muodostavat hiilinieluja sekÃ¤ tukevat hulevesien hallintaa sitomalla ja viivyttÃ¤vÃ¤mmÃ¤llÃ¤ sadevettÃ¤. Samalla ne toimivat lÃ¤mpÃ¶eristeenÃ¤ talvella ja viilentÃ¤vÃ¤t rakennusta helteellÃ¤. LisÃ¤ksi viherkatto edistÃ¤Ã¤ kaupunkiluonnon monimuotoisuutta (kuva 1) tarjoten elinsijan uhanalaisillekin lajeille . Viherkatot voivat myÃ¶s vaimentaa melua ja tarjota hyvinvointia edistÃ¤vÃ¤n levÃ¤hdys- tai kohtaamispaikan sekÃ¤ mahdollisuuden kaupunkiviljelylle. Viherkatot edistÃ¤vÃ¤t siten moninaisia sosioekonomisia ja ympÃ¤ristÃ¶llisiÃ¤ hyÃ¶tyjÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5sIUtEXBZRLyGZ1v4DANN4",type:d,createdAt:"2024-10-09T15:22:33.298Z",updatedAt:"2024-11-05T14:50:14.800Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aj,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:L}},locale:g},fields:{title:"Viherkatoille voidaan istuttaa rinnakkain useita kasvilajeja. Etualalla viherkattoja, taustalla kerrostaloja. Valokuva. ",asset:AQ,caption:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:ak,marks:[{type:r}],data:{}},{nodeType:a,value:" Monilajisilla viherkattoratkaisuilla voidaan lisÃ¤tÃ¤ luonnon monimuotoisuutta kaupungeissa. Kuva: Pxhere.",marks:[],data:{}}]}]}}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Viherkattoja suunniteltaessa on tÃ¤rkeÃ¤Ã¤ alusta alkaen mÃ¤Ã¤ritellÃ¤ ratkaisujen toiminnalliset tavoitteet, sillÃ¤ ne vaikuttavat tarvittaviin rakenteisiin, kasvualustapaksuuteen ja -tyyppiin sekÃ¤ kasvillisuuteen. TÃ¤rkeÃ¤Ã¤ on huomioida myÃ¶s materiaalien kotimaisuus ja kestÃ¤vyys, jotta esimerkiksi ilmasto- ja ympÃ¤ristÃ¶tavoitteet saavutetaan. ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:bL,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Onko pohjana kÃ¤ytetty rakennustiedon mukaisia suunnitteluohjeita?",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Onko otettu huomioon kasvukerroksen paksuus, kasvien peittÃ¤vyys, kerroksellisuus ja\nmonimuotoisuus?",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Miten lajit ja materiaalit on valittu, ovatko ne kotimaisia ja kestÃ¤viÃ¤?",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Onko viherkatot edellytetty kaavamÃ¤Ã¤rÃ¤yksissÃ¤, ja tontinluovutusehdoissa?",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Onko asemakaavassa sÃ¤Ã¤detty viherkattojen ja kasvillisuuden laadusta ja kasvualustojen\nvahvuudesta?",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:cZ,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Viherkattojen suunnittelussa on tÃ¤rkeÃ¤Ã¤ tehdÃ¤ yhteistyÃ¶tÃ¤ esimerkiksi hulevesien hallinnasta ja viheralueiden yllÃ¤pidosta vastaavien tahojen kanssa, jotta ratkaisuilla voidaan saavuttaa merkittÃ¤viÃ¤ hyÃ¶tyjÃ¤. Viherkattojen suunnittelussa tarvitaan runsaasti myÃ¶s rakennusteknistÃ¤ asiantuntemusta, jotta ratkaisut voidaan sovittaa eri elinkaaren vaiheissa oleviin rakennuksiin ja infrastruktuuriin. ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}}

1,id:"4tmGmv4pWf7bo0GiiD9wqR",type:d,createdAt:"2024-07-19T06:47:03.489Z",updatedAt:"2024-07-26T12:46:21.518Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:V,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"TAM23",body:"Tampereen kaupunki. 2023. Tampereen kasvikattolinjaus. Yhdyskuntalautakunta, kokous 10.10.2023. [Viitattu 22.3.2024]",link:"https:\u002F\u002Ftampere.cloudnc.fi\u002Ffi-FI\u002FToimielimet\u002FYhdyskuntalautakunta\u002FKokous_10102023\u002FTampereen_kasvikattolinjaus"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"65LmBsIpwPVQM3aibmPxBu",type:d,createdAt:"2024-07-19T06:54:56.521Z",updatedAt:"2024-10-09T15:27:20.011Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ad,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"MES20",body:"MesimÃ¤ki, M., Jauni, M., KyrÃ¶, K., Hagner, M., LettojÃ¤rvi, I., Niemi-Kapee, J., Suonio, T., & LehvÃ¤virta, S. 2020. Lajirunsautta katoille: Voiko luonnon monimuotoisuutta rakentaa? Julkaisussa: Mattila, H. (toim.). ElÃ¤mÃ¤n verkko: Luonnon monimuotoisuutta edistÃ¤mÃ¤ssÃ¤: 178â195. ",link:"http:\u002F\u002Fhdl.handle.net\u002F10138\u002F327555"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:aG},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6fzPRFC7w62aiJQgMt53Fv",type:d,createdAt:AS,updatedAt:AS,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:D}},locale:g},fields:{title:"Tampereen kasvikattolinjaus edistÃ¤Ã¤ viherkattojen rakentamista -artikkelin nostot: Katso myÃ¶s",visibleTitle:U,referencingItems:[kq],teaserType:K,displayTitle:x}}],perspective:[P,X],tags:[au,am,c$,AW,ae],articleLength:[az],toc:x,publishDate:cv,publisher:[E,O,av]};AQ.metadata={tags:[],concepts:[]};AQ.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5W51CkbpnaRsYUc3gJ1qkx",type:B,createdAt:AR,updatedAt:AR,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:z,revision:o,locale:g};AQ.fields={title:"tampere-viherkattolinjaus-pxhere",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F5W51CkbpnaRsYUc3gJ1qkx\u002Fd965dd8825ede20838dffca5a3101279\u002Ftampere-viherkattolinjaus-pxhere.jpg",details:{size:266099,image:{width:N,height:aR}},fileName:"tampere-viherkattolinjaus-pxhere.jpg",contentType:Y}};AQ["5W51CkbpnaRsYUc3gJ1qkx"]=AQ;AW.metadata={tags:[],concepts:[]};AW.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7pPwv8kewm5dU03GCDnFVa",type:d,createdAt:AX,updatedAt:AX,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:F,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:I}},locale:g};AW.fields={title:"Viherkatot",slug:"viherkatot"};A_.metadata={tags:[],concepts:[]};A_.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5TGFV7ZCX9F6DEP7RDXEdP",type:d,createdAt:"2024-11-04T07:56:35.109Z",updatedAt:"2026-09-03T13:16:31.143Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:kv,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g};A_.fields={publishedLanguages:[g],title:"MonihyÃ¶tyiset luontopohjaiset ratkaisut edistÃ¤vÃ¤t ihmisten ja luonnon hyvinvointia",materialType:M,slug:"monihyotyiset-luontopohjaiset-ratkaisut-edistavat-ihmisten-ja-luonnon-hyvinvointia",parent:cJ,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Luontopohjaisille ratkaisuille ominaista on niiden monihyÃ¶tyisyys.\r Ekosysteemipalveluihin pohjautuvilla luontopohjaisilla ratkaisuilla voidaan\r pitÃ¤Ã¤ huolta luonnon monimuotoisuudesta. Samalla niillÃ¤ voidaan edistÃ¤Ã¤\r monenlaisia sosiaalisia, kulttuurisia ja taloudellisia hyÃ¶tyjÃ¤ sekÃ¤ yksilÃ¶iden\r ettÃ¤ yhteiskunnan tarpeisiin.\r\n",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{}

1,marks:[],value:"Luontopohjaiset ratkaisut lisÃ¤Ã¤vÃ¤t luonnon monimuotoisuutta",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Luontopohjaisten ratkaisujen avulla edistetÃ¤Ã¤n niin ihmisten kuin luonnon hyvinvointia. Suunnittelussa on tÃ¤rkeÃ¤Ã¤ huomioida luonnon monimuotoisuus, jolla tarkoitetaan elinympÃ¤ristÃ¶jen ja erilaisten kasvupaikkatyyppien ja puuston rakennepiirteiden runsautta. Kaupunkien metsÃ¤t, puistot, puukujanteet, pensasaidat, vesistÃ¶t, kalliomuodostumat ja niityt tarjoavat jokainen omanlaisensa lajiston. Erilaiset elinympÃ¤ristÃ¶t koostuvat eri lajeista ja lajin sisÃ¤isestÃ¤ perinnÃ¶llisestÃ¤ vaihtelusta. Koska luonnon monimuotoisuus tarvitsee sÃ¤ilyÃ¤kseen elinvoimaisia kantoja, tulisi esimerkiksi kaupunkimetsien pirstaloitumista vÃ¤lttÃ¤Ã¤. ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2Y9K92QqQdWEGC92AXm3sD",type:d,createdAt:A$,updatedAt:A$,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"HAM10",body:"Hamberg, L., Tarvainen, O. & Malmivaara-LÃ¤msÃ¤, M. 2010. Kaupungistuminen vaikuttaa metsÃ¤kasvillisuuteen ja maaperÃ¤Ã¤n. MetsÃ¤tieteen aikakauskirja 3\u002F2010: 303â308. ",link:"https:\u002F\u002Fdoi.org\u002F10.14214\u002Fma.5908"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi kaupunkirakenteessa on keskeistÃ¤ turvata ekologiset yhteydet, jotta lajiston vuorovaikutus ja siirtyminen alueiden vÃ¤lillÃ¤ on mahdollista. Esimerkiksi kaupunkipurot ovat tÃ¤rkeitÃ¤ rankkasateisuuden hallinnan kannalta, mutta ne toimivat myÃ¶s esimerkiksi lohipuroina ja virkistyskalastusalueina. Isot joet palvelevat myÃ¶s virkistyskÃ¤yttÃ¶Ã¤, kuten melontaa. Kaupunkikosteikot puolestaan lisÃ¤Ã¤vÃ¤t kykyÃ¤ sietÃ¤Ã¤ ilmasto-olosuhteiden muutoksia kaupunkirakenteessa tasaten lÃ¤mpÃ¶tiloja hellejaksoilla ja vastaavasti kerÃ¤ten ja suodattaen hulevesiÃ¤. ",nodeType:a},{data:{target:Ba},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kaupunkipuut sitovat hiilidioksidia sekÃ¤ tukevat ilmastonmuutokseen sopeutumisessa, koska puun lehvÃ¤stÃ¶ viilentÃ¤Ã¤ polttavalta auringolta. Puilla on tÃ¤rkeÃ¤ merkitys myÃ¶s esimerkiksi runkojen sammalja jÃ¤kÃ¤lÃ¤lajiston monimuotoisuudelle. Kaupunkipuistoihin voi perustaa myÃ¶s monihyÃ¶tyisen lahopuutarhan, jos alueella haluaa lisÃ¤tÃ¤ luonnon monimuotoisuutta. Kaupunkimetsien puustossa on usein enemmÃ¤n jÃ¤reitÃ¤ puita, ja ne voivat olla puuston lajikoostumukselta jopa luonnontilaisia metsiÃ¤ monimuotoisempia. LisÃ¤ksi kaupunkimetsissÃ¤ kuolleen lahopuun mÃ¤Ã¤rÃ¤ on tyypillisesti suurempi. NÃ¤mÃ¤ tekijÃ¤t lisÃ¤Ã¤vÃ¤t kaupunkimetsien ekologista laatua ja monimuotoisuutta, joka on tÃ¤rkeÃ¤ huomioida sekÃ¤ alueiden metsÃ¤nhoidossa ettÃ¤ maankÃ¤ytÃ¶n suunnittelussa. ",nodeType:a},{data:{target:Ba},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Luontopohjaiset ratkaisut tuottavat monia sosiokulttuurisia hyÃ¶tyjÃ¤",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Luontopohjaiset ratkaisut mahdollistavat monenlaisia sosiaalisia, kulttuurisia ja taloudellisia hyÃ¶tyjÃ¤, jotka ulottuvat yksilÃ¶istÃ¤ yhteisÃ¶ihin ja koko yhteiskuntaan. Viheralueet voivat esimerkiksi edistÃ¤Ã¤ terveyttÃ¤, mahdollistaa sosiaalisen vuorovaikutuksen ja luonnosta oppimisen sekÃ¤ tukea kulttuurisia arvoja.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Luontopohjaisiin ratkaisuihin liittyvien monihyÃ¶tyjen ja arvonÃ¤kÃ¶kohtien ymmÃ¤rtÃ¤minen on kaupunkisuunnittelussa avainasemassa eri toimijoiden tarpeiden tunnistamisen ja suunnitelmien hyvÃ¤ksyttÃ¤vyyden kannalta. LisÃ¤ksi eri nÃ¤kÃ¶kulmien tunnistaminen tukee luontopohjaisten ratkaisujen vaikuttavuuden arvioimista.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Luontopohjaisia ratkaisuja laajasti tarkastelleet tutkimukset ovat osoittaneet, ettÃ¤ erityisesti kaupunkipuistot, viheralueet, yhteisÃ¶puutarhat ja sininen infrastruktuuri koetaan sosiaalisesti tÃ¤rkeiksi (taulukko 1). Kulttuuriset arvot korostuvat erityisesti esteettisyydessÃ¤ (taulukko 2), kun taas sosiaalisista arvoista tietoisuus ja oppiminen ja sosiaalinen vuorovaikutus koetaan keskeisinÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1c9vzAQLZXPfupbgWV5Laj",type:d,createdAt:Bc,updatedAt:Bc,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:F,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"MAI17",body:"Maia da Rocha, S., Almassy, D., & Pinter, L. 2017. Social and cultural values and impacts of nature-based solutions and natural areas. Deliverable 1.3 Part IV. Central European University. 48 p. (PDF) [Viitattu 22.3.2024]",link:"https:\u002F\u002Fnaturvation.eu\u002Fsites\u002Fdefault\u002Ffiles\u002Fresult\u002Ffiles\u002Fsocial_and_cultural_values_and_impacts_of_nature-based_solutions_and_natural_areas.pdf"}}

1},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:km},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3zDMJNBdXhZrWDYL6pER7X",type:d,createdAt:"2024-10-08T07:58:06.361Z",updatedAt:"2024-11-01T17:43:40.719Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:eq,revision:F,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:bF}},locale:g},fields:{title:"Luontopohjaisten ratkaisujen sosiaalisia hyÃ¶tyjÃ¤",body:"\u003Ctable style=\"border-collapse: collapse; width: 100%;\" border=\"1\"\u003E\u003Ccaption\u003E\u003Cstrong\u003ETaulukko 1.\u003C\u002Fstrong\u003E Luontopohjaisten ratkaisujen sosiaalisia hy&ouml;tyj&auml; \u003Ca class=\"mce-nbsp-wrap\" contenteditable=\"false\" href=\"#1c9vzAQLZXPfupbgWV5Laj\" data-ctf-id=\"1c9vzAQLZXPfupbgWV5Laj\"\u003EMAI17\u003C\u002Fa\u003E\u003C\u002Fcaption\u003E\n\u003Ctbody\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Cth style=\"width: 31.2801%; text-align: left; vertical-align: top;\" scope=\"col\"\u003ESosiaaliset hy&ouml;dyt\u003C\u002Fth\u003E\n\u003Cth style=\"width: 68.6959%; text-align: left; vertical-align: top;\" scope=\"col\"\u003EHavaintoja tutkimuksista\u003C\u002Fth\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Cth style=\"width: 31.2801%; text-align: left; vertical-align: top;\" scope=\"row\"\u003ETietoisuus ja oppiminen\u003C\u002Fth\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 68.6959%; vertical-align: top;\"\u003E\n\u003Cp\u003E[bullist]\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003EMahdollisuus oppia ymp&auml;rist&ouml;st&auml; havainnoinnin tai kokeilun kautta\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003EYmp&auml;rist&ouml;nsuojelu, tietoisuus ja viherrytysaktiviteetit\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003EViisauden ja tiedon jakaminen\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003ETutkimusmahdollisuudet opetustarkoituksiin\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003ESuora ja ep&auml;muodollinen koulutus\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003EOppiminen luonnosta\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003EOppiminen suoran luontokokemuksen kautta\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003E[\u002Fbullist]\u003C\u002Fp\u003E\n\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Cth style=\"width: 31.2801%; text-align: left; vertical-align: top;\" scope=\"row\"\u003EHyvinvointi\u003C\u002Fth\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 68.6959%; vertical-align: top;\"\u003E\n\u003Cp\u003E[bullist]\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003EFyysinen ja henkinen terveys\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003ETerapeuttisuus ja toipuminen\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003EMahdollisuus voida hyvin\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003ETerveellinen el&auml;m&auml;ntapa\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003ERentoutuminen ja stressin lievent&auml;minen\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003E[\u002Fbullist]\u003C\u002Fp\u003E\n\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Cth style=\"width: 31.2801%; text-align: left; vertical-align: top;\" scope=\"row\"\u003EEl&auml;m&auml; ja elinvoimaisuus\u003C\u002Fth\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 68.6959%; vertical-align: top;\"\u003E\n\u003Cp\u003E[bullist]\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003EMahdollisuus tuleville sukupolville nauttia luonnosta\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003ELuonnon kyky tuottaa, s&auml;ilytt&auml;&auml;, puhdistaa ja uudistaa ilmaa, maata ja vett&auml;\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003E[\u002Fbullist]\u003C\u002Fp\u003E\n\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Cth style=\"width: 31.2801%; text-align: left; vertical-align: top;\" scope=\"row\"\u003ESosiaalinen kuuluminen\u003C\u002Fth\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 68.6959%; vertical-align: top;\"\u003E\n\u003Cp\u003E[bullist]\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003ESosiaalinen yhteenkuuluvuus ja harmonia\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003EKansalaisosallistuminen\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003EYhteis&ouml;llisyyden ja identiteetin tunne\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003EYhteis&ouml;lliset toiminnat (kuten yhteiset siivoustalkoot, joenrantapuistojen vihert&auml;minen ja yhteis&ouml;puutarhat)\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003EKansalaisten osallistuminen, kulttuurien v&auml;linen viestint&auml;, yhteis&ouml;n omavaraisuus\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003EYhteis&ouml;llinen osallistuminen\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003EYhteis&ouml;llisyys\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003E[\u002Fbullist]\u003C\u002Fp\u003E\n\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Cth style=\"width: 31.2801%; text-align: left; vertical-align: top;\" scope=\"row\"\u003ETurvallisuus\u003C\u002Fth\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 68.6959%; vertical-align: top;\"\u003E\n\u003Cp\u003E[bullist]\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003EYleinen turvallisuuden tunne\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003ETunne turvallisuudesta luonnonvaaroja kohtaan\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003EHenkil&ouml;

1kohtaisen turvallisuuden havaitseminen\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003ETunne turvallisuudesta ja suojassa olemisesta\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003E[\u002Fbullist]\u003C\u002Fp\u003E\n\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Cth style=\"width: 31.2801%; text-align: left; vertical-align: top;\" scope=\"row\"\u003EItseisarvo\u003C\u002Fth\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 68.6959%; vertical-align: top;\"\u003E\n\u003Cp\u003E[bullist]\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003ELuonnon arvo (esimerkiksi metsist&auml;) eli&ouml;yhteis&ouml;n&auml;\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003E[\u002Fbullist]\u003C\u002Fp\u003E\n\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003C\u002Ftbody\u003E\n\u003C\u002Ftable\u003E"}}},content:[],nodeType:u},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4nW5uN4fyfnROcYL30vtyC",type:d,createdAt:Bd,updatedAt:Bd,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:fT,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:bF}},locale:g},fields:{title:"Luontopohjaisten ratkaisujen kulttuurisia hyÃ¶tyjÃ¤",body:"\u003Ctable style=\"border-collapse: collapse; width: 100%;\" border=\"1\"\u003E\u003Ccaption\u003E\u003Cstrong\u003ETaulukko 2\u003C\u002Fstrong\u003E. Luontopohjaisten ratkaisujen kulttuurisia hy&ouml;tyj&auml; \u003Ca class=\"mce-nbsp-wrap\" contenteditable=\"false\" href=\"#1c9vzAQLZXPfupbgWV5Laj\" data-ctf-id=\"1c9vzAQLZXPfupbgWV5Laj\"\u003EMAI17\u003C\u002Fa\u003E\u003C\u002Fcaption\u003E\n\u003Ctbody\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Cth style=\"width: 31.3154%; text-align: left; vertical-align: top;\" scope=\"col\"\u003EKulttuuriset hy&ouml;dyt\u003C\u002Fth\u003E\n\u003Cth style=\"width: 68.6846%; text-align: left; vertical-align: top;\" scope=\"col\"\u003EHavaintoja tutkimuksista\u003C\u002Fth\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Cth style=\"width: 31.3154%; text-align: left; vertical-align: top;\" scope=\"row\"\u003EEsteettisyys\u003C\u002Fth\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 68.6846%;\"\u003E\n\u003Cp\u003E[bullist]\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003EMaisemalliset piirteet ja mieltymykset\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003ELuonnon kauneus\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003ENautinto n&auml;kem&auml;st&auml;, &auml;&auml;nist&auml; ja tuoksuista\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003EHenkil&ouml;kohtaisten makujen ja mielihyv&auml;n heijastuminen\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003EEesteettiset kokemuket\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003ELuonnolliset tyylit maisemasuunnittelussa\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003E[\u002Fbullist]\u003C\u002Fp\u003E\n\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Cth style=\"width: 31.3154%; text-align: left; vertical-align: top;\" scope=\"row\"\u003EKulttuuriperint&ouml; ja historia\u003C\u002Fth\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 68.6846%;\"\u003E\n\u003Cp\u003E[bullist]\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003EPerinteet\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003ETarinat, luontokohteiden historiallinen merkitys\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003EHistoriallisten arvojen ja perinteiden kulttuurien merkitys, perinnemaisemat, taide\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003E[\u002Fbullist]\u003C\u002Fp\u003E\n\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Cth style=\"width: 31.3154%; text-align: left; vertical-align: top;\" scope=\"row\"\u003EMonimuotoisuus\u003C\u002Fth\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 68.6846%;\"\u003E\n\u003Cp\u003E[bullist]\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003EBiologinen rikkaus\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003EBiologinen perint&ouml;\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003EEli&ouml;yhteis&ouml;\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003EHenkil&ouml;kohtaiset ja yhteis&ouml;n arvot lajeille, ekosysteemeille ja biodiversiteetille\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003EVilliel&auml;inten suojelu\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003E[\u002Fbullist]\u003C\u002Fp\u003E\n\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Cth style=\"width: 31.3154%; text-align: left; vertical-align: top;\" scope=\"row\"\u003EVirkistys\u003C\u002Fth\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 68.6846%;\"\u003E\n\u003Cp\u003E[bullist]\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003EM&auml;&auml;ritetyt arvot\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003EMatkailu\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003EUlkoilu\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003EKeruutuotteet\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003EVirkistystoiminta\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003EPuutarhanhoito\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003E[\u002Fbullist]\u003C\u002Fp\u003E\n\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Cth style=\"width: 31.3154%; text-align: left; vertical-align: top;\" scope=\"row\"\u003EHenkisyys ja uskonnollisuus\u003C\u002Fth\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 68.6846%;\"\u003E\n\u003Cp\u003E[bullist]\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003EYhteys luontoon\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003EInspiroituminen\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003EHenkisyys\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003ELuonnon pyh&auml;t paikat\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003EEl&auml;mysten kautta muodostuvat merkitt&auml;vyys, uskonnolliset juhlat\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003E[\u002Fbullist]\u003C\u002Fp\u003E\n\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Cth style=\"width: 31.3154%; text-align: left; vertical-align: top;\" scope=\"row\"\u003EPaikkaperusteiset arvot\u003C\u002Fth\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 68.6846%;\"\u003E\n\u003Cp\u003E[bullist]\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003EYhteys luontoon\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003EPaikan tunne, alueellinen kuuluvuus, paikkaperustaiset kokemukset, yhteis&ouml;n yhteen kuuluvuus, yhteis&ouml;llisyys, alueidentiteetti\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003E[\u002Fbullist]\u003C\u002Fp\u003E\n\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003C\u002Ftbody\u003E\n\u003C\u002Ftable\u003E"}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{}

1,marks:[],value:"Luontopohjaiset ratkaisut voivat olla muita keinoja kustannustehokkaampia",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Taloudellisesta nÃ¤kÃ¶kulmasta tarkasteltuna luontopohjaiset ratkaisut voivat olla pitkÃ¤llÃ¤ aikavÃ¤lillÃ¤ kustannustehokkaampia kuin perinteiset teknologiapohjaiset ratkaisut. Tutkimuksissa eri ratkaisujen taloudellisia hyÃ¶tyjÃ¤ on tarkasteltu esimerkiksi pilaantuneen maaperÃ¤n ennallistamisessa ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2hpdTNMH7WCUKXHMlXrjoU",type:d,createdAt:Be,updatedAt:Be,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:F,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"KEE18",body:"Keesstra S., Nunes J., Novara A., Finger D., Avelar D., Kalantari ja CerdÃ  A. 2018. The superior effect of nature based solutions in land management for enhancing ecosystem services. Science of The Total Environment, Volumes 610â611: 997â1009. ",link:"https:\u002F\u002Fdoi.org\u002F10.1016\u002Fj.scitotenv.2017.08.077"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:", viherrakenteiden kÃ¤ytÃ¶ssÃ¤ ravinnekuorman hallinnassa ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6ycpSBfrn57JHekt1uJWh8",type:d,createdAt:Bf,updatedAt:Bf,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"RAJ13",body:"Raje, S., Kertesz, R., Maccarone, K., Seltzer, K., Siminari, M., Simms, P., Wood, B., & Sansalone, J. 2013. Green Infrastructure Design for Pavement Systems Subject to RainfallâRunoff Loadings. Transportation Research\nRecord, Volume 2358, Issue 1: 79â87. ",link:"https:\u002F\u002Fdoi.org\u002F10.3141\u002F2358-09"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:", hulevesien imeyttÃ¤misessÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4EMfimXQLA3w9PN3aQKIlj",type:d,createdAt:Bg,updatedAt:Bg,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"FLY13",body:"Flynn, K. M. & Traver, R. G. 2013. Green infrastructure life cycle assessment: A bio-infiltration case study. Ecological Engineering, Volume 55: 9â22. ",link:"https:\u002F\u002Fdoi.org\u002F10.1016\u002Fj.ecoleng.2013.01.004"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" sekÃ¤ tulvien hallinnassa ja veden puhdistuksessa ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3t9s5zhRYEWa9pMoHC6BNC",type:d,createdAt:Bh,updatedAt:Bh,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"LIQ16",body:"Liquete, C., Udias, A., Conte, G., Grizzetti, B. ja Masi, F. 2016. Integrated valuation of a nature-based solution for water pollution control. Highlighting hidden benefits. Ecosystem Services, Volume 22, Part B: 392â401.",link:"https:\u002F\u002Fdoi.org\u002F10.1016\u002Fj.ecoser.2016.09.011"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:aw,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Luontopohjaiset ratkaisut tuottavat usein myÃ¶s vÃ¤lillisesti merkittÃ¤viÃ¤ taloudellisia vaikutuksia. TÃ¤llaisia voivat olla esimerkiksi luontopohjaisiin ratkaisuihin liittyvÃ¤t virkistys- ja terveyshyÃ¶dyt sekÃ¤ ekosysteemien suojeluun liittyvÃ¤t hyÃ¶dyt ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3pF780vQucP58s16CMM0Kx",type:d,createdAt:Bi,updatedAt:Bi,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:F,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:kk,body:"Paloniemi, R. (toim.) 2019. Luontopohjaisten ratkaisujen kÃ¤ytÃ¤nnÃ¶n toteuttaminen maakunnissa ja kunnissa. Valtioneuvoston kanslia, Helsinki. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2019:49. 153 s.",link:hc}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:", kuten suojelualueiden tuomat paikallistalouden suorat ja epÃ¤suorat hyÃ¶dyt ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3OLCFk6UWH85iWeJ6CXy72",type:d,createdAt:Bj,updatedAt:Bj,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"LIL11",body:"Lilja-Rothsten, S. 2011. Valtioneuvoston suojelupÃ¤Ã¤tÃ¶ksissÃ¤ ja niiden yhteydessÃ¤ kirjattujen valtion velvoitteiden tÃ¤yttÃ¤minen. Selvityshanke. YmpÃ¤ristÃ¶ministeriÃ¶, Helsinki. 92 s. ",link:"http:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:NBN:fife20231204151164"}}},content:[],nodeType:f},{data:{}

1,marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Luontopohjaisten ratkaisujen taloudellisten hyÃ¶tyjen tarkastelemiseksi ei ole vakiintuneita kÃ¤ytÃ¤nteitÃ¤. Tutkimustulokset ovat vahvasti paikkaan sidottuja, eivÃ¤tkÃ¤ ne ole sellaisenaan yleistettÃ¤vissÃ¤ koskemaan mitÃ¤ tahansa aluetta. Esimerkiksi viheralueiden laatu, tyyppi ja sijainti kaupungissa vaikuttavat niiden tuomaan hyÃ¶tyyn, kuten kiinteistÃ¶jen hintojen kehitykseen ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"aAuJonhJkTLyAQoYK3tHL",type:d,createdAt:Bk,updatedAt:Bk,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:F,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"VOT17",body:"Votsis, A. 2017. Planning for green infrastructure: The spatial effects of parks, forests, and fields on Helsinki's\napartment prices. Ecological Economics, Volume 132: 279â289.",link:"https:\u002F\u002Fdoi.org\u002F10.1016\u002Fj.ecolecon.2016.09.029"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Siksi jokaisessa suunnittelutilanteessa, jossa taloudellisia hyÃ¶tyjÃ¤ pyritÃ¤Ã¤n arvioimaan, tulee tuottaa rÃ¤Ã¤tÃ¤lÃ¶ityjÃ¤ arvioita\nhyÃ¶dyistÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Taloudellisia hyÃ¶tyjÃ¤ arvioitaessa tukena voidaan kÃ¤yttÃ¤Ã¤ yleisiÃ¤ koosteita tekijÃ¶istÃ¤, jotka periaatteessa voivat tuottaa taloudellista hyÃ¶tyÃ¤. Esimerkiksi viheralueiden taloudellisia hyÃ¶tyjÃ¤ (taulukko 3) voidaan tarkastella kustannus-hyÃ¶tyanalyysillÃ¤, jossa mitataan esimerkiksi ihmisten halukkuutta maksaa virkistyskÃ¤ytÃ¶ssÃ¤ olevan viheralueen sÃ¤ilyttÃ¤misestÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6zkurejDV5wFz4zoRsUDbR",type:d,createdAt:Bl,updatedAt:Bl,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:F,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"BRA11",body:"Brander, L. M. & Koetse, M. J. 2011. The value of urban open space: Meta-analyses of contingent valuation and hedonic pricing results. Journal of Environmental Management, Volume 92, Issue 10: 2763â2773.",link:"https:\u002F\u002Fdoi.org\u002F10.1016\u002Fj.jenvman.2011.06.019"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" ja viheralueiden vaikutusta tonttien arvoon ",nodeType:a},{data:{target:Bm},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Viheralueiden arvo korostuu etenkin tiheÃ¤sti asutuilla alueilla ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3xc5AcIUW8SwZKXRgfDS90",type:d,createdAt:Bo,updatedAt:Bo,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:F,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"ELS94",body:"Elsasser, P., Myslivosti, V. U. L. H. & Republiky, M. Z. C. 1994. Recreational benefits of forests in Germany methodological aspects and results of a contingent valuation study. In: Roper, C. S. & Park, A (eds.). 1999. The Living Forest. Non-Market Benefits of Forestry. London: The Stationery Office: 175â183. The Stationery Office. [Viitattu 22.3.2024]",link:"https:\u002F\u002Fwww.researchgate.net\u002Fpublication\u002F268147010_Recreational_Benefits_of_Forests_in_Germany"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". TÃ¤llÃ¶in (lisÃ¤)rakentaminen voi olla taloudellisesti kannattamatonta yhteiskunnan nÃ¤kÃ¶kulmasta, mikÃ¤li se johtaa viheralueiden vÃ¤henemiseen. Vastaavasti puuston lisÃ¤Ã¤minen tai sÃ¤ilyttÃ¤minen voi puolestaan tuottaa lukuisia taloudellisia ja muita hyÃ¶tyjÃ¤ tonttien omistajille ",nodeType:a},{data:{target:Bm},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" ja paikallisille asukkaille ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"52EtCRjFqMAYz0VEHF2Mnh",type:d,createdAt:Bp,updatedAt:Bp,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"PER14",body:"Perino, G., Andrews, B., Kontoleon, A. & Bateman, I. 2014. The value of urban green space in Britain: a methodological framework for spatially referenced benefit transfer. Env

1ironmental and Resource Economics, Volume 57: 251â272. \n",link:"https:\u002F\u002Fdoi.org\u002F10.1007\u002Fs10640-013-9665-8"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5ydgkWfUkC2WIyeOmGOh41",type:d,createdAt:"2024-10-08T10:09:52.780Z",updatedAt:"2024-11-04T07:50:57.405Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:69,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:bF}},locale:g},fields:{title:"Tarkasteluja viheralueiden taloudellisista hyÃ¶dyistÃ¤",body:"\u003Ctable style=\"border-collapse: collapse; width: 100%; height: 1903.2px;\" border=\"1\"\u003E\u003Ccaption\u003E\u003Cstrong\u003ETaulukko 3.\u003C\u002Fstrong\u003E Tarkasteluja viheralueiden taloudellisista hy&ouml;dyist&auml; \u003Ca class=\"mce-nbsp-wrap\" contenteditable=\"false\" href=\"#eJexiCmA05hbM1VpFGNIN\" data-ctf-id=\"eJexiCmA05hbM1VpFGNIN\"\u003ESAR12\u003C\u002Fa\u003E\u003C\u002Fcaption\u003E\n\u003Ctbody\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.4px;\"\u003E\n\u003Cth style=\"width: 31.3154%; text-align: left; vertical-align: top; height: 22.4px;\" scope=\"col\"\u003ETaloudellinen hy&ouml;ty\u003C\u002Fth\u003E\n\u003Cth style=\"width: 68.6846%; text-align: left; vertical-align: top; height: 22.4px;\" scope=\"col\"\u003EHavainnot\u003C\u002Fth\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 89.6px;\"\u003E\n\u003Cth style=\"width: 31.3154%; height: 89.6px; text-align: left; vertical-align: top;\" scope=\"row\"\u003ETaloudellinen kasvu ja investoinnit\u003C\u002Fth\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 68.6846%; vertical-align: top; height: 89.6px;\"\u003EPositiivisesta paikallisesta bruttoarvonlis&auml;yksest&auml; (BVA) on merkkej&auml;, mutta tieteellisesti analysoituja tapauksia on v&auml;h&auml;n. Vaikutus perustuu ty&ouml;paikkojen luomiseen, uusien yritysten perustamiseen ja yksityisiin investointeihin.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 67.2px;\"\u003E\n\u003Cth style=\"width: 31.3154%; height: 67.2px; text-align: left; vertical-align: top;\" scope=\"row\"\u003EMaan ja omaisuuden arvo, esteettinen hy&ouml;ty\u003C\u002Fth\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 68.6846%; vertical-align: top; height: 67.2px;\"\u003EOn paljon n&auml;ytt&ouml;&auml; my&ouml;nteisist&auml; vaikutuksista. Kaupunkimets&auml;t lis&auml;&auml;v&auml;t kaupunkirakenteessa kiinteist&ouml;jen myyntihintaa \u003Ca class=\"mce-nbsp-wrap\" contenteditable=\"false\" href=\"#aAuJonhJkTLyAQoYK3tHL\" data-ctf-id=\"aAuJonhJkTLyAQoYK3tHL\"\u003EVOT17\u003C\u002Fa\u003E.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 67.2px;\"\u003E\n\u003Cth style=\"width: 31.3154%; height: 67.2px; text-align: left; vertical-align: top;\" scope=\"row\"\u003ETy&ouml;paikkojen houkuttelevuus ja ty&ouml;n tuottavuus\u003C\u002Fth\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 68.6846%; vertical-align: top; height: 67.2px;\"\u003EAsiaa on tutkittu v&auml;h&auml;n, eik&auml; ole selv&auml;sti osoitettu, ett&auml; viheralueet lis&auml;isiv&auml;t ty&ouml;paikkojen houkuttelevuutta tai ty&ouml;n tuottavuutta.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 44.8px;\"\u003E\n\u003Cth style=\"width: 31.3154%; height: 44.8px; text-align: left; vertical-align: top;\" scope=\"row\"\u003ETurismi\u003C\u002Fth\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 68.6846%; vertical-align: top; height: 44.8px;\"\u003ETulokset ovat hyvin paikkasidonnaisia ja edellytt&auml;v&auml;t yksityiskohtaisia k&auml;vij&auml;tutkimuksia.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 89.6px;\"\u003E\n\u003Cth style=\"width: 31.3154%; height: 89.6px; text-align: left; vertical-align: top;\" scope=\"row\"\u003EVirkistys ja vapaa-aika\u003C\u002Fth\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 68.6846%; vertical-align: top; height: 89.6px;\"\u003EOn v&auml;h&auml;n tutkimuksia siit&auml;, tuottavatko investoinnit viheralueisiin suoraan taloudellista hy&ouml;ty&auml; virkistysk&auml;yt&ouml;n ja vapaa-ajan k&auml;yt&ouml;n kautta. Asia edellytt&auml;&auml; yksityiskohtaisia k&auml;vij&auml;tutkimuksia.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 551.6px;\"\u003E\n\u003Cth style=\"width: 31.3154%; height: 551.6px; text-align: left; vertical-align: top;\" scope=\"row\"\u003ETerveys ja hyvinvointi\u003C\u002Fth\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 68.6846%; vertical-align: top; height: 551.6px;\"\u003E\n\u003Cp\u003EViheralueiden terveys- ja hyvinvointivaikutuksien taloudellisesta nettoarvosta on vain v&auml;h&auml;n tutkimuksia. Elinymp&auml;rist&ouml;

1n viheralueiden ja fyysisen aktiivisuuden v&auml;lisen yhteyden vahvuudesta tai niiden kausaalisuhteesta ei ole yksiselitteisi&auml; todisteita. Kuitenkin useissa tutkimuksessa on tehty taloudellisia arvioita terveyshy&ouml;dyist&auml; ottamalla huomioon hypoteettiset skenaariot lis&auml;&auml;ntyneest&auml; liikunnasta ja laskemalla mahdollisia julkisen terveydenhuollon kustannuss&auml;&auml;st&ouml;j&auml;.\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003E&nbsp;\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003EYhdistyneiden kansakuntien National Ecosystem Assessment hy&ouml;dynsi paikkatietoperusteista kyselyaineistoa arvioidakseen viheralueisiin liitettyj&auml; fyysisi&auml; ja henkisi&auml; vaikutuksia. Tutkimuksessa huomioitiin terveytt&auml; edist&auml;v&auml;n k&auml;ytt&auml;ytymisen muutos ja el&auml;m&auml;nlaatua parantava vaikutus, ja siin&auml; p&auml;&auml;dyttiin seuraaviin arvioihin henkil&ouml;&auml; ja vuotta kohti arvioituina:\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003E[bullist]\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003EFyysinen harjoittelu (+3 tuntia aktiivista harjoittelua viikossa): 14&ndash;46 &euro;.\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003EKodin vihre&auml; n&auml;k&ouml;ala (vrt. ei n&auml;k&ouml;alaa): 158&ndash;528 &euro;.\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003EPaikallinen lehti- tai sekamets&auml;maapeite (+1 prosenttia yhden kilometrin p&auml;&auml;ss&auml; kodista): 9&ndash;32 &euro;.\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003E[\u002Fbullist]\u003C\u002Fp\u003E\n\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 67.2px;\"\u003E\n\u003Cth style=\"width: 31.3154%; height: 67.2px; text-align: left; vertical-align: top;\" scope=\"row\"\u003EPaikan \u002F alueen laatu (yleinen viihtyvyys, mielikuva)\u003C\u002Fth\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 68.6846%; vertical-align: top; height: 67.2px;\"\u003EPaikan yleisen laadun taloudellinen arvottaminen ja viheralueiden roolin arviointi siin&auml; on vaikeaa, koska laatu muodostuu niin monesta eri tekij&auml;st&auml;.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 134.4px;\"\u003E\n\u003Cth style=\"width: 31.3154%; height: 134.4px; text-align: left; vertical-align: top;\" scope=\"row\"\u003EVesihuolto\u003C\u002Fth\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 68.6846%; vertical-align: top; height: 134.4px;\"\u003EViheralueet ja mets&auml;maa hidastavat veden virtausta, mink&auml; vuoksi niiden merkitys huomioidaan usein etenkin hulevesien ja tulvien hallinnassa. Taloudellisia arvioita on silti v&auml;h&auml;n, ja ne ovat ep&auml;varmoja. Pickeringin kaupungissa tehdyss&auml; tutkimuksessa arvioitiin, ett&auml; 85 hehtaarin mets&auml;maan luominen voisi sadassa vuodessa tuottaa noin 210 000 euron hy&ouml;dyn tulvanhallinnassa ja eroosion v&auml;hent&auml;misess&auml;.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 157.6px;\"\u003E\n\u003Cth style=\"width: 31.3154%; height: 157.6px; text-align: left; vertical-align: top;\" scope=\"row\"\u003EMaasta saatavat tuotteet\u003C\u002Fth\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 68.6846%; vertical-align: top; height: 157.6px;\"\u003EViheralueisiin investoimiseen liittyv&auml;t maasta saatavien tuotteiden hy&ouml;dyt arvioidaan usein henkil&ouml;ty&ouml;kuukausien tai bruttoarvonlis&auml;yksen nettokasvun perusteella. Toistaiseksi vain yksi (Mersey Forrestin) tutkimus on arvioinut viheralueen parantamisen nettovaikutuksia. Tutkimuksen mukaan vuosittainen nettohy&ouml;ty olisi 192 000 &euro; olettaen, ett&auml; arvonlis&auml;ys olisi noin 53 800 &euro; t&auml;ysiaikaista ty&ouml;ntekij&auml;&auml; kohden ja ett&auml; t&auml;ysiaikaisia ty&ouml;ntekij&ouml;it&auml; tarvittaisiin nelj&auml; jokaista 1000 mets&auml;maahehtaaria kohden.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 425.6px;\"\u003E\n\u003Cth style=\"width: 31.3154%; height: 425.6px; text-align: left; vertical-align: top;\" scope=\"row\"\u003EBiodiversiteetti\u003C\u002Fth\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 68.6846%; vertical-align: top; height: 425.6px;\"\u003E\n\u003Cp\u003EVain yhdess&auml; tarkastellussa tutkimuksessa oli raportoitu luonnon monimuotoisuuden taloudellisia nettohy&ouml;tyj&auml;. Lis&auml;ksi tunnistettiin kaksi tutkimusta, joissa arvioitiin halukkuutta maksaa viheralueiden (erityisesti metsien ja tieteellisten erityiskiinnostuskohteiden) monimuotoisuuden edist&auml;misest&auml;. Er&auml;&auml;ss&auml; tutkimuksessa tarkasteltiin ymp&auml;rist&ouml;j&auml;rjest&ouml;

1jen saamia perint&ouml;lahjoituksia sijaisarvona biologisen monimuotoisuuden k&auml;ytt&auml;m&auml;tt&ouml;myysarvolle (non-use value). T&auml;h&auml;n perustuva arvio oli\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003E[bullist]\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003Enoin 256 &euro;\u002Fha National Trust -j&auml;rjest&ouml;lle maaseudulla\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003E222 &euro;\u002Fha UK&rsquo;s Royal Society for the Protection of Birds -j&auml;rjest&ouml;lle luonnonsuojelualueilla\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003E62 &euro;\u002Fha National Trust for Scotland&rsquo;s Scottish -j&auml;rjest&ouml;lle maaseudulla (2008&ndash;2009).\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003E[\u002Fbullist]\u003C\u002Fp\u003E\n\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 186px;\"\u003E\n\u003Cth style=\"width: 31.3154%; height: 186px; text-align: left; vertical-align: top;\" scope=\"row\"\u003EIlmastonmuutoksen hillint&auml; ja muutokseen sopeutuminen\u003C\u002Fth\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 68.6846%; vertical-align: top; height: 186px;\"\u003EKirjallisuudessa oli tunnistettu selv&auml; hy&ouml;ty sellaisissa viheralueprojekteissa, joissa istutettiin puita hiilen sitomiseksi ja tarkasteltiin mahdollisuuksia v&auml;hent&auml;&auml; energiankulutusta talvella puiden avulla. N&auml;ytt&ouml; perustuu kuitenkin vain kolmeen tutkimukseen, joista kaksi arvioi hiilen sitomisen taloudellisia nettohy&ouml;tyj&auml;. N&auml;m&auml; hy&ouml;dyt ovat tunnettuja, mutta esimerkiksi puiden rooliin l&auml;mp&ouml;tilan s&auml;&auml;telemisess&auml; (varjostus ja haihduttaminen &auml;&auml;ris&auml;ill&auml;) ja kotitalouksien energians&auml;&auml;st&auml;misess&auml; (puiden tarjoama suoja) on tutkittu v&auml;h&auml;n taloudellisina hy&ouml;tyin&auml;.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003C\u002Ftbody\u003E\n\u003C\u002Ftable\u003E"}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Luontopohjaisiin ratkaisuihin liittyvÃ¤t hyÃ¶dyt voivat jÃ¤Ã¤dÃ¤ huomaamatta, jos valittu mittari on liian suppea. KÃ¤ytÃ¤nnÃ¶ssÃ¤ voi olla perusteltua arvioida viheralueen sÃ¤ilyttÃ¤misen julkishyÃ¶dykkeellistÃ¤ (esimerkiksi. ympÃ¤ristÃ¶terveys, viihtyvyys) arvoa maksuhalukkuustutkimusten avulla kuin tarkastella viheralueiden vaikutuksia toteutuneisiin yksityisiin ja julkisiin rahavirtoihin. ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:eC,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:gG,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:gH},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{target:aG},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7McR16H1J2Sbxp4tBACMy4",type:d,createdAt:"2024-10-09T09:55:31.646Z",updatedAt:"2024-11-01T17:41:18.626Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ad,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:D}},locale:g},fields:{title:"MonihyÃ¶tyiset luontopohjaiset ratkaisut edistÃ¤vÃ¤t ihmisten ja luonnon hyvinvointia -artikkelin nostot: Katso myÃ¶s",visibleTitle:U,referencingItems:[Bq],teaserType:K,displayTitle:x}}],externalLinks:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:y,data:{},content:[{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:fj},content:[{nodeType:a,value:fk,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:gJ},content:[{nodeType:a,value:gK,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:gL},content:[{nodeType:a,value:gM,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:gN,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:gO},content:[{nodeType:a,value:gP,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:gQ,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}

1,{nodeType:n,data:{uri:gR},content:[{nodeType:a,value:gS,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:gT,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:gU},content:[{nodeType:a,value:gV,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:gW},content:[{nodeType:a,value:gX,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:gY,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:gZ},content:[{nodeType:a,value:g_,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:g$},content:[{nodeType:a,value:ha,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:hb,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:hd},content:[{nodeType:a,value:he,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:hf},content:[{nodeType:a,value:hg,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:hh},content:[{nodeType:a,value:hi,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:hj},content:[{nodeType:a,value:hk,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:hl,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:hm},content:[{nodeType:a,value:hn,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:ho,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:hp},content:[{nodeType:a,value:hq,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:hr,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:hs},content:[{nodeType:a,value:ht,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:hu,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:hv},content:[{nodeType:a,value:hw,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:hx},content:[{nodeType:a,value:hy,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:hz},content:[{nodeType:a,value:hA,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:hB,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:hC},content:[{nodeType:a,value:hD,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:hE,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:hF},content:[{nodeType:a,value:hG,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:hH,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:hI},content:[{nodeType:a,value:hJ,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:hK,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:hL},content:[{nodeType:a,value:hM,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:ku,marks:[],data:{}}]}]}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},perspective:[X,P],tags:[au,am,c$,fl,ae],articleLength:[T],toc:x,publishDate:cv,publisher:[E,O,av]};Ba.metadata={tags:[],concepts:[]};Ba.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3xyGkGAIjYjwk1fq0yGR4R",type:d,createdAt:Bb,updatedAt:Bb,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};Ba.fields={abbreviation:"KOR20b",body:"Korhonen, A., Siitonen, J., Kotze, J., Immonen, A., Hamberg, L. 2020b. Kaupunkimetsien mahdollisuudet luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa - elÃ¤vÃ¤n ja kuolleen puuston vertailu talous- ja suojelumetsiin. Julkaisussa: T Koskela , T., Anttila , S., Simkin , J., Aapala, K. & SyrjÃ¤nen, K. (toim.), METSO-tilannekatsaus 2019: EtelÃ¤-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008â2025. Luonnonvarakeskus, Helsinki. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus, Nro 36\u002F2020: 34â37 ",link:"https:\u002F\u002Fhelda.helsinki.fi\u002Fhandle\u002F10138\u002F319810"};Bm.metadata={tags:[],concepts:[]};Bm.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"caX9PQQLunloKK3WWOgS2",type:d,createdAt:Bn,updatedAt:Bn,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};Bm.fields={abbreviation:"SIR16",body:"Siriwardena, S. D., Boyle, K. J., Holmes, T. P., & Wiseman, P. E. 2016. The implicit value of tree cover in the US: A meta-analysis of hedonic property value studies. Ecological Economics, Volume 128, 68â76.",link:"https:\u002F\u002Fdoi.org\u002F10.1016\u002Fj.ecolecon.2016.04.016"};Bq.metadata={tags:[],concepts:[]};Bq.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}}

1,id:"1yfYbCYBq6uUiBUBXHqXcl",type:d,createdAt:Br,updatedAt:Br,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:mh,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g};Bq.fields={publishedLanguages:[g],title:"JyvÃ¤skylÃ¤n KehÃ¤ VihreÃ¤ tuo yhteen ihmiset, luonnon, taiteen ja kulttuurin",materialType:bG,slug:"jyvaskylan-keha-vihrea-tuo-yhteen-ihmiset-luonnon-taiteen-ja-kulttuurin",parent:cJ,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KehÃ¤ VihreÃ¤ on JyvÃ¤skylÃ¤ssÃ¤ toteutettu viher- ja virkistysalueiden kehÃ¤mÃ¤inen kokonaisuus. Se edistÃ¤Ã¤ viheralueiden saavutettavuutta, monimuotoisuutta ja ilmastokestÃ¤vyyttÃ¤ sekÃ¤ tuo sosiaalisia ja taloudellisia hyÃ¶tyjÃ¤. ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:cK,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KehÃ¤ VihreÃ¤ on JyvÃ¤skylÃ¤n keskustaa kehystÃ¤vien viher- ja virkistysalueiden kokonaisuus, jonka kehÃ¤mÃ¤inen muoto tuo viheralueiden virkistys- ja liikkumismahdollisuudet lÃ¤helle kaikkia kaupunkilaisia (kuva 1). KehÃ¤ VihreÃ¤ on tarkoitettu esimerkiksi ulkoiluun, luontoretkiin ja eri ikÃ¤isten kohtaamis- ja oleskelupaikaksi. Alueella on jÃ¤rjestetty esimerkiksi lapsille suunnattuja hyÃ¶nteishotellityÃ¶pajoja, nuorten katumaalaustyÃ¶pajoja, villiyrttikÃ¤velyitÃ¤ ja sipulikukkien kierrÃ¤tystapahtumia. Puistoalueella suunnistamisen tueksi on kehitetty KehÃ¤ VihreÃ¤n kaksikielinen infokartta.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6tdRTDi7rDiBwJuiHa4CoQ",type:d,createdAt:Bs,updatedAt:Bs,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:L}},locale:g},fields:{title:"KehÃ¤ VihreÃ¤ muodostuu JyvÃ¤skylÃ¤n ydinkeskustaa ympÃ¤rÃ¶ivien viher- ja virkistysalueiden kehÃ¤mÃ¤isestÃ¤ verkostosta. Karttakuva.",asset:Bt,caption:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:ak,marks:[{type:r}],data:{}},{nodeType:a,value:" KehÃ¤ VihreÃ¤ koostuu monipuolisista viher- ja virkistysalueista, jotka tarjoavat kaupunkilaisille elÃ¤myksiÃ¤ ulkoilun, taiteen ja kulttuurin sekÃ¤ leikkimisen Ã¤Ã¤rellÃ¤. ",marks:[],data:{}},{nodeType:f,data:{target:Bv},content:[]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]}}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KehÃ¤ VihreÃ¤n kehittÃ¤misestÃ¤ on linjattu omassa toimenpideohjelmassaan. Sen tarkoituksena on turvata alueen kehittÃ¤minen suunnitelmallisesti ja pitkÃ¤jÃ¤nteisesti yhteistyÃ¶ssÃ¤ kaupunkilaisten kanssa.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:c_,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KehÃ¤ VihreÃ¤: ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"on kokonaisvaltainen suunnitteluote, jossa toteutetaan monipuolista kaupunkiympÃ¤ristÃ¶Ã¤.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"edistÃ¤Ã¤ viheryhteyksiÃ¤ ja monimuotoisuutta tiivistyvÃ¤ssÃ¤ kaupungissa.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"turvaa jatkuvuuden kaavoituksessa.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"tuottaa laajan tietopohjan alueesta ja siihen liittyvistÃ¤ kehittÃ¤mistarpeista.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"mahdollistaa alueen kehÃ¤mÃ¤inen muodon kautta viheralueiden saavutettavuuden.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"edistÃ¤Ã¤ hyvinvointia ja terveyttÃ¤: se muun muassa tukee lihasvoimaista liikkumista ja aktiivisuutta, parantaa ilmanlaatua ja viihtyisyyttÃ¤, tarjoaa miellyttÃ¤vÃ¤n Ã¤Ã¤nimaiseman, kohtaamispaikan ja luonnosta oppimisen.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"mahdollistaa kaupunkikulttuuria ja vahvistaa yhteisÃ¶llisyyttÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"tuottaa taloudellisia hyÃ¶tyjÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"edistÃ¤Ã¤ ilmastokestÃ¤vyyttÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:bL,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Onko kaupungilla viherstrategiaa?",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Millainen on suunnittelun kohteena olevan alueen kasvillisuus, pinnanmuodot jne.?",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Voidaanko alueen avulla edistÃ¤Ã¤ uhanalaisten lajien elinympÃ¤ristÃ¶jÃ¤?",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KetÃ¤ suunnitteluun osallistuu, onko alueen asukkaita, biologista- tai ympÃ¤ristÃ¶asiantuntemusta sisÃ¤llytetty laajasti?",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Onko suunnittelussa huomioitu sosioekonomiset ja ympÃ¤ritÃ¶lliset hyÃ¶dyt kattavasti?",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:cZ,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suunnitelmien toteuttaminen vaatii pitkÃ¤jÃ¤nteistÃ¤ budjetointia ja laaja-alaista sitoutumista viher- ja virkistysalueverkoston kehittÃ¤miseen alueidenkÃ¤ytÃ¶n suunnittelussa ja kaavoituksessa. ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{target:Bv},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"dMT8CG3IJ3fCs10nT0sr3",type:d,createdAt:Bw,updatedAt:Bw,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:S,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"JYV17",body:"JyvÃ¤skylÃ¤n kaupunki. 2017. MeidÃ

1¤n keskusta. Keskustan kaupunkirakenteen strateginen suunnitelma. 27.2.20217. JyvÃ¤skylÃ¤n keskustan kehittÃ¤mishanke. Kaupunkirakennelautakunta. 9 s. (PDF)  [Viitattu 22.3.2024]",link:" http:\u002F\u002Fwww2.jkl.fi\u002Fkaavakartat\u002Fkeskustan_kehittaminen\u002Fstrateginen_suunnitelma.pdf"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:aG},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5pWgpgHFntSia8CCFSMhGv",type:d,createdAt:Bx,updatedAt:Bx,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:D}},locale:g},fields:{title:"JyvÃ¤skylÃ¤n KehÃ¤ VihreÃ¤ tuo yhteen ihmiset, luonnon, taiteen ja kulttuurin -artikkelin nostot: Katso myÃ¶s",visibleTitle:U,referencingItems:[A_],teaserType:K,displayTitle:x}}],perspective:[X,P],tags:[au,am,c$,{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"37xFAcsFjuuJTuvvm9yw2A",type:d,createdAt:By,updatedAt:By,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:F,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:I}},locale:g},fields:{title:"Luonnon monimuotoisuus",slug:"luonnon-monimuotoisuus"}},ae],articleLength:[az],toc:x,publishDate:cv,publisher:[E,O,av]};Bt.metadata={tags:[],concepts:[]};Bt.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6pEwWhyxyIj8CZgyAcXKqm",type:B,createdAt:Bu,updatedAt:Bu,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:z,revision:o,locale:g};Bt.fields={title:"jyvaskyla-keha-vihrea-kartta",description:e,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F6pEwWhyxyIj8CZgyAcXKqm\u002F7e55f7727931f6066c074ef0c3fbfc42\u002Fjyvaskyla-keha-vihrea-kartta.jpg",details:{size:418940,image:{width:N,height:1102}},fileName:"jyvaskyla-keha-vihrea-kartta.jpg",contentType:Y}};Bt["6pEwWhyxyIj8CZgyAcXKqm"]=Bt;Bv.metadata={tags:[],concepts:[]};Bv.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2tYeWoI3HuISJKaP93PSdI",type:d,createdAt:"2024-07-19T07:33:26.565Z",updatedAt:"2024-10-09T15:31:33.302Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:S,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};Bv.fields={abbreviation:"JYV24",body:"JyvÃ¤skylÃ¤n kaupunki. MikÃ¤ KehÃ¤ VihreÃ¤? [Viitattu 22.3.2024]",link:"https:\u002F\u002Fwww.jyvaskyla.fi\u002Fkaavoitus\u002Fprojektit-ja-ohjelmat\u002Fkeha-vihrea\u002Fmika"};Bz.metadata={tags:[],concepts:[]};Bz.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2mZOTk1PmK4WYJPurq8Gb6",type:d,createdAt:BA,updatedAt:BA,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:108,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g};Bz.fields={publishedLanguages:[g],title:"Helsingin Malmin alueellinen viherkerroin tunnistaa viheralueiden hyÃ¶tyjÃ¤",materialType:bG,slug:"helsingin-malmin-alueellinen-viherkerroin-tunnistaa-viheralueiden-hyotyja",parent:cJ,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"ViherkerrointyÃ¶kalu auttaa tunnistamaan ja tekemÃ¤Ã¤n nÃ¤kyvÃ¤ksi viheralueiden tuottamia hyÃ¶tyjÃ¤. Sen avulla voidaan tuottaa teemakarttoja viherrakenteen eri tekijÃ¶istÃ¤. TyÃ¶kalun kÃ¤ytÃ¶llÃ¤ pyritÃ¤Ã¤n tukemaan monimuotoista, terveellistÃ¤ ja ilmastokestÃ¤vÃ¤Ã¤ kaupunkiympÃ¤ristÃ¶Ã¤. ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:cK,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ratkaisu tukee kestÃ¤vÃ¤Ã¤ ja ekologista kaupunkisuunnittelua. ViherkerrointyÃ¶kalun avulla voidaan tunnistaa laajempien alueiden, esimerkiksi kaupunginosien viheralueiden, tuottamia ekosysteemipalveluita ja hyÃ¶tyjÃ¤. SitÃ¤ on hyÃ¶dynnetty esimerkiksi Helsingin Malmilla (kuva 1). Alueellisen vihertoimen kÃ¤ytÃ¶llÃ¤ pyritÃ¤Ã¤n saavuttamaan monimuotoista, terveellistÃ¤ ja ilmastokestÃ¤vÃ¤Ã¤ kaupunkiympÃ¤ristÃ¶Ã¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"ccBrzNvcQGR744JQdT2q1",type:d,createdAt:"2024-10-09T12:38:35.047Z",updatedAt:"2024-10-09T12:46:55.597Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:cM,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:L}},locale:g},fields:{title:"ViherkerrointyÃ¶kalun avulla voi tarkastella viheralueita esim. luonnon monimuotoisuuden, melunvaimennukse tai luonnon virkitsyskÃ¤ytÃ¶n nÃ

1¤kÃ¶kulmista. Kartta.",asset:BB,caption:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:ak,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:" Helsingin Malmin alueen hulevesien hallinnan kannalta merkittÃ¤vÃ¤t viheralueet.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p}}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:c_,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"MaankÃ¤ytÃ¶n suunnitteluratkaisut vaikuttavasti suuresti kestÃ¤vyystavoitteiden saavuttamiseen. Elinvoimaisen sini-viherrakenteen avulla myÃ¶s kaupungissa voidaan mahdollistaa elintÃ¤rkeiden ekosysteemipalveluiden tuotanto. Alueellinen viherkerroin tukee ekologisten prosessien ja rakenteiden huomioon ottamista osana suunnittelua. KeskeisiÃ¤ tavoitteita ovat paikallisen luonnon monimuotoisuuden sÃ¤ilyttÃ¤minen ja ekologisten kiertojen huomioiminen. KestÃ¤vÃ¤n suunnittelun edellytyksenÃ¤ on viher- ja sinirakenteen kokonaisuuksien ymmÃ¤rtÃ¤minen ja huomioon ottaminen kaikessa toiminnassa ja kaikilla suunnittelutasoilla.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Alueellisella viherkertoimella ohjataan maankÃ¤ytÃ¶n suunnittelun jÃ¤lkeistÃ¤ jatkosuunnittelua (muun muassa ratkaisujen perustelut) sekÃ¤ asemakaavaratkaisuja. Tonttikohtaisella viherkertoimella niin sanotusti ulosmitataan alueellisen viherkertoimen laskelmat. ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Alueellinen viherkerroin menetelmÃ¤ tuottaa teemakarttoja analysoiduista viherrakenteen pinnoista ja laatutekijÃ¶istÃ¤. ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"TyÃ¶kalu tekee siis nÃ¤kyvÃ¤ksi yksittÃ¤isen viherrakenteen osan tuottamia erilaisia palveluita ja hyÃ¶tyjÃ¤. ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Erityisesti alueen tÃ¤ydennysrakentamisen yhteydessÃ¤ aluerakentamisprojektin yhteydessÃ¤ keino varmistaa, ettÃ¤ kasvavan vÃ¤estÃ¶mÃ¤Ã¤rÃ¤n kÃ¤yttÃ¶Ã¶n jÃ¤ljelle jÃ¤Ã¤vien alueitten ekologinen laatu.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"TyÃ¶kalu on informatiivinen, eli sen sitovuus ei ole vÃ¤lttÃ¤mÃ¤tÃ¶ntÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:gn},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:bL,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Varmista riittÃ¤vÃ¤ asiantuntemus ja osaaminen tyÃ¶kalun kÃ¤yttÃ¶Ã¶n.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tee tarkistuslaskennat yleisten alueiden viherkerroinlaskelmien toteutumisesta suunnittelussa.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Varmista ettÃ¤ tieto tavoitteista ja ekologisesta toiminnallisuudesta vÃ¤littyy yllÃ¤pitoon asti.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:cZ,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Alueellisen viherkerroin -tyÃ¶kalun kehittÃ¤misen ja kÃ¤yttÃ¶Ã¶noton suurimpia haasteita ovat yhteisen tahtotilan puuttuminen, tyÃ¶kalun tyÃ¶lÃ¤ys, resurssipula sekÃ¤ soveltamiseen vaadittavan tiedon ja asiantuntemuksen suuri mÃ¤Ã¤rÃ¤. TyÃ¶kalun kehittÃ¤misen kannalta on tÃ¤rkeÃ¤Ã¤ edistÃ¤Ã¤ kÃ¤ytÃ¶n helppoutta ja automatisointia sekÃ¤ tulosten vertailtavuutta.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"LisÃ¤ksi tyÃ¶kalun tueksi tarvitaan mittari viherrakenteen riittÃ¤vyydelle sekÃ¤ perusteluja osoitetuille kaavaratkaisuille. TyÃ¶kalun yhtenÃ¤ uhkana nÃ¤htiin se, ettÃ¤ tyÃ¶kalun vÃ¤littÃ¤mÃ¤ tieto ei siirry seuraavalle suunnittelutasoille, jolloin tuloksia ei hyÃ¶dynnetÃ¤. TyÃ¶kalun kÃ¤yttÃ¶ voi johtaa myÃ¶s osaoptimointiin, jolloin ekosysteemipalvelujen kokonaisuutta ei kehitetÃ¤ tasapainossa ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4AR2HNSnxl8vhQen7e9wIP",type:d,createdAt:"2024-07-18T10:22:40.017Z",updatedAt:"2024-10-09T12:39:34.841Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aZ,revision:w,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:BD,body:"Helsingin kaupunki. 2021. Helsingin alueellinen viherkerroin â nykytila ja digitalisaation edellytykset. Helsingin\nkaupunki. KaupunkiympÃ¤ristÃ¶n aineistoja 2021:14. 35 s.",link:"https:\u002F\u002Fjulkaisut.hel.fi\u002Ffi\u002Fjulkaisut\u002Fhelsingin-alueellinen-viherkerroin-nykytila-ja-digitalisaation-edellytykset"}}},content:[],nodeType:f},{data:{}

1,marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{target:aG},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7pSeWc4iWLJCa2FZ5GvXLz",type:d,createdAt:BE,updatedAt:BE,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:F,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:D}},locale:g},fields:{title:"Helsingin Malmin alueellinen viherkerroin tunnistaa viheralueiden hyÃ¶tyjÃ¤ -artikkelin nostot: Katso myÃ¶s",visibleTitle:U,referencingItems:[ki],teaserType:K,displayTitle:x}}],externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fresearch.aalto.fi\u002Ffiles\u002F37838071\u002F1_AELCLIC_WP2_Malmi_WORKSHOP2_Re- port.pdf"},content:[{data:{},marks:[],value:"Aalto-yliopisto. 12.62019. AELCLIC PATHFINDER project Malmi Disctrict (Helsinki) Pilot Landscape. Report Workshop 2. 12 p. (PDF)",nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:R,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},perspective:[X],tags:[au,am,c$,fl,ae],articleLength:[az],toc:x,publishDate:cv,publisher:[E,O,av]};BB.metadata={tags:[],concepts:[]};BB.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"a5DWSzd8dZYmSU79y9pTW",type:B,createdAt:BC,updatedAt:BC,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,locale:g};BB.fields={title:"helsingin-malmin-alueellinen-viherkerroin",description:"Â© Helsingin kaupunki 2021",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002Fa5DWSzd8dZYmSU79y9pTW\u002Fe0ed307fd42e5b9043b1841c19a209f9\u002Fhelsingin-malmin-alueellinen-viherkerroin.png",details:{size:334546,image:{width:N,height:582}},fileName:"helsingin-malmin-alueellinen-viherkerroin.png",contentType:J}};BB.a5DWSzd8dZYmSU79y9pTW=BB;BK.metadata={tags:[],concepts:[]};BK.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3xd16eSzQR7JgFFKQpJKnC",type:d,createdAt:"2024-06-13T12:51:15.775Z",updatedAt:"2024-10-09T07:51:03.761Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aU,revision:w,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};BK.fields={abbreviation:"VAN24",body:"Vantaan kaupunki. Vihertehokkuus ja kasvikatot. [Viitattu 22.3.2024]",link:"https:\u002F\u002Fkaupunkitilaohje.vantaa.fi\u002Ffi\u002Fviheralueet-ja-kasvillisuus\u002Fvihertehokkuus-ja-kasvikatot"};BL.metadata={tags:[],concepts:[]};BL.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6HTlUJ2OTEXJ20V7vMFiEa",type:d,createdAt:"2024-06-13T12:52:44.716Z",updatedAt:"2024-10-09T07:46:31.847Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};BL.fields={abbreviation:"TUR24",body:"Turun kaupunki. Siniviherkerroin. [Viitattu 22.3.2024]",link:"https:\u002F\u002Fwww.turku.fi\u002Fsiniviherkerroin"};BM.metadata={tags:[],concepts:[]};BM.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"Ap72DRa37tSa8UkSBLEtq",type:B,createdAt:BN,updatedAt:BN,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:F,revision:o,locale:g};BM.fields={title:"yleiskaavaehdotus-maankayton-ohjauksesta-turussa",description:e,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002FAp72DRa37tSa8UkSBLEtq\u002Fe706a7640a935765c980756dda1e548f\u002Fyleiskaavaehdotus-maankayton-ohjauksesta-turussa.png",details:{size:97471,image:{width:N,height:cN}},fileName:"yleiskaavaehdotus-maankayton-ohjauksesta-turussa.png",contentType:J}};BM.Ap72DRa37tSa8UkSBLEtq=BM;BW.metadata={tags:[],concepts:[]};BW.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5ZRBFOc4xunmlj3ulhI8Kw",type:d,createdAt:"2021-06-18T16:20:42.038Z",updatedAt:"2024-11-08T17:08:38.861Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:284,revision:_,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g};BW.fields={publishedLanguages:[g,Q],title:"Tutkimus tukee ilmastonmuutokseen sopeutumista",materialType:M,slug:"tutkimus-tukee-ilmastonmuutokseen-sopeutumista",parent:cH,teaserImage:BX,teaserImageAlt:BY,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutoksen sopeutumiseen liittyvÃ¤ tutkimus on laajentunut viime vuosina luonnontieteellisestÃ¤ tutkimuksesta yhÃ¤ monialaisemmaksi. Suomessa sopeutumistutkimusta on edistetty muun muassa kansallisilla ohjelmilla ja hankkeilla. Tutkimustulokset auttavat meitÃ¤ ymmÃ¤rtÃ¤mÃ¤Ã¤n paremmin paitsi

1ilmastonmuutoksen keskeisiÃ¤ riskejÃ¤ ja haavoittuvuuksia sekÃ¤ niihin liittyviÃ¤ mahdollisuuksia ja tarvittavia sopeutumistoimia.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sopeutumiseen liittyvÃ¤Ã¤ tutkimusta tehdÃ¤Ã¤n monella saralla",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutokseen sopeutumisessa tarvitaan tutkimusta ja monitieteistÃ¤ lÃ¤hestymistapaa, joka ulottuu luonnontieteistÃ¤ yhteiskuntatieteisiin. Tutkimuksista saatavat tulokset auttavat meitÃ¤ ymmÃ¤rtÃ¤mÃ¤Ã¤n entistÃ¤ paremmin  ilmastoon ja yhteiskunnallisiin muutoksiin liittyviÃ¤ haasteita ja mahdollisuuksia. Tutkimustulosten avulla voidaan myÃ¶s tuottaa uusia sopeutumisratkaisuja, ja tietoa voidaan hyÃ¶dyntÃ¤Ã¤ myÃ¶s sopeutumistoimenpiteiden suunnittelussa. ",nodeType:a},{data:{target:bE},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:db,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" Suomen kansallisessa sopeutumissuunnitelmassa 2030 yhtenÃ¤ tavoitteena onkin vahvistaa sÃ¤Ã¤- ja ilmastoriskeihin ja sopeutumiseen liittyvÃ¤Ã¤ tietopohjaa ",nodeType:a},{data:{target:ax},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutokseen ja siihen liittyvÃ¤n sopeutumisen tutkimusta on tehty Suomessa sekÃ¤ laajoina tutkimusohjelmakokonaisuuksina ettÃ¤ yksittÃ¤isinÃ¤ tutkimus- ja kehityshankkeina. Sopeutumistutkimusta rahoitetaan monista kansallisista ja eurooppalaisista lÃ¤hteistÃ¤. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:db,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sopeutumiseen liittyvÃ¤ tutkimus keskittyi aluksi luonnontieteeseen ja ilmastonmuutoksen vaikutuksiin",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomessa ilmastonmuutosta on tutkittu laajasti ja monitieteisesti tutkimusohjelmissa jo 1990-luvun alusta lÃ¤htien. Silloin kÃ¤ynnistyivÃ¤t tutkimusohjelmat Suomen Akatemian rahoittamat SILMU (1990â1995) ja FIGARE (1990â2002) ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:db,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:BZ,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"IlmakehÃ¤n muutosten tutkimusohjelma SILMUn yli 80 tutkimushanketta keskittyivÃ¤t ilmastonmuutoksen luonnontieteellisiin vaikutuksiin ilmakehÃ¤ssÃ¤ (muun muassa ensimmÃ¤iset ilmastonmuutosskenaariot Suomelle), metsissÃ¤ ja soilla sekÃ¤ vaikutuksiin joillekin toimialoille. Varsinaista ilmastonmuutokseen sopeutumista siinÃ¤ kÃ¤siteltiin kuitenkin vain alustavasti. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:gF,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Globaalimuutoksen tutkimusohjelma FIGAREssa tutkimuskenttÃ¤ laajeni luonnontieteistÃ¤ myÃ¶s ilmastonmuutokseen hillintÃ¤Ã¤n ja sopeutumiseen liittyviin taloudellisiin, yhteiskunnallisiin ja teknisiin kysymyksiin. Ohjelman tavoitteena oli kehittÃ¤Ã¤ ratkaisuja, joilla voidaan vaikuttaa yhteiskuntaan kohdistuviin muutoksiin tai auttaa niihin sopeutumisessa. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:gF,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" Ohjelman 36 hankkeen tulokset keskittyivÃ¤t silti pitkÃ¤lti ilmastonmuutoksen vaikutuksiin ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:BZ,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:kB,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"EnsimmÃ¤inen erityisesti sopeutumiseen keskittynyt laaja yksittÃ¤inen tutkimushanke Suomessa oli FINADAPT (Suomalaisen ympÃ¤ristÃ¶n ja yhteiskunnan kyky sopeutua ilmastonmuutokseen), jota ympÃ¤ristÃ¶ministeriÃ¶ rahoitti vuosina 2004â2005. Se kÃ¤sitti seuraavat aihealueet: ilmastotieto ja skenaariot, luonnon monimuotoisuus, metsÃ¤talous, maatalous, vesivarat, terveys, liikenne, rakennettu ympÃ¤ristÃ¶, energiainfrastruktuuri, matkailu ja luonnon virkistyskÃ¤yttÃ¶, sosio-ekonominen selvitys ja yhdyskuntasuunnittelu. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"4KcgnQTJvF03iqctnYxKbT",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" Hankkeessa tutkittiin Suomen sopeutumista ilmastonmuutoksen mahdollisiin vaikutuksiin ja tunnistettiin suuntaviivoja tarvittaville uusille tutkimusohjelmille ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:db,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{}

1,marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"SILMUn, FIGAREn ja FINADAPTin tuloksia hyÃ¶dynnettiin laajasti myÃ¶s vuonna 2005 julkaistun Suomen ensimmÃ¤isen Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian laatimisessa  ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:gF,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sopeutumistutkimus on kehittynyt monitieteiseksi",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sopeutumisstrategian toimeenpanoa tuettiin laajalla Ilmastonmuutoksen sopeutumistutkimusohjelmalla (ISTO, 2006â2010), jonka pÃ¤Ã¤rahoittajat olivat maa- ja metsÃ¤talousministeriÃ¶ ja ympÃ¤ristÃ¶ministeriÃ¶. ISTOssa tuotettiin sopeutumistoimien suunnittelun ja toimeenpanon vaatimaa tietoa sekÃ¤ edistettiin tiedon soveltamista kÃ¤ytÃ¤ntÃ¶Ã¶n. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:kC,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"ISTO-tutkimusohjelmaan kuului 30 eri teemoihin liittyvÃ¤Ã¤ hanketta, jotka kÃ¤sittelivÃ¤t muun muassa maa- ja metsÃ¤taloutta, kalataloutta, kaavoitusta ja rakentamista, ilmastopalvelua, sÃ¤Ã¤n Ã¤Ã¤ri-ilmiÃ¶itÃ¤, luonnon monimuotoisuutta ja sosiaalisia vaikutuksia. MyÃ¶s tulvien ja kuivuuden tuomat haasteet sekÃ¤ sopeutumisen kansainvÃ¤linen ulottuvuus otettiin huomioon. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:kC,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" Tulokset koottiin muun muassa synteesijulkaisuun ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"2fG6IveTb98x2i4tNQTp7e",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". ISTO-ohjelma tÃ¤ytti monilta osin aiemmin tunnistettuja tietoaukkoja, mutta yhteiskuntatieteellisiÃ¤ tai sektorirajat ylittÃ¤viÃ¤ tutkimusaiheita siinÃ¤ oli vÃ¤hÃ¤n. ISTOssa ei myÃ¶skÃ¤Ã¤n kÃ¤sitelty kovinkaan paljon alueellisia tai paikallisia sopeutumiskysymyksiÃ¤, koska tutkimus painottui valtakunnalliselle tasolle. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:kC,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:kD,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:db,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"ISTOa seurannut ilmastonmuutoksen akatemiaohjelma Suomen Akatemian rahoittama FICCA (Ilmastonmuutos â vaikutukset ja hallinta, 2011â2014) tutki ilmastonmuutoksen tuomia haasteita sekÃ¤ yhteiskunnallisesta ettÃ¤ luonnontieteellisestÃ¤ nÃ¤kÃ¶kulmasta. Sen tarkoituksena oli tukea monitieteistÃ¤ tutkimusta. Ohjelmassa tutkittiin erityisesti ilmastonmuutoksen riskejÃ¤ ja haavoittuvuutta liittyen muun muassa tulviin, kaupunkien vesihuoltoon, energiaan, biologiseen monimuotoisuuteen ja maatalouteen viidessÃ¤ eri hankkeessa. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"1QEhekPxCkR4hxsWCxvPzO",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:db,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:kD,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sopeutumistutkimuksessa on keskitytty toimialojen haasteisiin ja riskienhallintaan",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Viime vuosina sopeutumiseen liittyvÃ¤ssÃ¤ tutkimuksessa on laajennettu eri toimialojen tietopohjaa sekÃ¤ pyritty etsimÃ¤Ã¤n ratkaisuja niitÃ¤ kohtaaviin ilmastohaasteisiin. Suomessa on ja on ollut useita pÃ¤Ã¤osin kotimaisista lÃ¤hteistÃ¤ rahoitettuja, toimialakohtaisia sopeutumistutkimushankkeita.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tutkimusaiheita ja -hankkeita ovat olleet esimerkiksi",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"terveys: Suomen Akatemian rahoittamat PLUMES-hanke ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"7w0FdsFjzE7sLAQaSH4Yn2",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" ja CLIHE-tutkimusohjelma ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"2WB8shOmSkr0QuJvqKa937",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:", josta rahoitetaan muun muassa CHAMPS- ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"4nDrroFSxJ4iDDu230vE5N",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" ja HEATCLIM-hankkeita ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"7hyoSBOoYS7nc3cBKStTr3",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{}

1,marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"vesi: Ilmastopaneelin hanke Ilmastonmuutos ja vesihuolto: varautuminen ja terveysvaikutukset ",nodeType:a},{data:{target:rz},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" ja maa- ja metsÃ¤talousministeriÃ¶n rahoittama KestÃ¤vÃ¤ tulvariskien hallinta -hanke ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"or7b0jgZlfPXgszwdlEyJ",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"maatalous: muun muassa Maatilatalouden kehittÃ¤misrahaston rahoittama ILMAPUSKURI-hanke ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"3OUxNXa5tw7cmABHUYakVw",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" sekÃ¤ Manner-Suomen maaseudun kehittÃ¤misohjelman rahoittamat tiedonvÃ¤lityshankkeet, joista tuorein on MURU ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"4fahvohsno1JAbWx5C5KGL",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"metsÃ¤talous: Suomen Akatemian rahoittama FORBIO-metsÃ¤biotaloushanke ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"6BaCpMJGZVT87F2nIfL0Gr",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:", FOSTER-hanke ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"7CIn4bPDkcH7sVMJNMGi0z",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"luonnon monimuotoisuus: FICCAn tutkimushanke A-LA-CARTE ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"2F0tgOVKZjRDH1AnEITEGY",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:ct,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"huoltovarmuus: Huoltovarmuuskeskuksen rahoittama ILMAHUOLTO ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"3I5dxo9rdoxsTQs3KjoZro",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:ct,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"energiantuotanto: Valtion ydinjÃ¤tehuoltorahaston rahoittama PREDICT-hanke ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"3RdYzJ1FWc1EbO8LphzpA8",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"MetsÃ¤ekosysteemien toiminta ja metsien kÃ¤yttÃ¶ muuttuvassa ilmastossa (MIL) -tutkimusohjelma oli kÃ¤ynnissÃ¤ vuosina 2007â2012. Ohjelmassa tuotettiin 14 eri tutkimushankkeen turvin tietoa muun muassa ilmastonmuutoksen vaikutuksista Suomen metsiin ja metsÃ¤ekosysteemeihin sekÃ¤ metsien kyvystÃ¤ sopeutua ilmastonmuutokseen. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"7bHxAsWZvkfHGJF2w2J8hp",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" Viime vuosina hankkeissa on tutkittu myÃ¶s esimerkiksi luontopohjaisia ratkaisuja. TÃ¤llaisia hankkeita ovat olleet TASAPELI ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"40BCGcPcNiHeQC289LXXCT",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" ja OPERANDUM ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"3uWqT4Zh3ooQ66RqF8MLD5",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:kB,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomi on ollut myÃ¶s aktiivisesti mukana useissa sopeutumiseen liittyvissÃ¤ EU-rahoitteisissa tutkimushankkeissa. NÃ¤istÃ¤ esimerkkejÃ¤ ovat ekosysteemien ja elinkeinojen haavoittuvuutta tarkasteleva VACCIA-hanke ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"4AUkvZT7RGQ1JDbyK5OPQt",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"3i5GsAOi70r771HXTpGYbL",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:", sopeutumistiedon kÃ¤ytettÃ¤vyyttÃ¤ edistÃ¤vÃ¤ BASE-hanke ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"13ctpyYn5orLKpu4MXptr0",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:kD,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:db,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" sekÃ¤ tuoreempi heijastevaikutuksia tunnistava CASCADES-hanke ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"74YYgS6cOPqxvpztjmpDZX",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{}

1,marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Uusimmassa sopeutumistutkimuksessa tehdÃ¤Ã¤n kokonaisvaltaisia arvioita",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"SopeutumistyÃ¶n edetessÃ¤ tutkimuksella pyritÃ¤Ã¤n tukemaan toimialakohtaisen tyÃ¶n lisÃ¤ksi Suomen sopeutumisen kokonaisuuden kehitystÃ¤ (kuva 1).",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"1hrgGOYNbbNtN8VeMyP5v2",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"SÃ¤Ã¤- ja ilmastoriskien hallinnan tilaa Suomessa arvioitiin Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan (VN TEAS) rahoittamassa ELASTINEN-hankkeessa (Ennakoiva lyhyen aikavÃ¤lin sÃ¤Ã¤-, talous- ja ilmastoriskien hallitseminen) vuosina 2015â2016. SiinÃ¤ arvioitiin riskienhallintakeinoja, eri toimijoiden roolia ilmastoon liittyvissÃ¤ riskitilanteissa, maan rajat ylittÃ¤viÃ¤ ilmastonmuutoksen heijastevaikutuksia ja ilmastoriskien hallinnan kustannuksia ja hyÃ¶tyjÃ¤. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"1gFgCOhyf9ZiuLgkMODEo4",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"2rlE1IjUsY32pNmT0mrOyh",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"SIETO-hanke (SÃ¤Ã¤- ja ilmastoriskien arviointi ja toimintamallit, 2017â2018) oli niin ikÃ¤Ã¤n VN TEAS -rahoitteinen. Se toteutti kansallisen sÃ¤Ã¤- ja ilmastoriskien arvioinnin ja kartoitti suunnitelmia tulevien riskinarviointien toimintamalleiksi. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"5uQlxYM0VpGsKgz142Ey1",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" SIETO-hankkeen tuloksia hyÃ¶dynnettiin laajasti vuonna 2023 julkaistun valtakunnallisen riskiarvion valmistelussa ",nodeType:a},{data:{target:d_},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:aw,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomen sopeutumispolitiikan toimeenpanoa arvioitiin VN TEAS -hankkeessa KOKOSOPU (Kokonaisarviointi kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumispolitiikan toimeenpanosta) vuosina 2021â2022. Hanke tuotti arvion Suomen sopeutumispolitiikan ja voimassa olevan sopeutumissuunnitelman onnistumisista ja haasteista. LisÃ¤ksi se vertasi Suomen sopeutumispolitiikan kehitystÃ¤ muiden maiden vastaavaan politiikkaan ja selvitti tulevaisuudessa sopeutumistyÃ¶hÃ¶n kohdistuvia muutoksia. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"17uSmBAYptcjNrv2jpertF",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sopeutumistutkimuksessa korostuu jatkossakin monitieteinen lÃ¤hestymistapa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Alue- ja paikallistason toimijat ovat tÃ¤rkeitÃ¤ sopeutumistoimien toteuttajia, mikÃ¤ alkaa myÃ¶s nÃ¤kyÃ¤ myÃ¶s sopeutumistutkimuksessa. EsimerkkejÃ¤ tÃ¤stÃ¤ ovat Ilmastopaneelin SUOMI-hanke, jossa tunnistettiin ilmastonmuutoksen vaikutuksia eri alueilla ",nodeType:a},{data:{target:fX},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" sekÃ¤ Suomen Akatemian rahoittamat FINSCAPES- ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"1SWIq4BYPQ8XO6UPlf9xFB",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" ja Adapt-FIRST-hankkeet ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"3KFAgeEnFQzwlUN0NB3hKy",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:", joissa tuotetaan myÃ¶s alueellista sopeutumista tukevaa tutkimustietoa.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tutkimusta tarvitaan myÃ¶s siitÃ¤, millaisia sopeutumistoimia voi ja kannattaa tehdÃ¤, millainen varautuminen on hyÃ¶dyllistÃ¤ ja miten sopeutumista edistetÃ¤Ã¤n eri aloilla (kuva 2). Huomiota on alettu kiinnittÃ¤Ã¤ lisÃ¤ksi sopeutumistoimenpiteisiin liittyviin kustannuksiin ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:db,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Sopeutumistoimien kustannuksia ja riskeistÃ¤ aiheutuvia taloudellisia vaikutuksia on selvitetty KUITTI-hankkeessa (rahoittaja VN TEAS) ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"b5gWTdUlpG1ts3UqVLOtg",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Tietoa sopeutumistoimien kustannuksista sekÃ¤ ilmastonmuutokseen vaikutuksista Suomen talouteen kuitenkin tarvitaan vielÃ¤ lisÃ¤Ã¤ ",nodeType:a},{data:{target:kh},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:aw,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"11krCnJEGh863r8b2RmgDl",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Uusissa sopeutumisen tutkimuksissa sekÃ¤ ohjelma- ja hankekokonaisuuksissa kannattaa miettiÃ¤, millaiset toimijat hyÃ¶tyvÃ¤t tutkimuksesta ja kenelle tietoa ollaan tuottamassa. LisÃ¤ksi tietoa sopeutumisesta ja sen tarpeesta on hyvÃ¤ kÃ¤sitellÃ¤ eri aihepiirien tai tutkimusteemojen mukaan. YhÃ¤ enemmÃ¤n painoarvoa sopeutumistutkimuksessa ovat saamassa esimerkiksi ilmastonmuutokseen terveysvaikutukset tai yhteiskunnan huoltovarmuuteen ja turvallisuuteen liittyvÃ¤t kysymykset ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:db,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{}

1,marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:ISBN:978-952-383-165-0"},content:[{data:{},marks:[],value:"Valkonen, T., Kuusi, T., Pohjola, J., Sillanaukee, O., Kuusela, O.-P., Lehmus, M., Lintunen, J., Sarkia, K., Fronzek, S. 2023. Ilmastonmuutoksen kokonaistaloudelliset vaikutukset julkiseen talouteen. Valtioneuvoston kanslia, Helsinki. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2023:17. 154 s. ",nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:jA},content:[{data:{},marks:[],value:"HildÃ©n, M., Tikkakoski, P., Sorvali, J., MettiÃ¤inen, I., KÃ¤yhkÃ¶, J., Helminen, M., MÃ¤Ã¤ttÃ¤, H., Berninger, K., MerilÃ¤inen, P., Ahonen, S., Kolstela, J., Juhola, S., Tynkkynen, O., Gregow, H., Groundstroem, F., Halonen, J., Munck af RosenschÃ¶ld, J., Tuomenvirta, H., Carter, T., Lehtonen, H., Luomaranta, A. & MÃ¤kelÃ¤, A. 2022. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Suomessa â nykytila ja kehitysnÃ¤kymÃ¤t. Valtioneuvoston kanslia, Helsinki. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:55. 138 s. ",nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:sq},content:[{data:{},marks:[],value:"Tuomenvirta H., Haavisto R., HildÃ©n M., Lanki T., Luhtala S., MerilÃ¤inen P., MÃ¤kinen K., Parjanne A., Peltonen-Sainio P., Pilli-Sihvola K., PÃ¶yry J., Sorvali J. ja Veijalainen N. 2018. SÃ¤Ã¤- ja ilmastoriskit Suomessa â Kansallinen arvio. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 43\u002F2018. 107 s. ",nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:ISBN:978-952-287-602-7"},content:[{data:{},marks:[],value:"HildÃ©n M., Haavisto R., Harjanne, A., Juhola, S., Luhtala, S., MÃ¤kinen K., Parjanne A., Peltonen-Sainio P., Pilli-Sihvola K., PÃ¶yry J. ja Tuomenvirta H. 2018. IlmastokestÃ¤vÃ¤ Suomi - Toimintamalli sÃ¤Ã¤- ja ilmastoriskien arviointien jÃ¤rjestÃ¤miseksi. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 44\u002F2018. 67 s. ",nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fhdl.handle.net\u002F10138\u002F168693"},content:[{data:{},marks:[],value:"Harjanne, A., Haavisto, R., Tuomenvirta, H., Luhtala, S., MÃ¤kelÃ¤, A., Gregow, H., Halonen, M., Raivio, T., HildÃ©n, M., Parjanne, A., Jakkila, J., Juhola, S., RÃ¤sÃ¤nen, A., HaanpÃ¤Ã¤, S., Jurgilevich, A., Peltonen-Sainio, P., Lanki, T., Miettinen, I., Zacheus, O. & Kollanus, V. 2016. SÃ¤Ã¤- ja ilmastoriskien hallinta ja tietolÃ¤hteet Suomessa. Ilmatieteen laitoksen julkaisusarja 2016:6. 111 s. ",nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:ISBN:978-952-287-302-6 "},content:[{data:{},marks:[],value:"HildÃ©n, M., Groundstroem, F., Carter, T. R., Halonen, M., Perrels, A. & Gregow, H. 2016. Ilmastonmuutoksen heijastevaikutukset Suomeen. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 46\u002F2016. 62 s.",nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:ISBN:978-952-287-301-9 "},content:[{data:{},marks:[],value:"Pilli-Sihvola, K., Haavisto, R., Nurmi, V., Oljemark, K., Tuomenvirta, H., Groundstroem, F., Juhola, S., Miettinen, I. & Gregow, H. 2016. Taloudellisesti tehokkaampaa sÃ¤Ã¤- ja ilmastoriskien hallintaa Suomessa. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 45\u002F2016. 68 s. ",nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}

1,{data:{uri:sK},content:[{data:{},marks:[],value:sL,nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},perspective:[X],tags:[{sys:{type:b,linkType:d,id:"5qxlYzCuAuUaNSwfXl1x8S"}},bR],articleLength:[T],toc:x,publishDate:"2018-11-06",modifiedDate:"2024-02-29",publisher:[O,E]};BX.metadata={tags:[],concepts:[]};BX.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5e2C7u5RrB8nnNwR5Sa8Ss",type:B,createdAt:"2024-03-12T14:35:18.468Z",updatedAt:"2024-06-26T11:13:44.736Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ad,revision:v,locale:g};BX.fields={title:"tutkimus-tukee-ilmastonmuutokseen-sopeutumista-nostokuva-adobestock-170435431",description:e,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F5e2C7u5RrB8nnNwR5Sa8Ss\u002Fd0b30f35abb539ff5b572c0c5c6b1c36\u002Ftutkimus-tukee-ilmastonmuutokseen-sopeutumista-nostokuva-adobestock-170435431.jpeg",details:{size:134392,image:{width:N,height:$}},fileName:"tutkimus-tukee-ilmastonmuutokseen-sopeutumista-nostokuva-adobestock-170435431.jpeg",contentType:Y}};BX["5e2C7u5RrB8nnNwR5Sa8Ss"]=BX;Ca.metadata={tags:[],concepts:[]};Ca.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4ODzQHL6TgUyt430TZ0LmY",type:d,createdAt:"2021-07-19T13:06:24.037Z",updatedAt:"2023-03-15T12:59:28.629Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:gc,revision:F,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g};Ca.fields={publishedLanguages:[g,Q,ac],title:"Tulviin voidaan varautua tulvariskien hallintatoimilla",materialType:M,slug:"tulviin-voidaan-varautua-tulvariskien-hallintatoimilla",parent:cH,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tulviin ja niiden aiheuttamiin vahinkoihin voidaan varautua ennakkoon tulvariskien arviointi- ja hallintatoimilla. Tehokkaalle tulvariskien hallinnalle ovat tÃ¤rkeitÃ¤ erilaiset tulvakartat. Tulvatilanteessa vahinkoja vÃ¤hennetÃ¤Ã¤n viranomaisten toimin, mutta oleellisen tÃ¤rkeÃ¤Ã¤ on myÃ¶s kansalaisten omatoiminen tulviin varautuminen ja omaisuuden suojaaminen tulvilta.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutos lisÃ¤Ã¤ tulvia",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tulvalla tarkoitetaan sitÃ¤, kun normaalisti kuivana oleva maa peittyy vÃ¤liaikaisesti veden alle. Tulviminen voi johtua siitÃ¤, ettÃ¤ vesistÃ¶jen (jÃ¤rvien ja jokien) vedenpinta tai merenpinta nousee tai hulevesiÃ¤ eli sade- ja sulamisvesiÃ¤ kertyy maanpinnalle. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:kK,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" (kuva 1).",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tulvien arvioidaan yleistyvÃ¤n Suomessa ilmastonmuutoksen seurauksena. VesistÃ¶jen syys- ja talvitulvat yleistyvÃ¤t ja kasvavat, kun taas kevÃ¤ttulvat pienenevÃ¤t ja aikaistuvat. Suurten keskusjÃ¤rvien vedenkorkeudet nousevat talvella nykyistÃ¤ ylemmÃ¤ksi, ja niiden laskujoissa, kuten KokemÃ¤enjoessa, Kymijoessa ja Oulujoessa, talvivirtaamien kasvu voi lisÃ¤tÃ¤ hyydetulvien riskiÃ¤. Muutos riippuu kuitenkin vesistÃ¶n sijainnista ja ominaisuuksista. Osassa Suomea vesistÃ¶tulvat pienenevÃ¤t, osassa taas kasvavat. ",nodeType:a},{data:{target:hQ},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:kL,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"MyÃ¶s merivesitulvien riski tulee mahdollisesti kasvamaan ennakoidun merenpinnan nousun myÃ¶tÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"1QovSahR3JBO57YRX83OUH",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:kL,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". KesÃ¤llÃ¤ voimistuvat rankkasateet lisÃ¤Ã¤vÃ¤t hulevesitulvia kaupungeissa, jos viemÃ¤rit ja tulvareitit eivÃ¤t pysty johtamaan vesiÃ¤ riittÃ¤vÃ¤n nopeasti pois ",nodeType:a},{data:{target:hQ},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:kL,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{}

1,marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tulvavahinkoja voidaan pienentÃ¤Ã¤ hallitsemalla tulvariskejÃ¤",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tulvat saattavat aiheuttaa vahingollisia seurauksia terveydelle, turvallisuudelle, ympÃ¤ristÃ¶lle, yhteiskunnan infrastruktuurille eli perusrakenteelle (kuten liikenneyhteyksille ja energian saannille) taloudelliselle toiminnalle ja kulttuuriperinnÃ¶lle, jos niihin ei ole varauduttu. NÃ¤itÃ¤ vahinkoja voidaan pienentÃ¤Ã¤ tulvariskien hallinnan toimenpiteillÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:kK,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"7vwS5PiGqdBkVNlhHGhQcN",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tulvariskien hallinnalla tarkoitetaan sellaisten toimenpiteiden kokonaisuutta, joiden tavoitteena on arvioida ja vÃ¤hentÃ¤Ã¤ tulvariskejÃ¤ sekÃ¤ estÃ¤Ã¤ tai vÃ¤hentÃ¤Ã¤ tulvista aiheutuvia vahinkoja ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:Cc,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:kK,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". TulvariskejÃ¤ on Suomessa perinteisesti hallittu tulvasuojelun keinoilla, kuten sÃ¤Ã¤nnÃ¶stelemÃ¤llÃ¤ vesistÃ¶jen vedenpinnan korkeutta, perkaamalla jokia ja puroja sekÃ¤ pengertÃ¤mÃ¤llÃ¤ rantoja.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tulvavahinkoja pystytÃ¤Ã¤n vÃ¤hentÃ¤mÃ¤Ã¤n merkittÃ¤vÃ¤sti ottamalla tulvat huomioon maankÃ¤ytÃ¶n suunnittelussa ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:Cc,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Esimerkiksi hulevesitulvia voidaan hallita parhaiten varaamalla kaavoituksessa hulevesille riittÃ¤vÃ¤sti pidÃ¤ttÃ¤misalueita ja virtausreittejÃ¤. MaankÃ¤ytÃ¶n suunnittelua tukee jÃ¤rjestelmÃ¤llinen tulvakartoitustyÃ¶. Tulvakarttojen avulla annetaan viranomaisille ja kansalaisille tietoa tulva-alueista. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:kM,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" Tulvaennusteiden ja -varoitusten avulla voidaan ohjata tulvan aikaista pelastustoimintaa ja vÃ¤hentÃ¤Ã¤ tulvavahinkoja.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"66KFHn6qrS7lVpOKDimKjX",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tulvariskien hallintaa ohjaa lainsÃ¤Ã¤dÃ¤ntÃ¶",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomessa tulvariskien hallintaa ohjaavat ",nodeType:a},{data:{},marks:[{type:r}],value:"laki ja asetus tulvariskien hallinnasta",nodeType:a},{data:{},marks:[],value:". LainsÃ¤Ã¤dÃ¤nnÃ¶llÃ¤ toimenpannaan kansallisesti Euroopan unionin (EU:n) tulvadirektiivi ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"2WaPklofs5b6U48I04D6MG",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:", ja sen tarkoituksena on vÃ¤hentÃ¤Ã¤ tulvariskejÃ¤, ehkÃ¤istÃ¤ ja lieventÃ¤Ã¤ tulvista aiheutuvia vahingollisia seurauksia sekÃ¤ edistÃ¤Ã¤ varautumista tulviin. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:hR,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:kN,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lainmukaiseen tulvariskien hallintaan kuuluvat tulvariskien alustava arviointi ja merkittÃ¤vien tulvariskialueiden nimeÃ¤minen, tulvakarttojen laatiminen sekÃ¤ tulvariskien hallintasuunnitelmien laatiminen merkittÃ¤ville tulvariskialueille. Lain piiriin kuluvat niin vesistÃ¶-, meri- kuin hulevesitulvatkin. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:hR,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:kN,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tulvariskien hallinnan suunnittelusta vastaavat ELY-keskukset ja kunnat",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tulvariskien hallinnan suunnittelun vastuutaho riippuu tulvatyypistÃ¤.  VesistÃ¶alueiden j

1a merenrannikon tulvariskienhallinnan suunnittelusta  vastaa paikallinen elinkeino-, liikenne- ja ympÃ¤ristÃ¶keskus  (ELY-keskus). Hulevesitulvariskien hallinnan suunnittelusta vastaa  puolestaan kunta. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:hS,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:hR,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomessa on 22 merkittÃ¤vÃ¤Ã¤ tulvariskialuetta",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Osana tulvariskilainsÃ¤Ã¤dÃ¤nnÃ¶n toimeenpanoa maa- ja metsÃ¤talousministeriÃ¶ on nimennyt alueet, joilla vesistÃ¶jen tai meren tulvimisesta aiheutuvia riskejÃ¤ pidetÃ¤Ã¤n merkittÃ¤vinÃ¤. EnsimmÃ¤isen kerran alueet nimettiin vuonna 2011. Uudelleenarviointi ja nimeÃ¤minen vuosiksi 2018â2024 tehtiin vuonna 2018. NÃ¤itÃ¤ alueita on tÃ¤llÃ¤ hetkellÃ¤ yhteensÃ¤ 22, joista viisi sijaitsee merenrannikolla ja loput sisÃ¤vesistÃ¶jen varrella (kuva 2). Joukkoon ei kuulu yhtÃ¤Ã¤n hulevesitulvariskialuetta. Edelliseen vuonna 2011 tehtyyn arviointiin ja nimeÃ¤mispÃ¤Ã¤tÃ¶kseen verrattuna nimettiin kolme uutta aluetta ja poistettiin kaksi aluetta. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:Cd,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:Ce,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"MerkittÃ¤vÃ¤t tulvariskialueet valitaan ELY-keskusten tekemien tulvariskiarviointien perusteella. ELY-keskukset arvioivat vuonna 2018 uudelleen kaikki Suomen vesistÃ¶alueiden ja merenrannikon tulvariskit yhtenÃ¤isin perustein. Arviointiperusteissa otettiin huomioon sekÃ¤ tulvien todennÃ¤kÃ¶isyys ettÃ¤ niiden mahdolliset vahingolliset seuraukset yleiseltÃ¤ kannalta katsoen. Uudessa arvioinnissa otettiin huomioon myÃ¶s ilmastonmuutoksen vaikutus, koetut tulvatilanteet, tarkentuneet paikka- ja muut tiedot sekÃ¤ jo toteutetut tulvariskien hallinnan toimenpiteet. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:Cd,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:Ce,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"6er2K9yqNbo9ULUH8YijZy",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"MerkittÃ¤ville tulvariskialueille laaditaan tulvakartat ja tulvariskien hallintasuunnitelmat. EnsimmÃ¤iset tulvakartat laadittiin vuonna 2013 ja tulvariskien hallintasuunnitelmat vuonna 2015. Vuoden 2021 loppuun mennessÃ¤ laadittavien tai pÃ¤ivitettÃ¤vien tulvariskien hallintasuunnitelmien valmistelussa otetaan huomioon myÃ¶s ilmastonmuutos. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"4mxkbQiKA5sNEghuIyHefR",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" Tulvariskien arviointi, tulvakartat ja tulvariskien hallintasuunnitelmat pÃ¤ivitetÃ¤Ã¤n kuuden vuoden vÃ¤lein. Tulvariskien hallintaan liittyvÃ¤Ã¤ tyÃ¶tÃ¤ tehdÃ¤Ã¤n myÃ¶s muilla tulva-alueilla, kuin nimetyillÃ¤ merkittÃ¤villÃ¤ tulvariskialueilla. Kuntien ja valtion viranomaisten on otettava tulvariskien hallintasuunnitelmat huomioon omassa toiminnassaan. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:hR,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:kN,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tulvariskien hallinnan apuna voidaan kÃ¤yttÃ¤Ã¤ tulvavaara- ja tulvariskikarttoja",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomessa tulvariskien hallintaan sisÃ¤ltyy kahdenlaisia tulvakarttoja: tulvavaarakarttoja ja tulvariskikarttoja. Molempia karttoja voidaan kÃ¤yttÃ¤Ã¤ apuna muun muassa alueiden kÃ¤ytÃ¶n suunnittelussa, pelastustoiminnassa ja tiedottamisessa. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:kM,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:fm,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" Kartat ovat saatavana vuonna 2014 avatussa tulvakarttapalvelussa ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:Cf,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Tulvavaara- ja tulvariskikarttoja laaditaan tai pÃ¤ivitetÃ¤Ã¤n jatkossa voimavarojen mukaan myÃ¶s muille kuin tulvariskialueille. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:fm,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:"Tulvavaarakartalla",nodeType:a},{data:{},marks:[],value:" esitetÃ¤Ã¤n tulvan laajuus ja vaaran aste karttapohjalla tietyllÃ¤ todennÃ¤kÃ¶isyydellÃ¤. Vaaran asteena kÃ¤ytetÃ¤Ã¤n yleisimmin vesisyvyyttÃ¤. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:kM,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"2G2Z9UsZkjzaCkADtTzVJU",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" Tulvavaarakarttoja on laadittu lÃ¤hinnÃ¤ vesist

1Ã¶tulville, mutta myÃ¶s meritulville ja jÃ¤istÃ¤ aiheutuville tulville. Osassa kartoissa on huomioitu myÃ¶s ilmastonmuutoksen vaikutus. Tulvavaarakarttoja on Suomessa tehty yli sadalle alueelle, eli myÃ¶s muille kuin merkittÃ¤ville tulvariskialueille. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:Cf,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tulvavaarakarttojen lisÃ¤ksi merkittÃ¤ville tulvariskialueille on laadittu ",nodeType:a},{data:{},marks:[{type:r}],value:"tulvariskikartat",nodeType:a},{data:{},marks:[],value:". Tulvariskikartoilla esitetÃ¤Ã¤n tulvan peittÃ¤vyyden lisÃ¤ksi tulviin liittyvÃ¤t riskitekijÃ¤t kohteet: tiedot tulvalle alttiin vÃ¤estÃ¶n mÃ¤Ã¤rÃ¤stÃ¤, tÃ¤rkeistÃ¤ toiminnoista, vaikeasti evakuoitavista kohteista, kuten esimerkiksi sairaaloista ja vanhainkodeista, sekÃ¤ kohteista, jotka voivat tulvan aikana aiheuttaa haitallisia seurauksia ihmisille tai ympÃ¤ristÃ¶lle. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:fm,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tulvariskien hallintasuunnitelmissa esitetÃ¤Ã¤n toimenpiteet vahinkojen vÃ¤lttÃ¤miseksi",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"MerkittÃ¤vÃ¤n tulvariskialueen sisÃ¤ltÃ¤ville vesistÃ¶alueille tai rannikkoalueille on tehty tulvariskien hallintasuunnitelmat, joissa kerrotaan tavoitteet ja toimenpiteet tulvista aiheutuvia vahinkojen vÃ¤hentÃ¤miseksi ja ehkÃ¤isemiseksi. Ehdotettujen toimenpiteiden kirjo ulottuu kiinteistÃ¶jen omatoimisista suojauksista alueidenkÃ¤yttÃ¶Ã¶n ja ennakoinnista operatiiviseen tulvantorjuntaan. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:hS,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suunnitelmissa tarkastellaan muun muassa tulvien ennustamista ja niistÃ¤ varoittamista sekÃ¤ maankÃ¤ytÃ¶n ja pelastustoimien suunnittelua. NiissÃ¤ on selvitetty myÃ¶s tarve ja mahdollisuudet esimerkiksi tulvavesien pidÃ¤ttÃ¤miseen, vesistÃ¶n sÃ¤Ã¤nnÃ¶stelyn kehittÃ¤miseen tai perkauksiin ja pengerryksiin ja niissÃ¤ otetaan huomioon myÃ¶s vesienhoidon tavoitteet. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:hS,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tulvariskien hallintasuunnitelmien valmistelusta ovat vastanneet alueelliset ELY-keskukset ja tulvaryhmÃ¤t. EnsimmÃ¤istÃ¤ kertaa laaditut suunnitelmat julkaistiin joulukuussa 2015. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:hS,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"TulvariskejÃ¤ voidaan vÃ¤lttÃ¤Ã¤ hyvÃ¤llÃ¤ alueidenkÃ¤ytÃ¶n suunnittelulla",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tulvariskien hallinnassa on oleellista pyrkiÃ¤ estÃ¤mÃ¤Ã¤n uusien tulvariskikohteiden muodostuminen. TÃ¤mÃ¤ voidaan tehdÃ¤ parhaiten ottamalla tulvavaara huomioon alueidenkÃ¤ytÃ¶n suunnittelussa. Vuodelta 2017 olevissa ",nodeType:a},{data:{},marks:[{type:r}],value:"valtakunnallisissa alueidenkÃ¤yttÃ¶tavoitteissa",nodeType:a},{data:{},marks:[],value:" todetaan, ettÃ¤ uusi rakentaminen sijoitetaan tulvavaara-alueiden ulkopuolelle tai tulvariskien hallinta varmistetaan muutoin ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"7J1D8MmhDpKANoUwsAfj5u",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Periaatteessa nÃ¤mÃ¤ tavoitteet ovat hyvin selkeÃ¤t, mutta kÃ¤ytÃ¤nnÃ¶n soveltamisessa syntyy usein ristiriitoja, kun toisaalta on esimerkiksi tarve eheyttÃ¤Ã¤ ja tiivistÃ¤Ã¤ yhdyskuntarakennetta. Vanhojen, tulvavaara-alueella olevien alueiden tÃ¤ydennysrakentaminen luo usein myÃ¶s ristiriitoja uuden ja vanhan rakennuskannan erilaisen perustamiskorkeuden takia. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:fm,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Alimmista rakennuskorkeuksista on alueellisia suosituksia",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"ELY-keskukset ja niiden edeltÃ¤jÃ¤t, alueelliset ympÃ¤ristÃ¶keskukset, ovat antaneet suosituksia alimmista rakentamiskorkeuksista alueillaan. Monilla kunnilla on myÃ¶s omia suosituksiaan. Alimpien rakentamiskorkeuksien mÃ¤Ã¤rittÃ¤miseen on olemassa myÃ¶s pÃ¤ivitetty opas. ",nodeType:a},{data:{target:kO},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kansalaisten tulee varautua tulviin myÃ¶s omatoimisesti",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vaaratilanteessa eli tulvan uhatessa tai sen aikana henkilÃ¶kohtaisen omaisuuden suojelu kuuluu asukkaan omalle vastuulle. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:fm,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"42qC7VuE2Oil6naibT17Fa",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"E2XUaKA7ipnh0Pis9v5k9",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Viranomaiset pyrkivÃ¤t auttamaan tÃ¤ssÃ¤ parhaansa mukaan (taulukko 1).",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"3QVpR86k5HNj9OQnf1r1m8",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tietoa ja kÃ¤ytÃ¤nnÃ¶n ohjeita siitÃ¤, miten tulee toimia tulvan uhatessa on saatavissa eri verkkosivuilta ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:Cg,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"5z5rqBTlu7mFrdWA7uAKR6",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"1QPM5allhFuIEJe40mLAJM",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Muutamat pelastuslaitokset ovat myÃ¶s laatineet oppaita tulviin varautumiseksi (Pientalojen tulvaturvallisuusoppaat), joita on jaettu koteihin ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:Cg,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Omatoimisen varautumisen onnistumiseen vaikuttavat merkittÃ¤vÃ¤sti tulvaennusteet ja -varoitukset sekÃ¤ se, miten aiheesta viestitÃ¤Ã¤n. Tulvista ennustaa ja varoittaa Tulvakeskus, joka myÃ¶s yllÃ¤pitÃ¤Ã¤ jatkuvaa tilannekuvaa tulvista. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"1FRuMwYao1zNfR7JzThNub",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{sys:{type:b,linkType:d,id:"6YYjOOvoY2xFPP2xU2Z693"}}

1],externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fmmm.fi\u002Fartikkeli\u002F-\u002Fasset_publisher\u002Fmmm-nimesi-merkittavat-tulvariskialueet-vuosiksi-2018-2024"},content:[{data:{},marks:[],value:"MMM nimesi merkittÃ¤vÃ¤t tulvariskialueet 2018â2024 â Maa- ja metsÃ¤talousministeriÃ¶n tiedote 20.12.2018 ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.syke.fi\u002Ffi-FI\u002FAjankohtaista\u002FTiedotteet\u002FSuomen_tulvariskien_ennakoidaan_kasvavan(48862)"},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomen tulvariskien ennakoidaan kasvavan tulevaisuudessa â Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskuksen tiedote 20.12.2018 ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fhdl.handle.net\u002F10138\u002F278893"},content:[{data:{},marks:[],value:"Parjanne, A., Silander, J., Tiitu, M & Viinikka, A. 2018. Suomen tulvariskit nyt ja tulevaisuudessa â Varautuminen maankÃ¤ytÃ¶n, talouden ja ilmaston muutokseen. Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskus, Helsinki. Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskuksen raportteja 30\u002F2018. 73 s. ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:kI},content:[{data:{},marks:[],value:kJ,nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:hU},content:[{data:{},marks:[],value:hV,nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.youtube.com\u002Fwatch?v=ICZ3_hGwKVU"},content:[{data:{},marks:[],value:"Huokuna, M. 2012. Tulviin varautuminen. Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskus, Helsinki. Videoitu esitys Ilmastonmuutos ja paikalliset ratkaisut - mitÃ¤ Ilmasto-opas.fi -seminaarissa (YouTube-video, 19:23 min) ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.ymparisto.fi\u002Fdownload\u002Fnoname\u002F%7BB1F1E04F-62DE-4DF5-81B7-098102C62120%7D\u002F37016"},content:[{data:{},marks:[],value:"Silander, J. & Parjanne, A. 2012. Tulvariskien hallinnan euromÃ¤Ã¤rÃ¤isten vahinkojen ja hyÃ¶tyjen arviointi. Julkaisematon raportti. Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskus, Helsinki. 38 s. ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fhdl.handle.net\u002F10138\u002F41688"},content:[{data:{},marks:[],value:"Alho, P., Sane, M, Huokuna, M., KÃ¤yhkÃ¶, J. Lotsari, E & LehtiÃ¶, L. 2008. Tulvariskien kartoittaminen. Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskus, Helsinki, ja Turun yliopisto. YmpÃ¤ristÃ¶hallinnon ohjeita 2\u002F2008, Luonnonvarat. 99 s. ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.ymparisto.fi\u002Ffi-FI\u002FElinymparisto_ja_kaavoitus\u002FMaankayton_suunnittelujarjestelma\u002FValtakunnalliset_alueidenkayttotavoitteet"},content:[{data:{},marks:[],value:"YmpÃ¤ristÃ¶ministeriÃ¶: Valtakunnalliset alueidenkÃ¤yttÃ¶tavoitteet ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.ely-keskus.fi\u002Ffi\u002FSivut\u002Fdefault.aspx"},content:[{data:{},marks:[],value:"Elinkeino-, liikenne- ja ympÃ¤ristÃ¶keskus ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:gh},content:[{data:{},marks:[],value:gi,nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y}],nodeType:p},perspective:[X],tags:[{sys:{type:b,linkType:d,id:kb}},dt,bR],articleLength:[ev],toc:x,publishDate:"2013-04-03",modifiedDate:"2019-03-08",publisher:[O]};Cu.metadata={tags:[],concepts:[]};Cu.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5JR5RWJKJAsR6lK4mcSdub",type:d,createdAt:Cv,updatedAt:Cv,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};Cu.fields={abbreviation:"VEI12b",body:"Veijalainen, N., VehvilÃ¤inen, B., Nurmi, T., Jakkila, J., Marttunen, M. & KÃ¤yhkÃ¶, J. 2012. Suomen vesivarat ja ilmastonmuutos - vaikutukset ja muutoksiin sopeutuminen. Julkaisussa: Ruuhela, R. (toim.) 2012. Miten vÃ¤istÃ¤mÃ¤ttÃ¶mÃ¤Ã¤n ilmastonmuutokseen voidaan varautua? - yhteenveto suomalaisesta sopeutumistutkimuksesta eri toimialoilla. Maa- ja metsÃ¤talousministeriÃ¶n

1julkaisuja 6\u002F2011: 61â65.",link:hW};Cx.metadata={tags:[],concepts:[]};Cx.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1xLxrTXrNZ5YUImxX48FTD",type:d,createdAt:Cy,updatedAt:Cy,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:o,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};Cx.fields={abbreviation:"RAI10",body:"RÃ¤isÃ¤nen, J. 2010. Ilmastonmuutos ja heinÃ¤kuun helteet. Ilmastokatsaus 8\u002F2010: 4â6.",link:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Fc\u002Fdocument_library\u002Fget_file?uuid=7f17b4f7-7ad2-4dc2-bd04-f9f88256e439&groupId=30106"};Cz.metadata={tags:[],concepts:[]};Cz.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4fHT74j7N8dzCtMlW5go9m",type:d,createdAt:"2021-04-23T12:54:29.576Z",updatedAt:"2022-10-21T11:09:21.175Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:z,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};Cz.fields={abbreviation:"AAL08",body:"Aaltonen, J., Hohti, H., JylhÃ¤, K., Karvonen, T., KilpelÃ¤inen, T., Koistinen, J., Kotro, J., Kuitunen, T., Ollila, M., Parvio, A., Pulkkinen, S., Silander, J., Tiihonen, T., Tuomenvirta, H. & Vadja, A. 2008. Rankkasateet ja taajamatulvat (RATU). (Heavy rains and floods in urban areas. Abstract in English.) ympÃ¤ristÃ¶keskus, Helsinki. Suomen ympÃ¤ristÃ¶ 31\u002F2008, Luonnonvarat. 123 s.",link:"http:\u002F\u002Fhdl.handle.net\u002F10138\u002F38381"};CF.metadata={tags:[],concepts:[]};CF.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4EJbFo6qU6h0ceTNI2hTDt",type:B,createdAt:"2021-10-08T12:13:00.347Z",updatedAt:"2021-12-22T13:41:30.657Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:V,revision:v,locale:g};CF.fields={title:"sateiden-toistuvuustasot-nostokuva-alex-dukhanov-unsplash-ZxZQk7777R4",description:e,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F4EJbFo6qU6h0ceTNI2hTDt\u002F22f3d48477917bc27959d15801828379\u002Fsateiden-toistuvuustasot-nostokuva-alex-dukhanov-unsplash-ZxZQk7777R4.jpg",details:{size:592527,image:{width:N,height:$}},fileName:"sateiden-toistuvuustasot-nostokuva-alex-dukhanov-unsplash-ZxZQk7777R4.jpg",contentType:Y}};CF["4EJbFo6qU6h0ceTNI2hTDt"]=CF;CG.metadata={tags:[],concepts:[]};CG.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"14x2cKvNpk3v2CaPrrpv2J",type:d,createdAt:"2021-06-04T09:18:04.283Z",updatedAt:"2021-06-15T10:45:27.793Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:V,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:ea}},locale:g};CG.fields={title:kR,tabs:[{sys:{type:b,linkType:d,id:"3hdjxGnw18vg42ZhePiGd1"}},{sys:{type:b,linkType:d,id:"OouvT8xeMTmfJ194qHdif"}},{sys:{type:b,linkType:d,id:"1YVBmjTlHQLlNvhKh19l2C"}},{sys:{type:b,linkType:d,id:"7HoBlndNscUeQa5coycDC9"}},{sys:{type:b,linkType:d,id:"6VAPphrC2Tb9eE2yNHGAP2"}}],file:CH};CH.metadata={tags:[],concepts:[]};CH.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7osLOFznYj2N2dlToKhDA6",type:B,createdAt:"2021-06-03T07:49:42.121Z",updatedAt:"2021-06-15T10:44:04.945Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:v,locale:g};CH.fields={title:kR,file:{url:"\u002F\u002Fassets.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F7osLOFznYj2N2dlToKhDA6\u002Fa5db8b43cfa4e8c3dfb9daac650e326c\u002Fsateiden-toistuvuustasot-suomessa.xlsx",details:{size:28917},fileName:"sateiden-toistuvuustasot-suomessa.xlsx",contentType:CI}};CH["7osLOFznYj2N2dlToKhDA6"]=CH;CK.metadata={tags:[],concepts:[]};CK.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7vWhLRGjqoTG0VhP7euAkB",type:B,createdAt:"2021-06-30T15:15:07.636Z",updatedAt:"2021-12-22T13:52:06.186Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bz,revision:z,locale:g};CK.fields={title:"mitoitussateiden-muotokirjasto-nostokuva-pixabay-783451",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F7vWhLRGjqoTG0VhP7euAkB\u002F1ad4434e415c2a3d10b76de5f3559ba2\u002Fmitoitussateiden-muotokirjasto-nostokuva-pixabay-783451.jpg",details:{size:393198,image:{width:N,height:$}},fileName:"mitoitussateiden-muotokirjasto-nostokuva-pixabay-783451.jpg",contentType:Y}};CK["7vWhLRGjqoTG0VhP7euAkB"]=CK;CL.metadata={tags:[],concepts:[]};CL.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5N8xQf7M9HjheXh4yf8QYH",type:B,createdAt:CM,updatedAt:CM,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:F,revision:o,locale:g};CL.fields={title:"excel-mitoitussateet-hetkelliset-intensiteetit-16042019",file:{url:"\u002F\u002Fassets.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F5N8xQf7M9HjheXh4yf8QYH\u002Fb7b081cac02d43f8cde1e31f43efa376\u002Fexcel-mitoitussateet-hetkelliset-intensiteetit-16042019.xlsx",details:{size:2670174},fileName:"excel-mitoitussateet-hetkelliset-intensiteetit-16042019.xlsx",contentType:CI}};CL["5N8xQf7M9HjheXh4yf8QYH"]=CL;CP.metadata={tags:[],concepts:[]};CP.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6UqRnpDm9kcz4MDRzof3iY",type:d,createdAt:"2022-05-19T11:52:39.069Z",updatedAt:"2025-03-14T13:44:35.450Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:dM,revision:F,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:al}},locale:g};CP.fields={publishedLanguages:[g,Q,ac],title:"Suomen muuttuva ilmasto",slug:"suomen-muuttuva-ilmasto",parent:jv,materialType:br,content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"TÃ¤mÃ¤ osio sisÃ¤ltÃ¤Ã¤ tietoa Suomen nykyilmastosta ja tulevasta ilmastosta sekÃ¤ maakuntien ilmastosta.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3e4Mv8jx8xvFtwExyMhATL",type:d,createdAt:CQ,updatedAt:CQ,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:V,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:D}},locale:g},fields:{title:"Suomen muuttuva ilmasto -teemasivun nostot: teemasivut",visibleTitle:cO,referencingItems:[cx,{sys:{type:b,linkType:d,id:"1zPZ4jQNDmVeRmpH2QtjAx"}},aS],teaserType:K,displayTitle:x}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7q3HRo1oAe88mg6pZemlMX",type:d,createdAt:"2025-03-14T13:44:27.735Z",updatedAt:"2025-03-14T14:16:20.631Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:D}},locale:g},fields:{title:"Suomen muuttuva ilmasto -teemasivun nostot: Aiheesta muualla",visibleTitle:by,referencingItems:[Ia],teaserType:an,displayTitle:x}}],perspective:[ay,aa]};CT.metadata={tags:[],concepts:[]};CT.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1pokH2kJY4XKA0n4iCsTw1",type:d,createdAt:"2021-07-14T13:42:20.131Z",updatedAt:"2025-07-15T09:16:25.032Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:CU,revision:aK,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g};CT.fields={publishedLanguages:[g],title:"Uusimaa â merellisen ilmaston maakunta",materialType:M,slug:"uusimaa-merellisen-ilmaston-maakunta",parent:aS,teaserImage:CV,teaserImageAlt:"Uudenmaan maakunta sijaitsee Suomen etelÃ¤osassa, Suomenlahden rannikolla. Sen naapurimaakuntia ovat muun muassa lÃ¤nnessÃ¤ Varsinais-Suomi ja idÃ¤ssÃ¤ Kymenlaakso. Kartta.",ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Merellisyys leimaa vahvasti koko Uudenmaan ilmastoa, mutta Suomenlahden vaikutus pienenee lounaasta sisÃ¤maahan siirryttÃ¤essÃ¤. Vuoden keskilÃ¤mpÃ¶tila vaihtelee maakunnassa Hangon saariston +6 asteesta pohjoisimpien osien noin +4,5 asteeseen. Vuotuinen sademÃ¤Ã¤rÃ¤ kohoaa maakunnan alueella useimmiten yli 600 millimetriin, lÃ¤ntisellÃ¤ Uudellamaalla jopa hieman yli 700 millimetriin.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"AvomereltÃ¤ Lohjanharjulle",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Valtaosa Uudenmaan maakunnasta kuuluu etelÃ¤boreaaliseen ilmastovyÃ¶hykkeeseen, mutta LohjanjÃ¤rveltÃ¤ itÃ¤kaakkoon ulottuvan linjan etelÃ¤puoli kuuluu hemiboreaaliseen vyÃ¶hykkeeseen. KevÃ¤Ã¤llÃ¤ ja alkukesÃ¤llÃ¤ rannikkoseutuja viilentÃ¤Ã¤ Suomenlahti, joka puolestaan syksyllÃ¤ ja talvella lÃ¤mmittÃ¤Ã¤ niit

1Ã¤. Sateisiin ja talven lumioloihin taas vaikuttaa maaston kohoaminen rannikolta sisÃ¤maahan. Kaakon ja etelÃ¤n vÃ¤listen tuulien vallitessa loka-huhtikuun sademÃ¤Ã¤rÃ¤ on korkeimmilla seuduilla jopa puolitoista kertaa suurempi kuin rannikon lÃ¤heisyydessÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Maakunnan ilmasto-olot rannikolla eroavat sen verran sisÃ¤maan oloista, ettÃ¤ jakson 1991â2020 ilmastoa kuvaavat kahden esimerkkiaseman tilastot. Rannikkoa edustaa maamme vanhin yhtÃ¤jaksoisesti toiminut Helsingin Kaisaniemen sÃ¤Ã¤asema ja sisÃ¤maata HyvinkÃ¤Ã¤n HyvinkÃ¤Ã¤nkylÃ¤n (entinen Mutila) sÃ¤Ã¤asema. Artikkelin lopussa on linkki Ilmatieteen laitoksen sivulle, jossa voi tarkastella vertailukauden 1991â2020 ilmastotilastoja havaintoasemittain.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Meren vaikutus nÃ¤kyy lÃ¤mpÃ¶tiloissa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vuoden keskilÃ¤mpÃ¶tila vaihtelee Uudenmaan maakunnassa Hangon saariston +6 asteesta (Â°C) pohjoisimpien osien noin +4,5 asteeseen. Vuoden kylmin kuukausi on useimmiten helmikuu. Hangon ympÃ¤ristÃ¶ssÃ¤ helmikuun keskilÃ¤mpÃ¶tila on tyypillisesti -4 astetta, muualla rannikkoseudulla noin -5 ja kauimpana sisÃ¤maassa alle -6 astetta. HeinÃ¤kuu on puolestaan vuoden lÃ¤mpimin kuukausi. Sen keskilÃ¤mpÃ¶tila on keskimÃ¤Ã¤rin +16,5â¦+17,5 astetta, ja rannikolla on hieman sisÃ¤maata viileÃ¤mpÃ¤Ã¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Rannikon ja sisÃ¤maan erot tulevat hyvin esille myÃ¶s hellepÃ¤ivien lukumÃ¤Ã¤rissÃ¤. Esimerkiksi Helsingin KaisaniemessÃ¤ meren tuntumassa hellepÃ¤iviÃ¤ on touko-elokuussa keskimÃ¤Ã¤rin 8, mutta vain vajaat 20 km pohjoisempana, Helsinki-Vantaan lentoasemalla, niitÃ¤ on jo keskimÃ¤Ã¤rin 19.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"HallayÃ¶t ovat sisÃ¤maan muutamia seutuja lukuun ottamatta heinÃ¤- ja elokuussa varsin harvinaisia, vaikka Uudeltamaalta lÃ¶ytyykin hallanarkoja paikkoja jopa yllÃ¤ttÃ¤vÃ¤n lÃ¤heltÃ¤ rannikkoa. Jakson 1991â2020 aikana esimerkiksi Helsingin KaisaniemessÃ¤ ja Lohjan Porlassa (LohjanjÃ¤rven lÃ¤heisyydessÃ¤) ei ole ollut keskimÃ¤Ã¤rin yhtÃ¤Ã¤n hallayÃ¶tÃ¤ kesÃ¤-elokuussa. Vihdin Maasojalla niitÃ¤ oli vastaavalla ajanjaksolla keskimÃ¤Ã¤rin kahdeksan, joista yksi heinÃ¤kuussa. Vihdin havaintoasema sijaitsee pohjois-etelÃ¤-suuntaisessa korkeiden kalliokohoumien ympÃ¤rÃ¶imÃ¤ssÃ¤ peltolaaksossa, ja se on Uudenmaan kylmin havaintopaikka.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sateisinta Suomea",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KeskimÃ¤Ã¤rÃ¤inen vuotuinen sademÃ¤Ã¤rÃ¤ kohoaa maakunnan alueella useimmiten yli 600 millimetriin, lÃ¤ntisellÃ¤ Uudellamaalla jopa hieman yli 700 millimetriin. Lohjanharju ja Nuuksion ylÃ¤nkÃ¶alue ovatkin keskimÃ¤Ã¤rin Suomen sateisinta seutua.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vuoden sateisin kuukausi Uudellamaalla on yleensÃ¤ elokuu keskimÃ¤Ã¤rin noin 80 millimetrin sateellaan. Rannikolla myÃ¶s loka- ja marraskuu yltÃ¤vÃ¤t tyypillisesti noin 70â80 millimetrin sademÃ¤Ã¤riin. SyynÃ¤ syksyn suurin sademÃ¤Ã¤riin ovat matalapaineet ja lÃ¤mmin meri. KevÃ¤t on puolestaan tavallisesti vuoden kuivinta aikaa, varsinkin rannikolla.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Maakunnan sademÃ¤Ã¤rÃ¤t vaihtelevat kuitenkin paljon, ja esimerkiksi vuonna 1994 heinÃ¤kuussa useilla havaintoasemilla satoi vain alle millimetrin. Maakunnan, ja samalla myÃ¶s koko Suomen, suurimmat vuotuiset sademÃ¤Ã¤rÃ¤t ovat olleet yli 1000 millimetriÃ¤. Rannikolla vuosisateet voivat kuitenkin ajoittain jÃ¤Ã¤dÃ¤ hyvin vÃ¤hÃ¤isiksikin, jopa alle 300 millimetrin.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Maan vaihtelevimmat lumiolot",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Uudenmaan alueella lumiolot vaihtelevat vuodesta toiseen enemmÃ¤n kuin missÃ¤Ã¤n muualla Suomessa. Lumensyvyys riippuu muuta maata voimakkaammin talven lÃ¤mpÃ¶tilasta ja tuulten suunnasta. Kun merivesi pysyy pitkÃ¤Ã¤n lÃ¤mpimÃ¤nÃ¤ ja samalla lounaasta liikkuu matalapaineita tuoden mukanaan lauhaa ilmaa, lumipeite jÃ¤Ã¤ ohueksi ja saattaa sulaa talven aikana useaan kertaan. Kaakon ja idÃ¤npuoleisten tuulten vallitessa on kylmempÃ¤Ã¤ ja lumipeitteet paksumpia, mikÃ¤ johtuu Uudenmaan maastonmuodoista. Varsinkin alkutalvesta, kun meri on vielÃ¤ jÃ¤Ã¤tÃ¶n ja ilmaa lÃ¤mpimÃ¤mpi, voi itÃ¤tuulella Uudellemaalle kertyÃ¤ lyhyessÃ¤ ajassa useita kymmeniÃ¤ senttejÃ¤ lunta.",n

1odeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KeskimÃ¤Ã¤rin ensilumi saadaan HyvinkÃ¤Ã¤n ja Lohjan Nummi-Pusulan tienoille jo marraskuun 5. pÃ¤ivÃ¤n aikoihin ja rannikolle pari viikkoa myÃ¶hemmin. PysyvÃ¤n lumipeitteen saapumisessa ero rannikon ja sisÃ¤maan on suurempi, jopa kuukauden luokkaa. Vuosien 1991â2020 aikana pysyvÃ¤ lumipeite saapui HyvinkÃ¤Ã¤lle keskimÃ¤Ã¤rin joulukuun 10. pÃ¤ivÃ¤, mutta Hangon TvÃ¤rminneen vasta tammikuun 16. pÃ¤ivÃ¤. PÃ¤Ã¤kaupunkiseudulle pysyvÃ¤ lumipeite saadaan tyypillisesti vasta joulun jÃ¤lkeen. Eniten lunta on yleensÃ¤ maaliskuun alkupuolella: Hankoniemen noin 15 senttimetristÃ¤ Lohjanharjun reiluun 35 senttimetriin.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"YhtenÃ¤inen lumipeite katoaa Uudenmaan rannikkoseuduilta keskimÃ¤Ã¤rin maalis-huhtikuun vaihteessa ja maakunnan luoteisilta ylÃ¤nkÃ¶seuduilta huhtikuun puolivÃ¤lin tienoilla. PysyvÃ¤n lumipeitteen pituus vaihtelee siis Hangon noin 75 vuorokaudesta maakunnan luoteisosien ylÃ¤nkÃ¶seudun noin 125 vuorokauteen (eli on noin 2,5â4 kuukautta). VÃ¤hÃ¤lumisina talvina lumipeiteajat voivat jÃ¤Ã¤dÃ¤ hyvinkin lyhyiksi. Esimerkiksi KaisaniemestÃ¤ useampana talvena lumi on pysynyt maassa vain 3â4 viikkoa ja vuonna 2008 pisimmillÃ¤Ã¤nkin vain kymmenen pÃ¤ivÃ¤Ã¤ perÃ¤kkÃ¤in. Toisaalta pisimmÃ¤t lumitalvet ovat kestÃ¤neet yli viisi kuukautta.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"LÃ¤mmin meri pidentÃ¤Ã¤ syksyÃ¤",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomenlahden vaikutus nÃ¤kyy Uudellamaalla myÃ¶s termisten vuodenaikojen kohdalla, etenkin talven tulossa. Terminen syksy saapuu maakunnan pohjoisosaan keskimÃ¤Ã¤rin syyskuun puolivÃ¤lissÃ¤ ja rannikolle ja saaristoon syyskuun lopulla. Talvi alkaa sisÃ¤maassa tyypillisesti marraskuun puolivÃ¤lin tienoilla ja rannikolla sekÃ¤ saaristossa joulukuun alkupuolella. Terminen syksy on siis maakunnan lounaisimmissa osissa jopa yli kahden kuukauden mittainen. Toisinaan talven tulo venyy aina tammikuun puolivÃ¤liin saakka, ja onpa jo ollut vuosia, jolloin termistÃ¤ talvea ei ole pystytty selkeÃ¤sti mÃ¤Ã¤rittelemÃ¤Ã¤n rannikko- ja saaristoalueilla. ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Terminen kevÃ¤t koittaa suuressa osaa maakuntaa maaliskuun loppupÃ¤ivinÃ¤. KesÃ¤ alkaa sisÃ¤maan edullisimmilla paikoilla heti toukokuun puolivÃ¤lin jÃ¤lkeen. Rannikolla ja saaristossa kylmÃ¤nÃ¤ pysyvÃ¤ meri viivÃ¤styttÃ¤Ã¤ kesÃ¤n tuloa toukokuun loppuun.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"PitkÃ¤ kasvukausi",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Uudellamaalla terminen kasvukausi alkaa sisÃ¤maassa keskimÃ¤Ã¤rin huhtikuun loppupuolella, mutta kylmÃ¤stÃ¤ merestÃ¤ johtuen rannikolla ja saaristossa hieman myÃ¶hemmin. Termisen kasvukauden pÃ¤Ã¤ttymiseen hitaasti jÃ¤Ã¤htyvÃ¤llÃ¤ merellÃ¤ on taas pÃ¤invastainen vaikutus. Maakunnan pohjoisosissa kasvukausi pÃ¤Ã¤ttyy tavallisesti lokakuun puolivÃ¤lin jÃ¤lkeen ja rannikolla ja saaristossa vasta marraskuun alussa. NÃ¤in ollen kasvukauden pituus on rannikkoseuduilla hieman sisÃ¤maata pidempi.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Jakson 1991â2020 aikana keskimÃ¤Ã¤rÃ¤inen kasvukauden pituus vaihteli Vihdin Maasojan 180 vuorokaudesta Helsingin Kaisaniemen 193 vuorokauteen eli noin viidestÃ¤ kuuteen kuukauteen. Kasvukauden tehoisa lÃ¤mpÃ¶tilan summa on Uudellamaalla 1300 ja 1500 vuorokausiasteen (Â°Cvrk) vÃ¤lillÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sateisuuden suhteen eri vuosien kasvukausien vÃ¤liset erot ovat Uudellamaalla koko Suomen suurimpia. Kuivuus voi rannikon savimailla olla ankaraa, etenkin jos edeltÃ¤vÃ¤ kevÃ¤t on ollut kuiva. Runsaat alkusyksyn sateet voivat puolestaan haitata sadonkorjuuta, varsinkin jos kesÃ¤ on ollut sateinen. Tyypillisesti kasvukauden sademÃ¤Ã¤rÃ¤ on 350â400 millimetriÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Uudenmaan ilmasto lÃ¤mpenee ja sademÃ¤Ã¤rÃ¤ kasvaa\r",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutosarviot maakuntatasolle on toistaiseksi laskettu\u002Folemassa ilmastolliseen vertailukauteen 1981â2010 verrattuna. Ilmaston arvioidaan lÃ¤mpenevÃ¤n Uudellamaalla kuluvan vuosisadan aikana noin 1,7â5,0 Â°C verrattuna kyseiseen jaksoon (kuva 1, vasen). LÃ¤mpenemisen mÃ¤Ã¤rÃ¤ riippuu siitÃ¤, miten maailmanlaajuiset kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶t kehittyvÃ¤t tulevina vuosina. O

1n myÃ¶s hyvÃ¤ huomata, ettÃ¤ ilmasto on jo lÃ¤mmennyt: jakso 1991â2020 oli noin 0,6 Â°C lÃ¤mpimÃ¤mpi kuin 1981â2010. ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1hYnwy2VvEmNjFk05B4ubO",type:d,createdAt:"2022-06-15T13:42:32.585Z",updatedAt:"2022-08-30T12:39:31.361Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:L}},locale:g},fields:{title:"Viivakaaviot Uudenmaan vuosittaisista muutosarvioista eri skenaarioissa. Vasen: lÃ¤mpÃ¶tila vuonna 2085: RCP2.6 noin 1,8, RCP4.5 noin 3 ja RCP 8.5 noin 5 astetta. Oikea: sademÃ¤Ã¤rÃ¤: RCP2.6 noin 5, RCP 4.5 noin 9 ja RCP 8.5 noin 15 prosenttia.",asset:CW,caption:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:ak,marks:[{type:r}],data:{}},{nodeType:a,value:" Vuotuisen keskimÃ¤Ã¤rÃ¤isen lÃ¤mpÃ¶tilan muutokset asteina (vasen kaavio) ja sademÃ¤Ã¤rÃ¤n arvioidut muutokset prosentteina (oikea kaavio) Uudenmaan maakunnassa eri kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jen kehityskulkujen mukaan vuosina 1990â2085. Muutosta on verrattu jaksoon 1981â2010. RCP2.6-skenaario kuvaa voimakkaiden pÃ¤Ã¤stÃ¶rajoitusten kehityskulkua, RCP4.5 kohtalaisia pÃ¤Ã¤stÃ¶rajoituksia ja RCP8.5 kehitystÃ¤, jossa ei ole lainkaan pÃ¤Ã¤stÃ¶rajoituksia. Arviot tulevasta ilmastosta perustuvat 28 maailmanlaajuisella ilmastomallilla (CMIP5-mallisukupolvi) tehtyihin laskelmiin.",marks:[],data:{}}]}]}}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:CX,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1yg7Fq5DqWpgzarcig1mp2",type:d,createdAt:"2022-06-15T13:44:57.739Z",updatedAt:"2022-09-05T09:58:43.623Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:S,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:L}},locale:g},fields:{title:"PylvÃ¤skaaviot. Uudellamaalla lÃ¤mpÃ¶tila kohoaa eniten tammikuussa (2,2â3,8 Â°C) ja vÃ¤hiten kesÃ¤kuussa (1,4â2,2 Â°C). SademÃ¤Ã¤rÃ¤t kasvavat eniten marras- ja tammikuussa (7â15 %). Elokuussa sademÃ¤Ã¤rÃ¤n muutos on olematon tai vÃ¤henevÃ¤ RCP8.5-skenaariossa (-2 %).",asset:CY,caption:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:bl,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:" KeskimÃ¤Ã¤rÃ¤isen lÃ¤mpÃ¶tilan muutokset asteina (vasen kaavio) ja sademÃ¤Ã¤rÃ¤n arvioidut muutokset prosentteina (oikea kaavio) kuukausittain Uudenmaan maakunnassa kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jen kehityskulkujen mukaan vuoteen 2050 asti. Muutosta on verrattu jaksoon 1981â2010. RCP2.6-skenaario kuvaa voimakkaiden pÃ¤Ã¤stÃ¶rajoitusten kehityskulkua, RCP4.5 kohtalaisia pÃ¤Ã¤stÃ¶rajoituksia ja RCP8.5 sellaista kehitystÃ¤, jossa ei ole lainkaan pÃ¤Ã¤stÃ¶rajoituksia. Arviot tulevasta ilmastosta perustuvat 28 maailmanlaajuisella ilmastomallilla (CMIP5-mallisukupolvi) tehtyihin laskelmiin.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p}}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"\rVastaavasti vuotuisten sademÃ¤Ã¤rien arvioidaan kasvavan alueella vuosisadan aikana mennessÃ¤ 5â15 prosenttia verrattuna jaksoon 1981â2010 (kuva 1, oikea). KeskimÃ¤Ã¤rin vuodessa sataisi 630â750 mm. ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vuosisadan puolivÃ¤liin mennessÃ¤ sademÃ¤Ã¤rÃ¤t kasvavat lÃ¤hes kaikkina kuukausina, mutta pysyvÃ¤t lÃ¤hes s

1amana kesÃ¤kuukausina. Sadetta tulisi eniten marras-tammikuussa (kuva 2, oikea).",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:W,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aI,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:R,nodeType:a},{data:{target:bo},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:cu,nodeType:a},{data:{target:bm},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:be},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:C_},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:aC},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5xhWZWscIHQm7OGty4Ij6",type:d,createdAt:"2022-06-16T10:58:50.162Z",updatedAt:"2023-10-09T10:44:24.846Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aU,revision:w,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:D}},locale:g},fields:{title:"Uusimaa - merellisen ilmaston maakunta -artikkelin nostot: Aiheesta muualla",referencingItems:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7FiD3otAUqP33oldwuouU9",type:d,createdAt:"2022-06-16T10:58:45.262Z",updatedAt:"2022-06-17T13:11:07.611Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:cV,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:Z}},locale:g},fields:{title:"LÃ¤mpÃ¶tilatilastot 1991â2020 (Uusimaa)",teaserImage:a_,teaserImageAlt:bf,teaserText:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tarkastele sÃ¤Ã¤asemien tilastoja. Uudenmaan ilmastoa kuvaavat esimerkiksi Helsingin Kaisaniemen ja HyvinkÃ¤Ã¤n HyvinkÃ¤Ã¤nkylÃ¤n sÃ¤Ã¤asemien tiedot.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},link:a$,linkText:bg}},aE],teaserType:an,displayTitle:af}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5XFsQnI0DbOnybNmMHb1Lk",type:d,createdAt:"2022-06-16T11:09:02.692Z",updatedAt:"2026-07-08T11:32:19.932Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:cQ,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:D}},locale:g},fields:{title:"Uusimaa - merellisen ilmaston maakunta -artikkelin nostot: Katso myÃ¶s",visibleTitle:U,referencingItems:[aT,eE,eN,ba],teaserType:K,displayTitle:x}}],externalLinks:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:y,data:{},content:[{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:bh},content:[{nodeType:a,value:bb,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:aN},content:[{nodeType:a,value:aO,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:"https:\u002F\u002Ffi.wikipedia.org\u002Fwiki\u002FUudenmaan_maakunta"},content:[{nodeType:a,value:"Wikipedia: Uudenmaan maakunta ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:bi},content:[{nodeType:a,value:bj,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:bc},content:[{nodeType:a,value:bk,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:bn},content:[{nodeType:a,value:bp,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},perspective:[ay,aa],tags:[aH,Eb,aD,aB,aY],articleLength:[T],toc:x,modifiedDate:kX,publisher:[E,aP]};CV.metadata={tags:[],concepts:[]};CV.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5EWX5GiPekmYeALKcpAC5b",type:B,createdAt:"2022-12-09T14:45:55.634Z",updatedAt:"2023-03-07T12:27:58.960Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:kP,revision:aK,locale:g};CV.fields={title:"uusimaa-kartta-nostokuva-maanmittauslaitos",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F5EWX5GiPekmYeALKcpAC5b\u002Fbb2458f25538bfd978f8739720a00400\u002Fuusimaa-kartta-nostokuva-maanmittauslaitos.png",details:{size:57740,image:{width:N,height:aR}},fileName:"uusimaa-kartta-nostokuva-maanmittauslaitos.png",contentType:J}};CV["5EWX5GiPekmYeALKcpAC5b"]=CV;CW.metadata={tags:[],concepts:[]};CW.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"64LD1yVOqPPnOhCy4FuSqI",type:B,createdAt:"2022-06-15T10:55:51.280Z",updatedAt:"2022-06-20T07:42:55.355Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:F,revision:v,locale:g};CW.fields={title:"uusimaa-vuosi-lampotila-ja-sademaara-1990-2085",description:ag,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F64LD1yVOqPPnOhCy4FuSqI\u002Ff99a1043767e1ab5f39949fe

10dcd0edc\u002Fuusimaa-vuosi-lampotila-ja-sademaara-1990-2085.png",details:{size:61531,image:{width:ah,height:ai}},fileName:"uusimaa-vuosi-lampotila-ja-sademaara-1990-2085.png",contentType:J}};CW["64LD1yVOqPPnOhCy4FuSqI"]=CW;CY.metadata={tags:[],concepts:[]};CY.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4C9uD7aTSRNmNbsipt5i4f",type:B,createdAt:"2022-06-15T10:55:01.228Z",updatedAt:"2022-06-20T07:42:47.247Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:F,revision:v,locale:g};CY.fields={title:"uusimaa-kuukausi-lampotila-ja-sademaara-2050",description:ag,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F4C9uD7aTSRNmNbsipt5i4f\u002F7fbf1b806b9501429ad4aabec35d6bcf\u002Fuusimaa-kuukausi-lampotila-ja-sademaara-2050.png",details:{size:46092,image:{width:ah,height:ai}},fileName:"uusimaa-kuukausi-lampotila-ja-sademaara-2050.png",contentType:J}};CY["4C9uD7aTSRNmNbsipt5i4f"]=CY;C_.metadata={tags:[],concepts:[]};C_.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5waH6uz2ACKIM4C8Z1Lc8Q",type:d,createdAt:"2022-05-13T09:42:00.326Z",updatedAt:"2024-09-16T06:50:23.561Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};C_.fields={abbreviation:"UUS21",body:"Uusimaa â Ote raportista: Suomen ilmastopaneelin raportti 2\u002F2021 â Ilmastonmuutokseen sopeutumisen ohjauskeinot, kustannukset ja alueelliset ulottuvuudet. 10 s. (PDF) ",link:"https:\u002F\u002Filmastopaneeli.fi\u002Fhallinta\u002Fwp-content\u002Fuploads\u002F2021\u002F09\u002FSUOMI-raportti_Uusimaa-1.pdf"};Dc.metadata={tags:[],concepts:[]};Dc.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7GyK5gWwir6SUXb1tjGKT",type:d,createdAt:"2022-05-13T09:48:25.524Z",updatedAt:"2024-09-16T07:00:03.742Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};Dc.fields={abbreviation:"KYM21",body:"Kymenlaakso â Ote raportista: Suomen ilmastopaneelin raportti 2\u002F2021 â Ilmastonmuutokseen sopeutumisen ohjauskeinot, kustannukset ja alueelliset ulottuvuudet. 7 s. (PDF) ",link:"https:\u002F\u002Filmastopaneeli.fi\u002Fhallinta\u002Fwp-content\u002Fuploads\u002F2021\u002F09\u002FSUOMI-raportti_kymenlaakso-1.pdf"};Dd.metadata={tags:[],concepts:[]};Dd.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5GGd86bGeH6qw1pB6ZGHwP",type:d,createdAt:"2022-05-13T09:49:57.084Z",updatedAt:"2024-09-16T07:12:26.132Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:S,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};Dd.fields={abbreviation:"EKA21",body:"EtelÃ¤-Karjala â Ote raportista: Suomen ilmastopaneelin raportti 2\u002F2021 â Ilmastonmuutokseen sopeutumisen ohjauskeinot, kustannukset ja alueelliset ulottuvuudet. 6 s. (PDF) ",link:"https:\u002F\u002Filmastopaneeli.fi\u002Fhallinta\u002Fwp-content\u002Fuploads\u002F2021\u002F09\u002FSUOMI-raportti_etela-karjala-1.pdf"};De.metadata={tags:[],concepts:[]};De.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1EgS7si8orQHTQdo64s5f1",type:d,createdAt:"2022-05-13T09:52:01.105Z",updatedAt:"2024-09-16T07:42:09.320Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:S,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};De.fields={abbreviation:"KAH21",body:"Kanta-HÃ¤meâ Ote raportista: Suomen ilmastopaneelin raportti 2\u002F2021 â Ilmastonmuutokseen sopeutumisen ohjauskeinot, kustannukset ja alueelliset ulottuvuudet. 5 s. (PDF) ",link:"https:\u002F\u002Filmastopaneeli.fi\u002Fhallinta\u002Fwp-content\u002Fuploads\u002F2021\u002F09\u002FSUOMI-raportti_kanta-hame-1.pdf"};Df.metadata={tags:[],concepts:[]};Df.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7dZbf3moep0uYEzqbOhx11",type:d,createdAt:"2022-05-13T09:52:58.218Z",updatedAt:"2024-09-16T08:00:05.351Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};Df.fields={abbreviation:"PAH21",body:"PÃ¤ijÃ¤t-HÃ¤me â Ote raportista: Suomen ilmastopaneelin raportti 2\u002F2021 â Ilmastonmuutokseen sopeutumisen ohjauskeinot, kustannukset ja alueelliset ulottuvuudet. 5 s. (PDF) ",link:"https:\u002F\u002Filmastopaneeli.fi\u002Fhallinta\u002Fwp-content\u002Fuploads\u002F2021\u002F09\u002FSUOMI-raportti_paijat-hame-1.pdf"};Di.metadata={tags:[],concepts:[]};Di.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3XF6mGCoCHcMnFyOE5iHEo",type:d,createdAt:"2021-07-15T13:30:35.380Z",updatedAt:"2025-07-15T09:20:41.727Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:112,revision:aU,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g};Di.fields={publishedLanguages:[g],title:"Kymenlaakso â SalpausselkÃ¤ ilmaston jakajana",materialType:M,slug:"kymenlaakso-salpausselka-ilmaston-jakajana",parent:aS,teaserImage:Dj,teaserImageAlt:"Kymenlaakson maakunta sijaitsee EtelÃ¤-Suomen ka

1akkoisosassa, Suomenlahden rannikolla. SitÃ¤ rajoittuu muun muassa lounaassa Uudenmaan maakuntaan sekÃ¤ idÃ¤ssÃ¤ EtelÃ¤-Karjalaan ja VenÃ¤jÃ¤Ã¤n. Kartta.",ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomenlahden lÃ¤heisyys tuo merellisiÃ¤ piirteitÃ¤ Kymenlaakson ilmastoon, mutta maaston kohotessa SalpausselÃ¤lle ilmasto muuttuu selvÃ¤sti mantereisempaan suuntaan. Vuoden keskilÃ¤mpÃ¶tila on tyypillisesti alueen pohjoisosassa +5 asteen tienoilla ja kohoaa rannikolle siirryttÃ¤essÃ¤ noin +6 asteeseen. Vuotuinen sademÃ¤Ã¤rÃ¤ jÃ¤Ã¤ rannikolla ja saaristossa tyypillisesti vajaaseen 600 millimetriin, mutta kohoaa muualla 600 ja 700 millimetrin vÃ¤lille.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Rannikolta SalpausselÃ¤lle",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kymenlaakso rajoittuu etelÃ¤ssÃ¤ Suomenlahteen, pohjoisessa EtelÃ¤-Savon ja PÃ¤ijÃ¤t-HÃ¤meen maakuntiin sekÃ¤ lÃ¤nnessÃ¤ Uuteenmaahan. Maakunta kuuluu ilmastollisesti lÃ¤hes kokonaan etelÃ¤boreaaliseen vyÃ¶hykkeeseen. Kapea rannikkovyÃ¶hyke voidaan kuitenkin erottaa hemiboreaaliseen vyÃ¶hykkeeseen kuuluvaksi.\r",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kymenlaakso on jaettavissa kolmeen ilmastolliseen alueeseen. Suomenlahden rannikko ja sen saaristo ovat selvÃ¤sti merellisempÃ¤Ã¤ kuin vÃ¤hÃ¤vesistÃ¶inen sisÃ¤maa SalpausselÃ¤lle asti. Maakunnan pohjoisosassa on jÃ¤lleen vesistÃ¶isempi alue, johon kuuluvat Jaala ja Valkeala. Maakunnan jakson 1991â2020 ilmastoa kuvaana esimerkkiasemana toimii Kouvolan (entinen Anjalankoski) Anjalan sÃ¤Ã¤asema. Artikkelin lopussa on linkki Ilmatieteen laitoksen sivulle, jossa voi tarkastella vertailukauden 1991â2020 ilmastotilastoja havaintoasemittain.\r",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"HelteitÃ¤ riittÃ¤Ã¤",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vuoden keskilÃ¤mpÃ¶tila on tyypillisesti alueen pohjoisosassa +5 asteen (Â°C) tienoilla ja kohoaa rannikolle siirryttÃ¤essÃ¤ noin +6 asteeseen. Kylmin kuukausi, varsinkin rannikolla ja saaristossa, on tyypillisesti helmikuu, jolloin kuukauden keskilÃ¤mpÃ¶tila vaihtelee rannikon noin -5 asteesta SalpausselÃ¤n pohjoispuolen noin -6 asteeseen.\r",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"LÃ¤mpimimmÃ¤n kuukauden eli heinÃ¤kuun keskilÃ¤mpÃ¶tila on tyypillisesti sisÃ¤maassa +18 astetta. Rannikolla heinÃ¤- ja elokuu ovat usein lÃ¤hes yhtÃ¤ lÃ¤mpimiÃ¤ ja keskilÃ¤mpÃ¶tila on tavanomaisesti +17 â¦ +18 asteen tuntumassa. HellepÃ¤iviÃ¤ esiintyy SalpausselÃ¤llÃ¤ keskimÃ¤Ã¤rin jopa 19 kesÃ¤ssÃ¤, kun taas saaristossa Kotkan Rankissa jÃ¤Ã¤dÃ¤Ã¤n keskimÃ¤Ã¤rin kuuteen hellepÃ¤ivÃ¤Ã¤n. HellettÃ¤ mitataan SalpausselÃ¤n etelÃ¤puolella joskus vielÃ¤ syyskuussakin.\r",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Halla on Kymenlaaksossa harvinaista keskikesÃ¤llÃ¤, mutta alku- ja loppukesÃ¤stÃ¤ voi esiintyÃ¤ ankaraakin hallaa. Tyypillisesti hallaÃ¶itÃ¤ kesÃ¤kuussa 2, heinÃ¤kuussa ei yhtÃ¤Ã¤n ja elokuussa 1. Rannikolla ja saaristossa yÃ¶lÃ¤mpÃ¶tilat laskevat heinÃ¤kuussa ja elokuun alkupuolella vain harvoin alle +5 asteen.\r",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Eniten sataa SalpausselÃ¤n etelÃ¤laidalla",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vuotuinen sademÃ¤Ã¤rÃ¤ jÃ¤Ã¤ rannikolla ja saaristossa tyypillisesti vajaaseen 600 millimetriin mutta kohoaa muualla 600 ja 700 millimetrin vÃ¤lille. Sateisinta on SalpausselÃ¤n etelÃ¤laidalla. Kuivimpina vuosina Kymenlaaksossa sademÃ¤Ã¤rÃ¤ on jÃ¤Ã¤nyt alle 400 millimetriin, mutta enimmillÃ¤Ã¤n vettÃ¤ on tullut metrin verran. Vuoden kuivin kuukausi on yleensÃ¤ joko helmi- tai huhtikuu ja varsinkin rannikon tuntumassa silloin tÃ¤llÃ¶in toukokuu. Elokuussa kertyvÃ¤t yleisesti suurimmat sademÃ¤Ã¤rÃ¤t, noin 80 millimetriÃ¤ kuukauden aikana, mutta myÃ¶s syksyisin rannikon ja saariston sadesummat yltÃ¤vÃ¤t lÃ¤helle vastaavia lukemia.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lumiolot vaihtelevat suuresti",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lumiolosuhteet vaihtelevat suuresti rannikon ja sisÃ¤maan vÃ¤lillÃ¤. Ensilumi saadaan SalpausselÃ¤llÃ¤ keskimÃ¤Ã¤rin marraskuussa, mutta Suomenlahden saaristossa vasta marraskuun puolivÃ¤lin jÃ¤lkeen. Tavanomaisesti pysyvÃ¤ lumi saadaan sisÃ¤maassa marraskuun lopulla, mutta rannikolla ja saaristossa vasta joulun jÃ¤lkeen, eli eroa syntyy lÃ¤hes kuukausi noin 60 kilometrin matkalla siirryttÃ¤essÃ¤ SalpausselÃ¤ltÃ¤ saaristoon. Talven suurin lumensyvyys vaihtelee keskimÃ¤Ã¤rin saariston noin 30 senttimetristÃ¤ Utin seudun reiluun 50 senttimetriin. Lumisina talvina lunta voi kertyÃ¤ SalpausselÃ¤lle ja jopa lÃ¤helle rannikkoa Haminan itÃ¤puolelle noin metrin verran.\r",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"YksittÃ¤isinÃ¤ vuosina erot rannikon ja SalpausselÃ¤n vÃ¤lillÃ¤ voivat kasvaa hyvinkin suur

1iksi. EtelÃ¤tuulten vallitessa talvisateet lisÃ¤Ã¤ntyvÃ¤t siirryttÃ¤essÃ¤ rannikolta sisÃ¤maahan. Lauhoina talvina lounaistuulten vallitessa meri pysyy pitkÃ¤Ã¤n sulana, ja tÃ¤llÃ¶in lumen tulo rannikolla ja saaristossa voi siirtyÃ¤ pitkÃ¤lle tammikuuhun. TÃ¤llaisessa tapauksessa lumi voi pysyÃ¤ maassa rannikolla vain noin kuukauden pÃ¤ivÃ¤t. Toisaalta jos alkutalvesta sulan meren yli virtaa kylmÃ¤Ã¤ ilmaa kaakosta tai idÃ¤stÃ¤, voi rannikolla tulla runsaastikin lunta.\r",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KevÃ¤Ã¤llÃ¤ yhtenÃ¤inen lumipeite katoaa huhtikuun tienoilla. KeskimÃ¤Ã¤rin lumipeitekauden kesto on rannikon reilusta 100 pÃ¤ivÃ¤stÃ¤ Utin seudun noin 135 pÃ¤ivÃ¤Ã¤n (eli noin 3â4,5 kuukautta).\r",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Rannikon ja sisÃ¤maan erot korostuvat vuodenajoissa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Erot rannikon ja sisÃ¤maan vÃ¤lillÃ¤ nÃ¤kyvÃ¤t etenkin talven tulossa. Terminen syksy saapuu maakunnan pohjoisimpaan osaan keskimÃ¤Ã¤rin syyskuun loppupuolella, rannikolle ja saaristoon lokakuussa. Talvi alkaa sisÃ¤maassa marraskuun loppupuolella ja saaristossa joulukuussa. Talven kesto vaihtelee saariston noin 100 pÃ¤ivÃ¤stÃ¤ maakunnan pohjoisosan osan noin 120 pÃ¤ivÃ¤Ã¤n (eli noin 3â4 kuukautta).\r",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KevÃ¤t alkaa kaikkialla tyypillisesti melko samanaikaisesti maaliskuun puolivÃ¤lin tienoilla. KesÃ¤ puolestaan alkaa keskimÃ¤Ã¤rin toukokuun alkupuolella, saaristossa hieman myÃ¶hemmin. KesÃ¤ kestÃ¤Ã¤ noin 120â130 pÃ¤ivÃ¤Ã¤ (4 kuukautta).\r",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kuivuus kiusaa rannikkoa ja saaristoa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Terminen kasvukausi alkaa keskimÃ¤Ã¤rin huhtikuun viimeisellÃ¤ viikolla ja saaristossa noin viikkoa myÃ¶hemmin. Kasvukausi pÃ¤Ã¤ttyy SalpausselÃ¤n pohjoispuolella tavanomaisesti lokakuun puolivÃ¤lissÃ¤, mutta rannikolla ja saaristossa se jatkuu kuukauden loppuun. Kasvukauden pituus on siis keskimÃ¤Ã¤rin 165â185 vuorokautta eli 5â6 kuukautta.\r",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tehoisa lÃ¤mpÃ¶summa asettuu tavallisesti 1400 ja 1500 vuorokausiasteen (Â°Cvrk) vÃ¤lille. Suotuisina kesinÃ¤ se yltÃ¤Ã¤ yli 1500 vuorokausiasteen ja jÃ¤Ã¤ epÃ¤suotuisina alle 1100 vuorokausiasteen. Kasvukauden sadeoloissa esiintyy suurta vaihtelua, ja erityisesti rannikolla ja saaristossa kÃ¤rsitÃ¤Ã¤n ajoittain kuivuudesta. Tyypillisesti kasvukauden sademÃ¤Ã¤rÃ¤ on noin 350â400 millimetriÃ¤.\r",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kymenlaakson ilmasto lÃ¤mpenee ja sademÃ¤Ã¤rÃ¤ kasvaa\r",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutosarviot maakuntatasolle on toistaiseksi laskettu\u002Folemassa ilmastolliseen vertailukauteen 1981â2010 verrattuna. Ilmaston arvioidaan lÃ¤mpenevÃ¤n Kymenlaaksossa kuluvan vuosisadan aikana noin 1,7â5,2 Â°C verrattuna kyseiseen jaksoon (kuva 1, vasen). LÃ¤mpenemisen mÃ¤Ã¤rÃ¤ riippuu siitÃ¤, miten maailmanlaajuiset kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶t kehittyvÃ¤t tulevina vuosina. On myÃ¶s hyvÃ¤ huomata, ettÃ¤ ilmasto on jo lÃ¤mmennyt: jakso 1991â2020 oli noin 0,6 Â°C lÃ¤mpimÃ¤mpi kuin 1981â2010.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2TOJgWV2mgbFULqaK4pKil",type:d,createdAt:"2022-06-17T13:18:45.279Z",updatedAt:"2022-08-30T12:55:07.600Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:L}},locale:g},fields:{title:"Viivakaaviot Kymenlaakson vuosittaisista muutosarvioista eri skenaarioissa. Vasen: lÃ¤mpÃ¶tila vuonna 2085: RCP2.6 noin 1,8, RCP4.5 noin 3 ja RCP 8.5 noin 5 astetta. Oikea: sademÃ¤Ã¤rÃ¤: RCP2.6 noin 5, RCP 4.5 noin 9 ja RCP 8.5 noin 15 prosenttia.",asset:Dk,caption:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:ak,marks:[{type:r}],data:{}},{nodeType:a,value:" Vuotuisen keskimÃ¤Ã¤rÃ¤isen lÃ¤mpÃ¶tilan muutokset asteina (vasen kaavio) ja sademÃ¤Ã¤rÃ¤n arvioidut muutokset prosentteina (oikea kaavio) Kymenlaakson maakunnassa eri kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jen kehityskulkujen mukaan vuosina 1990â2085. Muutosta on verrattu jaksoon 1981â2010. RCP2.6-skenaario kuvaa voimakkaiden pÃ¤Ã¤stÃ¶rajoitusten kehityskulkua, RCP4.5 kohtalaisia pÃ¤Ã¤stÃ¶rajoituksia ja RCP8.5 kehitystÃ¤, jossa ei ole lainkaan pÃ¤Ã¤stÃ¶rajoituksia. Arviot tulevasta ilmastosta perustuvat 28 maailmanlaajuisella ilmastomallilla (CMIP5-mallisukupolvi) tehtyihin laskelmiin.",marks:[],data:{}}]}]}}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:CX,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1stSaml7VLPkESJU84UJmq",type:d,createdAt:"2022-06-17T13:22:03.779Z",updatedAt:"2022-09-05T10:32:57.635Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:S,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:L}},locale:g},fields:{title:"PylvÃ¤skaaviot. Kymenlaaksossa lÃ¤mpÃ¶tila kohoaa eniten tammikuussa (2,2â3,8 Â°C) ja vÃ¤hiten kesÃ¤kuussa (1,4â2,2 Â°C). SademÃ¤Ã¤rÃ¤t kasvavat eniten marras- ja tammikuussa (7â15 %). Elokuussa sademÃ¤Ã¤rÃ¤n muutos on olematon tai vÃ¤henevÃ¤ RCP8.5-skenaariossa (-2 %).",asset:Dl,caption:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:bl,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:" KeskimÃ¤Ã¤rÃ¤isen lÃ¤mpÃ¶tilan muutokset asteina (vasen kaavio) ja sademÃ¤Ã¤rÃ¤n arvioidut muutokset prosentteina (oikea kaavio) kuukausittain Kymenlaakson maakunnassa kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jen kehityskulkujen mukaan vuoteen 2050 asti. Muutosta on verrattu jaksoon 1981â2010. RCP2.6-skenaario kuvaa voimakkaiden pÃ¤Ã¤stÃ¶rajoitusten kehityskulkua, RCP4.5 kohtalaisia pÃ¤Ã¤stÃ¶rajoituksia ja RCP8.5 sellaista kehitystÃ¤, jossa ei ole lainkaan pÃ¤Ã¤stÃ¶rajoituksia. Arviot tulevasta ilmastosta perustuvat 28 maailmanlaajuisella ilmastomallilla (CMIP5-mallisukupolvi) tehtyihin laskelmiin.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p}}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:W,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vastaavasti vuotuisten sademÃ¤Ã¤rien arvioidaan kasvavan alueella vuosisadan aikana mennessÃ¤ 5â15 prosenttia verrattuna jaksoon 1981â2010 (kuva 1, oikea). KeskimÃ¤Ã¤rin vuodessa sataisi 700â800 mm. Vuosisadan puolivÃ¤liin mennessÃ¤ sademÃ¤Ã¤rÃ¤t kasvavat lÃ¤hes kaikkina kuukausina, mutta heinÃ¤-elokuussa muutos pieni tai vÃ¤henevÃ¤. Sadetta tulisi eniten marras-tammikuussa (kuva 2, oikea).\r",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aI,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:R,nodeType:a},{data:{target:bo},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:bm},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:be},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:Dc},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:aC}

1,content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3y7sU3j41hgfQuIuWszXyY",type:d,createdAt:"2022-06-17T13:15:16.761Z",updatedAt:"2023-10-09T10:48:06.369Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:D}},locale:g},fields:{title:"Kymenlaakso - SalpausselkÃ¤ ilmaston jakajana -artikkelin nostot: Aiheesta muualla",referencingItems:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3lZgaU3RK04aqAtmmfEvqO",type:d,createdAt:"2022-06-17T13:13:25.213Z",updatedAt:"2022-06-20T08:38:26.329Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:Z}},locale:g},fields:{title:"LÃ¤mpÃ¶tilatilastot 1991â2020 (Kymenlaakso)",teaserImage:a_,teaserImageAlt:bf,teaserText:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Tarkastele sÃ¤Ã¤asemien tilastoja. Kymenlaakson ilmastoa kuvaa esimerkiksi Kouvolan (entinen Anjalankoski) Anjalan sÃ¤Ã¤aseman tiedot.",marks:[],data:{}}]}]},link:a$,linkText:bg}},aE],teaserType:an}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"35y2zmOJrUtjjj7HfPoGXG",type:d,createdAt:"2022-06-17T13:08:57.710Z",updatedAt:"2026-07-10T13:32:08.315Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aj,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:D}},locale:g},fields:{title:"Kymenlaakso - SalpausselkÃ¤ ilmaston jakajana -artikkelin nostot: Katso myÃ¶s",visibleTitle:U,referencingItems:[aT,eE,ba],teaserType:K,displayTitle:x}}],externalLinks:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:y,data:{},content:[{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:bh},content:[{nodeType:a,value:bb,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:aN},content:[{nodeType:a,value:aO,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:"https:\u002F\u002Ffi.wikipedia.org\u002Fwiki\u002FKymenlaakson_maakunta"},content:[{nodeType:a,value:"Wikipedia: Kymenlaakson maakunta ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:bi},content:[{nodeType:a,value:bj,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:bc},content:[{nodeType:a,value:bk,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:bn},content:[{nodeType:a,value:bp,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},perspective:[ay,aa],tags:[aH,Dw,aD,aB,aY],articleLength:[T],toc:x,modifiedDate:Dz,publisher:[E,aP]};Dj.metadata={tags:[],concepts:[]};Dj.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"19xhZLoSTCdxw6eFYBGNCp",type:B,createdAt:"2022-12-09T14:47:02.518Z",updatedAt:"2023-04-21T12:33:51.229Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:fP,revision:S,locale:g};Dj.fields={title:"kymenlaakso-kartta-nostokuva-maanmittauslaitos",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F19xhZLoSTCdxw6eFYBGNCp\u002F5fe308f7c73d8c7100af350d9b9f2e49\u002Fkymenlaakso-kartta-nostokuva-maanmittauslaitos.png",details:{size:57867,image:{width:N,height:$}},fileName:"kymenlaakso-kartta-nostokuva-maanmittauslaitos.png",contentType:J}};Dj["19xhZLoSTCdxw6eFYBGNCp"]=Dj;Dk.metadata={tags:[],concepts:[]};Dk.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5Q8enXqNZ0Cu6D9wzbeXSd",type:B,createdAt:"2022-06-17T12:52:50.977Z",updatedAt:"2022-06-20T07:43:05.210Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:F,revision:v,locale:g};Dk.fields={title:"kymenlaakso-vuosi-lampotila-ja-sademaara-1990-2085",description:ag,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F5Q8enXqNZ0Cu6D9wzbeXSd\u002F6b53f43eae7c96e0ccc04

16c7e00dae2e\u002Fkymenlaakso-vuosi-lampotila-ja-sademaara-1990-2085.png",details:{size:62688,image:{width:ah,height:ai}},fileName:"kymenlaakso-vuosi-lampotila-ja-sademaara-1990-2085.png",contentType:J}};Dk["5Q8enXqNZ0Cu6D9wzbeXSd"]=Dk;Dl.metadata={tags:[],concepts:[]};Dl.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5Fm25oCHaVGhDYeucK1ueh",type:B,createdAt:"2022-06-17T12:53:13.284Z",updatedAt:"2022-06-20T07:43:14.329Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:F,revision:v,locale:g};Dl.fields={title:"kymenlaakso-kuukausi-lampotila-ja-sademaara-2050",description:ag,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F5Fm25oCHaVGhDYeucK1ueh\u002F98d1a538d187096b0a23fc12c041d9d6\u002Fkymenlaakso-kuukausi-lampotila-ja-sademaara-2050.png",details:{size:46922,image:{width:ah,height:ai}},fileName:"kymenlaakso-kuukausi-lampotila-ja-sademaara-2050.png",contentType:J}};Dl["5Fm25oCHaVGhDYeucK1ueh"]=Dl;Dm.metadata={tags:[],concepts:[]};Dm.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4dNo3YixX2qIJHdP6VM8OY",type:B,createdAt:Dn,updatedAt:Dn,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:v,revision:o,locale:g};Dm.fields={title:"Termisen kasvukauden ja lÃ¤mpÃ¶summan kehitys Lounais-Suomessa",description:dq,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F4dNo3YixX2qIJHdP6VM8OY\u002Fef2d4e9bcaedc4ee31cdd8d9d1b6677f\u002Fkuva1-termisen-kasvukauden-ja-lamposumman-kehitys-lounais-suomessa-iso.png",details:{size:82350,image:{width:fq,height:Do}},fileName:"kuva1-termisen-kasvukauden-ja-lamposumman-kehitys-lounais-suomessa-iso.png",contentType:J}};Dm["4dNo3YixX2qIJHdP6VM8OY"]=Dm;Dp.metadata={tags:[],concepts:[]};Dp.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2hCEJKDQ5TWkUuLZcFkFaP",type:B,createdAt:Dq,updatedAt:Dq,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:v,revision:o,locale:g};Dp.fields={title:"Termisen kasvukauden ja lÃ¤mpÃ¶summan kehitys EtelÃ¤-Lapissa",description:dq,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F2hCEJKDQ5TWkUuLZcFkFaP\u002F023243ebc28dab944e494dd7824dc68f\u002Fkuva2-termisen-kasvukauden-ja-lampsumman-kehitys-etela-lapissa-iso.png",details:{size:79062,image:{width:fq,height:Do}},fileName:"kuva2-termisen-kasvukauden-ja-lampsumman-kehitys-etela-lapissa-iso.png",contentType:J}};Dp["2hCEJKDQ5TWkUuLZcFkFaP"]=Dp;Dr.metadata={tags:[],concepts:[]};Dr.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1HDdl9Y95XncNOvmb0P39B",type:B,createdAt:Ds,updatedAt:Ds,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:v,revision:o,locale:g};Dr.fields={title:"kasvukauden-aikana kertynyt ja ennustettu lÃ¤mpÃ¶summa",description:dq,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F1HDdl9Y95XncNOvmb0P39B\u002F163eab89ffd517e9b067aa63257bf864\u002Fkuva3-kasvukauden-kertynyt-ja-ennustettu-lamposumma-iso.png",details:{size:522736,image:{width:fq,height:2634}},fileName:"kuva3-kasvukauden-kertynyt-ja-ennustettu-lamposumma-iso.png",contentType:J}};Dr["1HDdl9Y95XncNOvmb0P39B"]=Dr;Dt.metadata={tags:[],concepts:[]};Dt.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2xcKZCQ0tjHpGHoU2gohUM",type:d,createdAt:Du,updatedAt:Du,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:I}},locale:g};Dt.fields={title:"Kasvukausi",slug:"kasvukausi"};Dw.metadata={tags:[],concepts:[]};Dw.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5nwaNOFZmjSxOF2wnZcJPE",type:d,createdAt:Dx,updatedAt:Dx,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:z,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:I}},locale:g};Dw.fields={title:"Kymenlaakso",slug:"kymenlaakso"};DB.metadata={tags:[],concepts:[]};DB.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6P1LCI9YVuf3jJUC4MonSQ",type:d,createdAt:"2021-07-15T13:36:49.680Z",updatedAt:"2025-07-15T09:21:27.300Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:103,revision:aj,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g};DB.fields={publishedLanguages:[g],title:"EtelÃ¤-Karjala â vesistÃ¶jen vaikutuspiirissÃ¤",materialType:M,slug:"etela-karjala-vesistojen-vaikutuspiirissa",parent:aS,teaserImage:DC,teaserImageAlt:"EtelÃ¤-Karjalan maakunta sijaitsee EtelÃ¤Suomen ka

1akkoisosassa. Se rajautuu lÃ¤nnessÃ¤ Kymenlaaksoon, pohjoisessa EtelÃ¤-Savoon ja Pohjois-Karjalaan sekÃ¤ idÃ¤ssÃ¤ VenÃ¤jÃ¤Ã¤n. Kartta.",ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"VesistÃ¶jen vaikutus leimaa EtelÃ¤-Karjalan ilmastoa. Syksyt ovat pitkiÃ¤ ja lÃ¤mpimiÃ¤, mutta kevÃ¤t ja alkukesÃ¤ viileitÃ¤. Vuoden keskilÃ¤mpÃ¶tila on tyypillisesti +5 astetta, ja vuotuinen sademÃ¤Ã¤rÃ¤ on keskimÃ¤Ã¤rin 600â700 millimetriÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"SalpausselÃ¤n ja Saimaan vaikutuksessa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"EtelÃ¤-Karjalan maakunta ulottuu kapenevana kiilana lounaasta koilliseen. Se rajoittuu lÃ¤nnessÃ¤ Kymenlaaksoon, pohjoisessa EtelÃ¤-Savoon sekÃ¤ aivan koillisnurkastaan Pohjois-Karjalaan. Maakunta kuuluu ilmastollisesti kokonaan etelÃ¤boreaaliseen ilmastovyÃ¶hykkeeseen.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"SalpausselkÃ¤ jakaa maakunnan ilmastollisesti kahtia. SalpausselÃ¤n pohjoispuolella on Suur-Saimaan vesistÃ¶, kun taas sen etelÃ¤puolisella alueella on selvÃ¤sti vÃ¤hemmÃ¤n vesistÃ¶jÃ¤. Maakunnan ilmastoon ulottavat vaikutuksensa myÃ¶s Laatokka ja Suomenlahti. Saimaa ja Laatokka lÃ¤mmittÃ¤vÃ¤t ilmastoa syksyisin ja viilentÃ¤vÃ¤t kevÃ¤Ã¤n ja alkukesÃ¤n aikana.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Maakunnan jakson 1991â2020 ilmastoa kuvaavana esimerkkiasemana toimii Lappeenrannan lentoaseman sÃ¤Ã¤asema. Artikkelin lopussa on linkki Ilmatieteen laitoksen sivulle, jossa voi tarkastella vertailukauden 1991â2020 ilmastotilastoja havaintoasemittain.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kaakosta helteitÃ¤",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vuoden keskilÃ¤mpÃ¶tila EtelÃ¤-Karjalassa on tyypillisesti +5 astetta (Â°C). LÃ¤mpimintÃ¤ on lounaassa ja viileintÃ¤ maakunnan koilliskulmalla. Vuoden kylmimmÃ¤n kuukauden, tammi- tai helmikuun, keskilÃ¤mpÃ¶tila on keskimÃ¤Ã¤rin -6,7â¦-6,9 astetta. Lauhinta on Kymenlaakson rajalla ja kylmintÃ¤ koillisessa. MikÃ¤li Laatokka pysyy pitkÃ¤Ã¤n sulana syksyllÃ¤ ja alkutalvesta, se lauhduttaa maakunnan koilliskulmaa, kun tuulen suunta on idÃ¤stÃ¤ tai kaakosta.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"LÃ¤mpimimmÃ¤n kuukauden, heinÃ¤kuun, keskilÃ¤mpÃ¶tila on tyypillisesti kaikkialla maakunnassa +17,8 asteen tuntumassa. EtelÃ¤-Karjala on otollista seutua huippulÃ¤mpÃ¶tiloille helteisen mannerilman virratessa VenÃ¤jÃ¤ltÃ¤ kaakkoistuulilla pitkin Karjalan kannasta. HellepÃ¤iviÃ¤ Lappeenrannan kesÃ¤ssÃ¤ esiintyy tyypillisesti 17. Suuressa osassa maakuntaa hallat ovat keskikesÃ¤llÃ¤ harvinaisia. Kuitenkin Konnunsuolla ja muilla lÃ¤heisillÃ¤ avarilla turvemailla lÃ¤mpÃ¶tila voi painua silloin tÃ¤llÃ¶in selvÃ¤sti pakkasen puolelle kesÃ¤llÃ¤kin.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sateita saadaan vaihtelevasti",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"EtelÃ¤-Karjalan vuotuinen sademÃ¤Ã¤rÃ¤ on keskimÃ¤Ã¤rin 600â700 millimetriÃ¤. Sateisinta on SalpausselÃ¤n etelÃ¤puolella ja kuivinta Saimaan alueella. Eniten sataa tyypillisesti heinÃ¤- ja elokuussa, jolloin sademÃ¤Ã¤rÃ¤ yltÃ¤Ã¤ keskimÃ¤Ã¤rin 70â80 millimetriin. Kuivinta taas on useimmiten toukokuussa, jolloin sadetta kertyy keskimÃ¤Ã¤rin noin 30 millimetriÃ¤. MyÃ¶s helmi- ja maaliskuussa sataa jokseenkin yhtÃ¤ vÃ¤hÃ¤n.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lumipeite on ohuempi Suur-Saimaan alueella",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ensilumi saadaan EtelÃ¤-Karjalassa tyypillisesti lokakuun viimeisellÃ¤ viikolla tai viimeistÃ¤Ã¤n marraskuun alussa. ViimeisenÃ¤ ensilumi sataa Suur-Saimaan alueella. PysyvÃ¤n lumen tulossa ero maakunnan Ã¤Ã¤ripÃ¤iden vÃ¤lillÃ¤ on lÃ¤hes kaksi viikkoa. KeskimÃ¤Ã¤rin se saapuu maakunnan luoteiskulmalle loka-marraskuun vaihteessa ja etenee sieltÃ¤ kohti etelÃ¤Ã¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tyypillisesti talven paksuin lumipeite osuu maaliskuun alkupuolelle ja on tÃ¤llÃ¶in noin 50 senttimetriÃ¤, tosin Saimaan alueella hieman vÃ¤hemmÃ¤n ja SalpausselÃ¤llÃ¤ ja koilliskulmalla enemmÃ¤n. Tilastollisesti kerran 30 vuodessa saavutetaan 80â90 senttimetrin lumensyvyyksiÃ¤. Tavanomaisesti maa paljastuu lumen alta maakunnassa huhtikuun puolivÃ¤lin jÃ¤lkeen. Lumipeite kestÃ¤Ã¤ tavallisesti noin 4,5â5 kuukautta eli maakunnan etelÃ¤osassa noin 135 pÃ¤ivÃ¤Ã¤ ja pohjoisosassa 150â160 pÃ¤ivÃ¤Ã¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Saimaa ja Suomenlahti vaikuttavat lÃ¤mpÃ¶oloihin",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Termisten vuodenaikojen vaihtumisessa ei ole juurikaan eroja maakunnan sisÃ¤llÃ¤, lukuun ottamatta talvea, jonka tulo viivyttelee maakunnan etelÃ¤isimmÃ¤ssÃ¤ osassa. Syksy alkaa keskimÃ¤Ã¤rin syyskuun puolivÃ¤lissÃ¤. Talvi saapuu maakunnan pohjoisosaan ennen marraskuun puolivÃ¤liÃ¤ ja Suomenlahden lÃ¤mmittÃ¤vÃ¤n vaikutuksen myÃ¶tÃ¤ maakunnan etelÃ¤rajalle reilua viikkoa myÃ¶hemmin. Talvi kestÃ¤Ã¤ enimmillÃ¤Ã¤n maakunnan koilliskolkassa noin viisi kuukautta ja etelÃ¤rajalla parisen viikkoa vÃ¤hemmÃ¤n.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KevÃ¤t alkaa tyypillisesti maaliskuun viimeisinÃ¤ pÃ¤ivinÃ¤ ja kesÃ¤ toukokuun loppupuolella. KesÃ¤n pituus on keskimÃ¤Ã¤rin 120â130 pÃ¤ivÃ¤Ã¤ (eli noin neljÃ¤ kuukautta).",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kasvukausi on pisin SalpausselÃ¤n etelÃ¤puolella",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Terminen kasvukausi alkaa EtelÃ¤-Karjalassa tavallisesti vapun tienoilla ja pÃ¤Ã¤ttyy lokakuun puolivÃ¤lissÃ¤. Kasvukauden pituus on tÃ¤ten 160â175 pÃ¤ivÃ¤Ã¤ (noin 5,5 kuukautta), ja se on pisin SalpausselÃ¤n etelÃ¤puolella. KeskimÃ¤Ã¤rin kasvukauden aikana kertyvÃ¤ tehoisa lÃ¤mpÃ¶summa ylittÃ¤Ã¤ suotuisilla kasvupaikoilla 1400 vuorokausiastetta (Â°Cvrk), mutta jÃ¤Ã¤ koilliskulmalla 1300 vuorokausiasteen tuntumaan.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kasvukauden sadesumma on yleisesti noin 350 millimetriÃ¤. Maakunnan alueella kasvukautta vaivaa ajoittain kuivuus, kun samaan aikaan sataa vÃ¤hÃ¤n ja korkean lÃ¤mpÃ¶tilan takia haihdunta on suurta.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"EtelÃ¤-Karjalan ilmasto lÃ¤mpenee ja sademÃ¤Ã¤rÃ¤ kasvaa\r",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutosarviot maakuntatasolle on toistaiseksi laskettu\u002Folemassa ilmastolliseen vertailukauteen 1981â2010 verrattuna. Ilmaston arvioidaan lÃ¤mpenevÃ¤n EtelÃ¤-Karjalassa kuluvan vuosisadan aikana noin 1,8â5,3 Â°C verrattuna kyseiseen jaksoon (kuva 1, vasen). LÃ¤mpenemisen mÃ¤Ã¤rÃ¤ riippuu siitÃ¤, miten maailmanlaajuiset kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶t kehittyvÃ¤t tulevina vuosina. O

1n myÃ¶s hyvÃ¤ huomata, ettÃ¤ ilmasto on jo lÃ¤mmennyt: jakso 1991â2020 oli noin 0,6 Â°C lÃ¤mpimÃ¤mpi kuin 1981â2010.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2nzYP4mOcZIgkXD8SSyUng",type:d,createdAt:"2022-06-20T08:48:21.326Z",updatedAt:"2022-08-31T13:39:22.100Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:L}},locale:g},fields:{title:"Viivakaaviot EtelÃ¤-Karjalan vuosittaisista muutosarvioista eri skenaarioissa. Vasen: lÃ¤mpÃ¶tila vuonna 2085: RCP2.6 noin 1,8, RCP4.5 noin 3 ja RCP 8.5 noin 5 astetta. Oikea: sademÃ¤Ã¤rÃ¤: RCP2.6 noin 5, RCP 4.5 noin 9 ja RCP 8.5 noin 15 prosenttia.",asset:DD,caption:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:ak,marks:[{type:r}],data:{}},{nodeType:a,value:" Vuotuisen keskimÃ¤Ã¤rÃ¤isen lÃ¤mpÃ¶tilan muutokset asteina (vasen kaavio) ja sademÃ¤Ã¤rÃ¤n arvioidut muutokset prosentteina (oikea kaavio) EtelÃ¤-Karjalan maakunnassa eri kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jen kehityskulkujen mukaan vuosina 1990â2085. Muutosta on verrattu jaksoon 1981â2010. RCP2.6-skenaario kuvaa voimakkaiden pÃ¤Ã¤stÃ¶rajoitusten kehityskulkua, RCP4.5 kohtalaisia pÃ¤Ã¤stÃ¶rajoituksia ja RCP8.5 kehitystÃ¤, jossa ei ole lainkaan pÃ¤Ã¤stÃ¶rajoituksia. Arviot tulevasta ilmastosta perustuvat 28 maailmanlaajuisella ilmastomallilla (CMIP5-mallisukupolvi) tehtyihin laskelmiin.",marks:[],data:{}}]}]}}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:eb,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:W,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1ozN1na6vyEYn5kMB0VBEM",type:d,createdAt:"2022-06-20T08:49:37.796Z",updatedAt:"2022-09-05T10:43:20.757Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:_,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:L}},locale:g},fields:{title:"PylvÃ¤skaaviot. EtelÃ¤-Karjalassa lÃ¤mpÃ¶tila kohoaa eniten tammikuussa (2,2â3,8 Â°C) ja vÃ¤hiten kesÃ¤kuussa (1,4â2,2 Â°C). SademÃ¤Ã¤rÃ¤t kasvavat eniten marras- ja tammikuussa (7â15 %). Elokuussa sademÃ¤Ã¤rÃ¤n muutos on olematon tai vÃ¤henevÃ¤ RCP8.5-skenaariossa (-2%).",asset:DE,caption:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:bl,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:" KeskimÃ¤Ã¤rÃ¤isen lÃ¤mpÃ¶tilan muutokset asteina (vasen kaavio) ja sademÃ¤Ã¤rÃ¤n arvioidut muutokset prosentteina (oikea kaavio) kuukausittain EtelÃ¤-Karjalan maakunnassa kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jen kehityskulkujen mukaan vuoteen 2050 asti. Muutosta on verrattu jaksoon 1981â2010. RCP2.6-skenaario kuvaa voimakkaiden pÃ¤Ã¤stÃ¶rajoitusten kehityskulkua, RCP4.5 kohtalaisia pÃ¤Ã¤stÃ¶rajoituksia ja RCP8.5 sellaista kehitystÃ¤, jossa ei ole lainkaan pÃ¤Ã¤stÃ¶rajoituksia. Arviot tulevasta ilmastosta perustuvat 28 maailmanlaajuisella ilmastomallilla (CMIP5-mallisukupolvi) tehtyihin laskelmiin.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p}}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"\rVastaavasti vuotuisten sademÃ¤Ã¤rien arvioidaan kasvavan alueella vuosisadan aikana 6â15 prosenttia verrattuna jaksoon 1981â2010 (kuva 1, oikea). KeskimÃ¤Ã¤rin vuodessa sataisi 700â750 mm.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:kV,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aI,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:R,nodeType:a},{data:{target:bo},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:bm},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:be},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:Dd},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:aC},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4D2OjWG7zhGpvZUJZlhN98",type:d,createdAt:"2022-06-20T08:40:55.967Z",updatedAt:"2023-10-09T11:04:10.983Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:D}},locale:g}

1,fields:{title:"EtelÃ¤-Karjala - vesistÃ¶jen vaikutuspiirissÃ¤ -artikkelin nostot: Aiheesta muualla",referencingItems:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1H0W8zYxiaUDQBBDZDCSEM",type:d,createdAt:DG,updatedAt:DG,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:Z}},locale:g},fields:{title:"LÃ¤mpÃ¶tilatilastot 1991â2020 (EtelÃ¤-Karjala)",teaserImage:a_,teaserImageAlt:bf,teaserText:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Tarkastele sÃ¤Ã¤asemien tilastoja. EtelÃ¤-Karjalan ilmastoa kuvaa esimerkiksi Lappeenrannan lentoaseman sÃ¤Ã¤aseman tiedot.",marks:[],data:{}}]}]},link:a$,linkText:bg}},aE],teaserType:an}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4eciSCk3C3FL611Tki1F0t",type:d,createdAt:"2022-06-20T08:42:22.518Z",updatedAt:"2026-07-10T13:33:45.573Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aU,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:D}},locale:g},fields:{title:"EtelÃ¤-Karjala - vesistÃ¶jen vaikutuspiirissÃ¤ -artikkelin nostot: Katso myÃ¶s",visibleTitle:U,referencingItems:[aT,eE,ba],teaserType:K,displayTitle:x}}],externalLinks:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:y,data:{},content:[{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:bh},content:[{nodeType:a,value:bb,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:aN},content:[{nodeType:a,value:aO,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:"https:\u002F\u002Ffi.wikipedia.org\u002Fwiki\u002FEtel%C3%A4-Karjalan_maakunta"},content:[{nodeType:a,value:"Wikipedia: EtelÃ¤-Karjalan maakunta ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:bi},content:[{nodeType:a,value:bj,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:bc},content:[{nodeType:a,value:bk,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:bn},content:[{nodeType:a,value:h_,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},perspective:[ay,aa],tags:[aH,DH,aD,aB,aY],articleLength:[T],toc:x,modifiedDate:"2022-08-31",publisher:[E,aP]};DC.metadata={tags:[],concepts:[]};DC.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"eLziOa0yCuYx2s7PIbQVu",type:B,createdAt:"2022-12-09T14:48:16.723Z",updatedAt:"2023-03-07T12:34:12.312Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aZ,revision:w,locale:g};DC.fields={title:"etela-karjala-kartta-nostokuva-maanmittauslaitos",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002FeLziOa0yCuYx2s7PIbQVu\u002F54a7ff04269d11fba040e572cad55c14\u002Fetela-karjala-kartta-nostokuva-maanmittauslaitos.png",details:{size:58099,image:{width:N,height:aR}},fileName:"etela-karjala-kartta-nostokuva-maanmittauslaitos.png",contentType:J}};DC.eLziOa0yCuYx2s7PIbQVu=DC;DD.metadata={tags:[],concepts:[]};DD.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"51WbrvhT6t0jP3GO1KllQs",type:B,createdAt:"2022-06-20T07:49:08.453Z",updatedAt:"2022-06-22T07:52:45.450Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:v,locale:g};DD.fields={title:"etela-karjala-vuosi-lampotila-ja-sademaara-1990-2085",description:ag,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F51WbrvhT6t0jP3GO1KllQs\u002Fd08b8388fece5c9235198d8a798de5a4\u002Fetela-karjala-vuosi-lampotila-ja-sademaara-1990-2085.png",details:{size:62331,image:{width:ah,height:ai}

1},fileName:"etela-karjala-vuosi-lampotila-ja-sademaara-1990-2085.png",contentType:J}};DD["51WbrvhT6t0jP3GO1KllQs"]=DD;DE.metadata={tags:[],concepts:[]};DE.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4rmVRBChTd63HfOuCr13eI",type:B,createdAt:DF,updatedAt:DF,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,locale:g};DE.fields={title:"etela-karjala-kuukausi-lampotila-ja-sademaara-2050",description:ag,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F4rmVRBChTd63HfOuCr13eI\u002F67a7e744c1feb7d12a8c2ef1bd0486d1\u002Fetela-karjala-kuukausi-lampotila-ja-sademaara-2050.png",details:{size:46383,image:{width:ah,height:ai}},fileName:"etela-karjala-kuukausi-lampotila-ja-sademaara-2050.png",contentType:J}};DE["4rmVRBChTd63HfOuCr13eI"]=DE;DH.metadata={tags:[],concepts:[]};DH.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"32pcV8BDu1Cm3vaiaMx05d",type:d,createdAt:DI,updatedAt:DI,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:F,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:I}},locale:g};DH.fields={title:"EtelÃ¤-Karjala",slug:"etela-karjala"};DJ.metadata={tags:[],concepts:[]};DJ.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3jLSYYSsZ1mgXxIsLDBnTG",type:d,createdAt:"2021-07-15T13:07:14.277Z",updatedAt:"2025-07-15T09:22:26.591Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:kW,revision:aK,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g};DJ.fields={publishedLanguages:[g],title:"Kanta-HÃ¤me â erillisiÃ¤ ilmastoalueita sisÃ¤maassa",materialType:M,slug:"kanta-hame-erillisia-ilmastoalueita-sisamaassa",parent:aS,teaserImage:DK,teaserImageAlt:"Kanta-HÃ¤meen maakunta sijaitsee EtelÃ¤-Suomessa. SitÃ¤ ympÃ¤rÃ¶ivÃ¤t etelÃ¤ssÃ¤ Uusimaa, idÃ¤ssÃ¤ PÃ¤ijÃ¤t-HÃ¤me, pohjoisessa Pirkanmaa ja lounaassa Varsinais-Suomi. Kartta.",ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pienikokoisessa Kanta-HÃ¤meessÃ¤ on erotettavissa erillisiÃ¤ ilmastollisia alueita. Vuoden keskilÃ¤mpÃ¶tila on tyypillisesti noin +4,5 ja +5,5 asteen vÃ¤lillÃ¤. KeskimÃ¤Ã¤rÃ¤inen vuotuinen sademÃ¤Ã¤rÃ¤ jÃ¤Ã¤ alle 600 millimetrin Hattulan seudulla ja kohoaa lÃ¤hemmÃ¤s 650â700 millimetriin HÃ¤meenlinnan Lammilla ja Tammelan ylÃ¤ngÃ¶llÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Viljelymaita ja karumpaa ylÃ¤nkÃ¶Ã¤",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kanta-HÃ¤meen maakunta sijaitsee etelÃ¤isen Suomen sisÃ¤maassa, rajoittuen lÃ¤nnessÃ¤ Varsinais-Suomeen, pohjoisessa Pirkanmaahan, idÃ¤ssÃ¤ PÃ¤ijÃ¤t-HÃ¤meeseen ja etelÃ¤ssÃ¤ Uuteenmaahan. Kanta-HÃ¤me on pinta-alaltaan pienimpiÃ¤ maakuntiamme ja kuuluu kokonaisuudessaan etelÃ¤boreaaliseen ilmastovyÃ¶hykkeeseen.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"PienehkÃ¶stÃ¤ koostaan huolimatta Kanta-HÃ¤meestÃ¤ on kuitenkin erotettavissa erillisiÃ¤ ilmastollisia alueita. Maakunnan pohjoisosan jÃ¤rvialueelta etelÃ¤Ã¤n Janakkalaan ja RiihimÃ¤elle ulottuu joki- ja viljelyseutu ja aivan lÃ¤nnessÃ¤ on Jokioisten ja Forssan alavat viljelymaat. YmpÃ¤ristÃ¶Ã¤Ã¤n korkeampia ja karumpia alueita ovat Tammelan ylÃ¤nkÃ¶ ja HÃ¤meenlinnan Lammin itÃ¤inen metsÃ¤seutu. Pohjoisosan jÃ¤rvien lisÃ¤ksi myÃ¶s Tammelan PyhÃ¤jÃ¤rvi vaikuttaa ilmastoon paikallisesti.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Maakunnan jakson 1991â2020 ilmastoa kuvaavana esimerkkiasemana toimii Jokioisten alueella sijaitseva Ilmatieteen laitoksen observatorio, joka edustaa hyvin maakunnan lÃ¤nsiosan viljelyseutuja. Artikkelin lopussa on linkki Ilmatieteen laitoksen sivulle, jossa voi tarkastella vertailukauden 1991â2020 ilmastotilastoja havaintoasemittain.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Helmikuun pakkasista heinÃ¤kuun helteisiin",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vuoden keskilÃ¤mpÃ¶tila on Kanta-HÃ¤meen alueella tyypillisesti noin +4,5 ja +5,5 asteen (Â°C) vÃ¤lillÃ¤. KylmintÃ¤ on HÃ¤meenlinnan Lammin seudulla ja lÃ¤mpimintÃ¤ suurimpien jÃ¤rvien lÃ¤heisyydessÃ¤. Vuoden kylmin kuukausi on yleensÃ¤ helmikuu, jolloin keskilÃ¤mpÃ¶tila vaihtelee tyypillisesti Jokioisten -5,4 asteen ja Lammin seudun noin -6,3 asteen vÃ¤lillÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"LÃ¤mpimimmÃ¤n kuukauden, heinÃ¤kuun, keskilÃ¤mpÃ¶tila on isojen vesist

1Ã¶jen Ã¤Ã¤rellÃ¤ keskimÃ¤Ã¤rin noin +17 astetta ja muualla maakunnassa noin +16,5 astetta. LÃ¤mpimimpinÃ¤ heinÃ¤kuina keskilÃ¤mpÃ¶tila on ollut kolmisen astetta tavanomaista korkeampi. HellepÃ¤iviÃ¤ kertyy kesÃ¤ssÃ¤ keskimÃ¤Ã¤rin 15â17, korkeimmilla seuduilla hieman vÃ¤hemmÃ¤n. HallaÃ¶itÃ¤ maakunnassa on kesÃ¤n aikana keskimÃ¤Ã¤rin 1â5, ja hallanaroilla seudulla hallaa saattaa olla myÃ¶s heinÃ¤kuussa.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sateissa on suurta vaihtelua",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KeskimÃ¤Ã¤rÃ¤inen vuotuinen sademÃ¤Ã¤rÃ¤ jÃ¤Ã¤ alle 600 millimetrin Hattulan seudulla ja kohoaa lÃ¤hemmÃ¤s 650â700 millimetriin HÃ¤meenlinnan Lammin seudulla ja Tammelan ylÃ¤ngÃ¶llÃ¤. Maakunnan sateisin seutu on Lammi, jossa enimmillÃ¤Ã¤n on satanut lÃ¤hemmÃ¤s 900 millimetriÃ¤ vuodessa. Kuivimpina vuosina maakunnan sademÃ¤Ã¤rÃ¤t ovat jÃ¤Ã¤neet noin 350 millimetriin.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sateisin kuukausi on tyypillisesti heinÃ¤kuu, jolloin sademÃ¤Ã¤rÃ¤ on tyypillisesti noin 80 millimetriÃ¤. VÃ¤hiten sataa yleensÃ¤ maalis-huhtikuussa, jolloin kuukauden sademÃ¤Ã¤rÃ¤ jÃ¤Ã¤ keskimÃ¤Ã¤rin 30â35 millimetriin.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"YlÃ¤nkÃ¶seuduilla sataa enemmÃ¤n lunta",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Maakunnan pienuudesta huolimatta lumioloissa on havaittavissa alueellisia eroja. Ensilumi saadaan HÃ¤meenlinnan Lammin seudulla keskimÃ¤Ã¤rin marraskuun puolivÃ¤lissÃ¤ ja jÃ¤rvilaaksoissa vajaata viikkoa myÃ¶hemmin. PysyvÃ¤n lumipeitteen tulo maakunnan eri osiin kestÃ¤Ã¤ pidempÃ¤Ã¤n. Tyypillisesti se saapuu ylÃ¤nkÃ¶seuduille joulukuun alkupuolella ja etenee sieltÃ¤ maakunnan muihin osiin joulukuun aikana. Lumipeite tulee siis Tammelan ylÃ¤ngÃ¶lle pari viikkoa aiemmin kuin Vanajaveden laaksoon.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tavanomaisena talvena lumipeitteen paksuus on suur

1immassa osassa maakuntaa maaliskuun alkupuolella 20â30 senttimetriÃ¤. KeskimÃ¤Ã¤rin yhtenÃ¤inen lumipeite katoaa alavilta seuduilta viimeistÃ¤Ã¤n huhtikuun alkupuolella ja Tammelan ylÃ¤ngÃ¶ltÃ¤ ja Lammin alueelta huhtikuun puolivÃ¤lin tienoilla. Tyypillisesti lumipeitteen kestoaika on siis 100â130 pÃ¤ivÃ¤Ã¤ (3â4,5 kuukautta), mutta vuosien vÃ¤linen vaihtelu kuitenkin ollut kolmesta viikosta useaan kuukauteen.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vuodenajat vaihtuvat lÃ¤hes samaan aikaan koko maakunnassa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Termisten vuodenaikojen vaihtumisessa ei maakunnan sisÃ¤llÃ¤ ole juurikaan eroja. Syksy alkaa tyypillisesti syyskuun puolivÃ¤lin jÃ¤lkeen. Talveen siirrytÃ¤Ã¤n yleensÃ¤ marraskuun loppupuolen jÃ¤lkeen.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KevÃ¤t koittaa maaliskuun viimeisinÃ¤ pÃ¤ivinÃ¤ ja kesÃ¤Ã¤n siirrytÃ¤Ã¤n toukokuun puolivÃ¤lin jÃ¤lkeen. KevÃ¤Ã¤n ja kesÃ¤n alku tapahtuvat Vanajaveden jÃ¤rvilaaksossa muutamia pÃ¤iviÃ¤ aikaisemmin kuin ylÃ¤nkÃ¶seuduilla.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"JÃ¤rvilaaksoissa on suotuisimmat lÃ¤mpÃ¶olot",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Terminen kasvukausi alkaa keskimÃ¤Ã¤rin huhtikuun loppupuolella ja pÃ¤Ã¤ttyy lokakuun puolivÃ¤lin jÃ¤lkeen. Vanajaveden vesistÃ¶n lÃ¤heisyyden edullisilla kasvupaikoilla kasvukausi on hieman pidempi kuin maakunnan karummilla ylÃ¤nkÃ¶seuduilla. Kasvukauden pituus vaihtelee tyypillisesti 175 ja 185 pÃ¤ivÃ¤n (eli 5,5 ja 6 kuukauden) vÃ¤lillÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kasvukauden aikana keskimÃ¤Ã¤rin kertyvÃ¤ tehoisa lÃ¤mpÃ¶summa on karuimpien kasvupaikkojen noin 1300 vuorokausiasteen (Â°Cvrk) ja edullisimpien seutujen noin 1400 vuorokausiasteen vÃ¤lillÃ¤. Kasvukauden aikana tuleva sademÃ¤Ã¤rÃ¤ vaihtelee maakunnassa tyypillisesti 350 ja 380 millimetrin vÃ¤lillÃ¤. ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kanta-HÃ¤meen ilmasto lÃ¤mpenee ja sademÃ¤Ã¤rÃ¤ kasvaa\r",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutosarviot maakuntatasolle on toistaiseksi laskettu\u002Folemassa ilmastolliseen vertailukauteen 1981â2010 verrattuna. Ilmaston arvioidaan lÃ¤mpenevÃ¤n Kanta-HÃ¤meessÃ¤ kuluvan vuosisadan aikana noin 1,7â5,0 Â°C verrattuna kyseiseen jaksoon (kuva 1, vasen). LÃ¤mpenemisen mÃ¤Ã¤rÃ¤ riippuu siitÃ¤, miten maailmanlaajuiset kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶t kehittyvÃ¤t tulevina vuosina. On myÃ¶s hyvÃ¤ huomata, ettÃ¤ ilmasto on jo lÃ¤mmennyt: jakso 1991â2020 oli noin 0,6 Â°C lÃ¤mpimÃ¤mpi kuin 1981â2010.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"618vXclgy7ZtDsCpeGabHN",type:d,createdAt:"2022-06-20T11:31:59.372Z",updatedAt:"2022-09-05T10:55:42.727Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:L}},locale:g},fields:{title:"Viivakaaviot Kanta-HÃ¤meen vuosittaisista muutosarvioista eri skenaarioissa. Vasen: lÃ¤mpÃ¶tila vuonna 2085: RCP2.6 noin 1,8, RCP4.5 noin 3 ja RCP 8.5 noin 5 astetta. Oikea: sademÃ¤Ã¤rÃ¤: RCP2.6 noin 5, RCP 4.5 noin 9 ja RCP 8.5 noin 15 prosenttia.",asset:DL,caption:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:ak,marks:[{type:r}],data:{}},{nodeType:a,value:" Vuotuisen keskimÃ¤Ã¤rÃ¤isen lÃ¤mpÃ¶tilan muutokset asteina (vasen kaavio) ja sademÃ¤Ã¤rÃ¤n arvioidut muutokset prosentteina (oikea kaavio) Kanta-HÃ¤meen maakunnassa eri kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jen kehityskulkujen mukaan vuosina 1990â2085. Muutosta on verrattu jaksoon 1981â2010. RCP2.6-skenaario kuvaa voimakkaiden pÃ¤Ã¤stÃ¶rajoitusten kehityskulkua, RCP4.5 kohtalaisia pÃ¤Ã¤stÃ¶rajoituksia ja RCP8.5 kehitystÃ¤, jossa ei ole lainkaan pÃ¤Ã¤stÃ¶rajoituksia. Arviot tulevasta ilmastosta perustuvat 28 maailmanlaajuisella ilmastomallilla (CMIP5-mallisukupolvi) tehtyihin laskelmiin.",marks:[],data:{}}]}]}}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:eb,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1pRxanOa7KdTxPiYR6rHQD",type:d,createdAt:"2022-06-20T13:04:41.049Z",updatedAt:"2022-09-05T10:55:25.781Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:L}},locale:g},fields:{title:"PylvÃ¤skaaviot. Kanta-HÃ¤meessÃ¤ lÃ¤mpÃ¶tila kohoaa eniten tammikuussa (2,2â3,8 Â°C) ja vÃ¤hiten kesÃ¤kuussa (1,4â2,2 Â°C). SademÃ¤Ã¤rÃ¤t kasvavat eniten marras- ja tammikuussa (7â15 %). Elokuussa sademÃ¤Ã¤rÃ¤n muutos on olematon tai vÃ¤henevÃ¤ RCP8.5-skenaariossa (-2 %).",asset:DO,caption:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:bl,marks:[{type:r}],data:{}},{nodeType:a,value:" KeskimÃ¤Ã¤rÃ¤isen lÃ¤mpÃ¶tilan muutokset asteina (vasen kaavio) ja sademÃ¤Ã¤rÃ¤n arvioidut muutokset prosentteina (oikea kaavio) kuukausittain Kanta-HÃ¤meen maakunnassa kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jen kehityskulkujen mukaan vuoteen 2050 asti. Muutosta on verrattu jaksoon 1981â2010. RCP2.6-skenaario kuvaa voimakkaiden pÃ¤Ã¤stÃ¶rajoitusten kehityskulkua, RCP4.5 kohtalaisia pÃ¤Ã¤stÃ¶rajoituksia ja RCP8.5 sellaista kehitystÃ¤, jossa ei ole lainkaan pÃ¤Ã¤stÃ¶rajoituksia. Arviot tulevasta ilmastosta perustuvat 28 maailmanlaajuisella ilmastomallilla (CMIP5-mallisukupolvi) tehtyihin laskelmiin.",marks:[],data:{}}]}]}}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vastaavasti vuotuisten sademÃ¤Ã¤rien arvioidaan kasvavan alueella vuosisadan aikana 5â14 prosenttia verrattuna jaksoon 1981â2010 (kuva 1, oikea) ja keskimÃ¤Ã¤rin vuodessa sataisi 700â750 mm. ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:kV,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:bB,nodeType:a},{data:{target:bo},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:bm},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:be},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:De},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:aC}

1,content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"Cv3crWBADRTuqPouZBxVW",type:d,createdAt:"2022-06-20T11:12:02.629Z",updatedAt:"2023-10-09T11:05:45.001Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:D}},locale:g},fields:{title:"Kanta-HÃ¤me - erillisiÃ¤ ilmastoalueita sisÃ¤maassa -artikkelin nostot: Aiheesta muualla",referencingItems:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7eb44SdsL6tWy2KdoLcEIw",type:d,createdAt:DQ,updatedAt:DQ,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:Z}},locale:g},fields:{title:"LÃ¤mpÃ¶tilatilastot 1991â2020 (Kanta-HÃ¤me)",teaserImage:a_,teaserImageAlt:bf,teaserText:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Tarkastele sÃ¤Ã¤asemien tilastoja. Kanta-HÃ¤meen ilmastoa kuvaavat esimerkiksi Jokioisten, Lammin ja Hattulan sÃ¤Ã¤asemien tiedot.",marks:[],data:{}}]}]},link:a$,linkText:bg}},aE],teaserType:an}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2uKLSWkk01Bt4bOjGDk6Wh",type:d,createdAt:"2022-06-20T11:11:55.436Z",updatedAt:"2026-07-10T13:34:43.953Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:V,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:D}},locale:g},fields:{title:"Kanta-HÃ¤me - erillisiÃ¤ ilmastoalueita sisÃ¤maassa -artikkelin nostot: Katso myÃ¶s",visibleTitle:U,referencingItems:[aT,eE,ba],teaserType:K,displayTitle:x}}],externalLinks:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:y,data:{},content:[{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:bh},content:[{nodeType:a,value:bb,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:aN},content:[{nodeType:a,value:aO,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.ilmatieteenlaitos.fi\u002Fuutinen\u002F2510806"},content:[{nodeType:a,value:"HÃ¤meen ekosysteemit alttiina muuttuvalle ilmastolle â Ilmatieteen laitoksen uutinen 4.4.2014",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.ilmatieteenlaitos.fi\u002Ftiedote\u002F2484689"},content:[{nodeType:a,value:"Ilmaston lÃ¤mpeneminen muuttaa olosuhteita â Ilmatieteen laitoksen tiedote 2.4.2014",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.ilmatieteenlaitos.fi\u002Ftiedote\u002F480746"},content:[{nodeType:a,value:"HÃ¤meen ympÃ¤ristÃ¶ muutoksen kourissa â Ilmatieteen laitoksen tiedote 16.2.2011",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:"https:\u002F\u002Ffi.wikipedia.org\u002Fwiki\u002FKanta-H%C3%A4meen_maakunta"},content:[{nodeType:a,value:"Wikipedia: Kanta-HÃ¤meen maakunta ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:bi},content:[{nodeType:a,value:bj,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:bc},content:[{nodeType:a,value:bk,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}

1,{nodeType:n,data:{uri:bn},content:[{nodeType:a,value:h_,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},perspective:[ay,aa],tags:[aH,DR,aD,aB,aY],articleLength:[T],toc:x,modifiedDate:kX,publisher:[E,aP]};DK.metadata={tags:[],concepts:[]};DK.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3PsXmn8Tmqy6GL4bxLZODm",type:B,createdAt:"2022-12-09T14:49:35.977Z",updatedAt:"2023-03-07T12:42:17.420Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:V,revision:z,locale:g};DK.fields={title:"kanta-hame-kartta-nostokuva-maanmittauslaitos",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F3PsXmn8Tmqy6GL4bxLZODm\u002F2f76aa82b5a15647afe1e19382f88a6c\u002Fkanta-hame-kartta-nostokuva-maanmittauslaitos.png",details:{size:58178,image:{width:N,height:aR}},fileName:"kanta-hame-kartta-nostokuva-maanmittauslaitos.png",contentType:J}};DK["3PsXmn8Tmqy6GL4bxLZODm"]=DK;DL.metadata={tags:[],concepts:[]};DL.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4JYwF2CqGiTNNxXrAokzko",type:B,createdAt:DM,updatedAt:DM,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:o,locale:g};DL.fields={title:DN,description:ag,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F4JYwF2CqGiTNNxXrAokzko\u002Fbd627966b6371bc4a40bb362a252aeab\u002Fkanta-hame-vuosi-lampotila-ja-sademaara-1990-2085.png",details:{size:62115,image:{width:ah,height:ai}},fileName:"kanta-hame-vuosi-lampotila-ja-sademaara-1990-2085.png",contentType:J}};DL["4JYwF2CqGiTNNxXrAokzko"]=DL;DO.metadata={tags:[],concepts:[]};DO.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"50LWc9aKQ1saMIaoKFMRHi",type:B,createdAt:DP,updatedAt:DP,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,locale:g};DO.fields={title:DN,description:ag,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F50LWc9aKQ1saMIaoKFMRHi\u002Fb8f9f0e4954a1654d36a5002130151a2\u

1002Fkanta-hame-kuukausi-lampotila-ja-sademaara-2050.png",details:{size:46465,image:{width:ah,height:ai}},fileName:"kanta-hame-kuukausi-lampotila-ja-sademaara-2050.png",contentType:J}};DO["50LWc9aKQ1saMIaoKFMRHi"]=DO;DR.metadata={tags:[],concepts:[]};DR.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"ZX8V2KyWFFtEP2yAU12Rt",type:d,createdAt:DS,updatedAt:DS,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:I}},locale:g};DR.fields={title:"Kanta-HÃ¤me",slug:"kanta-hame"};DT.metadata={tags:[],concepts:[]};DT.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7hbamkgRI4c2wB9mPMDIay",type:d,createdAt:"2021-07-15T13:19:11.873Z",updatedAt:"2025-07-15T09:23:14.064Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:CU,revision:V,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g};DT.fields={publishedLanguages:[g],title:"PÃ¤ijÃ¤t-HÃ¤me â vesistÃ¶t vaikuttavat ilmastoon",materialType:M,slug:"paijat-hame-vesistot-vaikuttavat-ilmastoon",parent:aS,teaserImage:DU,teaserImageAlt:"PÃ¤ijÃ¤t-HÃ¤meen maakunta sijaitsee EtelÃ¤-Suomessa. SitÃ¤ ympÃ¤rÃ¶ivÃ¤t muun muassa etelÃ¤ssÃ¤ Uusimaa, lÃ¤nnessÃ¤ Kanta-HÃ¤me, pohjoisessa Keski-Suomi sekÃ¤ idÃ¤ssÃ¤ EtelÃ¤-Savo ja Kymenlaakso. Kartta.",ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"PÃ¤ijÃ¤t-HÃ¤meen ilmastoa leimaavat sen monet jÃ¤rvet. Vuoden keskilÃ¤mpÃ¶tila on tyypillisesti maakunnan koillisosan vajaan +4,5 asteen ja lounaisimman osan +5,0 asteen vÃ¤lillÃ¤. Vuoden keskimÃ¤Ã¤rÃ¤inen sademÃ¤Ã¤rÃ¤ vaihtelee maakunnan alueella 600 ja 650 millimetrin vÃ¤lillÃ¤. ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"EtelÃ¤inen PÃ¤ijÃ¤nne ja SalpausselkÃ¤",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kooltaan pieni PÃ¤ijÃ¤t-HÃ¤meen maakunta kattaa PÃ¤ijÃ¤nteen etelÃ¤osan ympÃ¤ristÃ¶ineen. Ilmastollisesti se kuuluu kokonaan etelÃ¤boreaaliseen ilmastovyÃ¶hykkeeseen.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"PÃ¤ijÃ¤t-HÃ¤meen etelÃ¤isimmÃ¤ssÃ¤ osassa SalpausselÃ¤stÃ¤ etelÃ¤Ã¤n on vÃ¤hÃ¤n jÃ¤rviÃ¤, kun taas muu osa maakuntaa on vesistÃ¶jen vahvasti hallitsemaa. Suurimmista jÃ¤rvialueista PÃ¤ijÃ¤nteellÃ¤ on selvin vaikutus alueen ilmastoon. Muita merkittÃ¤viÃ¤ jÃ¤rvialueita ovat Lahden VesijÃ¤rvi, Heinolan ympÃ¤ristÃ¶n Ruotsalainen ja Konnivesi sekÃ¤ Hartolan JÃ¤Ã¤sjÃ¤rvi ja Rautvesi. ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Maakunnan jakson 1991â2020 ilmastoa kuvaavana esimerkkiasemana toimii Lahden Launeen sÃ¤Ã¤asema. Artikkelin lopussa on linkki Ilmatieteen laitoksen sivulle, jossa voi tarkastella vertailukauden 1991â2020 ilmastotilastoja havaintoasemittain.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Eniten hellepÃ¤iviÃ¤ Lahden seudulla",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"PÃ¤ijÃ¤t-HÃ¤meessÃ¤ vuoden keskilÃ¤mpÃ¶tila on tyypillisesti maakunnan koillisosan vajaan +4,5 asteen (Â°C) ja lounaisimman osan +5,0 asteen vÃ¤lillÃ¤. Vuoden kylmin kuukausi on tavallisesti helmikuu, jonka keskilÃ¤mpÃ¶tila on -6,5 astetta. KylmintÃ¤ on Hartolan seudulla ja lauhinta maakunnan etelÃ¤rajalla. Alkutalvea lauhduttaa pitkÃ¤Ã¤n sulana pysyvÃ¤ PÃ¤ijÃ¤nne.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"HeinÃ¤kuu on puolestaan tyypillisesti lÃ¤mpimin kuukausi, jolloin keskilÃ¤mpÃ¶tila on keskimÃ¤Ã¤rin 17 astetta koko maakunnassa. HellepÃ¤iviÃ¤ esiintyy eniten Lahden seudulla, keskimÃ¤Ã¤rin 20 kesÃ¤ssÃ¤, ja lÃ¶ytyypÃ¤ Lahden tilastoista hellepÃ¤iviÃ¤ vielÃ¤ syyskuussakin. Asikkalan Pulkkilanharjulla vesistÃ¶jen ympÃ¤rillÃ¤ hellepÃ¤iviÃ¤ esiintyy vÃ¤hemmÃ¤n, noin 10. Halla on vesistÃ¶jen lÃ¤mmettyÃ¤ harvinaista suuressa osassa maakuntaa, mutta etelÃ¤osien alavilla peltoalueilla sitÃ¤ esiintyy ajoittain. KesÃ¤kuussa hallaÃ¶itÃ¤ on tyypillisesti 2 ja elokuussa 1.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suurimmat sateet saadaan elokuussa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KeskimÃ¤Ã¤rÃ¤inen vuoden sademÃ¤Ã¤rÃ¤ vaihtelee maakunnan alueella 600 ja 650 millimetrin vÃ¤lillÃ¤. Eniten sataa SalpausselÃ¤n etelÃ¤puoleisilla alueilla ja vÃ¤hiten PÃ¤ijÃ¤nteen rantamilla Asikkalasta pohjoiseen. Suurimmat vuoden sademÃ¤Ã¤rÃ¤t ovat PÃ¤ijÃ¤t-HÃ¤meen alueella olleet noin 900 millimetriÃ¤, pienimmÃ¤t puolestaan reilut 300 millimetriÃ¤. Vuoden sateisimmat kuukaudet ovat heinÃ¤- ja elokuu, jolloin sataa keskimÃ¤Ã¤rin 70 millimetriÃ¤. VÃ¤hiten puolestaan sataa huhtikuussa, tyypillisesti noin 30 millimetriÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lumentulo viivyttelee ajoittain",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"PÃ¤ijÃ¤nne hidastaa lumipeitteen saapumista ympÃ¤ristÃ¶Ã¶nsÃ¤ etenkin lauhoina alkutalvina. KeskimÃ¤Ã¤rin ensimmÃ¤inen lumipeite saadaan marraskuussa, EtelÃ¤-PÃ¤ijÃ¤nteen rantamilla kuitenkin vasta kuun loppupuolella. PysyvÃ¤ lumipeite saapuu tyypillisesti ensin Padasjoen-Hartolan seudulle ja etenee sieltÃ¤ parin viikon aikana SalpausselÃ¤n etelÃ¤puoleisille peltoalueille. Esimerkiksi Lahteen pysyvÃ¤ lumipeite saadaan keskimÃ¤Ã¤rin joulukuun ensimmÃ¤isellÃ¤ viikolla.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lumipeite on paksuimmillaan maaliskuun alkupuolella, jolloin lunta on keskimÃ¤Ã¤rin 30 senttimetriÃ¤, koilliskulmalla hieman enemmÃ¤n. KeskimÃ¤Ã¤rin yhtenÃ¤inen lumipeite sulaa aukeilta paikoilta huhtikuun alkupuolella, alkaen SalpausselÃ¤n etelÃ¤puolelta ja kadoten viimeisenÃ¤ maakunnan koillisrajalta. Lumipeite siis pysyy maassa maakunnan koilliskulmalla pitempÃ¤Ã¤n kuin sen etelÃ¤isimmissÃ¤ osissa.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tasaiset vuodenajat",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Termiset vuodenajat vaihtuvat viikon sisÃ¤llÃ¤ koko maakunnan alueella. Syksy alkaa tyypillisesti syyskuun loppupuolella. Talven puolelle siirrytÃ¤Ã¤n maakunnan pohjoisosassa marraskuun puolivÃ¤lissÃ¤, PÃ¤ijÃ¤nteen rantamilla ja maakunnan etelÃ¤osassa marraskuun lopussa. Talven pituus on keskimÃ¤Ã¤rin 130â145 pÃ¤ivÃ¤Ã¤ (eli 4 kuukautta).",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KevÃ¤t alkaa SalpausselÃ¤n etelÃ¤puolella maaliskuun loppupuolella ja etenee maakunnan pohjoisrajalle huhtikuun alussa. KesÃ¤ puolestaan kÃ¤ynnistyy pian toukokuun puolivÃ¤lin jÃ¤lkeen ja kestÃ¤Ã¤ keskimÃ¤Ã¤rin 110â120 pÃ¤ivÃ¤Ã¤ (eli 3,5â4 kuukautta).",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Maakunnan suotuisimmat kasvuolot ovat SalpausselÃ¤n etelÃ¤puolella",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"PÃ¤ijÃ¤t-HÃ¤meessÃ¤ terminen kasvukausi alkaa tavanomaisesti huhtikuun loppupuolella ja pÃ¤Ã¤ttyy maakunnan pohjoisosassa ennen lokakuun puoltavÃ¤liÃ¤ ja etelÃ¤rajalla kuukauden puolivÃ¤lin jÃ¤lkeen. Kasvukauden pituus on siis tyypillisesti 170â180 pÃ¤ivÃ¤Ã¤ (eli 5,5â6 kuukautta).",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kasvukauden aikana keskimÃ¤Ã¤rin kertyvÃ¤ tehoisa lÃ¤mpÃ¶summa on 1300â1400 vuorokausiastetta (Â°Cvrk). Se on pienimmillÃ¤Ã¤n maakunnan pohjoisrajalla ja suurimmillaan SalpausselÃ¤n etelÃ¤puolella. Kasvukaudella sataa tyypillisesti hieman yli 350 millimetriÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"PÃ¤ijÃ¤t-HÃ¤meen ilmasto lÃ¤mpenee ja sademÃ¤Ã¤rÃ¤ kasvaa\r",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutosarviot maakuntatasolle on toistaiseksi laskettu\u002Folemassa ilmastolliseen vertailukauteen 1981â2010 verrattuna. Ilmaston arvioidaan lÃ¤mpenevÃ¤n PÃ¤ijÃ¤t-HÃ¤meessÃ¤ kuluvan vuosisadan aikana noin 1,7â5,2 Â°C verrattuna kyseiseen jaksoon (kuva 1, vasen). LÃ¤mpenemisen mÃ¤Ã¤rÃ¤ riippuu siitÃ¤, miten maailmanlaajuiset kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶t kehittyvÃ¤t tulevina vuosina. O

1n myÃ¶s hyvÃ¤ huomata, ettÃ¤ ilmasto on jo lÃ¤mmennyt: jakso 1991â2020 oli noin 0,6 Â°C lÃ¤mpimÃ¤mpi kuin 1981â2010.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3kM2MwAvoXp7XJbsVFCTNl",type:d,createdAt:"2022-06-20T13:39:20.753Z",updatedAt:"2022-09-05T12:06:01.750Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:L}},locale:g},fields:{title:"Viivakaaviot PÃ¤ijÃ¤t-HÃ¤meen vuosittaisista muutosarvioista eri skenaarioissa. Vasen: lÃ¤mpÃ¶tila vuonna 2085: RCP2.6 noin 1,8, RCP4.5 noin 3 ja RCP 8.5 noin 5 astetta. Oikea: sademÃ¤Ã¤rÃ¤: RCP2.6 noin 5, RCP 4.5 noin 9 ja RCP 8.5 noin 15 prosenttia.",asset:DV,caption:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:ak,marks:[{type:r}],data:{}},{nodeType:a,value:" Vuotuisen keskimÃ¤Ã¤rÃ¤isen lÃ¤mpÃ¶tilan muutokset asteina (vasen kaavio) ja sademÃ¤Ã¤rÃ¤n arvioidut muutokset prosentteina (oikea kaavio) PÃ¤ijÃ¤t-HÃ¤meen maakunnassa eri kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jen kehityskulkujen mukaan vuosina 1990â2085. Muutosta on verrattu jaksoon 1981â2010. RCP2.6-skenaario kuvaa voimakkaiden pÃ¤Ã¤stÃ¶rajoitusten kehityskulkua, RCP4.5 kohtalaisia pÃ¤Ã¤stÃ¶rajoituksia ja RCP8.5 kehitystÃ¤, jossa ei ole lainkaan pÃ¤Ã¤stÃ¶rajoituksia. Arviot tulevasta ilmastosta perustuvat 28 maailmanlaajuisella ilmastomallilla (CMIP5-mallisukupolvi) tehtyihin laskelmiin.",marks:[],data:{}}]}]}}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:eb,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"u2fMRWvx1hwxODEKGmJIB",type:d,createdAt:"2022-06-20T13:40:04.473Z",updatedAt:"2022-09-05T12:05:47.971Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:L}},locale:g},fields:{title:"PylvÃ¤skaaviot. PÃ¤ijÃ¤t-HÃ¤meessÃ¤ lÃ¤mpÃ¶tila kohoaa eniten tammikuussa (2,2â3,8 Â°C) ja vÃ¤hiten kesÃ¤kuussa (1,4â2,2 Â°C). SademÃ¤Ã¤rÃ¤t kasvavat eniten marras- ja tammikuussa (7â15 %). Elokuussa sademÃ¤Ã¤rÃ¤n muutos on olematon tai vÃ¤henevÃ¤ RCP8.5-skenaariossa (-2 %).",asset:DW,caption:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:bl,marks:[{type:r}],data:{}},{nodeType:a,value:" KeskimÃ¤Ã¤rÃ¤isen lÃ¤mpÃ¶tilan muutokset asteina (vasen kaavio) ja sademÃ¤Ã¤rÃ¤n arvioidut muutokset prosentteina (oikea kaavio) kuukausittain PÃ¤ijÃ¤t-HÃ¤meen maakunnassa kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jen kehityskulkujen mukaan vuoteen 2050 asti. Muutosta on verrattu jaksoon 1981â2010. RCP2.6-skenaario kuvaa voimakkaiden pÃ¤Ã¤stÃ¶rajoitusten kehityskulkua, RCP4.5 kohtalaisia pÃ¤Ã¤stÃ¶rajoituksia ja RCP8.5 sellaista kehitystÃ¤, jossa ei ole lainkaan pÃ¤Ã¤stÃ¶rajoituksia. Arviot tulevasta ilmastosta perustuvat 28 maailmanlaajuisella ilmastomallilla (CMIP5-mallisukupolvi) tehtyihin laskelmiin.",marks:[],data:{}}]}]}}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"\r\nVastaavasti vuotuisten sademÃ¤Ã¤rien arvioidaan kasvavan alueella vuosisadan aikana 5â14 prosenttia verrattuna jaksoon 1981â2010 (kuva 1, oikea). KeskimÃ¤Ã¤rin vuodessa sataisi 700â750 mm.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:kV,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:bB,nodeType:a},{data:{target:bo},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:cu,nodeType:a},{data:{target:bm},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:be},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:Df},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:aC},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2PtTW07jy241F9gtGNJeMT",type:d,createdAt:"2022-06-20T13:26:56.741Z",updatedAt:"2023-10-09T11:09:18.273Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:D}},locale:g},fields:{title:"PÃ¤ijÃ¤t-HÃ¤me â vesistÃ¶t vaikuttavat ilmastoon -artikkelin nostot: Aiheesta muualla",referencingItems:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"yV0m1fkf3TDGkbJ5UbMFp",type:d,createdAt:DY,updatedAt:DY,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:Z}},locale:g},fields:{title:"LÃ¤mpÃ¶tilatilastot 1991â2020 (PÃ¤ijÃ¤t-HÃ¤me)",teaserImage:a_,teaserImageAlt:bf,teaserText:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Tarkastele sÃ¤Ã¤asemien tilastoja. PÃ¤ijÃ¤t-HÃ¤meen ilmastoa kuvaavat esimerkiksi Lahden ja Asikkalan sÃ¤Ã¤asemien tiedot.",marks:[],data:{}}]}]},link:a$,linkText:bg}}

1,aE],teaserType:an}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1AoNnXFXHQD5udG6a0D1A9",type:d,createdAt:"2022-06-20T13:27:51.384Z",updatedAt:"2026-07-10T13:35:35.081Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:V,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:D}},locale:g},fields:{title:"PÃ¤ijÃ¤t-HÃ¤me â vesistÃ¶t vaikuttavat ilmastoon -artikkelin nostot: Katso myÃ¶s",visibleTitle:U,referencingItems:[aT,eE,ba],teaserType:K,displayTitle:x}}],externalLinks:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:y,data:{},content:[{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:bh},content:[{nodeType:a,value:bb,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:aN},content:[{nodeType:a,value:aO,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:"https:\u002F\u002Ffi.wikipedia.org\u002Fwiki\u002FP%C3%A4ij%C3%A4t-H%C3%A4meen_maakunta"},content:[{nodeType:a,value:"Wikipedia: PÃ¤ijÃ¤t-HÃ¤meen maakunta ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:bi},content:[{nodeType:a,value:bj,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:bc},content:[{nodeType:a,value:bk,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:bn},content:[{nodeType:a,value:h_,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},perspective:[ay,aa],tags:[aH,DZ,aD,aB,aY],articleLength:[T],toc:x,modifiedDate:D$,publisher:[E,aP]};DU.metadata={tags:[],concepts:[]};DU.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"47bfvzll35sEK3XuS5Io8C",type:B,createdAt:"2022-12-12T07:20:26.453Z",updatedAt:"2023-03-07T12:43:44.306Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:V,revision:z,locale:g};DU.fields={title:"paijat-hame-kartta-nostokuva-maanmittauslaitos",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F47bfvzll35sEK3XuS5Io8C\u002F333d0424cd281dc30defdce685240d95\u002Fpaijat-hame-kartta-nostokuva-maanmittauslaitos.png",details:{size:58161,image:{width:N,height:aR}},fileName:"paijat-hame-kartta-nostokuva-maanmittauslaitos.png",contentType:J}};DU["47bfvzll35sEK3XuS5Io8C"]=DU;DV.metadata={tags:[],concepts:[]};DV.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1woeSNqr3h5yMhLWIViHt9",type:B,createdAt:"2022-06-20T13:01:55.882Z",updatedAt:"2022-06-21T08:11:08.273Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:v,locale:g};DV.fields={title:"paijat-hame-vuosi-lampotila-ja-sademaara-1990-2085",description:ag,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F1woeSNqr3h5yMhLWIViHt9\u002F51f336c0f9990c7e2edec29e91e542e0\u002Fpaijat-hame-vuosi-lampotila-ja-sademaara-1990-2085.png",details:{size:62226,image:{width:ah,height:ai}},fileName:"paijat-hame-vuosi-lampotila-ja-sademaara-1990-2085.png",contentType:J}};DV["1woeSNqr3h5yMhLWIViHt9"]=DV;DW.metadata={tags:[],concepts:[]};DW.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6eZPsNU756qCxXTTUWJLrB",type:B,createdAt:DX,updatedAt:DX,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,locale:g};DW.fields={title:"paijat-hame-kuukausi-lampotila-ja-sademaara-2050",description:ag,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F6eZPsNU756qCxXTTUWJLrB\u002F2956223548af18d822d7b34057b364c5\u002Fpaijat-hame-kuukausi-lampotila-ja-sademaara-2050.png",details:{size:46492,image:{width:ah,height:ai}},fileName:"paijat-hame-kuukausi-lampotila-ja-sademaara-2050.png",contentType:J}};DW["6eZPsNU756qCxXTTUWJLrB"]=DW;DZ.metadata={tags:[],concepts:[]};DZ.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2Vt5xTfPdmS2W5mamWRzVy",type:d,createdAt:D_,updatedAt:D_,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:I}},locale:g};DZ.fields={title:"PÃ¤ijÃ¤t-HÃ¤me",slug:"paijat-hame"};Eb.metadata={tags:[],concepts:[]};Eb.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6Yx7XfIsI12eFLCjsAaLqO",type:d,createdAt:"2021-07-14T13:34:20.254Z",updatedAt:"2022-05-04T13:10:51.171Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:I}},locale:g};Eb.fields={title:"Uusimaa",slug:"uusimaa"};Ed.metadata={tags:[],concepts:[]};Ed.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4ErMLanFs6pMRUJwS6cnuF",type:d,createdAt:"2021-07-14T13:50:51.460Z",updatedAt:"2026-09-03T13:47:31.515Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:142,revision:aj,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g};Ed.fields={publishedLanguages:[g],title:"Varsinais-Suomi â tyypillistÃ¤ tammivyÃ¶hykkeen ilmastoa",materialType:M,slug:"varsinais-suomi-tyypillista-tammivyohykkeen-ilmastoa",parent:aS,teaserImage:Ee,teaserImageAlt:"Varsinais-Suomen maakunta sijaitsee Lounais-Suomessa, Saaristomeren rannikolla ja saarissa. Naapurimaakuntia ovat muun muassa koillisessa Kanta-HÃ¤me ja Pirkanmaa, pohjoisessa Satakunta pohjoisessa ja idÃ¤ssÃ¤ Uusimaa. Kartta.",ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"TyypillistÃ¤ Varsinais-Suomen ilmastolle ovat pitkÃ¤t ja suhteellisen lÃ¤mpimÃ¤t kesÃ¤t ja varsin lyhyet lauhat talvet. Vuoden keskilÃ¤mpÃ¶tila on tyypillisesti ulkosaariston noin +7 asteen ja sisÃ¤maan vajaan +6 asteen vÃ¤lillÃ¤. Vuotuinen sademÃ¤Ã¤rÃ¤ vaihtelee ulkosaariston 500â550 millimetristÃ¤ sisÃ¤maan 600â750 millimetriin.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ulkosaaristosta sisÃ¤maan ylÃ¤ngÃ¶ille",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Varsinais-Suomen maakunta ulottuu Turunmaan ulkosaaristosta sisÃ¤maahan Someron-Loimaan alueelle sa

1akka. Alue kuuluu kokonaisuudessaan etelÃ¤boreaaliseen ilmasto- ja kasvillisuusvyÃ¶hykkeeseen ja suurelta osin sen sisÃ¤llÃ¤ olevaan hemiboreaaliseen vyÃ¶hykkeeseen. Alueen ilmastoa leimaa vahvasti merellisyys. Korkeussuhteiltaan maakunta on pÃ¤Ã¤osin tasaista. Vain alueen itÃ¤isimmÃ¤t osat yhtyvÃ¤t lÃ¤ntisen Uudenmaan ylÃ¤nkÃ¶alueeseen.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Varsinais-Suomen maakunta on jaettavissa kolmeen ilmastollisesti ominaiseen alueeseen, joita ovat ulkosaaristo, sisÃ¤saaristo-rannikko ja sisÃ¤maa. Maakunnan jakson 1991â2020 ilmastoa kuvaavana esimerkkiasemana toimii Turun lentoaseman sÃ¤Ã¤asema. Artikkelin lopussa on linkki Ilmatieteen laitoksen sivulle, jossa voi tarkastella vertailukauden 1991â2020 ilmastotilastoja havaintoasemittain.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomen lÃ¤mpimintÃ¤ aluetta",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vuoden keskilÃ¤mpÃ¶tila Varsinais-Suomessa on tyypillisesti ulkosaariston noin +7 asteen (Â°C) ja sisÃ¤maan vajaan +6 asteen vÃ¤lillÃ¤. Kylmin kuukausi on yleensÃ¤ helmikuu, jonka keskilÃ¤mpÃ¶tila vaihtelee ulkosaariston -1â¦-2 asteesta Loimaan noin -5 asteeseen.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"LÃ¤mpimintÃ¤ on useimmiten heinÃ¤kuussa, jolloin keskilÃ¤mpÃ¶tila on ulkosaaristossa keskimÃ¤Ã¤rin reilut +17 astetta sekÃ¤ rannikolla ja sisÃ¤maassa lÃ¤hempÃ¤nÃ¤ +18 astetta. LÃ¤mpimintÃ¤ on sisÃ¤maan jokilaaksoissa ja Salon seudulla.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Meren viilentÃ¤vÃ¤ vaikutus nÃ¤kyy hellepÃ¤ivien lukumÃ¤Ã¤rÃ¤ssÃ¤. SisÃ¤maassa hellepÃ¤iviÃ¤ on keskimÃ¤Ã¤rin 13â15 kesÃ¤ssÃ¤, rannikolla ja sisÃ¤saaristossa 5â10. Kun Salossa hellepÃ¤iviÃ¤ on keskimÃ¤Ã¤rin 20 kesÃ¤ssÃ¤, Turussa niitÃ¤ on 17 mutta ulkosaaristossa UtÃ¶ssÃ¤ vain 1. Hallaa esiintyy heinÃ¤-elokuussa erittÃ¤in harvoin, kesÃ¤kuussa keskimÃ¤Ã¤rin yhtenÃ¤ pÃ¤ivÃ¤nÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kuivia kevÃ¤itÃ¤ ja sateisia syksyjÃ¤",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Varsinais-Suomen keskimÃ¤Ã¤rÃ¤inen vuotuinen sademÃ¤Ã¤rÃ¤ vaihtelee ulkosaariston 500â550 millimetrin ja sisÃ¤maan 600â750 millimetrin vÃ¤lillÃ¤. Sateisinta on maakunnan itÃ¤osien jÃ¤rvi- ja ylÃ¤nkÃ¶seudulla. PienimmÃ¤t vuosisateet kertyvÃ¤t saaristossa, jossa vuoden sademÃ¤Ã¤rÃ¤ voi jÃ¤Ã¤dÃ¤ alle 350 millimetrin.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Helmi- tai maaliskuun ohella vÃ¤hÃ¤sateisia kuukausia varsinkin saaristossa ovat huhti- ja toukokuu, jolloin sataa keskimÃ¤Ã¤rin vain 25â30 millimetriÃ¤. Erityisesti saaristossa voi olla myÃ¶s jokseenkin sateettomia kuukausia. Mantereella heinÃ¤kuu 1994 oli rutikuiva, kun Laitilassa, Uudessakaupungissa ja Turussa havaittiin alle yhden millimetrin kuukausisademÃ¤Ã¤rÃ¤t.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Runsassateisimmat kuukaudet rannikolla ja sisÃ¤maassa ovat tavallisimmin heinÃ¤- ja elokuu, jolloin sadetta saadaan keskimÃ¤Ã¤rin 70â80 millimetriÃ¤. Saaristossa sateisimpia ovat yleensÃ¤ loka- ja marraskuu.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Meri aiheuttaa vaihtelevat lumiolot",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"MerellÃ¤ on huomattava vaikutus Varsinais-Suomen lumioloihin. Ulkosaaristossa lumipeitteinen kausi on lyhyt ja lauhoina talvina lumi voi sulaa ainakin osittain pois keskellÃ¤ talvea. Toisaalta syystalvella sopivissa olosuhteissa lunta voi kertyÃ¤ rannikolle runsaastikin.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Meren vaikutus nÃ¤kyy myÃ¶s keskimÃ¤Ã¤rÃ¤isissÃ¤ lumioloissa. Tyypillisesti talven ensimmÃ¤inen lumipeite saadaan kauimpana sisÃ¤maassa marraskuun puolivÃ¤lin jÃ¤lkeen, rannikolla marraskuun loppupuolella ja saaristossa joulukuussa. PysyvÃ¤ lumipeite saadaan sisÃ¤maassa tyypillisesti joulukuun loppupuolella, rannikolla tammikuun alussa ja saaristossa vasta tÃ¤mÃ¤n jÃ¤lkeen. KestÃ¤Ã¤ siis noin kuukauden, ennen kuin pysyvÃ¤n lumipeitteen raja etenee maakunnan lÃ¤pi, ja mitÃ¤ kauemmas saaristoon siirrytÃ¤Ã¤n, sitÃ¤ enemmÃ¤n pysyvÃ¤n lumipeitteen tulo hidastuu.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tavanomaisesti yhtenÃ¤inen lumipeite katoaa ulkosaaristossa aukeilta paikoilta

1jo maaliskuun alkupuolella ja sisÃ¤maassa kuukauden puolivÃ¤lissÃ¤, mutta maakunnan itÃ¤isimmissÃ¤ osissa vasta maaliskuun lopussa. PysyvÃ¤n lumipeitteen keskimÃ¤Ã¤rÃ¤inen pituus on saaristossa 30â50 pÃ¤ivÃ¤Ã¤ eli 1â1,5 kuukautta ja sisÃ¤maassa 60â90 pÃ¤ivÃ¤Ã¤ eli 2â3 kuukautta. Tosin erot eri vuosien vÃ¤lillÃ¤ ovat huomattavia ja hajonta kasvaa sisÃ¤maasta kohti ulkosaaristoa. Lauhimpina talvina pisin lumipeitejakso voi jÃ¤Ã¤dÃ¤ ulkosaaristossa alle viikon mittaiseksi ja sisÃ¤maassa muutamaan viikkoon. PisimmillÃ¤Ã¤n lunta on ollut maassa noin viisi kuukautta.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"PitkÃ¤ ja kostea syksy",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Varsinais-Suomessa ItÃ¤meren vaikutus nÃ¤kyy selvÃ¤sti myÃ¶s vuodenajoissa. KeskimÃ¤Ã¤rin terminen syksy alkaa kauempana sisÃ¤maassa syyskuun loppupuolella ja saaristossa lokakuun alussa. Syksy on pitkÃ¤, sillÃ¤ terminen talvi alkaa Someron seudulla tyypillisesti marraskuun lopussa ja ulkosaaristossa vasta joulukuun loppupuolella. Vuosien vÃ¤linen vaihtelu voi kuitenkin olla talven alkamisessa jopa useita kuukausia.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KevÃ¤t koittaa tavallisesti maaliskuun puolivÃ¤lissÃ¤. PitkÃ¤Ã¤n kylmÃ¤nÃ¤ pysyvÃ¤ meri hidastaa selvÃ¤sti kesÃ¤n saapumista saaristoon. SisÃ¤maan suotuisilla seuduilla kesÃ¤ alkaa keskimÃ¤Ã¤rin toukokuun puolivÃ¤lin tienoilla ja ulkosaaristossa vasta toukokuun lopussa.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suotuisat kasvuolot",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Varsinais-Suomessa terminen kasvukausi alkaa sisÃ¤maassa keskimÃ¤Ã¤rin huhtikuun viimeisellÃ¤ viikolla ja ulkosaaristossa toukokuun alkupÃ¤ivinÃ¤. Kasvukauden tehoisa lÃ¤mpÃ¶summa on sisÃ¤maan suotuisilla kasvupaikoilla keskimÃ¤Ã¤rin 1400â1500 vuorokausiastetta (Â°Cvrk), muualla maakunnassa 1300â1400 vuorokausiastetta.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kasvukauden pituus vaihtelee keskimÃ¤Ã¤rin 180 ja 200 pÃ¤ivÃ¤n vÃ¤lillÃ¤ eli kestÃ¤Ã¤ hieman yli puoli vuotta. SyksyllÃ¤ lÃ¤mpimÃ¤n meren vaikutuspiirissÃ¤ terminen kasvukausi jatkuu marraskuun alkupÃ¤iviin asti, kun sisÃ¤maassa se pÃ¤Ã¤ttyy tavallisesti lokakuun loppupuolella.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sateisimpina kasvukausina on satanut yli 500 millimetriÃ¤, kun kuivina kasvukausina sadesummat ovat jÃ¤Ã¤neet noin 150 millimetriin. KeskimÃ¤Ã¤rin kasvukauden aikana sataa noin 350â400 millimetriÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Varsinais-Suomen ilmasto lÃ¤mpenee ja sademÃ¤Ã¤rÃ¤ kasvaa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"\rIlmastonmuutosarviot maakuntatasolle on toistaiseksi laskettu\u002Folemassa ilmastolliseen vertailukauteen 1981â2010 verrattuna. Ilmaston arvioidaan lÃ¤mpenevÃ¤n Varsinais-Suomessa kuluvan vuosisadan aikana noin 1,7â5,0 Â°C verrattuna kyseiseen jaksoon (kuva 1, vasen). LÃ¤mpenemisen mÃ¤Ã¤rÃ¤ riippuu siitÃ¤, miten maailmanlaajuiset kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶t kehittyvÃ¤t tulevina vuosina. On myÃ¶s hyvÃ¤ huomata, ettÃ¤ ilmasto on jo lÃ¤mmennyt: jakso 1991â2020 oli noin 0,6 Â°C lÃ¤mpimÃ¤mpi kuin 1981â2010. ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"SlESrAFGymdHA81t8Yxrz",type:d,createdAt:"2022-08-30T08:32:19.584Z",updatedAt:"2022-08-30T12:17:50.418Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:L}},locale:g}

1,fields:{title:"Viivakaaviot Varsinais-Suomen vuosittaisista muutosarvioista eri skenaarioissa. Vasen: lÃ¤mpÃ¶tila vuonna 2085: RCP2.6 noin 1,7, RCP4.5 noin 3 ja RCP 8.5 noin 5 astetta. Oikea: sademÃ¤Ã¤rÃ¤: RCP2.6 noin 6, RCP 4.5 noin 9 ja RCP 8.5 noin 15 prosenttia.",asset:Ef,caption:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:ak,marks:[{type:r}],data:{}},{nodeType:a,value:" Vuotuisen keskimÃ¤Ã¤rÃ¤isen lÃ¤mpÃ¶tilan muutokset asteina (vasen kaavio) ja sademÃ¤Ã¤rÃ¤n arvioidut muutokset prosentteina (oikea kaavio) Varsinais-Suomen maakunnassa eri kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jen kehityskulkujen mukaan vuosina 1990â2085. Muutosta on verrattu jaksoon 1981â2010. RCP2.6-skenaario kuvaa voimakkaiden pÃ¤Ã¤stÃ¶rajoitusten kehityskulkua, RCP4.5 kohtalaisia pÃ¤Ã¤stÃ¶rajoituksia ja RCP8.5 kehitystÃ¤, jossa ei ole lainkaan pÃ¤Ã¤stÃ¶rajoituksia. Arviot tulevasta ilmastosta perustuvat 28 maailmanlaajuisella ilmastomallilla (CMIP5-mallisukupolvi) tehtyihin laskelmiin.",marks:[],data:{}}]}]}}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"\rKuukausitasolla lÃ¤mpÃ¶tilan muutoksia on arvioitu vuosisadan puolivÃ¤liin asti. LÃ¤mpÃ¶tila kohoaa kaikkina kuukausina verrattuna jaksoon 1981â2010, mutta eniten marraskuun ja maaliskuun vÃ¤lillÃ¤ (kuva 2, vasen).",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7bkjSlv2YNUepEJsZ7ewv9",type:d,createdAt:"2022-08-30T08:33:46.838Z",updatedAt:"2022-09-16T07:33:39.816Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ad,revision:w,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:L}},locale:g},fields:{title:"PylvÃ¤skaaviot. Varsinais-Suomessa lÃ¤mpÃ¶tila kohoaa eniten tammikuussa (2,2â3,8 Â°C) ja vÃ¤hiten kesÃ¤kuussa (1,4â2,2 Â°C). SademÃ¤Ã¤rÃ¤t kasvavat eniten marras- ja tammikuussa (7â15 %). Elokuussa sademÃ¤Ã¤rÃ¤n muutos on vÃ¤hÃ¤inen RCP8.5-skenaariossa.",asset:Eg,caption:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:bl,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:" KeskimÃ¤Ã¤rÃ¤isen lÃ¤mpÃ¶tilan muutokset asteina (vasen kaavio) ja sademÃ¤Ã¤rÃ¤n arvioidut muutokset prosentteina (oikea kaavio) kuukausittain Varsinais-Suomen maakunnassa kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jen kehityskulkujen mukaan vuoteen 2050 asti. Muutosta on verrattu jaksoon 1981â2010. RCP2.6-skenaario kuvaa voimakkaiden pÃ¤Ã¤stÃ¶rajoitusten kehityskulkua, RCP4.5 kohtalaisia pÃ¤Ã¤stÃ¶rajoituksia. Arviot tulevasta ilmastosta perustuvat 28 maailmanlaajuisella ilmastomallilla (CMIP5-mallisukupolvi) tehtyihin laskelmiin.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p}}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"\rVastaavasti vuotuisten sademÃ¤Ã¤rien arvioidaan kasvavan alueella vuosisadan aikana 6â15 prosenttia verrattuna jaksoon 1981â2010 (kuva 1, oikea). KeskimÃ¤Ã¤rin vuodessa sataisi 700â770 mm. \r",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vuosisadan puolivÃ¤liin mennessÃ¤ sademÃ¤Ã¤rÃ¤t kasvavat lÃ¤hes kaikkina kuukausina, mutta heinÃ¤-elokuussa muutos on pieni. Sadetta tulisi eniten marras-tammikuussa (kuva 2, oikea).\r\n\r",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:bB,nodeType:a},{data:{target:bo},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:cu,nodeType:a},{data:{target:bm},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:cu,nodeType:a},{data:{target:be},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:Eh},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:aC},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4LUBIUM67wF11i7LCHEK99",type:d,createdAt:"2022-08-30T08:00:46.854Z",updatedAt:"2026-09-07T12:43:18.688Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:_,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:D}},locale:g},fields:{title:"Varsinais-Suomi - tyypillistÃ¤ tammivyÃ¶hykkeen ilmastoa -artikkelin nostot: Aiheesta muualla",referencingItems:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6A9CNXJ6VfjRm719RDVCtR",type:d,createdAt:Ei,updatedAt:Ei,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:F,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:Z}},locale:g},fields:{title:"LÃ¤mpÃ¶tilatilastot 1991â2020 (Varsinais-Suomi)",teaserImage:a_,teaserImageAlt:bf,teaserText:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Tarkastele sÃ¤Ã¤asemien tilastoja. Varsinais-Suomen ilmastoa kuvaavat esimerkiksi Turun ja UtÃ¶n sÃ¤Ã¤asemien tiedot.",marks:[],data:{}}]}]},link:a$,linkText:bg}}

1,aE,{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5E9vus3NMoR3jVc7E6BzAs",type:d,createdAt:"2026-09-07T12:14:13.144Z",updatedAt:"2026-09-07T12:19:26.392Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bs,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:Z}},locale:g},fields:{title:"Lounaistiedon karttapalvelun ilmastoriskikartat",teaserImage:Ej,teaserImageAlt:"Lounaistieto-logo ja lisÃ¤tekstinÃ¤ Avoimesti.",teaserText:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastoriskikartat kuvaavat Varsinais-Suomen lÃ¤mpÃ¶tilaan, maaperÃ¤Ã¤n ja vesiin liittyviÃ¤ riskejÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},link:"https:\u002F\u002Fkarttapalvelu.lounaistieto.fi\u002F?lang=fi&uuid=5c1aebd3-095f-4468-815d-3c0dd3a2eabc",linkText:"Siirry Lounaistiedon karttapalveluun"}}],teaserType:an}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2iYSCDsU7Lmkzdo9W6x8Tc",type:d,createdAt:"2022-08-30T08:04:57.614Z",updatedAt:"2026-07-10T13:36:47.198Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aj,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:D}},locale:g},fields:{title:"Varsinais-Suomi - tyypillistÃ¤ tammivyÃ¶hykkeen ilmastoa -artikkelin nostot: Katso myÃ¶s",visibleTitle:U,referencingItems:[aT,h$,ba],teaserType:K,displayTitle:x}}],externalLinks:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:y,data:{},content:[{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.turku.fi\u002Fajankohtaista\u002Fuudet-kartat-auttavat-varautumaan-ilmastoriskeihin-varsinais-suomessa"},content:[{nodeType:a,value:"Uudet kartat auttavat varautumaan ilmastoriskeihin Varsinais-Suomessa â Turun kaupungin tiedote 1.9.2026",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:bh},content:[{nodeType:a,value:bb,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:aN},content:[{nodeType:a,value:aO,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:"https:\u002F\u002Ffi.wikipedia.org\u002Fwiki\u002FVarsinais-Suomen_maakunta"},content:[{nodeType:a,value:"Wikipedia: Varsinais-Suomen maakunta ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:bi},content:[{nodeType:a,value:bj,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:bc},content:[{nodeType:a,value:bk,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:bn},content:[{nodeType:a,value:bp,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},perspective:[ay,aa],tags:[aH,ES,aD,aB,aY],articleLength:[T],toc:x,modifiedDate:"2022-08-30",publisher:[E,aP]};Ee.metadata={tags:[],concepts:[]};Ee.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1cDZSbr8VArvlaZEX1CfCI",type:B,createdAt:"2022-12-12T07:20:36.835Z",updatedAt:"2023-03-07T12:45:02.485Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ad,revision:z,locale:g};Ee.fields={title:"varsinais-suomi-kartta-nostokuva-maanmittauslaitos",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F1cDZSbr8VArvlaZEX1CfCI\u002Fcff25bc913fcdab4f26c8895a8e71e12\u002Fvarsinais-suomi-kartta-nostokuva-maanmittauslaitos.png",details:{size:57774,image:{width:N,height:aR}},fileName:"varsinais-suomi-kartta-nostokuva-maanmittauslaitos.png",contentType:J}};Ee["1cDZSbr8VArvlaZEX1CfCI"]=Ee;Ef.metadata={tags:[],concepts:[]};Ef.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"58Y9L5yF0YEQSfkeW5kCaY",type:B,createdAt:"2022-08-29T13:40:53.820Z",updatedAt:"2022-08-30T08:36:49.919Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:F,revision:v,locale:g};Ef.fields={title:"varsinais-suomi-vuosi-lampotila-ja-sademaara-1990-2085",description:ag,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F58Y9L5yF0YEQSfkeW5kCaY\u002F5a56db317132b07cf8018a4f2719667a\u002Fvarsinais-suomi-vuosi-lampotila-ja-sademaara-1990-2085.png",details:{size:62653,image:{width:ah,height:ai}

1},fileName:"varsinais-suomi-vuosi-lampotila-ja-sademaara-1990-2085.png",contentType:J}};Ef["58Y9L5yF0YEQSfkeW5kCaY"]=Ef;Eg.metadata={tags:[],concepts:[]};Eg.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6gC0gJWTx6WdEAaaNSVVWM",type:B,createdAt:"2022-08-29T13:41:10.131Z",updatedAt:"2022-08-30T08:37:10.603Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:F,revision:v,locale:g};Eg.fields={title:"varsinais-suomi-kuukausi-lampotila-ja-sademaara-2050",description:ag,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F6gC0gJWTx6WdEAaaNSVVWM\u002Fd1666e6a8eb20e8d1fed050b04241088\u002Fvarsinais-suomi-kuukausi-lampotila-ja-sademaara-2050.png",details:{size:46970,image:{width:ah,height:ai}},fileName:"varsinais-suomi-kuukausi-lampotila-ja-sademaara-2050.png",contentType:J}};Eg["6gC0gJWTx6WdEAaaNSVVWM"]=Eg;Eh.metadata={tags:[],concepts:[]};Eh.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4Xa6R4d8Fr3Ijz21BNZ2cz",type:d,createdAt:"2022-05-13T09:15:46.840Z",updatedAt:"2024-09-16T08:08:43.125Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:S,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};Eh.fields={abbreviation:"VAR21",body:"Varsinais-Suomi â Ote raportista: Suomen ilmastopaneelin raportti 2\u002F2021 â Ilmastonmuutokseen sopeutumisen ohjauskeinot, kustannukset ja alueelliset ulottuvuudet. 10 s. (PDF) ",link:"https:\u002F\u002Filmastopaneeli.fi\u002Fhallinta\u002Fwp-content\u002Fuploads\u002F2021\u002F09\u002FSUOMI-raportti_Varsinais-Suomi-1.pdf"};Ej.metadata={tags:[],concepts:[]};Ej.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"68R1gUVZVyAJXfCULqG3A7",type:B,createdAt:Ek,updatedAt:Ek,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:z,revision:o,locale:g};Ej.fields={title:"lounaistieto-karttapalvelu-nostokuva",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F68R1gUVZVyAJXfCULqG3A7\u002F57804df51b660efd8942f7f23a06a048\u002Flounaistieto-karttapalvelu-nostokuva.jpg",details:{size:36896,image:{width:N,height:$}},fileName:"lounaistieto-karttapalvelu-nostokuva.jpg",contentType:Y}};Ej["68R1gUVZVyAJXfCULqG3A7"]=Ej;Eo.metadata={tags:[],concepts:[]};Eo.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7I9vHZEVlo3NyWcRXQwiYK",type:d,createdAt:"2022-05-13T09:16:28.576Z",updatedAt:"2024-09-16T08:11:40.087Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:S,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};Eo.fields={abbreviation:"SAT21",body:"Satakunta â Ote raportista: Suomen ilmastopaneelin raportti 2\u002F2021 â Ilmastonmuutokseen sopeutumisen ohjauskeinot, kustannukset ja alueelliset ulottuvuudet. 7 s. (PDF) ",link:"https:\u002F\u002Filmastopaneeli.fi\u002Fhallinta\u002Fwp-content\u002Fuploads\u002F2021\u002F09\u002FSUOMI-raportti_Satakunta-1.pdf"};Ep.metadata={tags:[],concepts:[]};Ep.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"40diNh93FKiJaw6LT1bbIy",type:d,createdAt:"2022-05-12T13:25:14.522Z",updatedAt:"2024-09-16T12:06:20.232Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bI,revision:w,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};Ep.fields={abbreviation:"AHV21",body:"Ahvenanmaa â Ote raportista: Suomen ilmastopaneelin raportti 2\u002F2021 â Ilmastonmuutokseen sopeutumisen ohjauskeinot, kustannukset ja alueelliset ulottuvuudet. 11 s. (PDF) ",link:"https:\u002F\u002Filmastopaneeli.fi\u002Fhallinta\u002Fwp-content\u002Fuploads\u002F2021\u002F09\u002FSUOMI-raportti_ahvenanmaa-1.pdf"};Eq.metadata={tags:[],concepts:[]};Eq.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5OIRNvhgTjtDT1LBczqiF0",type:d,createdAt:"2021-07-15T13:00:46.614Z",updatedAt:"2025-07-15T10:20:53.321Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:Er,revision:_,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g};Eq.fields={publishedLanguages:[g],title:"Satakunta â merellistÃ¤ ja mantereista ilmastoa",materialType:M,slug:"satakunta-merellista-ja-mantereista-ilmastoa",parent:aS,teaserImage:Es,teaserImageAlt:"Satakunta on maakunta Lounais-Suomessa, SelkÃ¤meren rannikolla. SitÃ¤ ympÃ¤rÃ¶ivÃ¤t etelÃ¤ssÃ¤ Varsinais-Suomi, idÃ¤ssÃ¤ Pirkanmaa, pohjoisessa EtelÃ¤-Pohjanmaa ja Pohjanmaa. Kartta.",ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Satakunnan ilmastoa leimaa kaksijakoisuus merellisen rannikon ja mantereisen sisÃ¤maan vÃ¤lillÃ¤. Vuoden keskilÃ¤mpÃ¶tila on tyypillisesti Rauman ja Porin vÃ¤lisen rannikon noin +6 asteesta koillisen noin +4 asteeseen. Vuotuinen sademÃ¤Ã¤rÃ¤ jÃ¤Ã¤ SelkÃ¤meren rannikolla keskimÃ¤Ã¤rin vÃ¤hÃ¤n alle 600 millimetrin ja on yleisesti muualla maakunnassa 600â650 millimetriÃ¤ ja koillisosan korkeammilla seuduilla paikoin noin 700 millimetriÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"SelkÃ¤mereltÃ¤ Karvian ylÃ¤maille",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Satakunnan maakunta sijaitsee Suomen lounaisosassa. Se rajoittuu lÃ¤nnessÃ¤ SelkÃ¤mereen, pohjoisessa Pohjanmaan maakuntiin, idÃ¤ssÃ¤ Pirkanmaahan ja etelÃ¤ssÃ¤ Varsinais-Suomeen. Maakunta kuuluu etelÃ¤boreaaliseen ilmastovyÃ¶hykkeeseen, lukuun ottamatta keskiboreaaliseen vyÃ¶hykkeeseen kuuluvaa koilliskulmaa.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Maakunta on SelkÃ¤meren vÃ¤littÃ¶mÃ¤ssÃ¤ vaikutuspiirissÃ¤ saaristoalueen ollessa hyvin kapea. Rannikkoseudun merellisyys heikkenee ja sisÃ¤maan piirteet korostuvat maaston kohotessa itÃ¤Ã¤ ja koillista kohti. Koillisosat poikkeavat jo selvÃ¤sti maakunnan etelÃ¤- ja lÃ¤nsiosien ilmastosta, ja Karvian seudun katsotaankin jo kuuluvan SuomenselÃ¤n etelÃ¤reunaan. Omina pienilmastollisina alueina erottuvat KokemÃ¤enjoen ja Karvianjoen laaksot. VesistÃ¶jÃ¤ maakunnassa on vain siellÃ¤ tÃ¤Ã¤llÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Maakunnan jakson 1991â2020 ilmastoa kuvaavana esimerkkiasemana toimii Porin lentoaseman sÃ¤Ã¤asema. Artikkelin lopussa on linkki Ilmatieteen laitoksen sivulle, jossa voi tarkastella vertailukauden 1991â2020 ilmastotilastoja havaintoasemittain.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Hallaa esiintyy myÃ¶s keskellÃ¤ kesÃ¤Ã¤",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Satakunnassa vuoden keskilÃ¤mpÃ¶tila on tyypillisesti Rauman ja Porin vÃ¤lisellÃ¤ rannikolla noin +6 asteesta (Â°C) laskien kohti koillista noin +4 asteeseen. Kylmin kuukausi on yleensÃ¤ helmikuu, jolloin keskilÃ¤mpÃ¶tila vaihtelee tavallisesti lounaisen rannikon noin -4 asteen ja koilliskulman noin -6 asteen vÃ¤lillÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"LÃ¤mpimimmÃ¤n kuukauden eli heinÃ¤kuun keskilÃ¤mpÃ¶tila on tyypillisesti +16â¦+17 astetta siten, ettÃ¤ viileintÃ¤ on koilliskulmalla ja lÃ¤mpimintÃ¤ etelÃ¤osan sisÃ¤maassa. HellepÃ¤iviÃ¤ maakunnassa esiintyy sisÃ¤maassa keskimÃ¤Ã¤rin 17 kesÃ¤ssÃ¤, mutta aivan rannikolla ja saaristossa hieman vÃ¤hemmÃ¤n.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Maakunnassa talven alimmat lÃ¤mpÃ¶tilat saavutetaan yleensÃ¤ matalissa jokilaaksoissa ja kesÃ¤isin niiden lisÃ¤ksi myÃ¶s koilliskulman ylÃ¤nkÃ¶alueella. Alimpien lÃ¤mpÃ¶tilojen ennÃ¤tystilastoa hallitsee alkuvuoden kuukausia lukuun ottamatta Karvian Alkkia. KokemÃ¤enjoen ja Karvianjoen laaksot ovat hallanarkoja seutuja, joissa hallaa on esiintynyt jopa heinÃ¤kuussa. Yleisesti kesÃ¤n hallaÃ¶iden keskimÃ¤Ã¤rÃ¤inen lukumÃ¤Ã¤rÃ¤ vaihtelee maakunnassa yhden ja kymmenen vÃ¤lillÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{}

1,marks:[],value:Et,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Satakunnan vuotuinen sademÃ¤Ã¤rÃ¤ jÃ¤Ã¤ SelkÃ¤meren rannikolla keskimÃ¤Ã¤rin vÃ¤hÃ¤n alle 600 millimetrin, on yleisesti muualla maakunnassa 600â650 millimetriÃ¤ ja koillisosan korkeammilla seuduilla paikoin noin 700 millimetriÃ¤. Suurimmat vuotuiset sademÃ¤Ã¤rÃ¤t ovat olleet yli 900 millimetriÃ¤, mikÃ¤ on liki kolminkertaisesti kuivimpiin vuosiin verrattuna. SadepÃ¤iviÃ¤ on vuodessa rannikolla 20â30 vÃ¤hemmÃ¤n kuin koilliskulman sateisimmilla alueilla.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sateisimpia kuukausia ovat tyypillisesti heinÃ¤- ja lokakuu, jolloin sademÃ¤Ã¤rÃ¤ yltÃ¤Ã¤ keskimÃ¤Ã¤rin 75â80 millimetriin. VÃ¤hiten sataa huhtikuussa, keskimÃ¤Ã¤rin noin 30 millimetriÃ¤, mutta helmi- ja maaliskuu ovat myÃ¶s yhtÃ¤ kuivia. Toisaalta rutikuivaa on ollut vuoden 1994 heinÃ¤kuussa, jolloin muutamalla asemalla kuukauden sadesumma oli alle 0,1 millimetriÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lumiolot vaihtelevat",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"SelkÃ¤meren lÃ¤heisyys ja maaston kohoaminen maakunnan pohjoisosassa saavat aikaan huomattavia eroja talven lumioloissa. KeskimÃ¤Ã¤rin talven ensimmÃ¤inen yhtenÃ¤inen lumipeite saadaan Satakunnan koilliskulmalla marraskuun puolivÃ¤lissÃ¤, muualla sisÃ¤maassa marraskuun lopussa sekÃ¤ aivan rannikolla ja saaristossa tÃ¤mÃ¤n jÃ¤lkeen.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"PysyvÃ¤n lumipeitteen tulon eteneminen lÃ¤pi maakunnan kestÃ¤Ã¤ noin kuukauden. EnsimmÃ¤isenÃ¤ se saapuu Karvian seudulle tyypillisesti joulukuun puolivÃ¤lin jÃ¤lkeen ja etenee sieltÃ¤ Poriin tammikuun puolivÃ¤liin mennessÃ¤. Maakunnan etelÃ¤- ja keskiosassa lumipeitteen paksuus on suur

1immillaan 20â30 senttimetriÃ¤, mutta pohjoisosissa ja erityisesti SuomenselkÃ¤Ã¤n kuuluvalla koilliskulmalla 30â40 senttimetriÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Satakunnassa koetaan ajoittain syystalvisin meren ollessa vielÃ¤ jÃ¤Ã¤tÃ¶n voimakkaita lumisateita. Esimerkiksi 9.1.2016 sattui lumimyrÃ¤kkÃ¤, jossa Merikarvialla lunta kertyi vuorokaudessa jopa yli 73 cm.  Toisaalta lumen tulo voi viivÃ¤styÃ¤ lauhoina talvina rannikolla ja osin sisÃ¤maassakin tammikuulle asti. Talvella 1974â75 lumen tulo viivÃ¤styi jopa helmikuulle, jolloin Porissa talven pisin lumijakso kesti vain noin kolme viikkoa. ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KeskimÃ¤Ã¤rin yhtenÃ¤inen lumipeite katoaa Pori-Huittinen-linjan lounaispuolelta maaliskuun alkupuolella ja linjan koillispuolella maaliskuun puolivÃ¤lissÃ¤. Maakunnan koilliskulmalla lumi pysyy maassa tyypillisesti maaliskuun alkupuolelle asti. Lumipeite kestÃ¤Ã¤ siis tavallisesti KokemÃ¤enjoen laakson vajaasta kolmesta kuukaudesta koillisosien vajaaseen neljÃ¤Ã¤n kuukauteen.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"ViileÃ¤t kevÃ¤Ã¤t ja lÃ¤mpimÃ¤t syksyt",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"MyÃ¶s vuodenaikojen vaihtumisessa nÃ¤kyy maakunnan jakautuminen SelkÃ¤meren vaikutuspiiriin ja koillisosien ylÃ¤nkÃ¶Ã¶n. KeskimÃ¤Ã¤rin terminen syksy saapuu koilliskulmalle lokakuun alkupuolella, pÃ¤Ã¤osin muualle maakuntaan tÃ¤mÃ¤n jÃ¤lkeen. Talvi alkaa koilliskulmalla tyypillisesti joulukuun alussa, ja sen alku etenee verkkaisesti kohti lounasta niin, ettÃ¤ rannikolla talveen siirrytÃ¤Ã¤n joulukuun loppupuolella.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KevÃ¤t puolestaan alkaa ensimmÃ¤isenÃ¤ Satakunnan etelÃ¤osien sisÃ¤maassa maaliskuun alussa ja muualla maakunnassa maaliskuun keskivaiheilla. Terminen kesÃ¤ alkaa maakunnan kaakkoisosassa heti toukokuun alkupuolella ja muualla sisÃ¤maassa vajaata viikkoa myÃ¶hemmin. KylmÃ¤nÃ¤ pysyvÃ¤ meri hidastaa kesÃ¤n tuloa kapealla rannikkokaistaleella ja saaristossa, missÃ¤ kesÃ¤ alkaa toukokuun loppupÃ¤ivinÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suotuisia viljelyseutuja",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kasvukauteen vaikuttavat Satakunnan alueella niin meri kuin alavien viljelyseutujen ja karumpien sekÃ¤ korkeampien alueiden olosuhteet. Terminen kasvukausi alkaa Satakunnan etelÃ¤osan sisÃ¤maassa yleensÃ¤ huhtikuun puolivÃ¤lin tuntumassa ja muualla hieman myÃ¶hemmin. Saaristossa kasvukausi alkaa vasta toukokuun puolella.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kasvukausi pÃ¤Ã¤ttyy suuressa osassa maakuntaa lokakuun lopun jÃ¤lkeen, mutta Porin ja Rauman vÃ¤lisellÃ¤ rannikolla ja saaristossa vasta marraskuun puolella. Kasvukauden pituus on siis lÃ¤hes 200 vuorokautta eli noin puoli vuotta.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kasvukauden aikana keskimÃ¤Ã¤rin kertyvÃ¤ tehoisa lÃ¤mpÃ¶summa on Pori-Huittinen-linjan etelÃ¤puolella 1400â1450 vuorokausiastetta (Â°Cvrk) pienentyen kohti pohjoista siten, ettÃ¤ se on koilliskulmalla noin 1200 vuorokausiastetta. Kasvukauden sadesumma on yleisesti 340â380 millimetriÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Satakunnan ilmasto lÃ¤mpenee ja sademÃ¤Ã¤rÃ¤ kasvaa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutosarviot maakuntatasolle on toistaiseksi laskettu\u002Folemassa ilmastolliseen vertailukauteen 1981â2010 verrattuna. Ilmaston arvioidaan lÃ¤mpenevÃ¤n Satakunnassa kuluvan vuosisadan aikana noin 1,9â5,1 Â°C verrattuna kyseiseen jaksoon (kuva 1, vasen). LÃ¤mpenemisen mÃ¤Ã¤rÃ¤ riippuu siitÃ¤, miten maailmanlaajuiset kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶t kehittyvÃ¤t tulevina vuosina. On myÃ¶s hyvÃ¤ huomata, ettÃ¤ ilmasto on jo lÃ¤mmennyt: jakso 1991â2020 oli noin 0,6 Â°C lÃ¤mpimÃ¤mpi kuin 1981â2010. ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4GwV9BIXkolEHJ30qWLKlg",type:d,createdAt:Eu,updatedAt:Eu,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:L}},locale:g},fields:{title:"Viivakaaviot Satakunnan vuosittaisista muutosarvioista eri skenaarioissa. Vasen: lÃ¤mpÃ¶tila vuonna 2085: RCP2.6 noin 1,9, RCP4.5 noin 3 ja RCP 8.5 noin 5,1 astetta. Oikea: sademÃ¤Ã¤rÃ¤: RCP2.6 noin 6, RCP 4.5 noin 9 ja RCP 8.5 noin 15 prosenttia.",asset:Ev,caption:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:eD,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:"Vuotuisen keskimÃ¤Ã¤rÃ¤isen lÃ¤mpÃ¶tilan muutokset asteina (vasen kaavio) ja sademÃ¤Ã¤rÃ¤n arvioidut muutokset prosentteina (oikea kaavio) Satakunnan maakunnassa eri kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jen kehityskulkujen mukaan vuosina 1990â2085. Muutosta on verrattu jaksoon 1981â2010. RCP2.6-skenaario kuvaa voimakkaiden pÃ¤Ã¤stÃ¶rajoitusten kehityskulkua, RCP4.5 kohtalaisia pÃ¤Ã¤stÃ¶rajoituksia ja RCP8.5 kehitystÃ¤, jossa ei ole lainkaan pÃ¤Ã¤stÃ¶rajoituksia. Arviot tulevasta ilmastosta perustuvat 28 maailmanlaajuisella ilmastomallilla (CMIP5-mallisukupolvi) tehtyihin laskelmiin.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p}}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:eb,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2ssPRb89Lg8CsD5sAyutpF",type:d,createdAt:"2022-09-05T09:39:55.736Z",updatedAt:"2022-09-05T09:40:24.715Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:L}},locale:g},fields:{title:"PylvÃ¤skaaviot. Satakunnassa lÃ¤mpÃ¶tila kohoaa eniten tammikuussa (2,4â3,9 Â°C) ja vÃ¤hiten kesÃ¤kuussa (1,5â2,4 Â°C). SademÃ¤Ã¤rÃ¤t kasvavat eniten marras- ja tammikuussa (7â13 %). HeinÃ¤- ja elokuussa sademÃ¤Ã¤rÃ¤n muutos on vÃ¤hÃ¤inen kaikissa skenaarioissa.",asset:Ex,caption:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:eB,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:"KeskimÃ¤Ã¤rÃ¤isen lÃ¤mpÃ¶tilan muutokset asteina (vasen kaavio) ja sademÃ¤Ã¤rÃ¤n arvioidut muutokset prosentteina (oikea kaavio) kuukausittain Satakunnan maakunnassa kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jen kehityskulkujen mukaan vuoteen 2050 asti. Muutosta on verrattu jaksoon 1981â2010. RCP2.6-skenaario kuvaa voimakkaiden pÃ¤Ã¤stÃ¶rajoitusten kehityskulkua, RCP4.5 kohtalaisia pÃ¤Ã¤stÃ¶rajoituksia ja RCP8.5 sellaista kehitystÃ¤, jossa ei ole lainkaan pÃ¤Ã¤stÃ¶rajoituksia. Arviot tulevasta ilmastosta perustuvat 28 maailmanlaajuisella ilmastomallilla (CMIP5-mallisukupolvi) tehtyihin laskelmiin.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p}}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vastaavasti vuotuisten sademÃ¤Ã¤rien arvioidaan kasvavan alueella vuosisadan aikana 6â15 prosenttia verrattuna jaksoon 1981â2010 (kuva 1, oikea). KeskimÃ¤Ã¤rin vuodessa sataisi 680â740 mm. \n\nVuosisadan puolivÃ¤liin mennessÃ¤ sademÃ¤Ã¤rÃ¤t kasvavat kaikkina kuukausina, mutta heinÃ¤-elokuussa muutos pieni. Sadetta tulisi eniten marras-helmikuussa (kuva 2, oikea).\n",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aI,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:R,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"UZPDRxdUQkrwDmzaAYcfJ",type:d,createdAt:Ez,updatedAt:Ez,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:gl,body:"Ilmatieteen laitos. LÃ¤mpÃ¶tilatilastot [Viitattu 5.9.2022.] ",link:a$}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:be},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:bm},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:Eo},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:aC}

1,content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2yl0WAG9wIp0Oam6xkZnr",type:d,createdAt:"2022-09-05T11:40:17.680Z",updatedAt:"2023-10-09T11:29:09.910Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:D}},locale:g},fields:{title:"Satakunta â merellistÃ¤ ja mantereista ilmastoa -artikkelin nostot: Aiheesta muualla",referencingItems:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2FL0yCWr7VLVNDnyqmnyEr",type:d,createdAt:EA,updatedAt:EA,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:Z}},locale:g},fields:{title:"LÃ¤mpÃ¶tilatilastot 1991â2020 (Satakunta)",teaserImage:a_,teaserImageAlt:bf,teaserText:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Tarkastele sÃ¤Ã¤asemien tilastoja. Satakunnan ilmastoa kuvaa esimerkiksi Porin lentoaseman sÃ¤Ã¤aseman tiedot.",marks:[],data:{}}]}]},link:a$,linkText:bg}},aE],teaserType:an}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"432ZVa3l1WNtiwqWdfbBUs",type:d,createdAt:"2022-09-05T11:42:11.977Z",updatedAt:"2026-07-10T13:37:52.882Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aj,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:D}},locale:g},fields:{title:"Satakunta â merellistÃ¤ ja mantereista ilmastoa -artikkelin nostot: Katso myÃ¶s",visibleTitle:U,referencingItems:[aT,h$,ba],teaserType:K,displayTitle:x}}],externalLinks:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:y,data:{},content:[{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:bh},content:[{nodeType:a,value:bb,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:aN},content:[{nodeType:a,value:aO,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:kT},content:[{nodeType:a,value:EB,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:"https:\u002F\u002Ffi.wikipedia.org\u002Fwiki\u002FSatakunnan_maakunta"},content:[{nodeType:a,value:"Wikipedia: Satakunnan maakunta ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:bi},content:[{nodeType:a,value:bj,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:bc},content:[{nodeType:a,value:bk,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:bc},content:[{nodeType:a,value:bp,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},perspective:[ay,aa],tags:[aH,EC,aD,aB,aY],articleLength:[T],toc:x,modifiedDate:D$,publisher:[E,aP]};Es.metadata={tags:[],concepts:[]};Es.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1qKn53gyVfJRuBykXe6XID",type:B,createdAt:"2022-12-12T07:20:43.539Z",updatedAt:"2023-03-07T12:46:06.249Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ad,revision:z,locale:g};Es.fields={title:"satakunta-kartta-nostokuva-maanmittauslaitos",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F1qKn53gyVfJRuBykXe6XID\u002F2a08c455d3b4511da7cb64e51e804573\u002Fsatakunta-kartta-nostokuva-maanmittauslaitos.png",details:{size:58131,image:{width:N,height:aR}},fileName:"satakunta-kartta-nostokuva-maanmittauslaitos.png",contentType:J}};Es["1qKn53gyVfJRuBykXe6XID"]=Es;Ev.metadata={tags:[],concepts:[]};Ev.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}}

1,id:"01KRwLxDPYXlYgcHVfuSD9",type:B,createdAt:Ew,updatedAt:Ew,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,locale:g};Ev.fields={title:"satakunta-vuosi-lampotila-ja-sademaara-1990-2080",description:ag,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F01KRwLxDPYXlYgcHVfuSD9\u002F3183c75deb67bfbca5f3415a909cccf9\u002Fsatakunta-vuosi-lampotila-ja-sademaara-1990-2080.png",details:{size:62046,image:{width:ah,height:ai}},fileName:"satakunta-vuosi-lampotila-ja-sademaara-1990-2080.png",contentType:J}};Ev["01KRwLxDPYXlYgcHVfuSD9"]=Ev;Ex.metadata={tags:[],concepts:[]};Ex.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"17RKYDv5SLM96kJ4HcxTSp",type:B,createdAt:Ey,updatedAt:Ey,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,locale:g};Ex.fields={title:"satakunta-kuukausi-lampotila-ja-sademaara-2050",description:ag,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F17RKYDv5SLM96kJ4HcxTSp\u002F4cd7c9a69cd8c7baba9fec73efd415a4\u002Fsatakunta-kuukausi-lampotila-ja-sademaara-2050.png",details:{size:45949,image:{width:ah,height:ai}},fileName:"satakunta-kuukausi-lampotila-ja-sademaara-2050.png",contentType:J}};Ex["17RKYDv5SLM96kJ4HcxTSp"]=Ex;EC.metadata={tags:[],concepts:[]};EC.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6oNNEJbIiBbFxiyMDsLLG4",type:d,createdAt:ED,updatedAt:ED,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:I}},locale:g};EC.fields={title:"Satakunta",slug:"satakunta"};EE.metadata={tags:[],concepts:[]};EE.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5tyBv5BByh7Q8vwQ6FcXiV",type:d,createdAt:"2021-07-12T12:18:09.276Z",updatedAt:"2025-07-15T13:40:22.380Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:kl,revision:V,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g};EE.fields={publishedLanguages:[g],title:"Ahvenanmaa â merellisintÃ¤ Suomea",materialType:M,slug:"ahvenanmaa-merellisinta-suomea",parent:aS,teaserImage:EF,teaserImageAlt:"Ahvenanmaan maakunta koostuu saarista ja sijaitsee ItÃ¤merellÃ¤, Suomen lounaispuolella. Kartta.",ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ahvenanmaata ympÃ¤rÃ¶ivÃ¤ meri vaikuttaa voimakkaasti sen ilmastoon. Vuotuinen keskilÃ¤mpÃ¶tila on tyypillisesti noin +6,5 astetta ja sadesumma 550â650 millimetriÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ahvenanmaan manner ja saaristo",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ahvenanmaa kuuluu kokonaisuudessaan hemiboreaaliseen ilmastovyÃ¶hykkeeseen. Ahvenanmaan ilmasto on hyvin merellistÃ¤. Meren vaikutus on suur

1in ulkosaaristossa ja pienin Ahvenanmaan mantereen sisÃ¤osissa. Korkeussuhteilla on merkitystÃ¤ ilmastoon vain mantereen koillisosassa. ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Maakunnan jakson 1991â2020 ilmastoa kuvaavana esimerkkiasemana toimii Jomalabyn sÃ¤Ã¤asema. Artikkelin lopussa on linkki Ilmatieteen laitoksen sivulle, jossa voi tarkastella vertailukauden 1991â2020 ilmastotilastoja havaintoasemittain.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Saaristossa esiintyy harvoin hellettÃ¤",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ahvenanmaalla vuoden keskilÃ¤mpÃ¶tila on tyypillisesti noin +6,5 astetta (Â°C). KeskilÃ¤mpÃ¶tila on korkein AhvenanmerellÃ¤ ja pienin Ahvenanmaan mantereen sisÃ¤osassa. Talviaikaan Ahvenanmaa on Suomen lÃ¤mpimimpiÃ¤ paikkoja. Vuoden kylmin kuukausi on tyypillisesti helmikuu, jolloin keskilÃ¤mpÃ¶tila on AhvenanmerellÃ¤ -2 astetta ja Ahvenanmaan mantereella alle -3 astetta. Â ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"LÃ¤mpimin kuukausi on tavallisesti heinÃ¤kuu, jolloin keskilÃ¤mpÃ¶tila on keskimÃ¤Ã¤rin +16â¦+17 astetta. Varsinkin saaristossa ja ajoittain myÃ¶s Ahvenanmaan mantereella elokuu on yhtÃ¤ lÃ¤mmin tai lÃ¤mpimÃ¤mpi kuin heinÃ¤kuu, koska merivesi on usein elokuussa lÃ¤mpimimmillÃ¤Ã¤n.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"HellettÃ¤ on Ahvenanmaan mantereella tyypillisenÃ¤ kesÃ¤nÃ¤ kuutena pÃ¤ivÃ¤nÃ¤, suotuisina kesinÃ¤ jopa kymmenenÃ¤ pÃ¤ivÃ¤nÃ¤. Yli 30 asteen helteet ovat maakunnassa melko harvinaisia, ja hellerajankin ylitys tekee ulkosaaristossa tiukkaa. Hallaa esiintyy tyypillisesti vain muutamana yÃ¶nÃ¤ kesÃ¤ssÃ¤, mutta mantereen alavilla paikoilla sitÃ¤ on mitattu jopa heinÃ¤-elokuussa.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Meri sekÃ¤ vÃ¤hentÃ¤Ã¤ ettÃ¤ lisÃ¤Ã¤ sateita",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vuotuinen sademÃ¤Ã¤rÃ¤ jÃ¤Ã¤ saaristossa hieman Ahvenanmaan mannerta pienemmÃ¤ksi. KeskimÃ¤Ã¤rin maakunnassa sataa 550â650 millimetriÃ¤ vuodessa. Meri vÃ¤hentÃ¤Ã¤ sateita kevÃ¤Ã¤llÃ¤ ja alkukesÃ¤stÃ¤ mutta lisÃ¤Ã¤ niitÃ¤ syksyllÃ¤ ja alkutalvesta.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"VÃ¤hÃ¤sateisimpia kuukausia, joina sataa tyypillisesti 30â40 millimetriÃ¤, ovat helmikuun ohella maalis-, huhti- ja toukokuu, jolloin meri on vielÃ¤ kylmÃ¤ ja osin jÃ¤Ã¤ssÃ¤kin. KesÃ¤n edetessÃ¤ sademÃ¤Ã¤rÃ¤t lisÃ¤Ã¤ntyvÃ¤t ja ovat suurimmillaan tyypillisesti lokakuussa, jolloin kuukauden sademÃ¤Ã¤rÃ¤ on 70â80 millimetriÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lumiaika on lyhyt",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Talvi ja varsinkin lumipeitteinen aika on Ahvenanmaalla varsin lyhyt. Kaikkina talvina ei ole havaittavissa yhtÃ¤ pidempÃ¤Ã¤ lumipeiteaikaa, vaan lunta on maassa useissa lyhyissÃ¤ jaksoissa. Toisinaan paksuin lumikerros ajoittuu alkutalveen lumen sulaessa tai jopa hÃ¤vitessÃ¤ myÃ¶hemmin talvella.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Talven ensimmÃ¤inen ehjÃ¤ lumipeite saadaan mantereella keskimÃ¤Ã¤rin joulukuun puolivÃ¤lissÃ¤ ja ulkosaaristossa hieman myÃ¶hemmin. PysyvÃ¤ lumipeite saapuu tyypillisesti vasta noin kuukautta myÃ¶hemmin.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lumipeite jÃ¤Ã¤ yleensÃ¤ varsin ohueksi ja on paksuimmillaan keskimÃ¤Ã¤rin vain alle kymmenen senttimetriÃ¤. YhtenÃ¤inen lumipeite katoaa yleensÃ¤ jo maaliskuun alkupuolella. YhtenÃ¤inen lumipeite peittÃ¤Ã¤ maan vajaat kaksi kuukautta, ja lumipeitepÃ¤iviÃ¤ kertyy koko talvena alle sata. Lauhimpina talvina pisimmÃ¤t lumipeitejaksot jÃ¤Ã¤vÃ¤t vain parin viikon mittaisiksi ja saaristossa sitÃ¤kin lyhyemmiksi.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lyhyt talvi ja pitkÃ¤ kesÃ¤",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Merellisyyden takia syksy ja kevÃ¤t ovat Ahvenanmaalla pitkiÃ¤. Terminen syksy alkaa mantereella keskimÃ¤Ã¤rin lokakuun puolivÃ¤lin tuntumassa ja saaristossa lokakuun loppupuolella. Talveen siirrytÃ¤Ã¤n joulukuun lopussa ja saaristossa vasta tammikuun puolella.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KevÃ¤t alkaa keskimÃ¤Ã¤rin maaliskuun 20. pÃ¤ivÃ¤n tienoilla ja kesÃ¤ toukokuun lopulla. KylmillÃ¤ merialueilla kesÃ¤n alku venyy tyypillisesti kesÃ¤kuun alkupÃ¤iviin. Ulkosaarilla ja merialueella meri viilentÃ¤Ã¤ alkukesÃ¤llÃ¤ ilmastoa tuntuvasti, mutta syksyllÃ¤ meri taas antaa lÃ¤mpÃ¶Ã¤ pitkÃ¤lle vuodenvaihteen jÃ¤lkeen.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{}

1,marks:[],value:"Suotuisan suven aluetta",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kasvukausi alkaa Ahvenanmaalla hieman maan lounaisosan sisÃ¤maata myÃ¶hemmin eli tyypillisesti huhtikuun puolivÃ¤lin tuntumassa ja ulompana saaristossa viikkoa myÃ¶hemmin. Kasvukausi jatkuu pidempÃ¤Ã¤n kuin missÃ¤Ã¤n muualla Suomessa, aina marraskuulle asti. Kasvukauden pituus on siis noin 200 vuorokautta eli yli puoli vuotta.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kasvukauden aikana kertyvÃ¤ tehoisa lÃ¤mpÃ¶summa on keskimÃ¤Ã¤rin 1400â1500 vuorokausiastetta (Â°Cvrk) ja sademÃ¤Ã¤rÃ¤ hieman yli 350 millimetriÃ¤. Sateet jakaantuvat Ahvenanmaalla usein niin, ettÃ¤ kasvukauden alussa on aurinkoista ja liiankin kuivaa ja vettÃ¤ saadaan vasta myÃ¶hemmin kesÃ¤llÃ¤. Talvella oikulliset lumiolosuhteet aiheuttavat myÃ¶s jÃ¤Ã¤poltetta, kun lÃ¤mpÃ¶tila vaihtelee pakkasista lÃ¤mpÃ¶asteisiin.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ahvenanmaan ilmasto lÃ¤mpenee ja sademÃ¤Ã¤rÃ¤ kasvaa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutosarviot maakuntatasolle on toistaiseksi laskettu\u002Folemassa ilmastolliseen vertailukauteen 1981â2010 verrattuna. Ilmaston arvioidaan lÃ¤mpenevÃ¤n Ahvenanmaalla kuluvan vuosisadan aikana noin 1,7â4,7 Â°C verrattuna kyseiseen jaksoon (kuva 1, vasen). LÃ¤mpenemisen mÃ¤Ã¤rÃ¤ riippuu siitÃ¤, miten maailmanlaajuiset kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶t kehittyvÃ¤t tulevina vuosina. On myÃ¶s hyvÃ¤ huomata, ettÃ¤ ilmasto on jo lÃ¤mmennyt: jakso 1991â2020 oli noin 0,6 Â°C lÃ¤mpimÃ¤mpi kuin 1981â2010. ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4FhMTqOVipT2AgbR8ZkHbz",type:d,createdAt:EG,updatedAt:EG,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:L}},locale:g},fields:{title:"Viivakaaviot Ahvenanmaan vuosittaisista muutosarvioista eri skenaarioissa. Vasen: lÃ¤mpÃ¶tila vuonna 2085: RCP2.6 noin 1,7, RCP4.5 noin 3 ja RCP 8.5 noin 4,7 astetta. Oikea: sademÃ¤Ã¤rÃ¤: RCP2.6 noin 6, RCP 4.5 noin 8 ja RCP 8.5 noin 14 prosenttia.",asset:EH,caption:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:ak,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:" Vuotuisen keskimÃ¤Ã¤rÃ¤isen lÃ¤mpÃ¶tilan muutokset asteina (vasen kaavio) ja sademÃ¤Ã¤rÃ¤n arvioidut muutokset prosentteina (oikea kaavio) Ahvenanmaan maakunnassa eri kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jen kehityskulkujen mukaan vuosina 1990â2085. Muutosta on verrattu jaksoon 1981â2010. RCP2.6-skenaario kuvaa voimakkaiden pÃ¤Ã¤stÃ¶rajoitusten kehityskulkua, RCP4.5 kohtalaisia pÃ¤Ã¤stÃ¶rajoituksia ja RCP8.5 kehitystÃ¤, jossa ei ole lainkaan pÃ¤Ã¤stÃ¶rajoituksia. Arviot tulevasta ilmastosta perustuvat 28 maailmanlaajuisella ilmastomallilla (CMIP5-mallisukupolvi) tehtyihin laskelmiin.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p}}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kuukausitasolla lÃ¤mpÃ¶tilan muutoksia on arvioitu vuosisadan puolivÃ¤liin asti. LÃ¤mpÃ¶tila kohoaa kaikkina kuukausina verrattuna jaksoon 1981â2010, mutta eniten tammikuun ja maaliskuun vÃ¤lillÃ¤ (kuva 2, vasen). ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"HRCAri7xnsRRDiDolU7Vt",type:d,createdAt:EJ,updatedAt:EJ,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:F,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:L}},locale:g},fields:{title:"PylvÃ¤skaaviot. Ahvenanmaalla lÃ¤mpÃ¶tila kohoaa eniten tammikuussa (2,1â3,5 Â°C) ja vÃ¤hiten lokakuussa (1,4â2,3 Â°C). SademÃ¤Ã¤rÃ¤t kasvavat eniten marras- ja helmikuussa (7â13 %). HeinÃ¤kuussa sademÃ¤Ã¤rÃ¤n muutos on olematon RCP8.5-skenaariossa (1 %).",asset:EK,caption:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:bl,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:" KeskimÃ¤Ã¤rÃ¤isen lÃ¤mpÃ¶tilan muutokset asteina (vasen kaavio) ja sademÃ¤Ã¤rÃ¤n arvioidut muutokset prosentteina (oikea kaavio) kuukausittain Ahvenanmaan maakunnassa kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jen kehityskulkujen mukaan vuoteen 2050 asti. Muutosta on verrattu jaksoon 1981â2010. RCP2.6-skenaario kuvaa voimakkaiden pÃ¤Ã¤stÃ¶rajoitusten kehityskulkua, RCP4.5 kohtalaisia pÃ¤Ã¤stÃ¶rajoituksia ja RCP8.5 sellaista kehitystÃ¤, jossa ei ole lainkaan pÃ¤Ã¤stÃ¶rajoituksia. Arviot tulevasta ilmastosta perustuvat 28 maailmanlaajuisella ilmastomallilla (CMIP5-mallisukupolvi) tehtyihin laskelmiin.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p}}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vastaavasti vuotuisten sademÃ¤Ã¤rien arvioidaan kasvavan alueella vuosisadan aikana 5â14 prosenttia verrattuna jaksoon 1981â2010 (kuva 1, oikea). KeskimÃ¤Ã¤rin vuodessa sataisi 570â700 mm. ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:EM,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aI,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:R,nodeType:a},{data:{target:bo},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:cu,nodeType:a},{data:{target:bm},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:be},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:Ep},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:aC}

1,content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"za5dljSRE0aPyT3pmVFRe",type:d,createdAt:"2022-09-16T13:16:55.040Z",updatedAt:"2023-10-10T13:07:31.823Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:D}},locale:g},fields:{title:"Ahvenanmaa - merellisintÃ¤ Suomea -artikkelin nostot: Aiheesta muualla",referencingItems:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4bOxS5uRvNRtcXLXZp8EFw",type:d,createdAt:EN,updatedAt:EN,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:F,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:Z}},locale:g},fields:{title:"LÃ¤mpÃ¶tilatilastot 1991â2020 (Ahvenanmaa)",teaserImage:a_,teaserImageAlt:bf,teaserText:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Tarkastele sÃ¤Ã¤asemien tilastoja. Ahvenanmaan ilmastoa kuvaavat esimerkiksi Jomalabyn  sÃ¤Ã¤aseman tiedot.",marks:[],data:{}}]}]},link:a$,linkText:bg}},aE],teaserType:an}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7LLBRfdHm6WY0hsU0zhrXE",type:d,createdAt:"2022-09-16T13:18:58.469Z",updatedAt:"2026-07-28T14:13:34.816Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:_,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:D}},locale:g},fields:{title:"Ahvenanmaa - merellisintÃ¤ Suomea -artikkelin nostot: Katso myÃ¶s",visibleTitle:U,referencingItems:[aT,h$,ba],teaserType:K,displayTitle:x}}],externalLinks:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:y,data:{},content:[{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:bh},content:[{nodeType:a,value:bb,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:aN},content:[{nodeType:a,value:aO,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:"https:\u002F\u002Ffi.wikipedia.org\u002Fwiki\u002FAhvenanmaan_maakunta"},content:[{nodeType:a,value:"Wikipedia: Ahvenanmaan maakunta ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:bi},content:[{nodeType:a,value:bj,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:bc},content:[{nodeType:a,value:bk,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:bn},content:[{nodeType:a,value:bp,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:"https:\u002F\u002Ffi.wikipedia.org\u002Fwiki\u002FJ%C3%A4%C3%A4polte"},content:[{nodeType:a,value:"Wikipedia: JÃ¤Ã¤polte",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},perspective:[ay,aa],tags:[aH,EO,aD,aB,aY],articleLength:[T],toc:x,modifiedDate:"2022-09-23",publisher:[E,aP]};EF.metadata={tags:[],concepts:[]};EF.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4YQkbVLhqbWMZO7UUddgcy",type:B,createdAt:"2022-12-12T07:34:00.110Z",updatedAt:"2023-03-07T13:18:42.291Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aj,revision:z,locale:g};EF.fields={title:"ahvenanmaa-kartta-nostokuva-maanmittauslaitos",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F4YQkbVLhqbWMZO7UUddgcy\u002F947e766ef94076cc7787c9efa6c3b20c\u002Fahvenanmaa-kartta-nostokuva-maanmittauslaitos.png",details:{size:58054,image:{width:N,height:aR}},fileName:"ahvenanmaa-kartta-nostokuva-maanmittauslaitos.png",contentType:J}};EF["4YQkbVLhqbWMZO7UUddgcy"]=EF;EH.metadata={tags:[],concepts:[]};EH.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6o64N4nSF5f5cG3J3FhDCy",type:B,createdAt:EI,updatedAt:EI,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,locale:g};EH.fields={title:"ahvenanmaa-vuosi-lampotila-ja-sademaara-1990-2085",description:ag,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F6o64N4nSF5f5cG3J3FhDCy\u002F560a90ce5a44ade2ace1c3b7c210e7e6\u002Fahvenanmaa-vuosi-lampotila-ja-sademaara-1990-2085.png",details:{size:61881,image:{width:ah,height:ai}

1},fileName:"ahvenanmaa-vuosi-lampotila-ja-sademaara-1990-2085.png",contentType:J}};EH["6o64N4nSF5f5cG3J3FhDCy"]=EH;EK.metadata={tags:[],concepts:[]};EK.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1rOEVp5Mrm3MaUTeURcof4",type:B,createdAt:EL,updatedAt:EL,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,locale:g};EK.fields={title:"ahvenanmaa-kuukausi-lampotila-ja-sademaara-2050",description:ag,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F1rOEVp5Mrm3MaUTeURcof4\u002Faf10e7c54b47265eb3b93081b9a397df\u002Fahvenanmaa-kuukausi-lampotila-ja-sademaara-2050.png",details:{size:46363,image:{width:ah,height:ai}},fileName:"ahvenanmaa-kuukausi-lampotila-ja-sademaara-2050.png",contentType:J}};EK["1rOEVp5Mrm3MaUTeURcof4"]=EK;EO.metadata={tags:[],concepts:[]};EO.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5MbxICr7dOHDNFNGcPwBhs",type:d,createdAt:EP,updatedAt:EP,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:z,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:I}},locale:g};EO.fields={title:EQ,slug:"ahvenanmaa"};ES.metadata={tags:[],concepts:[]};ES.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6UDhHUHyRqpWZiociZSrS2",type:d,createdAt:ET,updatedAt:ET,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:I}},locale:g};ES.fields={title:"Varsinais-Suomi",slug:"varsinais-suomi"};EU.metadata={tags:[],concepts:[]};EU.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3ZSZvnY6QeMWU3nfgANp0K",type:d,createdAt:"2021-07-15T13:13:17.248Z",updatedAt:"2025-07-15T11:32:42.479Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:nK,revision:ad,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g};EU.fields={publishedLanguages:[g],title:"Pirkanmaa â lÃ¤mpimÃ¤mpiÃ¤ jÃ¤rvilaaksoja ja viileÃ¤mpiÃ¤ ylÃ¤maita",materialType:M,slug:"pirkanmaa-lampimampia-jarvilaaksoja-ja-viileampia-ylamaita",parent:aS,teaserImage:EV,teaserImageAlt:"Pirkanmaan maakunta sijaitsee SisÃ¤-Suomen lÃ¤nsiosassa. Sen naapurimaakuntia ovat muun muassa lÃ¤nnessÃ¤ Satakunta, idÃ¤ssÃ¤ Keski-Suomi, pohjoisessa EtelÃ¤-Pohjanmaa ja etelÃ¤ssÃ¤ Kanta-HÃ¤me. Kartta.",ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pirkanmaan ilmastoon vaikuttavat sen laajat vesistÃ¶alueet sekÃ¤ korkeammat vedenjakajaseudut. Vuoden keskilÃ¤mpÃ¶tila on tyypillisesti isoissa jÃ¤rvilaaksoissa noin +5 astetta ja maakunnan pohjoisosan ylÃ¤nkÃ¶seuduilla reilut +3 astetta. Vuoden sademÃ¤Ã¤rÃ¤ on suuressa osassa maakuntaa keskimÃ¤Ã¤rin 600â650 millimetriÃ¤ kohoten ylÃ¤mailla paikoin 700 millimetriin.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomalaista perusmaisemaa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pirkanmaata ympÃ¤rÃ¶ivÃ¤t pohjoisessa EtelÃ¤-Pohjanmaan, idÃ¤ssÃ¤ Keski-Suomen, etelÃ¤ssÃ¤ Kanta-HÃ¤meen ja lÃ¤nnessÃ¤ Satakunnan maakunnat. Ilmastollisesti se kuuluu lÃ¤hes kokonaan etelÃ¤boreaaliseen ilmastovyÃ¶hykkeeseen, vain pohjoisin osa (Parkano, KihniÃ¶ ja Virrat) kuuluu pÃ¤Ã¤osin keskiboreaaliseen vyÃ¶hykkeeseen.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastollisesti Pirkanmaalta lÃ¶ytyy sekÃ¤ laajoja vesistÃ¶alueita ettÃ¤ ympÃ¤ristÃ¶Ã¤Ã¤n korkeampia ja karumpia metsÃ¤isiÃ¤ vedenjakajaseutuja maakunnan pohjoisosasta. Maakunnan jakson 1991â2020 ilmastoa kuvaavana esimerkkiasemana toimii Tampere-Pirkkalan lentoaseman sÃ¤Ã¤asema. ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"JÃ¤rvilaaksoissa on lÃ¤mpimÃ¤mpÃ¤Ã¤",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pirkanmaalla vuoden keskilÃ¤mpÃ¶tila on tyypillisesti isoissa jÃ¤rvilaaksoissa noin +5 astetta (Â°C) ja maakunnan pohjoisosan ylÃ¤nkÃ¶seuduilla reilut +3 astetta. Vuoden kylmin kuukausi on yleensÃ¤ helmikuu, jonka keskilÃ¤mpÃ¶tila on keskimÃ¤Ã¤rin -6â¦-7 astetta. KylmintÃ¤ on maakunnan pohjoisosassa ja hieman lauhempaa etelÃ¤- ja lounaisosassa.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"LÃ¤mpimimmÃ¤n kuukauden, heinÃ¤kuun, keskilÃ¤mpÃ¶tila vaihtelee ylÃ¤nkÃ¶seudulle tyypillisestÃ¤ noin +16 asteesta suurten jÃ¤rvien alueen +17 asteeseen. HellepÃ¤iviÃ¤ on maakunnan lounaisosassa keskimÃ¤Ã¤rin 15â17 ja itÃ¤- ja pohjoisosassa 12â13 kesÃ¤ssÃ¤. HallaÃ¶itÃ¤ on kesÃ¤n aikana tyypillisesti 1â5.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kuivinta on helmi- ja huhtikuussa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vuoden sademÃ¤Ã¤rÃ¤ on suuressa osassa maakuntaa keskimÃ¤Ã¤rin 600â650 millimetriÃ¤ kohoten ylÃ¤mailla paikoin 700 millimetriin. Suurin Pirkanmaalla saatu vuotuinen sadesumma on lÃ¤hes 1000 millimetriÃ¤, kun taas pienimmÃ¤t vuosisademÃ¤Ã¤rÃ¤t ovat jÃ¤Ã¤neet reiluun 350 millimetriin.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vuoden sateisin kuukausi on yleensÃ¤ heinÃ¤kuu, jolloin sataa keskimÃ¤Ã¤rin noin 75 millimetriÃ¤. VÃ¤hiten puolestaan sataa yleensÃ¤ helmi-, maalis- ja huhtikuussa, keskimÃ¤Ã¤rin 30â35 millimetriÃ¤. Maakunnan tilastoista lÃ¶ytyy myÃ¶s muutamia jokseenkin sateettomia kuukausia.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lumisuus kasvaa jÃ¤rvilaaksoista ylÃ¤maille",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pirkanmaalla on erotettavissa lumioloiltaan erilaisia alueita. Suuret jÃ¤rvilaaksot, erityisesti NÃ¤sijÃ¤rven ja LÃ¤ngelmÃ¤veden alueet, ovat selvÃ¤sti vÃ¤hÃ¤lumisempia ja niiden lumipeiteaika on lyhyempi kuin itÃ¤isillÃ¤ ja erityisesti pohjoisilla vedenjakajaseuduilla.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KeskimÃ¤Ã¤rin talven ensilumi sataa maakunnassa marraskuussa. PysyvÃ¤n lumipeitteen raja etenee noin kolmessa viikossa maakunnan halki. Jaksolla 1991â2020Â  pysyvÃ¤ lumipeite satoi maakunnan pohjoisosaan joulukuun alkupuolella ja etelÃ¤osaan joulukuun puolivÃ¤lin jÃ¤lkeen. Lumipeite on tavallisesti paksuimmillaan helmikuun loppupuolella, jolloin lumensyvyys vaihtelee suurten jÃ¤rvilaaksojen noin 30 senttimetristÃ¤ ylÃ¤maiden noin 40 senttimetriin.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"PysyvÃ¤ lumipeite katoaa etelÃ¤isistÃ¤ jÃ¤rvilaaksoista keskimÃ¤Ã¤rin huhtikuun alussa ja pohjoisosien ylÃ¤nkÃ¶seuduilta kuukauden puolivÃ¤lissÃ¤. Eroa on siis maakunnan sisÃ¤llÃ¤ 2â3 viikkoa. Lumipeiteaika kestÃ¤Ã¤ noin 3â4 kuukautta ja jÃ¤Ã

1¤ suurten jÃ¤rvien rantamilla useita viikkoja lyhyemmÃ¤ksi kuin ylÃ¤mailla.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KevÃ¤t alkaa maaliskuun lopulla",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pirkanmaalla termisten vuodenaikojen vaihtumisajankohdat noudattelevat myÃ¶s korkeussuhteiden mukaista aluejakoa. Syksy alkaa maakunnan pohjois- ja koillisosan ylÃ¤mailla tyypillisesti syyskuun puolivÃ¤lin jÃ¤lkeen ja alavammilla alueilla syyskuun loppupuolella. Talveen puolestaan siirrytÃ¤Ã¤n ylÃ¤mailla marraskuun puolivÃ¤lissÃ¤ ja muuallakin ennen kuukauden loppua.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KevÃ¤t koittaa maakunnan lounaisosassa keskimÃ¤Ã¤rin maaliskuun puolivÃ¤lissÃ¤ ja Parkano-Juupajoki-linjan koillispuolella maaliskuun lopussa. Talven pituus on siis ylÃ¤mailla noin pari viikkoa pitempi kuin alavilla seuduilla. KesÃ¤ alkaa alavammilla seuduilla toukokuun puolivÃ¤lin tuntumassa, ylÃ¤mailla noin viikkoa myÃ¶hemmin.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Edulliset lÃ¤mpÃ¶olot",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Terminen kasvukausi alkaa Pirkanmaan maakunnan lounaisosan edullisilla kasvupaikoilla viikon aikaisemmin kuin pohjoisen ja koillisen ylÃ¤mailla. Jakson 1991â2020 aikana kasvukausi alkoi Tampereella keskimÃ¤Ã¤rin ennen huhtikuun puolivÃ¤liÃ¤ ja pÃ¤Ã¤ttyi keskimÃ¤Ã¤rin lokakuun lopussa.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kasvukauden pituus vaihtelee ylÃ¤maiden 170 ja suurten jÃ¤rvilaaksojen 190 pÃ¤ivÃ¤n vÃ¤lillÃ¤ (noin 5,5â6 kuukautta), eli kasvukauden pituudessa on reilun kahden viikon ero maakunnan sisÃ¤llÃ¤. Kasvukauden aikana keskimÃ¤Ã¤rin kertyvÃ¤ tehoisa lÃ¤mpÃ¶summa on ylÃ¤maiden noin reilun 1100 vuorokausiasteen (Â°Cvrk) ja NÃ¤sijÃ¤rven ja LÃ¤ngelmÃ¤veden laaksojen hieman yli1300 vuorokausiasteen vÃ¤lillÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KeskimÃ¤Ã¤rin kasvukauden aikana sataa 350â400 millimetriÃ¤. Sateisina kasvukausina vettÃ¤ voidaan kuitenkin saada jopa 500â600 millimetriÃ¤, kun taas kuivina kasvukausina sademÃ¤Ã¤rÃ¤ jÃ¤Ã¤ 200â250 millimetriin.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pirkanmaan ilmasto lÃ¤mpenee ja sademÃ¤Ã¤rÃ¤ kasvaa\r",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutosarviot maakuntatasolle on toistaiseksi laskettu\u002Folemassa ilmastolliseen vertailukauteen 1981â2010 verrattuna. Ilmaston arvioidaan lÃ¤mpenevÃ¤n Pirkanmaalla kuluvan vuosisadan aikana noin 1,9â5,1 Â°C verrattuna kyseiseen jaksoon (kuva 1, vasen). LÃ¤mpenemisen mÃ¤Ã¤rÃ¤ riippuu siitÃ¤, miten maailmanlaajuiset kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶t kehittyvÃ¤t tulevina vuosina. On myÃ¶s hyvÃ¤ huomata, ettÃ¤ ilmasto on jo lÃ¤mmennyt: jakso 1991â2020 oli noin 0,6 Â°C lÃ¤mpimÃ¤mpi kuin 1981â2010.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"29oPsTSCxkUE04lYE20o3U",type:d,createdAt:EW,updatedAt:EW,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:L}},locale:g},fields:{title:"Viivakaaviot Pirkanmaan vuosittaisista muutosarvioista eri skenaarioissa. Vasen: lÃ¤mpÃ¶tila vuonna 2085: RCP2.6 noin 1,9, RCP4.5 noin 3 ja RCP 8.5 noin 5,1 astetta. Oikea: sademÃ¤Ã¤rÃ¤: RCP2.6 noin 5, RCP 4.5 noin 9 ja RCP 8.5 noin 15 prosenttia.",asset:EX,caption:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:ak,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:" Vuotuisen keskimÃ¤Ã¤rÃ¤isen lÃ¤mpÃ¶tilan muutokset asteina (vasen kaavio) ja sademÃ¤Ã¤rÃ¤n arvioidut muutokset prosentteina (oikea kaavio) Pirkanmaan maakunnassa eri kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jen kehityskulkujen mukaan vuosina 1990â2085. Muutosta on verrattu jaksoon 1981â2010. RCP2.6-skenaario kuvaa voimakkaiden pÃ¤Ã¤stÃ¶rajoitusten kehityskulkua, RCP4.5 kohtalaisia pÃ¤Ã¤stÃ¶rajoituksia ja RCP8.5 kehitystÃ¤, jossa ei ole lainkaan pÃ¤Ã¤stÃ¶rajoituksia. Arviot tulevasta ilmastosta perustuvat 28 maailmanlaajuisella ilmastomallilla (CMIP5-mallisukupolvi) tehtyihin laskelmiin.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p}}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kuukausitasolla lÃ¤mpÃ¶tilan muutoksia on arvioitu vuosisadan puolivÃ¤liin asti. LÃ¤mpÃ¶tila kohoaa kaikkina kuukausina verrattuna jaksoon 1981â2010, mutta eniten marraskuun ja maaliskuun vÃ¤lillÃ¤ (kuva 2, vasen). ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4JXVgTAwzEVp4tjhSUnexg",type:d,createdAt:EZ,updatedAt:EZ,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:L}},locale:g},fields:{title:"PylvÃ¤skaaviot. Pirkanmaalla lÃ¤mpÃ¶tila kohoaa eniten tammikuussa (2,5â4,0 Â°C) ja vÃ¤hiten touko- ja kesÃ¤kuussa (1,5â2,3 Â°C). SademÃ¤Ã¤rÃ¤t kasvavat eniten marras- ja tammikuussa (7â14 %). Elokuussa sademÃ¤Ã¤rÃ¤n muutos on olematon RCP8.5-skenaariossa (+2 %).",asset:E_,caption:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:eB,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:"KeskimÃ¤Ã¤rÃ¤isen lÃ¤mpÃ¶tilan muutokset asteina (vasen kaavio) ja sademÃ¤Ã¤rÃ¤n arvioidut muutokset prosentteina (oikea kaavio) kuukausittain Pirkanmaan maakunnassa kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jen kehityskulkujen mukaan vuoteen 2050 asti. Muutosta on verrattu jaksoon 1981â2010. RCP2.6-skenaario kuvaa voimakkaiden pÃ¤Ã¤stÃ¶rajoitusten kehityskulkua, RCP4.5 kohtalaisia pÃ¤Ã¤stÃ¶rajoituksia ja RCP8.5 sellaista kehitystÃ¤, jossa ei ole lainkaan pÃ¤Ã¤stÃ¶rajoituksia. Arviot tulevasta ilmastosta perustuvat 28 maailmanlaajuisella ilmastomallilla (CMIP5-mallisukupolvi) tehtyihin laskelmiin.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p}}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vastaavasti vuotuisten sademÃ¤Ã¤rien arvioidaan kasvavan alueella vuosisadan aikana 6â15 prosenttia verrattuna jaksoon 1981â2010 (kuva 1, oikea).  KeskimÃ¤Ã¤rin vuodessa sataisi 680â740 mm.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vuosisadan puolivÃ¤liin mennessÃ¤ sademÃ¤Ã¤rÃ¤t kasvavat lÃ¤hes kaikkina kuukausina, mutta elokuussa muutos on pieni. Sadetta tulisi eniten marras-helmikuussa (kuva 2, oikea).\r\n",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aI,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:R,nodeType:a},{data:{target:bo},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:bm},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:be},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:Fa},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:aC}

1,content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4sFF3VI5Uwb1JMaB0hisWY",type:d,createdAt:"2022-10-10T15:58:29.792Z",updatedAt:"2023-10-10T09:25:21.278Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:D}},locale:g},fields:{title:"Pirkanmaa â lÃ¤mpimÃ¤mpiÃ¤ jÃ¤rvilaaksoja ja viileÃ¤mpiÃ¤ ylÃ¤maita -artikkelin nostot: Aiheesta muualla",referencingItems:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"qLg1y7EHBgySXOSdxuEKh",type:d,createdAt:Fb,updatedAt:Fb,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:Z}},locale:g},fields:{title:"LÃ¤mpÃ¶tilatilastot 1991â2020 (Pirkanmaa)",teaserImage:a_,teaserImageAlt:bf,teaserText:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Tarkastele sÃ¤Ã¤asemien tilastoja. Pirkanmaan ilmastoa kuvaavat esimerkiksi Tampere-Pirkkalan lentoaseman lentoaseman sÃ¤Ã¤aseman tiedot.",marks:[],data:{}}]}]},link:a$,linkText:bg}},aE],teaserType:an}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1aNyzVjRS6YT1qEQu95D3D",type:d,createdAt:"2022-10-10T16:00:04.710Z",updatedAt:"2026-07-10T13:39:00.127Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bs,revision:w,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:D}},locale:g},fields:{title:"Pirkanmaa â lÃ¤mpimÃ¤mpiÃ¤ jÃ¤rvilaaksoja ja viileÃ¤mpiÃ¤ ylÃ¤maita -artikkelin nostot: Katso myÃ¶s",visibleTitle:U,referencingItems:[aT,eF,eN,ba],teaserType:K,displayTitle:x}}],externalLinks:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:y,data:{},content:[{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:bh},content:[{nodeType:a,value:bb,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:aN},content:[{nodeType:a,value:aO,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:"http:\u002F\u002Ffi.wikipedia.org\u002Fwiki\u002FPirkanmaan_maakunta"},content:[{nodeType:a,value:"Wikipedia: Pirkanmaan maakunta ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:bi},content:[{nodeType:a,value:bj,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:bc},content:[{nodeType:a,value:bk,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:bn},content:[{nodeType:a,value:bp,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},perspective:[ay,aa],tags:[aH,Ga,aD,aB,aY],articleLength:[T],toc:x,modifiedDate:"2022-10-11",publisher:[E,aP]};EV.metadata={tags:[],concepts:[]};EV.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6uQrYct69a2qcAxTwq7EkL",type:B,createdAt:"2022-12-12T07:21:32.117Z",updatedAt:"2023-03-07T12:47:30.497Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aZ,revision:w,locale:g};EV.fields={title:"pirkanmaa-kartta-nostokuva-maanmittauslaitos",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F6uQrYct69a2qcAxTwq7EkL\u002F36a97c8d5bc8688f4ac6ac44c0cb0626\u002Fpirkanmaa-kartta-nostokuva-maanmittauslaitos.png",details:{size:58110,image:{width:N,height:aR}},fileName:"pirkanmaa-kartta-nostokuva-maanmittauslaitos.png",contentType:J}};EV["6uQrYct69a2qcAxTwq7EkL"]=EV;EX.metadata={tags:[],concepts:[]};EX.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6teIgja9hoSgfeRsGynWoI",type:B,createdAt:EY,updatedAt:EY,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,locale:g};EX.fields={title:"pirkanmaa-vuosi-lampotila-ja-sademaara-1990-2085",description:ag,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F6teIgja9hoSgfeRsGynWoI\u002F97ad02827c891fc8ecfdc6467b098472\u002Fpirkanmaa-vuosi-lampotila-ja-sademaara-1990-2085.png",details:{size:62150,image:{width:ah,height:ai}

1},fileName:"pirkanmaa-vuosi-lampotila-ja-sademaara-1990-2085.png",contentType:J}};EX["6teIgja9hoSgfeRsGynWoI"]=EX;E_.metadata={tags:[],concepts:[]};E_.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5GW8ZLrCXVZabV7cLloOo6",type:B,createdAt:E$,updatedAt:E$,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,locale:g};E_.fields={title:"pirkanmaa-kuukausi-lampotila-ja-sademaara-2050",description:ag,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F5GW8ZLrCXVZabV7cLloOo6\u002Fbb518b0232c537ce2a4b6e0da33b24f5\u002Fpirkanmaa-kuukausi-lampotila-ja-sademaara-2050.png",details:{size:46000,image:{width:ah,height:ai}},fileName:"pirkanmaa-kuukausi-lampotila-ja-sademaara-2050.png",contentType:J}};E_["5GW8ZLrCXVZabV7cLloOo6"]=E_;Fa.metadata={tags:[],concepts:[]};Fa.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3ssH4UMmMMoAgjng7ZMYj6",type:d,createdAt:"2022-05-13T12:09:31.662Z",updatedAt:"2024-09-16T08:37:27.991Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:S,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};Fa.fields={abbreviation:"PIR21",body:"Pirkanmaa â Ote raportista: Suomen ilmastopaneelin raportti 2\u002F2021 â Ilmastonmuutokseen sopeutumisen ohjauskeinot, kustannukset ja alueelliset ulottuvuudet. 5 s. (PDF) ",link:"https:\u002F\u002Filmastopaneeli.fi\u002Fhallinta\u002Fwp-content\u002Fuploads\u002F2021\u002F09\u002FSUOMI-raportti_pirkanmaa-1.pdf"};Fe.metadata={tags:[],concepts:[]};Fe.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"9UrHVMbbgSyuPn9PxEbiI",type:d,createdAt:"2022-05-13T12:20:14.564Z",updatedAt:"2024-09-16T08:37:43.522Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};Fe.fields={abbreviation:"KES21",body:"Keski-Suomi â Ote raportista: Suomen ilmastopaneelin raportti 2\u002F2021 â Ilmastonmuutokseen sopeutumisen ohjauskeinot, kustannukset ja alueelliset ulottuvuudet. 5 s. (PDF) ",link:"https:\u002F\u002Filmastopaneeli.fi\u002Fhallinta\u002Fwp-content\u002Fuploads\u002F2021\u002F09\u002FSUOMI-raportti_keski-suomi-1.pdf"};Ff.metadata={tags:[],concepts:[]};Ff.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2u3vBtuYNo4Ki2h6yoQBAB",type:d,createdAt:"2022-05-13T12:20:48.689Z",updatedAt:"2024-09-16T08:38:00.662Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:S,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};Ff.fields={abbreviation:"EPO21",body:"EtelÃ¤-Pohjanmaa â Ote raportista: Suomen ilmastopaneelin raportti 2\u002F2021 â Ilmastonmuutokseen sopeutumisen ohjauskeinot, kustannukset ja alueelliset ulottuvuudet. 6 s. (PDF) ",link:"https:\u002F\u002Filmastopaneeli.fi\u002Fhallinta\u002Fwp-content\u002Fuploads\u002F2021\u002F09\u002FSUOMI-raportti_etela-pohjanmaa-1.pdf"};Fg.metadata={tags:[],concepts:[]};Fg.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1NPVueTaRx9rNMfuFMO23o",type:d,createdAt:"2022-05-13T12:21:38.433Z",updatedAt:"2024-09-16T09:36:50.501Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:S,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};Fg.fields={abbreviation:"POH21",body:"Pohjanmaa â Ote raportista: Suomen ilmastopaneelin raportti 2\u002F2021 â Ilmastonmuutokseen sopeutumisen ohjauskeinot, kustannukset ja alueelliset ulottuvuudet. 10 s. (PDF) ",link:"https:\u002F\u002Filmastopaneeli.fi\u002Fhallinta\u002Fwp-content\u002Fuploads\u002F2021\u002F09\u002FSUOMI-raportti_pohjanmaa-1.pdf"};Fh.metadata={tags:[],concepts:[]};Fh.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2X5Qws1jVwC9vZGOOWRYL0",type:d,createdAt:"2022-05-13T12:22:10.361Z",updatedAt:"2024-09-16T09:37:08.031Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:S,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};Fh.fields={abbreviation:"KPO21",body:"Keski-Pohjanmaa â Ote raportista: Suomen ilmastopaneelin raportti 2\u002F2021 â Ilmastonmuutokseen sopeutumisen ohjauskeinot, kustannukset ja alueelliset ulottuvuudet. 5 s. (PDF) ",link:"https:\u002F\u002Filmastopaneeli.fi\u002Fhallinta\u002Fwp-content\u002Fuploads\u002F2021\u002F09\u002FSUOMI-raportti_keski-pohjanmaa-1.pdf"};Fi.metadata={tags:[],concepts:[]};Fi.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2NFSPUVI8YDMVUyHb0GyB1",type:d,createdAt:"2021-07-13T13:37:42.556Z",updatedAt:"2026-05-18T12:37:50.700Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:kY,revision:V,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g};Fi.fields={publishedLanguages:[g],title:"Keski-Suomi â PÃ¤ijÃ¤nteen vaikutuspiirissÃ¤",materialType:M,slug:"keski-suomi-paijanteen-vaikutuspiirissa",parent:aS,teaserImage:Fj,teaserImageAlt:"Keski-Suomen maakunta sijaitsee SisÃ¤-Suomessa. SitÃ¤ ympÃ¤rÃ¶ivÃ¤t muun muassa lÃ¤nnessÃ¤ Pirkanmaa ja EtelÃ¤-Pohjanmaa, pohjoisessa Pohjois-Pohjanmaa, idÃ¤ssÃ¤ Pohjois- ja EtelÃ¤-Savo ja etelÃ¤ssÃ¤ PÃ¤ijÃ¤t-HÃ¤me. Kartta.",ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Keski-Suomi jakautuu idÃ¤n matalampaan jÃ¤rviseutuun ja lÃ¤nnen korkeampaan metsien ja soiden alueeseen. Vuoden keskilÃ¤mpÃ¶tila on tyypillisesti PÃ¤ijÃ¤nteen alueen noin +4,5 asteen ja SuomenselÃ¤n +3,5 asteen vÃ¤lillÃ¤. Vuotuinen sademÃ¤Ã¤rÃ¤ on suuressa osassa maakuntaa keskimÃ¤Ã¤rin 600â700 millimetriÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"PÃ¤ijÃ¤nteeltÃ¤ SuomenselÃ¤lle",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Keski-Suomen maakunta ulottuu etelÃ¤isimmistÃ¤ kolkistaan Joutsasta ja Luhangasta pohjoiseen Kinnulan ja Pihtiputaan seudulle saakka. LÃ¤nnestÃ¤ itÃ¤Ã¤n maakunta ulottuu leveimmillÃ¤Ã¤n Keuruulta Hankasalmelle. Yleisesti ottaen maakunnan itÃ¤inen osa on matalampaa jÃ¤rviseutua ja lÃ¤ntinen osa korkeampaa metsien ja soiden aluetta.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastollisesti maakunta kuuluu lÃ¤hes kokonaan etelÃ¤boreaaliseen ilmastovyÃ¶hykkeeseen. Ainoastaan SuomenselÃ¤n karuun vedenjakaja-alueeseen kuuluva maakunnan luoteiskulma kuuluu keskiboreaaliseen vyÃ¶hykkeeseen. ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Maakunnan jakson 1991â2020 ilmastoa kuvaavana esimerkkiasemana toimii JyvÃ¤skylÃ¤n lentoaseman sÃ¤Ã¤asema, jonka ilmastoon PÃ¤ijÃ¤nne vaikuttaa. Artikkelin lopussa on linkki Ilmatieteen laitoksen sivulle, jossa voi tarkastella vertailukauden 1991â2020 ilmastotilastoja havaintoasemittain",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"VesistÃ¶t vaikuttavat merkittÃ¤vÃ¤sti lÃ¤mpÃ¶oloihin",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Keski-Suomessa vuoden keskilÃ¤mpÃ¶tila on tyypillisesti PÃ¤ijÃ¤nteen alueen noin +4,5 ja SuomenselÃ¤n +3,5 asteen (Â°C) vÃ¤lillÃ¤. Vuoden kylmin kuukausi on yleensÃ¤ helmikuu, joka on hieman tammikuuta kylmempi. Avoimet vedet lauhduttavat alkutalvea, etenkin jos jÃ¤Ã¤tyminen viivÃ¤styy pitkÃ¤lle tammikuuhun. Esimerkiksi PÃ¤ijÃ¤nteen suurin ja syvin selkÃ¤, TehinselkÃ¤, jÃ¤Ã¤tyy yleensÃ¤ viimeisimpÃ¤nÃ¤ maassamme. Helmikuun keskilÃ¤mpÃ¶tila on tyypillisesti JÃ¤msÃ¤n seudun vajaan -8 asteen ja SuomenselÃ¤n vajaan -9 asteen vÃ¤lillÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"LÃ¤mpimin kuukausi on tyypillisesti heinÃ¤kuu, jonka keskilÃ¤mpÃ¶tila on keskimÃ¤Ã¤rin +16  ja +17 asteen vÃ¤lissÃ¤. HellepÃ¤iviÃ¤ Keski-Suomessa esiintyy tyypillisenÃ¤ kesÃ¤nÃ¤ 12â17. JyvÃ¤skylÃ¤ssÃ¤ hellettÃ¤ on mitattu jopa huhtikuussa, kun 27.4.1921 lÃ¤mpÃ¶tila kohosi 25,5 asteeseen. Jakson 1991â2020 aikana koko kesÃ¤n hallaÃ¶iden tyypillinen lukumÃ¤Ã¤rÃ¤ vaihteli yhdestÃ¤ kuuteen. Vesien lÃ¤mmettyÃ¤ heinÃ¤kuista hallaa ei esiinny jÃ

1¤rvien lÃ¤heisyydessÃ¤, mutta etenkin SuomenselÃ¤llÃ¤ sitÃ¤ on lÃ¤hes vuosittain.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Eniten sataa maakunnan keskiosassa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vuotuinen sademÃ¤Ã¤rÃ¤ on suuressa osassa Keski-Suomen maakuntaa keskimÃ¤Ã¤rin 600â700 millimetriÃ¤. Eniten sataa maakunnan keskiosassa, Multian ylÃ¤mailla ja Toivakan seudulla. VÃ¤hÃ¤sateisinta seutua on puolestaan PÃ¤ijÃ¤nteen ja maakunnan pohjoisosan jÃ¤rvilaaksot.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Maakunnan suurimmat vuotuisen sademÃ¤Ã¤rÃ¤t ovat olleet yli 950 millimetriÃ¤. PienimmillÃ¤Ã¤n vuosisadannat ovat jÃ¤Ã¤neet usealla mittausasemalla alle 400 millimetrin. Vuoden sateisin kuukausi on yleensÃ¤ heinÃ¤kuu 70â80 millimetrin keskimÃ¤Ã¤rÃ¤isellÃ¤ sademÃ¤Ã¤rÃ¤llÃ¤Ã¤n. Helmi-, maalis- ja huhtikuussa sataa puolestaan yleensÃ¤ vÃ¤hiten, tavanomaisesti 30â35 millimetriÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{}

1,marks:[],value:"Lumisuudessa on suuria eroja",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Maakunnan sisÃ¤llÃ¤ esiintyy suuria eroja lumisuudessa. VesistÃ¶t, erityisesti syvÃ¤ PÃ¤ijÃ¤nne, hidastavat lumentuloa maakunnan etelÃ¤osassa, ja erot keski- ja luoteisosien ylÃ¤nkÃ¶seutuihin voivat joinakin talvina muodostua huomattavan suuriksi. ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KeskimÃ¤Ã¤rin talven ensilumi saadaan loka-marraskuun vaihteessa. YlÃ¤maille se saapuu aiemmin kuin PÃ¤ijÃ¤nteen rantamille. PysyvÃ¤ lumipeite saapui jaksolla 1991â2020 keskimÃ¤Ã¤rin marraskuun puolivÃ¤lin ja lopun vÃ¤lillÃ¤. PysyvÃ¤n lumipeitteen raja etenee siis vajaassa kahdessa viikossa maakunnan halki. Lauhoina talvina lumentulo saattaa venyÃ¤ PÃ¤ijÃ¤nteen rantaseuduilla aina tammikuun loppuun saakka.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lunta on maaliskuun alussa keskimÃ¤Ã¤rin 40â50 senttimetriÃ¤, vÃ¤hiten PÃ¤ijÃ¤nteen rantamilla ja eniten Multian ylÃ¤mailla. Suurimmat maakunnassa havaitut lumensyvyydet ovat olleet yli metrin. KeskimÃ¤Ã¤rin pysyvÃ¤ lumipeite katoaa maakunnan etelÃ¤osasta huhtikuun alkupuolella ja ylÃ¤mailta vasta kuukauden puolivÃ¤lissÃ¤. Lumipeite kestÃ¤Ã¤ tavallisesti siis ylÃ¤mailla noin pari viikkoa kauemmin kuin vesistÃ¶jen Ã¤Ã¤rellÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:Fk,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"MyÃ¶s termiset vuodenajat noudattelevat maakunnan korkeus- ja vesistÃ¶suhteita. Syksy saapuu SuomenselÃ¤n alueelle keskimÃ¤Ã¤rin syyskuun puolivÃ¤lin tuntumassa ja JÃ¤msÃ¤n seudulle kuukauden loppupuolella. Talvi alkaa korkeammilla seuduilla marraskuun puolivÃ¤lissÃ¤ ja PÃ¤ijÃ¤nteen rantamilla reilun kymmenisen pÃ¤ivÃ¤Ã¤ myÃ¶hemmin. ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KevÃ¤t koittaa maakunnassa keskimÃ¤Ã¤rin maalis-huhtikuun vaihteessa ja kesÃ¤ toukokuun puolivÃ¤lissÃ¤. Talven pituus siis vaihtelee maakunnan alueella 120 ja 130 pÃ¤ivÃ¤n vÃ¤lillÃ¤ (noin 4 kuukautta) ja kesÃ¤n pituus on reilut 100 pÃ¤ivÃ¤Ã¤ (reilut 3 kuukautta).",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kasvukauden pituus on yli viisi kuukautta",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Terminen kasvukausi on Keski-Suomen maakunnan karummilla seuduilla selvÃ¤sti ilmastoltaan edullisempia seutuja lyhyempi. Edullisilla alueilla kasvukausi alkaa keskimÃ¤Ã¤rin jo huhtikuun loppupuolella mutta pohjoisen karummilla alueilla huhti-toukokuun vaihteessa. Kasvukausi puolestaan pÃ¤Ã¤ttyy SuomenselÃ¤n ylÃ¤mailla lokakuun puolivÃ¤lissÃ¤ ja maakunnan etelÃ¤osassa lokakuun loppuun mennessÃ¤. Kasvukauden pituus on siis keskimÃ¤Ã¤rin 160 pÃ¤ivÃ¤stÃ¤ noin 180 pÃ¤ivÃ¤Ã¤n (eli viidestÃ¤ kuuteen kuukautta).",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kasvukauden aikana kertyvÃ¤ tehoisa lÃ¤mpÃ¶summa oli kaudella 1991â2020 keskimÃ¤Ã¤rin 1100â1300 vuorokausiastetta (Â°Cvrk). KeskimÃ¤Ã¤rin kasvukauden aikana sataa hieman yli 350 millimetriÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Keski-Suomen ilmasto lÃ¤mpenee ja sademÃ¤Ã¤rÃ¤ kasvaa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutosarviot maakuntatasolle on toistaiseksi laskettu\u002Folemassa ilmastolliseen vertailukauteen 1981â2010 verrattuna. Ilmaston arvioidaan lÃ¤mpenevÃ¤n Keski-Suomessa kuluvan vuosisadan aikana noin 1,9â5,4 Â°C verrattuna kyseiseen jaksoon (kuva 1, vasen). LÃ¤mpenemisen mÃ¤Ã¤rÃ¤ riippuu siitÃ¤, miten maailmanlaajuiset kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶t kehittyvÃ¤t tulevina vuosina. On myÃ¶s hyvÃ¤ huomata, ettÃ¤ ilmasto on jo lÃ¤mmennyt: jakso 1991â2020 oli noin 0,6 Â°C lÃ¤mpimÃ¤mpi kuin 1981â2010.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"55NJKmaDmtR0UsoWvlx2zn",type:d,createdAt:Fl,updatedAt:Fl,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:F,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:L}},locale:g},fields:{title:"Viivakaaviot Keski-Suomen vuosittaisista muutosarvioista eri skenaarioissa. Vasen: lÃ¤mpÃ¶tila vuonna 2085: RCP2.6 noin 1,9, RCP4.5 noin 3 ja RCP 8.5 noin 5,4 astetta. Oikea: sademÃ¤Ã¤rÃ¤: RCP2.6 noin 6, RCP 4.5 noin 10 ja RCP 8.5 noin 15 prosenttia.",asset:Fm,caption:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:ak,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:" Vuotuisen keskimÃ¤Ã¤rÃ¤isen lÃ¤mpÃ¶tilan muutokset asteina (vasen kaavio) ja sademÃ¤Ã¤rÃ¤n arvioidut muutokset prosentteina (oikea kaavio) Keski-Suomen maakunnassa eri kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jen kehityskulkujen mukaan vuosina 1990â2085. Muutosta on verrattu jaksoon 1981â2010. RCP2.6-skenaario kuvaa voimakkaiden pÃ¤Ã¤stÃ¶rajoitusten kehityskulkua, RCP4.5 kohtalaisia pÃ¤Ã¤stÃ¶rajoituksia ja RCP8.5 kehitystÃ¤, jossa ei ole lainkaan pÃ¤Ã¤stÃ¶rajoituksia. Arviot tulevasta ilmastosta perustuvat 28 maailmanlaajuisella ilmastomallilla (CMIP5-mallisukupolvi) tehtyihin laskelmiin.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p}}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:eb,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2bOHHThyZPdoIs7GFcaZXl",type:d,createdAt:Fo,updatedAt:Fo,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:F,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:L}},locale:g},fields:{title:"PylvÃ¤skaaviot. Keski-Suomessa lÃ¤mpÃ¶tila kohoaa eniten tammikuussa (2,5â4,2 Â°C) ja vÃ¤hiten kesÃ¤kuussa (1,4â2,2 Â°C). SademÃ¤Ã¤rÃ¤t kasvavat eniten marras- ja tammikuussa (7â15 %). Elokuussa sademÃ¤Ã¤rÃ¤n muutos on olematon RCP8.5-skenaariossa (1 %).",asset:Fp,caption:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:bl,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:" KeskimÃ¤Ã¤rÃ¤isen lÃ¤mpÃ¶tilan muutokset asteina (vasen kaavio) ja sademÃ¤Ã¤rÃ¤n arvioidut muutokset prosentteina (oikea kaavio) kuukausittain Keski-Suomen maakunnassa kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jen kehityskulkujen mukaan vuoteen 2050 asti. Muutosta on verrattu jaksoon 1981â2010. RCP2.6-skenaario kuvaa voimakkaiden pÃ¤Ã¤stÃ¶rajoitusten kehityskulkua, RCP4.5 kohtalaisia pÃ¤Ã¤stÃ¶rajoituksia ja RCP8.5 sellaista kehitystÃ¤, jossa ei ole lainkaan pÃ¤Ã¤stÃ¶rajoituksia. Arviot tulevasta ilmastosta perustuvat 28 maailmanlaajuisella ilmastomallilla (CMIP5-mallisukupolvi) tehtyihin laskelmiin.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p}}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vastaavasti vuotuisten sademÃ¤Ã¤rien arvioidaan kasvavan alueella vuosisadan aikana 6â15 prosenttia verrattuna jaksoon 1981â2010 (kuva 1, oikea) ja keskimÃ¤Ã¤rin vuodessa sataisi 670â730 mm.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:EM,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aI,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:R,nodeType:a},{data:{target:bo},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:bm},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:be},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:Fe},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:aC}

1,content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7qaTKtwNv1cFHaFAqXxSI2",type:d,createdAt:"2022-10-12T13:25:34.766Z",updatedAt:"2023-10-10T09:26:34.436Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:D}},locale:g},fields:{title:"Keski-Suomi â PÃ¤ijÃ¤nteen vaikutuspiirissÃ¤ -artikkelin nostot: Aiheesta muualla",referencingItems:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3vdzsxGg7MMrDuEZPefLEm",type:d,createdAt:Fr,updatedAt:Fr,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:F,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:Z}},locale:g},fields:{title:"LÃ¤mpÃ¶tilatilastot 1991â2020 (Keski-Suomi)",teaserImage:a_,teaserImageAlt:bf,teaserText:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Tarkastele sÃ¤Ã¤asemien tilastoja. Keski-Suomen ilmastoa kuvaavat esimerkiksi JyvÃ¤skylÃ¤n lentoaseman lentoaseman sÃ¤Ã¤aseman tiedot.",marks:[],data:{}}]}]},link:a$,linkText:bg}},aE],teaserType:an}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7g63G7SqEJEARkyRC0QgkO",type:d,createdAt:"2022-10-12T13:26:38.928Z",updatedAt:"2026-07-10T13:40:44.782Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:V,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:D}},locale:g},fields:{title:"Keski-Suomi â PÃ¤ijÃ¤nteen vaikutuspiirissÃ¤ -artikkelin nostot: Katso myÃ¶s",visibleTitle:U,referencingItems:[aT,eF,ba],teaserType:K,displayTitle:x}}],externalLinks:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:y,data:{},content:[{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:"http:\u002F\u002Fhdl.handle.net\u002F10138\u002F630112"},content:[{nodeType:a,value:"KÃ¼hn, T., Pirinen, P., MÃ¤kelÃ¤, A. & Tuomenvirta, H. 2026. Ilmastonmuutos Keski-Suomessa. Ilmatieteen laitos, Helsinki. Raportteja 2026:1. 49 s.",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:bh},content:[{nodeType:a,value:bb,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:aN},content:[{nodeType:a,value:aO,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:"https:\u002F\u002Ffi.wikipedia.org\u002Fwiki\u002FKeski-Suomen_maakunta"},content:[{nodeType:a,value:"Wikipedia: Keski-Suomen maakunta ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:bi},content:[{nodeType:a,value:bj,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:bc},content:[{nodeType:a,value:bk,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:bn},content:[{nodeType:a,value:bp,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},perspective:[ay,aa],tags:[aH,Fs,aD,aB,aY],articleLength:[T],toc:x,modifiedDate:"2022-10-14",publisher:[E,aP]};Fj.metadata={tags:[],concepts:[]};Fj.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2AxEh7DvC20HFYfgxZOrlT",type:B,createdAt:"2022-12-12T07:21:56.770Z",updatedAt:"2023-03-07T12:52:27.462Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:V,revision:z,locale:g};Fj.fields={title:"keski-suomi-kartta-nostokuva-maanmittauslaitos",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F2AxEh7DvC20HFYfgxZOrlT\u002F19bec0a7cc90b53be91d40c74053a3bf\u002Fkeski-suomi-kartta-nostokuva-maanmittauslaitos.png",details:{size:57980,image:{width:N,height:aR}},fileName:"keski-suomi-kartta-nostokuva-maanmittauslaitos.png",contentType:J}};Fj["2AxEh7DvC20HFYfgxZOrlT"]=Fj;Fm.metadata={tags:[],concepts:[]};Fm.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3n70OlyKL55oWPdhZ81sLK",type:B,createdAt:Fn,updatedAt:Fn,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,locale:g};Fm.fields={title:"keski-suomi-vuosi-lampotila-ja-sademaara-1990-2085",description:ag,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F3n70OlyKL55oWPdhZ81sLK\u002F14bc104c2196cc39857bf627fb672270\u002Fkeski-suomi-vuosi-lampotila-ja-sademaara-1990-2085.png",details:{size:62959,image:{width:ah,height:ai}

1},fileName:"keski-suomi-vuosi-lampotila-ja-sademaara-1990-2085.png",contentType:J}};Fm["3n70OlyKL55oWPdhZ81sLK"]=Fm;Fp.metadata={tags:[],concepts:[]};Fp.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6SeJxnkPuCMi8t10ifJgiF",type:B,createdAt:Fq,updatedAt:Fq,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,locale:g};Fp.fields={title:"keski-suomi-kuukausi-lampotila-ja-sademaara-2050",description:ag,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F6SeJxnkPuCMi8t10ifJgiF\u002Ff43333035e6f4c9fe72187d7cc07832e\u002Fkeski-suomi-kuukausi-lampotila-ja-sademaara-2050.png",details:{size:46662,image:{width:ah,height:ai}},fileName:"keski-suomi-kuukausi-lampotila-ja-sademaara-2050.png",contentType:J}};Fp["6SeJxnkPuCMi8t10ifJgiF"]=Fp;Fs.metadata={tags:[],concepts:[]};Fs.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3kg7el1grNIpUz23jXSUbg",type:d,createdAt:Ft,updatedAt:Ft,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:I}},locale:g};Fs.fields={title:"Keski-Suomi",slug:"keski-suomi"};Fu.metadata={tags:[],concepts:[]};Fu.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4CdLHrXu8UcpRqTZt6z5W0",type:d,createdAt:"2021-07-13T13:01:21.668Z",updatedAt:"2025-07-15T11:34:21.085Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:kW,revision:ad,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g};Fu.fields={publishedLanguages:[g],title:"Pohjanmaa â Pohjanlahden vaikutuksessa",materialType:M,slug:"pohjanmaa-pohjanlahden-vaikutuksessa",parent:aS,teaserImage:Fv,teaserImageAlt:"Pohjanmaan maakunta sijaitsee LÃ¤nsi-Suomessa SelkÃ¤meren ja Merenkurkun rannikolla. Sen naapurimaakuntia ovat pohjoisessa Keski-Pohjanmaa, idÃ¤ssÃ¤ EtelÃ¤-Pohjanmaa ja etelÃ¤ssÃ¤ Satakunta. Kartta.",ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KevÃ¤Ã¤llÃ¤ ja alkukesÃ¤llÃ¤ meri viilentÃ¤Ã¤ Pohjanmaan rannikkoseutuja ja saaristoa, kun taas syksyllÃ¤ ja alkutalvella meren lÃ¤mpÃ¶ lauhduttaa ilmastoa merkittÃ¤vÃ¤sti. Vuoden keskilÃ¤mpÃ¶tila vaihtelee tyypillisesti noin +4 asteesta reiluun +5 asteeseen. Merenkurkun saaristossa sataa keskimÃ¤Ã¤rin noin 500 millimetriÃ¤ ja sisÃ¤maassa 550â600 millimetriÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pohjanlahden rannikkoa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pohjanmaan kapea, ainoastaan 20â50 kilometriÃ¤ leveÃ¤ maakunta sijaitsee SelkÃ¤meren ja Merenkurkun rannikkoalueella ulottuen Kristiinankaupungista Kruunupyyhyn. Suurin osa maakunnasta kuuluu etelÃ¤boreaaliseen ilmastovyÃ¶hykkeeseen. Ainoastaan alueen pohjoiskolkan Kruunupyy-PedersÃ¶re on keskiboreaalista vyÃ¶hykettÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Meri vaikuttaa vahvasti alueen ilmastoon. KevÃ¤Ã¤llÃ¤ ja alkukesÃ¤llÃ¤ meri viilentÃ¤Ã¤ rannikkoseutuja ja saaristoa, kun taas syksyllÃ¤ ja alkutalvella meren lÃ¤mpÃ¶ lauhduttaa ilmastoa merkittÃ¤vÃ¤sti. Erityinen ilmastollinen alueensa on Merenkurkun saaristo suurimpana saarenaan Raippaluoto.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Maakunnan jakson 1991â2020 ilmastoa kuvaavana esimerkkiasemana toimii Vaasan lentoaseman sÃ¤Ã¤asema, joka sijaitsee noin 10 kilometriÃ¤ keskimÃ¤Ã¤rÃ¤isestÃ¤ rantaviivasta edustaen varsin hyvin alavaa Pohjanmaata. Koska Vaasan lentoasemalla ei enÃ¤Ã¤ tehdÃ¤ sadehavaintoja, ovat sademÃ¤Ã¤rÃ¤- ja lumensyvyystiedot Mustasaari Riimalan sadeasemalta. Artikkelin lopussa on linkki Ilmatieteen laitoksen sivulle, jossa voi tarkastella vertailukauden 1991â2020 ilmastotilastoja havaintoasemittain.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"MerellÃ¤ on tuntuva vaikutus lÃ¤mpÃ¶tiloihin",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vuoden keskilÃ¤mpÃ¶tila Pohjanmaan maakunnassa vaihtelee tyypillisesti vajaasta +4 asteesta reiluun +5 asteeseen (áµC). LÃ¤mpimintÃ¤ on Merenkurkun saaristossa.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Rannikolla ja saaristossa vuoden kylmin kuukausi on yleensÃ¤ helmikuu, mutta sisÃ¤maassa tammikuu on jokseenkin yhtÃ¤ kylmÃ¤. Kuukauden keskilÃ¤mpÃ¶tila on tÃ¤llÃ¶in

1saaristossa ja rannikolla tyypillisesti noin -5 astetta ja sisÃ¤maassa -6â¦-7 astetta. Talvella ",nodeType:a},{data:{uri:ec},content:[{data:{},marks:[],value:"fÃ¶hn-ilmiÃ¶",nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:" voi tuoda vuodenaikaan nÃ¤hden hyvin lÃ¤mmintÃ¤ ilmaa lÃ¤nnestÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vuoden lÃ¤mpimin kuukausi on puolestaan heinÃ¤kuu, jolloin keskilÃ¤mpÃ¶tila on rannikolla ja saaristossa keskimÃ¤Ã¤rin +16 astetta ja sisÃ¤maassa +16,5 asteen vaiheilla. HellepÃ¤iviÃ¤ oli kautena 1991â2020 keskimÃ¤Ã¤rin Vaasassa 11 ja KruunupyyssÃ¤ 13. Valassaarilla hellettÃ¤ ei mitata joka kesÃ¤. HallaÃ¶itÃ¤ on tyypillisesti kesÃ¤- ja elokuussa muutamia, mutta heinÃ¤kuussa hallaa ei maakunnassa joka vuosi esiinny.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KevÃ¤Ã¤llÃ¤ sataa vÃ¤hiten",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vuotuinen sademÃ¤Ã¤rÃ¤ Pohjanmaalla kasvaa siirryttÃ¤essÃ¤ saaristosta sisÃ¤maahan. Merenkurkun saaristossa sataa keskimÃ¤Ã¤rin noin 500 millimetriÃ¤ ja sisÃ¤maassa 550â600 millimetriÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vuoden sateisimmat kuukaudet ovat tavallisesti heinÃ¤- ja elokuu, jolloin sadetta kertyy tavanomaisesti noin 70 millimetriÃ¤. VÃ¤hiten puolestaan sataa helmi-huhtikuussa, jolloin sademÃ¤Ã¤rÃ¤ jÃ¤Ã¤ tyypillisesti noin 30 millimetriin. Tilastojen mukaan kuivimpina kuukausina ei ole satanut lainkaan. NÃ¤in kÃ¤vi esimerkiksi heinÃ¤kuussa 1994.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Oikulliset lumiolot",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pohjanmaan maakunta on keskimÃ¤Ã¤rin varsin vÃ¤hÃ¤lumista aluetta, mutta alkutalvella kylmÃ¤n ilman purkaus ja vielÃ¤ suhteellisen lÃ¤mmin meri aiheuttavat ajoittain runsaitakin lumisateita. Toisaalta pitkÃ¤Ã¤n sulana pysyvÃ¤ meri, erityisesti SelkÃ¤meren puolella, saattaa pitÃ¤Ã¤ rannikkoseudut pitkÃ¤Ã¤n lumesta vapaana.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ensilumi sataa maakunnan koillisnurkkaan keskimÃ¤Ã¤rin marraskuun alkupuolella ja muualle mantereelle marraskuun puolivÃ¤lissÃ¤. Saaristoon ensilumi sataa tyypillisesti marraskuun loppuun mennessÃ¤. KeskimÃ¤Ã¤rin vuosien 1991â2020 aikana pysyvÃ¤ lumipeite saatiin joulukuun loppupuolen aikana.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Maaliskuun alkupuolella lumipeite on paksuimmillaan keskimÃ¤Ã¤rin 15â30 senttimetriÃ¤. VÃ¤hÃ¤lumisinta on yleensÃ¤ maakunnan keskiosan sisÃ¤maan tasaisilla viljelyalueilla. VÃ¤hÃ¤- ja runsaslumisten talvien vÃ¤liset erot ovat maakunnassa suuria. Lauhana talvena lumipeiteaika voi olla vain muutaman viikon, kun taas lumisimpina talvina se on kestÃ¤nyt Vaasassakin yli viisi kuukautta.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KeskimÃ¤Ã¤rin yhtenÃ¤inen lumipeite katoaa maakunnan keskiosan viljelyseuduilta maaliskuun puolivÃ¤liin mennessÃ¤ ja muualta kuukauden loppuun mennessÃ¤. Valassaarilta lumipeite hÃ¤viÃ¤Ã¤ vasta huhtikuun aikana. Lumipeitteen kestoaika on siis keskimÃ¤Ã¤rin vajaasta 100 pÃ¤ivÃ¤stÃ¤ noin 130 pÃ¤ivÃ¤Ã¤n (3â4,5 kuukautta).",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Meren viileys viivÃ¤styttÃ¤Ã¤ kesÃ¤Ã¤",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Terminen syksy alkaa Pohjanmaalla keskimÃ¤Ã¤rin syyskuun loppuun mennessÃ¤ ja Merenkurkun saaristossa marraskuun puoella. Talveen puolestaan siirrytÃ¤Ã¤n valtaosin marraskuun lopussa, mutta Merenkurkun ja pohjoisen SelkÃ¤meren saaristossa vasta joulukuussa.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KevÃ¤t koittaa maakunnan sisÃ¤osissa keskimÃ¤Ã¤rin maaliskuun loppupuolella ja etenee viimeisenÃ¤ Merenkurkun saaristoon huhtikuun alkuun mennessÃ¤. Meriveden kylmyys viivÃ¤styttÃ¤Ã¤ termisen kesÃ¤n alkamista. SisÃ¤maassa kesÃ¤ alkaa tyypillisesti toukokuun puolivÃ¤lin paikkeilla ja saaristossa touko-kesÃ¤kuun vaihteessa. Aivan ulkosaaristossa kesÃ¤n alku voi venyÃ¤ lÃ¤helle kesÃ¤kuun puolivÃ¤liÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kuivaa kevÃ¤Ã¤llÃ¤ ja alkukesÃ¤stÃ¤",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KeskimÃ¤Ã¤rin Pohjanmaalla terminen kasvukausi alkaa kauimpana sisÃ¤maassa huhtikuun loppupuolella, muualla laajalti huhti-toukokuun vaihteessa ja ulkosaaristossa tÃ¤mÃ¤n jÃ¤lkeen. Kasvukausi pÃ¤Ã¤ttyy suuressa osassa maakuntaa lokakuun puolivÃ¤lin tienoilla, Valassaarilla kuukauden lopulla. Kasvukauden pituus on siis tyypillisesti 160â180 pÃ¤ivÃ¤Ã¤ (5,5â6 kuukautta). Kasvukauden aikana keskimÃ¤Ã¤rin kertyvÃ¤ tehoisa lÃ¤mpÃ¶summa on suuressa osassa maakuntaa 1100â1200 vuorokausiastetta (Â°Cvrk), mutta ulkosaaristossa se yltÃ¤Ã¤ vain hieman yli 1000 vuorokausiasteen.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kasvukauden aikana keskimÃ¤Ã¤rin kertyvÃ¤ sademÃ¤Ã¤rÃ¤ on laajalti 250 ja 300 millimetrin vÃ¤lillÃ¤. Ajoittain kevÃ¤Ã¤n ja alkukesÃ¤n kuivuus haittaa alueen viljelyoloja.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pohjanmaan ilmasto lÃ¤mpenee ja sademÃ¤Ã¤rÃ¤ kasvaa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutosarviot maakuntatasolle on toistaiseksi laskettu\u002Folemassa ilmastolliseen vertailukauteen 1981â2010 verrattuna. Ilmaston arvioidaan lÃ¤mpenevÃ¤n Pohjanmaalla kuluvan vuosisadan aikana noin 1,9â5,2 Â°C verrattuna kyseiseen jaksoon (kuva 1, vasen). LÃ¤mpenemisen mÃ¤Ã¤rÃ¤ riippuu siitÃ¤, miten maailmanlaajuiset kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶t kehittyvÃ¤t tulevina vuosina. O

1n myÃ¶s hyvÃ¤ huomata, ettÃ¤ ilmasto on jo lÃ¤mmennyt: jakso 1991â2020 oli noin 0,6 Â°C lÃ¤mpimÃ¤mpi kuin 1981â2010.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4YChW46xXsGCLCIzvCgMSa",type:d,createdAt:Fw,updatedAt:Fw,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:L}},locale:g},fields:{title:"Viivakaaviot Pohjanmaan vuosittaisista muutosarvioista eri skenaarioissa. Vasen: lÃ¤mpÃ¶tila vuonna 2085: RCP2.6 noin 1,9, RCP4.5 noin 3,1 ja RCP 8.5 noin 5,2 astetta. Oikea: sademÃ¤Ã¤rÃ¤: RCP2.6 noin 6, RCP 4.5 noin 10 ja RCP 8.5 noin 15 prosenttia.",asset:Fx,caption:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:ak,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:" Vuotuisen keskimÃ¤Ã¤rÃ¤isen lÃ¤mpÃ¶tilan muutokset asteina (vasen kaavio) ja sademÃ¤Ã¤rÃ¤n arvioidut muutokset prosentteina (oikea kaavio) Pohjanmaan maakunnassa eri kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jen kehityskulkujen mukaan vuosina 1990â2085. Muutosta on verrattu jaksoon 1981â2010. RCP2.6-skenaario kuvaa voimakkaiden pÃ¤Ã¤stÃ¶rajoitusten kehityskulkua, RCP4.5 kohtalaisia pÃ¤Ã¤stÃ¶rajoituksia ja RCP8.5 kehitystÃ¤, jossa ei ole lainkaan pÃ¤Ã¤stÃ¶rajoituksia.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p}}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kuukausitasolla lÃ¤mpÃ¶tilan muutoksia on arvioitu vuosisadan puolivÃ¤liin asti. LÃ¤mpÃ¶tila kohoaa kaikkina kuukausina verrattuna jaksoon 1981â2010, mutta eniten joulukuun ja helmikuun vÃ¤lillÃ¤ (kuva 2, vasen).",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"rhUtY00QNxH2MqWMcH4S1",type:d,createdAt:Fz,updatedAt:Fz,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:L}},locale:g},fields:{title:"PylvÃ¤skaaviot. Pohjanmaalla lÃ¤mpÃ¶tila kohoaa eniten tammikuussa (2,6â4,2 Â°C) ja vÃ¤hiten toukokuussa (1,5â2,4 Â°C). SademÃ¤Ã¤rÃ¤t kasvavat eniten tammikuussa (7â15 %). HeinÃ¤- ja elokuussa sademÃ¤Ã¤rÃ¤n muutos on pieni (3 â¦ 5 %).",asset:FA,caption:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:bl,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:" KeskimÃ¤Ã¤rÃ¤isen lÃ¤mpÃ¶tilan muutokset asteina (vasen kaavio) ja sademÃ¤Ã¤rÃ¤n arvioidut muutokset prosentteina (oikea kaavio) kuukausittain Pohjanmaan maakunnassa kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jen kehityskulkujen mukaan vuoteen 2050 asti. Muutosta on verrattu jaksoon 1981â2010. RCP2.6-skenaario kuvaa voimakkaiden pÃ¤Ã¤stÃ¶rajoitusten kehityskulkua, RCP4.5 kohtalaisia pÃ¤Ã¤stÃ¶rajoituksia ja RCP8.5 sellaista kehitystÃ¤, jossa ei ole lainkaan pÃ¤Ã¤stÃ¶rajoituksia.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p}}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"\nVastaavasti vuotuisten sademÃ¤Ã¤rien arvioidaan kasvavan alueella vuosisadan aikana 6â15 prosenttia verrattuna jaksoon 1981â2010 (kuva 1, oikea). KeskimÃ¤Ã¤rin vuodessa sataisi 600â660 mm. ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vuosisadan puolivÃ¤liin mennessÃ¤ sademÃ¤Ã¤rÃ¤t kasvavat lÃ¤hes kaikkina kuukausina, mutta heinÃ¤-elokuussa muutos on pieni. Sadetta tulisi eniten marras-helmikuussa (kuva 2, oikea).\n",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:bB,nodeType:a},{data:{target:bo},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:bm},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:be},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:Fg},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:aC},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2gTleZ77ey5jNOh89oxdOV",type:d,createdAt:"2022-10-14T13:39:45.058Z",updatedAt:"2023-10-10T09:28:35.065Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:S,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:D}},locale:g},fields:{title:"Pohjanmaa - Pohjanlahden vaikutuksessa -artikkelin nostot: Aiheesta muualla",referencingItems:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5W6dRXLVZiE7fC2JXhBxi",type:d,createdAt:FC,updatedAt:FC,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:Z}},locale:g},fields:{title:"LÃ¤mpÃ¶tilatilastot 1991â2020 (Pohjanmaa)",teaserImage:a_,teaserImageAlt:bf,teaserText:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Tarkastele sÃ¤Ã¤asemien tilastoja. Pohjanmaan ilmastoa kuvaavat esimerkiksi Vaasan lentoaseman sÃ¤Ã¤aseman ja Mustasaari Riimalan sadeaseman tiedot.",marks:[],data:{}}]}]},link:a$,linkText:bg}}

1,aE],teaserType:an}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"439K70SN5nq7LQCnfzXfC",type:d,createdAt:"2022-10-14T13:40:35.098Z",updatedAt:"2026-07-10T13:44:19.106Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:_,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:D}},locale:g},fields:{title:"Pohjanmaa - Pohjanlahden vaikutuksessa -artikkelin nostot: Katso myÃ¶s",visibleTitle:U,referencingItems:[aT,eF,ba],teaserType:K,displayTitle:x}}],externalLinks:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:y,data:{},content:[{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:bh},content:[{nodeType:a,value:bb,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:aN},content:[{nodeType:a,value:aO,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:FD},content:[{nodeType:a,value:"Wikipedia: Pohjanmaan maakunta ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:bi},content:[{nodeType:a,value:bj,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:bc},content:[{nodeType:a,value:bk,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:bn},content:[{nodeType:a,value:bp,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:ed},content:[{nodeType:a,value:fr,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},perspective:[ay,aa],tags:[aH,FE,aD,aB,aY],articleLength:[T],toc:x,modifiedDate:"2022-10-18",publisher:[E,aP]};Fv.metadata={tags:[],concepts:[]};Fv.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6KHq77DFkyoKcduCVpqEjk",type:B,createdAt:"2022-12-12T07:22:53.350Z",updatedAt:"2023-03-07T12:55:07.732Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:V,revision:z,locale:g};Fv.fields={title:"pohjanmaa-kartta-nostokuva-maanmittauslaitos",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F6KHq77DFkyoKcduCVpqEjk\u002F96e4733c873e2e618bbbcf3f11c8fccd\u002Fpohjanmaa-kartta-nostokuva-maanmittauslaitos.png",details:{size:57833,image:{width:N,height:aR}},fileName:"pohjanmaa-kartta-nostokuva-maanmittauslaitos.png",contentType:J}};Fv["6KHq77DFkyoKcduCVpqEjk"]=Fv;Fx.metadata={tags:[],concepts:[]};Fx.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5ZtiNBsIcDjIOxUCptHe2y",type:B,createdAt:Fy,updatedAt:Fy,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,locale:g};Fx.fields={title:"pohjanmaa-vuosi-lampotila-ja-sademaara-1990-2085",description:ag,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F5ZtiNBsIcDjIOxUCptHe2y\u002F934d8c9cd3fa9a78131fcfe7f6d642cb\u002Fpohjanmaa-vuosi-lampotila-ja-sademaara-1990-2085.png",details:{size:62607,image:{width:ah,height:ai}},fileName:"pohjanmaa-vuosi-lampotila-ja-sademaara-1990-2085.png",contentType:J}};Fx["5ZtiNBsIcDjIOxUCptHe2y"]=Fx;FA.metadata={tags:[],concepts:[]};FA.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3aDxzAAPQiTKsLS1iitYdM",type:B,createdAt:FB,updatedAt:FB,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,locale:g};FA.fields={title:"pohjanmaa-kuukausi-lampotila-ja-sademaara-2050",description:ag,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F3aDxzAAPQiTKsLS1iitYdM\u002Fdf677af9345f92620688080a7367bb93\u002Fpohjanmaa-kuukausi-lampotila-ja-sademaara-2050.png",details:{size:45946,image:{width:ah,height:ai}

1},fileName:"pohjanmaa-kuukausi-lampotila-ja-sademaara-2050.png",contentType:J}};FA["3aDxzAAPQiTKsLS1iitYdM"]=FA;FE.metadata={tags:[],concepts:[]};FE.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4dpndkuzGWcNuaQl0Pxrni",type:d,createdAt:FF,updatedAt:FF,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:F,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:I}},locale:g};FE.fields={title:"Pohjanmaa",slug:"pohjanmaa"};FG.metadata={tags:[],concepts:[]};FG.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7zSlTK4dQXKiHHDkx51Ctp",type:d,createdAt:"2021-07-13T13:12:22.919Z",updatedAt:"2025-07-15T11:36:37.191Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:Er,revision:V,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g};FG.fields={publishedLanguages:[g],title:"EtelÃ¤-Pohjanmaa â ilmastollisesti erilaisia alueita",materialType:M,slug:"etela-pohjanmaa-ilmastollisesti-erilaisia-alueita",parent:aS,teaserImage:FH,teaserImageAlt:"EtelÃ¤-Pohjanmaan maakunta sijaitsee LÃ¤nsi-Suomen alueella. Se rajautuu lÃ¤nnessÃ¤ Pohjanmaahan, pohjoisessa Keski-Pohjanmaahan, idÃ¤ssÃ¤ Keski-Suomeen ja etelÃ¤ssÃ¤ Pirkanmaahan ja Satakuntaan. Kartta.",ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"EtelÃ¤-Pohjanmaan itÃ¤osassa vallitsee mantereinen ilmasto, kun taas lÃ¤nsiosassa tuntuu ajoittain Pohjanlahden vaikutus. Vuoden keskilÃ¤mpÃ¶tila on SuomenselÃ¤n alueella tyypillisesti +3â¦+3,5 astetta ja muualla maakunnassa +3,5â¦+4,5 astetta. KeskimÃ¤Ã¤rÃ¤iset vuosisademÃ¤Ã¤rÃ¤t kasvavat lÃ¤nnen noin 500 millimetristÃ¤ idÃ¤n ylÃ¤nkÃ¶alueen 600â650 millimetriin.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Jokilaaksoista SuomenselÃ¤lle",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"EtelÃ¤-Pohjanmaa on kooltaan maakuntien keskiluokkaa, ja se kuuluu ilmastollisesti kokonaisuudessaan keskiboreaaliseen ilmastovyÃ¶hykkeeseen. Pohjoisessa se rajoittuu Keski-Pohjanmaan, idÃ¤ssÃ¤ Keski-Suomen, etelÃ¤ssÃ¤ Satakunnan ja Pirkanmaan sekÃ¤ lÃ¤nnessÃ¤ Pohjanmaan maakuntaan.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"EtelÃ¤-Pohjanmaalta on lÃ¶ydettÃ¤vissÃ¤ neljÃ¤ ilmastollisesti erilaista aluetta. ItÃ¤isin alue on tyypillistÃ¤ karua SuomenselkÃ¤Ã¤, pohjoisessa on LappajÃ¤rven ja EvijÃ¤rven jÃ¤rviseutu, sen etelÃ¤puolella KyrÃ¶njoen ja Lapuanjoen laaksot ja lounaiskolkassa hieman ympÃ¤ristÃ¶Ã¤Ã¤n korkeampi Suupohjan alue, joka on lÃ¤nsirajaltaan vain 15 kilometriÃ¤ Pohjanlahdesta.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Maakunnan jakson 1991â2020 ilmastoa kuvaavana esimerkkiasemana toimii Kauhavan lentoaseman sÃ¤Ã¤asema. Artikkelin lopussa on linkki Ilmatieteen laitoksen sivulle, jossa voi tarkastella vertailukauden 1991â2020 ilmastotilastoja havaintoasemittain.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Hallanarkaa seutua",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vuoden keskilÃ¤mpÃ¶tila on SuomenselÃ¤n alueella tyypillisesti +3â¦+3,5 astetta (Â°C) ja muualla EtelÃ¤-Pohjanmaan maakunnassa +3,5â¦+4,5 astetta. Vuoden kylmin kuukausi on tavallisesti helmikuu, jolloin keskilÃ¤mpÃ¶tila vaihtelee keskimÃ¤Ã¤rin SuomenselÃ¤n noin -8 asteen ja lÃ¤nsiosan -6 asteen vÃ¤lillÃ¤. Talvikuukausina EtelÃ¤-Pohjanmaalla mitataan joskus korkeitakin lÃ¤mpÃ¶tiloja ",nodeType:a},{data:{uri:ec},content:[{data:{},marks:[],value:"fÃ¶hn-ilmiÃ¶n",nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:" vaikutuksesta.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"HeinÃ¤kuu on puolestaan tyypillisesti kuukausista lÃ¤mpimin. Kuukauden keskilÃ¤mpÃ¶tila on +15,5â¦+16,5 astetta. HellepÃ¤ivien keskimÃ¤Ã¤rÃ¤inen lukumÃ¤Ã¤rÃ¤ vaihtelee 10 ja 15 vÃ¤lillÃ¤ kesÃ¤ssÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Yleisesti ottaen koko EtelÃ¤-Pohjanmaan maakunta on yksi maamme hallanarimpia alueita. Ankaraa hallaa ja yÃ¶pakkasia on esiintynyt jopa heinÃ¤kuussa. KeskimÃ¤Ã¤rin jakson 1991â2020 aikana hallaÃ¶itÃ¤ on kesÃ¤n aikana 2â3 kesÃ¤kuussa, 0â1 heinÃ¤kuussa ja 1â2 elokuussa.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sateet kasvavat lÃ¤nnestÃ¤ itÃ¤Ã¤n",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"EtelÃ¤-Pohjanmaalla keskimÃ¤Ã¤rÃ¤iset vuosisademÃ¤Ã¤rÃ¤t kasvavat lÃ¤nnestÃ¤ itÃ¤Ã¤n pÃ¤in siirryttÃ¤essÃ¤. Maakunnan lÃ¤nsireunalla sademÃ¤Ã¤rÃ¤ on noin 500 millimetriÃ¤, ja idÃ¤n ylÃ¤nkÃ¶alueella se yltÃ¤Ã¤ 600 ja 650 millimetrin vÃ¤lille. Suurin EtelÃ¤-Pohjanmaalla saatu vuotuinen sademÃ¤Ã¤rÃ¤ on ollut yli 900 millimetriÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vuoden sateisin kuukausi on yleensÃ¤ heinÃ¤kuu, jolloin vettÃ¤ saadaan keskimÃ¤Ã¤rin noin 70 millimetriÃ¤. VÃ¤hiten puolestaan sataa helmi-huhtikuussa, keskimÃ¤Ã¤rin 25â30 millimetriÃ¤. KÃ¤ytÃ¤nnÃ¶ssÃ¤ sateettomia kuukausia on kuitenkin ollut myÃ¶s kesÃ¤llÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lumioloissakin on suurta vaihtelua",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"MyÃ¶s lumioloissa esiintyy suurta vaihtelua EtelÃ¤-Pohjanmaan maakunnan sisÃ¤llÃ¤. Alavat seudut jokilaaksoineen ja peltoineen ovat selvÃ¤sti vÃ¤hÃ¤lumisempia kuin korkeammat SuomenselkÃ¤Ã

1¤n kuuluvat alueet. VÃ¤hÃ¤lumisinta on Kauhavan ja Lapuan seudulla ja runsaslumisinta varsinaiseen SuomenselkÃ¤Ã¤n kuuluvalla ÃhtÃ¤rin ja Soinin seudulla.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KeskimÃ¤Ã¤rin talven ensimmÃ¤inen lumipeite saadaan AlajÃ¤rven ja ÃhtÃ¤rin vÃ¤lisellÃ¤ alueella marraskuun alussa  ja muualla marraskuun puolivÃ¤lissÃ¤. PysyvÃ¤ lumipeite saapui ajanjaksolla 1991â2020 AlajÃ¤rvelle ja ÃhtÃ¤riin marraskuun puolivÃ¤lissÃ¤ ja eteni sieltÃ¤ Teuvaan joulukuun loppuun mennessÃ¤. Lumipeitteen tulo lÃ¤pi maakunnan kestÃ¤Ã¤ siis noin kuusi viikkoa. Maaliskuun alussa lumipeitteen paksuus on maakunnan itÃ¤reunalla keskimÃ¤Ã¤rin 40 senttimetriÃ¤, pÃ¤Ã¤osin muualla maakunnassa 20â30 cm ja jokilaaksoissa alle tÃ¤mÃ¤n.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KeskimÃ¤Ã¤rin yhtenÃ¤inen lumipeite katoaa jokilaaksoista maaliskuun puolivÃ¤lin jÃ¤lkeen ja laajalti muualta maakunnasta maalis-huhtikuun vaihteessa. SuomenselÃ¤n korkeilta paikoilta maa paljastuu huhtikuun 15. pÃ¤ivÃ¤n tienoilla. KeskimÃ¤Ã¤rin lumipeitteen kestoaika on siis jokilaaksoissa  noin 100 pÃ¤ivÃ¤Ã¤ (noin 3 kuukautta) ja SuomenselÃ¤llÃ¤ noin 130 pÃ¤ivÃ¤Ã¤ (4,5 kuukautta), eli eroa on jopa neljÃ¤ viikkoa maakunnan sisÃ¤llÃ¤. ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"VÃ¤hÃ¤lumisina talvina erot lumioloissa maakunnan sisÃ¤llÃ¤ korostuvat. Jokilaaksoissa lunta voi olla vain muutaman viikon, kun samaan aikaan SuomenselÃ¤llÃ¤ lumi voi pysyÃ¤ maassa yli kolme kuukautta. Vastaavasti runsaslumisina talvina lumi on kadonnut jokilaaksoistakin vasta vapun tienoilla.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Korkeussuhteet vaikuttavat vuodenaikoihin",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"MyÃ¶s termisten vuodenaikojen vaihtelu noudattelee EtelÃ¤-Pohjanmaan maakunnan sisÃ¤isiÃ¤ korkeussuhteita. Terminen syksy alkaa SuomenselÃ¤llÃ¤ keskimÃ¤Ã¤rin syyskuun puolivÃ¤lissÃ¤ ja muualla maakunnassa kuukauden loppuun mennessÃ¤. Talveen siirrytÃ¤Ã¤n tyypillisesti ennen vuoden loppua. ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KevÃ¤t koittaa maakunnan lÃ¤nsiosassa maaliskuun puolivÃ¤lin tienoilla ja idÃ¤ssÃ¤ maalis-huhtikuun vaihteessa. Talvi kestÃ¤Ã¤ siis SuomenselÃ¤n seuduilla yli kaksi viikkoa kauemmin kuin maakunnan jokilaaksoissa. KesÃ¤ alkaa toukokuun alkupuoliskolla mutta SuomenselÃ¤n korkeimmilla alueilla hieman myÃ¶hemmin kuin muualla.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Jokilaaksoissa on EtelÃ¤-Pohjanmaat parhaat kasvuolot",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Terminen kasvukausi alkaa EtelÃ¤-Pohjanmaan jokilaaksojen edullisilla kasvupaikoilla keskimÃ¤Ã¤rin huhtikuun puolivÃ¤lin jÃ¤lkeen, SuomenselÃ¤n alueella puolestaan huhti- ja toukokuun vaihteessa. Kasvukausi pÃ¤Ã¤ttyy korkeimmilla seuduilla lokakuun puolivÃ¤lissÃ¤ ja jokilaaksoissa lokakuun lopussa. Jakson 1991â2020 aikana kasvukauden pituus oli SuomenselÃ¤llÃ¤ keskimÃ¤Ã¤rin 170 pÃ¤ivÃ¤Ã¤ ja muualla 180 pÃ¤ivÃ¤Ã¤ (noin 5,5â6 kuukautta).",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kasvukauden aikana tyypillisesti kertyvÃ¤ tehoisa lÃ¤mpÃ¶summa on 1150â1300 vuorokausiastetta (Â°Cvrk), ja se on pienimmillÃ¤Ã¤n SuomenselÃ¤llÃ¤ ja suurimmillaan suurten jokien varsilla. Kasvukauden sademÃ¤Ã¤rÃ¤ on tavanomaisesti noin 300â350 millimetriÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"EtelÃ¤-Pohjanmaan ilmasto lÃ¤mpenee ja sademÃ¤Ã¤rÃ¤ kasvaa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutosarviot maakuntatasolle on toistaiseksi laskettu\u002Folemassa ilmastolliseen vertailukauteen 1981â2010 verrattuna. Ilmaston arvioidaan lÃ¤mpenevÃ¤n EtelÃ¤-Pohjanmaalla kuluvan vuosisadan aikana noin 1,9â5,2 Â°C verrattuna kyseiseen jaksoon (kuva 1, vasen). LÃ¤mpenemisen mÃ¤Ã¤rÃ¤ riippuu siitÃ¤, miten maailmanlaajuiset kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶t kehittyvÃ¤t tulevina vuosina. On myÃ¶s hyvÃ¤ huomata, ettÃ¤ ilmasto on jo lÃ¤mmennyt: jakso 1991â2020 oli noin 0,6 Â°C lÃ¤mpimÃ¤mpi kuin 1981â2010. ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"72U3TRHv8cncxXksl9aP22",type:d,createdAt:FI,updatedAt:FI,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:F,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:L}},locale:g},fields:{title:"Viivakaaviot EtelÃ¤-Pohjanmaan vuosittaisista muutosarvioista eri skenaarioissa. Vasen: lÃ¤mpÃ¶tila vuonna 2085: RCP2.6 noin 1,9, RCP4.5 noin 3,1 ja RCP 8.5 noin 5,2 astetta. Oikea: sademÃ¤Ã¤rÃ¤: RCP2.6 noin 6, RCP 4.5 noin 9 ja RCP 8.5 noin 15 prosenttia.",asset:FJ,caption:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:eD,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:"Vuotuisen keskimÃ¤Ã¤rÃ¤isen lÃ¤mpÃ¶tilan muutokset asteina (vasen kaavio) ja sademÃ¤Ã¤rÃ¤n arvioidut muutokset prosentteina (oikea kaavio) EtelÃ¤-Pohjanmaan maakunnassa eri kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jen kehityskulkujen mukaan vuosina 1990â2085. Muutosta on verrattu jaksoon 1981â2010. RCP2.6-skenaario kuvaa voimakkaiden pÃ¤Ã¤stÃ¶rajoitusten kehityskulkua, RCP4.5 kohtalaisia pÃ¤Ã¤stÃ¶rajoituksia ja RCP8.5 kehitystÃ¤, jossa ei ole lainkaan pÃ¤Ã¤stÃ¶rajoituksia. Arviot tulevasta ilmastosta perustuvat 28 maailmanlaajuisella ilmastomallilla (CMIP5-mallisukupolvi) tehtyihin laskelmiin.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p}}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kuukausitasolla lÃ¤mpÃ¶tilan muutoksia on arvioitu vuosisadan puolivÃ¤liin asti. LÃ¤mpÃ¶tila kohoaa kaikkina kuukausina verrattuna jaksoon 1981â2010, mutta eniten joulukuun ja helmikuun vÃ¤lillÃ¤ (kuva 2, vasen). ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1KwP4xkibDcyXtpFCWy3oM",type:d,createdAt:"2022-09-27T12:12:49.101Z",updatedAt:"2022-11-23T13:38:19.616Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:L}},locale:g},fields:{title:"PylvÃ¤skaaviot. EtelÃ¤-Pohjanmaalla lÃ¤mpÃ¶tila kohoaa eniten tammikuussa (2,6â4,2 Â°C) ja vÃ¤hiten kesÃ¤kuussa (1,5â2,4 Â°C). SademÃ¤Ã¤rÃ¤t kasvavat eniten marras- ja tammikuussa (7â14 %). Elokuussa sademÃ¤Ã¤rÃ¤n muutos on vÃ¤hÃ¤inen (+3 %).",asset:FL,caption:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:bl,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:" KeskimÃ¤Ã¤rÃ¤isen lÃ¤mpÃ¶tilan muutokset asteina (vasen kaavio) ja sademÃ¤Ã¤rÃ¤n arvioidut muutokset prosentteina (oikea kaavio) kuukausittain EtelÃ¤-Pohjanmaan maakunnassa kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jen kehityskulkujen mukaan vuoteen 2050 asti. Muutosta on verrattu jaksoon 1981â2010. RCP2.6-skenaario kuvaa voimakkaiden pÃ¤Ã¤stÃ¶rajoitusten kehityskulkua, RCP4.5 kohtalaisia pÃ¤Ã¤stÃ¶rajoituksia ja RCP8.5 sellaista kehitystÃ¤, jossa ei ole lainkaan pÃ¤Ã¤stÃ¶rajoituksia. Arviot tulevasta ilmastosta perustuvat 28 maailmanlaajuisella ilmastomallilla (CMIP5-mallisukupolvi) tehtyihin laskelmiin.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p}}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vastaavasti vuotuisten sademÃ¤Ã¤rien arvioidaan kasvavan alueella vuosisadan aikana 6â15 prosenttia verrattuna jaksoon 1981â2010 (kuva 1, oikea). KeskimÃ¤Ã¤rin vuodessa sataisi 630â680 mm. \r",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vuosisadan puolivÃ¤liin mennessÃ¤ sademÃ¤Ã¤rÃ¤t kasvavat lÃ¤hes kaikkina kuukausina, mutta elokuussa muutos on vain muutaman prosentin. Sadetta tulisi eniten marras-helmikuussa (kuva 2, oikea).\r\n",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:bB,nodeType:a},{data:{target:bo},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:bm},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:be},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:Ff},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:aC}

1,content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"25W2qq5RsHKKXl7GsdkvtC",type:d,createdAt:"2022-09-23T09:11:29.125Z",updatedAt:"2023-10-10T09:28:57.811Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:D}},locale:g},fields:{title:"EtelÃ¤-Pohjanmaa - ilmastollisesti erilaisia alueita -artikkelin nostot: Aiheesta muualla",referencingItems:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5VeyzEnyEg3H5W10zQwkiD",type:d,createdAt:FN,updatedAt:FN,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:Z}},locale:g},fields:{title:"LÃ¤mpÃ¶tilatilastot 1991â2020 (EtelÃ¤-Pohjanmaa)",teaserImage:a_,teaserImageAlt:bf,teaserText:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Tarkastele sÃ¤Ã¤asemien tilastoja. EtelÃ¤-Pohjanmaan ilmastoa kuvaavat esimerkiksi Kauhavan lentoaseman sÃ¤Ã¤aseman tiedot.",marks:[],data:{}}]}]},link:a$,linkText:bg}},aE],teaserType:an}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"fIeiAx4ICgWCeQDqmVOd6",type:d,createdAt:"2022-10-10T13:39:25.602Z",updatedAt:"2026-07-10T13:42:10.957Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:S,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:D}},locale:g},fields:{title:"EtelÃ¤-Pohjanmaa - ilmastollisesti erilaisia alueita -artikkelin nostot: Katso myÃ¶s",visibleTitle:U,referencingItems:[aT,eF,ba],teaserType:K,displayTitle:x}}],externalLinks:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:y,data:{},content:[{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:bh},content:[{nodeType:a,value:bb,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:aN},content:[{nodeType:a,value:aO,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:"https:\u002F\u002Ffi.wikipedia.org\u002Fwiki\u002FEtel%C3%A4-Pohjanmaan_maakunta"},content:[{nodeType:a,value:"Wikipedia: EtelÃ¤-Pohjanmaan maakunta ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:bi},content:[{nodeType:a,value:bj,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:bc},content:[{nodeType:a,value:bk,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:bn},content:[{nodeType:a,value:bp,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:ed},content:[{nodeType:a,value:fr,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},perspective:[ay,aa],tags:[aH,FO,aD,aB,aY],articleLength:[T],toc:x,modifiedDate:"2022-10-10",publisher:[E,aP]};FH.metadata={tags:[],concepts:[]};FH.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1tg5mqwC2cst2fYOFZZ5TQ",type:B,createdAt:"2022-12-12T07:22:31.756Z",updatedAt:"2023-03-07T12:53:24.799Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:V,revision:z,locale:g};FH.fields={title:"etela-pohjanmaa-kartta-nostokuva-maanmittauslaitos",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F1tg5mqwC2cst2fYOFZZ5TQ\u002F800d6142772b8142ff44ae6530515e21\u002Fetela-pohjanmaa-kartta-nostokuva-maanmittauslaitos.png",details:{size:58048,image:{width:N,height:aR}},fileName:"etela-pohjanmaa-kartta-nostokuva-maanmittauslaitos.png",contentType:J}};FH["1tg5mqwC2cst2fYOFZZ5TQ"]=FH;FJ.metadata={tags:[],concepts:[]};FJ.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"15QElk6AIH647JNKdmhVKz",type:B,createdAt:FK,updatedAt:FK,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,locale:g};FJ.fields={title:"etela-pohjanmaa-vuosi-lampotila-ja-sademaara-1990-2085",description:ag,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F15QElk6AIH647JNKdmhVKz\u002Fad62897e14aad6f5e72706f5ac24f719\u002Fetela-pohjanmaa-vuosi-lampotila-ja-sademaara-1990-2085.png",details:{size:63260,image:{width:ah,height:ai}

1},fileName:"etela-pohjanmaa-vuosi-lampotila-ja-sademaara-1990-2085.png",contentType:J}};FJ["15QElk6AIH647JNKdmhVKz"]=FJ;FL.metadata={tags:[],concepts:[]};FL.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7rLZgvLcAL5Wa9qJ7INSDl",type:B,createdAt:FM,updatedAt:FM,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,locale:g};FL.fields={title:"etela-pohjanmaa-kuukausi-lampotila-ja-sademaara-2050",description:ag,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F7rLZgvLcAL5Wa9qJ7INSDl\u002F279f43017aff95963776bebb2a06b7c4\u002Fetela-pohjanmaa-kuukausi-lampotila-ja-sademaara-2050.png",details:{size:46649,image:{width:ah,height:ai}},fileName:"etela-pohjanmaa-kuukausi-lampotila-ja-sademaara-2050.png",contentType:J}};FL["7rLZgvLcAL5Wa9qJ7INSDl"]=FL;FO.metadata={tags:[],concepts:[]};FO.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1v0j3uFrrvNTyhiuB3CWip",type:d,createdAt:FP,updatedAt:FP,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:F,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:I}},locale:g};FO.fields={title:"EtelÃ¤-Pohjanmaa",slug:"etela-pohjanmaa"};FQ.metadata={tags:[],concepts:[]};FQ.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1XIg9ZMuY7PhHrjcFHtZTk",type:d,createdAt:"2021-07-13T12:51:03.179Z",updatedAt:"2025-07-15T11:34:58.790Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:kW,revision:H,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g};FQ.fields={publishedLanguages:[g],title:"Keski-Pohjanmaa â rannikon ja sisÃ¤maan ilmastoa",materialType:M,slug:"keski-pohjanmaa-rannikon-ja-sisamaan-ilmastoa",parent:aS,teaserImage:FR,teaserImageAlt:"Keski-Pohjanmaan maakunta sijaitsee LÃ¤nsi-Suomessa PerÃ¤meren rannalla. Se rajautuu luoteessa Pohjanmaahan, koillisessa Pohjois-Pohjanmaahan sekÃ¤ etelÃ¤ssÃ¤ Keski-Suomen ja EtelÃ¤-Pohjanmaahan. Kartta.",ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Keski-Pohjanmaan rannikolla ilmastoon vaikuttaa merenlÃ¤heisyys ja maakunnan itÃ¤osissa SuomenselkÃ¤. Vuoden keskilÃ¤mpÃ¶tila on suuressa osassa maakuntaa reilun +3 asteen tuntumassa, mutta rannikolla on hieman lÃ¤mpimÃ¤mpÃ¤Ã¤. Rannikon tuntumassa vuosisadanta on keskimÃ¤Ã¤rin 500â550 millimetriÃ¤, sisÃ¤maassa laajalti 550â600 millimetriÃ¤ ja alueen itÃ¤isimmÃ¤n osan korkeammilla seuduilla yli 600 millimetriÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Rannikolta SuomenselÃ¤lle",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Keski-Pohjanmaan pieni maakunta ulottuu PerÃ¤meren rannikolta sisÃ¤maahan SuomenselÃ¤lle asti. Se rajoittuu pohjoisessa Pohjois-Pohjanmaahan, idÃ¤ssÃ¤ Keski-Suomeen sekÃ¤ etelÃ¤ssÃ¤ Pohjanmaahan ja EtelÃ¤-Pohjanmaahan.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastollisesti Keski-Pohjanmaa kuuluu kauttaaltaan keskiboreaaliseen ilmastovyÃ¶hykkeeseen jakautuen kuitenkin selkeÃ¤sti rannikkoon ja sisÃ¤maahan, jonka itÃ¤isin osa on karua ja korkeampaa SuomenselkÃ¤Ã¤. KevÃ¤Ã¤llÃ¤ ja alkukesÃ¤llÃ¤ meri viilentÃ¤Ã¤ alueen rannikkoseutua, kun taas syksyllÃ¤ ja alkutalvella meren lÃ¤mpÃ¶ lauhduttaa ilmastoa. Maakunnassa ei ole sÃ¤Ã¤asemaa, josta voitaisiin laskea jakson 1991â2020 vertailuarvot, joten maakunnan tiedot on poimittu niin sanotusta hila-aineistosta.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Rannikolla on viileintÃ¤",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vuoden keskilÃ¤mpÃ¶tila on Keski-Pohjanmaan maakunnassa laajalti reilun +3 asteen (Â°C) tuntumassa, mutta rannikolla on hieman lÃ¤mpimÃ¤mpÃ¤Ã¤. Tammi- ja helmikuu ovat suuressa osassa maakuntaa keskimÃ¤Ã¤rin jokseenkin yhtÃ¤ kylmiÃ¤, tosin rannikolla vuoden kylmin kuukausi on yleensÃ¤ vasta helmikuu. Helmikuun keskilÃ¤mpÃ¶tila on alueella tyypillisesti -6â¦-8 astetta, ja kylmintÃ¤ on alueen sisÃ¤osissa.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vuoden lÃ¤mpimin kuukausi puolestaan on tyypillisesti heinÃ¤kuu, jonka keskilÃ¤mpÃ¶tila on +16...+17 asteen vaiheilla. Rannikon lÃ¤heisyydessÃ¤ on hieman viileÃ¤mpÃ¤Ã¤. HellettÃ¤ maakunnassa mitataan tyypillisesti noin 10 pÃ¤ivÃ¤nÃ¤ kesÃ¤ssÃ¤. Rannikolla hellettÃ¤ on harvemmin.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KevÃ¤tkuukausina sataa vÃ¤hiten",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vuotuinen sademÃ¤Ã¤rÃ¤ kasvaa siirryttÃ¤essÃ¤ rannikolta sisÃ¤maahan. Rannikon tuntumassa vuosisadanta on keskimÃ¤Ã¤rin 500â550 millimetriÃ¤, sisÃ¤maassa laajalti 550â600 millimetriÃ¤ ja alueen itÃ¤isimmÃ¤n osan korkeammilla seuduilla yli 600 millimetriÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vuoden sateisin kuukausi Keski-Pohjanmaalla on tavallisesti heinÃ¤kuu. HeinÃ¤kuun sadekertymÃ¤ on tÃ¤llÃ¶in yleisimmin 70â80 millimetriÃ¤. VÃ¤hiten puolestaan sataa helmi-huhtikuussa, jolloin keskimÃ¤Ã¤rÃ¤inen sademÃ¤Ã¤rÃ¤ on noin 30â35 millimetriÃ¤ kuukaudessa.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Hanget ovat paksuimpia SuomenselÃ¤llÃ¤",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Keski-Pohjanmaan rannikko on varsin vÃ¤hÃ¤lumista aluetta lumisuuden kasvaessa sisÃ¤maassa kohti SuomenselkÃ¤Ã

1¤. Ensilumi sataa tyypillisesti loka-marraskuun vaihteessa ja rannikolla hieman myÃ¶hemmin. Vuosien 1991â2020 aikana pysyvÃ¤ lumipeite saapui maakuntaan marraskuun loppupuolen ja joulukuun puolivÃ¤lin vÃ¤lisellÃ¤ ajanjaksolla.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Maaliskuun alkupuolella lumipeitteen keskimÃ¤Ã¤rÃ¤inen vahvuus on laajalti 35â40 senttimetriÃ¤, mutta SuomenselÃ¤llÃ¤ lunta on kuitenkin paikoin enemmÃ¤n. Rannikolla lunta on puolestaan vÃ¤hemmÃ¤n, keskimÃ¤Ã¤rin 20 senttimetriÃ¤ maaliskuun lopussa.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"YhtenÃ¤inen lumipeite katoaa rannikkoalueilta huhtikuun alkupÃ¤ivinÃ¤ ja sisÃ¤maassa huhtikuun puolivÃ¤liin mennessÃ¤. ViimeisenÃ¤ lumet hÃ¤viÃ¤vÃ¤t SuomenselkÃ¤Ã¤n kuuluvalta seudulta. Lumipeitteen keskimÃ¤Ã¤rÃ¤inen kestoaika vaihtelee siis maakunnan sisÃ¤llÃ¤ noin 100 ja 150 pÃ¤ivÃ¤n (3,5â5 kuukautta) vÃ¤lillÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Meri vaikuttaa vuodenaikoihin",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Meri vaikuttaa Keski-Pohjanmaalla vuodenaikojen vaihtumiseen. Terminen syksy alkaa maakunnan sisÃ¤osissa keskimÃ¤Ã¤rin syyskuun puolivÃ¤lin tienoilla ja rannikolla noin viikkoa myÃ¶hemmin. Termiseen talveen siirrytÃ¤Ã¤n alueen itÃ¤osan korkeammilla seuduilla marraskuun puolivÃ¤lin jÃ¤lkeen, ja talvi etenee rannikolle marras-joulukuun vaihteeseen mennessÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KevÃ¤t saapuu tyypillisesti maaliskuun puolivÃ¤lin jÃ¤lkeen ja SuomenselÃ¤n alueelle hieman myÃ¶hemmin. Meriveden kevÃ¤inen kylmyys viivÃ¤styttÃ¤Ã¤ termisen kesÃ¤n alkua rannikolla. Maakunnan sisÃ¤osissa se alkaa toukokuun viimeisellÃ¤ viikolla ja rannikolla touko-kesÃ¤kuun vaihteessa.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kuivuus haittaa viljelijÃ¶itÃ¤",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Terminen kasvukausi alkaa suuressa osassa maakunnan sisÃ¤osia huhtikuun loppupuolella, mutta SuomenselÃ¤llÃ¤ ja rannikkoseudulla hieman myÃ¶hemmin eli huhti-toukokuun vaihteessa. Kasvukausi puolestaan pÃ¤Ã¤ttyy suuressa osassa maakuntaa lokakuun puolivÃ¤lin aikoihin mutta jatkuu rannikkoseudulla lokakuun puolivÃ¤lin yli. Kasvukauden pituus on yleensÃ¤ 165â180 pÃ¤ivÃ¤Ã¤ (5,5â6 kuukautta). Kasvukauden aikana keskimÃ¤Ã¤rin kertyvÃ¤ tehoisa lÃ¤mpÃ¶summa on maakunnan alueella noin 1000â1200 vuorokausiastetta (Â°Cvrk).",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Keski-Pohjanmaalla viljelyoloja haittaa ajoittain kevÃ¤Ã¤n ja alkukesÃ¤n kuivuus. Kasvukauden sademÃ¤Ã¤rÃ¤ jÃ¤Ã¤ rannikolla tavanomaisesti 250â300 millimetriin. SisÃ¤maan puolella SuomenselÃ¤n korkeammilla seuduilla sataa reilut 350 millimetriÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Keski-Pohjanmaan ilmasto lÃ¤mpenee ja sademÃ¤Ã¤rÃ¤ kasvaa\r",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutosarviot maakuntatasolle on toistaiseksi laskettu\u002Folemassa ilmastolliseen vertailukauteen 1981â2010 verrattuna. Ilmaston arvioidaan lÃ¤mpenevÃ¤n Keski-Pohjanmaalla kuluvan vuosisadan aikana noin 1,9â5,5 Â°C verrattuna kyseiseen jaksoon (kuva 1, vasen). LÃ¤mpenemisen mÃ¤Ã¤rÃ¤ riippuu siitÃ¤, miten maailmanlaajuiset kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶t kehittyvÃ¤t tulevina vuosina. On myÃ¶s hyvÃ¤ huomata, ettÃ¤ ilmasto on jo lÃ¤mmennyt: jakso 1991â2020 oli noin 0,6 Â°C lÃ¤mpimÃ¤mpi kuin 1981â2010.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3DbtCjAArAaEjdFJBuc2qy",type:d,createdAt:FS,updatedAt:FS,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:L}},locale:g},fields:{title:"Viivakaaviot Keski-Pohjanmaan vuosittaisista muutosarvioista eri skenaarioissa. Vasen: lÃ¤mpÃ¶tila vuonna 2085: RCP2.6 noin 1,9, RCP4.5 noin 3,2 ja RCP 8.5 noin 5,5 astetta. Oikea: sademÃ¤Ã¤rÃ¤: RCP2.6 noin 6, RCP 4.5 noin 10 ja RCP 8.5 noin 16 prosenttia.",asset:FT,caption:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:ak,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:" Vuotuisen keskimÃ¤Ã¤rÃ¤isen lÃ¤mpÃ¶tilan muutokset asteina (vasen kaavio) ja sademÃ¤Ã¤rÃ¤n arvioidut muutokset prosentteina (oikea kaavio) Keski-Pohjanmaan maakunnassa eri kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jen kehityskulkujen mukaan vuosina 1990â2085. Muutosta on verrattu jaksoon 1981â2010. RCP2.6-skenaario kuvaa voimakkaiden pÃ¤Ã¤stÃ¶rajoitusten kehityskulkua, RCP4.5 kohtalaisia pÃ¤Ã¤stÃ¶rajoituksia ja RCP8.5 kehitystÃ¤, jossa ei ole lainkaan pÃ¤Ã¤stÃ¶rajoituksia.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p}}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:eb,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2LE0xohJVTJKS1Cu2YaUV9",type:d,createdAt:"2022-10-18T13:27:45.929Z",updatedAt:"2022-11-09T08:52:24.016Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:L}},locale:g},fields:{title:"PylvÃ¤skaaviot. Keski-Pohjanmaalla lÃ¤mpÃ¶tila kohoaa eniten tammikuussa (2,6â4,4 Â°C) ja vÃ¤hiten touko- ja kesÃ¤kuussa (1,5â2,4 Â°C). SademÃ¤Ã¤rÃ¤t kasvavat eniten tammikuussa (7â16 %). Elokuussa sademÃ¤Ã¤rÃ¤n muutos on vÃ¤hÃ¤inen RCP8.5-skenaariossa (+3 %).",asset:FV,caption:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:bl,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:" KeskimÃ¤Ã¤rÃ¤isen lÃ¤mpÃ¶tilan muutokset asteina (vasen kaavio) ja sademÃ¤Ã¤rÃ¤n arvioidut muutokset prosentteina (oikea kaavio) kuukausittain Keski-Pohjanmaan maakunnassa kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jen kehityskulkujen mukaan vuoteen 2050 asti. Muutosta on verrattu jaksoon 1981â2010. RCP2.6-skenaario kuvaa voimakkaiden pÃ¤Ã¤stÃ¶rajoitusten kehityskulkua, RCP4.5 kohtalaisia pÃ¤Ã¤stÃ¶rajoituksia ja RCP8.5 sellaista kehitystÃ¤, jossa ei ole lainkaan pÃ¤Ã¤stÃ¶rajoituksia.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p}}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"\rVastaavasti vuotuisten sademÃ¤Ã¤rien arvioidaan kasvavan alueella vuosisadan aikana 6â16 prosenttia verrattuna jaksoon 1981â2010 (kuva 1, oikea). KeskimÃ¤Ã¤rin vuodessa sataisi 620â700 mm.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:FX,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aI,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:R,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"58jHUddrtebsw1GNuTjr0w",type:d,createdAt:FY,updatedAt:FY,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"PAI22",body:"Paituli â paikkatietojen latauspalvelu (Viitattu 10.10.2022.)",link:"https:\u002F\u002Fpaituli.csc.fi\u002Fdownload.html"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:be},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:Fh},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:aC}

1,content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5h9rjdqP8IvxQktfQr7BkZ",type:d,createdAt:"2022-10-18T11:34:06.324Z",updatedAt:"2023-10-10T09:29:33.424Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:D}},locale:g},fields:{title:"Keski-Pohjanmaa - rannikon ja sisÃ¤maan ilmastoa -artikkelin nostot: Aiheesta muualla",referencingItems:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2xgj8nm8eV9kepczFlg2DA",type:d,createdAt:"2022-10-18T11:33:03.094Z",updatedAt:"2024-04-12T11:20:21.036Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aj,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:Z}},locale:g},fields:{title:"LÃ¤mpÃ¶tilatilastot 1991â2020",teaserImage:a_,teaserImageAlt:bf,teaserText:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Tarkastele Suomen eri sÃ¤Ã¤asemien tilastoja vertailukaudelta ",marks:[],data:{}},{nodeType:a,value:"1991â2020",marks:[],data:{}},{nodeType:a,value:A,marks:[],data:{}}]}]},link:a$,linkText:bg}},aE],teaserType:an}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5AKh6PAgGbgUshCnFMGFN0",type:d,createdAt:"2022-10-18T11:36:09.177Z",updatedAt:"2026-07-10T13:45:08.593Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:S,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:D}},locale:g},fields:{title:"Keski-Pohjanmaa - rannikon ja sisÃ¤maan ilmastoa -artikkelin nostot: Katso myÃ¶s",visibleTitle:U,referencingItems:[aT,eF,ba],teaserType:K,displayTitle:x}}],externalLinks:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:y,data:{},content:[{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:bh},content:[{nodeType:a,value:bb,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:aN},content:[{nodeType:a,value:aO,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:kT},content:[{nodeType:a,value:EB,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:CZ},content:[{nodeType:a,value:"Pirinen, P., Simola, H., Aalto, J., Kaukoranta, J-P., Karlsson, P., Ruuhela, R. 2012. Tilastoja Suomen ilmastosta 1981â2010. (Climatological statistics of Finland 1981â2010) Ilmatieteen laitos, Helsinki. Ilmatieteen laitoksen raportteja 2012:1. 83 s.",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:FD},content:[{nodeType:a,value:"Wikipedia: Keski-Pohjanmaan maakunta ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:bi},content:[{nodeType:a,value:bj,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:bc},content:[{nodeType:a,value:bk,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:bn},content:[{nodeType:a,value:bp,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},perspective:[ay,aa],tags:[aH,FZ,aD,aB,aY],articleLength:[T],toc:x,modifiedDate:"2022-11-08",publisher:[E,aP]};FR.metadata={tags:[],concepts:[]};FR.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"48OYoWcCTRL39it1JbpcwH",type:B,createdAt:"2022-12-12T07:28:41.068Z",updatedAt:"2023-03-07T12:56:12.291Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:V,revision:z,locale:g};FR.fields={title:"keski-pohjanmaa-kartta-nostokuva-maanmittauslaitos",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F48OYoWcCTRL39it1JbpcwH\u002F9c8ff3cb95cf5738843bea66a423883a\u002Fkeski-pohjanmaa-kartta-nostokuva-maanmittauslaitos.png",details:{size:58198,image:{width:N,height:aR}},fileName:"keski-pohjanmaa-kartta-nostokuva-maanmittauslaitos.png",contentType:J}};FR["48OYoWcCTRL39it1JbpcwH"]=FR;FT.metadata={tags:[],concepts:[]};FT.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"44Kldm4ZBmrcwXa2nSxCyh",type:B,createdAt:FU,updatedAt:FU,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,locale:g};FT.fields={title:"keski-pohjanmaa-vuosi-lampotila-ja-sademaara-1990-2085",description:ag,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F44Kldm4ZBmrcwXa2nSxCyh\u002F131da181a249cfbf72ee359c1f5d58d7\u002Fkeski-pohjanmaa-vuosi-lampotila-ja-sademaara-1990-2085.png",details:{size:63753,image:{width:ah,height:ai}

1},fileName:"keski-pohjanmaa-vuosi-lampotila-ja-sademaara-1990-2085.png",contentType:J}};FT["44Kldm4ZBmrcwXa2nSxCyh"]=FT;FV.metadata={tags:[],concepts:[]};FV.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5uFXM7B3zBeI5Se10zmk4i",type:B,createdAt:FW,updatedAt:FW,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,locale:g};FV.fields={title:"keski-pohjanmaa-kuukausi-lampotila-ja-sademaara-2050",description:ag,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F5uFXM7B3zBeI5Se10zmk4i\u002Fbd62b4b058503b111b3edbe37b505cd5\u002Fkeski-pohjanmaa-kuukausi-lampotila-ja-sademaara-2050.png",details:{size:47015,image:{width:ah,height:ai}},fileName:"keski-pohjanmaa-kuukausi-lampotila-ja-sademaara-2050.png",contentType:J}};FV["5uFXM7B3zBeI5Se10zmk4i"]=FV;FZ.metadata={tags:[],concepts:[]};FZ.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"67Nd2ZAz92WsFw1hwDVLA4",type:d,createdAt:F_,updatedAt:F_,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:F,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:I}},locale:g};FZ.fields={title:"Keski-Pohjanmaa",slug:"keski-pohjanmaa"};Ga.metadata={tags:[],concepts:[]};Ga.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6h2MKTlZsqzLpNwIGa0LRA",type:d,createdAt:Gb,updatedAt:Gb,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:z,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:I}},locale:g};Ga.fields={title:"Pirkanmaa",slug:"pirkanmaa"};Gd.metadata={tags:[],concepts:[]};Gd.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4h67RJ7Tc3wES4tMjKweNw",type:d,createdAt:"2021-07-15T13:45:59.383Z",updatedAt:"2025-07-15T12:46:26.033Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:Ge,revision:ad,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g};Gd.fields={publishedLanguages:[g],title:"EtelÃ¤-Savo â jÃ¤rvet vaikuttavat ilmastoon",materialType:M,slug:"etela-savo-jarvet-vaikuttavat-ilmastoon",parent:aS,teaserImage:Gf,teaserImageAlt:"EtelÃ¤-Savon maakunta sijaitsee ItÃ¤-Suomessa. SitÃ¤ ympÃ¤rÃ¶ivÃ¤t muun muassa lÃ¤nnessÃ¤ Keski-Suomi, pohjoisessa Pohjois-Savo, idÃ¤ssÃ¤ Pohjois-Karjala sekÃ¤ etelÃ¤ssÃ¤ EtelÃ¤-Karjala. Kartta.",ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"EtelÃ¤-Savo on Suomen vesistÃ¶isin maakunta, jonka ilmastoon jÃ¤rvet vaikuttavat huomattavasti. Vuoden keskilÃ¤mpÃ¶tila on tyypillisesti pohjoisimpien osien +4 asteen ja lounaiskolkan +5 asteen vÃ¤lillÃ¤. Vuotuinen sademÃ¤Ã¤rÃ¤ on suuressa osassa maakuntaa keskimÃ¤Ã¤rin 600â650 millimetriÃ¤ mutta nousee SavonselÃ¤llÃ¤ paikoin lÃ¤helle 700 millimetriÃ¤ ja jÃ¤Ã¤ Saimaalla 500 millimetrin vaiheille.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"TyypillistÃ¤ JÃ¤rvi-Suomea",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"EtelÃ¤-Savo ulottuu lounaasta Pertunmaa-MÃ¤ntyharjun seudulta itÃ¤koilliseen Savonlinnaan saakka. EtelÃ¤-Savossa on runsaasti vesistÃ¶jÃ¤, ja sen pinta-alasta neljÃ¤nnes on vettÃ¤. Suurin vesistÃ¶ on Suur-Saimaa (Haukivesi-Puruvesi-Pihlajavesi) maakunnan etelÃ¤- ja itÃ¤osassa. Toisen selvÃ¤sti pienemmÃ¤n, mutta merkittÃ¤vÃ¤n vesistÃ¶alueen muodostavat lÃ¤nnessÃ¤ olevat Puula- ja Kyyvesi. Maakunnan keskiosaan jÃ¤Ã¤ korkeammalla sijaitseva SavonselÃ¤n alue, jossa vesistÃ¶jÃ¤ on vÃ¤hemmÃ¤n.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastollisesti maakunta kuuluu kokonaan etelÃ¤boreaaliseen ilmastovyÃ¶hykkeeseen. Maakunnan jakson 1991â2020 ilmastoa kuvaavana esimerkkiasemana toimii Savonlinnan\u002FPunkaharjun Laukansaaren sÃ¤Ã¤asema. Artikkelin lopussa on linkki Ilmatieteen laitoksen sivulle, jossa voi tarkastella vertailukauden 1991â2020 ilmastotilastoja havaintoasemittain.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"VesistÃ¶t tasaavat lÃ¤mpÃ¶tiloja",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vuoden keskilÃ¤mpÃ¶tila on tyypillisesti pohjoisimpien osien +4 asteen (Â°C) ja lounaiskolkan +5 asteen vÃ¤lillÃ¤. Vuoden kylmimmÃ¤n kuukauden, tammi- tai helmikuun, keskilÃ¤mpÃ¶tila on maakunnan lounaiskolkassa keskimÃ¤Ã¤rin -7 astetta ja koillisessa -8 astetta.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"LÃ¤mpimimmÃ¤n kuukauden, heinÃ¤kuun, keskilÃ¤mpÃ¶tila on tyypillisesti noin +17 astetta. LÃ¤mpimintÃ¤ on Suur-Saimaaseen ulottuvalla maakunnan etelÃ¤reunalla ja viileintÃ¤ SavonselÃ¤llÃ¤. HellepÃ¤iviÃ¤ oli maakunnassa jaksolla 1991â2020 keskimÃ¤Ã¤rin 11â17 kesÃ¤ssÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"EtelÃ¤-Savossa on runsaasti lÃ¤mmittÃ¤viÃ¤ vesist

1Ã¶jÃ¤ ja siksi hallaÃ¶itÃ¤ ei tyypillisesti heinÃ¤kuussa esiinny, ja kesÃ¤- ja elokuussakin hallaa mitataan tyypillisesti vain muutama yÃ¶nÃ¤. Tosin vÃ¤hÃ¤jÃ¤rvisellÃ¤ ja alavalla seudulla hallaa ja jopa yÃ¶pakkasta on muutaman kerran mitattu keskellÃ¤ kesÃ¤Ã¤kin.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"SademÃ¤Ã¤rÃ¤ vaihtelee eri puolilla maakuntaa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"EtelÃ¤-Savon vuotuinen sademÃ¤Ã¤rÃ¤ on suuressa osassa maakuntaa keskimÃ¤Ã¤rin 600â650 millimetriÃ¤ mutta nousee SavonselÃ¤llÃ¤ paikoin lÃ¤helle 700 millimetriÃ¤ ja jÃ¤Ã¤ Saimaalla 600 millimetrin vaiheille. Vuoden sateisimmat kuukaudet ovat yleensÃ¤ heinÃ¤- ja elokuu, jolloin sataa keskimÃ¤Ã¤rin noin 70â75 millimetriÃ¤. Helmi-huhtikuussa sademÃ¤Ã¤rÃ¤ jÃ¤Ã¤ puolestaan keskimÃ¤Ã¤rin 30â35 millimetriin.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"PitkÃ¤t lumitalvet",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"EtelÃ¤-Savolle on tyypillistÃ¤ suhteellisen pitkÃ¤t lumitalvet, varsinkin maakunnan itÃ¤osassa ja SavonselÃ¤llÃ¤. KeskimÃ¤Ã¤rin talven ensilumi saadaan marraskuun alkupÃ¤ivinÃ¤, lounaiskulmalla marraskuun puolivÃ¤lissÃ¤. Varhaisimmillaan ensilumi on satanut maahan jo syyskuun puolella. PysyvÃ¤ lumipeite saapui jaksolla 1991â2020 tyypillisesti marraskuun lopussa ja eteni noin kahdessa ja puolessa viikossa maakunnan halki.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lumipeite on tavanomaisesti paksuimmillaan maaliskuun alkupuolella, jolloin maakunnan itÃ¤osassa lunta on noin 60 senttimetriÃ¤ ja muualla 40â50 senttimetriÃ¤. Korkeimmat maakunnassa havaitut hanget ovat olleet yli metrin.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KeskimÃ¤Ã¤rin lumipeite katoaa maakunnan lounaisosasta ennen huhtikuun puolivÃ¤liÃ¤ ja koillisosasta reilua viikkoa myÃ¶hemmin. Lumipeiteaika kestÃ¤Ã¤ siis maakunnan lounaisosassa keskimÃ¤Ã¤rin 120â130 pÃ¤ivÃ¤Ã¤ (4 kuukautta) ja muualla noin 130â140 pÃ¤ivÃ¤Ã¤ (4,5 kuukautta). Lauhimpina talvina lumipeiteaika voi jÃ¤Ã¤dÃ¤ suurten vesistÃ¶jen Ã¤Ã¤rellÃ¤ vain parin kuukauden mittaiseksi, mutta toisaalta pisimmillÃ¤Ã¤n lumi on ollut maassa yli puoli vuotta.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KesÃ¤ alkaa toukokuussa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Erot termisten vuodenaikojen muutosten ajankohdissa eivÃ¤t ole kovin suuria maakunnan sisÃ¤llÃ¤, vaan ne tapahtuvat keskimÃ¤Ã¤rin viikon sisÃ¤llÃ¤ koko maakunnassa. Tyypillisesti syksy saapuu maakuntaan syyskuun loppupuolella. Talvi alkaa maakunnan koilliskulmalla marraskuun puolivÃ¤lissÃ¤ ja muuallakin ennen marraskuun loppua.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KevÃ¤t koittaa maakunnassa maalis-huhtikuun vaihteessa. KesÃ¤ alkaa tyypillisesti etelÃ¤isimmissÃ¤ osissa toukokuun puolivÃ¤lin tienoilla ja muualla vajaata viikkoa myÃ¶hemmin.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Saimaan rannoilla kertyvÃ¤t suurimmat lÃ¤mpÃ¶summat",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kasvukauden pituus on EtelÃ¤-Savossa keskimÃ¤Ã¤rin koillisosien noin 160 pÃ¤ivÃ¤n ja lounaiskolkan yli 180 pÃ¤ivÃ¤n vÃ¤lillÃ¤ (5â6 kuukautta). Kasvukausi alkaa yleisesti huhtikuun puolivÃ¤lissÃ¤ ja pÃ¤Ã¤ttyy lokakuun lopussa. Kasvukauden aikana keskimÃ¤Ã¤rin kertyvÃ¤ tehoisa lÃ¤mpÃ¶summa on koillisen noin 1250 vuorokausiasteesta (Â°Cvrk) Saimaan alueen noin 1400 vuorokausiasteeseen. ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kasvukauden aikana saatava sademÃ¤Ã¤rÃ¤ yltÃ¤Ã¤ kosteimpina kasvukausina yli 500 millimetriin, kun kuivimpina on jÃ¤Ã¤ty alle 200 millimetrin. Tyypillinen sademÃ¤Ã¤rÃ¤ on noin 350 millimetriÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"EtelÃ¤-Savon ilmasto lÃ¤mpenee ja sademÃ¤Ã¤rÃ¤ kasvaa\r",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutosarviot maakuntatasolle on toistaiseksi laskettu\u002Folemassa ilmastolliseen vertailukauteen 1981â2010 verrattuna. Ilmaston arvioidaan lÃ¤mpenevÃ¤n EtelÃ¤-Savossa kuluvan vuosisadan aikana noin 1,9â5,2 Â°C verrattuna kyseiseen jaksoon (kuva 1, vasen). LÃ¤mpenemisen mÃ¤Ã¤rÃ¤ riippuu siitÃ¤, miten maailmanlaajuiset kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶t kehittyvÃ¤t tulevina vuosina. O

1n myÃ¶s hyvÃ¤ huomata, ettÃ¤ ilmasto on jo lÃ¤mmennyt: jakso 1991â2020 oli noin 0,5 Â°C lÃ¤mpimÃ¤mpi kuin 1981â2010. ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1ahufB9Kq2DeBsDYNphpjk",type:d,createdAt:Gg,updatedAt:Gg,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:L}},locale:g},fields:{title:"Viivakaaviot EtelÃ¤-Savon vuosittaisista muutosarvioista eri skenaarioissa. Vasen: lÃ¤mpÃ¶tila vuonna 2085: RCP2.6 noin 1,8, RCP4.5 noin 3,1 ja RCP 8.5 noin 5,2 astetta. Oikea: sademÃ¤Ã¤rÃ¤: RCP2.6 noin 6, RCP 4.5 noin 10 ja RCP 8.5 noin 16 prosenttia.",asset:Gh,caption:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:ak,marks:[{type:r}],data:{}},{nodeType:a,value:" Vuotuisen keskimÃ¤Ã¤rÃ¤isen lÃ¤mpÃ¶tilan muutokset asteina (vasen kaavio) ja sademÃ¤Ã¤rÃ¤n arvioidut muutokset prosentteina (oikea kaavio) EtelÃ¤-Savon maakunnassa eri kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jen kehityskulkujen mukaan vuosina 1990â2085. Muutosta on verrattu jaksoon 1981â2010. RCP2.6-skenaario kuvaa voimakkaiden pÃ¤Ã¤stÃ¶rajoitusten kehityskulkua, RCP4.5 kohtalaisia pÃ¤Ã¤stÃ¶rajoituksia ja RCP8.5 kehitystÃ¤, jossa ei ole lainkaan pÃ¤Ã¤stÃ¶rajoituksia. Arviot tulevasta ilmastosta perustuvat 28 maailmanlaajuisella ilmastomallilla (CMIP5-mallisukupolvi) tehtyihin laskelmiin.",marks:[],data:{}}]}]}}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:kZ,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5cCtQGeJ6eyuCf8dMoiGqw",type:d,createdAt:Gj,updatedAt:Gj,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:L}},locale:g},fields:{title:"PylvÃ¤skaaviot. EtelÃ¤-Savossa lÃ¤mpÃ¶tila kohoaa eniten tammikuussa (2,4â4,2 Â°C) ja vÃ¤hiten kesÃ¤kuussa (1,5â2,2 Â°C). SademÃ¤Ã¤rÃ¤t kasvavat eniten marras- ja tammikuussa (8â17 %). Elokuussa sademÃ¤Ã¤rÃ¤n muutos on olematon tai vÃ¤henevÃ¤ RCP8.5-skenaariossa (-1 %).",asset:Gk,caption:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:bl,marks:[{type:r}],data:{}},{nodeType:a,value:" KeskimÃ¤Ã¤rÃ¤isen lÃ¤mpÃ¶tilan muutokset asteina (vasen kaavio) ja sademÃ¤Ã¤rÃ¤n arvioidut muutokset prosentteina (oikea kaavio) kuukausittain EtelÃ¤-Savon maakunnassa kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jen kehityskulkujen mukaan vuoteen 2050 asti. Muutosta on verrattu jaksoon 1981â2010. RCP2.6-skenaario kuvaa voimakkaiden pÃ¤Ã¤stÃ¶rajoitusten kehityskulkua, RCP4.5 kohtalaisia pÃ¤Ã¤stÃ¶rajoituksia ja RCP8.5 sellaista kehitystÃ¤, jossa ei ole lainkaan pÃ¤Ã¤stÃ¶rajoituksia. Arviot tulevasta ilmastosta perustuvat 28 maailmanlaajuisella ilmastomallilla (CMIP5-mallisukupolvi) tehtyihin laskelmiin.",marks:[],data:{}}]}]}}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"\rVastaavasti vuotuisten sademÃ¤Ã¤rien arvioidaan kasvavan alueella vuosisadan aikana 6â16 prosenttia verrattuna jaksoon 1981â2010 (kuva 1, oikea). KeskimÃ¤Ã¤rin vuodessa sataisi 660â720 mm. \r",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vuosisadan puolivÃ¤liin mennessÃ¤ sademÃ¤Ã¤rÃ¤t kasvavat lÃ¤hes kaikkina kuukausina, mutta elokuussa muutos on pieni tai vÃ¤henevÃ¤. Sadetta tulisi eniten marras-helmikuussa (kuva 2, oikea).\r\n",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aI,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:R,nodeType:a},{data:{target:bo},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:cu,nodeType:a},{data:{target:bm},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:be},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:Gm},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:aC},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6gngUJ064vRsSnGDaYFT7r",type:d,createdAt:"2022-09-16T09:04:19.677Z",updatedAt:"2023-10-10T12:39:32.376Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:_,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:D}},locale:g},fields:{title:"EtelÃ¤-Savo - jÃ¤rvet vaikuttavat ilmastoon -artikkelin nostot: Aiheesta muualla",referencingItems:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3NKwCB9RfdQHZrNU9oqgge",type:d,createdAt:Gn,updatedAt:Gn,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:Z}},locale:g},fields:{title:"LÃ¤mpÃ¶tilatilastot 1991â2020 (EtelÃ¤-Savo)",teaserImage:a_,teaserImageAlt:bf,teaserText:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Tarkastele sÃ¤Ã¤asemien tilastoja. EtelÃ¤-Savon ilmastoa kuvaavat esimerkiksi Savonlinnan\u002FPunkaharjun Laukansaaren sÃ¤Ã¤aseman tiedot.",marks:[],data:{}}]}]},link:a$,linkText:bg}}

1,aE],teaserType:an}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1q9VwyR3ZnRsWKZhssi975",type:d,createdAt:"2022-09-16T09:04:12.421Z",updatedAt:"2026-07-10T13:48:30.874Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:S,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:D}},locale:g},fields:{title:"EtelÃ¤-Savo - jÃ¤rvet vaikuttavat ilmastoon -artikkelin nostot: Katso myÃ¶s",visibleTitle:U,referencingItems:[aT,ib,ba],teaserType:K,displayTitle:x}}],externalLinks:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:y,data:{},content:[{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:bh},content:[{nodeType:a,value:bb,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:aN},content:[{nodeType:a,value:aO,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:"https:\u002F\u002Ffi.wikipedia.org\u002Fwiki\u002FEtel%C3%A4-Savon_maakunta"},content:[{nodeType:a,value:"Wikipedia: EtelÃ¤-Savon maakunta",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:bi},content:[{nodeType:a,value:bj,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:bc},content:[{nodeType:a,value:bk,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:bn},content:[{nodeType:a,value:h_,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},perspective:[ay,aa],tags:[aH,GQ,aD,aB,aY],articleLength:[T],toc:x,modifiedDate:kX,publisher:[E,aP]};Gf.metadata={tags:[],concepts:[]};Gf.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2mEP5nxguYa1cn1Yc4vz3u",type:B,createdAt:"2022-12-12T07:29:04.085Z",updatedAt:"2023-03-07T13:02:52.588Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:V,revision:z,locale:g};Gf.fields={title:"etela-savo-kartta-nostokuva-maanmittauslaitos",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F2mEP5nxguYa1cn1Yc4vz3u\u002Fa5d153fd1f44eab5210f690fb78bcf79\u002Fetela-savo-kartta-nostokuva-maanmittauslaitos.png",details:{size:57939,image:{width:N,height:aR}},fileName:"etela-savo-kartta-nostokuva-maanmittauslaitos.png",contentType:J}};Gf["2mEP5nxguYa1cn1Yc4vz3u"]=Gf;Gh.metadata={tags:[],concepts:[]};Gh.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"gcyQFKAvJ0iZgZQtocwoW",type:B,createdAt:Gi,updatedAt:Gi,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,locale:g};Gh.fields={title:"etela-savo-vuosi-lampotila-ja-sademaara-1990-2085",description:ag,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002FgcyQFKAvJ0iZgZQtocwoW\u002F69156f570598a9fcc7fda74c28a12adb\u002Fetela-savo-vuosi-lampotila-ja-sademaara-1990-2085.png",details:{size:62857,image:{width:ah,height:ai}},fileName:"etela-savo-vuosi-lampotila-ja-sademaara-1990-2085.png",contentType:J}};Gh.gcyQFKAvJ0iZgZQtocwoW=Gh;Gk.metadata={tags:[],concepts:[]};Gk.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4WiLurvsf2wjbgRAWSygZT",type:B,createdAt:Gl,updatedAt:Gl,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,locale:g};Gk.fields={title:"etela-savo-kuukausi-lampotila-ja-sademaara-2050",description:ag,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F4WiLurvsf2wjbgRAWSygZT\u002Fa9fdc2d1e0e621ad817c8e8152ea3f84\u002Fetela-savo-kuukausi-lampotila-ja-sademaara-2050.png",details:{size:46578,image:{width:ah,height:ai}},fileName:"etela-savo-kuukausi-lampotila-ja-sademaara-2050.png",contentType:J}};Gk["4WiLurvsf2wjbgRAWSygZT"]=Gk;Gm.metadata={tags:[],concepts:[]};Gm.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2LzRXMoMLiBw6mkpe9F4CO",type:d,createdAt:"2022-05-18T09:32:02.926Z",updatedAt:"2024-09-16T09:42:18.290Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};Gm.fields={abbreviation:"ESA21",body:"EtelÃ¤-Savo â Ote raportista: Suomen ilmastopaneelin raportti 2\u002F2021 â Ilmastonmuutokseen sopeutumisen ohjauskeinot, kustannukset ja alueelliset ulottuvuudet. 7 s. (PDF) ",link:"https:\u002F\u002Filmastopaneeli.fi\u002Fhallinta\u002Fwp-content\u002Fuploads\u002F2021\u002F09\u002FSUOMI-raportti_etela-savo-1.pdf"};Gq.metadata={tags:[],concepts:[]};Gq.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2E6A1WFTf53zZ5DdkPh05Z",type:d,createdAt:"2022-05-18T09:33:12.175Z",updatedAt:"2024-09-16T09:42:33.882Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};Gq.fields={abbreviation:"PSA21",body:"Pohjois-Savo â Ote raportista: Suomen ilmastopaneelin raportti 2\u002F2021 â Ilmastonmuutokseen sopeutumisen ohjauskeinot, kustannukset ja alueelliset ulottuvuudet. 5 s. (PDF) ",link:"https:\u002F\u002Filmastopaneeli.fi\u002Fhallinta\u002Fwp-content\u002Fuploads\u002F2021\u002F09\u002FSUOMI-raportti_Pohjois-Savo-1.pdf"};Gr.metadata={tags:[],concepts:[]};Gr.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2RHMTv1uVI2MnREr6yZn5i",type:d,createdAt:"2022-05-18T09:34:04.253Z",updatedAt:"2024-09-16T09:42:48.365Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};Gr.fields={abbreviation:"PKA21",body:"Pohjois-Karjala â Ote raportista: Suomen ilmastopaneelin raportti 2\u002F2021 â Ilmastonmuutokseen sopeutumisen ohjauskeinot, kustannukset ja alueelliset ulottuvuudet. 5 s. (PDF) ",link:"https:\u002F\u002Filmastopaneeli.fi\u002Fhallinta\u002Fwp-content\u002Fuploads\u002F2021\u002F09\u002FSUOMI-raportti_Pohjois-Karjala-1.pdf"};Gt.metadata={tags:[],concepts:[]};Gt.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"vmSzKv83J4rLbnS1gTaZ0",type:d,createdAt:"2021-07-15T13:51:53.299Z",updatedAt:"2025-07-15T12:48:14.116Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:138,revision:aj,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g};Gt.fields={publishedLanguages:[g],title:"Pohjois-Savo â jÃ¤rvilaaksot vaikuttavat ilmastoon",materialType:M,slug:"pohjois-savo-jarvilaaksot-vaikuttavat-ilmastoon",parent:aS,teaserImage:Gu,teaserImageAlt:"Pohjois-Savon maakunta sijaitsee ItÃ¤-Suomessa. SitÃ¤ ympÃ¤rÃ¶ivÃ¤t lÃ¤nnessÃ¤ Keski-Suomi, luoteessa Pohjois-Pohjanmaa, pohjoisessa Kainuu, idÃ¤ssÃ¤ Pohjois-Karjala ja etelÃ¤ssÃ¤ EtelÃ¤-Savo. Kartta.",ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{}

1,marks:[],value:"Pohjois-Savossa vesistÃ¶t lÃ¤mmittÃ¤vÃ¤t ilmastoa, mutta korkeilla vedenjakaja-alueilla korostuvat puolestaan ilmaston mantereiset piirteet. Vuoden keskilÃ¤mpÃ¶tila vaihtelee maakunnan alueella keskimÃ¤Ã¤rin +2 ja +4 asteen vÃ¤lillÃ¤, laskien melko tasaisesti lounaasta koilliseen. KeskimÃ¤Ã¤rÃ¤inen vuotuinen sademÃ¤Ã¤rÃ¤ on laajalti 550â650 millimetriÃ¤, korkeilla seuduilla kuitenkin noin 700 millimetriÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kallaveden laaksosta KarjalanselÃ¤lle",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pohjois-Savo kuuluu pÃ¤Ã¤osin etelÃ¤boreaaliseen ilmastovyÃ¶hykkeeseen eli vaahteran ja lehmuksen vyÃ¶hykkeeseen ja on tyypillistÃ¤ vesistÃ¶jen rikkomaa JÃ¤rvi-Suomea. MerkittÃ¤vin vesistÃ¶alue on pitkÃ¤nomainen Kallaveden laakso, joka ulottuu Varkauden seudulta aina Iisalmen pohjoispuolelle. LÃ¤nnempÃ¤nÃ¤ ilmastoon vaikuttavat Konneveden ja Nilakan laaksot. NÃ¤mÃ¤ vesistÃ¶t toimivat ilmastoa lÃ¤mmittÃ¤vÃ¤nÃ¤ tekijÃ¤nÃ¤ nostamalla erityisesti yÃ¶lÃ¤mpÃ¶tiloja kesÃ¤isin ja syksyisin sekÃ¤ pidentÃ¤mÃ¤llÃ¤ kasvukautta.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Maakunnan koillis- ja pohjoisosien vaara-alueet kuuluvat puolestaan keskiboreaaliseen ilmastovyÃ¶hykkeeseen. NÃ¤illÃ¤ korkeammilla vedenjakaja-alueilla, joista kÃ¤ytetÃ¤Ã¤n myÃ¶s nimitystÃ¤ KarjalanselkÃ¤ ja MaanselkÃ¤, korostuvat ilmaston mantereisemmat piirteet. ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Maakunnan jakson 1991â2020 ilmastoa kuvaavana esimerkkiasemana toimii Kallaveden laaksossa sijaitseva Maaningan sÃ¤Ã¤asema. Artikkelin lopussa on linkki Ilmatieteen laitoksen sivulle, jossa voi tarkastella vertailukauden 1991â2020 ilmastotilastoja havaintoasemittain.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"VesistÃ¶jen lÃ¤heisyys pitÃ¤Ã¤ hallan poissa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vuoden keskilÃ¤mpÃ¶tila on Pohjois-Savon maakunnan alueella keskimÃ¤Ã¤rin +2 ja +4 asteen (Â°C) vÃ¤lillÃ¤ laskien melko tasaisesti lounaasta koilliseen. Vuoden kylmin kuukausi on tyypillisesti tammi- tai helmikuu, jolloin keskilÃ¤mpÃ¶tila on keskimÃ¤Ã¤rin koillis- ja pohjoisosien vedenjakajaseutujen -10 asteen ja lounaisimman osan -9 asteen vÃ¤lillÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"LÃ¤mpimimmÃ¤n kuukauden, heinÃ¤kuun, keskilÃ¤mpÃ¶tila on keskimÃ¤Ã¤rin +17 astetta. ViileintÃ¤ on vedenjakajaseuduilla ja lÃ¤mpimintÃ¤ Kallaveden laakson etelÃ¤osassa. HellepÃ¤iviÃ¤ oli jakson 1991â2020 aikana keskimÃ¤Ã¤rin 10â13 kesÃ¤ssÃ¤, VieremÃ¤llÃ¤ kuitenkin vain kahdeksan. Syyskuussakin hellettÃ¤ on esiintynyt muutamana vuotena.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Hallaa kesÃ¤-elokuussa on maakunnan lounaisosassa tyypillisesti kahdeksana yÃ¶nÃ¤, muualla vesistÃ¶jen lÃ¤heisyys pitÃ¤Ã¤ hallayÃ¶t harvalukuisina. KesÃ¤aikaan kylmÃ¤ksi havaintopaikaksi on osoittautunut Vesanto, jossa lÃ¤mpÃ¶tila on painunut kaikkina muina kuukausina pakkasen puolelle paitsi heinÃ¤kuussa.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KarjalanselkÃ¤ vaikuttaa sateisiin",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KeskimÃ¤Ã¤rÃ¤inen vuotuinen sademÃ¤Ã¤rÃ¤ on laajalti Pohjois-Savon maakunnassa 550â650 millimetriÃ¤, korkeilla seuduilla kuitenkin noin 700 millimetriÃ¤. KarjalanselÃ¤llÃ¤ siis sataa noin 25 % enemmÃ¤n kuin tasaisemmilla seuduilla. Voimakkaimmin KarjalanselÃ¤n vaikutus sademÃ¤Ã¤rissÃ¤ tuntuu talviaikaan ja erityisesti lounaistuulien vallitessa. Harvinaisemmilla pohjoisen ja idÃ¤n vÃ¤lisillÃ¤ tuulilla vaarajonon lÃ¤nsipuolella sataa tavanomaista vÃ¤hemmÃ¤n.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Maakunnan alueella vuotuinen sademÃ¤Ã¤rÃ¤ ylittÃ¤Ã¤ vain harvoin 900 millimetriÃ¤. Kuivimpina vuosina sademÃ¤Ã¤rÃ¤t voivat jÃ¤Ã¤dÃ¤ hieman alle 400 millimetrin.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vuoden sateisin kuukausi on yleensÃ¤ heinÃ¤kuu, jolloin sataa keskimÃ¤Ã¤rin yli 90 millimetriÃ¤. Helmi-huhtikuussa kuukauden sademÃ¤Ã¤rÃ¤ jÃ¤Ã¤ puolestaan tavanomaisesti 30â35 millimetriin.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lumisia vaaraseutuja",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lumipeite saadaan Pohjois-Savon maakunnan koillis- ja pohjoisosien vedenjakajaseuduille noin 1,5 viikkoa maakunnan lounaisosaa aiemmin. Tyypillisesti ensilumi sataa vedenjakajaseuduilla lokakuun lopussa ja muualla hieman tÃ¤mÃ¤n jÃ¤lkeen. PysyvÃ¤ lumipeite saapui jaksolla 1991â2020 keskimÃ¤Ã¤rin marraskuun lopussa. Kallaveden laaksossa pysyvÃ¤n lumipeitteen tulo voi joskus venyÃ¤ tammikuun puolelle.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lumisinta seutua on Kaavin Sivakkavaaralta Rautavaaran ja SonkajÃ¤rven itÃ¤osien yli VieremÃ¤lle ulottuva alue, missÃ¤ lumipeitteen paksuus on maaliskuun puolivÃ¤lissÃ¤ keskimÃ¤Ã¤rin 60â80 senttimetriÃ¤. Samaan aikaan maakunnan lounaisosassa jÃ¤Ã¤dÃ¤Ã¤n 50 senttimetrin vaiheille.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kallaveden laaksosta yhtenÃ¤inen lumipeite katoaa keskimÃ¤Ã¤rin huhtikuun puolivÃ¤lissÃ¤. Ero lumipeitteen katoamisessa etelÃ¤isen Kallaveden rantamien ja koillisten vaara-alueiden vÃ¤lillÃ¤ on vajaat kaksi viikkoa. NÃ¤in ollen lumipeitekausi kestÃ¤Ã¤ esimerkiksi Kuopion seudulla reilut neljÃ¤ kuukautta ja korkeammilla vaaraseuduilla yli viisi kuukautta.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KarjalanselÃ¤llÃ¤ talvi kestÃ¤Ã¤ pidempÃ¤Ã¤n",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pohjois-Savossa termisten vuodenaikojen muutosten ajankohdissa on eroa suurten jÃ¤rvilaaksojen ja korkeampien vedenjakaja-alueiden vÃ¤lillÃ¤. KeskimÃ¤Ã¤rin syksy saapuu YlÃ¤-Savoon syyskuun puolivÃ¤lissÃ¤ ja muualle kuukauden loppupuolella. EtelÃ¤isen Kallaveden rantamille syksy tulee viimeisenÃ¤. Talvi alkaa maakunnan pohjois- ja koillisosissa keskimÃ¤Ã¤rin marraskuun alkupuolella ja lounaisosassa marraskuun puolivÃ¤lin jÃ¤lkeen. ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KevÃ¤t koittaa maakunnan etelÃ¤osassa keskimÃ¤Ã¤rin maalis-huhtikuun vaihteessa ja pohjoisosassa vajaata viikkoa myÃ¶hemmin. KesÃ¤ taas alkaa laajalti toukokuun puolivÃ¤lissÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kasvukausi on pisin lounaassa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"MyÃ¶s kasvukauden keskimÃ¤Ã¤rÃ¤inen pituus vaihtelee maakunnan sisÃ¤llÃ¤ siten, ettÃ¤ se on Kainuun ja Pohjois-Karjalan rajojen tuntumassa noin 155 vuorokautta (5 kuukautta) ja lounaisimmassa osassa noin 180 vuorokautta (6 kuukautta). Kasvukausi alkaa Kallaveden laaksossa tavallisesti huhtikuun loppupuolella ja KarjalanselÃ¤llÃ¤ toukokuun alkupÃ¤ivinÃ¤. Kasvukausi pÃ¤Ã¤ttyy maakunnan pohjoisosassa lokakuun puolivÃ¤lissÃ¤ ja etelÃ¤ssÃ¤kin lokakuun loppupuolella.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kasvukauden aikana keskimÃ¤Ã¤rin kertyvÃ¤ tehoisa lÃ¤mpÃ¶summa on suur

1immassa osassa maakuntaa 1200â1350 vuorokausiastetta (Â°Cvrk). YlÃ¤mailla summa jÃ¤Ã¤ noin 1200 vuorokausiasteeseen ja nousee etelÃ¤isen Kallaveden Ã¤Ã¤rellÃ¤ yli 1400 vuorokausiasteen.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kasvukauden aikana kertyvÃ¤ sademÃ¤Ã¤rÃ¤ on tyypillisesti noin 350 millimetriÃ¤. Kosteimpina kasvukausina sadesumma on ollut yli 500 millimetriÃ¤ ja kuivimpina 200 millimetriÃ¤ tai jopa sen alle.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"\rPohjois-Savon ilmasto lÃ¤mpenee ja sademÃ¤Ã¤rÃ¤ kasvaa\r",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutosarviot maakuntatasolle on toistaiseksi laskettu\u002Folemassa ilmastolliseen vertailukauteen 1981â2010 verrattuna. Ilmaston arvioidaan lÃ¤mpenevÃ¤n Pohjois-Savossa kuluvan vuosisadan aikana noin 1,9â5,5 Â°C verrattuna kyseiseen jaksoon (kuva 1, vasen). LÃ¤mpenemisen mÃ¤Ã¤rÃ¤ riippuu siitÃ¤, miten maailmanlaajuiset kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶t kehittyvÃ¤t tulevina vuosina. On myÃ¶s hyvÃ¤ huomata, ettÃ¤ ilmasto on jo lÃ¤mmennyt: jakso 1991â2020 oli noin 0,6 Â°C lÃ¤mpimÃ¤mpi kuin 1981â2010. ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:W,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5OUUiAFEpV6sy3i2XIpBNv",type:d,createdAt:Gv,updatedAt:Gv,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:F,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:L}},locale:g},fields:{title:"Viivakaaviot Pohjois-Savon vuosittaisista muutosarvioista eri skenaarioissa. Vasen: lÃ¤mpÃ¶tila vuonna 2085: RCP2.6 noin 1,9, RCP4.5 noin 3,1 ja RCP 8.5 noin 5,5 astetta. Oikea: sademÃ¤Ã¤rÃ¤: RCP2.6 noin 6, RCP 4.5 noin 10 ja RCP 8.5 noin 16 prosenttia.",asset:Gw,caption:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:ak,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:" Vuotuisen keskimÃ¤Ã¤rÃ¤isen lÃ¤mpÃ¶tilan muutokset asteina (vasen kaavio) ja sademÃ¤Ã¤rÃ¤n arvioidut muutokset prosentteina (oikea kaavio) Pohjois-Savon maakunnassa eri kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jen kehityskulkujen mukaan vuosina 1990â2085. Muutosta on verrattu jaksoon 1981â2010. RCP2.6-skenaario kuvaa voimakkaiden pÃ¤Ã¤stÃ¶rajoitusten kehityskulkua, RCP4.5 kohtalaisia pÃ¤Ã¤stÃ¶rajoituksia ja RCP8.5 kehitystÃ¤, jossa ei ole lainkaan pÃ¤Ã¤stÃ¶rajoituksia. Arviot tulevasta ilmastosta perustuvat 28 maailmanlaajuisella ilmastomallilla (CMIP5-mallisukupolvi) tehtyihin laskelmiin.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p}}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:kZ,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5BDX810Ne57dkTQGj85fzv",type:d,createdAt:"2022-09-12T12:09:51.251Z",updatedAt:"2022-09-16T07:33:16.740Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:L}},locale:g},fields:{title:"PylvÃ¤skaaviot. Pohjois-Savossa lÃ¤mpÃ¶tila kohoaa eniten tammikuussa (2,5â4,5 Â°C) ja vÃ¤hiten kesÃ¤kuussa (1,4â2,2 Â°C). SademÃ¤Ã¤rÃ¤t kasvavat eniten marras- ja tammikuussa (8â17 %). Elokuussa sademÃ¤Ã¤rÃ¤n muutos on vÃ¤hÃ¤inen RCP8.5-skenaariossa (+2 %).",asset:Gy,caption:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:bl,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:" KeskimÃ¤Ã¤rÃ¤isen lÃ¤mpÃ¶tilan muutokset asteina (vasen kaavio) ja sademÃ¤Ã¤rÃ¤n arvioidut muutokset prosentteina (oikea kaavio) kuukausittain Pohjois-Savon maakunnassa kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jen kehityskulkujen mukaan vuoteen 2050 asti. Muutosta on verrattu jaksoon 1981â2010. RCP2.6-skenaario kuvaa voimakkaiden pÃ¤Ã¤stÃ¶rajoitusten kehityskulkua, RCP4.5 kohtalaisia pÃ¤Ã¤stÃ¶rajoituksia ja RCP8.5 sellaista kehitystÃ¤, jossa ei ole lainkaan pÃ¤Ã¤stÃ¶rajoituksia. Arviot tulevasta ilmastosta perustuvat 28 maailmanlaajuisella ilmastomallilla (CMIP5-mallisukupolvi) tehtyihin laskelmiin.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p}}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"\rVastaavasti vuotuisten sademÃ¤Ã¤rien arvioidaan kasvavan alueella vuosisadan aikana 6â16 prosenttia verrattuna jaksoon 1981â2010 (kuva 1, oikea). KeskimÃ¤Ã¤rin vuodessa sataisi 680â750 mm. \r\n\r\nVuosisadan puolivÃ¤liin mennessÃ¤ sademÃ¤Ã¤rÃ¤t kasvavat lÃ¤hes kaikkina kuukausina, mutta elokuussa muutos on pieni. Sadetta tulisi eniten marras-helmikuussa (kuva 2, oikea).\r\n",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aI,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:R,nodeType:a},{data:{target:bo},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:bm},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:be},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:Gq},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:aC}

1,content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3dJrEiM4XaDa0N4M5QGwSw",type:d,createdAt:"2022-09-12T09:17:27.526Z",updatedAt:"2023-10-10T12:40:33.792Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ad,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:D}},locale:g},fields:{title:"Pohjois-Savo â jÃ¤rvilaaksot vaikuttavat ilmastoon -artikkelin nostot: Aiheesta muualla",referencingItems:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5hL5hEmp7lgP9QCMRqxTvC",type:d,createdAt:"2022-09-12T09:16:20.456Z",updatedAt:"2022-09-12T09:17:19.754Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:F,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:Z}},locale:g},fields:{title:"LÃ¤mpÃ¶tilatilastot 1991â2020 (Pohjois-Savo)",teaserImage:a_,teaserImageAlt:bf,teaserText:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Tarkastele sÃ¤Ã¤asemien tilastoja. Pohjois-Savon ilmastoa kuvaavat esimerkiksi Maaningan sÃ¤Ã¤aseman tiedot.",marks:[],data:{}}]}]},link:a$,linkText:bg}},aE],teaserType:an,displayTitle:af}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4fSuiqmVKcxGWvpc86XfaU",type:d,createdAt:"2022-09-12T09:23:29.285Z",updatedAt:"2026-07-10T13:49:18.162Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:_,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:D}},locale:g},fields:{title:"Pohjois-Savo â jÃ¤rvilaaksot vaikuttavat ilmastoon -artikkelin nostot: Katso myÃ¶s",visibleTitle:U,referencingItems:[aT,ib,ba],teaserType:K,displayTitle:x}}],externalLinks:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:y,data:{},content:[{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:"http:\u002F\u002Fhdl.handle.net\u002F10138\u002F592579"},content:[{nodeType:a,value:bb,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:aN},content:[{nodeType:a,value:aO,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:"http:\u002F\u002Ffi.wikipedia.org\u002Fwiki\u002FPohjois-Savon_maakunta"},content:[{nodeType:a,value:"Wikipedia: Pohjois-Savon maakunta ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:bi},content:[{nodeType:a,value:bj,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:bc},content:[{nodeType:a,value:bk,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:bn},content:[{nodeType:a,value:bp,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},perspective:[ay,aa],tags:[aH,GA,aD,aB,aY],articleLength:[T],toc:x,modifiedDate:"2022-09-12",publisher:[E,aP]};Gu.metadata={tags:[],concepts:[]};Gu.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1nPcqC6ZxfswIBIyfpns7c",type:B,createdAt:"2022-12-12T07:29:30.108Z",updatedAt:"2023-03-07T13:04:04.811Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:V,revision:z,locale:g};Gu.fields={title:"pohjois-savo-kartta-nostokuva-maanmittauslaitos",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F1nPcqC6ZxfswIBIyfpns7c\u002Fe5810e1127b3cdc377e41df4bf962760\u002Fpohjois-savo-kartta-nostokuva-maanmittauslaitos.png",details:{size:58082,image:{width:N,height:aR}},fileName:"pohjois-savo-kartta-nostokuva-maanmittauslaitos.png",contentType:J}};Gu["1nPcqC6ZxfswIBIyfpns7c"]=Gu;Gw.metadata={tags:[],concepts:[]};Gw.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"32P1jV21LyIDdct5X9NkIy",type:B,createdAt:Gx,updatedAt:Gx,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,locale:g};Gw.fields={title:"pohjois-savo-vuosi-lampotila-ja-sademaara-1990-2085",description:ag,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F32P1jV21LyIDdct5X9NkIy\u002F836be1b413e6

1d9f32d97b4ff78786eb4\u002Fpohjois-savo-vuosi-lampotila-ja-sademaara-1990-2085.png",details:{size:63088,image:{width:ah,height:ai}},fileName:"pohjois-savo-vuosi-lampotila-ja-sademaara-1990-2085.png",contentType:J}};Gw["32P1jV21LyIDdct5X9NkIy"]=Gw;Gy.metadata={tags:[],concepts:[]};Gy.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2FdWcyYw3wvt5IUxHXdWoB",type:B,createdAt:Gz,updatedAt:Gz,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,locale:g};Gy.fields={title:"pohjois-savo-kuukausi-lampotila-ja-sademaara-2050",description:ag,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F2FdWcyYw3wvt5IUxHXdWoB\u002Feadee4ef1c1c6117ffa17a0048536d73\u002Fpohjois-savo-kuukausi-lampotila-ja-sademaara-2050.png",details:{size:46640,image:{width:ah,height:ai}},fileName:"pohjois-savo-kuukausi-lampotila-ja-sademaara-2050.png",contentType:J}};Gy["2FdWcyYw3wvt5IUxHXdWoB"]=Gy;GA.metadata={tags:[],concepts:[]};GA.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2oalzMHVi61Gft62YzOe9m",type:d,createdAt:GB,updatedAt:GB,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:I}},locale:g};GA.fields={title:"Pohjois-Savo",slug:"pohjois-savo"};GC.metadata={tags:[],concepts:[]};GC.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"454wmS0o8S0Wpl97XSz1QB",type:d,createdAt:"2021-07-13T13:47:05.952Z",updatedAt:"2025-07-15T12:49:11.309Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:GD,revision:_,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g};GC.fields={publishedLanguages:[g],title:"Pohjois-Karjala â mantereinen maakunta",materialType:M,slug:"pohjois-karjala-mantereinen-maakunta",parent:aS,teaserImage:GE,teaserImageAlt:"Pohjois-Karjalan maakunta sijaitsee ItÃ¤-Suomessa. SitÃ¤ ympÃ¤rÃ¶ivÃ¤t lÃ¤nnessÃ¤ Pohjois-Savo ja EtelÃ¤-Savo, pohjoisessa Kainuu, etelÃ¤ssÃ¤ EtelÃ¤-Karjala. IdÃ¤ssÃ¤ se rajoittuu VenÃ¤jÃ¤Ã¤n. Kartta.",ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastollisesti Pohjois-Karjala jakautuu lÃ¤mpÃ¶oloiltaan edulliseen vesistÃ¶seutuun ja laajoihin karuihin vedenjakaja-alueisiin. Vuoden keskilÃ¤mpÃ¶tila on maakunnassa tyypillisesti +2 ja +4 asteen vÃ¤lillÃ¤ siten, ettÃ¤ kylmintÃ¤ on koillisessa. KeskimÃ¤Ã¤rÃ¤inen vuotuinen sademÃ¤Ã¤rÃ¤ on laajalti 550â650 millimetriÃ¤ mutta yltÃ¤Ã¤ vedenjakajaseuduilla paikoin noin 700 millimetriin.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pielisen laaksosta MaanselÃ¤lle",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pohjois-Karjalan maakunta kuuluu etelÃ¤- ja keskiosiltaan keskiboreaaliseen ilmastovyÃ¶hykkeeseen. Pielisen itÃ¤- ja pohjoispuolinen MaanselÃ¤ksi kutsuttu alue sekÃ¤ maakunnan luoteisrajan KarjalanselÃ¤n vaaraseudut kuuluvat jo pohjoisboreaaliseen ilmastovyÃ¶hykkeeseen. Maakunta jakautuu siis ilmastollisesti kahteen osaan, toisaalta lÃ¤mpÃ¶oloiltaan edulliseen vesistÃ¶seutuun HÃ¶ytiÃ¤isen ja PyhÃ¤selÃ¤n ympÃ¤ristÃ¶ssÃ¤ sekÃ¤ Pielisen laaksossa ja toisaalta MaanselÃ¤n sekÃ¤ KarjalanselÃ¤n alueen karuihin vedenjakajaseutuihin. ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Maakunnan jakson 1991â2020 ilmastoa kuvaavana esimerkkiasemana toimii PielisjÃ¤rven lÃ¤nsireunalla sijaitseva Juuan NiemelÃ¤n sÃ¤Ã¤asema. Artikkelin lopussa on linkki Ilmatieteen laitoksen sivulle, jossa voi tarkastella vertailukauden 1991â2020 ilmastotilastoja havaintoasemittain.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Helle- ja pakkasjaksoja",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vuoden keskilÃ¤mpÃ¶tila on maakunnassa yleisesti keskimÃ¤Ã¤rin +2 ja +4 asteen (Â°C) vÃ¤lillÃ¤ siten, ettÃ¤ kylmintÃ¤ on koillisessa. Erityisesti maakunnan itÃ¤osassa ilmasto on selvÃ¤sti mantereista suurine lÃ¤mpÃ¶tilan vaihteluineen. Ajoittain vaikuttava VenÃ¤jÃ¤n korkeapaine merkitsee kesÃ¤isin helteitÃ¤ ja talvisin kireitÃ¤ pakkasia. Toisaalta talvikuukausina lÃ¤nnestÃ¤ tulevat lauhat ",nodeType:a},{data:{uri:ec},content:[{data:{},marks:[],value:GF,nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:" ulottavat vaikutuksensa joskus Pohjois-Karjalaan asti.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vuoden kylmimmÃ¤n kuukauden tittelin jakavat tammi- ja helmikuu. Joensuu-TohmajÃ¤rvi-linjan lounaispuolella kuukausikeskilÃ¤mpÃ¶tila on tyypillisesti noin -9,5 astetta ja kiristyy siitÃ¤ kohti itÃ¤rajan -11 asteen lukemia.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vuoden lÃ¤mpimin kuukausi on heinÃ¤kuu, jolloin keskilÃ¤mpÃ¶tila on vesistÃ¶jen Ã¤Ã¤rellÃ¤ keskimÃ¤Ã¤rin noin +17 astetta ja viilenee noin +16 asteeseen tultaessa itÃ¤isille rajaseuduille Ilomantsiin ja Lieksaan. HellepÃ¤iviÃ¤ oli jakson 1991â2020 aikana keskimÃ¤Ã¤rin 12â13 kesÃ¤ssÃ¤ vesist

1Ã¶jen lÃ¤heisyydessÃ¤ ja 9â11 muualla. Hallaa maakunnassa on esiintynyt kesÃ¤n aikana tyypillisesti 2â8 yÃ¶nÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sateisuudessa on suuria eroja",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sadeolot vaihtelevat suuresti Pielisen laakson ja sitÃ¤ ympÃ¤rÃ¶ivien vaara-alueiden vÃ¤lillÃ¤. Tyypillinen vuotuinen sademÃ¤Ã¤rÃ¤ on laajalti 550â650 millimetriÃ¤ mutta yltÃ¤Ã¤ vedenjakajaseuduilla paikoin noin 700 millimetriin. ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Korkeussuhteet kasvattavat sademÃ¤Ã¤riÃ¤ erityisesti KarjalanselÃ¤llÃ¤ ja tuulen puhaltaessa kaakon ja lounaan vÃ¤liltÃ¤ myÃ¶s maakunnan pohjoisreunalla. Toisaalta Pielisen laakso on vÃ¤hÃ¤sateista seutua etenkin lounaan ja luoteen vÃ¤listen tuulten vallitessa. LisÃ¤ksi Atlantilta tulevien sadealueiden liike hidastuu usein Pohjois-Karjalan alueella, mikÃ¤ yhdessÃ¤ korkeussuhteiden kanssa kasvattaa sademÃ¤Ã¤riÃ¤ erityisesti talvella.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vuoden sateisimmat kuukaudet ovat heinÃ¤- ja elokuu, jolloin sademÃ¤Ã¤rÃ¤ on tyypillisesti 75â85 millimetriÃ¤, Lieksan seudulla jopa yli 90 millimetriÃ¤. Huhtikuussa sataa puolestaan vÃ¤hiten, keskimÃ¤Ã¤rin 30â40 millimetriÃ¤",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Yksi lumisimmista maakunnista",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lumipeitekausi kestÃ¤Ã¤ maakunnassa sitÃ¤ pidempÃ¤Ã¤n, mitÃ¤ idempÃ¤nÃ¤ ollaan. Ensilumi sataa MaanselÃ¤llÃ¤ ja KarjalanselÃ¤llÃ¤ keskimÃ¤Ã¤rin lokakuun loppupuolella ja maakunnan etelÃ¤osan jÃ¤rvilaaksoissa marraskuun alussa. Jakson 1991â2020 aikana pysyvÃ¤ lumipeite tuli koko maakuntaan marraskuun kahden viimeisen viikon aikana. Varhaisimmat pysyvÃ¤t lumipeitteet ovat Pohjois-Karjalaan saapuneet jo lokakuun alkupuolella. Poikkeuksellisina talvina pysyvÃ¤n lumen tulo voi venyÃ¤ Pielisen laaksossa jopa tammikuulle.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Maaliskuun puolivÃ¤lissÃ¤ lunta on yleisesti 50â70 senttimetriÃ¤, MaanselÃ¤llÃ¤ ja KarjalanselÃ¤llÃ¤ 70â80 senttimetriÃ¤. Vaaraseuduilla metrinkÃ¤Ã¤n paksuiset hanget eivÃ¤t ole poikkeuksellisia, ja yli 250 metriÃ¤ merenpinnan ylÃ¤puolella olevien vaarojen rinteillÃ¤ ja lakialueilla puiden oksille ja latvuksiin voi kertyÃ¤ tykkylunta.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"YhtenÃ¤inen lumipeite katoaa tyypillisesti huhtikuun lopussa, mutta KarjalanselÃ¤n korkeilta seuduilta lumi pysyy maassa hieman pidempÃ¤Ã¤n. Tyypillisesti lumi kattaa siis maan Lieksan takamailla lÃ¤hes kuukauden kauemmin kuin Joensuun etelÃ¤puolella. MyÃ¶hÃ¤isinÃ¤ kevÃ¤inÃ¤ paksut hanget peittÃ¤vÃ¤t koko maakunnan vielÃ¤ toukokuun alussa ja lunta pn joskus ollut maassa vielÃ¤ kesÃ¤kuussakin.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Maastonmuodot vaikuttavat termisiin vuodenaikoihin",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pohjois-Karjalassa termisissÃ¤ vuodenajoissa nÃ¤kyvÃ¤t erot jÃ¤rvilaaksojen ja vaaraseutujen vÃ¤lillÃ¤. KeskimÃ¤Ã¤rin syksy saapuu Nurmekseen ja Lieksaan syyskuun puolivÃ¤lissÃ¤ ja muualle maakuntaan syykuun lopussa. Talvi alkaa marraskuun puolivÃ¤lin jÃ¤lkeen.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KevÃ¤t koittaa maakunnan lounaisosassa maalis-huhtikuun vaihteessa ja koillisosassakin huhtikuun puolivÃ¤liin mennessÃ¤. KesÃ¤ alkaa maakunnan etelÃ¤rajalla toukokuun alkupuolella edeten siitÃ¤ kohti koillista toukokuun loppupÃ¤ivinÃ¤. KesÃ¤n pituudessa on lÃ¤hes kaksi viikkoa eroa lounaan jÃ¤rviseudun ja koillisen vaaraseudun vÃ¤lillÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kasvukausi kestÃ¤Ã¤ noin viisi kuukautta",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Termisen kasvukauden pituus vaihtelee maakunnan etelÃ¤osan noin 170 vuorokauden (noin 5,5 kuukautta) ja koillisen rajaseudun 160 vuorokauden vÃ¤lillÃ¤ (eli noin 5 kuukautta) vÃ¤lillÃ¤. Kasvukausi alkaa yleensÃ¤ huhti-toukokuun vaihteessa ja pÃ¤Ã¤ttyy  lokakuun puolivÃ¤lin jÃ¤lkeen.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kasvukauden aikana keskimÃ¤Ã¤rin kertyvÃ¤ tehoisa lÃ¤mpÃ¶summa vaihtelee MaanselÃ¤n ja KarjalanselÃ¤n noin 1150 ja maakunnan etelÃ¤isen osan noin 1350 vuorokausiasteen (Â°Cvrk) vÃ¤lillÃ¤. Kasvukauden aikana kertyvÃ¤ sademÃ¤Ã¤rÃ¤ yltÃ¤Ã¤ kosteimpina kasvukausina yli 500 millimetrin ja jÃ¤Ã

1¤ kuivimpina 200 millimetrin tuntumaan. Tyypillisesti sadetta kertyy 300â400  millimetriÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pohjois-Karjalan ilmasto lÃ¤mpenee ja sademÃ¤Ã¤rÃ¤ kasvaa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutosarviot maakuntatasolle on toistaiseksi laskettu\u002Folemassa ilmastolliseen vertailukauteen 1981â2010 verrattuna. Ilmaston arvioidaan lÃ¤mpenevÃ¤n Pohjois-Karjalan kuluvan vuosisadan aikana noin 1,8â5,6 Â°C verrattuna kyseiseen jaksoon (kuva 1, vasen). LÃ¤mpenemisen mÃ¤Ã¤rÃ¤ riippuu siitÃ¤, miten maailmanlaajuiset kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶t kehittyvÃ¤t tulevina vuosina. On myÃ¶s hyvÃ¤ huomata, ettÃ¤ ilmasto on jo lÃ¤mmennyt: jakso 1991â2020 oli noin 0,6 Â°C lÃ¤mpimÃ¤mpi kuin 1981â2010. ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5FicVA34riSgGh9RisgBNY",type:d,createdAt:GG,updatedAt:GG,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:L}},locale:g},fields:{title:"Viivakaaviot Pohjois-Karjalan vuosittaisista muutosarvioista eri skenaarioissa. Vasen: lÃ¤mpÃ¶tila vuonna 2085: RCP2.6 noin 1,8, RCP4.5 noin 3,1 ja RCP 8.5 noin 5,5 astetta. Oikea: sademÃ¤Ã¤rÃ¤: RCP2.6 noin 6, RCP 4.5 noin 10 ja RCP 8.5 noin 16 prosenttia.",asset:GH,caption:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:ak,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:" Vuotuisen keskimÃ¤Ã¤rÃ¤isen lÃ¤mpÃ¶tilan muutokset asteina (vasen kaavio) ja sademÃ¤Ã¤rÃ¤n arvioidut muutokset prosentteina (oikea kaavio) Pohjois-Karjalan maakunnassa eri kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jen kehityskulkujen mukaan vuosina 1990â2085. Muutosta on verrattu jaksoon 1981â2010. RCP2.6-skenaario kuvaa voimakkaiden pÃ¤Ã¤stÃ¶rajoitusten kehityskulkua, RCP4.5 kohtalaisia pÃ¤Ã¤stÃ¶rajoituksia ja RCP8.5 kehitystÃ¤, jossa ei ole lainkaan pÃ¤Ã¤stÃ¶rajoituksia. Arviot tulevasta ilmastosta perustuvat 28 maailmanlaajuisella ilmastomallilla (CMIP5-mallisukupolvi) tehtyihin laskelmiin.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p}}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:kZ,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7JQN67KdALPXwDqDbQ5n1z",type:d,createdAt:"2022-09-16T07:31:48.806Z",updatedAt:"2022-09-16T07:31:58.792Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:L}},locale:g},fields:{title:"PylvÃ¤skaaviot. Pohjois-Karjalassa lÃ¤mpÃ¶tila kohoaa eniten tammikuussa (2,5â4,4 Â°C) ja vÃ¤hiten kesÃ¤kuussa (1,4â2,2 Â°C). SademÃ¤Ã¤rÃ¤t kasvavat eniten tammikuussa (8â17 %). Elokuussa sademÃ¤Ã¤rÃ¤n muutos on vÃ¤hÃ¤inen RCP8.5-skenaariossa (+1 %).",asset:GJ,caption:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:bl,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:" KeskimÃ¤Ã¤rÃ¤isen lÃ¤mpÃ¶tilan muutokset asteina (vasen kaavio) ja sademÃ¤Ã¤rÃ¤n arvioidut muutokset prosentteina (oikea kaavio) kuukausittain Pohjois-Karjalan maakunnassa kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jen kehityskulkujen mukaan vuoteen 2050 asti. Muutosta on verrattu jaksoon 1981â2010. RCP2.6-skenaario kuvaa voimakkaiden pÃ¤Ã¤stÃ¶rajoitusten kehityskulkua, RCP4.5 kohtalaisia pÃ¤Ã¤stÃ¶rajoituksia ja RCP8.5 sellaista kehitystÃ¤, jossa ei ole lainkaan pÃ¤Ã¤stÃ¶rajoituksia. Arviot tulevasta ilmastosta perustuvat 28 maailmanlaajuisella ilmastomallilla (CMIP5-mallisukupolvi) tehtyihin laskelmiin.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p}}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"\rVastaavasti vuotuisten sademÃ¤Ã¤rien arvioidaan kasvavan alueella vuosisadan aikana 6â16 prosenttia verrattuna jaksoon 1981â2010 (kuva 1, oikea). KeskimÃ¤Ã¤rin vuodessa sataisi 710â780 mm. \r",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vuosisadan puolivÃ¤liin mennessÃ¤ sademÃ¤Ã¤rÃ¤t kasvavat lÃ¤hes kaikkina kuukausina, mutta heinÃ¤kuussa muutos pieni. Sadetta tulisi eniten marras-helmikuussa (kuva 2, oikea).\r\n",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aI,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:R,nodeType:a},{data:{target:bo},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:bm},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:be},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:Gr},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:aC}

1,content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6xevLBREIxpmx0QOzJ1wed",type:d,createdAt:"2022-09-12T13:16:52.489Z",updatedAt:"2023-10-10T12:40:21.269Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:D}},locale:g},fields:{title:"Pohjois-Karjala â mantereinen maakunta -artikkelin nostot: Aiheesta muualla",referencingItems:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2zQt1JPJuJWFj3of8aSff3",type:d,createdAt:GL,updatedAt:GL,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:Z}},locale:g},fields:{title:"LÃ¤mpÃ¶tilatilastot 1991â2020 (Pohjois-Karjala)",teaserImage:a_,teaserImageAlt:bf,teaserText:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Tarkastele sÃ¤Ã¤asemien tilastoja. Pohjois-Karjalan ilmastoa kuvaavat esimerkiksi Juuan NiemelÃ¤n sÃ¤Ã¤aseman tiedot.",marks:[],data:{}}]}]},link:a$,linkText:bg}},aE],teaserType:an}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4gxjnHLj7Mx7CDdgxo7V2u",type:d,createdAt:GM,updatedAt:GM,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:D}},locale:g},fields:{title:"Pohjois-Karjala â mantereinen maakunta -artikkelin nostot: Katso myÃ¶s",visibleTitle:U,referencingItems:[ib,ba],teaserType:K,displayTitle:x}}],externalLinks:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:y,data:{},content:[{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:bh},content:[{nodeType:a,value:bb,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:aN},content:[{nodeType:a,value:aO,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:"https:\u002F\u002Ffi.wikipedia.org\u002Fwiki\u002FPohjois-Karjalan_maakunta"},content:[{nodeType:a,value:"Wikipedia: Pohjois-Karjalan maakunta ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:bi},content:[{nodeType:a,value:bj,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:bc},content:[{nodeType:a,value:bk,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:bn},content:[{nodeType:a,value:bp,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:ed},content:[{nodeType:a,value:fr,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},perspective:[ay,aa],tags:[aH,GN,aD,aB,aY],articleLength:[T],toc:x,modifiedDate:"2022-09-16",publisher:[E,aP]};GE.metadata={tags:[],concepts:[]};GE.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"FXPeB8uHnwJrEjiCmDKaw",type:B,createdAt:"2022-12-12T07:29:59.512Z",updatedAt:"2023-03-07T13:05:08.917Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:V,revision:z,locale:g};GE.fields={title:"pohjois-karjala-kartta-nostokuva-maanmittauslaitos",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002FFXPeB8uHnwJrEjiCmDKaw\u002Fe62d60e0469a9c11c36eaa5802557947\u002Fpohjois-karjala-kartta-nostokuva-maanmittauslaitos.png",details:{size:57989,image:{width:N,height:aR}},fileName:"pohjois-karjala-kartta-nostokuva-maanmittauslaitos.png",contentType:J}};GE.FXPeB8uHnwJrEjiCmDKaw=GE;GH.metadata={tags:[],concepts:[]};GH.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4lzRn1FZROsRpsSnjXHwNE",type:B,createdAt:GI,updatedAt:GI,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,locale:g};GH.fields={title:"pohjois-karjala-vuosi-lampotila-ja-sademaara-1990-2085",description:ag,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F4lzRn1FZROsRpsSnjXHwNE\u002F0a511f40d222ae372fcb6f7c47e941d9\u002Fpohjois-karjala-vuosi-lampotila-ja-sademaara-1990-2085.png",details:{size:63420,image:{width:ah,height:ai}

1},fileName:"pohjois-karjala-vuosi-lampotila-ja-sademaara-1990-2085.png",contentType:J}};GH["4lzRn1FZROsRpsSnjXHwNE"]=GH;GJ.metadata={tags:[],concepts:[]};GJ.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6LhHqwz4XZKkzyf4MPaiRr",type:B,createdAt:GK,updatedAt:GK,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,locale:g};GJ.fields={title:"pohjois-karjala-kuukausi-lampotila-ja-sademaara-2050",description:ag,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F6LhHqwz4XZKkzyf4MPaiRr\u002Fcbe16cadfe0ca7dcb3e12a6f134acd5f\u002Fpohjois-karjala-kuukausi-lampotila-ja-sademaara-2050.png",details:{size:46710,image:{width:ah,height:ai}},fileName:"pohjois-karjala-kuukausi-lampotila-ja-sademaara-2050.png",contentType:J}};GJ["6LhHqwz4XZKkzyf4MPaiRr"]=GJ;GN.metadata={tags:[],concepts:[]};GN.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1bTa9P0IuPXiEiTzOwgrIo",type:d,createdAt:GO,updatedAt:GO,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:F,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:I}},locale:g};GN.fields={title:"Pohjois-Karjala",slug:"pohjois-karjala"};GQ.metadata={tags:[],concepts:[]};GQ.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7FW4KyrxHdJECyr5W0gH4b",type:d,createdAt:GR,updatedAt:GR,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:F,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:I}},locale:g};GQ.fields={title:"EtelÃ¤-Savo",slug:"etela-savo"};GT.metadata={tags:[],concepts:[]};GT.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7lG8GJ5w6CBYpS3VaslfqG",type:d,createdAt:"2021-07-13T12:36:51.833Z",updatedAt:"2025-07-15T13:02:34.557Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:kv,revision:V,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g};GT.fields={publishedLanguages:[g],title:"Pohjois-Pohjanmaan lÃ¤nsiosa â PerÃ¤meren vaikutuspiirissÃ¤",materialType:M,slug:"pohjois-pohjanmaan-lansiosa-perameren-vaikutuspiirissa",parent:aS,teaserImage:GU,teaserImageAlt:"Pohjois-Pohjanmaan maakunnan lÃ¤nsiosa sijaitsee Pohjois-Suomessa. Alue rajoittuu lÃ¤nnessÃ¤ PerÃ¤mereen, etelÃ¤ssÃ¤ Keski-Pohjanmaahan ja Keski-Suomeen, idÃ¤ssÃ¤ Pohjois-Savoon ja Kainuuseen sekÃ¤ pohjoisessa Lappiin. Kartta.",ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pohjois-Pohjanmaan lÃ¤nsiosan ilmastoon vaikuttaa vahvasti PerÃ¤meri. Vuoden keskilÃ¤mpÃ¶tila on Oulun etelÃ¤puolella reilut +3 astetta ja pohjoisempana +2â¦ +3 astetta. Vuotuiset sademÃ¤Ã¤rÃ¤t jÃ¤Ã¤vÃ¤t rannikolla ja saarilla yleensÃ¤ alle 500 millimetrin, kun suuressa osassa aluetta pÃ¤Ã¤stÃ¤Ã¤n 500 ja 600 millimetrin vÃ¤lille. ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Meren rannikkoa ja jokilaaksoja",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pohjois-Pohjanmaan lÃ¤nsiosa rajoittuu lÃ¤nnessÃ¤ PerÃ¤mereen, Kalajoelta Oulun kautta Iihin saakka. EtelÃ¤ssÃ¤ se rajoittuu Keski-Pohjanmaahan ja Keski-Suomeen, idÃ¤ssÃ¤ Pohjois-Savoon ja Kainuuseen sekÃ¤ pohjoisessa Lappiin. Suurin osa aluetta on varsin alavaa seutua lukuisine jokilaaksoineen, joista laajimpia ovat Oulujoen ja Iijoen laaksot. Rannikolla saaria on hyvin vÃ¤hÃ¤n, lukuun ottamatta Oulun edustan Hailuotoa. EtelÃ¤osan sisÃ¤maa on selvÃ¤sti korkeampaa SuomenselÃ¤n karua vedenjakajaseutua.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastollisesti Pohjois-Pohjanmaan lÃ¤nsiosa kuuluu keskiboreaaliseen ilmastovyÃ¶hykkeeseen. PerÃ¤meri vaikuttaa varsinkin rannikon ilmastoon lÃ¤mmittÃ¤mÃ¤llÃ¤ sitÃ¤ syksyisin sekÃ¤ toisaalta viilentÃ¤mÃ¤llÃ¤ sitÃ¤ kevÃ¤isin ja alkukesÃ¤isin. Mantereisempaa ilmasto on SuomenselÃ¤n alueella. Suuria ilmastoon vaikuttavia vesistÃ¶jÃ¤ ei alueella ole.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pohjois-Pohjanmaan lÃ¤nsiosan jakson 1991â2020 ilmastoa kuvaavana esimerkkiasemana toimii Oulun lentoaseman sÃ¤Ã¤asema, joka sijaitsee Oulunsalon niemellÃ¤. Artikkelin lopussa on linkki Ilmatieteen laitoksen sivulle, jossa voi tarkastella vertailukauden 1991â2020 ilmastotilastoja havaintoasemittain.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Halla vierailee kesÃ¤llÃ¤kin",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pohjois-Pohjanmaan maakunnan lÃ¤nsiosassa vuoden keskilÃ¤mpÃ¶tila on Oulun etelÃ¤puolella reilut +3 astetta (Â°C) ja pohjoisempana +2â¦ +3 astetta. Helmikuu on keskimÃ¤Ã¤rin hieman tammikuuta kylmempi. KeskilÃ¤mpÃ¶tila vaihtelee tÃ¤llÃ¶in Kalajoen seudun noin -6,5 asteen ja koillisosan noin -10 asteen vÃ¤lillÃ¤. Pohjois-Pohjanmaan lÃ¤nsiosassa voidaan kuitenkin talvikuukausina poikkeuksellisesti mitata jopa yli +10 asteen lÃ¤mpÃ¶tiloja voimakkaan ",nodeType:a}

1,{data:{uri:ec},content:[{data:{},marks:[],value:GV,nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:" puhaltaessa lÃ¤nnestÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vuoden lÃ¤mpimimmÃ¤n kuukauden, heinÃ¤kuun, keskilÃ¤mpÃ¶tila on rannikolla noin+16 astetta ja muualla +16â¦+16,5 astetta. LÃ¤mpimintÃ¤ on etelÃ¤osan sisÃ¤maa-alueella. HellepÃ¤iviÃ¤ on ollut vuosina 1991â2020 Oulun lentoasemalla keskimÃ¤Ã¤rin 10. HallayÃ¶t eivÃ¤t ole heinÃ¤kuussakaan maakunnan lakeuksilla mitenkÃ¤Ã¤n harvinaisia. KeskimÃ¤Ã¤rin hallaa esiintyy kesÃ¤kuukausina noin 2â8 yÃ¶nÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Rannikolla sataa vÃ¤hiten",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vuotuiset sademÃ¤Ã¤rÃ¤t kasvavat Pohjois-Pohjanmaan lÃ¤nsiosassa siirryttÃ¤essÃ¤ rannikolta sisÃ¤maahan. Rannikolla ja saarilla jÃ¤Ã¤dÃ¤Ã¤n yleensÃ¤ alle 500 millimetrin, kun suuressa osassa aluetta pÃ¤Ã¤stÃ¤Ã¤n 500 ja 600 millimetrin vÃ¤lille. Eniten sataa alueen koilliskulmalla ja SuomenselÃ¤llÃ¤. Suurimmat mitatut vuosisateet kohoavat vÃ¤hÃ¤n yli 900 millimetriin.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"VÃ¤hÃ¤sateisin kuukausi on tyypillisesti huhtikuu, jolloin sataa yleensÃ¤  reilut 20 millimetriÃ¤. Sateisinta on tavallisimmin heinÃ¤kuussa, jolloin sadesummat ovat 75â80 millimetriÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lumisuus kasvaa koillista kohti",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pohjois-Pohjanmaan lÃ¤nsiosassa on erotettavissa useimpina talvina ainakin kaksi erilaista aluetta lumisuuden suhteen. VÃ¤hÃ¤lumisin seutu ulottuu kapeahkona vyÃ¶hykkeenÃ¤ pitkin rannikkoa Oulun pohjoispuolelle leventyen Oulujokilaakson suuntaan. Maaston kohotessa SuomenselÃ¤lle ja Koillismaan rajalle on luntakin enemmÃ¤n. LÃ¤hellÃ¤ PerÃ¤meren rannikkoa olevien alueiden lumipeite on altis alkutalven suojailmojen vaikutukselle. Toisaalta sulan meren ja kylmÃ¤n ilmamassan yhteisvaikutus voi saada aikaan runsaita lumisateita syystalvella. Erot lumisten ja vÃ¤hÃ¤lumisten talvien vÃ¤lillÃ¤ ovat huomattavia.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Talven ensimmÃ¤inen lumipeite tulee alueen koillis- ja itÃ¤osassa loka-marraskuun vaihteessa ja muualla tyypillisesti marraskuun alkupuolella. ViimeisenÃ¤ ensilumi sataa lounaiselle rannikkovyÃ¶hykkeelle. PysyvÃ¤ lumipeite talveksi saadaan tavanomaisesti noin kuukautta myÃ¶hemmin eli marras-joulukuun vaihteessa. ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lumipeite on paksuimmillaan tavallisesti lÃ¤hellÃ¤ maaliskuun puoltavÃ¤liÃ¤, jolloin lumensyvyys on Oulun etelÃ¤puoleisilla lakeuksilla ja rannikolla 30â50 ja muualla 50â70 senttimetriÃ¤. YhtenÃ¤inen lumipeite katoaa Kalajoen ja PyhÃ¤joen laaksoista huhtikuun alussa ja SuomenselÃ¤ltÃ¤ sekÃ¤ alueen koillisosastakin huhtikuun puolivÃ¤lin jÃ¤lkeen. YhtenÃ¤isen lumipeitteen kestoaika vaihtelee siis Kalajokilaakson 100â130 pÃ¤ivÃ¤stÃ¤ (3â4,5 kuukautta) Nevamaan 150â170 pÃ¤ivÃ¤Ã¤n (noin 5â5,5 kuukautta).",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"PerÃ¤meri viilentÃ¤Ã¤ ja lÃ¤mmittÃ¤Ã¤",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"PerÃ¤meri vaikuttaa vuodenaikojen vaihtumiseen erityisesti rannikon lÃ¤heisyydessÃ¤. Terminen syksy alkaa alueen koillisosissa syyskuun puolivÃ¤lin jÃ¤lkeen ja muuallakin ennen kuukauden loppua. Talveen siirrytÃ¤Ã¤n puolestaan Oulu-HaapajÃ¤rvi-linjan itÃ¤puolella loka-marraskuun vaihteessa  ja sen lÃ¤nsipuolella marraskuun loppupuolella.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KevÃ¤t koittaa pÃ¤Ã¤osin huhtikuun alussa alkaen lounaisosan sisÃ¤maasta ja pÃ¤Ã¤ttyen Lapin maakuntarajalle. KesÃ¤Ã¤n siirrytÃ¤Ã¤n Oulujoen etelÃ¤puolella huhtikuun lopussa ja sen pohjoispuolella sekÃ¤ suuressa osassa kapeaa rannikkovyÃ¶hykettÃ¤ toukokuun alkupÃ¤ivinÃ¤. PerÃ¤meren ulkosaaristossa kesÃ¤n tulo venyy pitemmÃ¤lle jopa kesÃ¤kuuhun kylmÃ¤n meren vuoksi.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kuivuus vaivaa rannikkoa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pohjois-Pohjanmaan lÃ¤nsiosassa terminen kasvukausi alkaa Oulun etelÃ¤puoleisilla sisÃ¤maa-alueilla huhtikuun puolivÃ¤llin jÃ¤lkeen. Rannikolla ja Oulun pohjoispuolella kasvukausi alkaa toukokuun puolella. Meri viivÃ¤styttÃ¤Ã¤ siis parisen viikkoa kasvukauden alkua. Kasvukausi pÃ¤Ã¤ttyy suuressa osassa aluetta lokakuun loppupuolella. Kasvukauden pituus on 170â180 pÃ¤ivÃ¤Ã¤ (noin 5,5â6 kuukautta) ja tehoisan lÃ¤mpÃ¶tilan summa keskimÃ¤Ã¤rin reilut 1000â1200 vuorokausiastetta (Â°Cvrk).",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Koko kasvukauden sadesumma vaihtelee tyypillisesti 250 ja 350 millimetrin vÃ¤lillÃ¤. Kuivuus vaivaa joinakin vuosina kasvukaudella, ja tÃ¤llÃ¶in

1sadesummat voivat jÃ¤Ã¤dÃ¤ jopa alle 150 millimetrin.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pohjois-Pohjanmaan lÃ¤nsiosan ilmasto lÃ¤mpenee ja sademÃ¤Ã¤rÃ¤ kasvaa\r",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutosarviot maakuntatasolle on toistaiseksi laskettu\u002Folemassa ilmastolliseen vertailukauteen 1981â2010 verrattuna. Ilmaston arvioidaan lÃ¤mpenevÃ¤n Pohjois-Pohjanmaan lÃ¤nsiosissa kuluvan vuosisadan aikana noin 2,0â5,7 Â°C verrattuna kyseiseen jaksoon (kuva 1, vasen). LÃ¤mpenemisen mÃ¤Ã¤rÃ¤ riippuu siitÃ¤, miten maailmanlaajuiset kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶t kehittyvÃ¤t tulevina vuosina. On myÃ¶s hyvÃ¤ huomata, ettÃ¤ ilmasto on jo lÃ¤mmennyt: jakso 1991â2020 oli noin 0,6 Â°C lÃ¤mpimÃ¤mpi kuin 1981â2010. ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1IjKPRNjmrqowoXep76LVE",type:d,createdAt:GW,updatedAt:GW,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:L}},locale:g},fields:{title:"Viivakaaviot Pohjois-Pohjanmaan lÃ¤nsiosien vuosittaisista muutosarvioista eri skenaarioissa. Vasen: lÃ¤mpÃ¶tila vuonna 2085: RCP2.6 noin 2,0, RCP4.5 noin 3,4 ja RCP 8.5 noin 5,7 astetta. Oikea: sademÃ¤Ã¤rÃ¤: RCP2.6 noin 6, RCP 4.5 noin 10 ja RCP 8.5 noin 17 %.",asset:GX,caption:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:eD,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:"Vuotuisen keskimÃ¤Ã¤rÃ¤isen lÃ¤mpÃ¶tilan muutokset asteina (vasen kaavio) ja sademÃ¤Ã¤rÃ¤n arvioidut muutokset prosentteina (oikea kaavio) Pohjois-Pohjanmaan maakunnan lÃ¤nsiosissa eri kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jen kehityskulkujen mukaan vuosina 1990â2085. Muutosta on verrattu jaksoon 1981â2010. RCP2.6-skenaario kuvaa voimakkaiden pÃ¤Ã¤stÃ¶rajoitusten kehityskulkua, RCP4.5 kohtalaisia pÃ¤Ã¤stÃ¶rajoituksia ja RCP8.5 kehitystÃ¤, jossa ei ole lainkaan pÃ¤Ã¤stÃ¶rajoituksia.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p}}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:GZ,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3FrmzvZZQoA6kU1VMhZx1i",type:d,createdAt:"2022-11-22T14:31:34.415Z",updatedAt:"2022-11-23T13:39:01.513Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:L}},locale:g},fields:{title:"PylvÃ¤skaaviot. Pohjois-Pohjanmaan lÃ¤nsiosissa lÃ¤mpÃ¶tila kohoaa eniten tammikuussa (2,8â4,5 Â°C) ja vÃ¤hiten kesÃ¤kuussa (1,5â2,3 Â°C). SademÃ¤Ã¤rÃ¤t kasvavat eniten marras- ja tammikuussa (7â17 prosenttia). Elokuussa sademÃ¤Ã¤rÃ¤n muutos on 3â5 prosenttia.",asset:G_,caption:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:bl,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:" KeskimÃ¤Ã¤rÃ¤isen lÃ¤mpÃ¶tilan muutokset asteina (vasen kaavio) ja sademÃ¤Ã¤rÃ¤n arvioidut muutokset prosentteina (oikea kaavio) kuukausittain Pohjois-Pohjanmaan maakunnan lÃ¤nsiosissa kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jen kehityskulkujen mukaan vuoteen 2050 asti. Muutosta on verrattu jaksoon 1981â2010. RCP2.6-skenaario kuvaa voimakkaiden pÃ¤Ã¤stÃ¶rajoitusten kehityskulkua, RCP4.5 kohtalaisia pÃ¤Ã¤stÃ¶rajoituksia ja RCP8.5 sellaista kehitystÃ¤, jossa ei ole lainkaan pÃ¤Ã¤stÃ¶rajoituksia.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p}}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"\rVastaavasti vuotuisten sademÃ¤Ã¤rien arvioidaan kasvavan alueella vuosisadan aikana 6â17 prosenttia verrattuna jaksoon 1981â2010 (kuva 1, oikea). KeskimÃ¤Ã¤rin vuodessa sataisi 620â690 mm.\r",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:FX,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aI,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:R,nodeType:a},{data:{target:bo},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:bm},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:be},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:k_},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:aC}

1,content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6zPGMmWC4g3lT1NMuLZYaC",type:d,createdAt:"2022-11-22T14:16:33.109Z",updatedAt:"2023-10-10T13:00:37.034Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:D}},locale:g},fields:{title:"Pohjois-Pohjanmaan lÃ¤nsiosa â PerÃ¤meren vaikutuspiirissÃ¤ -artikkelin nostot: Aiheesta muualla",referencingItems:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3QofKiS49yHlfbD9FjhigX",type:d,createdAt:Ha,updatedAt:Ha,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:z,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:Z}},locale:g},fields:{title:"LÃ¤mpÃ¶tilatilastot 1991â2020 (Pohjois-Pohjanmaan lÃ¤nsiosa)",teaserImage:a_,teaserImageAlt:bf,teaserText:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Tarkastele sÃ¤Ã¤asemien tilastoja. Pohjois-Pohjanmaan itÃ¤osan ilmastoa kuvaavat esimerkiksi Oulun lentoaseman sÃ¤Ã¤aseman tiedot.",marks:[],data:{}}]}]},link:a$,linkText:bg}},aE],teaserType:an}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1puVau04H4bbcnaRfbAWIc",type:d,createdAt:"2022-11-22T14:17:45.351Z",updatedAt:"2026-07-10T13:45:58.599Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ad,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:D}},locale:g},fields:{title:"Pohjois-Pohjanmaan lÃ¤nsiosa â PerÃ¤meren vaikutuspiirissÃ¤ -artikkelin nostot: Katso myÃ¶s",visibleTitle:U,referencingItems:[aT,ee,ba],teaserType:K,displayTitle:x}}],externalLinks:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:y,data:{},content:[{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:bh},content:[{nodeType:a,value:bb,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:aN},content:[{nodeType:a,value:aO,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:Hn},content:[{nodeType:a,value:Ho,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:bi},content:[{nodeType:a,value:bj,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:bc},content:[{nodeType:a,value:bk,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:bn},content:[{nodeType:a,value:bp,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:ed},content:[{nodeType:a,value:HQ,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},perspective:[ay,aa],tags:[aH,k$,aD,aB,aY],articleLength:[T],toc:x,modifiedDate:"2022-11-22",publisher:[E,aP]};GU.metadata={tags:[],concepts:[]};GU.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3LPpIXYspf1B3XJB5Cxax9",type:B,createdAt:"2022-12-12T07:31:28.985Z",updatedAt:"2023-03-07T13:06:24.107Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aV,revision:w,locale:g};GU.fields={title:"pohjois-pohjanmaan-lansiosa-kartta-nostokuva-maanmittauslaitos",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F3LPpIXYspf1B3XJB5Cxax9\u002Fc37b48dac4ee5785b52e39f085de2d7b\u002Fpohjois-pohjanmaan-lansiosa-kartta-nostokuva-maanmittauslaitos.png",details:{size:58375,image:{width:N,height:aR}},fileName:"pohjois-pohjanmaan-lansiosa-kartta-nostokuva-maanmittauslaitos.png",contentType:J}};GU["3LPpIXYspf1B3XJB5Cxax9"]=GU;GX.metadata={tags:[],concepts:[]};GX.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6zQXi0H9ILlwcm1UGzgLj2",type:B,createdAt:GY,updatedAt:GY,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,locale:g};GX.fields={title:"pohjois-pohjanmaa-lansi-vuosi-lampotila-ja-sademaara-1990-2085",description:ag,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F6zQXi0H9ILlwcm1UGzgLj2\u002F05944fff2c6d329ce15d84783a499865\u002Fpohjois-pohjanmaa-lansi-vuosi-lampotila-ja-sademaara-1990-2085.png",details:{size:64160,image:{width:ah,height:ai}

1},fileName:"pohjois-pohjanmaa-lansi-vuosi-lampotila-ja-sademaara-1990-2085.png",contentType:J}};GX["6zQXi0H9ILlwcm1UGzgLj2"]=GX;G_.metadata={tags:[],concepts:[]};G_.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5HWRcS5QeMmWjF74xNI4kp",type:B,createdAt:G$,updatedAt:G$,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,locale:g};G_.fields={title:"pohjois-pohjanmaa-lansi-kuukausi-lampotila-ja-sademaara-2050",description:ag,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F5HWRcS5QeMmWjF74xNI4kp\u002F6296dbfe5e123d227552b16d395102e8\u002Fpohjois-pohjanmaa-lansi-kuukausi-lampotila-ja-sademaara-2050.png",details:{size:46816,image:{width:ah,height:ai}},fileName:"pohjois-pohjanmaa-lansi-kuukausi-lampotila-ja-sademaara-2050.png",contentType:J}};G_["5HWRcS5QeMmWjF74xNI4kp"]=G_;Hd.metadata={tags:[],concepts:[]};Hd.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6bk0tlX7yuhesNgIYob4tX",type:d,createdAt:"2022-05-18T13:01:48.543Z",updatedAt:"2024-09-16T10:18:44.436Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};Hd.fields={abbreviation:"KAI21",body:"Kainuu â Ote raportista: Suomen ilmastopaneelin raportti 2\u002F2021 â Ilmastonmuutokseen sopeutumisen ohjauskeinot, kustannukset ja alueelliset ulottuvuudet. 5 s. (PDF) ",link:"https:\u002F\u002Filmastopaneeli.fi\u002Fhallinta\u002Fwp-content\u002Fuploads\u002F2021\u002F09\u002FSUOMI-raportti_kainuu-1.pdf"};Hf.metadata={tags:[],concepts:[]};Hf.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"0GXdwUY5qd70alDLn1Bld",type:d,createdAt:"2021-07-13T12:45:15.381Z",updatedAt:"2025-07-15T13:02:37.306Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:kY,revision:_,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g};Hf.fields={publishedLanguages:[g],title:"Pohjois-Pohjanmaan itÃ¤osa â mantereista Koillismaata",materialType:M,slug:"pohjois-pohjanmaan-itaosa-mantereista-koillismaata",parent:aS,teaserImage:Hg,teaserImageAlt:"Pohjois-Pohjanmaan maakunnan itÃ¤osa sijaitsee Pohjois-Suomen Koillismaalla. Siihen kuuluvat PudasjÃ¤rven, Taivalkosken ja Kuusamon kunnat. Kartta.",ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pohjois-Pohjanmaan itÃ¤osa on selvÃ¤sti mantereisempaa kuin maakunnan lÃ¤nsiosa. Vuoden keskilÃ¤mpÃ¶tila on PudasjÃ¤rven lÃ¤nsiosassa noin +2 astetta ja laskee sieltÃ¤ kohti itÃ¤Ã¤ ollen Kuusamossa jo noin 1 astetta. SademÃ¤Ã¤rÃ¤t ovat enimmÃ¤kseen 550â650 millimetriÃ¤, korkeimmilla vaaraseuduilla jopa lÃ¤hellÃ¤ 700 millimetriÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"YlÃ¤nkÃ¶seutua",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pohjois-Pohjanmaan itÃ¤istÃ¤ osaa eli PudasjÃ¤rven, Taivalkosken ja Kuusamon aluetta kutsutaan Koillismaaksi, johon lasketaan kuuluvaksi joskus myÃ¶s Lapin Posio ja Ranua. Koillismaa on suurelta osin ylÃ¤nkÃ¶seutua eli yli 200 metriÃ¤ merenpinnan ylÃ¤puolella olevaa aluetta suur

1impien vaarojen kohotessa 500 metrin korkeuteen. Ainoastaan alueen lÃ¤ntisimmÃ¤t osat PudasjÃ¤rvellÃ¤ ovat selvÃ¤sti matalampaa tyypillistÃ¤ Pohjois-Pohjanmaata. Alue kuuluu kokonaan pohjoisboreaaliseen ilmastovyÃ¶hykkeeseen.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pohjois-Pohjanmaan itÃ¤osa on ilmastoltaan selvÃ¤sti mantereisempaa kuin maakunnan lÃ¤nsiosa. Ilmaston mantereiset piirteet korostuvat Koillismaalla esimerkiksi hyvin suurina lÃ¤mpÃ¶tilan vaihteluina. Maaston kohoaminen ja paikalliset maastonmuodot vaikuttavat sademÃ¤Ã¤riin ja talven runsaslumisuuteen. Vaaraseutujen vÃ¤liin jÃ¤Ã¤ melko suuria vesistÃ¶jÃ¤ kuten Kuusamon KitkajÃ¤rvet, MuojÃ¤rvi ja IrnijÃ¤rvet. Iijoen laakso johtaa kohti PudasjÃ¤rven alavia seutuja.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pohjois-Pohjanmaan itÃ¤osan jakson 1991â2020 ilmastoa kuvaavana esimerkkiasemana toimii Kuusamon lentoaseman sÃ¤Ã¤asema. Artikkelin lopussa on linkki Ilmatieteen laitoksen sivulle, jossa voi tarkastella vertailukauden 1991â2020 ilmastotilastoja havaintoasemittain.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Mannerilmasto on ankaraa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vuoden keskilÃ¤mpÃ¶tila on PudasjÃ¤rven lÃ¤nsiosassa noin +2 astetta (Â°C) ja laskee sieltÃ¤ kohti itÃ¤Ã¤ ollen Kuusamossa noin +1 astetta. Tammikuu onÂ  Pohjois-Pohjanmaan itÃ¤osan mannerilmastossa vain muutaman asteen kymmenyksen helmikuuta kylmempi keskilÃ¤mpÃ¶tilan vaihdellessa lÃ¤nsiosien -10 asteen ja Kuusamon -11â¦-12 asteen vÃ¤lillÃ¤. Ilmaston mantereisuus ja ankaruus nÃ¤kyvÃ¤t selvÃ¤sti alimmissa mitatuissa lÃ¤mpÃ¶tiloissa, jotka painuvat lÃ¤hemmÃ¤s -45 astetta.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"LÃ¤mpimin kuukausi on tyypillisesti heinÃ¤kuu, jolloin keskilÃ¤mpÃ¶tila vaihtelee +15â¦+16 asteen vÃ¤lillÃ¤ siten, ettÃ¤ viileintÃ¤ on Kuusamon ylÃ¤ngÃ¶llÃ¤. HellepÃ¤iviÃ¤ havaitaan Pohjois-Pohjanmaan itÃ¤osassa vÃ¤hemmÃ¤n kuin maakunnan lÃ¤nsiosassa. Vuosina 1991â2020 niitÃ¤ oli Kuusamossa keskimÃ¤Ã¤rin 5, PudasjÃ¤rvellÃ¤ 9. Hallat kuuluvat suurimman osan kesÃ¤Ã¤ Koillismaan ilmastoon. Vuosina 1991â2020 hallaÃ¶itÃ¤ oli esimerkiksi Taivalkoskella kesÃ¤-elokuun aikana keskimÃ¤Ã¤rin kolme.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Korkeuserot lisÃ¤Ã¤vÃ¤t sateita",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"SademÃ¤Ã¤rÃ¤t kasvavat edelleen maakunnan lÃ¤nsiosan lukemista ja ovat enimmÃ¤kseen 550â650 millimetriÃ¤, korkeimmilla vaaraseuduilla (Iso-SyÃ¶te) jopa yli 700 millimetriÃ¤. SadepÃ¤iviÃ¤ on nÃ¤illÃ¤ seuduilla yli 200 vuodessa. VÃ¤hiten sadetta kertyy helmi-huhtikuussa, jolloin kuukausisummat ovat 25â30 millimetriÃ¤. HeinÃ¤kuun sademÃ¤Ã¤rÃ¤ kohoaa yleensÃ¤ yli 70 millimetrin, vaarapaikoilla yli 80 millimetrin.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lumisinta Suomea",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Koillismaa on maamme lumisinta aluetta yhdessÃ¤ YlÃ¤-Kainuun kanssa, koska maaston kohoamisen vuoksi sademÃ¤Ã¤rÃ¤t kasvavat kohti koillista. LisÃ¤ksi tykkylumen osuus on huomattava vaara-alueilla. Kaikkein lumisinta aluetta ovat PudasjÃ¤rven Iso-SyÃ¶te ja Taivalkosken vaarat. Kuusamon jÃ¤rvilaaksoissa lunta on hieman ympÃ¤ristÃ¶Ã¤ vÃ¤hemmÃ¤n.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Talven ensimmÃ¤inen lumipeite sataa Kuusamossa lokakuun loppupuolella ja muualla hieman myÃ¶hemmin. PysyvÃ¤ lumipeite talveksi on saatu vuosina 1991â2020 keskimÃ¤Ã¤rin marraskuun alkupuolella, joten noin kahden viikon aikana maa peittyy lumella koko alueella. Paksuimmillaan lumipeite on maaliskuun puolivÃ¤lissÃ¤ mutta toisinaan vasta huhtikuun alussa. Lunta on tÃ¤llÃ¶in suuressa osassa aluetta 65â80 senttimeriÃ¤ ja korkeimmilla vaaroilla yli 80 senttimetriÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lumipeite katoaa PudasjÃ¤rven alavien seutujen aukeilta huhtikuun loppupuolella ja muualta toukokuun ensimmÃ¤isellÃ¤ viikolla. Taivalkosken ja Kuusamon vaaroilla lumipeite pysyy maassa lÃ¤helle toukokuun puoltavÃ¤liÃ¤. Vaarojen pohjoisrinteillÃ¤ lumet sÃ¤ilyvÃ¤t useimpina vuosina touko-kesÃ¤kuun vaihteeseen saakka. Lumipeiteaikaa kestÃ¤Ã¤ siis perÃ¤ti 160â200 pÃ¤ivÃ¤Ã¤ eli monin paikoin yli puoli vuotta.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Koillismaa on altis VienanmereltÃ¤ tuleville kylmÃ¤npurkauksille vielÃ¤ alkukesÃ¤llÃ¤kin, jolloin myÃ¶hÃ¤iset lumisateet ovat mahdollisia.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Talvi hallitsee",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Termiset vuodenajat ovat Koillismaalla hyvin selvÃ¤t, ja ne vaihtuvat koko alueella melko samanaikaisesti. Syksy alkaa syyskuun alussa. Talvi alkaa marraskuun alkupuolella ja kestÃ¤Ã¤ puolisen vuotta, sillÃ¤ termiseen kevÃ¤Ã¤seen siirrytÃ¤Ã¤n vasta huhtikuun alkupuolella. LyhyehkÃ¶ kesÃ¤ alkaa tyypillisesti toukokuun lopussa, ja nÃ¤in sen kestoaika jÃ¤Ã¤ noin kolmeen kuukauteen.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sulamisvedet kastelevat kevÃ¤Ã¤llÃ¤",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Terminen kasvukausi alkaa Pohjois-Pohjanmaan itÃ¤osassa ennen huhtikuun puolivÃ¤liÃ¤, viimeisimmÃ¤ksi Kuusamon pohjoiskolkassa. Se pÃ¤Ã¤ttyy tyypillisesti lokakuun alkupuolella. Kasvukauden pituus on siis 123â130 pÃ¤ivÃ¤Ã¤ (reilut 3 kuukautta). Tehoisan lÃ¤mpÃ¶tilan summa jÃ¤Ã¤ Kuusamossa n

1oin 850 vuorokausiasteeseen (Â°Cvrk) ja on muualla noin 850â1000 vuorokausiastetta.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sadetta saadaan kasvukauden aikana keskimÃ¤Ã¤rin 250â300 millimetriÃ¤. Kuivuuden tuomat ongelmat keskittyvÃ¤t keski- ja loppukesÃ¤Ã¤n, sillÃ¤ runsaasta lumipeitteestÃ¤ sulavaÂ  vesi takaa useimmiten riittÃ¤vÃ¤n kosteuden alkukesÃ¤stÃ¤. Routa jÃ¤Ã¤ yleensÃ¤ ohueksi paksun ja aikaisin tulevan lumikerroksen vuoksi.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pohjois-Pohjanmaan itÃ¤osan ilmasto lÃ¤mpenee ja sademÃ¤Ã¤rÃ¤ kasvaa\r",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutosarviot maakuntatasolle on toistaiseksi laskettu\u002Folemassa ilmastolliseen vertailukauteen 1981â2010 verrattuna. Ilmaston arvioidaan lÃ¤mpenevÃ¤n Pohjois-Pohjanmaan itÃ¤osissa kuluvan vuosisadan aikana noin 2,0â6,0 Â°C verrattuna kyseiseen jaksoon (kuva 1, vasen). LÃ¤mpenemisen mÃ¤Ã¤rÃ¤ riippuu siitÃ¤, miten maailmanlaajuiset kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶t kehittyvÃ¤t tulevina vuosina. On myÃ¶s hyvÃ¤ huomata, ettÃ¤ ilmasto on jo lÃ¤mmennyt: jakso 1991â2020 oli noin 0,6 Â°C lÃ¤mpimÃ¤mpi kuin 1981â2010.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5XroMPBe7iGItZro9wTdzk",type:d,createdAt:Hh,updatedAt:Hh,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:L}},locale:g},fields:{title:"Viivakaaviot Pohjois-Pohjanmaan itÃ¤osien vuosittaisista muutosarvioista eri skenaarioissa. Vasen: lÃ¤mpÃ¶tila vuonna 2085: RCP2.6 noin 2,0, RCP4.5 noin 3,5 ja RCP 8.5 noin 6,0 astetta. Oikea: sademÃ¤Ã¤rÃ¤: RCP2.6 noin 6, RCP 4.5 noin 11 ja RCP 8.5 noin 17 %.",asset:Hi,caption:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:ak,marks:[{type:r}],data:{}},{nodeType:a,value:" Vuotuisen keskimÃ¤Ã¤rÃ¤isen lÃ¤mpÃ¶tilan muutokset asteina (vasen kaavio) ja sademÃ¤Ã¤rÃ¤n arvioidut muutokset prosentteina (oikea kaavio) Pohjois-Pohjanmaan maakunnan itÃ¤osissa eri kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jen kehityskulkujen mukaan vuosina 1990â2085. Muutosta on verrattu jaksoon 1981â2010. RCP2.6-skenaario kuvaa voimakkaiden pÃ¤Ã¤stÃ¶rajoitusten kehityskulkua, RCP4.5 kohtalaisia pÃ¤Ã¤stÃ¶rajoituksia ja RCP8.5 kehitystÃ¤, jossa ei ole lainkaan pÃ¤Ã¤stÃ¶rajoituksia.",marks:[],data:{}}]}]}}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:GZ,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6DCk37hcsS2WAWGhP71jjh",type:d,createdAt:"2022-11-21T13:40:07.451Z",updatedAt:"2023-03-08T13:33:17.481Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:_,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:L}},locale:g},fields:{title:"PylvÃ¤skaaviot. Pohjois-Pohjanmaalla lÃ¤mpÃ¶tila kohoaa eniten tammikuussa (2,8â4,6 Â°C) ja vÃ¤hiten kesÃ¤kuussa (1,4â2,2 Â°C). SademÃ¤Ã¤rÃ¤t kasvavat eniten tammikuussa (8â17 %). Elokuussa sademÃ¤Ã¤rÃ¤n muutos on 3â5 prosenttia.",asset:Hk,caption:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:eB,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:"KeskimÃ¤Ã¤rÃ¤isen lÃ¤mpÃ¶tilan muutokset asteina (vasen kaavio) ja sademÃ¤Ã¤rÃ¤n arvioidut muutokset prosentteina (oikea kaavio) kuukausittain Pohjois-Pohjanmaan maakunnan itÃ¤osissa kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jen kehityskulkujen mukaan vuoteen 2050 asti. Muutosta on verrattu jaksoon 1981â2010. RCP2.6-skenaario kuvaa voimakkaiden pÃ¤Ã¤stÃ¶rajoitusten kehityskulkua, RCP4.5 kohtalaisia pÃ¤Ã¤stÃ¶rajoituksia ja RCP8.5 sellaista kehitystÃ¤, jossa ei ole lainkaan pÃ¤Ã¤stÃ¶rajoituksia.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p}}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"\rVastaavasti vuotuisten sademÃ¤Ã¤rien arvioidaan kasvavan alueella vuosisadan aikana 6â18 prosenttia verrattuna jaksoon 1981â2010 (kuva 1, oikea). KeskimÃ¤Ã¤rin vuodessa sataisi 630â710 mm.\r\n\r\nVuosisadan puolivÃ¤liin mennessÃ¤ sademÃ¤Ã¤rÃ¤t kasvavat lÃ¤hes kaikkina kuukausina, mutta heinÃ¤-elokuussa muutos on pieni. Sadetta tulisi eniten marras-helmikuussa (kuva 2, oikea).\r\n",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:bB,nodeType:a},{data:{target:bo},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:bm},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:be},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:k_}

1,content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:aC},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5xRgHazQ0Yv40EcvDK58Vx",type:d,createdAt:"2022-10-21T12:55:59.655Z",updatedAt:"2023-10-10T13:00:48.540Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:_,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:D}},locale:g},fields:{title:"Pohjois-Pohjanmaan itÃ¤osa â mantereista Koillismaata -artikkelin nostot: Aiheesta muualla",referencingItems:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1X0E0n8Te5QY9Z1Z40E8Av",type:d,createdAt:Hm,updatedAt:Hm,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:Z}},locale:g},fields:{title:"LÃ¤mpÃ¶tilatilastot 1991â2020 (Pohjois-Pohjanmaan itÃ¤osa)",teaserImage:a_,teaserImageAlt:bf,teaserText:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Tarkastele sÃ¤Ã¤asemien tilastoja. Pohjois-Pohjanmaan itÃ¤osan ilmastoa kuvaavat esimerkiksi Kuusamon lentoaseman sÃ¤Ã¤aseman tiedot.",marks:[],data:{}}]}]},link:a$,linkText:bg}},aE],teaserType:an}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3pyV4ORitL0RmaqpVNokp3",type:d,createdAt:"2022-10-21T12:58:29.899Z",updatedAt:"2026-07-10T13:46:40.938Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:_,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:D}},locale:g},fields:{title:"Pohjois-Pohjanmaan itÃ¤osa - mantereista Koillismaata -artikkelin nostot: Katso myÃ¶s",visibleTitle:U,referencingItems:[aT,ee,ba],teaserType:K,displayTitle:x}}],externalLinks:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:y,data:{},content:[{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:bh},content:[{nodeType:a,value:bb,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:aN},content:[{nodeType:a,value:aO,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:Hn},content:[{nodeType:a,value:Ho,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:bi},content:[{nodeType:a,value:bj,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:bc},content:[{nodeType:a,value:bk,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:bn},content:[{nodeType:a,value:bp,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},perspective:[ay,aa],tags:[aH,k$,aD,aB,aY],articleLength:[T],toc:x,modifiedDate:"2023-03-08",publisher:[E,aP]};Hg.metadata={tags:[],concepts:[]};Hg.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2DGGHOm6K627inswKS9BiZ",type:B,createdAt:"2022-12-12T07:31:45.490Z",updatedAt:"2023-03-07T13:07:12.866Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:V,revision:z,locale:g};Hg.fields={title:"pohjois-pohjanmaan-itaosa-kartta-nostokuva-maanmittauslaitos",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F2DGGHOm6K627inswKS9BiZ\u002F88e90684351e4d7a58694d310d651b07\u002Fpohjois-pohjanmaan-itaosa-kartta-nostokuva-maanmittauslaitos.png",details:{size:58500,image:{width:N,height:aR}},fileName:"pohjois-pohjanmaan-itaosa-kartta-nostokuva-maanmittauslaitos.png",contentType:J}};Hg["2DGGHOm6K627inswKS9BiZ"]=Hg;Hi.metadata={tags:[],concepts:[]};Hi.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4PwMSNIgkiqGJxRSyMJCQK",type:B,createdAt:Hj,updatedAt:Hj,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:o,locale:g};Hi.fields={title:"pohjois-pohjanmaa-ita-vuosi-lampotila-ja-sademaara-1990-2085",description:ag,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F4PwMSNIgkiqGJxRSyMJCQK\u002Fc88fa7e6f35dfe225cd94cba56b81ffb\u002Fpohjois-pohjanmaa-ita-vuosi-lampotila-ja-sademaara-1990-2085.png",details:{size:64382,image:{width:ah,height:ai}

1},fileName:"pohjois-pohjanmaa-ita-vuosi-lampotila-ja-sademaara-1990-2085.png",contentType:J}};Hi["4PwMSNIgkiqGJxRSyMJCQK"]=Hi;Hk.metadata={tags:[],concepts:[]};Hk.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2ujJ7rvndUv0whqmIt9tVp",type:B,createdAt:Hl,updatedAt:Hl,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,locale:g};Hk.fields={title:"pohjois-pohjanmaa-ita-kuukausi-lampotila-ja-sademaara-2050",description:ag,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F2ujJ7rvndUv0whqmIt9tVp\u002F920ad1b86b7c77e578c252b0c0aa86fe\u002Fpohjois-pohjanmaa-ita-kuukausi-lampotila-ja-sademaara-2050.png",details:{size:46880,image:{width:ah,height:ai}},fileName:"pohjois-pohjanmaa-ita-kuukausi-lampotila-ja-sademaara-2050.png",contentType:J}};Hk["2ujJ7rvndUv0whqmIt9tVp"]=Hk;Hp.metadata={tags:[],concepts:[]};Hp.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4cYjrgd6vlxrEGHv2uZGTz",type:d,createdAt:"2021-07-12T13:32:32.402Z",updatedAt:"2025-07-15T13:02:39.853Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:132,revision:S,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g};Hp.fields={publishedLanguages:[g],title:"Kainuu â tyypillistÃ¤ mannerilmastoa",materialType:M,slug:"kainuu-tyypillista-mannerilmastoa",parent:aS,teaserImage:Hq,teaserImageAlt:"Kainuun maakunta sijaitsee Pohjois-Suomessa. SitÃ¤ ympÃ¤rÃ¶ivÃ¤t lÃ¤nnessÃ¤ ja pohjoisessa Pohjois-Pohjanmaa, etelÃ¤ssÃ¤ Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala. IdÃ¤ssÃ¤ maakunta rajoittuu VenÃ¤jÃ¤Ã¤n. Kartta.",ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Mantereisuus nÃ¤kyy selvÃ¤sti Kainuun ilmastossa, ja sen vaikutus on sitÃ¤ suurempi, mitÃ¤ idempÃ¤nÃ¤ ollaan. Vuoden keskilÃ¤mpÃ¶tila on OulujÃ¤rven etelÃ¤osan keskimÃ¤Ã¤rin +2,5 asteen ja Suomussalmen pohjoisrajan vajaan +1,5 asteen vÃ¤lillÃ¤. KeskimÃ¤Ã¤rÃ¤inen vuotuinen sademÃ¤Ã¤rÃ¤ vaihtelee 650 ja reilun 700 millimetrin vÃ¤lillÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"OulujÃ¤rven rantamilta YlÃ¤-Kainuun vaaroille",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kainuu on kohtalaisen laaja maakunta, joka ulottuu Kajaanista itÃ¤Ã¤n ja koilliseen Kuhmon ja Suomussalmen suuriin kuntiin. Kainuu kuuluu suurelta osin keskiboreaaliseen ilmastovyÃ¶hykkeeseen. OulujÃ¤rven ympÃ¤ristÃ¶ ja sieltÃ¤ itÃ¤Ã¤n ulottuva jÃ¤rvi-jokilaakso erottuvat muusta maakunnasta ilmastollisesti edullisempana alueena.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Mantereisuus nÃ¤kyy selvÃ¤sti Kainuun ilmastossa ja sen vaikutus on sitÃ¤ suurempi, mitÃ¤ idempÃ¤nÃ¤ ollaan. MyÃ¶s korkeussuhteilla on huomattava merkitys siirryttÃ¤essÃ¤ OulujÃ¤rven tasolta yli 300 metrin korkeudella oleville vaaraseuduille.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Maakunnan jakson 1991â2020 ilmastoa kuvaavana esimerkkiasemana toimii Kajaanin lentoaseman sÃ¤Ã¤asema. Artikkelin lopussa on linkki Ilmatieteen laitoksen sivulle, jossa voi tarkastella vertailukauden 1991â2020 ilmastotilastoja havaintoasemittain.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Korkeilla seuduilla lÃ¤mpÃ¶tilan vaihtelut ovat pienempiÃ¤",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vuoden keskilÃ¤mpÃ¶tila Kainuun maakunnassa on OulujÃ¤rven etelÃ¤osan keskimÃ¤Ã¤rin +2,5 asteen (Â°C) ja Suomussalmen pohjoisrajan vajaan +1,5 asteen vÃ¤lillÃ¤. Vuoden kylmin kuukausi maakunnassa on tammi- tai helmikuu. OulujÃ¤rven ympÃ¤ristÃ¶ssÃ¤ nÃ¤iden kuukausien keskilÃ¤mpÃ¶tila on tyypillisesti noin -9,5 astetta ja muualla -10â¦-11 astetta. Korkeimmilla seuduilla talven pakkaset jÃ¤Ã¤vÃ¤t muuta maakuntaa heikommiksi. Talvikuukausien korkeimmat lÃ¤mpÃ¶tilat on saavutettuÂ  ",nodeType:a},{data:{uri:ec},content:[{data:{},marks:[],value:"fÃ¶hn-tuulten",nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:" vallitessa.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vuoden lÃ¤mpimin kuukausi on heinÃ¤kuu, jolloin keskilÃ¤mpÃ¶tila on tyypillisesti reilut +16 astetta. LÃ¤mpimintÃ¤ on jÃ¤lleen OulujÃ¤rven rantamilla ja viileintÃ¤ koillisessa Suomussalmen rajaseudulla.Â HellepÃ¤iviÃ¤ on kesÃ¤ssÃ¤ keskimÃ¤Ã¤rin 7â9 ja maakunnassa on mitattu jo lÃ¤hes 35 asteen lÃ¤mpÃ¶tiloja. Muualla maakunnassa ei heinÃ¤kuisia halloja tyypillisesti esiinny ja kesÃ¤- ja elokuussa hallaa on 2â4 yÃ¶nÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"MaanselÃ¤llÃ¤ on sateisinta",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KeskimÃ¤Ã¤rÃ¤inen vuotuinen sademÃ¤Ã¤rÃ¤ Kainuussa vaihtelee 650 ja 700 millimetrin vÃ¤lillÃ¤ siten, ettÃ¤ vÃ¤hiten sataa OulujÃ¤rven lÃ¤nsirannalla ja eniten Pohjois-Savoon rajoittuvalla MaanselÃ¤n vaara-alueella (Sotkamon Naulavaara). MyÃ¶s Paljakan vaaraseutu Puolangalla ja Hyrynsalmella on sateista seutua. Maakunnan suurin vuotuinen sademÃ¤Ã¤rÃ¤ on noin 1000 millimetriÃ¤, ja pienimmillÃ¤Ã¤n sateet ovat jÃ¤Ã¤neet alle 400 millimetrin.",n

1odeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vuoden sateisin kuukausi on yleensÃ¤ heinÃ¤kuu, jolloin vettÃ¤ saadaan keskimÃ¤Ã¤rin noin 80 millimetriÃ¤. Helmi-huhtikuussa sataa puolestaan vÃ¤hiten kuukausisadannan jÃ¤Ã¤dessÃ¤ keskimÃ¤Ã¤rin 25â30 millimetriin. Kuivaa on ollut muun muassa vuoden 1978 toukokuussa, jolloin maakunnassa perÃ¤ti neljÃ¤llÃ¤ sadeasemalla ei kertynyt lainkaan vettÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomen lumisinta seutua",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kainuu on OulujÃ¤rven ympÃ¤ristÃ¶Ã¤ lukuun ottamatta maamme lumisimpia seutuja. TÃ¤hÃ¤n vaikuttavat sekÃ¤ suhteellisen pitkÃ¤ talvi ettÃ¤ alueen korkeussuhteet. Ensilumi sataa useimmiten jo lokakuun puolivÃ¤lin jÃ¤lkeen. PysyvÃ¤ lumipeite puolestaan saapuu YlÃ¤-Kainuuseen tyypillisesti marraskuun alkupÃ¤ivinÃ¤ ja maakunnan muihinkin osiin yleensÃ¤ kuukauden lopun tietÃ¤missÃ¤. Vain hyvin harvoin pysyvÃ¤n lumipeitteen tuloa saadaan odottaa tammikuulle.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Maaliskuussa hanget ovat yleensÃ¤ vÃ¤hintÃ¤Ã¤n puolimetrisiÃ¤ ja vaaraseuduilla keskimÃ¤Ã¤rin 70â80 senttimetrin vahvuisia. Yli metrin paksuinen lumipeite ei ole harvinainen, etenkÃ¤Ã¤n runsaslumisimmilla vaaraseuduilla, kuten Paljakan vaarajonon ja Vuokatista kohti Naulavaaraa ulottuva vaarojen ketjun alueella.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"YhtenÃ¤inen lumipeite katoaa OulujÃ¤rven ympÃ¤ristÃ¶stÃ¤ keskimÃ¤Ã¤rin huhtikuun loppupuolella ja YlÃ¤-Kainuusta huhti-toukokuun vaihteessa. PysyvÃ¤ lumipeite kestÃ¤Ã¤ siis OulujÃ¤rven rantamilla keskimÃ¤Ã¤rin 160 pÃ¤ivÃ¤Ã¤ ja muualla maakunnassa 160â180 pÃ¤ivÃ¤Ã¤. HiihtokelejÃ¤ riittÃ¤Ã¤ siisÂ  useimpina vuosina 5â6 kuukautta.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Korkeuserot vaikuttavat vuodenaikoihin",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kainuun maakunnassa termiset vuodenajat vaihtuvat OulujÃ¤rven ympÃ¤ristÃ¶ssÃ¤ selvÃ¤sti eri tavalla kuin YlÃ¤-Kainuussa. KeskimÃ¤Ã¤rin syksy saapuu YlÃ¤-Kainuuseen syyskuun alkupuolella ja muualle Kainuun maakuntaan syyskuun puolivÃ¤lissÃ¤.Â  Varsin pitkÃ¤ talvi alkaa maakunnan koilliskulmalla tyypillisesti jo loka-marraskuun vaihteessa ja OulujÃ¤rven rantamilla marraskuun puolivÃ¤lin tuntumassa.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KevÃ¤t koittaa Kajaani-Kuhmo linjalla keskimÃ¤Ã¤rin huhtikuun alkupuoliskolla ja Suomussalmen pohjoisosissa kuukauden puolivÃ¤lin tienoilla. KesÃ¤ puolestaan alkaa maakunnan lounais- ja etelÃ¤osassa keskimÃ¤Ã¤rin toukokuun puolivÃ¤lin jÃ¤lkeen ja muualla touko-kesÃ¤kuun vaihteessa. YlÃ¤-Kainuussa talvi on muutaman viikon pidempi ja kesÃ¤ pari viikkoa lyhempi kuin OulujÃ¤rven rantamilla.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kasvukausi on lyhyt",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Termisen kasvukauden pituus on Kainuussa selvÃ¤sti etelÃ¤isempiÃ¤ maakuntia lyhyempi. Se alkaa keskimÃ¤Ã¤rin toukokuun alkupuolella ja pÃ¤Ã¤ttyy lokakuun puolivÃ¤liin mennessÃ¤. Kasvukauden pituus vaihtelee siis OulujÃ¤rven ympÃ¤ristÃ¶n noin 160 pÃ¤ivÃ¤n (5,5 kuukautta) ja Suomussalmen 140 pÃ¤ivÃ¤n (4,5 kuukautta) vÃ¤lillÃ¤. Kasvukauden aikana keskimÃ¤Ã¤rin kertyvÃ¤ tehoisa lÃ¤mpÃ¶summa on OulujÃ¤rvellÃ¤ keskimÃ¤Ã¤rin 1100â1150 vuorokausiastetta (Â°Cvrk) ja maakunnan pohjoiskolkassa se jÃ¤Ã¤ 900â1000 vuorokausiasteeseen.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kasvukauden aikana kertyvÃ¤ sademÃ¤Ã¤rÃ¤ on keskimÃ¤Ã¤rin 300â375 millimetriÃ¤, mutta vuosien vÃ¤linen vaihtelu on suurta.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kainuun ilmasto lÃ¤mpenee ja sademÃ¤Ã¤rÃ¤ kasvaa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutosarviot maakuntatasolle on toistaiseksi laskettu\u002Folemassa ilmastolliseen vertailukauteen 1981â2010 verrattuna. Ilmaston arvioidaan lÃ¤mpenevÃ¤n Kainuussa kuluvan vuosisadan aikana noin 1,9â5,8 Â°C verrattuna kyseiseen jaksoon (kuva 1, vasen). LÃ¤mpenemisen mÃ¤Ã¤rÃ¤ riippuu siitÃ¤, miten maailmanlaajuiset kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶t kehittyvÃ¤t tulevina vuosina. O

1n myÃ¶s hyvÃ¤ huomata, ettÃ¤ ilmasto on jo lÃ¤mmennyt: jakso 1991â2020 oli noin 0,6 Â°C lÃ¤mpimÃ¤mpi kuin 1981â2010.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"014Rf2lYhj4DhrCoHg0PHL",type:d,createdAt:Hr,updatedAt:Hr,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:F,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:L}},locale:g},fields:{title:"Viivakaaviot Kainuun vuosittaisista muutosarvioista eri skenaarioissa. Vasen: lÃ¤mpÃ¶tila vuonna 2085: RCP2.6 noin 1,9, RCP4.5 noin 3,2 ja RCP 8.5 noin 5,8 astetta. Oikea: sademÃ¤Ã¤rÃ¤: RCP2.6 noin 6, RCP 4.5 noin 10 ja RCP 8.5 noin 17 prosenttia.",asset:Hs,caption:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:ak,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:" Vuotuisen keskimÃ¤Ã¤rÃ¤isen lÃ¤mpÃ¶tilan muutokset asteina (vasen kaavio) ja sademÃ¤Ã¤rÃ¤n arvioidut muutokset prosentteina (oikea kaavio) Kainuussa eri kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jen kehityskulkujen mukaan vuosina 1990â2085. Muutosta on verrattu jaksoon 1981â2010. RCP2.6-skenaario kuvaa voimakkaiden pÃ¤Ã¤stÃ¶rajoitusten kehityskulkua, RCP4.5 kohtalaisia pÃ¤Ã¤stÃ¶rajoituksia ja RCP8.5 kehitystÃ¤, jossa ei ole lainkaan pÃ¤Ã¤stÃ¶rajoituksia.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p}}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:la,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6dryAWfRhRrbjaCCD71i05",type:d,createdAt:Hu,updatedAt:Hu,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:F,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:L}},locale:g},fields:{title:"PylvÃ¤skaaviot. Kainuussa lÃ¤mpÃ¶tila kohoaa eniten tammikuussa (2,6â4,5 Â°C) ja vÃ¤hiten kesÃ¤kuussa (1,4â2,3 Â°C). SademÃ¤Ã¤rÃ¤t kasvavat eniten marras- ja tammikuussa (9â17 %). Elokuussa sademÃ¤Ã¤rÃ¤n muutos on pieni (+3 %)",asset:Hv,caption:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:eB,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:"KeskimÃ¤Ã¤rÃ¤isen lÃ¤mpÃ¶tilan muutokset asteina (vasen kaavio) ja sademÃ¤Ã¤rÃ¤n arvioidut muutokset prosentteina (oikea kaavio) kuukausittain Kainuussa kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jen kehityskulkujen mukaan vuoteen 2050 asti. Muutosta on verrattu jaksoon 1981â2010. RCP2.6-skenaario kuvaa voimakkaiden pÃ¤Ã¤stÃ¶rajoitusten kehityskulkua, RCP4.5 kohtalaisia pÃ¤Ã¤stÃ¶rajoituksia ja RCP8.5 sellaista kehitystÃ¤, jossa ei ole lainkaan pÃ¤Ã¤stÃ¶rajoituksia.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p}}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vastaavasti vuotuisten sademÃ¤Ã¤rien arvioidaan kasvavan alueella vuosisadan aikana 6â17 prosenttia verrattuna jaksoon 1981â2010 (kuva 1, oikea). KeskimÃ¤Ã¤rin vuodessa sataisi 690â770 mm.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:Hx,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aI,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:R,nodeType:a},{data:{target:bo},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:cu,nodeType:a},{data:{target:bm},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:be},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:Hd},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:aC},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"g2Kn3I8XxRsepZmgRmvZz",type:d,createdAt:"2022-10-19T11:41:58.829Z",updatedAt:"2023-10-10T13:01:00.000Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:D}},locale:g},fields:{title:"Kainuu â tyypillistÃ¤ mannerilmastoa -artikkelin nostot: Aiheesta muualla",referencingItems:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3gBK4ENvf3zsCrQvJ73mDf",type:d,createdAt:Hy,updatedAt:Hy,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:z,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:Z}},locale:g},fields:{title:"LÃ¤mpÃ¶tilatilastot 1991â2020 (Kainuu)",teaserImage:a_,teaserImageAlt:bf,teaserText:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Tarkastele sÃ¤Ã¤asemien tilastoja. Kainuun ilmastoa kuvaavat esimerkiksi Pellon kirkonkylÃ¤n sÃ¤Ã¤aseman tiedot.",marks:[],data:{}}]}]},link:a$,linkText:bg}}

1,aE],teaserType:an}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"27M7BeqQAEDzw4oZYUv9ij",type:d,createdAt:"2022-10-19T11:43:29.821Z",updatedAt:"2026-07-28T14:06:05.166Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:_,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:D}},locale:g},fields:{title:"Kainuu â tyypillistÃ¤ mannerilmastoa -artikkelin nostot: Katso myÃ¶s",visibleTitle:U,referencingItems:[aT,ee,ba],teaserType:K,displayTitle:x}}],externalLinks:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:y,data:{},content:[{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:bh},content:[{nodeType:a,value:bb,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:aN},content:[{nodeType:a,value:aO,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:"https:\u002F\u002Ffi.wikipedia.org\u002Fwiki\u002FKainuun_maakunta"},content:[{nodeType:a,value:"Wikipedia: Kainuun maakunta ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:bi},content:[{nodeType:a,value:bj,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:bc},content:[{nodeType:a,value:bk,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:bn},content:[{nodeType:a,value:bp,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:ed},content:[{nodeType:a,value:fr,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},perspective:[ay,aa],tags:[aH,Hz,aD,aB,aY],articleLength:[T],toc:x,modifiedDate:"2022-11-01",publisher:[E,aP]};Hq.metadata={tags:[],concepts:[]};Hq.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"55WIz31rgZ4JwOB2nBIYhv",type:B,createdAt:"2022-12-12T07:32:26.465Z",updatedAt:"2023-03-07T13:09:05.974Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aZ,revision:w,locale:g};Hq.fields={title:"kainuu-kartta-nostokuva-maanmittauslaitos",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F55WIz31rgZ4JwOB2nBIYhv\u002F5dbc11e04ac8f7320f43b8c25f13aebf\u002Fkainuu-kartta-nostokuva-maanmittauslaitos.png",details:{size:58173,image:{width:N,height:aR}},fileName:"kainuu-kartta-nostokuva-maanmittauslaitos.png",contentType:J}};Hq["55WIz31rgZ4JwOB2nBIYhv"]=Hq;Hs.metadata={tags:[],concepts:[]};Hs.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5vLrgiSEr7MSm7FJNLAptj",type:B,createdAt:Ht,updatedAt:Ht,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,locale:g};Hs.fields={title:"kainuu-vuosi-lampotila-ja-sademaara-1990-2085",description:ag,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F5vLrgiSEr7MSm7FJNLAptj\u002F453b8ab7a460da6eeb4edb1657d17c8f\u002Fkainuu-vuosi-lampotila-ja-sademaara-1990-2085.png",details:{size:62627,image:{width:ah,height:ai}},fileName:"kainuu-vuosi-lampotila-ja-sademaara-1990-2085.png",contentType:J}};Hs["5vLrgiSEr7MSm7FJNLAptj"]=Hs;Hv.metadata={tags:[],concepts:[]};Hv.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5VYQzEARG3DTSn5TIiN6cE",type:B,createdAt:Hw,updatedAt:Hw,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,locale:g};Hv.fields={title:"kainuu-kuukausi-lampotila-ja-sademaara-2050",description:ag,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F5VYQzEARG3DTSn5TIiN6cE\u002Fd38f925b6698dffc10b82f2273eec9b4\u002Fkainuu-kuukausi-lampotila-ja-sademaara-2050.png",details:{size:45448,image:{width:ah,height:ai}

1},fileName:"kainuu-kuukausi-lampotila-ja-sademaara-2050.png",contentType:J}};Hv["5VYQzEARG3DTSn5TIiN6cE"]=Hv;Hz.metadata={tags:[],concepts:[]};Hz.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2K6ioUDcWXABfPCac3EQnh",type:d,createdAt:HA,updatedAt:HA,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:z,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:I}},locale:g};Hz.fields={title:"Kainuu",slug:"kainuu"};HB.metadata={tags:[],concepts:[]};HB.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3IyoCpgCNydXeH2amacRLQ",type:d,createdAt:"2021-07-12T13:08:39.828Z",updatedAt:"2026-05-18T13:14:45.806Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:173,revision:V,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g};HB.fields={publishedLanguages:[g],title:"EtelÃ¤-Lappi â merellistÃ¤ ja mantereista ilmastoa",materialType:M,slug:"etela-lappi-merellista-ja-mantereista-ilmastoa",parent:aS,teaserImage:HC,teaserImageAlt:"Lapin maakunnan etelÃ¤osa eli EtelÃ¤-Lappi ulottuu PerÃ¤meren rannikolta Sallaan. Siihen kuuluu 12 kuntaa. Kartta.",ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lapin maakunnan etelÃ¤osa eli EtelÃ¤-Lappi ulottuu PerÃ¤meren rannikolta Sallaan, ja sen ilmastossa on niin merellisiÃ¤ kuin mantereisiakin piirteitÃ¤. PerÃ¤meren rannikon keskilÃ¤mpÃ¶tila on noin +2 astetta ja Sallan koillisosassa noin 0 astetta. Vuotuinen sademÃ¤Ã¤rÃ¤ on enimmÃ¤kseen 550â650 millimetriÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Meri-Lapista Sallan tuntureille",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"EtelÃ¤-Lappiin kuuluvat Pello-Salla-linjan etelÃ¤puolella olevat 12 kuntaa. Alueen lÃ¤nsi-osa kuuluu keskiboreaaliseen ilmastovyÃ¶hykkeeseen ja itÃ¤osa pohjoisboreaaliseen vyÃ¶hykkeeseen. VyÃ¶hykkeiden raja kulkee EtelÃ¤-Lapin poikki Pellosta Ranualle. LÃ¤nsiosaa hallitsevat metsien peittÃ¤mÃ¤t vaarajonot ja niiden vÃ¤liset laajat suot, kun taas itÃ¤osassa, erityisesti Sallan alueella, on jo tuntureita.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suotuisinta ilmasto on PerÃ¤meren rannikolla ja laajemminkin niin sanotun Meri-Lapin alueella. Mantereisinta taas on Sallassa. Tornion-, Kemi- ja Ounasjoki hallitsevat maisemia lÃ¤nnessÃ¤, ja idempÃ¤nÃ¤ olevat SimojÃ¤rvi, KemijÃ¤rvi ja Yli-Kitka vaikuttavat paikallisesti ilmastoon.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"EtelÃ¤-Lapin jakson 1991â2020 ilmastoa kuvaavana esimerkkiasemana toimii Pellon kirkonkylÃ¤n sÃ¤Ã¤asema, joka edustaa hyvin pelto- ja asutusalueiden ja laajemminkin Tornionjokilaakson ilmastoa. Artikkelin lopussa on linkki Ilmatieteen laitoksen sivulle, jossa voi tarkastella vertailukauden 1991â2020 ilmastotilastoja havaintoasemittain.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"HellettÃ¤ ja kireÃ¤Ã¤ pakkasta",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"PerÃ¤meren rannikon keskilÃ¤mpÃ¶tila on reilut +2 astetta (Â°C) ja Sallan koillisosassa noin 0 astetta. KylmimmÃ¤t kuukaudet ovat tammi- ja helmikuu, jolloin keskilÃ¤mpÃ¶tilat alueen lÃ¤nsiosissa ovat noin -9,5â¦-10,5 astetta ja muualla -12â¦-13 astetta. KylmintÃ¤ on Sallan seuduilla. Talviaikaan lÃ¤mpÃ¶tilaerot voivat olla suuria. Voimakkaan ",nodeType:a},{data:{uri:ec},content:[{data:{},marks:[],value:GV,nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:"Â vallitessa erityisesti Tornionjokilaaksossa mitataan plussan puolella olevia lÃ¤mpÃ¶tiloja, kun taas alimmat lÃ¤mpÃ¶tilat on mitattu alueen itÃ¤osissa Sallassa. SiellÃ¤ on hytisty jopa 50 asteen pakkasessa.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vuoden lÃ¤mpimin kuukausi on tyypillisesti heinÃ¤kuu, jolloin keskilÃ¤mpÃ¶tila on Kemin-Tornion seudulla +16 astetta ja muualla +14â¦+15 astetta. HellepÃ¤iviÃ¤ on ollut vuosina 1991â2020 keskimÃ¤Ã¤rin 5â10, ja joskus lÃ¤mpÃ¶tila on noussut  yli 32 asteenkin. Hallaa on esiintynyt keskimÃ¤Ã¤rin 2â10 yÃ¶nÃ¤ kesÃ¤n aikana.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"PerÃ¤meren rannikolla sataa runsaasti",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vuotuinen sademÃ¤Ã¤rÃ¤ EtelÃ¤-Lapissa on enimmÃ¤kseen 550â650 millimetriÃ¤. VÃ¤hiten sataa alueen pohjoisosissa. Eniten puolestaan sataa alueen etelÃ¤- ja lounaisosissa ja etenkin korkeimmilla vaaroilla sekÃ¤ Sallan tuntureilla. ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"VÃ¤hÃ¤sateisimmat kuukaudet ovat useimmiten helmi-, maalis- ja huhtikuu. Sadesummat ovat tyypillisesti tuolloin 25â35 millimetriÃ¤. Sateisinta on heinÃ¤kuussa, jolloin sademÃ¤Ã¤rÃ¤ on 65â85 millimetriÃ¤. PerÃ¤meren vaikutuspiirissÃ¤ elokuu on lÃ¤hes yhtÃ¤ sateinen.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Hanget ovat korkeimmillaan maaliskuussa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"EtelÃ¤-Lappi voidaan jakaa kolmeen lumivyÃ¶hykkeeseen alueen lounaisosasta koilliseen siirryttÃ¤essÃ¤: aivan kapea PerÃ¤meren rannikko, muut keskiboreaaliseen ilmastovyÃ¶hykkeeseen kuuluvat alueet eli niin sanottu Nevamaa ja pohjoisboreaalisen vyÃ¶hykkeen alue eli MetsÃ¤-Lappi. Yleisesti ottaen Tornionjokilaakso Pellosta etelÃ¤Ã¤n ja Kemijokilaakso RovaniemeltÃ¤ lounaaseen ovat muuta aluetta vÃ¤hÃ¤lumisempia. Runsaimmin lunta kertyy talven mittaan Koillismaahan rajoittuvalla Posiolla ja Sallan etelÃ¤osissa sekÃ¤ Sallan koillisosan tuntureilla. MyÃ¶s Tornionjoen ja Kemijoen vÃ¤linen vedenjakaja-alue on jokilaaksoja lumisempi.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Talven ensimmÃ¤inen lumipeite sataa Posion ja Sallan alueella lokakuun puolivÃ¤lissÃ¤ ja muualla EtelÃ¤-Lapissa kuukauden loppuun mennessÃ¤. ViimeisenÃ¤ ensilumi sataa PerÃ¤meren rannikolla. PysyvÃ¤ lumipeitteen tulo talveksi kestÃ¤Ã¤ noin kolme viikkoa loka-marraskuun vaihteesta alkaen siirryttÃ¤essÃ¤ itÃ¤osan tuntureilta PerÃ¤meren rannikolle. Tosin muutamina vuosina lumentulo talveksi on oikutellut l

1Ã¤hinnÃ¤ Meri-Lapin alueella ja suurissa jokilaaksoissa.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lumipeite on talven aikana paksuimmillaan PerÃ¤meren rannikolla maaliskuun puolivÃ¤lissÃ¤ ja muualla maaliskuun lopulla tai huhtikuun alkupÃ¤ivinÃ¤. Talven suurin lumensyvyys on suuressa osassa EtelÃ¤-Lappia 60â80 senttimetriÃ¤ ja Posion ja EtelÃ¤-Sallan seuduilla paikoitellen yli 80 senttimetriÃ¤. Viimeksi mainituilla alueilla tykkylumella on huomattava osuus kertyneeseen lumimÃ¤Ã¤rÃ¤Ã¤n. Suurimmat EtelÃ¤-Lapissa mitatut lumensyvyydet ovat 1,5 metrin luokkaa.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lumipeite katoaa aukeilta mailta PerÃ¤meren rannikolla toukokuun alkupÃ¤ivinÃ¤ ja muualla alueen lÃ¤nsiosassa ja Kemijoen laaksossa kuukauden puolivÃ¤liin mennessÃ¤. ItÃ¤osissa lumet hÃ¤viÃ¤vÃ¤t tyypillisesti toukokuun loppuun mennessÃ¤, mutta tuntureiden varjokohdissa viimeisten lumien sulaminen kestÃ¤Ã¤ pitkÃ¤lle kesÃ¤kuuhun. Lumipeitteinen aika on PerÃ¤pohjolassa j

1o pitkÃ¤ vaihdellen PerÃ¤meren rannikon 160â170 pÃ¤ivÃ¤n (noin 5,5 kuukauden) ja Sallan koillisen tunturialueen noin 200 pÃ¤ivÃ¤n (6,5 kuukauden) vÃ¤lillÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"VielÃ¤ pysyvÃ¤n lumipeitteen hÃ¤viÃ¤misen jÃ¤lkeenkin lÃ¤hinnÃ¤ Sallan alue saattaa joutua niin kylmÃ¤n ilman vaikutuspiiriin, ettÃ¤ sateet tulevat lumena. Poikkeuksellisin lumisade sattui Sallan alueella muun muassa 13.7.1971, jolloin tuntureilla ja paikoin alempanakin maa muuttui valkoiseksi.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"PitkÃ¤ talvi ja lyhyt kesÃ¤",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Termiset vuodenajat vaihtuvat EtelÃ¤-Lapissa yleensÃ¤ selkeÃ¤sti toisikseen. Ajallisesti selvÃ¤t erot syntyvÃ¤t PerÃ¤meren rannikon ja koillisen Sallan tunturiseudun vÃ¤lillÃ¤. Syksy alkaa Sallan alueella elokuun lopussa, Pello-Rovaniemi-linjalla syyskuun alussa ja Kemin-Tornion seudulla tÃ¤mÃ¤n jÃ¤lkeen. ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Termiseen talveen siirrytÃ¤Ã¤n suuressa osassa Sallaa lokakuun puolivÃ¤lin jÃ¤lkeen ja muualla lokakuun loppupuolella. Talvi kestÃ¤Ã¤ 5,5â6 kuukautta kevÃ¤Ã¤n alkaessa PerÃ¤meren pohjukassa huhtikuun puolivÃ¤lin vaiheilla ja muualla EtelÃ¤-Lapissa tÃ¤mÃ¤n jÃ¤lkeen.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lyhyt kesÃ¤ saapuu Tornionjoki- ja Kemijokilaaksoihin kesÃ¤kuun alkupÃ¤ivinÃ¤ ja koilliseen Sallaan vasta kesÃ¤kuun puolivÃ¤lissÃ¤. KesÃ¤n pituus jÃ¤Ã¤ siten lyhyimmillÃ¤Ã¤n noin 2,5 kuukauden mittaiseksi.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kasvukausi alkaa lumien sulettua",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Terminen kasvukausi pÃ¤Ã¤see alkamaan yhtenÃ¤isen lumipeitteen hÃ¤vittyÃ¤ keskimÃ¤Ã¤rin Meri-Lapissa jo ennen toukokuun puolivÃ¤liÃ¤ ja muualla noin 20. pÃ¤ivÃ¤Ã¤n mennessÃ¤. Kasvukauden pituus vaihtelee Sallan noin 130 pÃ¤ivÃ¤n (vajaan 4,5 kuukauden) ja Kemi-Tornion noin 150 pÃ¤ivÃ¤n (noin 5 kuukauden) vÃ¤lillÃ¤. Kasvukausi siis pÃ¤Ã¤ttyy suuressa osassa maakuntaa syys-lokakuun vaihteessa ja PerÃ¤meren rannikolla lokakuun alkupuolella.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tehoisan lÃ¤mpÃ¶tilan summa oli vuosina 1991â2020 keskimÃ¤Ã¤rin 800â1100 vuorokausiastetta (Â°Cvrk). Kasvukauden sadesumma on yleensÃ¤ 250â300 millimetriÃ¤, mutta suurta vaihtelua esiintyy tÃ¤Ã¤llÃ¤kin vuodesta toiseen. Koska haihdunta on tÃ¤Ã¤llÃ¤ pienempÃ¤Ã¤ kuin etelÃ¤mpÃ¤nÃ¤, niin kosteutta riittÃ¤Ã¤ yleensÃ¤ pitkÃ¤lle kesÃ¤Ã¤n varsinkin kun vetiset suot hallitsevat maisemaa.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"EtelÃ¤-Lapin ilmasto lÃ¤mpenee ja sademÃ¤Ã¤rÃ¤ kasvaa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutosarviot maakuntatasolle on toistaiseksi laskettu\u002Folemassa ilmastolliseen vertailukauteen 1981â2010 verrattuna. Ilmaston arvioidaan lÃ¤mpenevÃ¤n EtelÃ¤-Lapissa kuluvan vuosisadan aikana noin 1,9â5,8 Â°C verrattuna kyseiseen jaksoon (kuva 1, vasen). LÃ¤mpenemisen mÃ¤Ã¤rÃ¤ riippuu siitÃ¤, miten maailmanlaajuiset kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶t kehittyvÃ¤t tulevina vuosina. On myÃ¶s hyvÃ¤ huomata, ettÃ¤ ilmasto on jo lÃ¤mmennyt: jakso 1991â2020 oli noin 0,6 Â°C lÃ¤mpimÃ¤mpi kuin 1981â2010. ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6GJpZx9eultUX48eSVMgMz",type:d,createdAt:HD,updatedAt:HD,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:L}},locale:g},fields:{title:"Viivakaaviot EtelÃ¤-Lapin vuosittaisista muutosarvioista eri skenaarioissa. Vasen: lÃ¤mpÃ¶tila vuonna 2085: RCP2.6 noin 1,9, RCP4.5 noin 3,4 ja RCP 8.5 noin 5,8 astetta. Oikea: sademÃ¤Ã¤rÃ¤: RCP2.6 noin 7, RCP 4.5 noin 12 ja RCP 8.5 noin 19 prosenttia.",asset:HE,caption:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:ak,marks:[{type:r}],data:{}},{nodeType:a,value:" Vuotuisen keskimÃ¤Ã¤rÃ¤isen lÃ¤mpÃ¶tilan muutokset asteina (vasen kaavio) ja sademÃ¤Ã¤rÃ¤n arvioidut muutokset prosentteina (oikea kaavio) EtelÃ¤-Lapissa eri kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jen kehityskulkujen mukaan vuosina 1990â2085. Muutosta on verrattu jaksoon 1981â2010. RCP2.6-skenaario kuvaa voimakkaiden pÃ¤Ã¤stÃ¶rajoitusten kehityskulkua, RCP4.5 kohtalaisia pÃ¤Ã¤stÃ¶rajoituksia ja RCP8.5 kehitystÃ¤, jossa ei ole lainkaan pÃ¤Ã¤stÃ¶rajoituksia. Arviot tulevasta ilmastosta perustuvat 28 maailmanlaajuisella ilmastomallilla (CMIP5-mallisukupolvi) tehtyihin laskelmiin.",marks:[],data:{}}]}]}}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:la,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3TkWnthNBLOJqR36QbDtpn",type:d,createdAt:HG,updatedAt:HG,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:F,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:L}},locale:g},fields:{title:"PylvÃ¤skaaviot. EtelÃ¤-Lapissa lÃ¤mpÃ¶tila kohoaa eniten tammikuussa (2,8â4,5 Â°C) ja vÃ¤hiten kesÃ¤kuussa (1,4â2,3 Â°C). SademÃ¤Ã¤rÃ¤t kasvavat eniten marras- ja tammikuussa (8â17 %). Elokuussa sademÃ¤Ã¤rÃ¤n muutos on noin 4-5 %.",asset:HH,caption:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:bl,marks:[{type:r}],data:{}},{nodeType:a,value:" KeskimÃ¤Ã¤rÃ¤isen lÃ¤mpÃ¶tilan muutokset asteina (vasen kaavio) ja sademÃ¤Ã¤rÃ¤n arvioidut muutokset prosentteina (oikea kaavio) kuukausittain EtelÃ¤-Lapissa kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jen kehityskulkujen mukaan vuoteen 2050 asti. Muutosta on verrattu jaksoon 1981â2010. RCP2.6-skenaario kuvaa voimakkaiden pÃ¤Ã¤stÃ¶rajoitusten kehityskulkua, RCP4.5 kohtalaisia pÃ¤Ã¤stÃ¶rajoituksia ja RCP8.5 sellaista kehitystÃ¤, jossa ei ole lainkaan pÃ¤Ã¤stÃ¶rajoituksia. Arviot tulevasta ilmastosta perustuvat 28 maailmanlaajuisella ilmastomallilla (CMIP5-mallisukupolvi) tehtyihin laskelmiin.",marks:[],data:{}}]}]}}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vastaavasti vuotuisten sademÃ¤Ã¤rien arvioidaan kasvavan alueella vuosisadan aikana 7â19 prosenttia verrattuna jaksoon 1981â2010 (kuva 1, oikea). KeskimÃ¤Ã¤rin vuodessa sataisi 610â690 mm. ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:Hx,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aI,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:R,nodeType:a},{data:{target:bo},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:bm},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:be},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:ic},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:aC}

1,content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1yYVKtSY3qwdZCjqNOS9vF",type:d,createdAt:"2022-09-28T09:04:25.092Z",updatedAt:"2023-10-10T13:05:58.661Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:S,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:D}},locale:g},fields:{title:"EtelÃ¤-Lappi â merellistÃ¤ ja mantereista ilmastoa -artikkelin nostot: Aiheesta muualla",referencingItems:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4TzrMGaMeNiy3Cd6OsITkk",type:d,createdAt:"2022-09-28T09:04:03.838Z",updatedAt:"2022-10-19T11:30:34.470Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:Z}},locale:g},fields:{title:"LÃ¤mpÃ¶tilatilastot 1991â2020 (EtelÃ¤-Lappi)",teaserImage:a_,teaserImageAlt:bf,teaserText:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Tarkastele sÃ¤Ã¤asemien tilastoja. EtelÃ¤-Lapin ilmastoa kuvaavat esimerkiksi Pellon kirkonkylÃ¤n sÃ¤Ã¤aseman tiedot.",marks:[],data:{}}]}]},link:a$,linkText:bg}},aE],teaserType:an}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5j6rXFdYjFHu6s6c1PhEaL",type:d,createdAt:"2022-09-28T09:06:35.153Z",updatedAt:"2026-07-28T14:09:27.046Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:V,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:D}},locale:g},fields:{title:"EtelÃ¤-Lappi â merellistÃ¤ ja mantereista ilmastoa -artikkelin nostot: Katso myÃ¶s",visibleTitle:U,referencingItems:[aT,ee,eN,ba],teaserType:K,displayTitle:x}}],externalLinks:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:y,data:{},content:[{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:lb},content:[{nodeType:a,value:lc,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:"http:\u002F\u002Fhdl.handle.net\u002F10138\u002F596739"},content:[{nodeType:a,value:"Ruuhela, R., Pirinen, P., Lehtonen, I., Saranko, O., Fortelius, C., Rantanen, M., Virman, M., RÃ¤isÃ¤nen, P., Aalto, J. & Tuomenvirta, H. (Ilmatieteen laitos). 2025. Ilmastonmuutos RovaniemellÃ¤. Ilmastoturvallinen Rovaniemi -hankkeen selvitys. Rovaniemen kaupunki. 43 s. (PDF)",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:bh},content:[{nodeType:a,value:bb,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:aN},content:[{nodeType:a,value:aO,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:"https:\u002F\u002Ffi.wikipedia.org\u002Fwiki\u002FLapin_maakunta"},content:[{nodeType:a,value:ld,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:bi},content:[{nodeType:a,value:bj,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:bc},content:[{nodeType:a,value:bk,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:bn},content:[{nodeType:a,value:bp,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:ed},content:[{nodeType:a,value:fr,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},perspective:[ay,aa],tags:[aH,eX,aD,aB,aY],articleLength:[T],toc:x,modifiedDate:"2022-11-29",publisher:[E,aP]};HC.metadata={tags:[],concepts:[]};HC.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5HO5P16aBBdmKUq1JQH5U1",type:B,createdAt:"2022-12-12T07:32:55.815Z",updatedAt:"2023-03-07T13:10:12.804Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aV,revision:w,locale:g};HC.fields={title:"etela-lappi-kartta-nostokuva-maanmittauslaitos",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F5HO5P16aBBdmKUq1JQH5U1\u002F4a693e33a69a28d4e604c762155d9a47\u002Fetela-lappi-kartta-nostokuva-maanmittauslaitos.png",details:{size:59711,image:{width:N,height:aR}},fileName:"etela-lappi-kartta-nostokuva-maanmittauslaitos.png",contentType:J}};HC["5HO5P16aBBdmKUq1JQH5U1"]=HC;HE.metadata={tags:[],concepts:[]};HE.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5rilTL6NV16bQj5pJWdosn",type:B,createdAt:HF,updatedAt:HF,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,locale:g};HE.fields={title:"etela-lappi-vuosi-lampotila-ja-sademaara-1990-2085",description:ag,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F5rilTL6NV16bQj5pJWdosn\u002Fb44b97a1872011c4058e68ec6a95add3\u002Fetela-lappi-vuosi-lampotila-ja-sademaara-1990-2085.png",details:{size:63548,image:{width:ah,height:ai}

1},fileName:"etela-lappi-vuosi-lampotila-ja-sademaara-1990-2085.png",contentType:J}};HE["5rilTL6NV16bQj5pJWdosn"]=HE;HH.metadata={tags:[],concepts:[]};HH.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1m9LkXh1b3oeWRWc5ESQA5",type:B,createdAt:HI,updatedAt:HI,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,locale:g};HH.fields={title:"etela-lappi-kuukausi-lampotila-ja-sademaara-2050",description:ag,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F1m9LkXh1b3oeWRWc5ESQA5\u002Ffebf84e7eb25bb59f9fc57d19d808512\u002Fetela-lappi-kuukausi-lampotila-ja-sademaara-2050.png",details:{size:45833,image:{width:ah,height:ai}},fileName:"etela-lappi-kuukausi-lampotila-ja-sademaara-2050.png",contentType:J}};HH["1m9LkXh1b3oeWRWc5ESQA5"]=HH;HJ.metadata={tags:[],concepts:[]};HJ.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4CkWsRRIvDEqF8CPjEddyR",type:d,createdAt:"2021-07-12T12:46:26.412Z",updatedAt:"2026-07-30T06:16:05.703Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:149,revision:S,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g};HJ.fields={publishedLanguages:[g],title:"Keski-Lappi â mannerilmastoa aapasoilla ja tuntureilla",materialType:M,slug:"keski-lappi-mannerilmastoa-aapasoilla-ja-tuntureilla",parent:aS,teaserImage:HK,teaserImageAlt:"Lapin maakunnan keskiosa eli Keski-Lappi koostuu kuudesta kunnasta. Suurimman osan alueesta kÃ¤sittÃ¤vÃ¤t KittilÃ¤n ja SodankylÃ¤n kunnat, lÃ¤nnessÃ¤ Torninjokilaaksossa sijaitsevat Kolari ja Muonio sekÃ¤ idÃ¤ssÃ¤ Pelkosenniemi ja Savukoski. Kartta.",ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lapin maakunnan keski-osan eli Keski-Lapin ilmasto on hyvin mantereista ja oman leimansa siihen antavat suo- ja vesistÃ¶alueet. Vuoden keskilÃ¤mpÃ¶tila vaihtelee alueen etelÃ¤isimpien osien noin 0 asteen ja KittilÃ¤n ja SodankylÃ¤n pohjoisreunan -1 asteen vÃ¤lillÃ¤. Vuotuinen sademÃ¤Ã¤rÃ¤ on suur

1immassa osassa aluetta 500â600 millimetriÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Yli puolet pinta-alasta on aapasoita",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lapin maakunnan keskiosa eli Keski-Lappi koostuu kuudesta eri kunnasta. Suurimman osan alueesta kÃ¤sittÃ¤vÃ¤t laajat KittilÃ¤n ja SodankylÃ¤n kunnat; lÃ¤nnessÃ¤ Torninjokilaaksossa sijaitsevat Kolari ja Muonio sekÃ¤ idÃ¤ssÃ¤ Pelkosenniemi ja Savukoski. Ilmastollisesti alue kuuluu pohjoisboreaaliseen ilmastovyÃ¶hykkeeseen.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Keski-Lappia hallitsevat laajat aapasuot, joita on jopa noin 60 prosenttia sen pinta-alasta sekÃ¤ suurten jokien laaksot. LÃ¤nnessÃ¤ on Tornionjoki-Muonionjoki ja Ounasjoki sekÃ¤ idempÃ¤nÃ¤ Kemijoen sivujoet Kitinen, Luiro ja Kemihaara. LuonnonjÃ¤rviÃ¤ on vÃ¤hÃ¤n, mutta alueen pohjoisosassa sijaitsevat suuret Lokan ja Porttipahdan tekojÃ¤rvet. SekÃ¤ laajoilla vetisillÃ¤ soilla ettÃ¤ tekojÃ¤rvillÃ¤ on oma vaikutuksensa alueen ilmastoon, sillÃ¤ ne tasaavat kasvukauden lÃ¤mpÃ¶oloja.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Koko alueella on myÃ¶s tuntureita: lÃ¤nnessÃ¤ korkeimpana YllÃ¤s ja Pallas ja koillisessa Sokosti SaariselÃ¤n etelÃ¤osassa. Alue on maamme mantereisinta, sillÃ¤ se sijaitsee kaukana niin Pohjanlahdesta kuin JÃ¤Ã¤merestÃ¤kin.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Keski-Lapin jakson 1991â2020 ilmastoa kuvaavana esimerkkiasemana toimii SodankylÃ¤n TÃ¤htelÃ¤n sÃ¤Ã¤asema. Se sijaitsee Kitinen-joen loivassa laaksossa mÃ¤ntykankaiden ympÃ¤rÃ¶imÃ¤nÃ¤ edustaen hyvin Keski-Lapin ilmastoa. Artikkelin lopussa on linkki Ilmatieteen laitoksen sivulle, jossa voi tarkastella vertailukauden 1991â2020 ilmastotilastoja havaintoasemittain.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Maamme kylmintÃ¤ aluetta",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vuoden keskilÃ¤mpÃ¶tila on Keski-Lapin alueella sen etelÃ¤isimpien osien 0 asteen (Â°C) ja KittilÃ¤n ja SodankylÃ¤n pohjoisreunan noin -1 asteen vÃ¤lillÃ¤. Alueella vallitsevan selkeÃ¤n mannerilmaston takia kylmin kuukausi on yleensÃ¤ tammikuu. Silloin keskilÃ¤mpÃ¶tila on -12 ja reilun -13 asteen vÃ¤lillÃ¤. Koko maamme kylmintÃ¤ aluetta ovat Muonion ja KittilÃ¤n pohjoiset jokilaaksot, joissa on mitattu talvella yli 50 asteen pakkasia. LÃ¤nnessÃ¤ varsinkin Muonion ja Kolarin seudulla KÃ¶livuoriston yli puhaltavat ",nodeType:a},{data:{uri:ec},content:[{data:{},marks:[],value:GF,nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:" voivat ajoittain talvella nostaa lÃ¤mpÃ¶tiloja useita asteita plussan puolelle.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vuoden lÃ¤mpimin kuukausi on heinÃ¤kuu, jolloin keskilÃ¤mpÃ¶tila on enimmÃ¤kseen +14â¦+15 astetta. LÃ¤mpimintÃ¤ on etelÃ¤osien jokilaaksoissa ja viileintÃ¤ pohjoisosien korkeilla tuntureilla. KesÃ¤n hellepÃ¤iviÃ¤ on esiintynyt vuosina 1991â2020 keskimÃ¤Ã¤rin 4â8. Toisaalta lÃ¤mpÃ¶tila on kohonnut yli 32 asteen joinakin vuosina. Halla ei ole tavaton ilmiÃ¶ keskikesÃ¤llÃ¤kÃ¤Ã¤n, ja hallaÃ¶itÃ¤ esiintyy tyypillisesti 6â15 kesÃ¤ssÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"SademÃ¤Ã¤rÃ¤t riippuvat tuulen suunnista",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{}

1,marks:[],value:"Vuotuinen sademÃ¤Ã¤rÃ¤ on suurimmassa osassa Keski-Lapin aluetta 500â600 millimetriÃ¤. Vuoden sademÃ¤Ã¤rÃ¤stÃ¤ lÃ¤hes puolet tulee lumena. Karkeasti ottaen sademÃ¤Ã¤rÃ¤t kasvavat luoteesta kaakkoon siirryttÃ¤essÃ¤. Kuivinta on Ounasjoen ja Kitisen laaksoissa. Hieman ympÃ¤ristÃ¶Ã¤Ã¤n suurempia sademÃ¤Ã¤riÃ¤ esiintyy etenkin etelÃ¤isellÃ¤ YllÃ¤s-Pallaksen tunturijonolla. Maaston korkeudella on huomattava vaikutuksensa alueen sademÃ¤Ã¤riin riippuen vallitsevasta tuulen suunnasta.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kuivimmat kuukaudet ovat melko usein helmi-, maalis- ja huhtikuu, jolloin  sademÃ¤Ã¤rÃ¤t ovat tyypillisesti 30â35 millimetriÃ¤. Eniten sataa heinÃ¤kuussa, tyypillisesti 70â80 millimetriÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"PysyvÃ¤ lumipeite sataa lokakuussa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Keski-Lappi on valtaosaltaan melko yhtenÃ¤istÃ¤ aluetta lumisuuden suhteen. SelvemmÃ¤n poikkeuksen muodostavat SaariselÃ¤n ja Pallas-YllÃ¤stunturien alueet. Suurissa jokilaaksoissa lunta kertyy talven mittaan korkeampia seutuja vÃ¤hemmÃ¤n.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Talven ensimmÃ¤inen lumipeite sataa keskimÃ¤Ã¤rin SaariselÃ¤n ja muilla pohjoisosan tuntureilla jo lokakuun alkupuolella ja muualla kuukauden puolivÃ¤lin jÃ¤lkeen. Suurten tekojÃ¤rvien rantamilla ja etelÃ¤osan jokilaaksoissa ensilumi sataa lÃ¤hempÃ¤nÃ¤ lokakuun loppua. PysyvÃ¤ lumipeitekin talveksi saadaan tyypillisesti lokakuun lopussa. Maa saa lumipeitteensÃ¤ miltei koko alueella viikon sisÃ¤llÃ¤ pitempÃ¤Ã¤n sulana pysyviÃ¤ tekojÃ¤rvien rantamaita lukuun ottamatta.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lumipeite kasvaa pitkÃ¤n talven aikana aina huhtikuun alkupÃ¤iviin saakka, jolloin lumensyvyys on suuressa osassa aluetta 60â70 senttimetriÃ¤ ja Pallas-YllÃ¤s-tuntureilla sekÃ¤ SaariselÃ¤llÃ¤ lÃ¤hes 80 senttimetriÃ¤. Korkeimmilla tuntureilla lumi jakautuu usein varsin epÃ¤tasaisesti, eli niiden lakialueilla ja jyrkillÃ¤ rinteillÃ¤ paistavat kivikot lumettomina, kun taas kuruihin lunta voi kertyÃ¤ useita metrejÃ¤. Suurimmat lumensyvyydet ovat olleet 1,5 metrin luokkaa.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lumien pÃ¤Ã¤asiallinen sulaminen tapahtuu vasta toukokuussa. YhtenÃ¤inen lumipeite katoaa ensimmÃ¤isenÃ¤ aukeilta mailta jokilaaksoissa ja tekojÃ¤rvien rantamilla toukokuun alkupuolella ja viimeisenÃ¤ korkeilta tuntureilta touko-kesÃ¤kuun vaihteessa. Tunturien pohjoisrinteillÃ¤ ja kuruissa lumet viipyvÃ¤t useimpina vuosina kesÃ¤kuun lopulle ja viileinÃ¤ kesinÃ¤ aina heinÃ¤kuun puolelle saakka. Lumipeitteen kestoaika on 180â210 (noin 6â7 kuukautta) ja tuntureilla yli 200 pÃ¤ivÃ¤Ã¤. PisimpinÃ¤ talvina lumi saattaa peittÃ¤Ã¤ maan jopa noin 8 kuukautta eli loka-toukokuun vÃ¤lisen ajan. HeinÃ¤kuussa maa voi valkaistua lÃ¤hinnÃ¤ rakeista, mutta aivan elokuun lopulla on tullut jo lumisateita.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"SelkeÃ¤t vuodenajat",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Keski-Lapin mannerilmastolle on tyypillistÃ¤ hyvin selkeÃ¤t vuodenajat, joista talvi on hallitseva. Terminen syksy alkaa pohjoisen tunturiseuduilla jo elokuun lopussa ja muualla syyskuun alkupuolella. Syksy kestÃ¤Ã¤ noin 60 vuorokautta (2 kuukautta) talven alkaessa lokakuun loppupuoliskolla. KevÃ¤t koittaa alueen etelÃ¤osassa huhtikuun puolivÃ¤lin tienoilla ja pohjoisosassa muutamaa pÃ¤ivÃ¤Ã¤ myÃ¶hemmin. Talvea kestÃ¤Ã¤ siten 170â200 pÃ¤ivÃ¤Ã¤ eli jopa yli 6 kuukautta.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KesÃ¤ saapuu tavallisesti kesÃ¤kuun alkupuolella ja alkaa viimeisimpÃ¤nÃ¤ korkeimmilla tuntureilla. KesÃ¤n pituus jÃ¤Ã¤ 70â80 vuorokauden (noin 2,5 kuukauden) mittaiseksi.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suot ja tekojÃ¤rvet tasaavat kasvukauden lÃ¤mpÃ¶oloja",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Terminen kasvukausi alkaa Keski-Lapin etelÃ¤osassa suurten jokien laaksoissa toukokuun puolivÃ¤lin tienoilla ja muualla toukokuun loppuun mennessÃ¤. Kasvukautta kestÃ¤Ã¤ nelisen kuukautta, ja sen pituus on etelÃ¤mpÃ¤nÃ¤ kymmenisen pÃ¤ivÃ¤Ã¤ enemmÃ¤n kuin pohjoisempana. Tehoisan lÃ¤mpÃ¶tilan summa on Tornionjokilaakson pohjoisosan 750â800 vuorokausiasteen (Â°Cvrk) ja pohjoisen noin 600 vuorokausiasteen vÃ¤lillÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kasvukauden sadesumma vaihtelee tÃ¤Ã¤llÃ¤kin laajoissa rajoissa. KeskimÃ¤Ã¤rin kasvukauden sademÃ¤Ã¤rÃ¤ on Keski-Lapissa 220â280 millimetriÃ¤. Kuivuus ei ole tÃ¤Ã¤llÃ¤ niin paha ongelma kuin etelÃ¤mpÃ¤nÃ¤. MyÃ¶hÃ¤Ã¤n sulava lumi, vetiset suot ja pienempi haihdunta takaavat useimpina kasvukausina riittÃ¤vÃ¤sti kosteutta.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Keski-Lapin ilmasto lÃ¤mpenee ja sademÃ¤Ã¤rÃ¤ kasvaa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutosarviot maakuntatasolle on toistaiseksi laskettu\u002Folemassa ilmastolliseen vertailukauteen 1981â2010 verrattuna. Ilmaston arvioidaan lÃ¤mpenevÃ¤n Keski-Lapissa kuluvan vuosisadan aikana noin 2,1â6,0 Â°C verrattuna kyseiseen jaksoon (kuva 1, vasen). LÃ¤mpenemisen mÃ¤Ã¤rÃ¤ riippuu siitÃ¤, miten maailmanlaajuiset kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶t kehittyvÃ¤t tulevina vuosina. O

1n myÃ¶s hyvÃ¤ huomata, ettÃ¤ ilmasto on jo lÃ¤mmennyt: jakso 1991â2020 oli noin 0,6 Â°C lÃ¤mpimÃ¤mpi kuin 1981â2010.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"12HH3F9oH5IgugdH03t1ph",type:d,createdAt:"2022-11-23T13:35:20.134Z",updatedAt:"2022-11-24T10:12:38.287Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:L}},locale:g},fields:{title:"Viivakaaviot Keski-Lapin vuosittaisista muutosarvioista eri skenaarioissa. Vasen: lÃ¤mpÃ¶tila vuonna 2085: RCP2.6 noin 2,1, RCP4.5 noin 3,6 ja RCP 8.5 noin 6,0 astetta. Oikea: sademÃ¤Ã¤rÃ¤: RCP2.6 noin 7, RCP 4.5 noin 12 ja RCP 8.5 noin 20 prosenttia.",asset:HL,caption:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:ak,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:" Vuotuisen keskimÃ¤Ã¤rÃ¤isen lÃ¤mpÃ¶tilan muutokset asteina (vasen kaavio) ja sademÃ¤Ã¤rÃ¤n arvioidut muutokset prosentteina (oikea kaavio) Keski-Lapissa eri kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jen kehityskulkujen mukaan vuosina 1990â2085. Muutosta on verrattu jaksoon 1981â2010. RCP2.6-skenaario kuvaa voimakkaiden pÃ¤Ã¤stÃ¶rajoitusten kehityskulkua, RCP4.5 kohtalaisia pÃ¤Ã¤stÃ¶rajoituksia ja RCP8.5 kehitystÃ¤, jossa ei ole lainkaan pÃ¤Ã¤stÃ¶rajoituksia. Arviot tulevasta ilmastosta perustuvat 28 maailmanlaajuisella ilmastomallilla (CMIP5-mallisukupolvi) tehtyihin laskelmiin.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p}}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:la,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5SWlgTBCjIqpijtA0sQg4d",type:d,createdAt:"2022-11-23T13:41:19.949Z",updatedAt:"2022-11-25T11:38:54.420Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ad,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:L}},locale:g},fields:{title:"PylvÃ¤skaaviot. Keski-Lapissa lÃ¤mpÃ¶tila kohoaa eniten tammikuussa (2,8â4,6 Â°C) ja vÃ¤hiten kesÃ¤-, heinÃ¤- ja elokuussa (1,5â2,5 Â°C). SademÃ¤Ã¤rÃ¤t kasvavat eniten marras- ja tammikuussa (7â17 %). Elokuussa sademÃ¤Ã¤rÃ¤n muutos on pienin, noin 5â6 %.",asset:HN,caption:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:eB,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:"KeskimÃ¤Ã¤rÃ¤isen lÃ¤mpÃ¶tilan muutokset asteina (vasen kaavio) ja sademÃ¤Ã¤rÃ¤n arvioidut muutokset prosentteina (oikea kaavio) kuukausittain Keski-Lapissa kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jen kehityskulkujen mukaan vuoteen 2050 asti. Muutosta on verrattu jaksoon 1981â2010. RCP2.6-skenaario kuvaa voimakkaiden pÃ¤Ã¤stÃ¶rajoitusten kehityskulkua, RCP4.5 kohtalaisia pÃ¤Ã¤stÃ¶rajoituksia ja RCP8.5 sellaista kehitystÃ¤, jossa ei ole lainkaan pÃ¤Ã¤stÃ¶rajoituksia.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p}}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vastaavasti vuotuisten sademÃ¤Ã¤rien arvioidaan kasvavan alueella vuosisadan aikana 7â20 prosenttia verrattuna jaksoon 1981â2010 (kuva 1, oikea). KeskimÃ¤Ã¤rin vuodessa sataisi 570â640 mm.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vuosisadan puolivÃ¤liin mennessÃ¤ sademÃ¤Ã¤rÃ¤t kasvavat kaikkina kuukausina, mutta kesÃ¤llÃ¤ muutos on pieni. Sadetta tulisi eniten marras-helmikuussa (kuva 2, oikea). Arviot tulevasta ilmastosta perustuvat 28 maailmanlaajuisella ilmastomallilla (CMIP5-mallisukupolvi) tehtyihin laskelmiin.\r\n",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:bB,nodeType:a},{data:{target:bo},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[{type:r}],value:t,nodeType:a},{data:{target:bm},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:be},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:ic},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:aC},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1JjHdNSGcJnVb7UJkFK3zU",type:d,createdAt:"2022-11-23T12:37:58.760Z",updatedAt:"2023-10-10T13:06:08.770Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:_,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:D}},locale:g},fields:{title:"Keski-Lappi â mannerilmastoa aapasoilla ja tuntureilla -artikkelin nostot: Aiheesta muualla",referencingItems:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3dJowFVxXqDn3pyDqRI8Hf",type:d,createdAt:"2022-11-23T12:37:40.886Z",updatedAt:"2022-11-25T10:19:36.763Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:S,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:Z}},locale:g},fields:{title:"LÃ¤mpÃ¶tilatilastot 1991â2020 (Keski-Lappi)",teaserImage:a_,teaserImageAlt:bf,teaserText:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tarkastele sÃ¤Ã¤asemien tilastoja. Pohjois-Pohjanmaan itÃ¤osan ilmastoa kuvaavat esimerkiksi esimerkiksi SodankylÃ¤n TÃ¤htelÃ¤n sÃ¤Ã¤aseman tiedot.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},link:a$,linkText:bg}}

1,aE],teaserType:an}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"PGkl95d5llL3KnYAwBbUW",type:d,createdAt:"2022-11-23T12:39:24.663Z",updatedAt:"2026-07-28T14:10:35.450Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:V,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:D}},locale:g},fields:{title:"Keski-Lappi â mannerilmastoa aapasoilla ja tuntureilla -artikkelin nostot: Katso myÃ¶s",visibleTitle:U,referencingItems:[aT,ee,ba],teaserType:K,displayTitle:x}}],externalLinks:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:y,data:{},content:[{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:lb},content:[{nodeType:a,value:lc,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:bh},content:[{nodeType:a,value:bb,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:aN},content:[{nodeType:a,value:aO,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:HP},content:[{nodeType:a,value:ld,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:bi},content:[{nodeType:a,value:bj,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:bc},content:[{nodeType:a,value:bk,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:bn},content:[{nodeType:a,value:bp,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:ed},content:[{nodeType:a,value:HQ,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},perspective:[ay,aa],tags:[aH,eX,aD,aB,aY],articleLength:[T],toc:x,modifiedDate:"2022-11-24",publisher:[E,aP]};HK.metadata={tags:[],concepts:[]};HK.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4S4GiZIqVq6MEY66ME7u4d",type:B,createdAt:"2022-12-12T07:33:15.583Z",updatedAt:"2023-03-07T13:12:17.162Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:V,revision:z,locale:g};HK.fields={title:"keski-lappi-kartta-nostokuva-maanmittauslaitos",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F4S4GiZIqVq6MEY66ME7u4d\u002Fda87e84ff2bdeefbfa4923726315b610\u002Fkeski-lappi-kartta-nostokuva-maanmittauslaitos.png",details:{size:60984,image:{width:N,height:aR}},fileName:"keski-lappi-kartta-nostokuva-maanmittauslaitos.png",contentType:J}};HK["4S4GiZIqVq6MEY66ME7u4d"]=HK;HL.metadata={tags:[],concepts:[]};HL.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4jCPRRvffYjUseFwFVaRxR",type:B,createdAt:HM,updatedAt:HM,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,locale:g};HL.fields={title:"keski-lappi-vuosi-lampotila-ja-sademaara-1990-2085",description:ag,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F4jCPRRvffYjUseFwFVaRxR\u002Fde9258ff4bf709d26967d96d9b651077\u002Fkeski-lappi-vuosi-lampotila-ja-sademaara-1990-2085.png",details:{size:63736,image:{width:ah,height:ai}},fileName:"keski-lappi-vuosi-lampotila-ja-sademaara-1990-2085.png",contentType:J}};HL["4jCPRRvffYjUseFwFVaRxR"]=HL;HN.metadata={tags:[],concepts:[]};HN.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"12Cl3lyUCJytTNtwdSWw8o",type:B,createdAt:HO,updatedAt:HO,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,locale:g};HN.fields={title:"keski-lappi-kuukausi-lampotila-ja-sademaara-2050",description:ag,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F12Cl3lyUCJytTNtwdSWw8o\u002Fb8fae04164b58bd50a29ab4d2a491567\u002Fkeski-lappi-kuukausi-lampotila-ja-sademaara-2050.png",details:{size:46127,image:{width:ah,height:ai}

1},fileName:"keski-lappi-kuukausi-lampotila-ja-sademaara-2050.png",contentType:J}};HN["12Cl3lyUCJytTNtwdSWw8o"]=HN;HR.metadata={tags:[],concepts:[]};HR.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5RjK8zDZzOFniBMgupsFlU",type:d,createdAt:"2021-07-12T12:36:02.206Z",updatedAt:"2026-07-30T06:16:02.894Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:109,revision:_,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g};HR.fields={publishedLanguages:[g],title:"Pohjois-Lappi â JÃ¤Ã¤meren vaikutuksessa",materialType:M,slug:"pohjois-lappi-jaameren-vaikutuksessa",parent:aS,teaserImage:HS,teaserImageAlt:"Lapin maakunnan pohjoisosaan eli Pohjois-Lappiin kuuluu kolme kuntaa, EnontekiÃ¶, Inari ja Utsjoki. Kartta.",ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lapin maakunnan pohjoisosan eli Pohjois-Lapin valtaosin hyvin mantereinen ilmasto saa merellisiÃ¤ piirteitÃ¤ niin EnontekiÃ¶n luoteiskolkassa kuin Utsjoella JÃ¤Ã¤meren lÃ¤heisyyden vuoksi. Vuoden keskilÃ¤mpÃ¶tila vaihtelee InarijÃ¤rven ympÃ¤ristÃ¶n ja Utsjoen pohjoiskolkan -0,5 asteen ja EnontekiÃ¶n -1,5 asteen vÃ¤lillÃ¤. Vuotuinen sademÃ¤Ã¤rÃ¤ on keskimÃ¤Ã¤rin KÃ¤sivarren ylÃ¤tuntureilla noin 600 millimetriÃ¤ ja muualla 400â550 millimetriÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Inarin laaksosta ylÃ¤tuntureille",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pohjois-Lappiin kuuluu kolme kuntaa, EnontekiÃ¶, Inari ja Utsjoki. SitÃ¤ hallitsevat laajat tunturialueet, jylhimpÃ¤nÃ¤ EnontekiÃ¶n ylÃ¤tunturit. Oman alueensa muodostaa laaja InarinjÃ¤rvi ja siihen liittyvÃ¤t matalat ranta-alueet. MerkittÃ¤viÃ¤ jokilaaksoja muodostavat Ivalojoki, Inarijoki- Tenojoki ja Utsjoki sekÃ¤ KÃ¶nkÃ¤mÃ¤eno-Muonionjoki. Omat ilmastolliset erityispiirteensÃ¤ on myÃ¶s KilpisjÃ¤rvellÃ¤ ja EnontekiÃ¶n ylÃ¤tuntureilla sekÃ¤ Kevojoen kanjonilla. Pohjois-Lappi kuuluu kokonaan pohjoisboreaaliseen ilmastovyÃ¶hykkeeseen, lukuun ottamatta EnontekiÃ¶n luoteisosaa eli ylÃ¤tuntureita, jotka kuuluvat hemiarktiseen vyÃ¶hykkeeseen.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Keski-Lapin jakson 1991â2020 ilmastoa kuvaavana esimerkkiasemana toimii Ivalon lentoaseman sÃ¤Ã¤asema, joka edustaa hyvin Ivalojoen jokilaakson ilmastoa ja laajemminkin InarijÃ¤rven jÃ¤rvialankoa. Artikkelin lopussa on linkki Ilmatieteen laitoksen sivulle, jossa voi tarkastella vertailukauden 1991â2020 ilmastotilastoja havaintoasemittain.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"ÃÃ¤reviÃ¤ lÃ¤mpÃ¶tiloja",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vuoden keskilÃ¤mpÃ¶tila Pohjois-Lapissa vaihtelee InarijÃ¤rven ympÃ¤ristÃ¶n ja Utsjoen pohjoiskolkan -0,5 asteen (Â°C) ja EnontekiÃ¶n -1,5 asteen vÃ¤lillÃ¤. KylmimmÃ¤t kuukaudet ovat tyypillisesti tammi- ja helmikuu, jolloin keskilÃ¤mpÃ¶tila on suurimmassa osassa aluetta -12â¦-13 astetta. Lauhinta on Nuorgamin seudulla ja kylmintÃ¤ Ounasjoen sivujokien latvoilla. Vuoden lÃ¤mpimin kuukausi on heinÃ¤kuu, jolloin keskilÃ¤mpÃ¶tila jÃ¤Ã¤ EnontekiÃ¶n ylÃ¤tuntureilla noin 11 asteeseen ja on muualla 12â¦14 astetta. LÃ¤mpimintÃ¤ on Inarin laaksossa. JÃ¤Ã¤meren tasoittava vaikutus lÃ¤mpÃ¶tiloihin on siis selvÃ¤sti havaittavissa.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"HellettÃ¤ oli kautena 1991â2020 keskimÃ¤Ã¤rin 1â6 pÃ¤ivÃ¤nÃ¤, KilpisjÃ¤rvellÃ¤ ja tunturialueilla hellettÃ¤ ei mitata joka vuosi lainkaan. Pohjois-Lapin korkeimmat lÃ¤mpÃ¶tilat on mitattu Utsjoen Kevolla, jossa lÃ¤mpÃ¶tila on kohonnut yli 33 asteen. Hallaa esiintyy kesÃ¤kuussa ja elokuussa keskimÃ¤Ã¤rin 2â10 yÃ¶nÃ¤. HeinÃ¤kuussa InarijÃ¤rvi ympÃ¤ristÃ¶ineen on yleensÃ¤ hallaton, ja muuallakin hallaÃ¶itÃ¤ on keskimÃ¤Ã¤rin vain yksi.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:Et,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vuotuinen sademÃ¤Ã¤rÃ¤ Pohjois-Lapissa on keskimÃ¤Ã¤rin KÃ¤sivarren ylÃ¤tuntureilla noin 600 millimetriÃ¤ ja muualla 400â550 millimetriÃ¤ siten, ettÃ¤ vÃ¤hiten sataa Tenojoen-Inarijoen laaksossa ja KÃ¤sivarren âkainalossaâ. YmpÃ¤ristÃ¶Ã¤Ã¤n sateisimpia alueita ovat Muotka- ja Paistunturit, EnontekiÃ¶n koilliskulma sekÃ¤ Utsjoen itÃ¤iset tunturit.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"VÃ¤hiten sadetta saadaan kevÃ¤ttalvella tammi-huhtikuussa, jolloin kuukausisadesummat ovat 20â30 millimetriÃ¤. Sateisin kuukausi on yleensÃ¤ heinÃ¤kuu, jolloin tyypillisesti sataa 70â80 millimetriÃ¤. JÃ¤Ã¤meren lÃ¤heisyys yhdessÃ¤ KÃ¶livuoriston kanssa aiheuttaa ajoittain suur

1ia talvisateita.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lunta kesÃ¤llÃ¤kin",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pohjois-Lapissa noin puolet vuoden sademÃ¤Ã¤rÃ¤stÃ¤ tulee lumena ja EnontekiÃ¶n ylÃ¤tuntureilla jopa 60 prosenttia. EnontekiÃ¶n ylÃ¤tuntureilla onkin havaittu maamme suurimmat lumimÃ¤Ã¤rÃ¤t.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Talven ensimmÃ¤inen ehjÃ¤ lumipeite saadaan EnontekiÃ¶n ylÃ¤tuntureilla useimmiten jo syys-lokakuun vaihteessa. ViimeisenÃ¤ ensilumi sataa InarijÃ¤rven ympÃ¤ristÃ¶ssÃ¤ lokakuun loppupuolella. PysyvÃ¤ lumipeite sataa Utsjoella ja KilpisjÃ¤rjevellÃ¤ keskimÃ¤Ã¤rin lokakuun kahden viimeisen viikon aikana ja ylÃ¤tuntureilla jo ennen kuukauden puolivÃ¤liÃ¤. Pohjois-Lapin peittyminen lumella kestÃ¤Ã¤ siis kolmisen viikkoa.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lumipeite on paksuimmillaan tavallisesti vasta huhtikuun alussa, jolloin lunta on Inarin ympÃ¤ristÃ¶ssÃ¤ ja jokilaaksoissa 60â70, muualla pÃ¤Ã¤osin 70â80 senttimetriÃ¤ ja KilpisjÃ¤rvellÃ¤ jopa metrin verran. Tuntureilla kuruihin lunta voi kinostua useita metrejÃ¤, kun tuulelle alttiilla paikoilla sitÃ¤ on hyvin vÃ¤hÃ¤n.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"YhtenÃ¤inen lumipeite katoaa InarijÃ¤rven rantamilta ja jokilaaksoista toukokuun puolivÃ¤lissÃ¤ muualta alavilta seuduilta hieman myÃ¶hemmin. Tuntureilla lumi pysyy touko-kesÃ¤kuun vaihteeseen ja tunturien kuruissa ja varjokohdissa pitkÃ¤lle kesÃ¤Ã¤n. Lumipeitteen kestoaika vaihtelee InarijÃ¤rven ympÃ¤ristÃ¶n 200â210 (eli 7 kuukauden) ja EnontekiÃ¶n luoteiskolkan yli 230 pÃ¤ivÃ¤n (lÃ¤hes 8 kuukauden) vÃ¤lillÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"MyÃ¶hÃ¤isinÃ¤ ja kylminÃ¤ kevÃ¤inÃ¤ etenkin KÃ¤sivarren alueella toukokuussa ja jopa kesÃ¤kuun alussa ovat vallinneet tÃ¤ysin talviset olosuhteet. Talvisen lumipeitteen hÃ¤vittyÃ¤ kylmÃ¤npurkaukset voivat tuoda takatalven runsainekin lumisateineen. Korkeimpien ylÃ¤tunturien peittyminen lumella keskellÃ¤ kesÃ¤Ã¤ on mahdollista hyvin kylmÃ¤n ilman vallitessa.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:Fk,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Talvi on hallitseva vuodenaika Pohjois-Lapin alueella. Terminen talvi alkaa EnontekiÃ¶llÃ¤ jo lokakuun puolivÃ¤lin jÃ¤lkeen, InarijÃ¤rven rannoilla hieman myÃ¶hemmin. KevÃ¤t koittaa huhtikuun viimeisillÃ¤ viikoilla, EnontekiÃ¶llÃ¤ huhti-toukokuun vaihteessa. Talvi on siten noin 6 kuukauden mittainen.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lyhyt kesÃ¤ saapuu alueen etelÃ¤iseen osaan kesÃ¤kuun alkjupuolella ja KilpisjÃ¤rvelle sekÃ¤ muille ylÃ¤tuntureille vasta kesÃ¤kuun lopussa. KesÃ¤ on pisimmillÃ¤Ã¤nkin 2â3 kuukauden mittainen, ylÃ¤tuntureilla joskus ainoastaan 5â6 viikon pituinen. Syksy koittaa jo pÃ¤Ã¤osin elokuun lopussa; ainoastaan InarijÃ¤rven lÃ¤heisyydessÃ¤ se alkaa vasta syyskuun puolella.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Valon mÃ¤Ã¤rÃ¤ korvaa kasvukauden lyhyyttÃ¤",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Terminen kasvukausi ei Pohjois-Lapissa ole jÃ¤rin pitkÃ¤, mutta suur

1i valon mÃ¤Ã¤rÃ¤ korvaa jossain mÃ¤Ã¤rin sen lyhyyttÃ¤. Kasvukausi alkaa alueen etelÃ¤rajalla toukokuun lopulla. KÃ¤sivarren Lapissa ja YlÃ¤-tuntureilla kasvukausi alkaa pitkÃ¤Ã¤n kestÃ¤vÃ¤n lumipeitteen vuoksi vasta kesÃ¤kuun alussa.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kasvukausi pÃ¤Ã¤ttyy EnontekiÃ¶n luoteiskolkassa jo syyskuun puolivÃ¤lissÃ¤ ja muualla Pohjois-Lapissa syyskuun loppuun mennessÃ¤. Kasvukauden pituus vaihtelee ylÃ¤tunturien 90â100 pÃ¤ivÃ¤n (noin 3 kuukautta) ja Inarin jÃ¤rvialueen noin 125 pÃ¤ivÃ¤n (4 kuukautta) vÃ¤lillÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tehoisan lÃ¤mpÃ¶tilan summa on tyypillisesti 500â750 vuorokausiastetta (Â°Cvrk) ja sademÃ¤Ã¤rÃ¤ 180â250 millimetriÃ¤. Haihdunta jÃ¤Ã¤ alueella yleensÃ¤ selvÃ¤sti sateita pienemmÃ¤ksi, ja lisÃ¤ksi maaperÃ¤ssÃ¤ riittÃ¤Ã¤ useimmiten kosteutta pitkÃ¤Ã¤n sÃ¤ilyvÃ¤n lumipeitteen vuoksi.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pohjois-Lapin ilmasto lÃ¤mpenee ja sademÃ¤Ã¤rÃ¤ kasvaa\r",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutosarviot maakuntatasolle on toistaiseksi laskettu\u002Folemassa ilmastolliseen vertailukauteen 1981â2010 verrattuna. Ilmaston arvioidaan lÃ¤mpenevÃ¤n Pohjois-Lapissa kuluvan vuosisadan aikana noin 2,1â6,0 Â°C verrattuna kyseiseen jaksoon (kuva 1, vasen). LÃ¤mpenemisen mÃ¤Ã¤rÃ¤ riippuu siitÃ¤, miten maailmanlaajuiset kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶t kehittyvÃ¤t tulevina vuosina. On myÃ¶s hyvÃ¤ huomata, ettÃ¤ ilmasto on jo lÃ¤mmennyt: jakso 1991â2020 oli noin 0,6 Â°C lÃ¤mpimÃ¤mpi kuin 1981â2010.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6E93GbZALEgJ5fShIFGOpG",type:d,createdAt:HT,updatedAt:HT,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:L}},locale:g},fields:{title:"Viivakaaviot Pohjois-Lapin vuosittaisista muutosarvioista eri skenaarioissa. Vasen: lÃ¤mpÃ¶tila vuonna 2085: RCP2.6 noin 2,1, RCP4.5 noin 3,8 ja RCP 8.5 noin 6,0 astetta. Oikea: sademÃ¤Ã¤rÃ¤: RCP2.6 noin 7, RCP 4.5 noin 12 ja RCP 8.5 noin 20 prosenttia.",asset:HU,caption:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:ak,marks:[{type:r}],data:{}},{nodeType:a,value:" Vuotuisen keskimÃ¤Ã¤rÃ¤isen lÃ¤mpÃ¶tilan muutokset asteina (vasen kaavio) ja sademÃ¤Ã¤rÃ¤n arvioidut muutokset prosentteina (oikea kaavio) Pohjois-Lapissa eri kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jen kehityskulkujen mukaan vuosina 1990â2085. Muutosta on verrattu jaksoon 1981â2010. RCP2.6-skenaario kuvaa voimakkaiden pÃ¤Ã¤stÃ¶rajoitusten kehityskulkua, RCP4.5 kohtalaisia pÃ¤Ã¤stÃ¶rajoituksia ja RCP8.5 kehitystÃ¤, jossa ei ole lainkaan pÃ¤Ã¤stÃ¶rajoituksia. Arviot tulevasta ilmastosta perustuvat 28 maailmanlaajuisella ilmastomallilla (CMIP5-mallisukupolvi) tehtyihin laskelmiin.",marks:[],data:{}}]}]}}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:eb,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7in7lv3UeMK9aq7F2GkWlu",type:d,createdAt:HW,updatedAt:HW,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:L}},locale:g},fields:{title:"PylvÃ¤skaaviot. Pohjois-Lapissa lÃ¤mpÃ¶tila kohoaa eniten tammikuussa (2,9â4,6 Â°C) ja vÃ¤hiten kesÃ¤kuussa (1,5â2,5 Â°C). SademÃ¤Ã¤rÃ¤t kasvavat eniten marras- ja tammikuussa (7â14 prosenttia). Elokuussa sademÃ¤Ã¤rÃ¤n muutos on pienin, noin 5â7 prosenttia).",asset:HX,caption:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:"Kuva 2",nodeType:a},{data:{},marks:[],value:". KeskimÃ¤Ã¤rÃ¤isen lÃ¤mpÃ¶tilan muutokset asteina (vasen kaavio) ja sademÃ¤Ã¤rÃ¤n arvioidut muutokset prosentteina (oikea kaavio) kuukausittain Pohjois-Lapissa kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jen kehityskulkujen mukaan vuoteen 2050 asti. Muutosta on verrattu jaksoon 1981â2010. RCP2.6-skenaario kuvaa voimakkaiden pÃ¤Ã¤stÃ¶rajoitusten kehityskulkua, RCP4.5 kohtalaisia pÃ¤Ã¤stÃ¶rajoituksia ja RCP8.5 sellaista kehitystÃ¤, jossa ei ole lainkaan pÃ¤Ã¤stÃ¶rajoituksia. Arviot tulevasta ilmastosta perustuvat 28 maailmanlaajuisella ilmastomallilla (CMIP5-mallisukupolvi) tehtyihin laskelmiin.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p}}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vastaavasti vuotuisten sademÃ¤Ã¤rien arvioidaan kasvavan alueella vuosisadan aikana 7â20 prosenttia verrattuna jaksoon 1981â2010 (kuva 1, oikea).",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KeskimÃ¤Ã¤rin vuodessa sataisi 520â580 mm. Vuosisadan puolivÃ¤liin mennessÃ¤ sademÃ¤Ã¤rÃ¤t kasvavat kaikkina kuukausina, mutta kesÃ¤llÃ¤ muutos on pieni tai vÃ¤henevÃ¤. Sadetta tulisi eniten marras- ja tammikuussa (kuva 2, oikea).\r\n",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aI,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:R,nodeType:a},{data:{target:bo},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:bm},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:be},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:ic},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:aC}

1,content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4jQyvtJpAmoNFvMHw02d87",type:d,createdAt:"2022-11-25T11:34:44.344Z",updatedAt:"2023-10-10T13:06:19.145Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:D}},locale:g},fields:{title:"Pohjois-Lappi â JÃ¤Ã¤meren vaikutuksessa -artikkelin nostot: Aiheesta muualla",referencingItems:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4AxuF366HasNbG8TKZBDW5",type:d,createdAt:HZ,updatedAt:HZ,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:z,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:Z}},locale:g},fields:{title:"LÃ¤mpÃ¶tilatilastot 1991â2020 (Pohjois-Lappi)",teaserImage:a_,teaserImageAlt:bf,teaserText:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Tarkastele sÃ¤Ã¤asemien tilastoja. Pohjois-Pohjanmaan itÃ¤osan ilmastoa kuvaavat esimerkiksi esimerkiksi Ivalon lentoaseman sÃ¤Ã¤aseman tiedot.",marks:[],data:{}}]}]},link:a$,linkText:bg}},aE],teaserType:an}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"KuqmM9A91aScKT7u20fAB",type:d,createdAt:"2022-11-25T11:35:50.324Z",updatedAt:"2026-07-28T14:12:30.872Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ad,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:D}},locale:g},fields:{title:"Pohjois-Lappi â JÃ¤Ã¤meren vaikutuksessa -artikkelin nostot: Katso myÃ¶s",visibleTitle:U,referencingItems:[aT,ee,ba],teaserType:K,displayTitle:x}}],externalLinks:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:y,data:{},content:[{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:lb},content:[{nodeType:a,value:lc,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:bh},content:[{nodeType:a,value:bb,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:aN},content:[{nodeType:a,value:aO,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:HP},content:[{nodeType:a,value:ld,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:bi},content:[{nodeType:a,value:bj,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:bc},content:[{nodeType:a,value:bk,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:bn},content:[{nodeType:a,value:bp,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},perspective:[ay,aa],tags:[aH,eX,aD,aB,aY],articleLength:[T],toc:x,modifiedDate:Dz,publisher:[E,aP]};HS.metadata={tags:[],concepts:[]};HS.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4JckAijiMZfpIDjjivTf80",type:B,createdAt:"2022-12-12T07:33:32.072Z",updatedAt:"2023-03-07T13:13:18.920Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:V,revision:z,locale:g};HS.fields={title:"pohjois-lappi-kartta-nostokuva-maanmittauslaitos",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F4JckAijiMZfpIDjjivTf80\u002Ffeb237d9bf183b8b92f7df6c52c47fa5\u002Fpohjois-lappi-kartta-nostokuva-maanmittauslaitos.png",details:{size:58641,image:{width:N,height:aR}},fileName:"pohjois-lappi-kartta-nostokuva-maanmittauslaitos.png",contentType:J}};HS["4JckAijiMZfpIDjjivTf80"]=HS;HU.metadata={tags:[],concepts:[]};HU.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2H9nKeXHla3ROkAOahZszn",type:B,createdAt:HV,updatedAt:HV,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,locale:g};HU.fields={title:"pohjois-lappi-vuosi-lampotila-ja-sademaara-1990-2085",description:ag,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F2H9nKeXHla3ROkAOahZszn\u002F9818a470aa320066b0f0377f2c026f43\u002Fpohjois-lappi-vuosi-lampotila-ja-sademaara-1990-2085.png",details:{size:64182,image:{width:ah,height:ai}

1},fileName:"pohjois-lappi-vuosi-lampotila-ja-sademaara-1990-2085.png",contentType:J}};HU["2H9nKeXHla3ROkAOahZszn"]=HU;HX.metadata={tags:[],concepts:[]};HX.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2NyEUJTkzFi52MYdJFYWCO",type:B,createdAt:HY,updatedAt:HY,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,locale:g};HX.fields={title:"pohjois-lappi-kuukausi-lampotila-ja-sademaara-2050",description:ag,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F2NyEUJTkzFi52MYdJFYWCO\u002F976b1536bec27163db07b2bd67d8ae4d\u002Fpohjois-lappi-kuukausi-lampotila-ja-sademaara-2050.png",details:{size:46018,image:{width:ah,height:ai}},fileName:"pohjois-lappi-kuukausi-lampotila-ja-sademaara-2050.png",contentType:J}};HX["2NyEUJTkzFi52MYdJFYWCO"]=HX;Ia.metadata={tags:[],concepts:[]};Ia.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2UBDtbb5EwCaViCbj1YFSz",type:d,createdAt:"2025-03-14T13:28:19.623Z",updatedAt:"2025-03-14T13:46:34.496Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bO,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:Z}},locale:g};Ia.fields={title:"Video: NÃ¤in ilmastonmuutos nÃ¤kyy Suomessa",teaserImage:Ib,teaserImageAlt:"JÃ¤Ã¤tynyt puun oksa.",teaserText:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"V",nodeType:a},{data:{},marks:[],value:"ideo summaa, miten ilmasto on muuttunut Suomessa ja miten se muuttuu tulevaisuudessa.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},link:"https:\u002F\u002Fwww.youtube.com\u002Fwatch?v=YSaLdLuur9U",linkText:"Katso video Ilmatieteen laitoksen YouTube-kanavalla"};Ib.metadata={tags:[],concepts:[]};Ib.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6O0Iy7VlXOWwG8HarT1dtZ",type:B,createdAt:Ic,updatedAt:Ic,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:z,revision:o,locale:g};Ib.fields={title:"nain-ilmastonmuutos-nakyy-suomessa-nostokuva-adobestock-302507145",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F6O0Iy7VlXOWwG8HarT1dtZ\u002Ff995ff1641c65d6909791f27660d1bfb\u002Fnain-ilmastonmuutos-nakyy-suomessa-nostokuva-adobestock-302507145.jpeg",details:{size:266492,image:{width:N,height:$}},fileName:"nain-ilmastonmuutos-nakyy-suomessa-nostokuva-adobestock-302507145.jpeg",contentType:Y}};Ib["6O0Iy7VlXOWwG8HarT1dtZ"]=Ib;Io.metadata={tags:[],concepts:[]};Io.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"ARxsgeWgcOLDezQgfkF80",type:B,createdAt:"2022-02-03T14:00:43.779Z",updatedAt:"2022-02-04T10:44:42.314Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bO,revision:z,locale:g};Io.fields={title:"videot-tuleva-ilmasto-nostokuva-adobestock-261921033",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002FARxsgeWgcOLDezQgfkF80\u002F0982d2d7419da6cbab93d75bf59fe999\u002Fvideot-tuleva-ilmasto-nostokuva-adobestock-261921033.png",details:{size:7160,image:{width:N,height:$}},fileName:"videot-tuleva-ilmasto-nostokuva-adobestock-261921033.png",contentType:J}};Io.ARxsgeWgcOLDezQgfkF80=Io;Iq.metadata={tags:[],concepts:[]};Iq.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"13jjtazyjPIrSsTohQE6dG",type:B,createdAt:Ir,updatedAt:Ir,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:v,revision:o,locale:g};Iq.fields={title:"Vuotuisen sademÃ¤Ã¤rÃ¤n muuttuminen Suomessa",description:dq,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F13jjtazyjPIrSsTohQE6dG\u002F78fc2100efc34e4b14cd7b92b1b97397\u002Fkuva1-vuotuinen-sademaara-suomessa-iso.png",details:{size:80458,image:{width:fq,height:1137}},fileName:"kuva1-vuotuinen-sademaara-suomessa-iso.png",contentType:J}};Iq["13jjtazyjPIrSsTohQE6dG"]=Iq;Is.metadata={tags:[],concepts:[]};Is.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"fEpqhTPVnRIkdM2vVHr1J",type:B,createdAt:It,updatedAt:It,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:v,revision:o,locale:g};Is.fields={title:"SademÃ¤Ã¤rien prosentteina ilmaistu muutos Suomessa eri kuukausina",description:dq,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002FfEpqhTPVnRIkdM2vVHr1J\u002F3070d08eb63209c2f015020a75160b2b\u002Fkuva2-kuukausittainen-sadem_r_-suomessa-iso.png",details:{size:88382,image:{width:fq,height:513}},fileName:"kuva2-kuukausittainen-sadem_r_-suomessa-iso.png",contentType:J}};Is.fEpqhTPVnRIkdM2vVHr1J=Is;Iu.metadata={tags:[],concepts:[]};Iu.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2mLGlvBVJP5JZvelj2TNIu",type:d,createdAt:"2021-04-23T12:57:13.681Z",updatedAt:"2022-02-02T12:04:59.713Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:v,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};Iu.fields={abbreviation:Cq,body:Cr,link:"http:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:NBN:fi-fe201109052340"};Iy.metadata={tags:[],concepts:[]};Iy.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1yRL37BkdoTKqut0x5rOmX",type:d,createdAt:Iz,updatedAt:Iz,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:I}},locale:g};Iy.fields={title:"Rankkasateet",slug:"rankkasateet"};IA.metadata={tags:[],concepts:[]};IA.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7gvQveyH0QDz8aFDzqciEG",type:d,createdAt:IB,updatedAt:IB,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:F,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:I}},locale:g};IA.fields={title:"Mitoitussateet",slug:"mitoitussateet"};IJ.metadata={tags:[],concepts:[]};IJ.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6YC2qi5BEZijPbK9BPKb9T",type:d,createdAt:IK,updatedAt:IK,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:dh,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:Z}},locale:g};IJ.fields={title:"Ilmastonmuutos haltuun -uutiskirje",teaserImage:IL,teaserImageAlt:"Ilmastonmuutos haltuun -uutiskirje: ennakoi, varaudu, sopeudu. Kirjekuorikuvake ja kirjekuvake, jossa @-merkki. Piirros.",teaserText:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Ilmastonmuutos haltuun -uutiskirjeestÃ¤ saat ajankohtaiset kuulumiset ilmastonmuutokseen sopeutumisesta suoraan sÃ¤hkÃ¶postiisi.",marks:[],data:{}}]}]},link:"https:\u002F\u002Fmmm.fi\u002Fluonto-ja-ilmasto\u002Filmastonmuutokseen-sopeutuminen\u002Filmastonmuutos-haltuun-lisatietoa",linkText:j_};IL.metadata={tags:[],concepts:[]};IL.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5n6lm51Gd1z6faxxRs6ROC",type:B,createdAt:"2024-11-15T13:45:27.630Z",updatedAt:"2024-11-15T13:51:29.070Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ad,revision:v,locale:g};IL.fields={title:"ilmastonmuutos-haltuun-nostokuva-adobestock-216473491",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F5n6lm51Gd1z6faxxRs6ROC\u002Fcc12875aea8dbc33521eb9abc4af5d09\u002Filmastonmuutos-haltuun-nostokuva-adobestock-216473491.png",details:{size:960707,image:{width:N,height:$}},fileName:"ilmastonmuutos-haltuun-nostokuva-adobestock-216473491.png",contentType:J}};IL["5n6lm51Gd1z6faxxRs6ROC"]=IL;IM.metadata={tags:[],concepts:[]};IM.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"20okshjCTf9wcqPfYcuBeQ",type:B,createdAt:IN,updatedAt:IN,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:z,revision:o,locale:g};IM.fields={title:"sopeutumispolitiikan-aikajana-nostokuva-adobestock-135102239",description:e,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F20okshjCTf9wcqPfYcuBeQ\u002F592ca48d233e19d7646df00eaa8339bb\u002Fsopeutumispolitiikan-aikajana-nostokuva-adobestock-135102239.jpg",details:{size:130333,image:{width:N,height:$}},fileName:"sopeutumispolitiikan-aikajana-nostokuva-adobestock-135102239.jpg",contentType:Y}};IM["20okshjCTf9wcqPfYcuBeQ"]=IM;IO.metadata={tags:[],concepts:[]};IO.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5OSlJSVtuPUH0mGKteP2QL",type:d,createdAt:"2023-03-10T11:28:55.226Z",updatedAt:"2023-03-13T13:19:01.517Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:IP,revision:F,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:Z}},locale:g};IO.fields={title:"Climate-ADAPT",teaserImage:IQ,teaserImageAlt:"Climate-ADAPT-sivuston logo",teaserText:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Eurooppalainen sopeutumisportaali Climate-ADAPT jakaa englanniksi ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyvÃ¤Ã¤ tietoa.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},link:"https:\u002F\u002Fclimate-adapt.eea.europa.eu\u002F",linkText:"Lue lisÃ¤Ã¤ Climate-ADAPTin sivuilta"};IQ.metadata={tags:[],concepts:[]};IQ.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1gvr3LRaYMaPfbm9D1iRVc",type:B,createdAt:"2023-03-10T10:07:46.265Z",updatedAt:"2023-03-13T06:53:04.712Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:eO,revision:F,locale:g};IQ.fields={title:"climate-adapt-logo-nostokuva",description:e,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F1gvr3LRaYMaPfbm9D1iRVc\u002F327aba4da4397c3c7aaf0e572ce6d2cd\u002Fclimate-adapt-logo-nostokuva.png",details:{size:40157,image:{width:N,height:$}},fileName:"climate-adapt-logo-nostokuva.png",contentType:J}};IQ["1gvr3LRaYMaPfbm9D1iRVc"]=IQ;IU.metadata={tags:[],concepts:[]};IU.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"39oO2PKWN9Bda4ug8dWHKv",type:d,createdAt:"2021-07-22T09:00:46.832Z",updatedAt:"2022-01-03T14:24:06.981Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bI,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g};IU.fields={publishedLanguages:[g,Q,ac],title:"Keskeiset sopeutumishaasteet Suomessa",materialType:M,slug:"keskeiset-sopeutumishaasteet-suomessa",parent:cH,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutos vaikuttaa sekÃ¤ alueiden haavoittuvuuteen ettÃ¤ ihmisten jokapÃ¤ivÃ¤iseen elÃ¤mÃ¤Ã¤n, terveyteen ja hyvinvointiin. Sopeutumishaasteet kiteytyvÃ¤t kaupunkiseuduilla. Varsinkin yhdyskuntasuunnittelun pitkÃ¤ aikajÃ¤nne vaatii ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien kartoitusta. Suomessa on tarkasteltava etenkin tulvariskejÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Mihin sopeudumme ja miksi?",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Globaalissa tarkastelussa Suomi nÃ¤yttÃ¤Ã¤ olevan kohtuullisen turvassa ilmastonmuutoksen suorilta vaikutuksilta. TÃ¤mÃ¤ johtuu Suomen luonnonmaantieteellisistÃ¤ oloista, viileÃ¤stÃ¤ ilmastosta ja runsaista vesivaroista.Â Toisaalta lÃ¤hellÃ¤ napa-alueita lÃ¤mpÃ¶tilan nousu on keskimÃ¤Ã¤rÃ¤istÃ¤ voimakkaampaa ja luonnonolosuhteiden muutos siten keskimÃ¤Ã¤rÃ¤istÃ¤ suurempi.Â ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"VÃ¤hittÃ¤inen muutos luonnonoloissa tarkoittaa nykytiedon valossa Suomessa talvien lyhenemistÃ¤ ja talvisateiden yleistymistÃ¤, kesien lÃ¤mpenemistÃ¤, pidempiÃ¤ hellekausia ja mahdollisesti ajoittaista kuivuutta ja toisaalta veden kierron yleistÃ¤ voimistumista ympÃ¤ri vuoden. Muutosten vahingollisuus riippuu muutosten luonteesta kullakin alueella ja siit

1Ã¤, miten voimakas ja nopea muutos on. TÃ¤mÃ¤ puolestaan riippuuÂ pÃ¤Ã¤asiassa globaalista pÃ¤Ã¤stÃ¶kehityksestÃ¤. Muutoksesta hyÃ¶tyminen edellyttÃ¤Ã¤ aktiivisia sopeutumistoimia, esimerkiksi kasvilajiston sopeuttamisessa. Jos maapallon keskilÃ¤mpÃ¶tilat nousevat pahimpien ennusteiden mukaisesti, haitalliset vaikutukset kasvavat nopeasti myÃ¶s muualla maailmassa ja heijastuvat myÃ¶s Suomeen.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutoksen vaikutuksia terveyteen ja hyvinvointiin on viime vuosina alettu pohtia Suomessakin. Etenkin hellejaksojen yleistymisen vaikutuksista terveyteen on keskusteltu. HerÃ¤tyksenÃ¤ ovat olleet 2000-luvun hellejaksojen aikana havaittu kuolleisuuden nousu Keski-Euroopassa ja samansuuntaiset havainnot Suomessa kesÃ¤llÃ¤ 2010. VÃ¤hittÃ¤inen ilmasto-olojen muutos vaikuttaa myÃ¶s ympÃ¤ristÃ¶n viihtyisyyteen ja sen tarjoamiin harrastusmahdollisuuksiin. Esimerkiksi lumettomien, kosteiden talvien voidaan arvioida vaikuttavan kielteisesti ihmisten hyvinvointiin ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"2RQ8PyV9IJoV028dUB09Jp",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sopeutumishaasteet ovat suurimpia kaupunkiseuduilla",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Haavoittuvuus sÃ¤Ã¤n Ã¤Ã¤ri-ilmiÃ¶ille vaihtelee paikallisesti suurestikin maantieteellisten olosuhteiden, yhdyskuntarakenteen ja esimerkiksi kuntien tuotantorakenteen mukaan. Tietyt yleiset kehityskulut lisÃ¤Ã¤vÃ¤t kuitenkin yhdyskuntien haavoittuvuutta. Erityisesti kaupunkiseutujen kasvu altistaa yhÃ¤ suuremman vÃ¤estÃ¶mÃ¤Ã¤rÃ¤n vaikeasti ennustettaville sÃ¤Ã¤n Ã¤Ã¤ri-ilmiÃ¶iden vaikutuksille.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutoksen nÃ¤kÃ¶kulmasta on tÃ¤rkeÃ¤Ã¤, ettÃ¤ rakennettu elinympÃ¤ristÃ¶ toimii erilaisissa sÃ¤Ã¤oloissa, ettÃ¤ se luo viihtyisÃ¤t puitteet elÃ¤mÃ¤lle ja ettei sen yllÃ¤pitÃ¤minen kuluta kohtuuttomasti energiaa. Rakennuskannan kestÃ¤vÃ¤ suunnittelu merkitsee ilmastonmuutoksen kannalta siis sekÃ¤ muutoksen hillitsemistÃ¤ kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jen minimoimisen kautta, ettÃ¤ sen seurauksiin varautumista.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tiiviis kaupunkirakenne on hillintÃ¤tavoitteiden kannalta edullinen, mutta se voi olla myÃ¶s haavoittuva. Rakentamispaikan ja rakennusmateriaalien valinnalla voidaan vaikuttaa rakennuksen kestÃ¤vyyteen muuttuvassa ympÃ¤ristÃ¶ssÃ¤. Pienilmaston kutenÂ  tuulisuuden, auringonpaistekulmien ja pintavesiolosuhteiden huomioiminen on tÃ¤rkeÃ¤Ã¤ sovitettaessa yhteen asumispreferenssejÃ¤ ja muuttuvien luonnonolojen asettamia vaatimuksia rakentamiselle ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:IS,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Varautumisen tarve korostuu maankÃ¤ytÃ¶n suunnittelussa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sopeutuminen on erityisen tÃ¤rkeÃ¤Ã¤ toimialoilla, joilla tehtÃ¤vÃ¤t pÃ¤Ã¤tÃ¶kset ovat joko erittÃ¤in pitkÃ¤ikÃ¤isiÃ¤ tai koskevat yhteiskunnan tai yleisen edun kannalta kriittisiÃ¤ toimintoja. Selkein tarve sopeutumistarkasteluun on maankÃ¤ytÃ¶n suunnittelussa. Rakennuskantamme suunnitellaan tyypillisesti noin 50-100 vuoden kÃ¤yttÃ¶ikÃ¤Ã¤ varten, jona aikana ilmastonmuutoksen vaikutukset alkavat jo selvÃ¤sti nÃ¤kyÃ¤. Ilmastonmuutos olisikin jo nyt otettava huomioon suunnittelussa, vaikka muutoksen vaikutuksiin liittyy vielÃ¤ joitakin epÃ¤varmuuksia. Kunnilla on lisÃ¤ksi kaavoitusmonopoli, jonka kautta niillÃ¤ on suuretÂ mahdollisuudet toteuttaa sekÃ¤ hillintÃ¤- ettÃ¤ sopeutumistavoitteitaan.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"MaankÃ¤ytÃ¶ssÃ¤ tehtÃ¤vÃ¤t ratkaisut vaikuttavat kunnan haavoittuvuuteen jopa vuosikymmenten ajan. Kerran luotu yhdyskuntarakenne on varsin pysyvÃ¤ tieverkostoineen ja tonttijakoineen. TÃ¤rkeÃ¤Ã¤ on sekÃ¤ rakentamisen suuntaaminen turvallisille alueille, ettÃ¤ rakentamismÃ¤Ã¤rÃ¤ysten laadinta ja noudattaminen alueilla, joilla muut yhteiskunnalliset tarpeet pakottavat ottamaan kÃ¤yttÃ¶Ã¶n haavoittuvia alueita. Erityisen tÃ¤rkeÃ¤Ã¤ sopeutumistarkastelu on kriittisten tai vaikeasti evakuoitavien kohteiden kuten voimalaitosten, vanhainkotien ja sairaaloiden kohdalla.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Yhdyskuntasuunnittelussa ja rakentamisessa varautuminen ilmastonmuutokseen mahdollistaa pitkÃ¤n aikajÃ¤nteen kestÃ¤vÃ¤n kehityksen. Huomioimalla ja hyÃ¶dyntÃ¤mÃ¤llÃ¤ suunnittelussa ja rakentamisessa aiempaa voimakkaammin esimerkiksi maastonmuotoja, vallitsevia tuulioloja ja suojaavaa kasvillisuutta luodaan jo nykyoloissa viihtyisÃ¤mpÃ¤Ã¤ elinympÃ¤ristÃ¶Ã¤. Alav

1ille alueille ja rannoille olisi jÃ¤tettÃ¤vÃ¤ vihervyÃ¶hykkeitÃ¤, jotka toimivat puskureina ja laajentumisalueina vesistÃ¶- ja meritulville. Toisekseen myÃ¶s tiheÃ¤sti rakennetulla kaupunkialueella voidaan jÃ¤ttÃ¤Ã¤ tilaa viherympÃ¤ristÃ¶lle, joka tasaa sekÃ¤ lÃ¤mpÃ¶tilan ettÃ¤ sademÃ¤Ã¤rÃ¤n piikkejÃ¤. Esimerkiksi viherkatot pidÃ¤ttÃ¤vÃ¤t tehokkaasti sadevettÃ¤. PÃ¤Ã¤llystetyistÃ¤kin pinnoista on mahdollista tehdÃ¤ vettÃ¤ lÃ¤pÃ¤iseviÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Veden hallinta on keskeinen haaste",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomessa huoli ilmastonmuutoksen suorista vaikutuksista on keskittynyt tulvakysymyksen ympÃ¤rille ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:IR,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Vesikysymys onkin keskeinen, joskaan ei ainoa ilmastonmuutoksen tuoma haaste. Tavallaan koko muutoksen problematiikka kietoutuu veden ympÃ¤rille â monessa maailman maassa sen puutteeseen, mutta Suomessa etupÃ¤Ã¤ssÃ¤ mahdollisiin tulviin ja rankkasateisiin. Tulvat ovat tuttuja, paikoin lÃ¤hes jokakevÃ¤isiÃ¤ luonnonilmiÃ¶itÃ¤, joiden yhteys ilmastoon ja sÃ¤Ã¤tilan muutoksiin on helposti havaittavissa. Tulvatilanteiden ennustetaan kuitenkin olevan tulevaisuudessa aiempaa voimakkaampia. TÃ¤mÃ¤ johtuu sekÃ¤ ilmaston vÃ¤hittÃ¤isestÃ¤ muutoksesta (sateisuuden lisÃ¤Ã¤ntyminen) ettÃ¤ ilmastonmuutoksen myÃ¶tÃ¤ voimistuvista Ã¤Ã¤revistÃ¤ sÃ¤Ã¤ilmiÃ¶istÃ¤ (paikalliset rankkasateet).",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomessa on sattunut lÃ¤hivuosinakin rannikko- ja rankkasadetulvia, joiden taloudelliset vaikutukset ovat olleet merkittÃ¤viÃ¤ (ks. esim. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"5qMGkxb7I5c8wHdYmBjG7a",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:"). Euroopasta tuoreita esimerkkejÃ¤ suurtulvista lÃ¶ytyy useita ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"7gVqQgfzJFEbsT7juCtgNr",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Rantarakentamisen riskit ja hyÃ¶dyt olisi Suomessakin punnittava tarkkaan, mutta tulvariski koskee toki myÃ¶s muuta rakennettua ympÃ¤ristÃ¶Ã¤. Haavoittuvilla alueilla korostuu myÃ¶s teknisten jÃ¤rjestelmien toimivuuden varmistaminen myÃ¶s Ã¤Ã¤ritilanteissa ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"4SFhNFbfjO3ESzQBN5MLdF",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Muutokseen varautuminen on tÃ¤rkeÃ¤Ã¤ myÃ¶s turvallisen ja viihtyisÃ¤n elinympÃ¤ristÃ¶n sÃ¤ilymisen kannalta.Â  Esimerkiksi juur

1i ranta-alueilla ilmastonmuutoksen ennustetut vaikutukset muuttavat rakentamisen vaatimuksia, jotta nÃ¤iden kohteiden houkuttelevuus sÃ¤ilyisi. Yksi keskeinen tulevaisuuden haaste rantarakentamisessa on viihtyvyyden sÃ¤ilyttÃ¤minen keskimÃ¤Ã¤rin yhÃ¤ kosteampina ja leudompina talvina, jolloin meri pysyy yhÃ¤ useammin auki. Rakenteellisia haasteita ovat varsinkin julkisivujen ja alimpien kerrosten suunnittelu kosteampaa ilmastoa kestÃ¤viksi. Muutokseen varautuminen nÃ¤kyy osin vÃ¤hittÃ¤isenÃ¤ taloudellisena hyÃ¶tynÃ¤, kuten pienempinÃ¤ kiinteistÃ¶jen huolto- ja korjauskustannuksina.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Koko EU:n alueella parhaillaan tehtÃ¤vÃ¤ tulvariskikartoitus auttaa osaltaan ottamaan tulvaongelmaa haltuun ja ennakoimaan tulevia muutoksia vesitaloudessa. Suomesta tulvariskialueita on tunnistettu 21. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"6lviK2yJHDgNtJdZeBSdaB",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:gh},content:[{data:{},marks:[],value:gi,nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.ymparisto.fi\u002Fdownload\u002Fnoname\u002F%7BB6F25A73-26D8-4B44-9040-28C5788A42CC%7D\u002F97059"},content:[{data:{},marks:[],value:"Peltonen-Sainio, P. ja Hakala, K., 2014. Viljely muuttuvassa ilmastossa - miten peltoviljely sopeutetaan onnistuneesti. TEHO Plus -hankkeen raportti 4\u002F2014. 12 s. ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.ilmastotyokalut.fi\u002Fparhaat-kaytannot\u002Fviherkerroin\u002F"},content:[{data:{},marks:[],value:"IlmastonkestÃ¤vÃ¤ kaupunki (ILKKA): Viherkertoimen kÃ¤yttÃ¶ kaupunkisuunnittelussa (sivulta lÃ¶ytyy myÃ¶s viherkerroin laskentatyÃ¶kalu) ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.ilmastotyokalut.fi\u002Ffiles\u002F2014\u002F03\u002FViherkerroinmenetelman_kehittaminen_Helsingille_loppuraportti_2013_final.pdf"},content:[{data:{},marks:[],value:"Oy Eero Paloheimo Ecocity Ltd. 2013. ViherkerroinmenetelmÃ¤n kehittÃ¤minen Helsingin kaupungille. Loppuraportti. IlmastonkestÃ¤vÃ¤ kaupunki (ILKKA). 25 s. ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fmmm.multiedition.fi\u002Fklimaatti\u002Fuutiskirje\u002F2012\u002F2-2012\u002F10.php"},content:[{data:{},marks:[],value:"Sopeutumistutkimuksen tuloksia tiiviissÃ¤ paketissa - Klimaatti uutiskirje ilmastonmuutoksesta 2\u002F2012 ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:hW},content:[{data:{},marks:[],value:sF,nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.ymparisto.fi\u002Fdefault.asp?contentid=382528&amp;lan=FI"},content:[{data:{},marks:[],value:"Tulvatietoa Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskuksen sivuilla ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.mmm.fi\u002Ffi\u002Findex\u002Fetusivu\u002Fvesivarat.html"},content:[{data:{},marks:[],value:"Vesivarat maa- ja metsÃ¤talousministeriÃ¶n verkkopalvelussa ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.thl.fi\u002Fthl-client\u002Fpdfs\u002F787f9c3c-c217-4024-b2aa-50530fd322d6"},content:[{data:{},marks:[],value:"Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen katsaus ilmastonmuutoksen vaikutuksista hyvinvointiimme  ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}

1,{data:{uri:"http:\u002F\u002Flib.tkk.fi\u002FReports\u002F2010\u002Fisbn9789526032351.pdf"},content:[{data:{},marks:[],value:"Kuoppa, J. & R. MÃ¤ntysalo (toim.) 2010: KestÃ¤vÃ¤ yhdyskuntarakenne ja elinympÃ¤ristÃ¶ -julkaisu ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Ftiedote\u002F1194260"},content:[{data:{},marks:[],value:"Kaupunkeihin rakennetut viherkatot voivat hyÃ¶dyttÃ¤Ã¤ koko yhteisÃ¶Ã¤ - Ilmatieteen laitoksen tiedote 23.7.2013 ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fen.ilmatieteenlaitos.fi\u002Fc\u002Fdocument_library\u002Fget_file?uuid=cfc448b3-2c6c-417b-8fae-de98b0956665&amp;groupId=30106"},content:[{data:{},marks:[],value:"Nurmi, V., Votsis, A., Perrels, A. & LehvÃ¤virta, S. 2013. Cost-benefit analysis of green roofs in urban areas: case study in Helsinki. Finnish Meteolorological Insitute, Helsinki, Reports 2013:2. 71 p. ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fyoutu.be\u002FtfW-nFUuNig"},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmatieteen laitoksen tutkija VÃ¤inÃ¶ Nurmen haastattelu viherkattojen kustannus-hyÃ¶tyanalyysistÃ¤. Haastattelu tehtiin \"The Second Nordic International Conference on Climate Change Adaptation\" -konferenssissa elokuussa 2012. Haastattelukieli on suomi, esittelymateriaali on englanniksi. (YouTube) ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fyoutu.be\u002FSE_omlc25ZU"},content:[{data:{},marks:[],value:"Christian-Albrects Universityn tutkija Jana Koerthin videohaastattelu kotitalouksien sopeutumisesta rannikkotulviin Kreikassa ja Tanskassa. Haastattelu on tehty \"The Second Nordic International Conference on Climate Change Adaptation\" -konferenssissa elokuussa 2012. Haastattelu ja esittelymateriaali ovat englanniksi. Climateguide.fi interviews researcher Jana Koerth at the Second Nordic International Conference on Climate Change Adaptation on adaptation to coastal flooding on household level in Greece and in Denmark. (YouTube) ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.kantti.net\u002Fartikkeli\u002F2011\u002F05\u002Filmastonmuutoksella-my%C3%B6s-sosiaalisia-vaikutuksia"},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutoksella on myÃ¶s sosiaalisia vaikutuksia - Prof. Rauno Sairisen haastattelu kantti.net -verkkopalvelussa 22.5.2011 (verkkoteksti ja mp3) ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fmmm.multiedition.fi\u002Fklimaatti\u002Fuutiskirje\u002F2012\u002F3-2012\u002F4.php"},content:[{data:{},marks:[],value:"Tulvatilanne: ilmastonmuutokseen sopeutumista kÃ¤ytÃ¤nnÃ¶ssÃ¤ - Klimaatti uutiskirje ilmastonmuutoksesta 3\u002F2012 ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fmmm.multiedition.fi\u002Fklimaatti\u002Fuutiskirje\u002F2011\u002F4-2011\u002F9.php"},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomen tulvariskit arvioitu - Klimaatti uutiskirje ilmastonmuutoksesta 4\u002F2011 ",nodeType:a}],nodeType:n}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y}],nodeType:p},perspective:[X],tags:[am,{sys:{type:b,linkType:d,id:kb}}],articleLength:[T],toc:x,publisher:[{sys:{type:b,linkType:d,id:gE}}]};IV.metadata={tags:[],concepts:[]};IV.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"19ffw1d9ltJMIAhTXxssSM",type:d,createdAt:"2021-07-21T09:39:24.339Z",updatedAt:"2025-06-18T09:38:06.064Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:nd,revision:S,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g};IV.fields={publishedLanguages:[g],title:"Sopeutumisen merkitys kasvaa kansainvÃ¤lisellÃ¤ tasolla",materialType:M,slug:"sopeutumisen-merkitys-kasvaa-kansainvalisella-tasolla",parent:gg,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sopeutuminen on keskeinen osa kansainvÃ¤listÃ¤ ilmastopolitiikkaa. Pariisin ilmastosopimuksen myÃ¶tÃ¤ sopeutuminen on noussut hillinnÃ¤n rinnalle. Sopimuksen osapuolilta vaaditaan toimenpiteitÃ¤ sopeutumisen edistÃ¤miseksi. Pariisin ilmastosopimuksen lisÃ¤ksi myÃ¶s EU:n ilmastopolitiikka luo puitteita Suomen sopeutumispolitiikalle.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pariisin ilmastosopimus on nostanut sopeutumisen hillinnÃ¤n rinnalle",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pariisin ilmastosopimus on ensimmÃ¤inen kansainvÃ¤linen sopimus, jossa ilmastonmuutokseen sopeutuminen on otettu huomioon tasavertaisesti ilmastonmuutokseen hillinnÃ¤n rinnalle (kuva 1) ",nodeType:a},{data:{target:fc},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Sopimuksen kaikilta osapuolilta odotetaan, ettÃ¤ ne lisÃ¤Ã¤vÃ¤t toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja siihen sopeutumiseksi ",nodeType:a},{data:{target:sT},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:cu,nodeType:a},{data:{target:kd},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Vuonna 2015 solmittu Pariisin ilmastosopimus on oikeudellisesti sitova ",nodeType:a},{data:{target:fc},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:kB,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pariisin ilmastosopimuksen allekirjoittaneet maat ovat sitoutuneet yhteiseen maailmanlaajuiseen sopeutumisen tavoitteeseen. Tavoitteena on vahvistaa kykyÃ¤ vastata ilmastonmuutoksen vaikutuksiin, vahvistaa ilmastonkestÃ¤vyyttÃ¤ ja vÃ¤hentÃ¤Ã¤ haavoittuvuuksia ilmastonmuutokselle ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7b1nU0iC6MzviXYWGwZmbc",type:d,createdAt:"2025-06-12T06:23:47.585Z",updatedAt:"2025-06-12T06:25:10.923Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"UNI25b",body:"United Nations Climate Change. Key aspects of the Paris Agreement. [Viitattu 12.6.2025] ",link:"https:\u002F\u002Funfccc.int\u002Fmost-requested\u002Fkey-aspects-of-the-paris-agreement"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Sopeutumistoimien ja -tavoitteiden etenemisen seurantaan kehitetÃ¤Ã¤n yhteisiÃ¤ mittareita ",nodeType:a},{data:{target:IW},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:aw,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi sopeutumistoimia tulisi suunnata erityisesti maailmanlaajuisesti sopeutumisen kannalta tÃ¤rkeiksi tunnistetuille toimialoille:",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"vesi",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"ruoka ja maatalous",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:o_,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:rP,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"luonnon monimuotoisuus",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{}

1,marks:[],value:"kÃ¶yhyys ja elinkeinot",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"infrastruktuuri",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"kulttuuriperintÃ¶ ",nodeType:a},{data:{target:IW},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"\nKehittyvien maiden mahdollisuudet sopeutua ilmastonmuutokseen ovat usein heikommat kuin rikkaampien maiden. Pariisin ilmastosopimus sitouttaa kehittyneitÃ¤ maita tukemaan haavoittuvampien maiden ilmastotavoitteiden saavuttamista. Rikkaammat maat jakavat ilmastorahoitusta haavoittuvimmille maille eri rahoituslÃ¤hteiden kautta esimerkiksi rahoittamalla kehitysyhteistyÃ¶tÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:fc},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Maat sitoutuvat ilmastosopimuksen tavoitteisiin itsenÃ¤isesti, mutta myÃ¶s esimerkiksi Euroopan unionilla (EU) on merkittÃ¤vÃ¤ rooli sopimuksen toimeenpanossa.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5Bzx4PxWAFEGbmq9WyOswL",type:d,createdAt:"2021-04-23T12:50:16.740Z",updatedAt:"2026-05-05T07:50:10.039Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:S,revision:w,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:L}},locale:g},fields:{title:"Pariisin ilmastokokouksen osallistujat hymyilevÃ¤t ja juhlistavat loppuseremoniaa pitÃ¤en toistensa kÃ¤sistÃ¤ kiinni. Valokuva.",asset:IX,caption:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:ak,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:" Tunnelmia Pariisin ilmastokokouksen loppuseremoniasta.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},origin:"https:\u002F\u002Filmasto-opas.fi\u002Filocms-portlet\u002Farticle\u002F50ef24a2-d12b-47c4-8265-a8d88ab75c07\u002Fr\u002Fdfe9b1a7-af77-4b5e-8c88-7aa57f8bdd1b\u002Fkuva1-kv-sopeutumispolitiikka-loppuseremonia-pariisi.jpg"}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"JÃ¤senmaat toteuttavat EU:n ilmastotavoitteita omista tarpeistaan lÃ¤htien",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Euroopan unionin (EU:n) tavoitteena on olla vuonna 2050 ilmastonkestÃ¤vÃ¤ yhteiskunta, joka on tÃ¤ysin sopeutunut ilmastonmuutoksen vÃ¤istÃ¤mÃ¤ttÃ¶miin vaikutuksiin. Se tarkoittaa, ettÃ¤ tavoitevuoteen mennessÃ¤ EU:ssa on vahvistettu jÃ¤senmaiden sopeutumiskykyÃ¤ ja minimoitu altistuminen ilmastovaikutuksille. EU haluaa tehdÃ¤ sopeutumisesta Ã¤lykkÃ¤Ã¤mpÃ¤Ã¤, jÃ¤rjestelmÃ¤llisempÃ¤Ã¤ ja nopeampaa sekÃ¤ tehostaa kansainvÃ¤lisiÃ¤ toimia. Tavoitteet on mÃ¤Ã¤ritelty EU:n sopeutumisstrategiassa, jota EU:n komissio ja jÃ¤senvaltiot toimeenpanevat yhdessÃ¤. ",nodeType:a},{data:{target:ke},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:R,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"EU pyrkii edellÃ¤ mainittuihin tavoitteisiin toimilla, joilla: ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"selkeytetÃ¤Ã¤n vastuunjakoa ja vahvistetaan hallintoa, jotta ilmastoriskeihin liittyvÃ¤ pÃ¤Ã¤tÃ¶ksenteko olisi",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"tehokkaampaa ja lainsÃ¤Ã¤dÃ¤nnÃ¶n toimeenpano johdonmukaisempaa.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"kehitetÃ¤Ã¤n vÃ¤lineitÃ¤ riskinhallinnasta vastaavien tahojen tueksi.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"parannetaan aluesuunnittelua ja kriittisen infrastruktuurin ilmastonkestÃ¤vyyttÃ¤ sekÃ¤ tuetaan jÃ¤senmaiden varautumista EU:n yhteistyÃ¶mekanismien avulla.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"parannetaan edellytyksiÃ¤ ilmastokestÃ¤vyyden rahoitukselle. ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1RUW2jlMWkzGnpbWSX9PPK",type:d,createdAt:IY,updatedAt:IY,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:z,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:rd,body:"Euroopan komissio. 2024. Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle: Ilmastoriskien hallinta ihmisten ja hyvinvoinnin suojelemiseksi. COM(2024) 91 s. (PDF) ",link:"https:\u002F\u002Feur-lex.europa.eu\u002Flegal-content\u002FFI\u002FTXT\u002FPDF\u002F?uri=CELEX:52024DC0091"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"EU edistÃ¤Ã¤ sopeutumisen toimeenpanoa rahoituksen ja teknise

1n avun avulla. NÃ¤in jÃ¤senvaltiot voivat laajentaa toimiaan kaikkiin keskeisiin toimialoihin ja hallinnon eri tasoille ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4xiZ2FzYSFo0xyTukTy9t5",type:d,createdAt:IZ,updatedAt:IZ,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:F,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"CLI25a",body:"European Commission & European Environment Agency. EU funding of adaptation. Climate-ADAPT. [Viitattu 12.6.2025] ",link:"https:\u002F\u002Fclimate-adapt.eea.europa.eu\u002Fen\u002Feu-adaptation-policy\u002Ffunding"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". TÃ¤ssÃ¤ tukena toimii EU:n sopeutumisen verkkoportaali Climate-ADAPT, joka kokoaa kattavasti tietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja sopeutumistoimista ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2CGBdkAsoZXcTMImGCsxVK",type:d,createdAt:"2021-04-23T12:50:13.329Z",updatedAt:"2025-06-12T06:41:05.061Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"CLI25b",body:"European Commission & European Environment Agency. The European Climate Adaptation Platform (Climate-ADAPT) [Viitattu 12.6.2025]",link:"http:\u002F\u002Fclimate-adapt.eea.europa.eu\u002F"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Portaalista lÃ¶ytyvÃ¤ eurooppalainen riskiarvio auttaa jÃ¤senvaltioita tunnistamaan riskejÃ¤ ja tukee kansallisten riskiarvioiden laatimista ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1Jr1RPn9H7qz28B9S6XhHM",type:d,createdAt:I_,updatedAt:I_,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"CLI25c",body:" European Commission & European Environment Agency. European Climate Risk Assessment. Climate-ADAPT. [Viitattu 12.6.2025] ",link:"https:\u002F\u002Fclimate-adapt.eea.europa.eu\u002Fen\u002Feu-adaptation-policy\u002Fkey-eu-actions\u002Feuropean-climate-risk-assessment"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Uusia ilmastoriskien hallintaa ja ilmastonkestÃ¤vyyttÃ¤ vahvistavia politiikkatoimia odotetaan vuoden 2026 loppupuolella ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2I9cmtVAeYYi1g9aPKGyZw",type:d,createdAt:I$,updatedAt:I$,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"CLI25d",body:"European Commission & European Environment Agency. 31.3.2025 (pÃ¤ivitetty). Resilience in new EU policy - towards the European Climate Adaptation Plan (ECAP). Climate-ADAPT.  [Viitattu 12.6.2025] ",link:"https:\u002F\u002Fclimate-adapt.eea.europa.eu\u002Fen\u002Fnews-archive\u002Fresilience-in-new-eu-policy-towards-the-european-climate-adaptation-plan-ecap "}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Eurooppalainen ilmastolaki velvoittaa jÃ¤senmaita myÃ¶s kokoamaan kattavat kansalliset sopeutumissuunnitelmat. Suomi on ollut tÃ¤ssÃ¤ edellÃ¤kÃ¤vijÃ¤, sillÃ¤ se julkaisi ensimmÃ¤isen kansallisen sopeutumisstrategiansa jo vuonna 2005. ",nodeType:a},{data:{target:ax},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"EU rahoittaa ilmastonmuutokseen sopeutumisen hankkeita kehittyvissÃ¤ maissa. Hankkeilla pyritÃ¤Ã¤n usein edistÃ¤mÃ¤Ã¤n myÃ¶s muita tavoitteita, kuten sukupuolten vÃ¤listÃ¤ tasa-arvoa tai ruokaturvaa. ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"63tNFNlCL0kE2Ehr7h1Fya",type:d,createdAt:Ja,updatedAt:Ja,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"EUR25c",body:"European Commission. How the EU is helping partner countries fight climate change. [Viitattu 12.6.2025] \n",link:"https:\u002F\u002Fclimate.ec.europa.eu\u002Fnews-your-voice\u002Fstories\u002Fhow-eu-helping-partner-countries-fight-climate-change_en"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"EU tukee alue- ja paikallistason sopeutumistyÃ¶tÃ¤",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"JÃ¤senmaiden sopeutumistyÃ¶n tukemisen lisÃ¤ksi EU-tasolla edistetÃ¤Ã¤n sopeutumista eri toimialoilla, kuten maataloudessa ja tulvariskien hallinnassa. MyÃ¶s paikallistason tukeminen on tÃ¤rkeÃ¤Ã¤, sillÃ¤ suuri osa sopeutumistoimenpiteistÃ¤ tehdÃ¤Ã¤n maakunta- ja kuntatasolla. ",nodeType:a},{data:{target:ax},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Alue- ja paikallistasolla EU rahoittaa ja toteuttaa tutkimusta ja innovaatioita Horisontti Eurooppa -ohjelman sopeutumisen mission kautta ",nodeType:a},{data:{target:Jb},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:ke},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Sopeutumisen missioon on sitoutunut aluetason toim

1ijoita, tutkimuslaitoksia ja yrityksiÃ¤ EU-maista ja muualta Euroopasta. Toimijat vaihtavat kokemuksia ja oppivat toisiltaan sopeutumisen edistÃ¤misestÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"sS7y1PyAmHJRUnaVED96e",type:d,createdAt:Jd,updatedAt:Jd,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"EUR25a",body:"European Commission. EU Mission: Adaptation to Climate Change. [Viitattu 12.6.2025] \n",link:"https:\u002F\u002Fresearch-and-innovation.ec.europa.eu\u002Ffunding\u002Ffunding-opportunities\u002Ffunding-programmes-and-open-calls\u002Fhorizon-europe\u002Feu-missions-horizon-europe\u002Fadaptation-climate-change_en"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Euroopan komissio on kannustanut jÃ¤senvaltiota edistÃ¤mÃ¤Ã¤n missiotyÃ¶tÃ¤ myÃ¶s kansallisin voimavaroin. Suomessa mission tavoitteita edistetÃ¤Ã¤n verkostoyhteistyÃ¶llÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:Jb},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Toinen esimerkki paikallistason ilmastotyÃ¶n tukemisesta EU:ssa on kaupunkitason energia- ja ilmastosopimus, Kaupunginjohtajien yleiskokous (englanniksi Covenant of Mayors). Yleiskokouksen tarkoituksena on yhdistÃ¤Ã¤ pÃ¤Ã¤ttÃ¤jÃ¤t, jotka ovat vapaaehtoisesti sitoutuneet toteuttamaan ilmasto- ja energiatavoitteita toimialueillaan. Tavoitteena on yhdistÃ¤Ã¤ tuhansia paikallisia ja alueellisia viranomaisia, jotka tekevÃ¤t ilmasto- ja energiapolitiikkaan liittyviÃ¤ pÃ¤Ã¤tÃ¶ksiÃ¤. ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4HZX8hh2jpI3jeEcI5dzFa",type:d,createdAt:Je,updatedAt:Je,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"EUR25b",body:"Euroopan komissio. Miksi kaupunginjohtajien yleiskokous? [Viitattu 12.6.2025] ",link:"https:\u002F\u002Feu-mayors.ec.europa.eu\u002Ffi\u002Fabout"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"gwlG0ZHiFcp73rKZHazvx",type:d,createdAt:Jf,updatedAt:Jf,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:_,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:D}},locale:g},fields:{title:"Sopeutumisen merkitys kasvaa kansainvÃ¤lisellÃ¤ tasolla -artikkelin nostot: Katso myÃ¶s",visibleTitle:U,referencingItems:[gf],teaserType:K,displayTitle:x}}],externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fmmm.fi\u002Fluonto-ja-ilmasto\u002Filmastonmuutokseen-sopeutuminen\u002Feu-sopeutumisstrategia"},content:[{data:{},marks:[],value:"Maa- ja metsÃ¤talousministeriÃ¶: EU:n sopeutumistyÃ¶.",nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:R,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:sj},content:[{data:{},marks:[],value:"UlkoministeriÃ¶: Suomen ilmastoulkopolitiikka. ",nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},perspective:[b$,X],tags:[bD,iP,sk,{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"I9oWEgKEVQ9ZdTgeLbeqV",type:d,createdAt:Jg,updatedAt:Jg,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:I}},locale:g},fields:{title:"Sopimukset",slug:"sopimukset"}}],articleLength:[az],toc:x,publishDate:kf,modifiedDate:"2025-06-12",publisher:[O,E]};IW.metadata={tags:[],concepts:[]};IW.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7HNdfTpUELJQ1Sjo7COqqj",type:d,createdAt:"2025-06-12T06:24:34.892Z",updatedAt:"2025-06-13T09:49:55.153Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};IW.fields={abbreviation:"UNI25a",body:"United Nations Foundation. UEA Framework for Global Resilience. [Viitattu 12.6.2025] ",link:"https:\u002F\u002Funfoundation.org\u002Fwhat-we-do\u002Fissues\u002Fclimate-and-energy\u002Fuae-framework-for-global-climate-resilience\u002F"};IX.metadata={tags:[],concepts:[]};IX.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1Qt0MheaazSZcyBxhghQFR",type:B,createdAt:"2021-04-23T12:50:16.443Z",updatedAt:"2021-07-21T09:33:04.878Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:v,locale:g};IX.fields={title:"COP21 loppuseremonia",description:"UN Photo\u002FMark Garten",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F1Qt0MheaazSZcyBxhghQFR\u002Fd0572cbe116050896be59d31d4aea5fb\u002Fkuva1-kv-sopeutumispolitiikka-loppuseremonia-pariisi.jpg",details:{size:230412,image:{width:1024,height:684}},fileName:"kuva1-kv-sopeutumispolitiikka-loppuseremonia-pariisi.jpg",contentType:Y}};IX["1Qt0MheaazSZcyBxhghQFR"]=IX;Jb.metadata={tags:[],concepts:[]};Jb.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"dm84HCNIjVQLMpwbZ9Qjm",type:d,createdAt:Jc,updatedAt:Jc,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};Jb.fields={abbreviation:"ELI24",body:"Elinkeino-, liikenne- ja ympÃ¤ristÃ¶keskus. 10.10.2024 (pÃ¤ivitetty). Valtakunnallinen ilmastoyksikkÃ¶ - EU:n ilmastonmuutokseen sopeutumisen missio - kansallinen verkosto. [Viitattu 12.6.2025] ",link:Ad};Jl.metadata={tags:[],concepts:[]};Jl.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7KEYLMvVrF9g2l3VGcT4FK",type:B,createdAt:Jm,updatedAt:Jm,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:F,revision:o,locale:g};Jl.fields={title:"kuinka-ilmastonmuutos-vaikuttaa-juuri-sinuun-nostokuva-adobestock-101754192",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F7KEYLMvVrF9g2l3VGcT4FK\u002Fee0755bf24ce83e95a207d42e3732e04\u002Fkuinka-ilmastonmuutos-vaikuttaa-juuri-sinuun-nostokuva-adobestock-101754192.jpeg",details:{size:253113,image:{width:N,height:$}},fileName:"kuinka-ilmastonmuutos-vaikuttaa-juuri-sinuun-nostokuva-adobestock-101754192.jpeg",contentType:Y}};Jl["7KEYLMvVrF9g2l3VGcT4FK"]=Jl;Jo.metadata={tags:[],concepts:[]};Jo.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7mTDRLYo4EUwXvRfoBZJNd",type:B,createdAt:Jp,updatedAt:Jp,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:F,revision:o,locale:g};Jo.fields={title:"metsapalo-nostokuva-80762340-adobestock",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F7mTDRLYo4EUwXvRfoBZJNd\u002F88017bdf5938301cd056d70a143e9fcb\u002Fmetsapalo-nostokuva-80762340-adobestock.jpeg",details:{size:762733,image:{width:N,height:aR}},fileName:"metsapalo-nostokuva-80762340-adobestock.jpeg",contentType:Y}};Jo["7mTDRLYo4EUwXvRfoBZJNd"]=Jo;Jq.metadata={tags:[],concepts:[]};Jq.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1Fld7kpDizxhWHOWNZTQhF",type:B,createdAt:Jr,updatedAt:Jr,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:o,locale:g};Jq.fields={title:"suomen-ilmasto-on-lammennyt-nostokuva-adobestock-446999741",description:e,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F1Fld7kpDizxhWHOWNZTQhF\u002Fef5c9db63754e1e100c566dc8d485ada\u002Fsuomen-ilmasto-on-lammennyt-nostokuva-adobestock-446999741.jpg",details:{size:136559,image:{width:N,height:$}},fileName:"suomen-ilmasto-on-lammennyt-nostokuva-adobestock-446999741.jpg",contentType:Y}};Jq["1Fld7kpDizxhWHOWNZTQhF"]=Jq;Jt.metadata={tags:[],concepts:[]};Jt.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"w6uzkhCSklR1VZW3AqxES",type:B,createdAt:"2021-10-14T12:08:08.349Z",updatedAt:"2022-01-03T11:14:36.165Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ep,revision:w,locale:g};Jt.fields={title:"skenaarioita-ilmastonmuutoksen-vaikutuksista-nostokuva-greg-rakozy-unsplash-dqE4raxMqlo",description:e,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002Fw6uzkhCSklR1VZW3AqxES\u002Fd41fcfcc27ff3c60556035893bda5997\u002Fskenaarioita-ilmastonmuutoksen-vaikutuksista-nostokuva-greg-rakozy-unsplash-dqE4raxMqlo.jpg",details:{size:609932,image:{width:N,height:$}},fileName:"skenaarioita-ilmastonmuutoksen-vaikutuksista-nostokuva-greg-rakozy-unsplash-dqE4raxMqlo.jpg",contentType:Y}};Jt.w6uzkhCSklR1VZW3AqxES=Jt;Jv.metadata={tags:[],concepts:[]};Jv.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5rla0C5iIyy0JF69HHQn8O",type:B,createdAt:"2021-11-24T14:35:07.568Z",updatedAt:"2021-12-03T09:59:48.998Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:cd,revision:w,locale:g};Jv.fields={title:"Maa- ja metsÃ¤talousministeriÃ¶ logo",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F5rla0C5iIyy0JF69HHQn8O\u002F8aaa9e1ea66857c120a4db56f72dacf0\u002FMaa-ja-mets__talousministeri__-logo.svg",details:{size:15870,image:{width:252,height:bW}},fileName:"Maa-ja-metsÃ¤talousministeriÃ¶-logo.svg",contentType:bX}};Jv["5rla0C5iIyy0JF69HHQn8O"]=Jv;Jw.metadata={tags:[],concepts:[]};Jw.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"01pwcGqGBTpr0T7wjgVXmb",type:B,createdAt:"2021-12-03T10:33:25.323Z",updatedAt:"2021-12-15T10:46:01.183Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:cM,revision:w,locale:g};

1Jw.fields={title:"TyÃ¶- ja elinkeinoministeriÃ¶ logo",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F01pwcGqGBTpr0T7wjgVXmb\u002F454f3512b7e12c44979fb8e3e951be66\u002FTy__-ja-elinkeinoministeri__-logo.svg",details:{size:20840,image:{width:294,height:bW}},fileName:"TyÃ¶-ja-elinkeinoministeriÃ¶-logo.svg",contentType:bX}};Jw["01pwcGqGBTpr0T7wjgVXmb"]=Jw;Jx.metadata={tags:[],concepts:[]};Jx.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1ueBIgQ5kHaO2T0CVMxQ91",type:B,createdAt:"2021-03-18T07:34:20.275Z",updatedAt:"2021-11-25T11:53:02.788Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:dC,revision:w,locale:g};Jx.fields={title:"Aalto-yliopisto logo",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F1ueBIgQ5kHaO2T0CVMxQ91\u002Fb338994540d8f4ff9a8ac26027b844cb\u002FAalto-yliopisto-logo.svg",details:{size:3289,image:{width:eq,height:bW}},fileName:"Aalto-yliopisto-logo.svg",contentType:bX}};Jx["1ueBIgQ5kHaO2T0CVMxQ91"]=Jx;Jy.metadata={tags:[],concepts:[]};Jy.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1nX2Z52AZH4ndNNccbQbgo",type:B,createdAt:"2021-06-07T09:19:04.180Z",updatedAt:"2021-12-15T10:42:16.178Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bU,revision:z,locale:g};Jy.fields={title:"Helsingin yliopisto logo",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F1nX2Z52AZH4ndNNccbQbgo\u002F911572f2ab0c0d4541d54065b84b90a1\u002Fhelsingin-yliopisto-logo-fi.svg",details:{size:4792,image:{width:160,height:bW}},fileName:"helsingin-yliopisto-logo-fi.svg",contentType:bX}};Jy["1nX2Z52AZH4ndNNccbQbgo"]=Jy;Jz.metadata={tags:[],concepts:[]};Jz.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2dMsDrEzCzoiCpWxdWtTKl",type:B,createdAt:"2021-03-18T07:34:20.278Z",updatedAt:"2022-07-11T10:03:00.054Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:dd,revision:G,locale:g};Jz.fields={title:"Turun yliopisto logo",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F2dMsDrEzCzoiCpWxdWtTKl\u002Fdfda11d190368be1e8405ecb743b8c8f\u002FTurun-yliopisto-logo.svg",details:{size:10400,image:{width:wl,height:bW}},fileName:"Turun-yliopisto-logo.svg",contentType:bX}};Jz["2dMsDrEzCzoiCpWxdWtTKl"]=Jz;JA.metadata={tags:[],concepts:[]};JA.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"56WipJDvYhMQfbgF6cYrnM",type:B,createdAt:"2021-06-07T09:20:50.539Z",updatedAt:"2021-11-25T09:51:25.046Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:cQ,revision:v,locale:g};JA.fields={title:"Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy logo",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F56WipJDvYhMQfbgF6cYrnM\u002F9540bbdbe69c1989c767c75e332ba9aa\u002FVTT-logo.svg",details:{size:924,image:{width:fK,height:bW}},fileName:"VTT-logo.svg",contentType:bX}};JA["56WipJDvYhMQfbgF6cYrnM"]=JA;JB.metadata={tags:[],concepts:[]};JB.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1oNN7nLMQsbV7fiaNMX3zC",type:B,createdAt:JC,updatedAt:JC,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:o,locale:g};JB.fields={title:"kohti-ilmastokestavaa-kaupunkisuunnittelua-opas-herokuva-ai-adobestock-915522007",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F1oNN7nLMQsbV7fiaNMX3zC\u002Fad4322c7a1f75adf06f91605b31a4c04\u002Fkohti-ilmastokestavaa-kaupunkisuunnittelua-opas-herokuva-ai-adobestock-915522007.jpeg",details:{size:423858,image:{width:eh,height:cN}},fileName:"kohti-ilmastokestavaa-kaupunkisuunnittelua-opas-herokuva-ai-adobestock-915522007.jpeg",contentType:Y}};JB["1oNN7nLMQsbV7fiaNMX3zC"]=JB;JD.metadata={tags:[],concepts:[]};JD.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"x2bNZTiE4cysHlpLntOdP",type:d,createdAt:"2024-06-11T08:50:22.126Z",updatedAt:"2024-07-05T12:31:14.262Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:V,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};JD.fields={abbreviation:"LWA22",body:"Lwasa, S., Seto, K. C, Bai, X., Blanco, H., Gurney, K. R., KÄ±lkÄ±Å, R., Lucon, O., Murakami, Pan, J., Sharifi, A. & Yamagata, Y. 2022: Urban systems and other settlements. In IPCC, 2022: Climate Change 2022: Mitigation of Climate Change. Contribution of Working Group III to the Sixth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change [Shukla, P. R. Skea, J., Slade, R., Al Khourdajie, A., van Diemen, R., McCollum, D., Pathak, M., Some, S., Vyas, P., Fradera, R., Belkacemi, M., Hasija, A., Lisboa, G., Luz, S. & Malley, J. (eds.)]. s. 887. Cambridge University Press, Cambridge, UK and New York, NY, USA.\n",link:"https:\u002F\u002Fwww.ipcc.ch\u002Freport\u002Far6\u002Fwg3\u002Fchapter\u002Fchapter-8\u002F"};JF.metadata={tags:[],concepts:[]};JF.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1wmy7jkUrO8YAXPgfAfLfz",type:d,createdAt:"2024-06-12T12:05:59.875Z",updatedAt:"2024-0

17-08T13:37:22.927Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};JF.fields={abbreviation:"YMP15",body:"YmpÃ¤ristÃ¶ministeriÃ¶. 2015. Ilmastotavoitteita edistÃ¤vÃ¤ kaavoitus â NÃ¤kÃ¶kulmia kuntakaavoitukseen. YmpÃ¤ristÃ¶ministeriÃ¶, Rakennetun ympÃ¤ristÃ¶n osasto, Helsinki. Suomen ympÃ¤ristÃ¶ 3:2015. 86 s.\n",link:ik};JK.metadata={tags:[],concepts:[]};JK.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6lEMje6wBchdBP0AOZMEzT",type:d,createdAt:"2024-06-13T08:36:46.749Z",updatedAt:"2024-07-17T12:11:39.729Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};JK.fields={abbreviation:"KOI22",body:"Koivulahti, M., Kuosmanen, A., Haavisto, T. & Savolahti, H. 2022. Maarakentamisen kiertotalous sÃ¤Ã¤stÃ¤Ã¤ arvokkaita luonnonvaroja. CircBrief â Kiertotalouden parhaita kÃ¤ytÃ¤ntÃ¶jÃ¤ 05\u002F2022. 3 s. (Issuu)\n",link:"https:\u002F\u002Fissuu.com\u002Fsuomenymparistokeskus\u002Fdocs\u002Fcircbrief_a4-4s_fi_taitto_saavutettava_web?fr=sMGE2MDUwNTk3Mjk"};JM.metadata={tags:[],concepts:[]};JM.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7CvOCVK8iPPKN73pYksJPu",type:d,createdAt:JN,updatedAt:JN,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};JM.fields={abbreviation:"AKB16",body:"Akbari, H., Cartalis, C., Kolokotsa, D., Muscio, A., Pisello, A. L., Rossi, F., Santamouris, M., Synnefa, A., Wong, N. H. & Zinzi, M. 2016. Local climate change and urban heat island mitigation techniques â the state of the art. Journal of Civil Engineering and Management, Volume 22, Number 1: 1â16.",link:"https:\u002F\u002Fdoi.org\u002F10.3846\u002F13923730.2015.1111934"};JP.metadata={tags:[],concepts:[]};JP.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4NxbNyfOUqvdsDkiMvW8wD",type:d,createdAt:"2024-06-14T07:09:37.411Z",updatedAt:"2024-10-16T15:43:34.350Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ad,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};JP.fields={abbreviation:"SUO21",body:"Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskus. 4.6.2021. Tulvariskialueet. Vesi.fi-sivusto. [Viitattu 22.3.2024]",link:"https:\u002F\u002Fwww.vesi.fi\u002Fvesitieto\u002Ftulvariskialueet\u002F"};JQ.metadata={tags:[],concepts:[]};JQ.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3FG6CCzc124q2KLKDkVbWW",type:d,createdAt:"2024-06-14T10:05:30.284Z",updatedAt:"2024-10-16T15:55:07.785Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};JQ.fields={abbreviation:"INK17",body:"InkilÃ¤inen, E. 2017. Luonnonmukaisen hulevesien hallinnan sovittaminen olemassa olevaan kaupunkiympÃ¤ristÃ¶Ã¶n: Selvitys suunnittelun vaiheista ja haasteista esimerkkikohteina Latokartanonkaari ja Agnes SjÃ¶bergin katu Helsingin ViikissÃ¤. KandidaatintyÃ¶. Aalto-yliopisto, Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu, Maisema-arkkitehtuurin koulutusohjelma. 30 s. ",link:"https:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:NBN:fi:aalto-201707046148"};JR.metadata={tags:[],concepts:[]};JR.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4xsOAKcXgVM9DaoXMN7Exl",type:d,createdAt:"2024-06-14T08:17:05.493Z",updatedAt:"2024-10-17T10:02:08.311Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:_,revision:w,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};JR.fields={abbreviation:"YRJ12",body:"YrjÃ¶lÃ¤, T. & Viinanen, J. 2012. Keinoja ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi Helsingin kaupungissa. Helsingin kaupungin ympÃ¤ristÃ¶keskuksen julkaisuja 2\u002F2012. 59 s. (PDF)",link:"https:\u002F\u002Fwww.hel.fi\u002Fstatic\u002Fymk\u002Fjulkaisut\u002Fjulkaisu-02-12.pdf"};JX.metadata={tags:[],concepts:[]};JX.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"53EAiSJeEoyw95CoNy15KX",type:d,createdAt:"2024-07-02T08:40:15.489Z",updatedAt:"2024-07-05T08:27:53.782Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:S,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:cE}},locale:g};JX.fields={title:"Kaupunkisuunnittelun toimijoiden tarkistuslista: ilmastokestÃ¤vÃ¤ kaupunkisuunnittelu",items:[{sys:{type:b,linkType:d,id:"3vnxC0lRIr6efeRoDAfZRc"}}]};KF.metadata={tags:[],concepts:[]};KF.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5rkvTg2I40Z1git3WLZq8A",type:d,createdAt:"2024-10-30T10:07:02.787Z",updatedAt:"2024-11-04T16:52:47.997Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:nC,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g};KF.fields={publishedLanguages:[g],title:"IlmastokestÃ¤vyyttÃ¤ voidaan edistÃ¤Ã¤ monitavoitteisella ja vuorovaikutteisella kaupunkisuunnittelulla",materialType:M,slug:"ilmastokestavyytta-voida

1an-edistaa-monitavoitteisella-ja-vuorovaikutteisella-kaupunkisuunnittelulla",parent:eL,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"IlmastokestÃ¤vyyden edistÃ¤minen on monitahoinen haaste, johon voidaan\r vastata monitavoitteisilla ja vuorovaikutteisilla kaupunkisuunnittelun\r menetelmillÃ¤. Suunnittelussa on tÃ¤rkeÃ¤Ã¤ sovittaa yhteen eri nÃ¤kÃ¶kulmat ja\r tarpeet tukemalla eri sidosryhmien osallistumista suunnitteluvaiheissa. ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"IlmastokestÃ¤vÃ¤ssÃ¤ kaupunkisuunnittelussa on\r sovitettava yhteen useita eri nÃ¤kÃ¶kulmia",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KaupunkiympÃ¤ristÃ¶ tuottaa parhaimmillaan lukuisia elinympÃ¤ristÃ¶n hyvinvoinnin, luonnonvarojen ja\r virkistyksen kannalta olennaisia palveluita, joiden yllÃ¤pito on keskeistÃ¤ ilmastokestÃ¤vyyden nÃ¤kÃ¶kulmasta. IlmastokestÃ¤vyydellÃ¤ tarkoitetaan tietoista ja ennakoivaa kykyÃ¤ toimia joustavasti sÃ¤Ã¤ssÃ¤ ja ilmastossa tapahtuvissa muutoksissa ja hÃ¤iriÃ¶tilanteissa, toipua niistÃ¤ ja kehittÃ¤Ã¤ toimintaa ja varautumista niiden jÃ¤lkeen. Samalla kaupungin ilmastokestÃ¤vyys vaikuttaa siihen, miten kestÃ¤vÃ¤n kehityksen\r tavoitteita on mahdollista edistÃ¤Ã¤. ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KestÃ¤vÃ¤n kehityksen tavoitteiden mukaisia nÃ¤kÃ¶kulmia kaupunkisuunnittelussa ovat:",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"terveellinen ja luonnon monimuotoisuutta turvaava elinympÃ¤ristÃ¶",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"liikuntaa suosiva yhdyskuntarakenne",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"hyvinvointia edistÃ¤vÃ¤t viherympÃ¤ristÃ¶t ja vesistÃ¶t",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"kaupunkirakenteen mittakaava ja vÃ¤ljyys (arjen sujuvuus)",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"sosiaalinen ympÃ¤ristÃ¶ (osallisuus, kohtaamiset ja yhteisÃ¶llisyys, vaikuttamismahdollisuudet)",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"paikan omaleimaisuus, historian luoma identiteetti, kulttuurinen monimuotoisuus, kerroksellisuus\r (kaupungin vireys ja elinvoima)",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"tulot, asumistaso, tyÃ¶llisyys, koulutus ja mahdollisuuksien tasa-arvo.\r",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"IlmastokestÃ¤vyyden nÃ¤kÃ¶kulmasta nÃ¤iden nÃ¤kÃ¶kulmien toteutumiseen suunnittelussa vaikuttavat:",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"miten ilmastopÃ¤Ã¤stÃ¶jen hillintÃ¤ onnistuu",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"miten ilmastonmuutoksen vaikutuksiin, erityisesti vahinkoa ja vaaraa aiheuttaviin sÃ¤Ã¤ilmiÃ¶ihin,\r sopeudutaan",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"miten luonnon monimuotoisuutta vaalitaan.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Monitavoitteisen kaupunkisuunnittelun lÃ¤htÃ¶kohtana on sovittaa yhteen eri tarpeita ja nÃ¤kÃ¶kulmia\r suunnittelukohteen ominaispiirteiden sallimissa rajoissa. TÃ¤ssÃ¤ ilmastokestÃ¤vÃ¤n kaupunkisuunnittelun\r oppaassa monitavoitteisella ja vuorovaikutteisella kaupunkisuunnittelulla viitataan alueidenkÃ¤ytÃ¶n ja\r rakentamisen suunnitteluun, joka perustuu lakisÃ¤Ã¤teiseen kaavoitusprosessiin. Suomessa alueidenkÃ¤yttÃ¶Ã¤, kaavoitusta ja rakentamista ohjaavan lainsÃ¤Ã¤dÃ¤nnÃ¶n yhtenÃ¤ tavoitteena on turvata osallistumismahdollisuudet asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen\r monipuolisuus sekÃ¤ avoin tiedottaminen kÃ¤siteltÃ¤vinÃ¤ olevissa asioissa ",nodeType:a},{data:{target:im},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Ilmastotavoitteiden yhteensovittamiseksi erilaisiin suunnitelmiin on kuitenkin tÃ¤rkeÃ¤Ã¤\r edelleen kehittÃ¤Ã¤ osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"DjOe3cs8GeMScvObLeZXI",type:d,createdAt:"2024-06-12T06:04:33.179Z",updatedAt:"2024-06-27T12:36:27.877Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"BEL21",body:"Belinskij, A., Leskinen, P., LÃ¤hteenmÃ¤ki-Uutela, A., Romppanen, S. 2021. Ilmastosuunnitelmien oikeudellinen merkitys nyt ja tulevaisuudessa. Oikeus 4\u002F2021: 440â459.",link:"https:\u002F\u002Fwww.edilex.fi\u002Foikeus\u002F1000420001"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:aw,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5eng88bZvMQ5mUW56w0D4v",type:d,createdAt:"2024-06-27T13:09:40.913Z",updatedAt:"2024-0

17-03T10:18:47.980Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aZ,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:a}},locale:g},fields:{title:"Esimerkki - IlmastokirittÃ¤jÃ¤t",visibleTitle:dr,paragraph:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"IlmastokirittÃ¤jÃ¤t-toimintamalli tuo yhteiskunnallisen vaikuttamisen keinot lÃ¤hemmÃ¤s nuoria ja edistÃ¤Ã¤ nuorten ja pÃ¤Ã¤ttÃ¤jien vÃ¤listÃ¤ keskustelua kestÃ¤vyys- ja ilmastotyÃ¶hÃ¶n liittyvien teemojen parissa. Mallissa nuoret kutsuvat yhdessÃ¤ asiantuntijoiden kanssa kotikaupunkinsa pÃ¤Ã¤ttÃ¤jiÃ¤ keskustelemaan kestÃ¤vyys- ja ilmastotavoitteista tyÃ¶pajojen ja kaupunkikÃ¤velyiden muodossa. IlmastokirittÃ¤jÃ¤t-toimintamalli kehitettiin osana ympÃ¤ristÃ¶ministeriÃ¶n KestÃ¤vÃ¤ kaupunki -ohjelman kokeilua. Kokeiltu malli tavoitti sellaisia nuoria, jotka eivÃ¤t olleet ennestÃ¤Ã¤n aktiivisia ja kokeiluun osallistuneet pÃ¤Ã¤ttÃ¤jÃ¤t kokivat nuorten kanssa kÃ¤ydyt keskustelut inspiroivina kestÃ¤vyysteemojen edistÃ¤misessÃ¤. LisÃ¤ksi mallin havaittiin vÃ¤hentÃ¤vÃ¤n nuorten ilmastoahdistusta. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"5Vqsx62lkKzuv4xnDmLKIf",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p}}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Monitavoitearviointi tukee vuorovaikutteista\r suunnittelua",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Monitavoitearviointi on jÃ¤rjestelmÃ¤llinen lÃ¤hestymistapa, joka tarjoaa pÃ¤Ã¤tÃ¶ksentekoprosessiin tyÃ¶kaluja erilaisten tavoitteiden ja arvostusten tunnistamiseksi sekÃ¤ havainnollistamiseksi. LÃ¤hestymistapa\r tukee vuorovaikutteista suunnittelua, jossa on tarpeen arvioida suunnitteluvaihtoehtoja eri nÃ¤kÃ¶kulmista. Kaupunkisuunnittelussa ja pÃ¤Ã¤tÃ¶ksenteossa lÃ¤hestymistapa auttaa yhteismitallistamaan taloudellisia, sosiaalisia ja ekologisia vaikutuksia, joita eri tavoitteisiin voi liittyÃ¤. Monitavoitearvioinnin\r avulla asetettavia tavoitteita kyetÃ¤Ã¤n tarkastelemaan kokonaisvaltaisemmin. Arviointi mahdollistaa\r moniin eri tekijÃ¶ihin kohdistuvien ja erimitallisten vaikutusten vertailun. Vuorovaikutteisessa monitavoitearvioinnissa sidosryhmÃ¤t osallistuvat aktiivisesti tavoitteiden mÃ¤Ã¤rittÃ¤miseen, suunnitteluvaihtoehtojen muodostamiseen ja niiden vaikutusten arviointiin. ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2HyvKJxMZj1onu3DgbFUXi",type:d,createdAt:KG,updatedAt:KG,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:F,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"MAR08",body:"Marttunen, M., Mustajoki, J., Verta, O. M., & HÃ¤mÃ¤lÃ¤inen, R. P. 2008. Monitavoitearviointi vuorovaikutteisessa\nympÃ¤ristÃ¶suunnittelussa â MenetelmÃ¤ ja sen soveltamisesimerkkejÃ¤ vesistÃ¶jen kÃ¤ytÃ¶ssÃ¤ ja hoidossa. Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskus, Helsinki. Suomen ympÃ¤ristÃ¶ 11\u002F2008. 71 s.",link:"http:\u002F\u002Fhdl.handle.net\u002F10138\u002F38341"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"IlmastokestÃ¤vÃ¤n kaupunkisuunnittelun nÃ¤kÃ¶kulmasta monitavoitearviointi avaa useita soveltamisen\r mahdollisuuksia. SitÃ¤ voidaan kÃ¤yttÃ¤Ã¤ ilmastonmuutoksen hillintÃ¤Ã¤ ja ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevien tavoitteiden yhteensovittamiseksi alueidenkÃ¤ytÃ¶n suunnittelussa, kaavoituksessa ja\r rakentamisessa. Tarkastelun tavoitteena voivat olla yksityiskohtaisesti esimerkiksi ilmastopÃ¤Ã¤stÃ¶jen\r lÃ¤hteet, eri ryhmien haavoittuvuus tai laajempi sosioekonomisten tekijÃ¶iden tarkastelu. Tarkastelua\r voidaan tehdÃ¤ myÃ¶s tiettyyn toimialaan keskittyen. ",nodeType:a},{data:{target:fa},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Monitavoitearviointiin perustuvaa lÃ¤hestymistapaa voidaan soveltaa eri suunnittelumenetelmissÃ¤.\r Esimerkiksi spatiaalinen monitavoitearviointi eli paikkatietopohjainen pÃ¤Ã¤tÃ¶sanalyysi mahdollistaa eri\r nÃ¤kÃ¶kulmiin perustuvien suunnitelmavaihtoehtojen visuaalisen esittÃ¤misen karttojen muodossa. MenetelmÃ¤ vaatii olemassa olevia paikkatietoaineistoja, joiden avulla voidaan pyrkiÃ¤ yhteismitallistamaan\r\ntaloudellisia, sosiaalisia ja ekologisia vaikutuksia esimerkiksi alueidenkÃ¤ytÃ¶n suunnitteluun liittyvÃ¤ssÃ¤\r pÃ¤Ã¤tÃ¶ksenteossa. ",nodeType:a},{data:{target:KH},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomessa on kansainvÃ¤lisesti vertailtuna paljon avoimia laadukkaita valtakunnallisia tietoaineistoja.\r Paikkatieto- ja kaukokartoitusaineistojen mÃ¤Ã¤rÃ¤ sekÃ¤ tietoaineistojen avaaminen ovat lisÃ¤Ã¤ntyneet monissa organisaatioissa, mikÃ¤ kasvattaa ennestÃ¤Ã¤n kÃ¤ytettÃ¤vissÃ¤ olevien aineistojen valikoimaa tulevaisuudessa. LisÃ¤ksi tekoÃ

1¤lyn soveltamismahdollisuudet uudistavat suunnittelumenetelmiÃ¤ esimerkiksi\r mahdollistamalla monimutkaisten kokonaisuuksien mallintamisen.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5yM67sqbe00DR8nh3L8Rvj",type:d,createdAt:"2024-07-01T12:35:12.946Z",updatedAt:"2024-07-03T10:19:33.055Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aV,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:a}},locale:g},fields:{title:"Esimerkki - Paikkatietopohjainen monitavoitearviointi",visibleTitle:dr,paragraph:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskuksen KATVI-hankkeessa paikkatietopohjaista monitavoitearviointia testattiin viherrakenteen ja tÃ¤ydennysrakentamisen yhteensovittamiseksi JÃ¤rvenpÃ¤Ã¤n kaupungin alueella. Hankkeessa kÃ¤ytettiin paikkatietomenetelmiÃ¤ ja visualisointeja ekosysteemipalveluiden tarjonnasta, kysynnÃ¤stÃ¤ sekÃ¤ viherrakenteen kytkeytyneisyydestÃ¤. Lopputulemana koostettiin viherrakenteen arvoja sekÃ¤ tÃ¤ydennysrakentamispotentiaalia kuvaavat kartat ja lopullinen tuloskartta, jotka mahdollistivat numeeristen arvojen tarkan vertailun kyseisten kriteerien sisÃ¤llÃ¤. Osallistujat pitivÃ¤t menetelmÃ¤Ã¤ ja sen tuottamaa aineistoa hyÃ¶dyllisenÃ¤ lÃ¤htÃ¶aineistona viherrakenteen ja tÃ¤ydennysrakentamisen yhteensovittamiseen. ",nodeType:a},{data:{target:KH},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p}}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:W,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastotoimien ristikkÃ¤isvaikutusten tunnistaminen kannattaa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"HillintÃ¤- ja sopeutumistoimien vÃ¤listen ristiriitojen vÃ¤lttÃ¤miseksi ja ilmastotoimien tasapainottamiseksi\r kaupunkisuunnittelussa on suositeltavaa pyrkiÃ¤ tunnistamaan toimien mahdolliset ristikkÃ¤isvaikutukset. RistikkÃ¤isvaikutuksilla tarkoitetaan tilannetta, jossa yhtÃ¤ kestÃ¤vyyden ulottuvuutta parantava toimi\r\r tukee myÃ¶s muita kestÃ¤vyyden ulottuvuuksia tai on pÃ¤invastoin ristiriidassa nÃ¤iden kanssa ",nodeType:a},{data:{target:KJ},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:aw,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"RistikkÃ¤isvaikutusten arviointiin voidaan soveltaa monitavoitteisen suunnittelun eri lÃ¤hestymistapoja ja menetelmiÃ¤ sekÃ¤ hyÃ¶dyntÃ¤Ã¤ kaavoitukseen tarkoitettuja ilmastovaikutusten arviointityÃ¶kaluja. HillintÃ¤- ja sopeutumistoimien yhteisharkinnan nÃ¤kÃ¶kulmasta on kuitenkin tÃ¤rkeÃ¤Ã¤\r huomata, ettÃ¤ monet nÃ¤istÃ¤ tyÃ¶kaluista painottuvat hillintÃ¤toimiin. Kokonaisvaltaiset arviointityÃ¶kalut,\r joissa myÃ¶s sopeutumistoimien vaikutuksia haavoittuvuuteen voidaan arvioida, ovat suurilta osin vasta\r kehittymÃ¤ssÃ¤. ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6fsvf12OlfBemQSFZP7jeN",type:d,createdAt:"2024-07-01T12:43:57.111Z",updatedAt:"2024-07-03T10:20:08.511Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ad,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:a}},locale:g},fields:{title:"Esimerkki - KestÃ¤vÃ¤ kaupunki -ohjelma",visibleTitle:dr,paragraph:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"YmpÃ¤ristÃ¶ministeriÃ¶n KestÃ¤vÃ¤ kaupunki -ohjelman osahankkeessa kÃ¤siteltiin kaupunkien ja kuntien kestÃ¤vyyshankkeiden ristikkÃ¤isvaikutuksia sosiaalisen, taloudellisen sekÃ¤ ympÃ¤ristÃ¶llisen kestÃ¤vyyden nÃ¤kÃ¶kulmista. Hankkeessa kunnat kehittÃ¤vÃ¤t yhteistyÃ¶ssÃ¤ asiantuntijoiden kanssa valmiuksiaan tunnistaa ja arvioida kestÃ¤vyystoimiensa vaikutuksia ja niiden risteÃ¤mistÃ¤. Esimerkiksi Oulun kaupungin teemana hankkeen aikana olivat keskeisen kaupunkialueen yleiskaavan tÃ¤ydennysrakentamiseen, viheraluerakenteeseen, luonnon monimuotoisuuteen ja kestÃ¤vÃ¤Ã¤n liikkumiseen liittyvÃ¤t ristikkÃ¤isvaikutukset. ",nodeType:a},{data:{target:KJ},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p}}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Onnistunut vuorovaikutus tuottaa parempia\r suunnitelmia",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vuorovaikutteisessa suunnittelussa keskeistÃ¤ on systemaattinen ja lÃ¤pinÃ¤kyvÃ¤ menettely suunnitteluprosessin aikana. LisÃ¤ksi on tÃ¤rkeÃ¤Ã¤ valita sopivat menetelmÃ¤t ja strategiat, jotta tehokasta yhteistyÃ¶tÃ¤\r ja tiedonvaihtoa paikallisten toimijoiden vÃ¤lillÃ¤ voidaan edistÃ¤Ã¤. ",nodeType:a},{data:{target:ko},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" EsimerkkinÃ¤ voivat toimia yhteistyÃ¶hankkeet, joissa vastuu suunnittelusta tai suunnitelmien toteutuksesta jakautuu\r kaupu

1ngin ja paikallistoimijoiden kesken.\r",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suunnittelussa on pyrittÃ¤vÃ¤ mahdollisimman monipuoliseen osallistujien joukkoon useiden nÃ¤kÃ¶kulmien kerryttÃ¤miseksi ja parhaiden tuloksien saavuttamiseksi. Se voi edellyttÃ¤Ã¤ useiden erilaisten osallistumista tukevien keinojen ja -menetelmien kÃ¤yttÃ¶Ã¤ (taulukko 1). Vuorovaikutteisilla suunnittelumenetelmillÃ¤ mahdollistetaan eri toimijoiden ja sidosryhmien osallistuminen ja vaikuttaminen\r suunnitteluun tarkoituksenmukaisesti eri vaiheissa.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5SqpzTsE6QTgtStDhggc7E",type:d,createdAt:"2024-07-01T13:04:43.677Z",updatedAt:"2024-10-29T13:51:31.077Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:KL,revision:w,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:bF}},locale:g},fields:{title:"Osallistumista tukevia suunnittelumenetelmiÃ¤ ja soveltamiskohteita",body:"\u003Ctable style=\"border-collapse: collapse; width: 100.03%; height: 1273.6px;\" border=\"1\"\u003E\u003Ccaption\u003E\u003Cstrong\u003ETaulukko 1.\u003C\u002Fstrong\u003E Osallistumista tukevia suunnittelumenetelmi&auml; ja soveltamiskohteita\u003C\u002Fcaption\u003E\n\u003Ctbody\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 44.8px;\"\u003E\n\u003Cth style=\"width: 33.0225%; height: 44.8px; text-align: left; vertical-align: top;\" scope=\"col\"\u003E\u003Cstrong\u003EOsallistumista tukeva suunnittelumenetelm&auml;\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fth\u003E\n\u003Cth style=\"width: 67.0716%; height: 44.8px; text-align: left; vertical-align: top;\" scope=\"col\"\u003E\u003Cstrong\u003ESoveltamiskohteet\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fth\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 236.8px;\"\u003E\n\u003Cth style=\"width: 33.0225%; height: 236.8px; text-align: left; vertical-align: top;\" scope=\"row\"\u003EOsallistuva budjetointi\u003C\u002Fth\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 67.0716%; height: 236.8px; text-align: left; vertical-align: top;\"\u003E\n\u003Cp\u003E[bullist]\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003EAsukkaat otetaan mukaan julkisten varojen k&auml;ytt&ouml;&auml; koskevaan keskusteluun ja p&auml;&auml;t&ouml;ksentekoon.\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003EOsallistuvassa budjetoinnissa hy&ouml;dynnet&auml;&auml;n esimerkiksi investoinneista ja palveluista p&auml;&auml;tett&auml;ess&auml;.\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003EEnnalta m&auml;&auml;ritellylle rahasummalle haetaan ja valitaan k&auml;ytt&ouml;kohteita.\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003EToteutus: ideahaut, kyselyt, ty&ouml;pajat, &auml;&auml;nestykset.\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003E[\u002Fbullist]\u003C\u002Fp\u003E\n\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 153.6px;\"\u003E\n\u003Cth style=\"width: 33.0225%; height: 153.6px; text-align: left; vertical-align: top;\" scope=\"row\"\u003EK&auml;ytt&auml;j&auml;l&auml;ht&ouml;isyys\u003C\u002Fth\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 67.0716%; height: 153.6px; vertical-align: top;\"\u003E\n\u003Cp\u003E[bullist]\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003EKehitt&auml;misty&ouml; l&auml;htee asukkaiden tarpeista.\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003EToteutetaan palvelumuotoilun keinoin.\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003EToteutus: kyselyt, haastattelut, kaupunkifoorumit, yhteistoteutus.\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003E[\u002Fbullist]\u003C\u002Fp\u003E\n\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 198.4px;\"\u003E\n\u003Cth style=\"width: 33.0225%; height: 198.4px; text-align: left; vertical-align: top;\" scope=\"row\"\u003EYhteiskehitt&auml;minen\u003C\u002Fth\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 67.0716%; height: 198.4px; vertical-align: top;\"\u003E\n\u003Cp\u003E[bullist]\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003EKehitt&auml;misprosessissa on mukana useita eri tahoja, kuten asiakkaat, asiantuntijat ja palvelutuottajat.\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003EYhteisty&ouml;t&auml; voidaan hy&ouml;dynt&auml;&auml; yhdess&auml; tai useissa vaiheissa kehitysprosessia.\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003EToteutus: tiedon jakaminen, avoimet keskustelu foorumit, fasilitoidut tapahtumat.\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003E[\u002Fbullist]\u003C\u002Fp\u003E\n\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 115.2px;\"\u003E\n\u003Cth style=\"width: 33.0225%; height: 115.2px; text-align: left; vertical-align: top;\" scope=\"row\"\u003EPalvelumuotoilu\u003C\u002Fth\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 67.0716%; height: 115.2px; text-align: left; vertical-align: top;\"\u003E\n\u003Cp\u003E[bullist]\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003EPalveluita suunnitellaan yhdess&auml; palvelun k&auml;ytt&auml;jien kanssa.\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003EToteutus: hy&ouml;dynnet&auml;&auml;n muotoilun menetelmi&auml;, kuten erilaisia visuaalisia menetelmi&auml;.\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003E[\u002Fbullist]\u003C\u002Fp\u003E\n\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 304px;\"\u003E\n\u003Cth style=\"width: 33.0225%; height: 304px; text-align: left; vertical-align: top;\" scope=\"row\"\u003EKumppanuusp&ouml;yd&auml;t\u003C\u002Fth\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 67.0716%; height: 304px; vertical-align: top;\"\u003E\n\u003Cp\u003E[bullist]\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003EPaikalliset asukkaat ja toimijat kohdataan yhdenvertaisina kumppaneina.\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003EKumppanuusp&ouml;yd&auml;t voivat olla paikka\u002Falue-, palvelu-tai asiaperusteisia.\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003EHy&ouml;dyt ja vastuut jaetaan.\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003EKumppanuus synnytt&auml;&auml; lis&auml;arvoa osapuolille.\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003EToteutus: suunnittelukilpailut, tontinluovutuskilpailut, suunnitteluvaraukset, monikumppanuus, kaavoitushakemukset, kaavoituksen k&auml;ynnist&auml;missopimukset, maank&auml;ytt&ouml;sopimukset.\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003E[\u002Fbullist]\u003C\u002Fp\u003E\n\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 220.8px;\"\u003E\n\u003Cth style=\"width: 33.0225%; height: 220.8px; text-align: left; vertical-align: top;\" scope=\"row\"\u003EPuntaroiva kansalaiskeskustelu\u003C\u002Fth\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 67.0716%; height: 220.8px; vertical-align: top;\"\u003E\n\u003Cp\u003E[bullist]\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003EPuntaroivan kansalaiskeskustelun rooli on neuvoa-antava. Se tarjoaa p&auml;&auml;t&ouml;ksenteon ristiriitaisiin kysymyksiin punnittua tietoa ja n&auml;k&ouml;kulmia.\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003EValittu kiinti&ouml;ist&auml; koottu kansalaisjoukko kuulee eri asiantuntijoita ja kantojen edustajia, mink&auml; pohjalta he keskustelevat ja laativat aiheesta lausuman.\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003EToteutus: pyrit&auml;&auml;n saamaan mukaan ryhm&auml;t, joiden &auml;&auml;ni ei muissa osallistamisen menetelmiss&auml; tule esiin.\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003E[\u002Fbullist]\u003C\u002Fp\u003E\n\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003C\u002Ftbody\u003E\n\u003C\u002Ftable\u003E"}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:W,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Esimerkiksi sidosryhmien varhaisella osallistamisella voidaan saada esiin monipuolisia nÃ¤kemyksiÃ¤.\r SidosryhmÃ¤t voivat tuottaa innovatiivisia ideoita ja lisÃ¤tÃ¤ ratkaisujen hyvÃ¤ksyttÃ¤v

1yyttÃ¤. Suunnitteluvaiheessa onkin tÃ¤rkeÃ¤Ã¤ pohtia, miten erilaisia sidosryhmiÃ¤ voidaan kutsua mukaan suunnitteluprosessiin\r alusta alkaen. LisÃ¤ksi tulisi varmistaa vÃ¤hemmistÃ¶jen ja muiden heikommassa asemassa olevien kuulluksi tuleminen. ",nodeType:a},{data:{target:ko},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kaupunkisuunnittelussa keskeisiÃ¤ sidosryhmiÃ¤ ovat muun muassa:",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"asukkaat ja eri asukasryhmÃ¤t (esimerkiksi nuoret, vÃ¤hemmistÃ¶t ja haavoittuvat ryhmÃ¤t)",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"paikalliset kansalaisjÃ¤rjestÃ¶t",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"paikalliset yritykset",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"naapurusto- ja kaupunginosayhdistykset",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"asiantuntijat, kuten viherrakentajat, arkkitehdit, eri alojen suunnitteluinsinÃ¶Ã¶ri ja tutkijat.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vuorovaikutteinen suunnittelu lisÃ¤Ã¤ konkreettista osallistumista, mikÃ¤ auttaa ihmisiÃ¤ kiinnittymÃ¤Ã¤n lÃ¤hiympÃ¤ristÃ¶Ã¶nsÃ¤. LÃ¤hiympÃ¤ristÃ¶Ã¶nsÃ¤ kiinnittynyt ihminen haluaa panostaa elinympÃ¤ristÃ¶Ã¶nsÃ¤ ja sen\r kehittÃ¤miseen. Samalla kunnan ymmÃ¤rrys omasta asukaskunnastaan ja tÃ¤mÃ¤n tarpeista voi kasvaa.\r ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"XLwyBnwAOEhLj0RIMxM7K",type:d,createdAt:"2024-06-12T07:57:55.435Z",updatedAt:"2024-06-24T12:06:28.555Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:S,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:tW,body:"Suomen Kuntaliitto. 2022. Osallisuus - kuntalaisten osallisuuden edistÃ¤minen. [Viitattu 22.3.2024]\n\n",link:"https:\u002F\u002Fwww.kuntaliitto.fi\u002Fkuntajohtaminen-ja-digitalisaatio\u002Fdemokratia-ja-osallisuus\u002Fkuntalaisten-osallisuuden-edistaminen"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" KÃ¤ytÃ¤nnÃ¶n esimerkit ja konkreettiset tarinat siitÃ¤, miten suunnitellut ratkaisut ovat parantaneet kaupunkiympÃ¤ristÃ¶jÃ¤, voivat auttaa lisÃ¤Ã¤mÃ¤Ã¤n niiden hyvÃ¤ksyttÃ¤vyyttÃ¤. Esimerkiksi viherkattojen ja sadevesien kerÃ¤Ã¤misen myÃ¶nteiset vaikutukset voivat olla monelle tuntemattomia. Suunnitelmista ja niiden vaikutuksista tiedottamien ja palautteen kerÃ¤Ã¤minen ovat tÃ¤rkeÃ¤ssÃ¤\r roolissa suunnitteilla olevien ratkaisujen ja toteutettujen toimien kehittÃ¤misessÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kaupunkisuunnitteloijoiden tarkistuslista: ilmastokestÃ¤vÃ¤ kaupunkisuunnittelu",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:JW,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:JX},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{target:aG},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:W,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:W,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:W,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1vkFfsKIJOnDxJ0DEZodBf",type:d,createdAt:"2024-10-01T09:29:59.464Z",updatedAt:"2024-10-01T10:27:00.089Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:V,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:D}},locale:g},fields:{title:"IlmastokestÃ¤vyyttÃ¤ voidaan edistÃ¤Ã¤ monitavoitteisella ja vuorovaikutteisella kaupunkisuunnittelulla -artikkelin nostot: Katso myÃ¶s",visibleTitle:U,referencingItems:[KM,KU,KV,KX],teaserType:K,displayTitle:x}}],externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}

1,{data:{uri:JY},content:[{data:{},marks:[],value:JZ,nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:R,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:J_},content:[{data:{},marks:[],value:J$,nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:R,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:Ka},content:[{data:{},marks:[],value:Kb,nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:Kc,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:Kd},content:[{data:{},marks:[],value:Ke,nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:Kf},content:[{data:{},marks:[],value:Kg,nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:jD},content:[{data:{},marks:[],value:Kh,nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:R,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:Ki},content:[{data:{},marks:[],value:Kj,nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:Kk,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:Kl},content:[{data:{},marks:[],value:Km,nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:Kn},content:[{data:{},marks:[],value:Ko,nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:Kp,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:Kq},content:[{data:{},marks:[],value:Kr,nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:Ks},content:[{data:{},marks:[],value:Kt,nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:R,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:Ku},content:[{data:{},marks:[],value:Kv,nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:Kw},content:[{data:{},marks:[],value:Kx,nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:Ky,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:Kz},content:[{data:{},marks:[],value:KA,nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:KB,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:KC},content:[{data:{},marks:[],value:KD,nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:KE,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},perspective:[P,X],tags:[au,am,lr,gj,ae],articleLength:[T],toc:x,publishDate:eK,publisher:[E,O,av]};KH.metadata={tags:[],concepts:[]};KH.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4emfkbE8WB5scenIhysDKn",type:d,createdAt:KI,updatedAt:KI,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:F,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};KH.fields={abbreviation:"TII16",body:"Tiitu, M., Viinikka, A. & Kopperoinen, L. 2016. Kaupunkien tÃ¤ydennysrakentamisen ja viherrakenteen paikkatietopohjainen yhteensovittaminen â NÃ¤kÃ¶kulmia, aineistoja ja menetelmÃ¤ maankÃ¤ytÃ¶n suunnittelun tueksi. Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskuksen raportteja 38\u002F2016. 58 s. ",link:"http:\u002F\u002Fhdl.handle.net\u002F10138\u002F166837"};KJ.metadata={tags:[],concepts:[]};KJ.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1UK84Jm2gyPlPmjKrnuNp6",type:d,createdAt:KK,updatedAt:KK,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:F,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};KJ.fields={abbreviation:"SEP23",body:"Sepponen, S., PÃ¤ivÃ¤nen, J., VÃ¤rre, U., Moisio, M., Wolfram, F., SÃ¶derholm, J., Lehto, J. 2023. Kaupunkien ja kuntien kestÃ¤vyystyÃ¶n ristikkÃ¤isvaikutukset: TyÃ¶kaluja ja ehdotuksia tunnistamiseen ja arviointiin sekÃ¤ synergioiden vahvistamiseen. Gaia Consulting Oy ja Sweco Finland Oy. YmpÃ¤ristÃ¶ministeriÃ¶n KestÃ¤vÃ¤ kaupunki -ohjelma. 29 s. (PDF) [Viitattu 22.3.2024]\n",link:"https:\u002F\u002Fkestavakaupunki.fi\u002Fdocuments\u002F100251420\u002F0\u002FKest%C3%A4vyystoimien+ristikk%C3%A4isvaikutusten+arviointi.pdf "};KM.metadata={tags:[],concepts:[]};KM.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3nebDxrZKKWwEDOz2mWm3A",type:d,createdAt:"2024-10-30T11:02:05.356Z",updatedAt:"2025-05-16T10:44:38.616Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:94,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g};KM.fields={publishedLanguages:[g],title:"Kohti ilmastokestÃ¤vÃ¤Ã¤ kaupunkisuunnittelua -opasta kehitettiin tyÃ¶pajoissa",materialType:bG,slug:"kohti-ilmastokestavaa-kaupunkisuunnittelua-opasta-kehitettiin-tyopajoissa",parent:eL,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Osana Kohti ilmastokestÃ¤vÃ¤Ã¤ kaupunkisuunnittelua -oppaan kehittÃ¤mistÃ¤ jÃ¤rjestettiin  suunnittelutyÃ¶pajoja. Tavoitteena oli kehittÃ¤Ã¤ ilmastonkestÃ¤viÃ¤ ratkaisuja ajankohtaisiin kaava-alueiden suunnittelukohteisiin. SuunnittelumenetelmÃ¤nÃ¤ hyÃ¶dynnettiin osallistavaa yhteistyÃ¶skentelyÃ¤, jolla voidaan tunnistaa eri toimijoiden tarpeita ja tavoitteita sekÃ¤ mahdollistaa lÃ¤pinÃ¤kyvÃ¤mpi suunnitteluprosessi.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:KN,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmatieteen laitos ja Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskus jÃ¤rjestivÃ¤t osana Kohti ilmastokestÃ¤vÃ¤Ã¤ kaupunkisuunnittelua -oppaan kehittÃ¤mistÃ¤ suunnittelutyÃ¶pajoja. Niiden tavoitteena oli kehittÃ¤Ã¤ ilmastonkestÃ¤viÃ¤ ratkaisuja ajankohtaisiin kaava-alueiden suunnittelukohteisiin. SuunnittelutyÃ¶pajoissa esimerkiksi HyvinkÃ¤Ã¤n kaavoittajat ja lukiolaiset pohtivat yhdessÃ¤ tutkijoiden kanssa Hangonsillan uuden kaava-alueen suunnitteluratkaisuja.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"SuunnittelumenetelmÃ¤nÃ¤ hyÃ¶dynnettiin osallistavaa yhteistyÃ¶skentelyÃ¤. Sen tarkoituksena on kerÃ¤tÃ¤ ja sovittaa yhteen kaupunkisuunnittelun eri toimijoiden nÃ¤kemyksiÃ¤, toiveita ja tavoitteita alueen kehittÃ¤misen suhteen. TyÃ¶pajoissa kÃ¤siteltiin esimerkiksi asemakaavoituksen roolia uusiutuvan energian ratkaisujen mahdollistajana sekÃ¤ rakenteita, joiden avulla on mahdollista varautua ilmastonmuutoksen vaikutuksesta lisÃ¤Ã¤ntyviin sademÃ¤Ã¤riin ja helteisiin. LisÃ¤ksi toimivat kulkuvÃ¤ylÃ¤t ja luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat alueet nousivat esille.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:W,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:ft,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vuorovaikutteisella yhteistyÃ¶skentelyllÃ¤ voidaan tunnistaa eri toimijoiden tarpeita ja tavoitteita sekÃ¤ mahdollistaa lÃ¤pinÃ¤kyvÃ¤mpi suunnitteluprosessi esimerkiksi kaavoitettavan alueen asukkaille. TyÃ¶skentelyssÃ¤ voidaan hyÃ¶dyntÃ¤Ã¤ esimerkiksi asemakaavakarttaa tai muita fyysisiÃ¤ ja digitaalisia aineistoja, jotka tukevat suunnittelualueen ja sen ominaispiirteiden havainnollistamista (kuva 1). ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"73CpzY61EXVXm8Ej4U4ofJ",type:d,createdAt:KO,updatedAt:KO,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:L}},locale:g},fields:{title:"Osallistava tyÃ¶pajan osallistujat hyÃ¶dynsivÃ¤t asemakaavakarttaa suunnitteluvaihtoehtojen ideoimisessa. Valokuva.",asset:KP,caption:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:eD,marks:[{type:r}],data:{}},{nodeType:a,value:"Osallistavaa tyÃ¶pajatyÃ¶skentelyÃ¤.",marks:[],data:{}}]}]}}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Osallistamisella rakennettiin merkityksellisyyttÃ¤ sekÃ¤ kaavoittajie

1n tyÃ¶hÃ¶n ettÃ¤ lukiolaisten elÃ¤mÃ¤Ã¤n. Lopputuloksessa nÃ¤kyi kokemustiedon hyÃ¶dyntÃ¤minen, koska nuoret esittivÃ¤t kaavoittajille aivan uusia ja innovatiivisia ratkaisuja, jotka huomioivat alueen kÃ¤yttÃ¤jÃ¤n nÃ¤kÃ¶kulman.\r",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:fu,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"MitÃ¤ ilmastokestÃ¤vyyden osa-alueita suunnittelukohteessa on mahdollista kehittÃ¤Ã¤? Huomioi teemojen monikerroksellisuus ja jÃ¤rjestÃ¤ tarvittaessa useampia tyÃ¶pajoja.\r",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pohdi kenelle yhteistyÃ¶skentely on suunnattu ja huomioi osallistujien tarpeet toteutuksessa esimerkiksi saavutettavuuden nÃ¤kÃ¶kulmasta.\r",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Huolehdi, ettÃ¤ osallistujilla on mahdollisuus perehtyÃ¤ tyÃ¶pajan tarkoitukseen ja tavoitteisiin.\r",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Varaa riittÃ¤vÃ¤sti aikaa tyÃ¶skentelylle ja keskusteluille. Erilaiset kartat toimivat keskustelun tukena.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:fv,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vuorovaikutteisen yhteistyÃ¶skentelyn tarkoituksenmukaisuus ja aito kytkeytyminen suunnitteluprosessiin voidaan varmistaa muun muassa mahdollistamalla riittÃ¤vÃ¤n varhainen osallistuminen suunnitteluhankkeen alkuvaiheesta alkaen. Vuorovaikutteisuutta kannattaa yllÃ¤pitÃ¤Ã¤ ennen hankkeen alkua, sen aikana ja sen jÃ¤lkeen esimerkiksi viestimÃ¤llÃ¤ suunnittelun eri vaiheista mahdollisimman lÃ¤pinÃ¤kyvÃ¤sti.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{target:aG},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1iT7lqWHg7xMntAs6oypV5",type:d,createdAt:KR,updatedAt:KR,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:D}},locale:g},fields:{title:"Kohti ilmastokestÃ¤vÃ¤Ã¤ kaupunkisuunnittelua -opasta kehitettiin tyÃ¶pajoissa -artikkelin nostot: Katso myÃ¶s",visibleTitle:U,referencingItems:[KF],teaserType:K,displayTitle:x}}],externalLinks:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:y,data:{},content:[{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:n,data:{uri:"https:\u002F\u002Fhiilineutraalisuomi.syke.fi\u002Fprojektit\u002Fcanemure\u002Fosahankkeet\u002Filmatieteen-laitos-ja-syke\u002F"},content:[{nodeType:a,value:"Ilmatieteen laitos ja Syke: IlmastokestÃ¤vÃ¤Ã¤ alue- ja kaupunkisuunnittelua (LIFE-IP Canemure-hankkeen osahanke). Hiilineutraalisuomi.fi-sivusto.",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:" (Hankesivu)",marks:[],data:{}}]}]}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},perspective:[P,X],tags:[au,am,KS,ae],articleLength:[az],toc:x,publishDate:eK,publisher:[E,O,av]};KP.metadata={tags:[],concepts:[]};KP.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"43GD56Tuk9WxE8gMENuU5g",type:B,createdAt:KQ,updatedAt:KQ,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,locale:g};KP.fields={title:"osallistavaa-tyopajatyoskentelya-scott-bunjukian",description:"Â© Scott Bonjukian",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F43GD56Tuk9WxE8gMENuU5g\u002Fb43b761c8778a119b97228be329ffc04\u002Fosallistavaa-tyopajatyoskentelya-scott-bunjukian.jpg",details:{size:197333,image:{width:N,height:$}},fileName:"osallistavaa-tyopajatyoskentelya-scott-bunjukian.jpg",contentType:Y}};KP["43GD56Tuk9WxE8gMENuU5g"]=KP;KS.metadata={tags:[],concepts:[]};KS.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1OISM4KWVI46ouSr09ZG0b",type:d,createdAt:KT,updatedAt:KT,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:F,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:I}},locale:g};KS.fields={title:"Osallistava suunnittelu",slug:"osallistava-suunnittelu"};KU.metadata={tags:[],concepts:[]};KU.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3DWfPG2cdI84AMyrVEs1Zp",type:d,createdAt:"2024-10-30T11:06:24.505Z",updatedAt:"2024-11-01T14:36:11.263Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:jz,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g};KU.fields={publishedLanguages:[g],title:"KestÃ¤vÃ¤n kehityksen tulevaisuustyÃ¶pajoissa tuodaan asukkaiden nÃ¤kemykset yhteen",materialType:bG,slug:"kestavan-kehityksen-tulevaisuustyopajoissa-tuodaan-asukkaiden-nakemykset-yhteen",parent:eL,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KestÃ¤vÃ¤n kehityksen tulevaisuuspajat mahdollistavat sen, ettÃ¤ kestÃ¤vÃ¤n kehityksen tavoitteita voidaan tarkastella asukkaiden nÃ¤kÃ¶kulmasta. Tulevaisuuspajojen avulla voidaan entistÃ¤ paremmin ottaa asukkaiden nÃ¤kemykset huomioon kaupungin pÃ¤Ã¤tÃ¶ksenteossa ja suunnittelussa.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suunnittelu",nodeType:a},{data:{},marks:[],value:ls,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KestÃ¤vÃ¤n kehityksen tulevaisuuspaja on asukasosallisuuden malli, jossa joukko erilaisia taustoja edustavia asukkaita ratkoo kestÃ¤vyyshaasteita yhdessÃ¤ kaupungin toim

1ijoiden kanssa. Asukasosallisuuden mallissa kootaan ensin mahdollisimman monipuolinen ryhmÃ¤ asukkaita kumppanuusryhmÃ¤ksi.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"AsukaskumppanuusryhmÃ¤ kokoontuu tyÃ¶pajoihin, joissa kÃ¤sitellÃ¤Ã¤n vuorotellen kestÃ¤vÃ¤n kehityksen teemoja asiantuntijoiden alustamana (kuva 1). TyÃ¶pajojen vÃ¤lillÃ¤ kumppanuusryhmÃ¤n jÃ¤seniÃ¤ kannustetaan vapaaehtoisiin haastetehtÃ¤viin, joiden tarkoituksena on levittÃ¤Ã¤ tietoisuutta kestÃ¤vÃ¤n kehityksen tavoitteista. Tulevaisuuspajoissa kerrytetty aineisto jaetaan laajasti kaupungin eri toimialojen hyÃ¶dynnettÃ¤vÃ¤ksi.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"35oOu6RW51tTXIRfxZW5zL",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:W,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:ft,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tulevaisuuspajat mahdollistavat kestÃ¤vÃ¤n kehityksen tavoitteiden tarkastelemisen asukkaiden nÃ¤kÃ¶kulmasta. LisÃ¤ksi ne lisÃ¤Ã¤vÃ¤t asukkaiden nÃ¤kemysten huomioimista kaupungin pÃ¤Ã¤tÃ¶ksenteossa ja suunnittelussa. Ratkaisulla on mahdollista myÃ¶s lisÃ¤tÃ¤ ymmÃ¤rrystÃ¤ ja vertaisoppia kestÃ¤vÃ¤n kehityksen tavoitteista.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:fu,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Varaa aikaa ja resursseja tyÃ¶pajajÃ¤rjestelyihin sekÃ¤ viestintÃ¤Ã¤n.\r",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Varmista, ettÃ¤ tyÃ¶pajojen sisÃ¤llÃ¶t vastaavat mahdollisimman hyvin aitoihin tarpeisiin konsultoimalla esimerkiksi asukkaita, edustuksellisia toimielimiÃ¤ sekÃ¤ kaupungin tyÃ¶ntekijÃ¶itÃ¤.\r",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Rakenna luottamusta asukas-kumppanuusryhmÃ¤n jÃ¤senien vÃ¤lille panostamalla alkuvaiheen tutustumiseen.\r",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KerÃ¤Ã¤ palautetta ja korjaa toimintaa mahdollisuuksien mukaan jo prosessin aikana.\r",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Huomioi saavutettavuus ja varmista, ettÃ¤ tyÃ¶pajatyÃ¶skentelyyn osallistuminen on mahdollista esimerkiksi muunkielisille.\r",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:fv,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tulevaisuuspajojen valmisteluissa on tÃ¤rkeÃ¤Ã¤ kiinnittÃ¤Ã¤ huomiota riittÃ¤vÃ¤Ã¤n konkretiaan ja asettamalla kÃ¤ytÃ¤nnÃ¶nlÃ¤heisiÃ¤ tavoitteita ja mittareita tyÃ¶n vaikuttavuudelle. Haasteena voi olla, ettÃ¤ tyÃ¶skentelyn pohjalta syntyneet ratkaisut toteutuvat vasta pidemmÃ¤llÃ¤ aikavÃ¤lillÃ¤, jolloin niistÃ¤ viestiminen asukas-kumppanuusryhmÃ¤n kesken vaatii suunnitelmallisuutta.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"8GFEoagZcI2SyyoRJgVTl",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:aG},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{sys:{type:b,linkType:d,id:"4ar3JgL54qQdgzVoS5hT0R"}}],perspective:[P,X],tags:[au,KS,gj,ae],articleLength:[az],toc:x,publishDate:eK,publisher:[E,O,av]};KV.metadata={tags:[],concepts:[]};KV.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6N5IPLQ235Q72CLjouXvz4",type:d,createdAt:KW,updatedAt:KW,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:vN,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:al}},locale:g};KV.fields={publishedLanguages:[g],title:"SÃ¤Ã¤- ja ilmastoriskit kaupunkiympÃ¤ristÃ¶ssÃ¤",slug:"saa-ja-ilmastoriskit-kaupunkiymparistossa",parent:bM,subTheme:x,materialType:br,content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kohti ilmastokestÃ¤vÃ¤Ã¤ kaupunkisuunnittelua -oppaan tÃ¤ssÃ¤ teemaluvussa kÃ¤sitellÃ¤Ã¤n tulevan ilmaston arviointia ilmastomallinnuksen ja skenaariotyÃ¶skentelyn avulla sekÃ¤ sÃ¤Ã

1¤- ja ilmastoriskien keskeisimpiÃ¤ osatekijÃ¶itÃ¤ (vaaratekijÃ¤t, altistuminen ja haavoittuvuus). LisÃ¤ksi luvussa kerrotaan, mikÃ¤ on ilmastoriskien arvioinnin merkitys maankÃ¤ytÃ¶n suunnittelussa ja minkÃ¤laisia tietolÃ¤hteitÃ¤ ja tyÃ¶kaluja sÃ¤Ã¤- ja ilmastoriskien arviointiin on olemassa.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{sys:{type:b,linkType:d,id:"vMlV8kFSBNraFRfxqILe3"}}],perspective:[P,X],tags:[au,am,kc,cb,ae],publisher:[E,O,av]};KX.metadata={tags:[],concepts:[]};KX.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2mnLIT5Xt1YBYquPeqzinT",type:d,createdAt:KY,updatedAt:KY,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:dI,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:al}},locale:g};KX.fields={publishedLanguages:[g],title:"Ilmastonmuutoksen hillintÃ¤ kaupunkisuunnittelussa",slug:"ilmastonmuutoksen-hillinta-kaupunkisuunnittelussa",parent:bM,subTheme:x,materialType:br,content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kohti ilmastokestÃ¤vÃ¤Ã¤ kaupunkisuunnittelua -oppaan tÃ¤ssÃ¤ teemaluvussa kÃ¤sitellÃ¤Ã¤n ilmastonmuutoksen hillintÃ¤Ã¤ alueidenkÃ¤ytÃ¶n suunnittelussa ja kaavoituksessa sekÃ¤ hiilinielujen ja -varastojen edistÃ¤mistÃ¤ viherrakenteilla. LisÃ¤ksi siinÃ¤ kerrotaan, miten kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jen arvioidaan ja pÃ¤Ã¤stÃ¶vÃ¤hennyksiÃ¤ edistetÃ¤Ã¤n kaupunkisuunnittelussa. Teemauvussa annetaan myÃ¶s esimerkkejÃ¤ tyÃ¶kaluista ja laskureista ilmastovaikutusten arviointiin.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{sys:{type:b,linkType:d,id:"3XDRoSIZbSsEy1uKJlEeWA"}},{sys:{type:b,linkType:d,id:"5AgZBtJhDV6QiKxeG4iSch"}}],perspective:[P],tags:[au,am,bA,cb,ae],publisher:[E,O,av]};K_.metadata={tags:[],concepts:[]};K_.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"EkeSYHcUR5qAl1WJ9gmyT",type:d,createdAt:"2024-11-01T11:23:54.692Z",updatedAt:"2024-11-01T11:41:17.308Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:163,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g};K_.fields={publishedLanguages:[g],title:JJ,materialType:M,slug:"kiertotalous-vahentaa-luonnonvarojen-kayttoa-ja-kasvihuonekaasupaastoja",parent:dv,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kaupunkisuunnittelussa tulisi pyrkiÃ¤ kiertotalouteen, jotta voitaisiin vÃ¤lttÃ¤Ã¤\r neitseellisten raaka-aineiden ja uuden maa-alan kÃ¤yttÃ¶Ã¶nottoa. TÃ¤mÃ¤ vÃ¤hentÃ¤Ã¤ myÃ¶s kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤. AvaintoimenpiteitÃ¤ kaavoituksessa ovat esimerkiksi tilavaraukset maamassojen ja rakennusmateriaalien vÃ¤livarastointiin.\r\n\r\n",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kiertotalous pyrkii luonnonvarojen kestÃ¤vÃ¤Ã¤n\r kÃ¤yttÃ¶Ã¶n",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kiertotaloudelle ei ole maankÃ¤ytÃ¶n suunnittelussa ja kaavoituksessa vakiintunutta mÃ¤Ã¤ritelmÃ¤Ã¤. LÃ¤htÃ¶kohtana voidaan kuitenkin pitÃ¤Ã¤ neitseellisten luonnonvarojen kÃ¤ytÃ¶n vÃ¤hentÃ¤mistÃ¤ kestÃ¤vÃ¤lle tasolle.\r ",nodeType:a},{data:{target:fs},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" Suomessa tÃ¤stÃ¤ ollaan vielÃ¤ kaukana, sillÃ¤ materiaalien kulutus on jopa kymmenkertainen verrattuna kestÃ¤vÃ¤ksi arvioituun tasoon ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"JVlqqPpRr2sQtaGbbEoi7",type:d,createdAt:K$,updatedAt:K$,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"BER19",body:"Berg, A., Antikainen, R., Kauppi, S., Kautto, P., Myllymaa, T., Ruokamo, E., Salo, H. & Savolainen, H. 2019. Kiertotalous mahdollistaa luonnonvarojen kulutuksen merkittÃ¤vÃ¤n vÃ¤hentÃ¤misen. NÃ¤kÃ¶kulmia ympÃ¤ristÃ¶politiikkaan. Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskus, Helsinki. Syke Policy Brief. 4 s. ",link:"http:\u002F\u002Fhdl.handle.net\u002F10138\u002F305604"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:aw,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kiertotaloudessa raaka-aineet ja materiaalit sÃ¤ilyvÃ¤t mahdollisimman pitkÃ¤Ã¤n kulutuksen ja tuotannon piirissÃ¤. Kiertotalous edellyttÃ¤Ã¤ jÃ¤rjestelmÃ¤tason muutosta ja yhteiskunnan eri toimijoiden panosta. Kunnilla on tÃ¤rkeÃ¤ rooli kiertotalouden ratkaisujen kehittÃ¤misessÃ¤. ",nodeType:a},{data:{target:fs},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:R,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"MaankÃ¤ytÃ¶n ja suunnittelun nÃ¤kÃ¶kulmasta\r kiertotalouden edistÃ¤minen tarkoittaa muun muassa sitÃ¤, ettÃ¤ kiertotalousratkaisuille tehdÃ¤Ã¤n niiden\r vaatimat tilavaraukset. Esimerkiksi rakennusmateriaalien vÃ¤livarastointiin ja maamassojen koordinoimiseksi tulisi laatia suunnitelmat ja varata riittÃ¤vÃ¤t alueet.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kiertotaloutta edistetÃ¤Ã¤n suunnitteluyhteistyÃ¶llÃ¤",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"\rKiertotaloutta edistÃ¤vÃ¤ssÃ¤ kaupunkisuunnittelussa on keskeistÃ¤ sitouttaa kiertotalouden toimintamallien\r toteutukseen alueen eri toimijat, kuten yritykset ja asukkaat. Vastaavasti kunnat voivat edellyttÃ¤Ã¤ kiertotalousperiaatteiden noudattamista kaavamÃ¤Ã¤rÃ¤yksissÃ¤ ja tontinluovutusehdoissa. ",nodeType:a},{data:{target:fs},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:W,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kunta voi kaavoituksen ratkaisuja ohjaamalla ja kehittÃ¤mÃ¤llÃ¤ luoda edellytyksiÃ¤ esimerkiksi ylijÃ¤Ã¤mÃ¤materiaalien j

1a jÃ¤tteiden kierrÃ¤ttÃ¤miseksi. YhteistyÃ¶ eri tahojen vÃ¤lillÃ¤ tukee alueellisia tai paikallisia\r symbiooseja. ",nodeType:a},{data:{target:cL},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:" Symbioosit eli erilaiset aineelliset kierrot, joissa toisen toimijan jÃ¤te- tai\r sivuvirtoja hyÃ¶dynnetÃ¤Ã¤n toisen raaka-aineena, ovat kiertotalouden ytimessÃ¤. Yritystoiminnalle varattavat alueet mahdollistaisivat yhtenÃ¤istÃ¤ ja kevennettyÃ¤ luvitusmenettelyÃ¤ ja eri toimijoiden vÃ¤lisen\r yhteistyÃ¶n rakentumista.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kaavoituksessa tulee miettiÃ¤ materiaalien kiertoa ja\r kÃ¤yttÃ¶Ã¤",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kiertotaloutta edistetÃ¤Ã¤n, kun alueiden kaavoitusta suunniteltaessa mietitÃ¤Ã¤n:",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"miten materiaalit tulevat suunnittelualueelle",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"miten materiaalit poistuvat sieltÃ¤",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"miten materiaalien kÃ¤yttÃ¶Ã¤ voidaan ohjata, jotta vÃ¤ltetÃ¤Ã¤n resurssien joutuminen hukkaan.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KÃ¤ytÃ¤nnÃ¶ssÃ¤ tÃ¤mÃ¤ tarkoittaa esimerkiksi aluevarauksia vÃ¤livarastoiksi tai kÃ¤sittelyalueiksi. ",nodeType:a},{data:{target:dw},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:La},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:W,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suunnittelussa pitÃ¤isi varata tilaa kierrÃ¤tyskeskuksille, joissa olisi hyvÃ¤ olla mahdollisuus myÃ¶s rakennustuotteiden toimittamiseen uudelleenkÃ¤yttÃ¶Ã¶n. Erikokoisia kierrÃ¤tyskeskuksia olisi hyvÃ¤ olla myÃ¶s\r siellÃ¤, missÃ¤ ihmiset liikkuvat, kuten kauppakeskusten yhteydessÃ¤, eikÃ¤ vain keskustojen ulkopuolella.\r KierrÃ¤tyskeskustoiminnalla on mahdollista vÃ¤hentÃ¤Ã¤ kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ ja luonnonvarojen kÃ¤yttÃ¶Ã¤, kun uusien tuotteiden ja materiaalien kulutusta korvataan kÃ¤ytetyillÃ¤ tuotteilla ja materiaaleilla.\r",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kaavoituksessa on ennakoitava esimerkiksi bioresurssien tuotanto (muun muassa jÃ¤teveden ravinnekiertojen talteenotto) ja sadevesien hyÃ¶dyntÃ¤minen. SyynÃ¤ tÃ¤lle on se, ettÃ¤ aluevarausten puutteiden korjaaminen jÃ¤lkikÃ¤teen on vaikeaa. Ratkaisut on myÃ¶s huomioitava kunnallistekniikan yleissuunnitelmassa, jotta niiden tekninen toteuttaminen on mahdollista ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5ycE3e4NgtRM1KW1LYkZOE",type:d,createdAt:"2024-06-13T08:33:26.453Z",updatedAt:"2024-07-21T05:58:47.864Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:_,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"GRE18",body:"Green Building Council Finland. 2018. Tontinluovutusehdot. 19 s. (PDF) [Viitattu 8.7.2022. Ei enÃ¤Ã¤ saatavilla.] "}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Alla olevassa taulukossa on esitelty kiertotaloutta edistÃ¤viÃ¤ kaavoitus- ja suunnittelukÃ¤ytÃ¤ntÃ¶jÃ¤ (taulukko 1).",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"u13OSvE3Yz2ZLj2OyecE2",type:d,createdAt:"2024-10-30T07:35:46.910Z",updatedAt:"2024-10-30T09:45:41.284Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:cd,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:bF}},locale:g},fields:{title:"Kiertotaloutta edistÃ¤viÃ¤ kaavoitus- ja suunnittelukÃ¤ytÃ¤ntÃ¶jÃ¤",body:"\u003Ctable style=\"border-collapse: collapse; width: 100%;\" border=\"1\"\u003E\u003Ccaption\u003E\u003Cstrong\u003ETaulukko 1.\u003C\u002Fstrong\u003E Kiertotaloutta edist&auml;vi&auml; kaavoitus- ja suunnitteluk&auml;yt&auml;nt&ouml;j&auml;\u003C\u002Fcaption\u003E\n\u003Ctbody\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Cth style=\"width: 37.7885%; text-align: left; vertical-align: top;\" scope=\"col\"\u003EAihe\u003C\u002Fth\u003E\n\u003Cth style=\"width: 62.3077%; text-align: left; vertical-align: top;\" scope=\"col\"\u003EKaavoituksessa ratkaistavat asiat\u003C\u002Fth\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Cth style=\"width: 37.7885%; text-align: left; vertical-align: top;\" scope=\"row\"\u003EKiertotalousalueiden m&auml;&auml;ritt&auml;minen\u003C\u002Fth\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 62.3077%; vertical-align: top;\"\u003E\n\u003Cp\u003E[bullist]\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003EAluesuunnittelussa tulee osoittaa alueet maamassojen ja materiaalien v&auml;livarastointia varten kiertotalouden mahdollistamiseksi aluetasolla.\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003E[\u002Fbullist]\u003C\u002Fp\u003E\n\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Cth style=\"width: 37.7885%; text-align: left; vertical-align: top;\" scope=\"row\"\u003EMuut kiertotalouden kannalta olennaiset kriteerit\u003C\u002Fth\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 62.3077%; vertical-align: top;\"\u003E\n\u003Cp\u003E[bullist]\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003EBioper&auml;isten resurssien kierto\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003ELuonnonekosysteemien s&auml;ilytt&auml;minen\u002Fpalauttaminen\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003EAlueellinen raaka-aineiden kierr&auml;tys, mukaan lukien toiminnan sivuvirrat\u002Fj&auml;tteet\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003EResurssien jako ja yhteisk&auml;ytt&ouml;\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003EAlueiden\u002Frakennusten uusiok&auml;ytt&ouml; elinkaaren j&auml;lkeen\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003E[\u002Fbullist]\u003C\u002Fp\u003E\n\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Cth style=\"width: 37.7885%; text-align: left; vertical-align: top;\" scope=\"row\"\u003EMuut kiertotaloutta tukevat teemat\u003C\u002Fth\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 62.3077%; vertical-align: top;\"\u003E\n\u003Cp\u003E[bullist]\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003EMahdollisuudet toteuttaa paikallista ruuantuotantoa, kaupunkiviljelmi&auml;, viherkattoja\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003ETarkentuva suunnittelu: elinkaariarvioinnin vaatiminen alueen hankkeilta\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003E[\u002Fbullist]\u003C\u002Fp\u003E\n\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003C\u002Ftbody\u003E\n\u003C\u002Ftable\u003E"}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Maa-ainesten kiertotalous lisÃ¤Ã¤ kustannustehokkuutta\r ja vÃ¤hentÃ¤Ã¤ kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Perusta kiertotaloudelle luodaan usein yleiskaavassa. Sen tilavaraukset varmistavat osaltaan, ettÃ¤ erilaisten materiaalien kierrÃ¤tys, vÃ¤livarastointi ja jÃ¤temateriaalit sekÃ¤ tuotannon sivuvirrat voidaan hyÃ¶dyntÃ¤Ã¤ mahdollisimman tehokkaasti ",nodeType:a},{data:{target:cL},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Etenkin kasvukeskusten alueelle on tarpeen kaavoittaa maa-ainesten jalostus- ja kierrÃ¤tysalueita. Niiden sijainti lÃ¤hellÃ¤ rakennettavia alueita pienentÃ¤Ã¤\r kuljetusmatkoja. Yleiskaavatasolla tilavarauksia voidaan tarkastella kaupunkikohtaisesti, mutta suurempien materiaali- ja massavirtojen koordinointi sekÃ¤ liikenne- ja energiaratkaisujen toteuttaminen\r vaatii myÃ¶s maakuntatason suunnittelua ",nodeType:a},{data:{target:dw},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:ct,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Maa-ainesten kiertotaloudessa tÃ¤rkeÃ¤Ã¤ on hyÃ¶dyntÃ¤Ã¤ syntyvÃ¤t maa-ainekset mahdollisimman lÃ¤hellÃ¤, niin ettÃ¤ ne korvaavat neitseellisiÃ¤ raaka-aineita. Materiaalit kannattaa hyÃ¶dyntÃ¤Ã¤ niille teknisesti sopivissa, mahdollisimman arvokkaissa rakenteissa, eikÃ¤ sellaisissa, joissa voidaan hyÃ¶dyntÃ¤Ã¤\r myÃ¶s teknisesti heikompilaatuisia materiaaleja. Maamassavirtojen koordinointi on niiden mÃ¤Ã¤rÃ¤llistÃ¤\r ja laadullista seurantaa, ohjausta ja ennakointia, jolla o

1hjataan ylijÃ¤Ã¤mÃ¤massoja tyÃ¶maiden vÃ¤lillÃ¤. Onnistuakseen maamassojen koordinaatio edellyttÃ¤Ã¤ yhteistyÃ¶tÃ¤ kaavoituksen, suunnittelun, rakentamisen ja kunnossapidon vÃ¤lillÃ¤. Joissakin kaupungeissa nÃ¤itÃ¤ tehtÃ¤viÃ¤ hoitaa massakoordinaattori. MikÃ¤li maa-ainesten kuljetusmatkat pysyvÃ¤t riittÃ¤vÃ¤n lyhyinÃ¤, voidaan uudelleenkÃ¤ytÃ¶llÃ¤ saavuttaa taloudellisia sÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ ja vÃ¤hentÃ¤Ã¤ maarakentamisessa syntyviÃ¤ kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ merkittÃ¤vÃ¤sti. ",nodeType:a},{data:{target:JK},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:W,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Maa-ainesten vÃ¤livarastointi ei vÃ¤lttÃ¤mÃ¤ttÃ¤ edellytÃ¤ kaavamerkintÃ¤Ã¤. VÃ¤liaikaiseen varastointiin voi\r joskus hyÃ¶dyntÃ¤Ã¤ myÃ¶s esimerkiksi teollisuus- tai muita tontteja, joiden rakentaminen ei ole vielÃ¤ alkanut. Resurssiviisasta maankÃ¤yttÃ¶Ã¤, rakentamista ja liikennejÃ¤rjestyjÃ¤ voidaan kaavoituksen ulkopuolella\r edistÃ¤Ã¤ rakennusjÃ¤rjestyksellÃ¤, -luvilla ja -ohjeilla sekÃ¤ tontinluovutusehdoilla ",nodeType:a},{data:{target:cL},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:aw,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kaupunkisuunnittelun toimijoiden tarkistuslista: kiertotalouden edistÃ¤minen\r",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:Lc,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:Ld},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{target:aG},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:W,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4Cmj2qdW8ZajeCdY5pneE0",type:d,createdAt:Lg,updatedAt:Lg,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ad,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:D}},locale:g},fields:{title:"Kiertotalous vÃ¤hentÃ¤Ã¤ luonnonvarojen kÃ¤yttÃ¶Ã¤ ja kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ -artikkelin nostot: Katso myÃ¶s",visibleTitle:U,referencingItems:[Lh,Lj,Lq,Lt,Lu],teaserType:K,displayTitle:x}}],externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:Lw},content:[{data:{},marks:[],value:Lx,nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:Ly},content:[{data:{},marks:[],value:Lz,nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:LA,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:LB},content:[{data:{},marks:[],value:LC,nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:LD,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:LE},content:[{data:{},marks:[],value:LF,nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:LG,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:LH},content:[{data:{},marks:[],value:LI,nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:LJ,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:LK},content:[{data:{},marks:[],value:lu,nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:LL,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:LM},content:[{data:{},marks:[],value:LN,nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:LO},content:[{data:{},marks:[],value:LP,nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:LQ},content:[{data:{},marks:[],value:LR,nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}

1,{data:{uri:"https:\u002F\u002Fco2data.fi\u002F "},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskus: Rakentamisen ja infrarakentamisen pÃ¤Ã¤stÃ¶tietokannat. CO2data.fi-palvelu",nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:" (Tietoa eri rakennusmateriaalien hiilijalan- ja hiilikÃ¤denjÃ¤ljestÃ¤ sekÃ¤ yleisimpien rakentamisen prosessien ja palveluiden pÃ¤Ã¤stÃ¶tietoja)",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:LS},content:[{data:{},marks:[],value:LT,nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:LU,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:LV},content:[{data:{},marks:[],value:LW,nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:LX,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:LY},content:[{data:{},marks:[],value:LZ,nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:L_},content:[{data:{},marks:[],value:L$,nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:" (Lista esittelee 41 kiertotalouden suomalaista edellÃ¤kÃ¤vijÃ¤yritystÃ¤)\r\n",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},perspective:[P],tags:[au,am,dx,eZ,ae],articleLength:[T],toc:x,publishDate:ds,publisher:[E,O,av]};La.metadata={tags:[],concepts:[]};La.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4tIvwNGlZdwUyw9jvE0I3d",type:d,createdAt:"2024-06-13T08:31:33.762Z",updatedAt:"2024-07-17T12:08:56.194Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};La.fields={abbreviation:"HAK18",body:"HÃ¤kÃ¤mies S., Vehkalahti K., Lutfi E., Uotila T., KivistÃ¶ P., Rautalin K., Raimovaara M., Raimovaara E., Viluksela P., Tohka A., Koivumaa V., Yli-Pentti A., JÃ¤rvenpÃ¤Ã¤ T., 2018. Rakennusten purku-urakoiden ja maamassojen hallinnan kiertotalous -nykytila, mahdollisuudet ja haasteet kunnissa: Rakentamisen kiertotalous kunnissa\n(RANTA) -hanke. Green Net Finland. 59 s.",link:Lb};Ld.metadata={tags:[],concepts:[]};Ld.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3LX0k66HMW8f72icEFknHv",type:d,createdAt:Le,updatedAt:Le,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:z,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:cE}},locale:g};Ld.fields={title:Lf,items:[{sys:{type:b,linkType:d,id:"6auHmFZaIxrLBnlDzCVGBu"}}]};Lh.metadata={tags:[],concepts:[]};Lh.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"27shIKJG047n80h5gorR66",type:d,createdAt:"2024-11-01T11:32:00.762Z",updatedAt:"2024-11-01T17:32:16.056Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:66,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g};Lh.fields={publishedLanguages:[g],title:"Helsingin JÃ¤tkÃ¤saareen rakennettiin yhteisÃ¶llinen Sukupolvienkortteli",materialType:bG,slug:"helsingin-jatk

1asaareen-rakennettiin-yhteisollinen-sukupolvienkortteli",parent:dv,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Helsingin JÃ¤tkÃ¤saareen rakennetusta korttelista lÃ¶ytyvÃ¤t kolmen talon yhteiset tilat on keskitetty yhteen paikkaan ja myÃ¶s korttelipiha on yhteinen. Yhteistiloilla voidaan lisÃ¤tÃ¤ yhteisÃ¶llisyyttÃ¤ mutta myÃ¶s vÃ¤hentÃ¤Ã¤ resurssien kulutusta eli siten hillitÃ¤ osaltaan kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:cK,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"JÃ¤tkÃ¤saaren Sukupolvienkortteli HelsingissÃ¤ tarjoaa monisukupolviasumisen mallin, joka yhdistÃ¤Ã¤ eri-ikÃ¤isiÃ¤ ihmisiÃ¤ arjen ja vapaa-ajan toiminnoissa. Korttelissa on luotu tilat ja toimintamalli asukaslÃ¤htÃ¶iselle ja monisukupolviselle kortteliasumiselle, jossa ytimenÃ¤ ovat korttelin sisÃ¤katu, yhteispiha ja keskitetyt palvelut sekÃ¤ kerroksiin rauhoitettu asuminen.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Korttelista lÃ¶ytyy tiloja monenlaiseen vapaa-aikaan ja tekemiseen. Kolmen rakennuksen lÃ¤pi kulkee esteetÃ¶n reitti, jota pitkin pÃ¤Ã¤see suurimmaksi osaksi sisÃ¤kautta kiertÃ¤mÃ¤Ã¤n koko korttelin (kuva 1). Korttelista lÃ¶ytyvÃ¤t kolmen talon yhteiset tilat on keskitetty yhteen paikkaan ja myÃ¶s korttelipiha on yhteinen. Asukastila tarjoaa mahdolliset oleskeluun ja vapaa-ajanviettoon yhdessÃ¤ naapurien kanssa. LisÃ¤ksi asukkaiden kÃ¤ytettÃ¤vissÃ¤ ovat keittiÃ¶, pesula ja ompelutila esimerkiksi vaatteiden korjaamiseksi. Talossa on myÃ¶s kuntosali, oleskelutila sekÃ¤ verstas puutÃ¶iden tekemiseen ja musisointiin.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"5vwgl30C114RCO0flFeFcw",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kortteliin toteutettiin monipuolista kaupunkiasumista: vuokra-asuntoja opiskelijoille, senioreille ja vammaisille sekÃ¤ Hitas-omistusasuntoja. Monisukupolvisen korttelin kehitystyÃ¶ssÃ¤ olivat mukana Aalto-yliopisto, Tekes, Asumisen rahoitus- ja kehittÃ¤miskeskus ARA, ympÃ¤ristÃ¶ministeriÃ¶ ja Helsingin kaupunki sekÃ¤ joukko yrityksiÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:c_,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ratkaisulla voidaan lisÃ¤tÃ¤ tilojen monipuolista hyÃ¶dyntÃ¤mistÃ¤ ja asukkaiden yhteisÃ¶llisyyttÃ¤. Hankkeella tavoitellaan kaupunki-innovaatioiden jalkauttamista korttelitasolle ja asumis- ja palvelukonseptien luomista kÃ¤yttÃ¤jÃ¤lÃ¤htÃ¶isen prosessin avulla.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:bL,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Asukkaiden\u002Fihmisten tarpeiden ja toiveiden kuunteleminen",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Eri-ikÃ¤isten ja eri tavalla asuvien ihmisten huomioiminen",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tiloja sekÃ¤ arjen ettÃ¤ vapaa-ajan tarpeisiin",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"EsteetÃ¶n reitti lÃ¤pi korttelin",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Yhteinen ja suojaisa korttelipiha",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:cZ,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Jotta yhteiskÃ¤yttÃ¶isillÃ¤ tiloilla ja muilla resursseilla olisi materiaalien ja energian kokonaiskulutusta vÃ¤hentÃ¤vÃ¤ vaikutus, on olennaista, ettÃ¤ niillÃ¤ osittain korvataan asuntokohtaisia tiloja ja aineellisia resursseja.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"58eXdd6U9IZQOpUEgyYX5o",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:aG},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{sys:{type:b,linkType:d,id:"6JEPPtEtadmfk54nCRnw6c"}}],perspective:[P],tags:[au,am,dx,ae],articleLength:[az],toc:x,publishDate:ds,publisher:[E,O,av]};Lj.metadata={tags:[],concepts:[]};Lj.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"57Vg96P6n6g7U0HWopN5fa",type:d,createdAt:"2024-11-01T14:04:52.574Z",updatedAt:"2025-11-10T08:35:42.656Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:jB,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g};Lj.fields={publishedLanguages:[g],title:"Helsingin Kuninkaantammen suunnittelussa huomioitiin kiertotalous",materialType:bG,slug:"helsingin-kuninkaantammen-suunnittelussa-huomioitiin-kiertotalous",parent:dv,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Helsingin Kuninkaantammen suunnittelua ja rakentamista ohjasi kiertotalousnÃ¤kÃ¶kulma. Suunnittelussa huomioitiin erityisesti paikallisesti syntyvÃ¤t materiaalivirrat. Ratkaisulla voidaan vÃ¤hentÃ¤Ã¤ kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ sekÃ¤ tuottaa taloudellisia sÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ rakennuttajalle.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:cK,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kiertotalouden mukainen suunnittelu ohjasi Helsingin Kuninkaantammen (kuva 1) rakentamista asemakaavoituksesta lÃ¤htien. Suunnittelussa huomioitiin erityisesti paikallisesti syntyvÃ¤t materiaalivirrat, kuten suunnittelualueen lÃ¤heisen joukkoliikennetunnelin louhinnassa syntyvÃ¤ kiviaines. Tavoitteena oli hyÃ¶dyntÃ¤Ã¤ mahdollisimman pitkÃ¤lle paikallisia resursseja ja vÃ¤lttÃ¤Ã¤ esimerkiksi vanhojen teollisuusrakennusten purkaminen.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5ECKDOcrc8gfn5Q5XR4hA6",type:d,createdAt:Lk,updatedAt:Lk,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aV,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:L}},locale:g},fields:{title:"Helsingin Kuninkaantammen kolme kiertotalousratkaisua on toteutettu virkistysalueiden j

1a joukkoliikennetunnelin yhteyteen suunnittelualueen itÃ¤puolelle. Havainnekuva.",asset:Ll,caption:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:ak,marks:[{type:r}],data:{}},{nodeType:a,value:" Helsingin Kuninkaantammen kolme suunnitteluratkaisua: 1) Tunnelilouheen paikallinen hyÃ¶tykÃ¤yttÃ¶, 2) Maavalli ylimÃ¤Ã¤rÃ¤isestÃ¤ aineksesta ja 3) Altaan kunnostus puistoksi. ",marks:[],data:{}},{nodeType:f,data:{target:Ln},content:[]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]}}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Alueen asemakaavassa oli kiertotaloutta edistÃ¤vÃ¤ kaavamerkintÃ¤, joka ohjasi tontilla syntyneen\u002Fkaivetun kivilouheen hyÃ¶dyntÃ¤mistÃ¤ paikallisesti esimerkiksi tonttien kivimuureissa, maaston muotoilussa ja terassien rakentamisessa. Kiertotaloussuunnittelun mukaisesti myÃ¶s tunnelista louhittu kiviaines kÃ¤siteltiin ja lajiteltiin (raekoon mukaisesti) heti tunnelin suulla, jolloin sitÃ¤ voitiin hyÃ¶dyntÃ¤Ã¤ monipuolisesti Kuninkaantammen esirakentamiseen, ympÃ¤ristÃ¶n korkotasojen luomiseen, tonttien pohjustamisessa, katujen pohjustamisessa, hulevesialtaissa sekÃ¤ maisemoinnissa. ",nodeType:a},{data:{target:dw},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suunnitteluratkaisu 1: Tunnelilouheen paikallinen hyÃ¶tykÃ¤yttÃ¶",nodeType:a}],nodeType:lt},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"PaloheinÃ¤n joukkoliikennetunnelin louhinnasta syntyvÃ¤ kiviaines sijoitettiin tÃ¤ysmÃ¤Ã¤rÃ¤isesti Kuninkaantammen alueelle.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kiviaines murskattiin tunnelin suuaukon vÃ¤littÃ¶mÃ¤ssÃ¤ lÃ¤heisyydessÃ¤. ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Murske kÃ¤ytettiin kokonaisuudessaan tunnelin rakennekerroksiin, tonttien kesirakentamiseen, maisematÃ¶ihin sekÃ¤ katu- ja hulevesirakenteisiin.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suunnitteluratkaisu 2: Maavalli ylimÃ¤Ã¤rÃ¤isestÃ¤ aineksesta",nodeType:a}],nodeType:lt},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"PehmeikÃ¶n massanvaihdosta syntynyt ylimÃ¤Ã¤rÃ¤inen, osin rakentamiseen kelpaamaton savimaa sekÃ¤ tunnelin pÃ¤iden avolouhintaa varten paikalta poistettu maa-aines sijoitettiin maavalliksi virkistysalueen maisemointiin.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Aineksen kuljetusmatka maavallin rakennuspaikalle oli keskimÃ¤Ã¤rin 100 m. ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vallin rakentamiseen kÃ¤ytettiin myÃ¶s PaloheinÃ¤n joukkoliikennetunnelin louhinnasta syntynyttÃ¤ kiviainesta, mutta se on jo huomioitu edellisessÃ¤ suunnitteluratkaisussa.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suunnitteluratkaisu 3: Altaan kunnostus puistoksi",nodeType:a}],nodeType:lt},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Runsaasti biomassaa sisÃ¤ltÃ¤vÃ¤llÃ¤ sekalaisella aineksella tÃ¤ytetystÃ¤ altaasta poistetaan vain pintakerrokset.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Soveltuva aines palautetaan altaan tÃ¤ytÃ¶ksi.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pilaantuneet maat kuljetetaan pois alueelta 50 km:n etÃ¤isyydellÃ¤ sijaitsevaan vastaanottopaikkaan.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:c_,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ratkaisulla voidaan vÃ¤hentÃ¤Ã¤ pÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ sekÃ¤ tuottaa taloudellisia sÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ rakennuttajalle. PÃ¤Ã¤stÃ¶vÃ¤hennysvaikutus on arviolta noin -2400 t COâ, joka perustuu muun muassa merkittÃ¤vÃ¤Ã¤n logistiikan pÃ¤Ã¤stÃ¶jen vÃ¤hentymiseen ",nodeType:a},{data:{target:Ln},content:[],nodeType:f},{data:{}

1,marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:bL,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kiertotaloutta edistÃ¤vÃ¤ asemakaavamerkintÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"SelvitÃ¤, hankkeessa syntyvÃ¤t maamassat.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tee suunnitelma maamassojen hyÃ¶dyntÃ¤miseksi.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Huolehdi pilaantuneen maa-aineksen kÃ¤sittelystÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Strategiassa tai suunnitelmassa huomioi\u002Flaske saavutettavat pÃ¤Ã¤stÃ¶vÃ¤hennykset ja taloudelliset hyÃ¶dyt.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:cZ,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"TietÃ¤mys ja hyvÃ¤t kÃ¤ytÃ¤nnÃ¶t eivÃ¤t ole vielÃ¤ laajalle levinneet (pilotit). Maamassojen kierrÃ¤tys ei korostu kaupungin strategisissa suunnitteluprioriteeteissa pÃ¤Ã¤stÃ¶vÃ¤hennysten tai ympÃ¤ristÃ¶hyÃ¶tyjen lÃ¤hteenÃ¤. Tiedon jakaminen\u002Ftiedon vaihto (kÃ¤ytettÃ¤vissÃ¤ olevat resurssit) ja mahdollinen vÃ¤livarastointi tai maa-massojen oikea-aikainen saatavuus voi olla haaste.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{target:dw},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:aG},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:eg,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6KclQ8QzJPWoUO0Y8k2i1U",type:d,createdAt:Lp,updatedAt:Lp,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:D}},locale:g},fields:{title:"Helsingin Kuninkaantammen suunnitellussa huomioitiin kiertotalous -artikkelin nostot: Katso myÃ¶s",visibleTitle:U,referencingItems:[K_],teaserType:K,displayTitle:x}}],perspective:[P],tags:[au,am,dx,dQ,ae],articleLength:[az],toc:x,publishDate:ds,publisher:[E,O,av]};Ll.metadata={tags:[],concepts:[]};Ll.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"EQ2MOGugOPPHH0TeGlK0C",type:B,createdAt:Lm,updatedAt:Lm,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:z,revision:o,locale:g};Ll.fields={title:"helsingin-kuninkaantammi-kiertotalous",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002FEQ2MOGugOPPHH0TeGlK0C\u002F16d2658676b0d5b071f908ee44fb2da0\u002Fhelsingin-kuninkaantammi-kiertotalous.jpg",details:{size:134101,image:{width:N,height:$}},fileName:"helsingin-kuninkaantammi-kiertotalous.jpg",contentType:Y}};Ll.EQ2MOGugOPPHH0TeGlK0C=Ll;Ln.metadata={tags:[],concepts:[]};Ln.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6dva7ACNJeSH3Zazq9GGX4",type:d,createdAt:Lo,updatedAt:Lo,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};Ln.fields={abbreviation:"SAY18",body:"SÃ¤ynÃ¤joki, E., Korba, P, Kalliala, E. & Nuotio A-K. 2018. GHG Emissions Reduction through Urban Plannersâ Im-proved Control over Earthworks: A Case Study in Finland. Sustainability, Volume 10, Issue 8, 2859.",link:"https:\u002F\u002Fdoi.org\u002F10.3390\u002Fsu10082859"};Lq.metadata={tags:[],concepts:[]};Lq.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3lttbzYQyj6wOJ5YZqroSE",type:d,createdAt:"2024-11-01T14:15:16.004Z",updatedAt:"2024-11-01T17:33:23.354Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:El,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g};Lq.fields={publishedLanguages:[g],title:"Rakennusmateriaalien kierrÃ¤tys vÃ¤hentÃ¤Ã¤ ilmastopÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ ja jÃ¤tettÃ¤",materialType:bG,slug:"rakennusmateriaalien-kierratys-vahentaa-ilmastopaastoja-ja-jatetta",parent:dv,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suunnitteluratkaisu edistÃ¤Ã¤",nodeType:a},{data:{},marks:[],value:" rakennusmateriaalien kustannustehokasta uudelleenkÃ¤yttÃ¶Ã¤. Rakentamisen aikana kÃ¤ytetÃ¤Ã¤n mahdollisimman vÃ¤hÃ¤n materiaaleja, raaka-aineita ja energiaa. TÃ¤llÃ¶in rakentamisesta syntyy mahdollisimman vÃ¤hÃ¤n jÃ¤tettÃ¤, haitallisia ympÃ¤ristÃ¶vaikutuksia ja ilmastopÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:Lr,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:ls,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"TÃ¤llÃ¤ suunnitteluratkaisulla edistetÃ¤Ã¤n rakennusmateriaalien kustannustehokasta uudelleenkÃ¤yttÃ¶Ã¤ ja minimoidaan syntyvÃ¤ jÃ¤te. Rakennuttajilta edellytetÃ¤Ã¤n rakentamisen kiertotaloussuunnitelmaa, jossa kiinnitetÃ¤Ã¤n huomiota uusiomateriaalien kÃ¤yttÃ¶Ã¶n ja purkusuunnitelman laatimiseen. Purkusuunnitelmassa noudatetaan jÃ¤tehierarkiaa: ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"pyritÃ¤Ã¤n vÃ¤lttÃ¤mÃ¤Ã¤n jÃ¤tteen syntyminen",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"mahdollistetaan materiaalien turvallinen jatkokÃ¤yttÃ¶ eli uudelleenkÃ¤yttÃ¶",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"kierrÃ¤tetÃ¤Ã¤n jÃ¤te uusiomateriaaleina",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"hyÃ¶dynnetÃ¤Ã¤n jÃ¤te energiana",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"loppukÃ¤sitellÃ¤Ã¤n jÃ¤te. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"gX0X1WlhK09k3k31N7rmB",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:W,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:gn},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ratkaisulla vÃ¤hennetÃ¤Ã¤n sellaisten neitseellisten materiaalien kÃ¤yttÃ¶Ã¤, joilla on korkea hiilijalanjÃ¤lki ja suuret ympÃ¤ristÃ¶vaikutukset, muun muassa hyÃ¶dyntÃ¤mÃ¤llÃ¤ uusio-\u002FkierrÃ¤tysmateriaaleja (kuva 1).",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"7J2Zwfd2NZiqjr8bVDV9Hk",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:ft,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Rakentamisen aikana kÃ¤ytetÃ¤Ã¤n mahdollisimman vÃ¤hÃ¤n materiaaleja, raaka-aineita ja energiaa, jolloin rakentamisesta syntyy mahdollisimman vÃ¤hÃ¤n jÃ¤tettÃ¤, haitallisia ympÃ¤ristÃ¶vaikutuksia ja ilmastopÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤.\r",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"MitÃ¤ lÃ¤hempÃ¤nÃ¤ alkuperÃ¤istÃ¤ kÃ¤yttÃ¶tarkoitusta rakennusosa hyÃ¶dynnetÃ¤Ã¤n, sitÃ¤ paremmin sen arvo sÃ¤ilyy ja sitÃ¤ vÃ¤hemmÃ¤n siihen sitoutunutta materiaalia, energiaa ja tyÃ¶tÃ¤ menee hukkaan. ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"VÃ¤hennetÃ¤Ã¤n uusiutumattomien luonnonvarojen kÃ¤yttÃ¶Ã¤, lisÃ¤tÃ¤Ã¤n materiaalitehokuutta eli kilpailukykyisten tuotteiden ja palvelujen aikaansaamista pienenevin materiaalipanoksin siten ettÃ¤ materiaalin tuotannon ja kÃ¤sittelyn haitalliset ympÃ¤ristÃ¶vaikutukset vÃ¤henevÃ¤t elinkaaren aikana.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"SÃ¤Ã¤stetÃ¤Ã¤n rakentamisen kustannuksissa ja edistetÃ¤Ã¤n yritysten kilpailukykyÃ¤.\r",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y},{data:{},content:[{data:{}

1,marks:[],value:fu,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vaadi rakentamisen kiertotalouden suunnitelma.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Aseta tavoitteet ja kriteerit uusio- ja\u002Ftai kierrÃ¤tysmateriaalien kÃ¤ytÃ¶lle.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"'Tee rakennuksen purkusuunnitelma.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Luo rakennukselle materiaalipassi (tietovarasto).",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suosi kestÃ¤viÃ¤ julkisia hankintoja.\r",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:fv,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Materiaalien kierron mahdollistaminen vaatii kunnilta sekÃ¤ parempaa tiedonkulkua, logistiikkaa ettÃ¤ liiketoimintamalleja, joita voidaan edistÃ¤Ã¤ julkisten hankintojen, tonttiluovutusten ja rakennuslupien yhteydessÃ¤. Kaavatasolla on tÃ¤rkeÃ¤Ã¤ lisÃ¤tÃ¤ esimerkiksi rakennus- ja purkujÃ¤tteen syntypaikkalajittelua, lajittelulaitoksia ja uudelleenkÃ¤yttÃ¶keskuksia. ",nodeType:a},{data:{target:cL},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:W,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Materiaalien uudelleenkÃ¤ytÃ¶n edellytyksenÃ¤ on niiden varastoinnin sekÃ¤ kysynnÃ¤n ja tarjonnan oikea-aikainen kohtaaminen. Suurten varastotilojen yllÃ¤pito vaatii taloudellisia resursseja, ja siksi suurin osa purkumateriaaleista menee kierrÃ¤tykseen. RakennustyÃ¶mailla on usein erilaiset tilavaraukset riippuen tonttikoosta ja alueesta, jolloin kiertotalouden ratkaisujen toteuttaminen voi olla ongelmallista jo lÃ¤htÃ¶kohtaisesti hyvin tiiviissÃ¤ kaupunkiympÃ¤ristÃ¶ssÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:dw},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:ct,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Taloudellisten kannusteiden puute hidastaa rakennuksen osien uudelleen kÃ¤yttÃ¶Ã¤, sillÃ¤ nykyisellÃ¤Ã¤n kÃ¤ytettyjen osien kysyntÃ¤ on heikkoa ja hinta alhainen. MyÃ¶s rakennusosien ehjÃ¤nÃ¤ purkaminen voi olla vaikeaa, mikÃ¤li niitÃ¤ ei ole alun perin suunniteltu (esimerkiksi elementtijÃ¤rjestelmÃ¤t) uudelleen hyÃ¶dynnettÃ¤vÃ¤ksi. EhjÃ¤nÃ¤ purkaminen vaatii myÃ¶s kokemusta rakennusalan toimijoilta ja koska ehjÃ¤nÃ¤ purkaminen on pitkÃ¤lti kÃ¤sityÃ¶tÃ¤, ovat sen kustannukset usein korkeammat kuin uusien materiaalien hankkimisen. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:fw,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:"(Halonen 2020)\r",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KIEPPI-hankkeen mukaan rakennusalalla ei ole kÃ¤ytÃ¶ssÃ¤ riittÃ¤vÃ¤sti tutkittua tietoa (erityisesti elin-kaariarviointi) siitÃ¤, milloin on jÃ¤rkevÃ¤Ã¤ kÃ¤yttÃ¤Ã¤ uusiomateriaalia ja milloin kokonaan uutta osaa\u002Fmate-riaalia (elinkaariset pÃ¤Ã¤stÃ¶t\u002FympÃ¤ristÃ¶vaikutukset\u002Fkustannukset). ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:fw,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:W,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"SÃ¤Ã¤stÃ¤vÃ¤n rakentamisen sovellutukset vaativat erityisosaamista ja resursseja rakennusvalvonnalta. SÃ¤Ã¤dÃ¶stulkintojen osaamisella on merkittÃ¤vÃ¤ rooli korjausrakentamisen kilpailukyvyn edistÃ¤misessÃ¤ suhteessa uudisrakentamiseen. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:fw,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{target:aG},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{sys:{type:b,linkType:d,id:"6rzN7ZWcFDGHbsNpAjo5D3"}}],externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:ISBN:978-952-314-897-0"},content:[{data:{},marks:[],value:"EtelÃ¤-Pohjanmaan ELY-keskus. 2020. PurkutyÃ¶n pikaopas tyÃ¶n tilaajalle: Purkuhankkeen suunnittelu, toteutus ja jÃ¤tteiden hyÃ¶dyntÃ¤minen. Elinkeino-, liikenne- ja ympÃ¤ristÃ¶keskus opas 5\u002F2020. 20 s.",nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}

1,{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.hankintakeino.fi\u002Ffi\u002Fajankohtaista\u002Fuutiset-artikkelit\u002Fjulkiset-hankinnat-otettu-kiertotalouden-edistamisen"},content:[{data:{},marks:[],value:"Julkiset hankinnat keinona edistÃ¤Ã¤ kiertotaloutta â KEINO-osaamiskeskuksen uutinen 3.6.2020",nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:ISBN:978-952-361-038-5"},content:[{data:{},marks:[],value:lu,nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:gp},content:[{data:{},marks:[],value:Ls,nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Ftestbed.hel.fi\u002Fkiertotalous\u002Frakennusteollisuus-kirittaa-kiertotaloutta\u002F "},content:[{data:{},marks:[],value:"Testbed Helsinki: Rakennusteollisuus kirittÃ¤Ã¤ kiertotaloutta â Lauttasaaren Vattuniemen purkukiinteistÃ¶istÃ¤ esimerkkejÃ¤ alalle ",nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:"(Datan hyÃ¶dyntÃ¤miseen perustuvan toimintamallin kehittÃ¤minen purkukohteessa syntyvien materiaalien ja rakennusosien kierrÃ¤tykseen) \r\n",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},perspective:[P],tags:[au,am,dx,eZ,ae],articleLength:[az],toc:x,publishDate:ds,publisher:[E,O,av]};Lt.metadata={tags:[],concepts:[]};Lt.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3nAdQkCywPf8Xi1USgTn9g",type:d,createdAt:"2024-11-01T14:18:27.756Z",updatedAt:"2024-11-01T17:34:42.387Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:zo,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g};Lt.fields={publishedLanguages:[g],title:"Tilatehokkuudella ja yhteiskÃ¤ytÃ¶llÃ¤ voidaan vÃ¤hentÃ¤Ã¤ luonnonvarojen kÃ¤yttÃ¶Ã¤",materialType:bG,slug:"tilatehokkuudella-ja-yhteiskaytolla-voidaan-vahentaa-luonnonvarojen-kayttoa",parent:dv,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tilatehokkuutta voidaan edistÃ¤Ã¤ kaavoittamalla alueille yhteiskÃ¤yttÃ¶Ã¶n perustuvia tiloja. Siten voidaan tukea erilaisten palvelujen sijoittumista ja monipuolista yhdyskuntarakennetta. ",nodeType:a},{data:{},marks:[],value:"Tilatehokkuuden ja muuntojoustavuuden avulla voidaan vÃ¤hentÃ¤Ã¤ luonnonvarojen kÃ¤yttÃ¶Ã¤, kustannuksia sekÃ¤ ilmastopÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:KN,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tilatehokkuutta voidaan edistÃ¤Ã¤ kaavoittamalla alueille yhteiskÃ¤yttÃ¶Ã¶n perustuvia tiloja sekÃ¤ tukemalla erilaisten palvelujen sijoittumista ja monipuolista yhdyskuntarakennetta. Periaatteena tulee olla, ettÃ¤ yhteiskÃ¤yttÃ¶tilat (pesuhuoneet, saunatilat, pyykkituvat) korvaavat osittain tai kokonaan asukkaiden omassa kÃ¤ytÃ¶ssÃ¤ olevia tiloja eivÃ¤tkÃ¤ siis lisÃ¤Ã¤ tilan tarvetta.\r",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Asuinalueilla tilatehokkuutta voidaan edistÃ¤Ã¤ esimerkiksi tukemalla tilojen, autojen, pyÃ¶rien yhteiskÃ¤yttÃ¶Ã¤ (esimerkiksi kaupunkipyÃ¶rÃ¤t) tai erilaisten palveluiden (korjaaminen, kunnostaminen, kierrÃ¤tys, vuokraaminen) lÃ¤snÃ¤oloa ja helppoa saavutettavuutta (kuva 1).",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"53d0WDn81bTRTmP7YjKD8Y",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:ft,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tilatehokkuuden (ja muuntojoustavuuden) tarkoituksena on optimoida resurssien kÃ¤yttÃ¶Ã¤ rakentamisessa ja edistÃ¤Ã¤ tilojen monipuolista hyÃ¶dyntÃ¤mistÃ¤. TÃ¤mÃ¤ voi tarkoittaa esimerkiksi siirtymistÃ¤ omistamisesta erilaisiin vuokraus- ja leasing-tyyppisiin kulutus- ja kÃ¤yttÃ¶ratkaisuihin. Tilatehokkuuden ja muuntojoustavuuden avulla voidaan vÃ¤hentÃ¤Ã¤ luonnonvarojen kÃ¤yttÃ¶Ã¤, kustannuksia sekÃ¤ ilmastopÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤.\r",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kun tilat suunnitellaan neliÃ¶iltÃ¤Ã¤n tehokkaiksi ja muuntojoustaviksi, niiden elinkaari ja kÃ¤yttÃ¶aste kasvavat ",nodeType:a},{data:{target:cL},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:aw,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{}

1,marks:[],value:"Kaupungin yhteisten tilojen kÃ¤yttÃ¶asteen parantaminen esimerkiksi digitaalisten alustojen avulla (ajanvaraus) ja tyhjien tilojen (esimerkiksi toimistot) kÃ¤yttÃ¶tarkoituksen muokkaaminen.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Jakamisen ja yhteiskÃ¤ytÃ¶n avulla voidaan vÃ¤hentÃ¤Ã¤ tarvetta erilaisille sÃ¤ilytystiloille, kuten varastoille ja parkkipaikoille. ",nodeType:a},{data:{target:dw},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:W,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KÃ¤velyÃ¤ ja pyÃ¶rÃ¤ilyÃ¤ tukeva liikennesuunnittelu vÃ¤hentÃ¤Ã¤ pÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ ja sen tilavaraukset ovat pÃ¤Ã¤sÃ¤Ã¤ntÃ¶isesti henkilÃ¶autoliikennettÃ¤ pienemmÃ¤t (muun muassa pysÃ¤kÃ¶intitilan tarve) ",nodeType:a},{data:{target:dw},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:". Vapautunut tila voidaan hyÃ¶dyntÃ¤Ã¤ esimerkiksi viheralueina tai muuna yhteisenÃ¤ kaupunkitilana.\r",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Asemakaavassa voidaan ennakoida mahdollisten sÃ¤hkÃ¶- tai biokaasuautojen vaatima infrastruktuuri ja suunnitella yhteiskÃ¤yttÃ¶autojen kÃ¤yttÃ¶alustaa siten, ettÃ¤ palvelua voidaan myÃ¶s skaalata koskemaan laajempaa naapurustoa. Ennakoimalla ja kartoittamalla paremmin eri alueiden ja yksittÃ¤isten rakennusten kÃ¤yttÃ¶iÃ¤n pÃ¤Ã¤ttymistÃ¤ tai kÃ¤yttÃ¶tarpeen muutosta voidaan estÃ¤Ã¤ niiden ennenaikainen rapistuminen ja purkusaneerauksen kÃ¤yttÃ¶ pÃ¤Ã¤asiallisena kaupunkikehityksen mallina. ",nodeType:a},{data:{target:dw},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:fu,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"MikÃ¤ on tilojen kÃ¤yttÃ¶tarkoitus? Voidaanko kÃ¤yttÃ¶tarkoitusta muuttaa myÃ¶hemmin?",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Millaisia kaupungin yhteisiÃ¤ tiloja voitaisiin hyÃ¶dyntÃ¤Ã¤ tehokkaammin?",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Miten vÃ¤liaikaisesti tyhjillÃ¤Ã¤n tai tyhjilleen jÃ¤Ã¤viÃ¤ esimerkiksi toimistotiloja hyÃ¶dynnetÃ¤Ã¤n?",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Millaisia yhteiskÃ¤yttÃ¶tiloja tarvitaan esimerkiksi etÃ¤tyÃ¶n lisÃ¤Ã¤ntymisen myÃ¶tÃ¤?",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Voidaanko fyysisiÃ¤ tuotteita korvata palveluilla?",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Onko infrastruktuurissa huomioitu riittÃ¤vÃ¤t lihasvoimaisen liikkumisen vÃ¤ylÃ¤t ja palvelut?",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tukeeko alue\u002Fyhdyskuntarakenne uusia liikkumispalveluja ja esimerkiksi sÃ¤hkÃ¶autojen latausasemia?",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:fv,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Nykyisten liiketoimintamallien ja toimintakulttuurin muuttaminen on hidasta\u002Fhaasteellista ja hankaloittaa jakamis- ja kiertotalouden ratkaisujen kÃ¤yttÃ¶Ã¶nottoa ja kaupallistumista kustannustehokkaaseen hintaan.\r",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kunnat voivat julkisten hankintojen ja kokeilujen avulla tarjota alueiden asukkaille mahdollisuuksia kokeilla erilaisia palveluja ja tiloja yhteiskÃ¤yttÃ¶Ã¶n.\r",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Olemassa olevia ratkaisuja ovat muun muassa:\r",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"taloyhtiÃ¶iden tai naapurustojen tavaroiden, harrastusvÃ¤lineiden ja tyÃ¶kalujen lainaaminen (nykyisin esimerkiksi pÃ¤Ã¤kaupunkiseudun yleiset kirjastot), ruokahÃ¤vikin vÃ¤hentÃ¤miseen pyrkivÃ¤t alustat ja nopeat palvelukokeilut (esimerkiksi Fiksu Kalasatama ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"3hc03yB2IiCQ5txdCFJuxN",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:").",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kunnat voivat fyysisten tuotteiden sijaan hankkia palveluita tai kÃ¤yttÃ¶oikeuksia. Julkisessa rakentamisessa voidaan soveltaa mallia, jossa rakennuttaja jÃ¤Ã¤ itse rakennuksen omistajaksi.TÃ¤mÃ¤nkaltainen liiketoim

1intamalli luo rakennuttajalle kannustimen edistÃ¤Ã¤ pitkÃ¤ikÃ¤istÃ¤, energia- ja resurssitehokasta rakentamista. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"6Xu0fNr8P8eeTOPIbTARMx",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tampereella tilojen tilapÃ¤iskÃ¤yttÃ¶Ã¤ tehostamaan on perustettu âKaupunkitilat 24\u002F7 kÃ¤yttÃ¶Ã¶nâ -projekti, ja kaupungin tilat pyritÃ¤Ã¤n saamaan Varaamo-palveluun mahdollisimman pian.\r",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KaavoitusjÃ¤rjestelmÃ¤n kankeus vastata muuttuviin kÃ¤yttÃ¶tarpeisiin yhteiskunnan rakennemuutoksen myÃ¶tÃ¤ voi estÃ¤Ã¤ kiertotalouden mukaisen tilatehokkuuden hyÃ¶dyntÃ¤misen. Esimerkiksi jos kaavoitus lukitsee liikaa alueiden, tonttien ja yksittÃ¤isten kiinteistÃ¶jen kÃ¤yttÃ¶tarkoituksia estÃ¤Ã¤ se muuntojousta-vuuden ketterÃ¤n toteutumisen mahdollisimman pienillÃ¤ materiaali- ja energiapanostuksilla. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:fw,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:W,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"MyÃ¶s liian tiukat maankÃ¤yttÃ¶- ja rakennuslain tulkinnat voivat johtaa mittaviin korjaus-\u002FmuutostÃ¶ihin, joiden seurauksena kohde puretaan ja rakennetaan kokonaan uusi kohde. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:fw,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{target:aG},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{sys:{type:b,linkType:d,id:"1FCYBtIN1fTReJ65yFHGpb"}}],externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fvaraamo.tampere.fi\u002F"},content:[{data:{},marks:[],value:"Tampereen kaupunki: Varaamo â Tampereen kaupungin tilanvarausjÃ¤rjestelmÃ¤",nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},perspective:[P],tags:[au,dx,am,ae],articleLength:[az],toc:x,publishDate:ds,publisher:[E,O,av]};Lu.metadata={tags:[],concepts:[]};Lu.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3tDRFgJdYmWyukdpHPs7KI",type:d,createdAt:"2024-11-01T14:32:04.652Z",updatedAt:"2024-11-01T17:35:07.197Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:jB,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g};Lu.fields={publishedLanguages:[g],title:"Maamassojen kierrÃ¤tys vÃ¤hentÃ¤Ã¤ jÃ¤tettÃ¤ ja kuljetustarvetta",materialType:bG,slug:"maamassojen-kierratys-vahentaa-jatetta-ja-kuljetustarvetta",parent:dv,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Maarakentamisessa kÃ¤ytettÃ¤vien luonnonkiviaineksia voidaan korvata uusiomateriaaleilla, joita saadaan muun muassa ylijÃ¤Ã¤mÃ¤maista ja teollisuuden sivutuotteista. Maamassoja koordinoimalla ja turhaa siirtelyÃ¤ vÃ¤lttÃ¤mÃ¤llÃ¤ voidaan vÃ¤hentÃ¤Ã¤ maarakentamisen kustannuksia ja pÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:Lr,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:ls,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Maarakentamisessa kÃ¤ytettÃ¤vien luonnonkiviaineksia voidaan korvata uusiomateriaaleilla. NiitÃ¤ voidaan saada ylijÃ¤Ã¤mÃ¤maista (kuva 1), teollisuuden sivutuotteista ja jÃ¤tteistÃ¤, lievÃ¤sti pilaantuneista maista sekÃ¤ vanhojen maarakenteiden materiaaleista . Tavoitteena on hyÃ¶dyntÃ¤Ã¤ maa-ainekset joko niiden syntypaikalla tai muussa maanrakennuskohteessa. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"1vLvsiCqQgapa5QOJXigfs",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:".\r KÃ¤yttÃ¶kohteita ovat muun muassa tienpohjat, pohjarakentaminen, pengerrykset, meluvallit ja maisemointi ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:Lv,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{}

1,marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"5GgULp5Tl6DvqeIbTdEH8W",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:W,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Maa-aineksen tehokkaan jatkohyÃ¶dyntÃ¤misen edellytyksenÃ¤ on, ettÃ¤ maa-aines lajitellaan kaivu- ja irrotusvaiheessa erikseen muista aineista, kuten roskista. Maamassan pilaantumattomuutta voidaan arvioida aistinvaraisesti. Vaikka maa-aines ei tÃ¤ytÃ¤ pilaantumattoman maan kriteeriÃ¤, voidaan sitÃ¤ kuitenkin hyÃ¶dyntÃ¤Ã¤. TÃ¤llÃ¶in on kuitenkin otettava huomioon maa-aineksesta syntyvÃ¤t ympÃ¤ristÃ¶- ja terveysriskit. RiskejÃ¤ voidaan vÃ¤hentÃ¤Ã¤ pitkÃ¤aikaisin suojaus- ja erityisrakentein tai esimerkiksi stabiloimalla maa-aines. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:Lv,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:ft,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Maamassoja koordinoimalla ja turhaa siirtelyÃ¤ vÃ¤lttÃ¤mÃ¤llÃ¤ voidaan vÃ¤hentÃ¤Ã¤ maarakentamisen kustannuksia ja pÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ (muun muassa polttoaineen kulutuksen aiheuttamia) merkittÃ¤vÃ¤sti. SÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ saadaan, kun maamassojen kuljetustarve vÃ¤henee, maankaatopaikoille ja muille kaatopaikolle viedyn jÃ¤tteen mÃ¤Ã¤rÃ¤ pienenee ja neitseellisen kiviaineksen hankintatarve vastaavasti vÃ¤henee.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:fu,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"SelvitÃ¤, mitÃ¤ maamassoja kohteessa syntyy ja voidaanko niitÃ¤ hyÃ¶dyntÃ¤Ã¤ alueen rakentamisessa tai lÃ¤hialueen rakentamisessa myÃ¶hemmin.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"MitkÃ¤ ovat jÃ¤tteenÃ¤ syntyvien maamassojen tekniset ominaisuudet? Onko maa pilaantumatonta?",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:fv,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Maamassojen siirroista ja erityisesti rakennusten purkutyÃ¶maiden yhteydessÃ¤ syntyvÃ¤ssÃ¤ jÃ¤tteistÃ¤ on sÃ¤Ã¤nnelty ympÃ¤ristÃ¶lupaprosessin lisÃ¤ksi erillisillÃ¤ asetuksilla. MARA-asetuksen myÃ¶tÃ¤ tiettyjÃ¤ jÃ¤tteitÃ¤ voidaan hyÃ¶dyntÃ¤Ã¤ maarakennuksessa luonnonkiviaineksen sijaan myÃ¶s ilman ympÃ¤ristÃ¶lupaa. Asetusta sovelletaan suunnitelmalliseen maarakentamiseen ja siihen liittyvÃ¤Ã¤n jÃ¤tteen vÃ¤liaikaiseen varastointiin. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"4sbn4jouDYDfwg9vSTLEEL",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:W,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Jotta jÃ¤te voidaan hyÃ¶dyntÃ¤Ã¤ oikea-aikaisesti, on jÃ¤tteen tuottajien tunnettava jÃ¤tteen tekniset omi-naisuudet sen ympÃ¤ristÃ¶kelpoisuuden (laadunvarmistus) lisÃ¤ksi. NÃ¤in myÃ¶s hyÃ¶dyntÃ¤miskohteiden haltijoiden on helpompi hyÃ¶dyntÃ¤Ã¤ kiertomateriaaleja luonnonkivi- tai maa-aineksen sijaan.\r",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kuntien on mahdollista edistÃ¤Ã¤ kiertotalouden toteutumista mÃ¤Ã¤rittelemÃ¤llÃ¤ hankinnoissaan tiettyjÃ¤ minimivaatimuksia jÃ¤tteiden hyÃ¶tykÃ¤ytÃ¶lle sekÃ¤ avaamalla rajapintoja uusille, uudelleenkÃ¤ytÃ¶n mahdollistaville toimenpiteille esimerkiksi purkutoimenpiteissÃ¤Ã¤n ",nodeType:a},{data:{target:La},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{target:aG},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{sys:{type:b,linkType:d,id:"6euPA5vial9LdCB2vZjNFc"}}],externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fcirchubs.fi\u002Ftietopankki\u002Fmaa-ja-kiviainekset\u002F"},content:[{data:{},marks:[],value:"CircHubs: Maa- ja kiviainekset. Materiaalivirtaselvitykset",nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}

1,{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.materiaalitori.fi\u002F"},content:[{data:{},marks:[],value:"YmpÃ¤ristÃ¶ministeriÃ¶ & Motiva 2024: Materiaalitori vauhdittaa kiertotaloutta",nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:" (Kohtaamispaikka jÃ¤tteiden ja sivuvirtojen tuottajille ja hyÃ¶dyntÃ¤jille)",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.hsy.fi\u002Filmanlaatu-ja-ilmasto\u002Fseutumassa\u002F"},content:[{data:{},marks:[],value:"HSY (Helsingin seudun ympÃ¤ristÃ¶palvelut -kuntayhtymÃ¤): SeutuMassa-tyÃ¶kalu maamassojen hallintaan",nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:" (TyÃ¶kalu, jonka tarkoitus on tukea alueellisten maamassojen tilastointia, seurantaa ja raportointia)",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fkiertotalousvahti.hel.fi\u002F"},content:[{data:{},marks:[],value:"Helsingin kaupunki: Kiertotalousvahti",nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:uN,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},perspective:[P],tags:[au,am,dx,ae],articleLength:[az],toc:x,publishDate:ds,publisher:[E,O,av]};Mf.nodeType=p;Mf.data={};Mf.content=[{nodeType:y,data:{},content:[{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Millaisia tulvariskejÃ¤ alueeseen kohdistuu ja miten ilmastonmuutos vaikuttaa nÃ¤ihin? Onko tulvariskien merkittÃ¤vyyttÃ¤ arvioitaessa huomioitu tulvien todennÃ¤kÃ¶isyys ja mahdolliset aiheutuvat vahingot terveydelle, turvallisuudelle, yhteiskunnan tÃ¤rkeille toiminnoille ja taloudelliselle toiminnalle sekÃ¤ ympÃ¤ristÃ¶lle ja kulttuuriperinnÃ¶lle?",marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"TeetÃ¤ arviot ja tarvittavat mallinnukset: Onko suunnittelussa huomioitu merenpinnan nousu, maan kohoaminen, tuulikartat ja paikallinen aallokko, tulvavaarat ja turvalliset rakentamiskorkeudet?",marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Onko kaavoituksessa huomioitu valuma-alueiden mukainen suunnittelu ja maaston muodot?",marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Onko rantarakentamisessa huomioitu rannan muodon vaikutus pÃ¤rskeisiin ja mahdollinen suolavedelle altistuminen?",marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Onko huomioitu ja sÃ¤ilytetty mahdollisuuksien mukaan ranta- ja vesikasvillisuus sekÃ¤ monimuotoisuuden kannalta tÃ¤rkeÃ¤t elinympÃ¤ristÃ¶t?",marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Onko kaavoituksessa huomioitu tulevan ilmaston vaikutus sadantaan ja kosteuteen?",marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Onko huomioitu pienilmasto?",marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Onko hulevesisuunnitelmassa mahdollisuudet luontopohjaisille ratkaisuille?",marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Onko tehty hulevesien hydrologinen mitoitus ja varattu tarpeeksi tilaa luontopohjaisille ratkaisuille sekÃ¤ muille suodatus- ja puhdistusratkaisuille? Onko varattu riittÃ¤vÃ¤sti tilaa myÃ¶s lumelle ja sÃ¤Ã¤nnÃ¶stelyaltaille?",marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Miten ratkaisut edistÃ¤vÃ¤t vesien suojelua?",marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Onko hulevesien hallinnassa huomioitu turvallisuus, esteettÃ¶myys ja viihtyvyysnÃ¤kÃ¶kulmat?",marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Onko korttelialueiden suunnittelussa hyÃ¶dynnetty viherkerrointa?",marks:[],data:{}}]}]}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}];Mp.metadata={tags:[],concepts:[]};Mp.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4YuSjgwSOGF1BKxgiLFedz",type:d,createdAt:Mq,updatedAt:Mq,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:F,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g};Mp.fields={abbreviation:"LAK10",body:"Laki tulvariskien hallinnasta (620\u002F2010). [Viitattu 22.3.2024]",link:"https:\u002F\u002Fwww.finlex.fi\u002Ffi\u002Flaki\u002Fajantasa\u002F2010\u002F20100620"};Mw.metadata={tags:[],concepts:[]};Mw.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2D0tMDeLc7KvU8xkbMq5Wd",type:d,createdAt:"2024-11-04T14:19:21.581Z",updatedAt:"2024-11-04T14:21:57.387Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:90,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g};Mw.fields={publishedLanguages:[g],title:"Sadepuutarha yhdistÃ¤Ã¤ hulevesien hallinnan vaiheet luonnonmukaisesti",materialType:bG,slug:"sadepuutarha-yhdistaa-hulevesien-hallinnan-vaiheet-luonnonmukaisesti",parent:dy,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sadepuutarha on hulevesiÃ¤ viivyttÃ¤vÃ¤ ja kasvillisuutta sisÃ¤ltÃ¤vÃ¤ suunniteltu painanne. Sen avulla voidaan ehkÃ¤istÃ¤ hulevesitulvia, puhdistaa hulevesiÃ¤ j

1a lisÃ¤tÃ¤ alueen viihtyisyyttÃ¤.  ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:cK,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sadepuutarha on maisemaan mukautuva suunniteltu painanne, joka yhdistÃ¤Ã¤ hulevesien hallinnan eri vaiheet, kuten vesien johtamisen, varastoinnin, haihduttamisen, imeytyksen ja suodatuksen luonnonmukaisesti (kuva 1). Suunnitteluvalinnoilla voidaan vaikuttaa sadepuutarhaan ulkonÃ¤kÃ¶Ã¶n (esimerkiksi kukkapenkki tai kosteikko, murskekivet) ja kokoon.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3QdCrnHddU2s6vHDjIBwpR",type:d,createdAt:Mx,updatedAt:Mx,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:L}},locale:g},fields:{title:"Helsingin Kuninkaantammessa sadepuutarhat muodostavat pienkerrostalojen vÃ¤liin monimuotoisia ja viihtyisiÃ¤ piha-alueita sekÃ¤ auttavat hulevesien hallinnassa. Valokuva. ",asset:My,caption:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:ak,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:" Kuninkaantammen sadepuutarha HelsingissÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p}}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sadepuutarha sopii esimerkiksi korttelipihaan tai kaupunkipuistoihin\u002Fpihoihin. Sadevesipuutarhaa voidaan edellyttÃ¤Ã¤ hulevesiselvitykseen perustuvalla kaavamÃ¤Ã¤rÃ¤yksellÃ¤ hulevesien luonnonmukaisesta hallinnasta ja paikallisesta viivytyskapasiteetistÃ¤. Sadepuutarhan kasvillisuuden valinnassa on tÃ¤rkeÃ¤Ã¤, ettÃ¤ kasvit sietÃ¤vÃ¤t toisinaan jopa lammikoituvaa vettÃ¤ mutta myÃ¶s kuivuutta. ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:c_,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sadepuutarhan avulla voidaan viivyttÃ¤Ã¤ ja imeyttÃ¤Ã¤ hulevesiÃ¤, minkÃ¤ lisÃ¤ksi kasvillisuus puhdistaa valumavesistÃ¤ ravinteita ja haitta-aineita. Kasvillisuuden avulla voidaan imeÃ¤ vettÃ¤ ja kuohkeuttaa maata. Kasvillisuus ja puusto myÃ¶s viivyttÃ¤Ã¤ sadeveden matkaa maahan. LisÃ¤ksi viherpinta-ala lisÃ¤Ã¤ haihduntaa ja torjuu helteiden aikaan syntyvÃ¤Ã¤ lÃ¤mpÃ¶saarekeilmiÃ¶tÃ¤ kaupunkiympÃ¤ristÃ¶ssÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sadepuutarhan avulla voidaan myÃ¶s edistÃ¤Ã¤ luonnon monimuotoisuutta, sillÃ¤ monilajinen ja kerroksellinen kasvillisuus houkuttelee paikalle etenkin erilaisia hyÃ¶nteisiÃ¤ ja pÃ¶lyttÃ¤jiÃ¤. Hyvin suunniteltu sadepuutarha lisÃ¤Ã¤ alueen virkistys- ja esteettisiÃ¤ arvoja sekÃ¤ vaikuttaa myÃ¶nteisesti ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:bL,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tee hulevesiselvitys\u002F suunnitelma ja mÃ¤Ã¤ritÃ¤ hulevesien kÃ¤sittelyn tavoitteet.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:MA,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"MÃ¤Ã¤ritÃ¤ kaavassa viivytystilavaatimus esimerkiksi 0,3â0,5 mÂ³ 100 mÂ²:Ã¤ kohti lÃ¤pÃ¤isemÃ¤tÃ¶ntÃ¤ pinta-alaa.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"HyÃ¶dynnÃ¤ viherkerrointa.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:MB,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:MC,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:cZ,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Rakentaminen on usein mahdollista vain uusissa kohteissa, minkÃ¤ lisÃ¤ksi on huomioitava puutarhan yllÃ¤pidon ja kunnostuksen hoito. LisÃ¤ksi ristiriitoja voi syntyÃ¤ energiatehokkaan tiivistyvÃ¤n kaupunkirakenteen kanssa. MonihyÃ¶ty- ja kustannustehokkuusarviot voivat tukea ratkaisun valintaa. ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{target:eJ},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"767GLhWupd8UTrHVWi01w9",type:d,createdAt:"2021-04-23T12:50:44.789Z",updatedAt:"2024-11-04T14:18:58.116Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:_,revision:w,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"INK14",body:"InkilÃ¤inen, E., Tiihonen, T. & Eitsi, E. 2014. ViherkerroinmenetelmÃ¤n kehittÃ¤minen Helsingin kaupungille. Helsingin ympÃ¤ristÃ¶keskus. Helsingin kaupungin ympÃ¤ristÃ¶keskuksen julkaisuja 8\u002F2014. 90 s. (PDF)",link:" https:\u002F\u002Fwww.hel.fi\u002Fstatic\u002Fymk\u002Fjulkaisut\u002Fjulkaisu-08-14.pdf"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}}

1,id:"44rVD0oCVqBigeUlsKmj5S",type:d,createdAt:"2024-07-22T07:14:03.242Z",updatedAt:"2024-10-23T13:28:24.027Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"TAH18",body:"Tahvonen, O. 2018. Adapting bioretention construction details to local practices in Finland. Sustainability, Volume 10, Issue 2, 276. ",link:"https:\u002F\u002Fdoi.org\u002F10.3390\u002Fsu10020276"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:aG},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7kFYZslJG2CAfwql34iyQC",type:d,createdAt:"2024-11-04T14:21:52.968Z",updatedAt:"2024-11-05T10:57:34.569Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:V,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:D}},locale:g},fields:{title:"Sadepuutarha yhdistÃ¤Ã¤ hulevesien hallinnan vaiheet luonnonmukaisesti -artikkelin nostolaatikot: Katso myÃ¶s",visibleTitle:U,referencingItems:[fx,fy],teaserType:K,displayTitle:x}}],perspective:[X],tags:[au,am,dt,da,ae],articleLength:[az],toc:x,publishDate:cv,publisher:[E,O,av]};My.metadata={tags:[],concepts:[]};My.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2ywOzco2IbFustFfKJmnaY",type:B,createdAt:Mz,updatedAt:Mz,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,locale:g};My.fields={title:"kuninkaantammi-sadepuutarha-helsingin-kaupunki-susa-junnola",description:"Â© Helsingin kaupunki \u002F Susa Junnola",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F2ywOzco2IbFustFfKJmnaY\u002Faef8e9a9219cdb54b44c09c283795cae\u002Fkuninkaantammi-sadepuutarha-helsingin-kaupunki-susa-junnola.jpg",details:{size:146381,image:{width:N,height:$}},fileName:"kuninkaantammi-sadepuutarha-helsingin-kaupunki-susa-junnola.jpg",contentType:Y}};My["2ywOzco2IbFustFfKJmnaY"]=My;MD.metadata={tags:[],concepts:[]};MD.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2LvLvskfSlZgFHn6pwlIVQ",type:d,createdAt:"2024-11-05T10:43:29.576Z",updatedAt:"2024-11-05T14:37:34.801Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:fK,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g};MD.fields={publishedLanguages:[g],title:"Viherkatto tai kattopuutarha pidÃ¤ttÃ¤Ã¤ hulevesiÃ¤",materialType:bG,slug:"viherkatto-tai-kattopuutarha-pidattaa-hulevesia",parent:dy,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Viherkatot auttavat hulevesien hallinnassa ja ehkÃ¤isevÃ¤t tulvia, kun pidÃ¤ttÃ¤vÃ¤t sadevesiÃ¤. Niiden avulla voidaan myÃ¶s yllÃ¤pitÃ¤Ã¤ luonnon monimuotoisuutta ja torjua lÃ¤mpÃ¶saarekeilmiÃ¶tÃ¤. ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:q,data:{},content:[{nodeType:a,value:cK,marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Kaavoittaja voi esittÃ¤Ã¤ viher- eli hulevesikattoa sitovassa kaavamÃ¤Ã¤rÃ¤yksessÃ¤ (kaavamerkintÃ¤nÃ¤ vedenpidÃ¤tyskatto, jolla tavoitearvo) tai vÃ¤ljemmin kaavaselostuksessa tai kaavaa tukemaan laadittavissa rakentamistapaohjeissa. Rakennettavan viherkaton veden pidÃ¤ttÃ¤mis- ja viivytyskyvylle voidaan mÃ¤Ã¤ritellÃ¤ tavoitearvot\u002Ftavoitekapasiteetti esimerkiksi tulevan ilmaston rankkasadehuippujen mukaan: katon tulee pidÃ¤ttÃ¤Ã¤ tietty osuus huippusateesta ja viivyttÃ¤Ã¤ veden poistumista katolta tietyn aikaa. Viherkattojen vedenhallintakyky riippuu kasvillisuudesta, kasvualustan koostumuksesta, paksuudesta ja kosteudesta. Kattopuutarhojen yllÃ¤pidon vaativuus riippuu kÃ¤ytetystÃ¤ kasvillisuudesta.",marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Ekstensiiviset viherkatot",marks:[{type:r}],data:{}},{nodeType:a,value:" ovat helppohoitoisia. Kattoa ei saisi lannoittaa, jotta katolta ei tule ravinnepÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤. Viherkatto tarvitsee kastelua yleensÃ¤ vain asennusvuonna ja sen jÃ¤lkeen mahdollisesti pitkinÃ¤ kuivuusjaksoina. Viherkatolle soveltuu esimerkiksi maksaruoho, joka pysyy kauniin vÃ¤rikkÃ¤Ã¤nÃ¤ ympÃ¤ri vuoden. Muita mahdollisia kasveja ovat erilaiset mehikasvit tai sammalet, niittykasvit, perennat sekÃ¤ sipulikasvit.",marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Kattopuutarhat eli intensiiviset viherkatot",marks:[{type:r}],data:{}},{nodeType:a,value:" ovat rakennekerroksiltaan ekstensiivisiÃ¤ viherkattoja paksumpia, mikÃ¤ mahdollistaa runsaamman kasvillisuuden ja jopa puiden ja pensaiden istuttamisen. Kasvualustan paksuus on yli 15 cm. Kattopuutarhoja voidaan kÃ¤yttÃ¤Ã¤ oleskeluun ja ne toteutetaan tasakatoille.",marks:[],data:{}}]},{nodeType:q,data:{},content:[{nodeType:a,value:c_,marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Ilmastonmuutoksen myÃ¶tÃ¤ rankkasateet voimistuvat erityisesti kesÃ¤isin, jolloin viherkattojen avulla voidaan vÃ¤hentÃ¤Ã¤ syntyvien kattovesien (sade ja sulamisvedet) mÃ¤Ã¤rÃ¤Ã¤ sekÃ¤ hidastaa valuntahuippuja. Viherkattojen avulla voidaan siten hallita virtaamia ja estÃ¤Ã¤ tulvimista purkuvesissÃ¤. Pienempi pintavalunta ehkÃ¤isee myÃ¶s eroosiota ja rakenteiden kulumista.",marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Viherkattojen avulla aikaansaatu haihdunta torjuu myÃ¶s lÃ¤mpÃ¶saarekeilmiÃ¶tÃ¤, mutta merkittÃ¤vÃ¤mpiÃ¤ hyÃ¶tyjÃ¤ ne tarjoavat erilaisten ekosysteemipalvelujen ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa. Esimerkiksi paahdeympÃ¤ristÃ¶t ovat tÃ¤r

1keitÃ¤ elinympÃ¤ristÃ¶jÃ¤ monille kasvilajeille ja hyÃ¶nteisille. Viherkattojen sekÃ¤ viherelementtien avulla voidaan tutkitusti tuottaa terveys-, virkistys- ja hyvinvointihyÃ¶tyjÃ¤, jotka perustuvat elÃ¤miseen monipuolisemmassa ympÃ¤ristÃ¶ssÃ¤.",marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"KaupunkiympÃ¤ristÃ¶issÃ¤ viherkaton avulla voidaan vaimentaa melua sisÃ¤- ja ulkotiloihin. Viherkatot ovat yhdistettÃ¤vissÃ¤ myÃ¶s uusiutuvan energian tuotantoon, ja niiden viilentÃ¤vÃ¤n vaikutuksen on todettu tehostavan aurinkopaneelien toimintaa (kuva 1).",marks:[],data:{}}]},{nodeType:u,data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1xyYWPEvqoGQb3A9JDbQ2o",type:d,createdAt:"2024-11-05T14:37:30.165Z",updatedAt:"2024-11-05T14:39:42.071Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:S,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:L}},locale:g},fields:{title:"Maksaruohokatteiselle viherkatoille sijoitettuja aurinkopaneeleja. Valokuva.",asset:ME,caption:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:ak,marks:[{type:r}],data:{}},{nodeType:a,value:" Aurinkoenergian tuotantoa viherkatolla. Kuva: Adobe Stock.",marks:[],data:{}}]}]}}}},content:[]},{nodeType:q,data:{},content:[{nodeType:a,value:bL,marks:[],data:{}}]},{nodeType:y,data:{},content:[{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Huomioi katon kaltevuus ja siihen sopiva ratkaisu.",marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Aseta vedenpidÃ¤tykselle ja viivytykselle tavoitearvot.",marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Valitse sen mukaan kasvillisuus ja kasvualustan paksuus.",marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Huomioi ettÃ¤ kasvillisuuden tulee tarvittaessa kestÃ¤Ã¤ myÃ¶s kuivia jaksoja.",marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"YhdistÃ¤ viherkatto mahdollisuuksien mukaan aurinkoenergian tuotantoon.",marks:[],data:{}}]}]}]},{nodeType:q,data:{},content:[{nodeType:a,value:cZ,marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Katon suunnittelu ja rakentaminen tulee tehdÃ¤ huolellisesti, sillÃ¤ vÃ¤Ã¤rin rakennetut viherkatot voivat aiheuttaa kosteusvaurioita. Kosteus ei tule ongelmaksi, kun kattorakenteet ojitetaan. Kunnollinen juurien suojaus ja eristÃ¤minen tulee myÃ¶s muistaa, jotta ne eivÃ¤t vaurioita katon rakenteita.",marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Kasvillisuuden valinnassa on huomioitava mahdollinen yllÃ¤pito ja kustannukset, mutta myÃ¶s kaupunkivihreÃ¤llÃ¤ saavutettavat monihyÃ¶dyt. Viherkattojen keskeiset kysymykset liittyvÃ¤t monihyÃ¶tyjen tunnistamiseen.",marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"RiittÃ¤vÃ¤n tiedon puute viherkattojen rakenteista rakennusvalvonnassa voi estÃ¤Ã¤ rakentamisen, mikÃ¤li rakennuttajan huolia\u002Fperusteluja esimerkiksi paloturvallisuudesta tai vesivahinkoriskistÃ¤ ei pystytÃ¤ oikaisemaan. Viherkattojen rakentaminen voi edellyttÃ¤Ã¤ kaupungilta vahvempaa ohjausta ja tahtotilaa, jolloin kaupungin omat toimijat nÃ¤yttÃ¤vÃ¤t esimerkkiÃ¤ muille tonttien omistajille ",marks:[],data:{}},{nodeType:f,data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7ckn5yVRTVR9XK0RWO8wqV",type:d,createdAt:"2024-07-19T08:33:27.749Z",updatedAt:"2024-10-11T12:42:22.360Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:S,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"HAA17",body:"Haapala, A. 2017. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen sisÃ¤ltyminen Helsingin kaupunkisuunnitteluun. Tilannekatsaus vuosien 2015â2016 kaavaehdotuksiin ja suunnitteluprosessin eri vaiheisiin. Helsingin kaupungin ympÃ¤ristÃ¶keskuksen julkaisuja 3\u002F2017. 30 s. (PDF)",link:"https:\u002F\u002Fwww.hel.fi\u002Fstatic\u002Fymk\u002Fjulkaisut\u002Fjulkaisu-03-17.pdf"}}},content:[]},{nodeType:a,value:". Viherkatto voi olla kannattavaa yhdistÃ¤Ã¤ aurinkoenergian tuottamiseen, sillÃ¤ kasvillisuuden viilentÃ¤vÃ¤n vaikutuksen on todettu tasaavan aurinkopaneelien tehoa heikentÃ¤vÃ¤Ã¤ kuumuutta. Vastaavasti aurinkopaneeleilla voidaan luoda viherkaton kasveille varjoisuutta.",marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:f,data:{target:kr},content:[]},{nodeType:a,value:t,marks:[],data:{}},{nodeType:f,data:{target:aG},content:[]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4o7rszOUlyNYVV0qwphcJX",type:d,createdAt:"2024-11-05T10:40:32.507Z",updatedAt:"2024-11-05T10:57:48.724Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:S,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:D}},locale:g},fields:{title:"Viherkatto tai kattopuutarha pidÃ¤ttÃ¤Ã¤ hulevesiÃ¤ -artikkelin nostot: Katso myÃ¶s",visibleTitle:U,referencingItems:[fx,fy],teaserType:K,displayTitle:x}}],perspective:[X],tags:[au,am,AW,da,ae],articleLength:[az],toc:x,publishDate:lL,publisher:[E,O,av]};ME.metadata={tags:[],concepts:[]};ME.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"533P7svkF75l0RzUjMKZSU",type:B,createdAt:MF,updatedAt:MF,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:z,revision:o,locale:g};ME.fields={title:"aurinkoenergian-tuotantoa-viherkatolla-adobestock-437002324",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F533P7svkF75l0RzUjMKZSU\u002Faba21e24da1ddaf4edd8657fe04d45c4\u002Faurinkoenergian-tuotantoa-viherkatolla-adobestock-437002324.jpeg",details:{size:776690,image:{width:N,height:$}},fileName:"aurinkoenergian-tuotantoa-viherkatolla-adobestock-437002324.jpeg",contentType:Y}};ME["533P7svkF75l0RzUjMKZSU"]=ME;MG.metadata={tags:[],concepts:[]};MG.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5zlVAdFkL4RitJMZyMpSxF",type:d,createdAt:MH,updatedAt:MH,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:KL,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g};MG.fields={publishedLanguages:[g],title:"Helsingin Eko-Viikin asuinalueen vihersormet hidastavat hulevesiÃ¤",materialType:bG,slug:"helsingin-eko-v

1iikin-asuinalueen-vihersormet-hidastavat-hulevesia",parent:dy,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"VihersormijÃ¤rjestelmÃ¤Ã¤ on pilotoitu Helsingin Eko-Viikin asemakaavassa. SiinÃ¤ on sormimainen rakenne, jossa viljelypalstojen vÃ¤liin jÃ¤Ã¤vÃ¤t painanteet kerÃ¤Ã¤vÃ¤t tonteilta valuvat vedet. VihersormijÃ¤rjestelmÃ¤n avulla hulevesiÃ¤ voidaan viivyttÃ¤Ã¤ ja puhdistaa ennen kuin ne laskevat Vanhankaupunginlahteen.  ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:q,data:{},content:[{nodeType:a,value:cK,marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Eko-Viikin asemakaava perustuu sormimaiseen rakenteeseen (kuva 1). Vihersormet, joille sijoittuu viljelypalstoja, erottavat korttelit toisistaan.",marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"AsemakaavamÃ¤Ã¤rÃ¤ysten mukaan alueella tulee rakenteellisin ja muin toimenpitein hidastaa sade-, sulamis- ja kattovesien virtausta ja imeyttÃ¤Ã¤ vedet maaperÃ¤Ã¤n. VihersormijÃ¤rjestelmÃ¤n avulla tonteilta pintavaluntana kertyvÃ¤t sadevedet kerÃ¤tÃ¤Ã¤n alueiden vÃ¤liin jÃ¤Ã¤vien painanteiden kautta Viikinojaan. Perustusten kuivatusvedet johdetaan sadevesiviemÃ¤riin. Eko-Viikin savipohjainen maaperÃ¤ ei anna edellytyksiÃ¤ imeytykseen, mutta luonnonmukaistettu Viikinoja ja asuinkorttelien vÃ¤liset vihersormet toimivat hulevesien hidasteena.",marks:[],data:{}}]},{nodeType:u,data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"22PX51sUNCA9d3VasTG864",type:d,createdAt:MI,updatedAt:MI,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:L}},locale:g},fields:{title:"Helsingin Eko-Viikin vihersormet koostuvat rinnakkaisista viljelypalstoista. Valokuva.",asset:MJ,caption:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kuva 1. Eko-ViikissÃ¤ tonttien pintavedet kerÃ¤tÃ¤Ã¤n kourujen ja painanteiden kautta vihersormiin ja niistÃ¤ Viikinojaan. Tonteilla on lisÃ¤ksi kÃ¤sipumpuilla varustettuja sadevesikaivoja, joista asukkaat saavat kasteluvettÃ¤ viljelypalstoilleen.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p}}}},content:[]},{nodeType:q,data:{},content:[{nodeType:a,value:c_,marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Ekologisen puron eli Viikinojan vihervyÃ¶hykkeellÃ¤ veden virtausta hidastetaan muotoilun avulla. ViipyessÃ¤Ã¤n sarjassa matalia lammikoita ja virratessaan kasvillisuuden lÃ¤pi vesi puhdistuu biologisesti, ennen kuin se laskee Vanhankaupunginlahteen. SadevettÃ¤ kÃ¤ytetÃ¤Ã¤n hyÃ¶dyksi ekosysteemien luomiseen ja esimerkiksi pihojen kasteluun.",marks:[],data:{}}]},{nodeType:q,data:{},content:[{nodeType:a,value:bL,marks:[],data:{}}]},{nodeType:y,data:{},content:[{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Tee hulevesiselvitys\u002Fsuunnitelma ja mÃ¤Ã¤ritÃ¤ hulevesien kÃ¤sittelyn tavoitteet.",marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:MA,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"MÃ¤Ã¤ritÃ¤ kaavassa viivytystilavaatimus, esimerkiksi 0,3â0,5 mÂ³ 100 mÂ²:Ã¤ kohti lÃ¤pÃ¤isemÃ¤tÃ¶ntÃ¤ pinta-alaa.",marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Varmista vihersormien yhtenevÃ¤isyys ja huomioi maaperÃ¤n imeytyskyky.",marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:MB,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:l,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:MC,marks:[],data:{}}]}]}]},{nodeType:q,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Mahdolliset risririidat toteutuksessa",marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Eko-Viikin kaltaisilla pilottiratkaisuilla on yleensÃ¤ niiden toteuttamisen mahdollistava rahoitus- ja tutkimus. Pilottikokeilujen tuloksien jalkauttaminen ja tietoinen soveltaminen voivat tÃ¶rmÃ¤tÃ¤ kankeuteen muuttaa vallitsevia kÃ¤ytÃ¤ntÃ¶jÃ¤.",marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:f,data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"54VwMVKmXhWXETFXh5lqwP",type:d,createdAt:ML,updatedAt:ML,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"HEL10",body:"Helsingin kaupunki. 2010. Viikki: Tiedepuiston ja Latokartanon opas. Esite. Helsingin kaupunki, Kaupunkisuunnitteluvirasto. Helsinki suunnittelee 2010:8. 33 s. (PDF) [Viitattu 22.3.2024]",link:"https:\u002F\u002Fwww.hel.fi\u002Fhel2\u002Fksv\u002Fjulkaisut\u002Fesitteet\u002Fesite_2010-8_fi.pdf "}}},content:[]},{nodeType:a,value:t,marks:[],data:{}},{nodeType:f,data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}}

1,id:"69z8P49D7TC15vSLEUs7VX",type:d,createdAt:"2024-07-22T08:18:50.815Z",updatedAt:"2024-10-09T07:57:36.133Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aj,revision:w,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:kn,body:"Helsingin kaupunki. Uutta HelsinkiÃ¤ rakentamassa â Viikki. [Viitattu 22.3.2024]",link:"https:\u002F\u002Fwww.hel.fi\u002Ffi\u002Fkaupunkiymparisto-ja-liikenne\u002Fkaupunkisuunnittelu-ja-rakentaminen\u002Fuutta-helsinkia-rakentamassa\u002Fviikki "}}},content:[]},{nodeType:a,value:t,marks:[],data:{}},{nodeType:f,data:{target:aG},content:[]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1Xj4y3jlNpHhIZ7Sr9f4o3",type:d,createdAt:"2024-11-05T10:53:41.712Z",updatedAt:"2024-11-05T10:57:59.161Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:D}},locale:g},fields:{title:"Helsingin Eko-Viikin asuinalueen vihersormet hidastavat hulevesiÃ¤ -artikkelin nostot: Katso myÃ¶s",visibleTitle:U,referencingItems:[fx,fy],teaserType:K,displayTitle:x}}],perspective:[X],tags:[au,am,dt,da,ae],articleLength:[az],toc:x,publishDate:lL,publisher:[E,O,av]};MJ.metadata={tags:[],concepts:[]};MJ.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7L1A6IhkPpMJtwwmVJajtY",type:B,createdAt:MK,updatedAt:MK,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:o,locale:g};MJ.fields={title:"eko-viikki-helsingin-kaupunki-jussi-hellsten",description:"Â© Helsingin kaupunki \u002F Jussi Hellsten",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F7L1A6IhkPpMJtwwmVJajtY\u002F75c13d844e2a946d0a5bd0843eba3980\u002Feko-viikki-helsingin-kaupunki-jussi-hellsten.jpg",details:{size:592959,image:{width:N,height:600}},fileName:"eko-viikki-helsingin-kaupunki-jussi-hellsten.jpg",contentType:Y}};MJ["7L1A6IhkPpMJtwwmVJajtY"]=MJ;MM.metadata={tags:[],concepts:[]};MM.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4YGRr2suy7LSjGKq2MuVvJ",type:d,createdAt:MN,updatedAt:MN,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:eq,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:C}},locale:g};MM.fields={publishedLanguages:[g],title:"Helsingin Taivallahden maanalainen suodatusarkku puhdistaa hulevesiÃ¤",materialType:bG,slug:"helsingin-taivallahden-maanalainen-suodatusarkku-puhdistaa-hulevesia",parent:dy,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Helsingin kaupunki pilotoi Taivallahdessa suodatusarkkua, jolla puhdistetaan hulevesien haitta-aineita. Hulevesien puhdistaminen ehkÃ¤isee ravinnekuormitusta ja haitallisten mikromuovien pÃ¤Ã¤syÃ¤ vesistÃ¶ihin. Suodatusarkkua voidaan kÃ¤yttÃ¤Ã¤ myÃ¶s tulvasuojarakenteena.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:cK,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"TiiviissÃ¤ kaupunkiympÃ¤ristÃ¶ssÃ¤ tarvitaan uudenlaisia ratkaisuja hulevesien hallintaan. Helsingin kaupunki pilotoi Taivallahdessa suodatusarkkua, jolla puhdistetaan hulevesien haitta-aineita, kuten kiintoainesta, metalleja ja mikromuoveja (kuva 1). Ratkaisusta on olemassa erilaisia sovelluksia ja se voidaan integroida sekÃ¤ vihreÃ¤Ã¤n ettÃ¤ harmaaseen infraan.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7sTdh2vadVqVDQ3LeR74HJ",type:d,createdAt:MO,updatedAt:MO,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:L}},locale:g},fields:{title:"Helsingin Taivallahdessa hulevedet ohjataan kadulta putkia pitkin suodatusarkkuun. Suodatusarkku on upotettu rantaan laiturirakenteen sisÃ¤Ã¤n. Havainnepiirros.",asset:MP,caption:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:eD,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:"Hulevesien suodatusarkku Helsingin Taivallahdessa. Konseptikuva.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p}}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"LÃ¤htÃ¶kohdat:",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Valuma-alueen ylÃ¤osissa on kallio pinnassa ja muutoin tiivis kaupunkirakenne, jonka vuoksi esimerkiksi hulevesien imeyttÃ¤minen ei ole mahdollista, vaan tarvitaan maanalaiselle âend-of-the-pipeâ solution eli âputkenpÃ¤Ã¤nâ ratkaisu.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kiintoaineen ja liikenneperÃ¤isten haitta-aineiden pidÃ¤ttÃ¤minen on tÃ¤rkeÃ¤mpÃ¤Ã¤ kuin ravinteiden (biosuodatus\u002Fsaostus ei vÃ¤lttÃ¤mÃ¤tÃ¶n). Ranta-alueella tilaa rantaviivan myÃ¶tÃ¤isesti, minkÃ¤ vuoksi ratkaisuna toimii pitkÃ¤nomainen suodatin.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Taivallahti (TÃ¶Ã¶lÃ¶) on rakennustaiteellisesti ja historiallisesti merkittÃ¤vÃ¤ ympÃ¤ristÃ¶, jossa on tÃ¤rkeÃ¤Ã¤ sÃ¤ilyttÃ¤Ã¤ rannan houkuttelevuus ja viihtyisyys, ratkaisun huollettavuus (hajuttomuus) j

1a sovittaminen kaupunkikuvaan.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:c_,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Hulevesien puhdistaminen ennen niiden poisjohtamista Suomenlahteen ehkÃ¤isee ravinnekuormitusta ja haitallisten mikromuovien pÃ¤Ã¤syÃ¤ vesistÃ¶ihin. Suodatusarkku pienentÃ¤Ã¤ kiinteiden aineiden, roskien ja erilaisten haitallisten aineiden, kuten mikromuovin, pitoisuuksia hulevesissÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Konsepti on erityisesti suunniteltu kaupunkien ranta-alueille ja integroitavaksi kaupungin infrastruktuuriin. Prosessiin kuuluu aina lasketus-\u002Fviivytysallas, joten suodatusarkkua voidaan kÃ¤yttÃ¤Ã¤ myÃ¶s tulvasuojarakenteena, jos suodatinyksikkÃ¶ on sijoitettu valuma-alueen ylÃ¤osaan.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:bL,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Varaa aikaa ja resursseja esiselvityksiin, kustannuslaskentaan ja urakan valmisteluun.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ranta-alueelle rakennettaessa tyÃ¶t ajoitettava matalan veden aikaan.",n

1odeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tutki pilaantuneet maa-alueet (PIMAt) hyvin ennen suunnittelun aloittamista, erityisesti kun rakennuskohde sijaitsee purkuputken lÃ¤heisyydessÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Korvaa purkupÃ¤Ã¤n kiilalankaseulat salaojilla (yksinkertaisempi rakenne).",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:cZ,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kaupungin sitoutuminen on tÃ¤rkeÃ¤Ã¤ (hankkeen sitominen kaupungin strategisiin tavoitteisiin).",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"On tuotava esiin, miten hanke eroaa ânormaalista rakentamishankkeestaâ. ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tiedonkulkua tarvitaan muun muassa henkilÃ¶vaihdoksissa ja hankkeen yllÃ¤pito ja jatkotutkimukset (seuranta).",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6SRbNxTb6GbLbYPbFSX69M",type:d,createdAt:"2024-07-22T08:46:16.155Z",updatedAt:"2024-10-23T11:32:47.532Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:S,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"IGN14",body:"Ignatius, S.-M. 2019. Uusia hulevesiratkaisuja tiiviissÃ¤ kaupunkiympÃ¤ristÃ¶ssÃ¤. Vesitalous 2\u002F2019: 12â16. (PDF)",link:"https:\u002F\u002Fvesitalous.fi\u002Fwp-content\u002Fuploads\u002F2019\u002F03\u002FVT1902_lowres.pdf"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5GUE2gRV4se42YZXugv5og",type:d,createdAt:MR,updatedAt:MR,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:s}},locale:g},fields:{abbreviation:"KOR24",body:"Korhonen, S., Kivin, O. & Mustonen, J. 2024. Teknologiaratkaisujen kehittÃ¤minen mikromuovien hallintaan.\nTKMiHa-hankkeen raportti. Satakunnan ammattikorkeakoulu, Pori. Sarja B, Raportit 1\u002F2024. 53 s.\n",link:"https:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:NBN:fi-fe202401041319"}}},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:aG},content:[],nodeType:f},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2xpU0c35ndZHpuG7dccSBo",type:d,createdAt:MS,updatedAt:MS,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:o,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:D}},locale:g},fields:{title:"Helsingin Taivallahden maanalainen suodatusarkku puhdistaa hulevesiÃ¤ -artikkelin nostot: Katso myÃ¶s",visibleTitle:U,referencingItems:[fx,fy],teaserType:K,displayTitle:x}}],externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Frakennustaito.fi\u002Fhulevesien-mikromuovit-pysahtyvat-suodatusarkkuun\u002F"},content:[{data:{},marks:[],value:"Malve, R. 2020. Hulevesien mikromuovit pysÃ¤htyvÃ¤t suodatusarkkuun. Rakennustaito",nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:l}],nodeType:y},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},perspective:[X],tags:[au,am,da,dt,ae],articleLength:[az],toc:x,publishDate:lL,publisher:[E,O,av]};MP.metadata={tags:[],concepts:[]};MP.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"gCZJtWVKokHhB3Rn8WLAk",type:B,createdAt:MQ,updatedAt:MQ,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:w,revision:o,locale:g};MP.fields={title:"helsingin-taivallahden-suodatusarkku-wsp-olli-hakala",description:"Â© WSP\u002FOlli Hakala",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002FgCZJtWVKokHhB3Rn8WLAk\u002F2d31ff71acf4106661a36e663c5025d8\u002Fhelsingin-taivallahden-suodatusarkku-wsp-olli-hakala.png",details:{size:682288,image:{width:N,height:aR}},fileName:"helsingin-taivallahden-suodatusarkku-wsp-olli-hakala.png",contentType:J}};MP.gCZJtWVKokHhB3Rn8WLAk=MP;MU.metadata={tags:[],concepts:[]};MU.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1reA8OlFeRYEgTQX3LvPnP",type:d,createdAt:"2025-11-27T13:37:35.396Z",updatedAt:"2025-11-27T14:14:11.828Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aV,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:m,id:bu}},locale:g};MU.fields={title:"TAPSI-hanke",text:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"SisÃ¤ltÃ¶ on tuotettu LÃ¤hiTapiolan rahoittamassa ",nodeType:a}

1,{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.ilmatieteenlaitos.fi\u002Ftapsi"},content:[{data:{},marks:[],value:"TAPSI-hankkeessa",nodeType:a}],nodeType:n},{data:{},marks:[],value:A,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p}};return {data:[{unpublished:af,slug:lM,currentPath:"\u002Fartikkelit\u002Fsuomen-alueelliset-ilmastonmuutosskenaariot",post:aT,heroImage:e,heroText:e,heroDescription:e,heroImageAlt:e,ingress:lP,richTextHtml:lQ,modules:l_,references:[{abbreviation:lV,body:lW,link:ef,id:lU,index:o},{abbreviation:lY,body:lZ,link:is,id:lX,index:v}],assets:{"67aina2EiwCwJW2jAz0q75":ir},imageRefs:[],prevPostItem:dq,nextPostItem:dq}],fetch:{},mutations:[]}}("text","Link","paragraph","Entry","","embedded-entry-inline","fi","Space","13c1957scg97","master","Environment","list-item","ContentType","hyperlink",1,"document","heading-2","bold","reference",", ","embedded-entry-block",2,4,true,"unordered-list",3,".","Asset","article","list",{},5,6,7,"tag","image\u002Fpng","Wide","contentImage","Article",900,{},{},"en"," ",8,"10min","Katso myÃ¶s",11,"\r",{},"image\u002Fjpeg","listItem",9,506,{},{},"sv",10,{},false,"Â© Ilmatieteen laitos",1280,480,12,"Kuva 1.","themePage",{},"External","Video","Videon pituus","Kieli","KÃ¤yttÃ¶ehdot",": Video on vapaasti kÃ¤ytettÃ¤vissÃ¤ epÃ¤kaupallisiin tarkoituksiin, esimerkiksi opetukseen. LÃ¤hteenÃ¤ tulee mainita  Ilmasto-opas.fi-verkkosivusto ja videon tuottajataho.","Lukiokurssit",{},{},". ",{},{},"3min",": ",{},{},{},{},"LÃ¤hteet",{},{},"LÃ¤hteet:","Julkaistu",16,"Taltioitu","Videon tekijÃ¤t","https:\u002F\u002Fdoi.org\u002F10.31885\u002F9789527457047","Gregow, H., MÃ¤kelÃ¤, A., Tuomenvirta, H., Juhola, S., KÃ¤yhkÃ¶, J., Perrels, A., Kuntsi-Reunanen, E., MettiÃ¤inen, I., NÃ¤kkÃ¤lÃ¤jÃ¤rvi, K., Sorvali, J., Lehtonen, H., HildÃ©n, M., Veijalainen, N., Kuosa, H., Sihvonen, M., Johansson, M., Leijala, U., Ahonen, S., Haapala, J., Korhonen, H., Ollikainen, M., Lilja, S., Ruuhela, R., SÃ¤rkkÃ¤, J. & SiiriÃ¤, S.-M. 2021. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen ohjauskeinot, kustannukset ja alueelliset ulottuvuudet. Suomen ilmastopaneelin raportti 2\u002F2021. 166 s.",{},"Haastateltava",507,{},{},14,13,"politics","Neutral",{},15,{},"https:\u002F\u002Fwww.ilmatieteenlaitos.fi\u002F1991-2020-lampotilatilastot",{},"Luomaranta, A., Virman, M., Rantanen, M., Hautala, J., Ruosteenoja, K. & MÃ¤kelÃ¤, A. 2025. Sateisuuden havaittuja ja ennakoituja muutoksia Suomen maakunnissa. Ilmatieteen laitos, Helsinki. Raportteja 2025: 2. 154 s. ","https:\u002F\u002Fwww.ilmatieteenlaitos.fi\u002Ftermiset-vuodenajat",{},{},"Kuvakkeita: Celsius-asteen lyhenne, sadepisaroita, lumihiutale sekÃ¤ tuuli- ja aurinkosymbolit.","Lue lisÃ¤Ã¤ Ilmatieteen laitoksen sivuilta ","http:\u002F\u002Fhdl.handle.net\u002F10138\u002F592579 ","https:\u002F\u002Fwww.ilmatieteenlaitos.fi\u002Fsuomen-ilmastovyohykkeet","Ilmatieteen laitos: Suomen ilmastovyÃ¶hykkeet ","Ilmatieteen laitos: Termiset vuodenajat ","Kuva 2.",{},"https:\u002F\u002Fwww.ilmatieteenlaitos.fi\u002Fterminen-kasvukausi",{},"Ilmatieteen laitos: Terminen kasvukausi ",{},"Theme",18,{},"publisher",{},{},"Toimeenpanon seurannan mittareilla tarkastellaan ","Aiheesta muualla",17,{},"LÃ¤hteet: ",": suomi",{},{},"table","Solution",{},20,"2UEENC0fUs4IZ3toN7k0zE",{},"Tarkistuslista",{},{},23,": Lauri Ovaska ja Mirka Elovainio, Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskus",": Riku Mesiniemi ja Anna Puustinen, Ilmatieteen laitos",{},"5xzo1rTnrVhHIQfUFxmJas","22Ub7qdMmfGVeoJH3zSrEq",22,"Tutustu artikkeleihin",65,"image\u002Fsvg+xml",{},"https:\u002F\u002Fpeda.net\u002Fkonnevesi\u002Flukio\u002Farkisto\u002Fprojektit2\u002Fojvoo22\u002Ftietoa-hankkeesta\u002Fkehitt%C3%A4mishankkeet\u002Ftuluvat",{},{},{},{},{},43,{},{},{},"Tekstitys","Julkaistu YouTubessa","Julkaistu Ilmasto-oppaassa",": 15.11.2013",{},{},"http:\u002F\u002Fwww.youtube.com\u002Fuser\u002FPICSClimateInsights?feature=watch","YouTube: PICSClimateInsights ","2013-11-15",{},": suomi, tekstitys englanniksi",{},".\r",",","2024-11-04",{},{},"thumbnail",3500,1969,{},"TULUVAT-hankkeessa",": 13.2.2012","accordion",{},{},{},{},{},"Suunnitteluratkaisun kuvaus",{},35,500,"Tutustu tarkemmin","Â ",19,"video","Infographics",{},": englanti, tekstitys suomeksi",29,{},{},"hallinnonalakohtaisten toimintaohjelmien etenemistÃ¤.\n","Mahdolliset ristiriidat toteutuksessa","MitÃ¤ ratkaisulla saavutetaan?",{},{},"1cw5jJlfaYW5Zkn8vPh6qH",{},34,"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Fdocuments\u002F30106\u002F42362\u002Fipcc5-yhteenveto-suomennos.pdf\u002F4332dffb-da72-41c9-a23d-24215c5cbbac","HallitustenvÃ¤linen ilmastonmuutospaneeli (IPCC). 2013. Ilmastonmuutos v. 2013: Luonnontieteellinen perusta. Yhteenveto pÃ¤Ã¤tÃ¶ksentekijÃ¶ille suomeksi. EnsimmÃ¤isen tyÃ¶ryhmÃ¤n osuus IPCC:n 5. arviointiraportissa. Ilmatieteen laitos, Helsinki. 34 s. ",{},21,32,"Lataa PDF (CMYK).",45,": GE1, GE3 (vanha) -\u003E GE2, GE1 (uusi OPS)",{},{},"2txCfAaO2TYrEyBFZBB3Xw",{},null,"Esimerkki","2024-11-01",{},"vinJVbtpdFZ2oiVHY6X4r",{},{},{},{},"perspective",{},24,30,"Lataa PDF (RGB).","http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Fipcc-ilmastopaneeli",{},": Video on tekstitetty suomeksi. MikÃ¤li tekstitys ei tule nÃ¤kyviin automaattisesti, napsauta videon oikeassa alareunassa olevaa suorakaiteen muotoista kuvaketta \"Ota tekstitykset kÃ¤yttÃ¶Ã¶n\" ja valitse - suomi- kÃ¤ytÃ¶ssÃ¤. Videon on tekstittÃ¤nyt Ilmatieteen laitos Opetushallitu

1ksen rahoittamassa ",{},39,{},{},"6SqbMfwfokF3rmf6VPaBp3",47,{},"sector",27,{},{},{},{},{},{},{},{},{},{},{},"Data tables","tabs","Kuukausitasolla lÃ¤mpÃ¶tilan muutoksia on arvioitu vuosisadan puolivÃ¤liin asti. LÃ¤mpÃ¶tila kohoaa kaikkina kuukausina verrattuna jaksoon 1981â2010, mutta eniten marraskuun ja maaliskuun vÃ¤lillÃ¤ (kuva 2, vasen).","https:\u002F\u002Fwww.ilmatieteenlaitos.fi\u002Filmakeha-abc?term=F%C3%B6hn-tuuli","https:\u002F\u002Fwww.ilmatieteenlaitos.fi\u002Ffohn-tuuli",{},"https:\u002F\u002Fwww.geophysica.fi\u002Fpdf\u002Fgeophysica_2021_56_1_039_ruosteenoja.pdf","\n",2000,{},40,"Kaikki infografiikat yhtenÃ¤ PDF-tiedostona","Ilmatieteen laitos: IPCC tukee ilmastopoliittista pÃ¤Ã¤tÃ¶ksentekoa ",{},{},33,28,74,"5s4f9dDLzOrwXQgyoOmwma",{},{},25,"30min","Titles",{},{},{},"7XTQFn5H1vuNKE3GIFn0s","Kuva 2. ","Kaupunkisuunnittelun toimijoiden tarkistuslista: luontopohjaiset ratkaisut","Kuva 1. ",{},{},"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Facclim-hanke","1Mseu3v8seTVTLQkMNTtmw","3v8IXOkMJ06fkdfpffAPeo",{},"2024-10-30",{},26,{},38,"menu",{},"YksittÃ¤iset infograafit PNG-tiedostoina","Kuva 3.","Huom.",36,{},{},{},{},{},{},{},{},{},{},"https:\u002F\u002Fhiilihelppi.fi\u002F",{},{},"Bad","hallinnonalakohtaisten toimintaohjelmien etenemistÃ¤.",{},"https:\u002F\u002Fwww.turku.fi\u002Fsites\u002Fdefault\u002Ffiles\u002Fdocument\u002Fturun-kaupunki-luontopohjaisia-ratkaisuja-ilmastoriskien-hallintaan_fin.pdf","Kurkinen, H. (toim.) 2026. Luontopohjaisia ratkaisuja ilmastoriskien hallintaan. IlmastonkestÃ¤vÃ¤t investointihankkeet (IKI) â Alueellisiin ilmastoriskeihin varautuminen kaupungin kaavoituksessa ja suunnittelussa -hanke. Turun kaupunki. 37 s. (PDF)",{},"2y63S2nFUQk3VAGWdtFWbS",{},{},"Valitse maakunta:",1200,"Ilmatieteen laitos: FÃ¶hn-tuuli Suomessa ",{},"MitÃ¤ ratkaisulla saavutetaan?\r","Tarkistuslista\r","Mahdolliset ristiriidat toteutuksessa\r","3HnoS4WVhrk71z8gQpmmA",{},{},{},"externalItem",{},{},"MitÃ¤ ilmastonmuutos on?",{},{},"6YdCSEhktsfCBeZoxMF9je",{},"Sopeutuminen",{},97,"5zFdyIApqFO8twmmpUCAMn",{},"KansainvÃ¤linen yhteistyÃ¶",": Video on tekstitetty suomeksi. MikÃ¤li tekstitys ei  tule nÃ¤kyviin automaattisesti, napsauta videon oikeassa alareunassa  olevaa suorakaiteen muotoista kuvaketta \"Ota tekstitykset kÃ¤yttÃ¶Ã¶n\" ja valitse - suomi- kÃ¤ytÃ¶ssÃ¤.  Videon on tekstittÃ¤nyt Ilmatieteen laitos Opetushallituksen  rahoittamassa ",37,{},{},{},31,{},".Â ",{},{},"68FyJeTGzD7EhrNX8VSoNd",{},"5cflQPawemYNXdQmSLA07y",{},{},{},49,{},{},{},{},"http:\u002F\u002Fwww.ilmastotyokalut.fi","IlmastonkestÃ¤vÃ¤n kaupungin suunnitteluopas ",{},{},"ILM22",{},"ordered-list",{},"https:\u002F\u002Fwww.hankintakeino.fi\u002Ffi","Hiilihelppi - VinkkejÃ¤ asumisen energia- ja materiaalitehokkuuteen","Kuluttajien ilmastoystÃ¤vÃ¤lliset valinnat helpottavat Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamista â Suomen ilmastopaneelin tiedote 8.12.2022","5rCXwYQiRISamhgmrdwkN1","VÃ¤hÃ¤-Virtaset","LisÃ¤-Lahtiset",{},{},{},{},{},{},{},"Infrastruktuuri ja rakennettu ympÃ¤ristÃ¶","Okay","k8TNu2toRXsUo14pNflAd","5HkTlvFQ4WJjeh3aazv3YA","Seuraavan kysymyslistan avulla voidaan edistÃ¤Ã¤ luontopohjaisten ratkaisujen huomioimista osana kaupunkisuunnittelua.",{},"Kaupunkisuunnittelun toimijoiden tarkistuslista","https:\u002F\u002Fkestavakaupunki.fi\u002Fdocuments\u002F100251420\u002F110674893\u002Fkestava_kaupunki_tuloskooste_1_viherymparisto_FINAL.pdf","YmpÃ¤ristÃ¶ministeriÃ¶. 2023. Tietoa ja testattuja ratkaisuja kaupunkien viherympÃ¤ristÃ¶istÃ¤. KestÃ¤vÃ¤ kaupunki -ohjelma 2019â2023. Tuloskooste 1. 12 s. (PDF)","https:\u002F\u002Fopenknowledge.worldbank.org\u002Fhandle\u002F10986\u002F39811","Van Zanten, B. T., Gutierrez Goizueta, G., Brander, L. M., Gonzalez Reguero, B., Griffin, R., Macleod, K. K., Alves Belqui, A. I., Midgley, A., Herrera Garcia, L. D.& Jongman, B. 2023. Assessing the Benefits and Costs of Na-ture-Based Solutions for Climate Resilience: A Guideline for Project Developers. World Bank, Washingon DC. 99 p."," (Maailmanpankin englanninkielinen opas projektisuunnittelijoille)","https:\u002F\u002Fjulkaisu.hsy.fi\u002Fen\u002Findex\u002Fnature-based-solutions-helsinki-metropolitan-area.html ","Kautto, N. 2022. Nature-based solutions for stormwater management in the Helsinki Metropolitan Area, Finland â Prerequisites and good practices. Helsinki Region Environmental Services Authority (HSY). 59 p."," (Englanninkielinen julkaisu pÃ¤Ã¤kaupunkiseudun luontopohjaisista ratkaisuista)","https:\u002F\u002Fdx.doi.org\u002F10.22617\u002FTIM220215-2","Matthews, J. & Dela Cruz, E. O. 2022. Integrating Nature-based Solutions for Climate Change Adaptation and Disaster Risk Management: A practitioner's guide. Asian Development Bank. Manila. Philippines. 76 p."," (Aasian kehityspankin englanninkielinen opas suunnittelijoille)","https:\u002F\u002Fforumvirium.fi\u002Fjulkaisut\u002Fluonnoliseksi-rakennettu\u002F","Hiltunen, M., BergstrÃ¶m, M., Rossi, A., LÃ¤hde, E. & VirtuaalivehreÃ¤n tyÃ¶ryhmÃ¤. 2020. Luonnolliseksi rakennettu: nÃ¤in suunnittelet, rakennat ja yllÃ¤pidÃ¤t vihreÃ¤Ã¤ infrastruktuuria. Forum Virium Helsinki. 17 s. ","https:\u002F\u002Fwww.eea.europa.eu\u002Fpublications\u002Furban-adaptation-in-europe","European Environment Agency (EEA). 2020. Urban adaptation in Europe: how cities and towns respond to climate change. European Environment Agency, Copenhagen. EEA Report 12\u002F2016. 186 p. ","(EnglanninkielisessÃ¤ arvioinnissa esitetÃ¤Ã¤n yleiskuva kaupunkien ilmastoriskeistÃ¤, sopeutumistoimien tyypeistÃ¤, sopeutumissuunnittelun ja paikallistason toim

1ien laajuudesta Euroopassa sekÃ¤ mahdollisuudet skaalata ja nopeuttaa ilmastonmuutokseen sopeutumista paikallisella tasolla) ","http:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:NBN:fi-fe20230915127436","Malinen, H., Finel, N., Tiitu, M., Tuhkanen, E.-M., Sinkkonen, A., Matila, A., Lahti, E., Hannonen, P. & Hapuoja, A. 2020. ElÃ¤mÃ¤nmittainen lÃ¤hivihreÃ¤polku : Tietopaketti lÃ¤hiluonnon hyvinvointivaikutuksista. YmpÃ¤ristÃ¶ministeriÃ¶ & Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskus. 102 s.","https:\u002F\u002Fdoi.org\u002F10.2305\u002FIUCN.CH.2020.09.en","International Union for Conservation of Nature (IUCN). 2020. Guidance for using the IUCN Global Standard for Nature-based Solutions. A user-friendly framework for the verification, design and scaling up of Nature-based Solutions. First edition. IUCN, Gland, Switzerland. 62 p."," (Englanninkielinen opas kansainvÃ¤listen IUCN-standardien kÃ¤yttÃ¶Ã¶n luontopohjaisten ratkaisujen suunnittelussa)","http:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:ISBN:978-952-287-775-8","https:\u002F\u002Faluejaymparisto.journal.fi\u002Fissue\u002Fview\u002F6076","Alue- ja ympÃ¤ristÃ¶tutkimuksen seura & Yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen seura ry. 19.12.2019. Luontopohjaiset ratkaisut. Alue ja YmpÃ¤ristÃ¶, Volume 18, nro 2.","https:\u002F\u002Fwww.hel.fi\u002Fstatic\u002Fliitteet\u002Fkaupunkiymparisto\u002Fjulkaisut\u002Fjulkaisut\u002Fjulkaisu-19-19.pdf","Riikonen, A. 2019. Biohiili ja sen kÃ¤yttÃ¶mahdollisuudet viherrakentamisessa. Helsingin kaupunki. KaupunkiympÃ¤ristÃ¶n julkaisuja 2019:19. 65 s. (PDF)","http:\u002F\u002Fhdl.handle.net\u002F10138\u002F312390","Somarakis, G., Stagakis, S. & Chrysoulakis, N. (toim.) 2019. ThinkNature Nature-based Solutions Handbook. 223 p.","https:\u002F\u002Fwww.hel.fi\u002Fhel2\u002Ftietokeskus\u002Fjulkaisut\u002Fpdf\u002F18_04_23_Tutkimuskatsauksia_1_Vaha_Piikkio.pdf","VÃ¤hÃ¤-PiikkiÃ¶, I. (toim.) 2018. Viherrakenne ja kaupunkisuunnittelu. Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia, kaupunkitutkimus ja -tilastot. Tutkimuskatsauksia 2018:1. 99 s. (PDF)"," (TietolÃ¤hteitÃ¤ erilaisesta viherrakenteista kaupunkisuunnittelussa) ","https:\u002F\u002Fdoi.org\u002F10.1007\u002F978-3-319-56091-5","Kabisch, N. Korn, H., Stadler, J. & Bonn, A. (eds.) 2017. Nature-Based Solutions to Climate Change Adaptation in Urban Areas â Linkages between Science, Policy and Practice. Theory and Practice of Urban Sustainability Transitions. Springer Cham. 342 p. ","(Englanninkielinen kirja luontopohjaisista ratkaisuista. Teemoja ovat tutkimus, politiikka ja kÃ¤ytÃ¤ntÃ¶.)","https:\u002F\u002Fnordregio.org\u002Fpublications\u002Fa-spatial-analysis-of-city-regions-urban-form-service-accessibility\u002F","Weber, R. Tammi, I., Anderson, T. & Wang, S. 2016. A Spatial Analysis of City-Regions: Urban Form & Service Ac-cessibility. Nordic Centre for Spatial Development (Nordregio), Stockholm. Nordregio Working Paper 2016:2. 49 p."," (Analyysi neljÃ¤n pohjoismaisen kaupungin yhdyskuntarakenteen kestÃ¤vyydestÃ¤ )","https:\u002F\u002Fuudenmaanliitto.fi\u002Fwp-content\u002Fuploads\u002F2022\u002F01\u002FUudenmaan-viherrakenne-ja-ekosysteemipalvelut.-EkoUuma-hankkeen-loppuraportti.pdf","Kopperoinen, L., Itkonen, P., Viinikka, A., Olazabal, E. & Heikinheimo, V. 2015. Uudenmaan viherrakenne ja ekosysteemipalvelut â EkoUuma-hankkeen loppuraportti. Uudenmaan liiton julkaisuja C 76â2015. 104 s. (PDF)"," (Eko-Uuma-hankkeen loppuraportissa arvioidaan Uudenmaan viherrakennetta tuotannon, kysynnÃ¤n ja muutospaineen nÃ¤kÃ¶kulmista)","https:\u002F\u002Fwww.hel.fi\u002Fhel2\u002Fksv\u002Fjulkaisut\u002Fyos_2014-27.pdf ","Vierikko, K., Salminen, J., NiemelÃ¤, J., Jalkanen, J. & Tamminen, N. 2014. Helsingin kestÃ¤vÃ¤ viherrakenne. Miten turvata kestÃ¤vÃ¤ viherrakenne ja kaupunkiluonnon monimuotoisuus tiivistyvÃ¤ssÃ¤ kaupunkirakenteessa. Kaupunkiekologinen tutkimusraportti. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiÃ¤ 2014:27, Helsinki. 132 s. (PDF)","https:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:ISBN:978-952-257-700-9","Klemola, H. (toim.) 2012. Kaupunkiniityt â Elinvoimaa elÃ¤vÃ¤stÃ¤ perinnÃ¶stÃ¤. Natureship-julkaisuja. Varsinais-Suomen ELY-keskus. Natureship-julkaisuja. 78 s.","https:\u002F\u002Fbluehealth2020.eu\u002Fprojects\u002Fbeat\u002F ","BlueHealth project: The BlueHealth Environmental Assessment Tool (BEAT) ","(Vesielementtien vaikutusarvioinnin englanninkielinen tyÃ¶kalu, jossa korostuvat toiminnallisuus ja hyvinvoinnin nÃ¤kÃ¶kulmat)","https:\u002F\u002Filmastoviisasalue.fi\u002F","Helsingin seudun ympÃ¤ristÃ¶palvelut -kuntayhtymÃ¤ (HSY): Ilmastoviisas alue ","(Toimenpidekortit vÃ¤hÃ¤hiilisen asemanseudun kehittÃ¤miseen. PÃ¤Ã¤stÃ¶jen vÃ¤hentÃ¤misen lisÃ¤ksi opas sisÃ¤ltÃ¤Ã¤ myÃ¶s sopeutumisen, kiertotalouden ja sosiaalisen kestÃ¤vyyden nÃ¤kÃ¶kulmia)","https:\u002F\u002Foppla.eu\u002Fcase-study-finder","Oppla â The EU Repository of Nature-Based Solution: Case studies"," (Erityisesti EU:n sisÃ¤isiÃ¤ luontopohjaisten ratkaisujen esittelyjÃ¤, englanninkielinen)","https:\u002F\u002Fwww.naturebasedsolutionsinitiative.org\u002F","University of Oxford: Nature-based Solutions Initiative ","(Erityisesti tutkimustietoon pohjautuva t

1ietokanta, joka mahdollistaa NBS-ratkaisujen arvioimisen ilmastonmuutoksen vaikutuksien ja sopeutumisen yhteydessÃ¤)","https:\u002F\u002Fwww.naturvation.eu\u002Findex.html","NATURVATION project â NATure-based URban innoVATION","Tutustu suunnitteluratkaisuihin",{},"7lep0lDpKGjLMNM2230mB6",{},"5sZq9IjgiEzvhF726cxCYt","4rUrrnrFBUdgbENkD9f9fQ","http:\u002F\u002Fhdl.handle.net\u002F10138\u002F135189","http:\u002F\u002Fhdl.handle.net\u002F10138\u002F135226","Kahma, K., Pellikka, H., Leinonen, K., Leijala, U. & Johansson, M. 2014. PitkÃ¤n aikavÃ¤lin tulvariskit ja alimmat suositeltavat rakentamiskorkeudet Suomen rannikolla. Ilmatieteen laitos, Helsinki. Ilmatieteen laitoksen raportteja No 2014:6. 48 s. ","http:\u002F\u002Fwww.mmm.fi\u002Fattachments\u002Fmmm\u002Fjulkaisut\u002Fjulkaisusarja\u002F2012\u002F67Wke725j\u002FMMM_julkaisu_2012_6.pdf",{},{},{},"Ilmatieteen laitos: Terminen kasvukausi",{},"2022-07-04",{},{},"3Bijkqu5Ww6aeIwdNQ1Gj4","Ruosteenoja, K. and K. JylhÃ¤, 2021. Projected climate change in Finland during the 21st century calculated from CMIP6 model simulations. Geophysica, 56, 39â69. (PDF)","http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Fsetuklim","2z6fZuZa7m79UPeQYpQUnc","21OtjJQ1fghgpvXWYE6kZx","5azQH2PRDh1FKTGbsaeElp",{},"http:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:ISBN:978-952-11-4446-2",{},{},"Suomen alueelliset ilmastonmuutosskenaariot","Mapping tool","Kolme erivÃ¤ristÃ¤ Suomen maakuntakarttaa ja erivÃ¤risiÃ¤ skenaarioviivoja. Piirros.","Avaa karttatyÃ¶kalu",{},"https:\u002F\u002Fpaituli.csc.fi\u002Fdownload.html?data_id=il_monthly_scenarios_10km_1975_2085_csv_euref","KaupunkisÃ¤Ã¤seuranta","Harmaita ja punaisia paikkamerkkejÃ¤ digitaalisella kartalla. TekoÃ¤lykuva.","Kohti ilmastokestÃ¤vÃ¤Ã¤ kaupunkisuunnittelua -opas",{},"7joEWybmwA36omt9CkaFII","https:\u002F\u002Fwww.ilmatieteenlaitos.fi\u002Fipcc-ilmastopaneeli","Ilmatieteen laitos: IPCC tukee ilmastopoliittista pÃ¤Ã¤tÃ¶ksentekoa","https:\u002F\u002Fwww.ipcc.ch\u002F","The Intergovernmental Panel on Climate Change (IPCC)","2022-04-25",{},"Vaikutukset",{},{},"HillintÃ¤",42,75,"Kaikki infografiikat yhtenÃ¤ tiedostona",48,"Tutustu videoihin",{},": GE3 (vanha) -\u003E GE1 (uusi OPS)",{},": 26.9.2013","2013-09-26",{},"Cards",{},{},"italic","5Qllcee0veo5AwSor4hSVA",{},{},{},{},50,{},{},{},{},{},"Sosiaali- ja terveydenhuollossa on tÃ¤rkeÃ¤Ã¤ varautua helteisiin",{},{},{},"2Hbqwn27kZIFWkMsJuDk4P",{},{},460,{},{},"3oSnazCANIiwq2z3UdQ8Op",{},"6CFoCnVyxMiPf0kUW2EbZu",{},{},{},"4ir0ALS1uFyiBxQsh1IWfi","2IPRqkjYQDBXOiwJmQmeTk",{},58,"https:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:ISBN:978-952-383-420-0",86,"43LsbeiOL16ozhGN4ELWED","https:\u002F\u002Fwww.kuntaliitto.fi\u002Fjulkaisut\u002F2020\u002F2031-ilmastonmuutos-ja-kunnat","\r\n\r",{},{},{},{},"KXVdAHhUdsvQzPIol5PN4","1OnXFOouvDsPdO4ub8j2jL",{},{},{},{},{},{},{},{},"Sopeutumispolitiikan seuranta",{},"Riskien kehitystÃ¤ seuraavat mittarit tarkastelevat tietoa","Alue- ja kuntatason ilmastoriskien hallinta","Tavoitteen seuranta vielÃ¤ kehittyy, joten seurantatietoa ei ole vielÃ¤ saatavilla.","Tietopohja, viestintÃ¤ ja seuranta",{},"Lue lisÃ¤Ã¤ maa- ja metsÃ¤talousministeriÃ¶n sivuilta","Lue lisÃ¤Ã¤ ympÃ¤ristÃ¶ministeriÃ¶n sivuilta",{},"Pv01FmrlV8V0McYBvojyR",{},{},{},"2018-07-18",{},{},{},{},"PAL19",131,{},"HEL24",{},{},{},{},"Paloniemi, R. (toim.) 2019. Luontopohjaisten ratkaisujen kÃ¤ytÃ¤nnÃ¶n toteuttaminen maakunnissa ja kunnissa. Valtioneuvoston kanslia, Helsinki. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2019:49. 153 s. ","(Luontopohjaisten ratkaisujen kÃ¤ytÃ¤nnÃ¶n toteuttaminen maakunnissa ja kunnissa: Esittelee yhdeksÃ¤n luonnonmukaista ratkaisua ja menetelmÃ¤n, jonka avulla luonnonmukaisten ratkaisujen monihyÃ¶tyjÃ¤ voi tunnistaa kaupunkisuunnittelussa)"," (Tietoa ja kansainvÃ¤lisiÃ¤ esimerkkejÃ¤ luontopohjaisten ratkaisujen hyÃ¶dyntÃ¤misestÃ¤)",124,{},{},{},{},{},".  ","2kZhFP4MwatpLOM236pdSt","4HIRfuP3OA8eqblUpC75v5","4SHHuSX8XM8G9xhl79sgG","6fQhG59OrnKEK1ueynqhwX","4iLYzWfsDZ5uW1lLDcyt61","3Rddft4nvbPZOK2yXhdbzJ","http:\u002F\u002Fshop.kunnat.net\u002Fproduct_details.php?p=3159","Parviainen, J. 2015. Kuntien ja maakuntien ilmastotyÃ¶n tilanne 2015. Strategioista kÃ¤ytÃ¤ntÃ¶Ã¶n. Suomen Kuntaliitto, Helsinki. Kuntaliiton verkkojulk

1aisu. 77 s. ","226kHf3kB8wxDOgwe2dZT7","4cFGl91Gz9ditcUcjFl0Fj","7rkQr2k4e9okkSKUqjOKvI","1QxZn18cnwLbw7PgFqhpdk",{},62,{},"Sateiden toistuvuustasot Suomessa",{},"http:\u002F\u002Fhdl.handle.net\u002F10138\u002F336063",{},"Vuosisadan puolivÃ¤liin mennessÃ¤ sademÃ¤Ã¤rÃ¤t kasvavat lÃ¤hes kaikkina kuukausina, mutta heinÃ¤-elokuussa muutos pieni tai vÃ¤henevÃ¤. Sadetta tulisi eniten marras-tammikuussa (kuva 2, oikea).\r",128,"2022-11-28",130,"\rKuukausitasolla lÃ¤mpÃ¶tilan muutoksia on arvioitu vuosisadan puolivÃ¤liin asti. LÃ¤mpÃ¶tila kohoaa kaikkina kuukausina verrattuna jaksoon 1981â2010, mutta eniten marraskuun ja maaliskuun vÃ¤lillÃ¤ (kuva 2, vasen). ",{},{},"Kuukausitasolla lÃ¤mpÃ¶tilan muutoksia on arvioitu vuosisadan puolivÃ¤liin asti. LÃ¤mpÃ¶tila kohoaa kaikkina kuukausina verrattuna jaksoon 1981â2010, mutta eniten marraskuun ja helmikuun vÃ¤lillÃ¤ (kuva 2, vasen).","http:\u002F\u002Fhdl.handle.net\u002F10138\u002F596183","Ruuhela, R., Pirinen, P., Lehtonen, I., Lakkala, K., RÃ¤isÃ¤nen, P., Rantanen, M., Virman, M., Aalto, J., Luhtala, S., Kivi, R., Karppinen, T., Tuomenvirta, H. & Gregow, H. 2025. Ilmastonmuutos Lapissa â tietoja Lapin ilmasto- ja energiastrategiaan. Ilmatieteen laitos, Helsinki. Raportteja 2025:3. 79 s.","Wikipedia: Lapin maakunta ",{},"O43O7ZB5aUfec5WcCkKoU","https:\u002F\u002Fwww.ilmatieteenlaitos.fi\u002Fuutinen\u002F274wdpJuuTxc1mxKtmnuFm","Suomen ilmastonmuutosennusteita pÃ¤ivitetty uusien mallitulosten perusteella - Ilmatieteen laitoksen uutinen 30.3.2022","3tV1dh3uKIcYr3JDGTlqbw","ACCLIM-hanke ","01D4QKBM2YXfl4OvhVnhpf","2yBM9KwBPppvkHNSl37ABt",{},"KestÃ¤vÃ¤Ã¤ kaupunkisuunnittelua kolmiulotteisen mallin avulla. Kaupunkirakennuksia, puita teitÃ¤ ja ihmisen sormi osoittaa jotain kohdetta. TekoÃ¤lyn avulla luotu kuva.",{},{},"https:\u002F\u002Fwww.kuntaliitto.fi\u002Fjulkaisut\u002F2012\u002F1481-hulevesiopas",{},"atkaisun kuvaus\r","heading-3","Kuittinen, M. (toim.) 2019. Kiertotalous julkisissa purkuhankkeissa. Hankintaopas. YmpÃ¤ristÃ¶ministeriÃ¶n julkaisuja 2019:31, Helsinki. 48 s.","gZyIB9IF4RjlRNvjErh1i","Kaupunkisuunnittelun toimijoiden tarkistuslista: Tulvat ja tulvariskien hallinta","Tulvien ja tulvariskienhallinnan huomioimista edistÃ¤viÃ¤ kaupunkisuunnittelun keinoja voidaan tunnistaa seuraavan kysymyslistan avulla.",{},"https:\u002F\u002Fwww.vantaa.fi\u002Fsites\u002Fdefault\u002Ffiles\u002Fdocument\u002FMonitavoitearviointi-kaupunkisuunnittelussa-ja-hulevesien-hallintavaihtoehtojen-arvioinnissa-vantaa-kivisto.pdf","Vantaan kaupunki. 2022. Monitavoitearviointi kaupunkisuunnittelussa ja hulevesien hallintavaihtoehtojen arvioinnissa. KivistÃ¶n tapaustarkastelu ja suosituksia menetelmÃ¤n soveltamiseen. Vantaan kaupunki ja Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskus. 41 s. (PDF",")","https:\u002F\u002Fwwwi9.ymparisto.fi\u002Fi9\u002Ffi\u002Ftrhs\u002Fmateriaalit\u002Fopastus_ilmastonmuutos_tulvat_VHS_nettiin.pdf","Parjanne, A., RytkÃ¶nen, A-M. & Veijalainen, N. 2020. Ilmastonmuutoksen ja vesienhoidon huomioon ottaminen tulvariskien hallinnassa. 30.3.2020. Opas. Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskus. 78 s. (PDF)"," (Oppaassa on kuvattu ilmastonmuutoksen vaikutuksia vesivaroihin ja ehdotettu menettelytapaa niiden huomioimiseksi sekÃ¤ sopeutumisen edistÃ¤miseksi tulvariskien hallinnan suunnittelussa.)","https:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:NBN:fi:oulu-202003211325","Mustaniemi, J. 2020. Hulevesikosteikkojen rakentaminen taajama-alueille. KandidaatintyÃ¶. Oulun yliopisto, Teknillinen tiedekunta, YmpÃ¤ristÃ¶tekniikka, Oulu. 25 s."," (SelvityksessÃ¤ kÃ¤sitellÃ¤Ã¤n ilmastonmuutoksen hillintÃ¤Ã¤ ja siihen sopeutumista teemoittain erimerkkien kanssa.)","https:\u002F\u002Fwww.ymparisto.fi\u002Ffi\u002Fluonto-vesistot-ja-meri\u002Fvedet-ja-vesistot\u002Ftulviin-varautuminen","Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskus: Tulviin varautuminen yhÃ¤ tÃ¤rkeÃ¤mpÃ¤Ã¤. YmpÃ¤ristÃ¶hallinnon verkkopalvelu","4ItA8DelvpUnICe4emR0wy","2024-11-05","suomen-alueelliset-ilmastonmuutosskenaariot","2025-12-02T17:44:35.901Z","2025-12-02T16:54:11.567Z",{},{},"2025-12-02T10:13:42.862Z","2025-12-02T09:05:20.950Z",{},"3D95HDmVjh3gs5qMpqSRLz","RUO21","Ruosteenoja, K. & JylhÃ¤, K. 2021. Projected climate change in Finland during the 21st century calculated from CMIP6 model simulations. Geophysica, Volume 56, Number 1: 39â70. (PDF) ","7IkkicjhoVHTsA5PoA48oX","PAI21","Paituli-paikkatietojÃ¤rjestelmÃ¤: Kuukauden keskilÃ¤mpÃ¶tilan ja sademÃ¤Ã¤rÃ¤n ennuste sekÃ¤ (erikseen valittavana) nÃ¤iden muutoksen ennu

1ste (Viitattu 21.11.2025) ",Array(2),"2025-12-01T12:48:43.692Z",{},"2025-12-02T18:31:14.366Z",135,"2025-11-28T10:49:58.372Z","2025-12-01T13:04:17.067Z",{},"Kuva 1",81,{},{},55,"Ilmastonmuutos ilmiÃ¶nÃ¤","IlmiÃ¶",{},"4NCC817X4LqjQ7zccWRCnO","2twcpQtYeFwyH7lX5npoc","Ilmasto ja ilmastojÃ¤rjestelmÃ¤","ilmasto-ja-ilmastojarjestelma","2021-06-29T13:32:15.281Z","2021-06-29T11:33:24.310Z","http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Ftiedote\u002F435803","Arktisilta merialueilta heijastuvan sÃ¤teilyn mÃ¤Ã¤rÃ¤ entistÃ¤ tarkemmin selville - Ilmatieteen laitoksen tiedote 5.10.2011 ","2SSTDFpbQRlZEMOjmHcyop","2021-06-29T11:28:36.678Z","vesihoyry","2021-06-29T11:29:26.530Z","2021-06-28T12:16:22.393Z","2021-06-28T13:55:09.320Z",{},"2021-04-23T12:46:50.286Z",300,"2021-04-23T12:46:44.422Z","2021-04-23T12:46:45.555Z","2021-04-23T12:46:46.561Z","2021-04-23T12:46:47.485Z","https:\u002F\u002Fdownloads.ctfassets.net\u002Fhli0qi7fbbos\u002F6TfuHCb7OwNFFZOb68j1mA\u002F920b1b10022b74b0759c07b0120d02c6\u002FIPCC_6._arviointiraportti_luonnontieteellinen_perusta_2021_tiivistelm__n_k____nn__s.pdf","2021-06-28T13:49:04.325Z","http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Ftiedeuutisten-arkisto\u002F-\u002Fasset_publisher\u002F1R4q\u002Fcontent\u002Fmerijaan-liikkeen-parantaminen-ilmastomalleissa-tarkeaa?redirect=http%3A%2F%2Filmatieteenlaitos.fi%2Ftiedeuutisten-arkisto%3Fp_p_id%3D101_INSTANCE_1R4q%26p_p_lifecycle%3D0%26p_p_state%3Dnormal%26p_p_mode%3Dview%26p_p_col_id%3Dcolumn-2%26p_p_col_count%3D1","MerijÃ¤Ã¤n liikkeen parantaminen ilmastomalleissa tÃ¤rkeÃ¤Ã¤ - Ilmatieteen laitoksen tiedeuutinen  20.5.2014. ","http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Fc\u002Fdocument_library\u002Fget_file?uuid=6c59f99f-e1f0-4917-8135-67e09355b97c&amp;groupId=30106","1X0WwXTPhAD2C2Li9YXvzA","7GIWnyrjW68WGpJ7YLWQZP","2lM5hxpbnrbZYBzAKsvpDT","IPCC-infografiikat","ipcc-infografiikat",{},"Huom. ",{},{},{},{},{},"2021-09-02T11:57:06.503Z","2021-07-16T07:40:11.085Z","2021-07-21T12:03:02.366Z","2021-07-23T06:53:36.400Z","Riskit",114,"Infografiikka on saatavilla kokonaisen PDF-tiedoston lisÃ¤ksi yksittÃ¤isinÃ¤ kuvina PNG-muodossa. YksittÃ¤isen kuvan avaaminen suuremmaksi tietokoneen selaimessa: klikkaa kuvaa oikealla hiirennÃ¤ppÃ¤imellÃ¤ ja valitse âAvaa uudessa vÃ¤lilehdessÃ¤â. ",{},{},"2022-04-11T12:43:59.431Z",{},"2022-04-11T12:45:46.587Z","Ruokaturvaa voi tukea monilla sopeutumistoimilla eri puolilla maailmaa.",{},"2022-04-11T12:47:33.916Z",{},"2022-04-11T12:50:12.290Z","2022-04-11T13:18:27.166Z","2021-07-05T09:23:40.951Z",72,"https:\u002F\u002Fwww.luke.fi"," Kuvia kÃ¤ytettÃ¤essÃ¤ lÃ¤hteenÃ¤ tulee mainita VTT, ympÃ¤ristÃ¶ministeriÃ¶ ja Ilmasto-opas.fi.","2RNuRPgrCTnqvCFBjHsH51",123,"Huom","5I7K91Va7GMvkWubORWjay","2021-07-08T12:22:26.665Z"," Kuvia kÃ¤ytettÃ¤essÃ¤ lÃ¤hteenÃ¤ tulee mainita Ilmatieteen laitos, ympÃ¤ristÃ¶ministeriÃ¶ ja Ilmasto-opas.fi.","2021-06-30T13:44:35.466Z","2021-10-18T12:47:28.497Z",175,"2021-06-30T11:40:44.858Z","2021-05-31T13:45:19.657Z","Infografiikka on saatavilla kokonaisen PDF-tiedoston lisÃ¤ksi yksittÃ¤isinÃ¤ kuvina PNG-muodossa. Kuvat on jaoteltu teemoittain sisÃ¤llysluettelosta lÃ¶ytyvien otsikoiden alle. YksittÃ¤isen kuvan avaaminen suuremmaksi tietokoneen selaimessa: klikkaa kuvaa oikealla hiirennÃ¤ppÃ¤imellÃ¤ ja valitse âAvaa uudessa vÃ¤lilehdessÃ¤â.","https:\u002F\u002Fassets.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F3A3JrcKtRlihPGdJrSYs2T\u002Fc82ddb6bc656350879c48f5d8e1d3709\u002Fipcc-ar5-wg2-suomeksi-cmyk.pdf","http:\u002F\u002Fwww.cisl.cam.ac.uk\u002FResources\u002FClimate-and-Energy\u002FUnderstanding-the-UN-Climate-Science-Reports.aspx","University of Cambridge Institute for Sustainability Leadership: Understanding Climate Science: IPCC Briefings  (sector-specific briefings, infographics) ","2014-03-31",117,"1CJQulqtvlvXVldzE6OfJP",{},"2021-06-30T13:49:49.041Z","2021-04-23T13:27:59.161Z","2021-04-23T13:28:01.145Z",{},"2021-09-21T11:29:18.515Z",": englanti, tekstitys suomeksi ",": BI3, GE1, GE3 (vanha) -\u003E BI2, GE2, GE1 (uusi OPS)",41,"2021-06-30T13:37:30.054Z",{},"2021-06-30T11:49:08.834Z",{},"2021-06-30T11:55:34.690Z",": 5:24 min",{},"2021-06-28T11:29:31.457Z","2JGKkCK9PC0i0lfnf69Mqq",{},"2021-09-28T12:21:27.871Z",": 27.6.2013",{},{},"2021-07-21T08:00:37.622Z","VAbXC6RinO1XbOciMQ7JU","4veW2IZThTt07KQ5x3SGP6","http:\u002F\u002Fwww.climatechange2013.org\u002Fimages\u002Freport\u002FWG1AR5_Chapter04_FINAL.pdf","2021-07-21T07:12:09.997Z","2021-06-29T13:50:42.161Z",": 18.6.2013",": FY1 (vanha) -\u003E FY1 (uusi OPS)","2021-07-14T12:05:00.490Z",{},"2021-09-16T12:04:53.173Z",": 3:43 min","http:\u002F\u002Fen.ilmatieteenlaitos.fi\u002FGHG-measurement-sites#Pallas_Sammaltunturi","2021-06-28T10:32:21.538Z",{},"2021-09-10T12:07:13.106Z","2021-07-16T10:16:19.057Z","2021-04-23T13:26:20.643Z","2022-01-24T09:52:26.632Z","2021-06-30T14:07:55.400Z","Ilmastonmuutoksen vaikutukset","6RbBMPw6QRyLKa46vi7jnk","6SSXGOziURI2PQgPhMHfJ3","3zzNjUOQUuAMbOpX7h4fc1","1r9sz3TW0qlveHGcNjesMk","5grtpHYRGPj6y4tG

1L2Pk0P","2021-10-23T05:34:36.609Z","2021-07-21T07:16:52.163Z","4wnuyRd3IvLfGqjaIfLots","7vnYRz9zwPrh5pdkOygElw",{},"2026-09-01T13:03:51.139Z","Suomen Lapin EnontekiÃ¶llÃ¤ sijaitseva Saana-tunturi taustalla, etualalla vetistÃ¤ suota ja matalia lehdettÃ¶miÃ¤ puita. Valokuva.",{},{},"2026-08-19T12:37:45.690Z",{},{},"2026-08-20T08:08:08.194Z",{},"2026-08-20T08:07:29.014Z","2021-10-22T09:15:55.627Z","2021-07-12T12:25:51.494Z","Lappi","2cpWhot9u9niWAuAOwTo7L","terveys","54iWdoQBiPZ3WtAfMx38UV","5BTtCqxqPyS89ZRt5zZoWJ","Sopeutumiskyky ja haavoittuvuus ilmastonmuutoksen vaikutuksille","2022-01-05T08:56:16.246Z","Punamusta-asuinen mies hiihtÃ¤Ã¤ ladulla talvisessa maisemassa. Harmaahiuksinen nainen seisoo kumarassa sÃ¤ngyn edessÃ¤ ja katsoo hymyillen jotain pÃ¶ydÃ¤llÃ¤ olevaa.","Liikunta",52,"Tietoa ilmastonmuutoksesta toimialoille",{},"UGxjg4ifz3BQzqLR4v7ye","2AZpMTDcQU9g0wLswZS7PA","6epsMVDSuulMZXrIYcRe2R","Poro- ja riistatalous","2021-10-08T11:07:30.512Z",{},"2021-04-23T13:07:26.644Z","2021-04-23T13:07:27.565Z","2021-04-23T13:07:28.688Z","2021-04-23T13:07:29.643Z","2021-04-23T13:07:30.944Z","2021-04-23T13:07:32.045Z","2021-04-23T13:07:32.990Z","2021-04-23T13:07:33.830Z",{},"2021-04-23T13:07:34.631Z","2021-04-23T13:07:35.563Z",{},"2021-04-23T13:07:36.672Z",{},"2021-04-23T13:07:37.754Z","2021-04-23T13:07:38.947Z","2021-04-23T13:07:39.935Z",{},"2021-04-23T13:08:00.283Z",333,"2021-04-23T13:07:41.220Z",{},"2021-04-23T13:07:42.319Z",{},"2021-04-23T13:07:43.433Z","2021-04-23T13:07:44.579Z",{},306,"2021-04-23T13:07:45.649Z","2021-04-23T13:07:46.851Z","2021-04-23T13:07:48.060Z",{},"2021-04-23T13:07:49.215Z","2021-04-23T13:07:50.246Z","2021-04-23T13:07:51.250Z","2021-04-23T13:07:52.285Z","2021-04-23T13:07:53.269Z","2021-04-23T13:07:54.394Z","2021-04-23T13:07:55.250Z","2021-04-23T13:07:56.265Z",{},"2021-05-14T11:44:07.978Z",{},"2021-07-21T07:02:53.337Z","2021-07-21T07:01:00.442Z","2021-07-19T14:10:47.470Z","2DoqRfOXidVmXQTh2fGCNK","21igXZaCCsuvXT7XGzuJbd","2EDDCjKKLzSQ5eOEvoByr0","Liikenne ja liikennesuunnittelu",{},"2022-01-28T13:04:34.924Z","2021-07-20T09:31:29.308Z","1NrQ7YzPdA2wOGUocxYQRj","2Dl0hjoIXD59fgz41D4nWZ","4KqiszQ0uWSIOwsvqfUOM2","4B4UIyPcx4ltKLg0WSC1dP","Matkailu ja virkistys",107,{},": 11.06.2014",": BI3, GE2, GE3 (vanha) -\u003E BI2, GE3, GE1 (uusi OPS)","2021-07-22T13:10:09.254Z",": GE2, GE3 (vanha) -\u003E GE3, GE1 (uusi OPS)","2021-07-21T09:01:57.437Z","528kgZpi5nJBQ6JBY4zoQK","2021-09-01T07:14:07.166Z","2021-09-01T07:14:56.731Z",": 28.5.2014",{},"2021-07-02T10:49:39.042Z","2021-08-31T13:17:08.461Z","2021-04-23T13:27:33.357Z","Ihmishahmo pitÃ¤Ã¤ kÃ¤dessÃ¤Ã¤n lentokonetta ja taustalla maapallo. Piirros.","2021-10-15T10:27:27.252Z","2023-06-15T07:21:58.445Z","2023-06-15T07:23:55.215Z","2023-06-15T07:25:21.964Z","2023-06-15T07:26:40.787Z","2023-06-15T07:28:16.098Z","2021-04-23T12:36:55.516Z","2023-06-15T07:33:50.833Z","2023-06-15T07:35:47.325Z","2023-06-15T07:37:31.072Z","2021-07-17T09:46:28.474Z","2021-07-05T11:34:28.272Z","7cfegPy1hzBFusoddiVmMA","69KHkHBSvYVa1ERqzBrLwp","Sosiaali- ja terveydenhuolto",{},"2026-01-22T10:49:52.612Z","Sosiaali- ja terveydenhuollon hiilijalanjÃ¤lki koostuu useasta tekijÃ¤stÃ¤",{},"2025-12-17T06:16:27.568Z","2025-12-17T06:24:16.626Z","2025-12-17T06:31:39.770Z","2025-12-17T06:34:02.386Z","EUR24","2025-12-17T06:37:12.912Z","Tarkistuslista sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoille","Tarkistuslista - Sosiaali- ja terveydenhuollon hiilijalanjÃ¤lki",{},{},"2021-07-17T08:25:18.010Z",{},46,{},"2025-12-17T12:53:05.830Z","2025-12-17T12:54:05.368Z",{},"2025-12-23T08:17:02.070Z","2025-12-17T12:55:17.616Z","Naishoitaja antaa hoitokodin miesasukkaalle viilentÃ¤vÃ¤n juoman ja huoneessa on myÃ¶s tuuletin. Valokuva.","2026-07-06T12:06:37.288Z","2025-12-23T08:21:53.436Z","2024-06-24T09:29:45.440Z","http:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:ISBN:978-952-383-585-6","2025-12-17T12:51:48.622Z","2025-12-17T12:56:45.846Z",{},"2025-12-23T08:12:03.967Z","Tarkistuslista - Helteisiin sopeutuminen sosiaali- ja terveydenhuollossa",{},"http:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:ISBN:978-952-383-566-5","2021-07-19T09:27:29.572Z","1m9QdtflaE193B3NIjDcf8","2021-10-12T08:57:38.740Z","2022-01-05T09:43:47.415Z","2021-05-14T07:47:52.516Z","2021-07-05T13:07:09.703Z","2021-07-19T13:40:59.297Z","2021-07-19T09:28:43.813Z","2021-10-08T12:27:25.775Z","3asUrui4Pdp7KR1HnSO0ir","2021-06-28T08:55:45.685Z","ekosysteemit","2021-07-19T14:43:04.358Z","2021-10-22T12:43:33.234Z","Ilmastonmuutoksen hillintÃ¤",{},"Kaksi kÃ¤ttÃ¤ ojentuu toisiaan kohti, molemmilla kÃ¤mmenillÃ¤ pieni maapallo. Taustalla neuvottelevia ihmisiÃ¤.","2021-04-23T12:33:53.736Z",{},"2021-04-23T12:33:56.099Z","2021-04-23T12:34:00.086Z",{},"2021-04-23T12:34:11.823Z","2021-04-23T12:34:02.325Z","2021-04-23T12:34:04.391Z","2021-04-23T12:33:58.022Z","2022-06-21T08:55:45.510Z","YMP22b","2021-04-23T12:34:06.249Z",{},"2021-04-23T12:34:08.984Z","2022-06-21T09:06:16.297Z","2022-06-21T09:07:30.995

1Z","https:\u002F\u002Fum.fi\u002Filmastoulkopolitiikka",{},"2021-07-21T09:36:23.635Z","01sJf7FRfOJ504DVusd47l","Ilmastonmuutokseen sopeutuminen",{},"2021-04-23T12:48:57.703Z","http:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:ISBN:978-952-287-601-0","2021-04-23T12:48:59.900Z","2021-04-23T12:49:01.131Z","2021-04-23T12:49:02.042Z","1R9tTSaiefZ9YgRNXagGbw","2021-04-23T12:49:09.100Z","5hTh3FpBXYHDCFL6YyQh1v","2021-04-23T12:49:17.308Z","European Environment Agency, EEA. 2016. Urban adaptation to climate change in Europe 2016. Transforming cities in a changing climate. EEA, Copenhagen. EEA Report | No 12\u002F2016. 135 p.","https:\u002F\u002Fwww.eea.europa.eu\u002Fpublications\u002Furban-adaptation-2016",{},"2021-04-23T12:49:13.316Z","Maa- ja metsÃ¤talousministeriÃ¶. 2014. Kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma 2022. Valtioneuvoston periaatepÃ¤Ã¤tÃ¶s 20.11.2014. Maa- ja metsÃ¤talousministeriÃ¶, Helsinki. 39 s. ","http:\u002F\u002Fwww.eea.europa.eu\u002Fpublications\u002Fadaptation-in-europe","European Environment Agency EEA. 2013. Adaptation in Europe - Addressing risks and opportunities from climate change in the context of socio-economic developments. European Environment Agency, Copenhagen. EEA Report No 3\u002F2013. 132 p. ","Ruuhela, R. (toim.) 2012. Miten vÃ¤istÃ¤mÃ¤ttÃ¶mÃ¤Ã¤n ilmastonmuutokseen voidaan varautua? - yhteenveto suomalaisesta sopeutumistutkimuksesta eri toimialoilla. Maa- ja metsÃ¤talousministeriÃ¶n julkaisuja 6\u002F2011. 177 s. ","http:\u002F\u002Fwww.eea.europa.eu\u002Fpublications\u002Fclimate-impacts-and-vulnerability-2012","European Environment Agency EEA. 2012. Climate change, impacts and vulnerability in Europe 2012. An indicator-based report. European Environnment Agency, Copenhangen. EEA Report No 12\u002F2012. 300 p. ","http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Ftiedotearkisto\u002F-\u002Fjournal_content\u002F56\u002F30106\u002F512877?doAsUserLanguageId=fi_FI&amp;refererPlid=38137","Ilmastonmuutos vaikuttaa sÃ¤Ã¤n Ã¤Ã¤ri-ilmiÃ¶ihin myÃ¶s Suomessa - Ilmatieteen laitoksen tiedote 25.5.2012 ","http:\u002F\u002Fmmm.fi\u002Fluonto-ja-ilmasto\u002Filmastonmuutokseen-sopeutuminen","Maa- ja metsÃ¤talousministeriÃ¶: Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ",{},"2021-04-23T12:49:25.693Z",{},"2021-04-23T12:49:26.628Z","2021-04-23T12:49:27.746Z",{},"2021-04-23T12:49:29.485Z",{},"UNI15","2021-04-23T12:49:31.680Z","EUR16",{},"2021-04-23T12:49:34.673Z",{},"2021-04-23T12:49:35.536Z",{},"2021-04-23T12:49:36.656Z",{},"2021-04-23T12:49:37.584Z",{},"2021-04-23T12:49:44.916Z","2021-04-23T12:49:38.776Z","SIT18","2021-04-23T12:49:40.382Z","2021-04-23T12:49:41.826Z","2021-07-21T08:48:33.511Z",82,"Ilmastonmuutos Suomessa",{},"1H8xGD1WhZFCm3vMPYRhNb","2021-04-23T12:38:23.077Z","2021-07-02T10:51:24.070Z","Energiatehokkuus","energiatehokkuus","7jyOfjxeRr84YMDP6kEscb","2022-05-31","2021-04-23T12:34:54.661Z","2021-04-23T12:34:55.749Z","2021-04-23T12:34:57.039Z","VAL16","2024-09-06T09:51:18.056Z","2024-06-24T10:22:26.060Z","https:\u002F\u002Ffinlex.fi\u002Ffi\u002Flaki\u002Fajantasa\u002F2022\u002F20220423",{},"2024-09-06T10:06:44.933Z",{},{},"2024-09-06T10:43:35.480Z","MOT22a","2024-09-06T10:50:21.837Z","2024-09-06T12:03:34.937Z","2024-09-06T12:07:34.763Z",{},"2021-04-23T12:35:17.381Z"," Toistaiseksi erillisen sopeutumisen toimintaohjelman tai suunnitelman ovat laatineet ympÃ¤ristÃ¶ministeriÃ¶ ","2021-04-23T12:50:08.191Z",", sosiaali- ja terveysministeriÃ¶ ",", puolustusministeriÃ¶ ",{},"2024-07-22T10:38:08.248Z"," ja maa- ja metsÃ¤talousministeriÃ¶ ",{},"2024-07-22T10:39:44.209Z",{},"SUO22",{},"2021-07-21T09:20:05.161Z","2024-09-09","6f4s8lOrcMxLYny4VJf8yO","2021-11-14T10:26:06.213Z","42E6EPNjij55tnP9vWvWgS","https:\u002F\u002Fym.fi\u002Frakennusten-energiatehokkuus","https:\u002F\u002Fwww.motiva.fi\u002Fkoti_ja_asuminen\u002Fkuluttajien_energianeuvonta","http:\u002F\u002Ftem.fi\u002Fdocuments\u002F1410877\u002F2795834\u002FEnergiatehokkuus+julkisissa+hankinnoissa\u002F1f3d1ad9-f7a9-4169-95a5-6a96414e9a29","https:\u002F\u002Fwww.hiilineutraalisuomi.fi\u002Ffi-FI\u002FHinku","2021-04-23T12:35:58.788Z","2021-04-23T12:35:59.805Z","2021-04-23T12:36:01.198Z","2021-04-23T12:36:02.189Z","2021-04-23T12:36:03.329Z","2021-04-23T12:36:04.427Z",{},"2021-04-23T12:36:05.626Z","MOT18a","2021-04-23T12:36:06.558Z","2021-04-23T12:36:07.485Z","2021-04-23T12:36:08.338Z","2021-04-23T12:36:09.288Z","2021-04-23T12:36:10.454Z","2021-04-23T12:36:11.467Z","2021-04-23T12:36:12.801Z",{},"2021-04-23T12:36:13.727Z","2021-04-23T12:36:14.663Z",{},"2021-04-23T12:36:15.609Z","2021-04-23T12:36:16.707Z","2021-04-23T12:36:17.887Z",{},"2021-04-23T12:36:18.742Z","2021-04-23T12:36:19.869Z","2021-04-23T12:36:21.093Z","2021-04-23T12:36:22.017Z","2021-04-23T12:36:23.007Z","2021-04-23T12:36:24.162Z","MOT18b","2021-04-23T12:36:25.053Z","2021-04-23T12:36:26.217Z","2021-04-23T12:36:27.545

1Z","\r\n",{},"2022-10-07T07:42:45.297Z","TIL21a","https:\u002F\u002Fpxhopea2.stat.fi\u002Fsahkoiset_julkaisut\u002Fenergia2021\u002Fhtml\u002Fsuom0000.htm","2022-10-07T07:46:59.727Z","TIL21b","2022-10-07T07:54:15.869Z",{},{},"2022-10-07T09:43:06.847Z","TIL21c",{},"2022-10-07T09:51:11.084Z","2022-10-07T09:59:38.134Z","2022-10-07T10:02:57.595Z","2022-10-07T10:04:07.569Z","2022-10-07T10:26:43.456Z",{},"MOT21",{},"2022-10-07T10:52:42.597Z","2022-10-07T11:03:36.224Z",":","2021-04-23T12:37:25.498Z","2021-04-23T12:37:26.625Z","2022-10-07T11:09:26.372Z","https:\u002F\u002Fwww.sttinfo.fi\u002Ftiedote\u002Fkuluttajien-ilmastoystavalliset-valinnat-helpottavat-suomen-ilmastotavoitteiden-saavuttamista?publisherId=2758343&releaseId=69959624",{},"2021-05-14T11:34:08.535Z","2021-10-15T10:56:19.459Z",{},"2021-04-23T12:37:39.255Z",{},"2021-04-23T12:37:40.277Z","2021-04-23T12:37:41.591Z",{},"2021-04-23T12:37:42.756Z",{},"2021-04-23T12:37:43.827Z",{},"2021-04-23T12:37:44.759Z",{},"2021-04-23T12:37:45.676Z","2021-04-23T12:37:46.928Z","2021-04-23T12:37:47.938Z","2021-04-23T12:37:49.185Z","2021-04-23T12:37:50.663Z","2021-04-23T12:37:51.539Z","2021-04-23T12:37:52.533Z","https:\u002F\u002Filmastodieetti.fi","2021-10-15T10:59:31.452Z","2021-10-15T11:00:34.506Z","2022-01-20T12:40:00.187Z",51,"6A0lph0I0B1bRoKuf3RDSv","62JoTOYD7IHVtYTdULLawY","6RXhFBITh7eCTaxUIoK15r","13Smm3qQ7naxnHrjUJCXMD","6oYcRjMmVJ5yFVq7crtrXm",{},"Suomen kotitalouksilla on mahdollisuudet merkittÃ¤viin pÃ¤Ã¤stÃ¶vÃ¤hennyksiin","2025-05-28T09:39:48.092Z","2025-04-23T12:05:53.022Z",{},"2025-04-23T12:15:19.633Z","2025-04-23T12:22:24.126Z",{},"2022-05-23T10:22:06.484Z","LET19","https:\u002F\u002Fwww.sitra.fi\u002Fjulkaisut\u002F1o5-asteen-elamantavat\u002F","Yhden asukkaan keskimÃ¤Ã¤rÃ¤inen hiilijalanjÃ¤lki vuonna 2022 oli

1USA:ssa 16,5, Japanissa 9,6, Suomessa 9,0, Euroopan unionissa 7,7, Kiinassa 7,2, Brasiliassa 2,2, Intiassa 1,8 tonnia ja koko maailmassa 4,6 tonnia COâ-ekv. Yhdistetty pylvÃ¤s- ja viivakaavio.",{},"2025-04-23T12:50:39.594Z","SeppÃ¤lÃ¤, J., Ollikainen, M., Savolainen, S., HÃ¤kkinen, T., Saarinen, M., Liimatainen, H., Vainio, A., Kurnitski, J., NiemistÃ¶, J., Niva, M. & Weaver, S. 2022. Kuluttajien mahdollisuudet Suomen pÃ¤Ã¤stÃ¶vÃ¤hennysten vauhdittamiseksi. Suomen ilmastopaneeli raportti 5\u002F2022. 43 s.","Keskiverto-Korhoset ","2025-04-23T12:59:53.537Z","Keskiverto-Korhosten ","2025-04-23T13:54:52.275Z","2025-05-26T07:41:39.695Z",161,{},"2021-04-23T12:40:28.012Z",{},"2021-04-23T12:40:29.258Z","SAL19","2021-04-23T12:40:27.063Z",{},"2021-04-23T12:40:24.873Z","2021-04-23T12:40:31.568Z","2025-05-14T08:20:39.740Z","2025-05-26T12:22:41.459Z","Salaattibuffet.","2021-04-23T12:38:19.881Z","2021-04-23T12:38:20.966Z","2021-04-23T12:38:22.050Z","2021-04-23T12:38:23.936Z","2021-04-23T12:38:25.225Z","2021-04-23T12:38:26.236Z","2021-04-23T12:38:27.451Z",{},"2021-04-23T12:38:28.691Z",{},"2021-04-23T12:38:29.634Z","2021-04-23T12:38:30.655Z","2021-04-23T12:38:31.530Z","2021-04-23T12:38:32.501Z","2021-04-23T12:38:33.568Z","2021-04-23T12:38:34.822Z",{},"2021-04-23T12:38:35.936Z","2021-04-23T12:38:37.369Z","2021-04-23T12:38:38.369Z","2021-04-23T12:38:39.444Z","2021-04-23T12:38:40.590Z","2021-04-23T12:38:41.690Z","2021-04-23T12:38:42.552Z","2021-04-23T12:38:43.637Z",{},"2021-04-23T12:38:44.559Z","2021-04-23T12:38:45.731Z","2021-04-23T12:38:48.982Z","2021-04-23T12:38:50.425Z","2021-04-23T12:39:04.212Z","2021-04-23T12:39:05.429Z","2021-04-23T12:39:06.261Z","2021-04-23T12:39:07.596Z","2021-04-23T12:39:08.550Z","2021-04-23T12:39:09.656Z","2021-04-23T12:38:51.432Z","2021-04-23T12:39:10.593Z","2021-04-23T12:39:11.804Z","2021-04-23T12:38:58.492Z","2021-04-23T12:39:00.547Z",{},"2021-04-23T12:38:53.595Z","2021-04-23T12:38:54.518Z",{},"2021-04-23T12:38:52.638Z","RAS14",{},"2021-04-23T12:39:02.918Z","2021-04-23T12:39:12.729Z","2021-04-23T12:39:13.647Z","2021-04-23T12:39:14.573Z","2021-04-23T12:39:15.486Z","2021-04-23T12:39:16.640Z","2021-04-23T12:39:17.458Z","2021-04-23T12:39:18.252Z",{},"2021-04-23T12:39:19.180Z","2021-04-23T12:39:20.200Z","2021-04-23T12:39:21.343Z","2021-04-23T12:39:22.635Z","2021-04-23T12:39:23.938Z","2021-04-23T12:39:25.005Z","https:\u002F\u002Fwww.ilmastopaneeli.fi\u002Ftiedotteet\u002Fkuluttajien-ilmastoystavalliset-valinnat-helpottavat-suomen-ilmastotavoitteiden-saavuttamista\u002F","SeppÃ¤lÃ¤, J. (toim.), GrÃ¶nroos, J., Heinonen, T., HÃ¤kkinen, T., Koljonen, T., Kurnitski, J., Latvala, T., LehtilÃ¤, A., Liimatainen, H., Markkanen, J., NiemistÃ¶, J., Nissinen, A., Niva, M., Rehunen, A., Saarinen, M., Savolainen, H., Vainio, A., Venho, K. & Viri, R. 2022. Kuluttajien mahdollisuudet Suomen pÃ¤Ã¤stÃ¶vÃ¤hennysten vauhdittamiseksi â Taustaraportti ruokaan, asumiseen, liikkumiseen ja muuhun kulutukseen liittyvistÃ¤ toimista. Suomen imastopaneeli raportti 6\u002F2022. 149 s.","https:\u002F\u002Fwww.ilmase.fi\u002F","2022-01-11T14:41:17.355Z","2021-09-10T10:22:49.816Z","2022-05-23T09:24:19.279Z",{},"2022-05-23T09:27:52.185Z","2022-05-23T11:19:03.250Z","2022-05-23T11:25:27.386Z","2022-05-23T09:20:39.725Z",{},"2022-05-23T08:15:01.551Z","2022-05-23T11:55:12.219Z",{},"2022-05-23T12:08:08.796Z","2022-05-23T12:12:30.481Z",{},"2022-05-23T12:40:40.193Z","2022-05-23T12:19:45.279Z","2021-04-23T12:36:42.084Z","2022-05-24T06:28:11.606Z","2022-05-24T06:50:07.192Z",56,{},"2022-05-23T10:01:16.674Z","2022-05-24T06:38:55.175Z","2022-05-24T06:40:33.222Z","2021-04-23T12:36:48.360Z","2022-05-24T07:45:24.664Z","2022-05-24T07:50:20.818Z","2022-05-24T08:17:59.189Z","2021-04-23T12:36:51.800Z",{},"2022-05-24T08:27:08.763Z","2022-05-24T13:00:14.408Z","2022-05-24T13:01:39.127Z","2022-05-24T13:13:24.740Z","2021-04-23T12:36:58.598Z","2022-05-30T06:27:21.534Z","2022-05-30T06:39:44.368Z","2021-04-23T12:36:41.097Z","2022-05-30T06:50:01.849Z","2022-05-30T06:51:50.732Z","Ilmastopolitiikan seuranta",{},"2022-11-02T10:27:41.814Z","KÃ¤mmenten pÃ¤Ã¤llÃ¤ hymynaamakuva, turkoosinsininen tausta.",{},"2023-05-08T13:13:20.009Z","Climate policy monitoring",{},"4aB9xwb5FTZgC0jCjiLMZu","4vWAiEoXEtlLlF88NpogIE","2025-12-11T08:32:59.399Z",{},"2025-12-10T12:30:50.044Z","ErivÃ¤risiÃ¤ sateenvarjoja leijuu ilmassa taivaalla. TekoÃ¤lykuva.","2025-12-04T11:33:29.111Z","2025-12-04T11:35:27.757Z","2025-12-10T12:43:47.982Z","Kansallisen tason strateginen suunnittelu ja ennakointi","2025-12-10T12:40:13.201Z","Toimeenpanon seurannan mittareilla tarkastellaan","2025-12-10T12:40:19.360Z","Ruoka- ja ravitsemusturva","Riskien seurauksissa ei ole havaittavissa merkittÃ¤vÃ¤Ã¤ muutosta.","Seurantaa kehitetÃ¤Ã¤n, jotta riskien edistymistÃ¤ osataan tunnistaa paremmin. Riskien kehitystÃ¤ seuraavat mittarit tarkastelevat tietoa","viljelykasvien laadusta ja sadosta,","maatalousmaan eroosiosta sekÃ¤","haitallisten vieraslajien vakiintumisesta.","2025-12-10T12:40:32.012Z","2025-12-10T12:40:37.416Z","2025-12-10T12:40:43.208Z","2025-12-10T12:40:48.959Z","2025-12-10T12:40:55.276Z","2025-12-10T12:41:02.696Z","Uusiutuvien luonnonvarojen kÃ¤yttÃ¶ ja hoito, luonnon monimuotoisuus, luontopohjaiset ratkaisut sekÃ¤ kuivuusriskien hallinta","2025-12-10T12:41:09.158Z","Uusiutuvat luonnonvarat, luonnon monimuotoisuus, luontopohjaiset ratkaisut sekÃ¤ kuivuusriskien hallinta","2025-12-10T12:42:38.610Z","2025-12-10T12:42:44.981Z","2025-12-10T12:42:50.406Z","2025-12-10T12:42:56.229Z","2025-12-10T12:43:01.986Z","2025-12-10T12:43:08.579Z","2025-12-10T12:43:31.930Z","2025-12-10T12:43:36.957Z","2025-12-10T12:43:43.613Z",91,{},"2022-01-20T12:31:23.071Z","https:\u002F\u002Fmmm.fi\u002Fkansallinen-sopeutumissuunnitelma\u002Fkiss2030",{},{},{},"2023-02-06T14:29:00.605Z","2023-05-08T08:59:33.818Z",{},"2023-05-08T08:25:07.946Z","2021-10-15T10:24:03.886Z","2021-10-15T10:26:27.975Z","2021-07-07T11:42:19.503Z",{},"2022-01-21T13:11:59.948Z",{}

1,"Lue lisÃ¤Ã¤ tyÃ¶- ja elinkeinoministeriÃ¶n sivuilta",{},"2022-01-21T11:24:43.926Z",{},"2022-01-27T14:47:22.705Z",{},{},"2022-01-26T14:42:32.005Z",{},{},"Visualization",{},"2021-07-05T08:12:45.175Z","64O97VckDkdmaSI0iyPeLD","2024-07-22T10:20:41.149Z","2024-02-29T11:46:00.066Z",{},"Kunnissa ja maakunnissa toteutetaan suuri osa kÃ¤ytÃ¤nnÃ¶n sopeutumistoimista","2026-05-06T11:43:36.674Z","Nauravia ihmisiÃ¤, jotka pitelevÃ¤t kÃ¤sisÃ¤Ã¤n isoja vÃ¤rikkÃ¤itÃ¤ palapelinpaloja symboloimassa ratkaisuja ja suunnitelmia. Valokuva.","2026-05-05T05:51:38.224Z","2026-05-05T08:12:24.808Z",{},"2026-05-05T08:00:58.813Z","2026-05-05T14:23:42.604Z","2026-05-05T10:17:18.238Z","https:\u002F\u002Fwww.ely-keskus.fi\u002Fweb\u002Filmastoyksikko\u002Fsopeutumisen-missioverkosto",{},"2026-05-05T11:40:39.990Z","2026-05-05T10:28:16.902Z","2024-11-01T17:37:10.219Z",{},{},"2024-06-13T09:35:29.434Z",{},"2024-06-13T09:39:22.818Z",{},"2024-06-27T07:26:57.650Z","esimerkkeja-luontopohjaisista-ratkaisuista",{},"Paloniemi R., VikstrÃ¶m, S., Rekola, A., MÃ¤kinen, K., Marttunen, M., Hjerppe, T., Sane, M., SyrjÃ¤nen, K.,  Koskela, I.-M., Aulake, M., HautamÃ¤ki, R., Ariluoma, M., Kehvola, H.-M., Matila, A., HÃ¤yrynen, M., Hankonen, I., Tuomenvirta,H., Pilli-Sihvola, K., Votsis, A. & Haavisto, R. 2019. KestÃ¤vÃ¤Ã¤ kaupunkisuunnittelua: luontopohjaiset ratkaisut maakunnissa ja kunnissa. Valtioneuvoston kanslia, Helsinki. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2019:48. 70 s.","http:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:ISBN:978-952-287-774-1","2024-06-13T09:40:56.864Z",{},"2024-07-26T11:41:41.715Z","2024-06-12T07:49:24.760Z","HAA22","2024-10-08T12:27:02.203Z","2024-10-07T09:09:25.878Z",{},"2024-11-04T09:24:32.274Z","2024-10-09T13:44:06.668Z",{},"2024-10-09T13:37:01.358Z",{},"2024-10-09T15:12:04.722Z",{},"2024-06-27T08:01:15.291Z",{},"2024-06-27T08:00:48.569Z","https:\u002F\u002Ftietokayttoon.fi\u002Fjulkaisu?pubid=32501",{},"2024-06-12T11:27:27.907Z","2024-10-09T09:59:45.782Z",{},{},"2024-10-11T13:06:40.395Z","2024-10-09T15:25:24.906Z","2024-06-05T13:40:59.200Z","Kaupunkisuunnitteluopas","2024-07-26T11:02:07.770Z",{},"2021-08-30T12:27:07.852Z","2021-10-26T13:11:43.791Z","2021-07-07T08:19:34.007Z",{},"2024-06-13T11:24:16.366Z",{},"2024-06-13T11:29:31.366Z","2024-06-13T11:31:14.957Z","2024-11-04T07:34:49.661Z","2024-06-13T11:33:14.433Z","2024-06-13T11:35:15.557Z","2024-06-13T11:36:48.386Z","2024-06-13T11:38:11.170Z","2024-10-23T09:26:33.012Z","2024-06-13T11:45:30.002Z","2024-06-13T11:47:02.822Z","2024-06-13T11:49:10.883Z",{},"2024-06-13T11:51:04.848Z","2024-06-13T11:52:58.285Z","2024-06-13T11:54:45.861Z",{},"2024-11-04T10:04:05.588Z","2024-10-09T15:37:07.750Z",{},"2024-10-09T15:35:24.650Z",{},"2024-07-19T07:44:12.792Z","2024-10-09T15:38:17.246Z","2021-07-21T07:57:49.104Z",{},"2024-11-04T09:24:51.210Z",{},"2024-10-09T12:31:14.728Z","HEL21","2024-10-09T12:12:18.143Z","2021-07-21T08:25:02.497Z","2024-06-13T12:45:33.661Z","2024-06-13T12:56:47.383Z","2024-10-09T12:56:21.196Z","2024-10-09T13:02:18.188Z",{},{},{},"2024-06-27T08:17:05.322Z","2024-10-09T07:47:56.121Z","2024-10-09T08:00:57.492Z","2024-10-09T08:02:25.987Z","2024-10-09T08:26:53.986Z","2024-10-09T10:04:53.995Z","Alueellinen tieto","2026-04-28T11:30:51.344Z","2026-04-28T10:52:33.840Z",{},{},"Liitutaulu, johon on piirretty valoilla korostettuja ja toisiinsa kytkeytyviÃ¤ elementtejÃ¤: hehkulamppu, ihmiset. paperit, suurennuslasi, rattaita. Piirros.","5oPjxrnQb03lULhpp0xVuY","6mdCaZJVH71DZ7mbngSybT","3l0ZzfA43wAjPz7NqSinLe",{},"2021-04-23T12:52:59.352Z","2beZvQdFO5Vy27eknfWJIT","5Xg4UGj34Qv0qOxIJbiwuh","6w5ZKAeOMaTmsGEE26z2MO","5clXMmGHzqLvW4R0cWWHRZ","1kPCyioHtawGlSaEkYBDL2","2021-07-19T10:38:19.124Z","2021-04-23T12:54:21.262Z","JYL09","JylhÃ¤, K., Ruosteenoja, K., RÃ¤isÃ¤nen, J., VenÃ¤lÃ¤inen, A., Tuomenvirta, H., Ruokolainen, L., Saku, S. & Seitola, T. 2009. Arvioita Suomen muuttuvasta ilmastosta sopeutumistutkimuksia varten. ACCLIM-hankkeen raportti 2009. Ilmatieteen laitos Raportteja 2009:4. 102 s.","http:\u002F\u002Fhdl.handle.net\u002F10138\u002F15711","2021-04-23T12:54:22.374Z","2021-04-23T12:54:23.474Z","SUO12","2021-04-23T12:54:24.532Z","LEH11","Lehtonen, I. 2011. ÃÃ¤risademÃ¤Ã¤rien muutokset Euroopassa maailmanlaajuisten ilmastomallien perusteella. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto, fysiikan laitos. 86 s.","2021-04-23T12:54:25.629Z","http:\u002F\u002Fdx.doi.org\u002F10.1002\u002Fjoc.3758",{},"2021-04-23T12:54:26.577Z","2021-04-23T12:54:27.894Z",{},"2021-04-23T12:54:28.703Z",{},"2021-04-23T12:54:30.554Z","2021-04-23T12:54:31.362Z","Lyhytkestoisten sateiden rankkuus ja toistuvuusaika Suomessa","Etualalla on iso sininen vesipisara, taustalla useita pieniÃ¤ putoamassa harmaasta pilvestÃ¤.","2022-01-05T12:29:30.574Z",{},{},{},"application\u002Fvnd.openxmlformats-officedocument.spreadsheetml.sheet","Mitoitussateiden muotokirjasto",{},{},"2021-07-06T11:10:03.367Z","2022-10-21T09:27:36.926Z","2022-10-21T09:28:43.228Z",{},"2022-05-19T11:47:25.993Z","Suomen kartta, maakuntarajat.","EtelÃ¤-Suomi",{},111,{},{},"Kuukausitasolla lÃ¤mpÃ¶tilan muutoksia on arvioitu vuosisadan puolivÃ¤liin asti. LÃ¤mpÃ¶tila kohoaa kaikkina kuukausina verrattuna jaksoon 1981â2010, mutta eniten marraskuun ja maaliskuun vÃ¤lillÃ¤ (kuva 2, vasen).  ",{},"http:\u002F\u002Fhdl.handle.net\u002F10138\u002F35880",{},"2022-06-16T10:54:52.669Z","Ilmastonmuutoksen eteneminen EtelÃ¤-Suomen maakunnissa","2022-06-22T07:36:44.425Z",{},{},{},{},"2023-10-10T13:29:11.047Z","2022-06-21T11:50:58.251Z",{},{},{},{},{},"2021-04-23T12:56:59.769Z",353,{},"2021-04-23T12:57:03.481Z",{},"2021-04-23T12:57:08.093Z",{},"2021-07-08T10:41:31.727Z","2021-07-16T07:42:14.771Z",{},"2021-07-14T13:57:46.851Z","2021-07-16T09:38:03.633Z","2022-11-25","2022-05-03T12:49:19.013Z",{},{},{},{},"2022-06-20T07:49:30.281Z","2022-06-20T08:37:54.943Z",{},"2021-07-14T13:58:22.951Z",{},{},{},"2022-06-20T11:29:37.747Z","kanta-hame-kuukausi-lampotila-ja-sademaara-2050",{},"2022-06-20T11:30:43.160Z","2022-06-20T11:10:35.779Z",{},"2021-07-14T13:53:55.866Z",{},{},{},{},"2022-06-20T13:02:17.209Z","2022-06-20T13:25:57.248Z",{},"2021-07-14T13:56:22.228Z","2022-09-05","2021-07-16T12:42:02.671Z",{},"Lounais-Suomi",{},{},{},{},{},"2022-08-30T07:57:09.056Z",{},"2026-09-07T12:12:54.671Z",95,"Ilmastonmuutoksen eteneminen Lounais-Suomen maakunnissa ja Ahvenanmaalla","2022-07-04T07:17:59.906Z",{},{},{},140,{},"Sateita ja kuivuutta","2022-09-05T09:38:36.327Z",{},"2022-09-05T07:46:29.848Z",{},"2022-09-05T07:46:48.485Z","2022-09-05T08:07:09.056Z","2022-09-05T11:40:02.631Z","Jokinen, P., Pirinen, P., Kaukoranta, J.-P., Kangas, A., Alenius, P., Eriksson, P., Johansson, M., Wilkman, S. 2021. Tilastoja Suomen ilmastosta ja merestÃ¤ 1991â2020. Ilmatieteen laitos Helsinki. Ilmatieteen laitoksen raportteja 2021:8. 169 s.",{},"2021-07-14T13:52:45.026Z",{},{},"2022-09-22T13:33:03.190Z",{},"2022-09-16T13:39:02.038Z","2022-09-22T13:41:20.494Z",{},"2022-09-16T13:39:20.529Z","Vuosisadan puolivÃ¤liin mennessÃ¤ sademÃ¤Ã¤rÃ¤t kasvavat lÃ¤hes kaikkina kuukausina, mutta heinÃ¤-elokuussa muutos pieni. Sadetta tulisi eniten marras-helmikuussa (kuva 2, oikea).\n","2022-09-16T13:16:38.856Z",{},"2021-07-12T12:24:33.712Z","Ahvenanmaa","2021-07-16T12:51:53.565Z",{},"2021-07-14T13:45:36.811Z",{},{},"2022-10-11T09:08:19.499Z",{},"2022-10-10T15:51:15.758Z","2022-10-11T09:10:09.826Z",{},"2022-10-10T15:51:42.124Z",{},"2022-10-10T15:58:12.833Z","Ilmastonmuutoksen eteneminen LÃ¤nsi- ja SisÃ¤-Suomen maakunnissa","2022-07-04T07:54:19.677Z",{},{},{},{},{},{},"Talvi on pisin vuodenaika","2022-10-14T12:43:33.930Z",{},"2022-10-12T13:21:50.701Z","2022-10-14T12:46:16.176Z",{},"2022-10-12T13:23:03.423Z","2022-10-12T13:25:18.536Z",{},"2021-07-13T13:32:29.243Z",{},{},"2022-10-18T07:30:13.192Z",{},"2022-10-17T12:20:32.218Z","2022-10-18T07:31:28.537Z",{},"2022-10-17T12:21:03.672Z","2022-10-14T13:39:21.796Z","https:\u002F\u002Ffi.wikipedia.org\u002Fwiki\u002FPohjanmaan_maakunta",{},"2021-07-13T13:05:59.136Z",{},{},"2022-09-27T12:11:41.241Z",{},"2022-09-27T12:11:16.989Z",{},"2022-09-27T12:11:26.979Z","2022-09-23T09:11:16.306Z",{},"2021-07-13T13:06:50.947Z",{},{},"2022-10-18T13:25:47.488Z",{},"2022-10-18T13:24:19.271Z",{},"2022-10-18T13:24:45.649Z","Vuosisadan puolivÃ¤liin mennessÃ¤ sademÃ¤Ã¤rÃ¤t kasvavat lÃ¤hes kaikkina kuukausina, mutta heinÃ¤-elokuussa muutos on pieni. Sadetta tulisi eniten marras-helmikuussa (kuva 2, oikea).\r\n","2022-11-02T16:04:04.588Z",{},"2021-07-13T12:49:01.125Z","2021-07-16T13:14:36.755Z",{},"2021-07-14T13:54:27.893Z","ItÃ¤-Suomi",{},110,{},"2022-09-16T10:26:05.966Z",{},"2022-09-16T09:52:49.796Z","2022-09-16T10:27:28.628Z",{},"2022-09-16T09:54:01.534Z",{},"2022-09-16T09:02:15.385Z","Ilmastonmuutoksen eteneminen ItÃ¤-Suomen maakunnissa","2022-07-04T08:35:00.341Z",{},{},"2022-07-04T08:01:56.610Z",{},{},"2022-09-12T12:08:33.731Z",{},"2022-09-12T12:06:15.666Z",{},"2022-09-12T12:07:32.337Z",{},"2021-07-14T14:00:12.129Z",{},118,{},"fÃ¶hn-tuulet","2022-09-16T07:30:43.074Z",{},"2022-09-12T13:49:01.489Z",{},"2022-09-12T13:49:50.490Z","2022-09-12T13:11:29.508Z","2022-09-12T13:16:46.527Z",{},"2021-07-13T13:42:37.916Z","2021-07-16T13:06:55.147Z",{},"2021-07-14T13:59:15.781Z","Pohjois-Suomi",{},{},"fÃ¶hn-tuulen","2022-11-22T14:29:45.732Z",{},"2022-11-22T13:46:57.763Z","\rKuukausitasolla lÃ¤mpÃ¶tilan muutoksia on arvioitu vuosisadan puolivÃ¤liin asti. LÃ¤mpÃ¶tila kohoaa kaikkina kuukausina verrattuna jaksoon 1981â2010, mutta eniten marraskuun ja helmikuun vÃ¤lillÃ¤ (kuva 2, vasen).",{},"2022-11-22T13:47:22.815Z","2022-11-22T14:14:41.346Z","Ilmastonmuutoksen eteneminen Pohjois-Suomen maakunnissa ja Lapissa","2022-07-04T09:11:18.463Z",{},"2022-07-04T08:38:34.154Z",{},{},"2022-11-21T13:38:09.090Z",{},"2022-11-21T12:08:30.941Z",{},"2022-11-21T12:08:55.081Z","2022-10-21T12:48:46.648Z","https:\u002F\u002Ffi.wikipedia.org\u002Fwiki\u002FPohjois-Pohjanmaan_maakunta","Wikipedia: Pohjois-Pohjanmaan maakunta ",{},{},"2022-10-19T12:52:55.987Z",{},"2022-10-19T09:28:26.140Z","2022-10-19T12:54:06.393Z",{},"2022-10-19T09:29:16.466Z","Vuosisadan puolivÃ¤liin mennessÃ¤ sademÃ¤Ã¤rÃ¤t kasvavat kaikkina kuukausina, mutta elokuussa muutos on pieni. Sadetta tulisi eniten marras-helmikuussa (kuva 2, oikea).\n","2022-10-19T11:41:43.368Z",{},"2021-07-12T13:27:43.823Z",{},{},"2022-09-29T11:18:06.431Z",{},"2022-09-27T12:48:23.223Z","2022-09-29T11:31:51.369Z",{},"2022-09-27T12:48:48.459Z",{},{},{},"2022-11-23T12:35:22.023Z",{},"2022-11-23T12:35:43.457Z","http:\u002F\u002Ffi.wikipedia.org\u002Fwiki\u002FLapin_maakunta","Ilmatieteen laitos: FÃ¶hn-tuuli Suomessa",{},{},"2022-11-25T11:36:50.092Z",{},"2022-11-25T11:33:18.793Z","2022-11-25T11:38:14.315Z",{},"2022-11-25T11:34:10.795Z","2022-11-25T10:17:11.386Z","2021-07-16T13:22:47.835Z","2023-10-10T13:37:44.537Z",{},{},"2025-03-14T13:27:40.916Z","2ajWD4OtUJo671ehUZN2SC","http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Ftiedote\u002F286502114","Uudet Suomea koskevat ilmastonmuutosennusteet julkaistu - Ilmatieteen laitoksen tiedote 19.12.2016 ","Ilmatieteen laitos: Sektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot (SETUKLIM) ","Ilmatieteen laitos: SETUKLIM-hanke (Sektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot, 2011â2013) ","Ilmatieteen laitos: ACCLIM-hanke (Ilmastonmuutosarviot ja asiantuntijapalvelu sopeutumistutkimuksia varten, 2006â2009) ","2017-06-06","7MtGxsOaxMIaD36EvQbiGb","1mzYAiV9KpMiiYN7dGasJG","2Sd4l9hn74MM7km0TCh3mj","2021-07-13T13:55:01.377Z",{},"2021-04-23T12:57:11.852Z",{},"2021-04-23T12:57:17.688Z",{},"2021-04-23T12:57:20.995Z",{},"2022-02-02T12:29:54.526Z","2023-10-04T13:57:30.344Z","2022-01-05T12:45:47.144Z",{},"2021-07-16T08:47:59.033Z",{},"2021-06-14T08:16:02.366Z","2022-10-21T11:29:06.453Z","https:\u002F\u002Fwww.ilmatieteenlaitos.fi\u002Ftiedote\u002FuWyvEtDp9L3E2KInpVvCI","VÃ¤itÃ¶s: tarkkoja alueellisia ilmastomalleja tarvitaan rankkasateiden luotettavaan mallintamiseen â Ilmatieteen laitoksen tiedote 17.8.2022","http:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:ISBN:978-952-336-159-1","MÃ©dus, E. 2022. Regional climate over Northern Europe: from observations to high-resolution modeling. Academic dissertation. University of Helsinki. Finnish Meteorological Institute Contributions 182, Helsinki. 58 p.","https:\u002F\u002Fvesitalous.fi\u002Fwp-content\u002Fuploads\u002F2021\u002F03\u002FVesitalous_0221_lowres-1.pdf","Toivonen, E., Partanen, A.-I. & JylhÃ¤, K. 2021. Ilmastonmuutos vaikuttaa hulevesien mitoitukseen Suomessa ja muissa Pohjoismaissa. Vesitalous 2\u002F2021: 14â18. ",{},"2024-11-15T14:47:28.097Z",{},{},"2022-01-20T09:28:29.417Z",{},60,{}

1,"1bvRhPgn1X9JbOF7kTIywh","4Gj3MwgRiai6Bjds4d5dYj","76cirYOr8mSfsm92EuqQam",{},{},{},{},"2025-06-12T06:36:59.490Z","2025-06-12T06:39:38.919Z","2025-06-12T06:41:58.876Z","2025-06-12T06:43:26.591Z","2025-06-12T06:45:19.048Z",{},"2025-06-12T06:49:11.582Z","2025-06-12T06:56:27.589Z","2025-06-12T06:51:15.682Z","2025-06-13T10:06:40.901Z","2021-07-21T09:39:09.188Z","2026-07-08T10:06:10.902Z",68,"2025-12-03T08:23:11.428Z","2025-05-28T09:56:16.782Z",{},"2023-12-20T07:31:12.303Z","2022-12-15T13:28:41.088Z",{},"2022-07-11T12:24:27.995Z",{},"2022-01-24T13:57:08.307Z","2022-01-24T13:06:54.620Z",{},"2026-04-28T10:54:27.115Z",{},{},{},{},{},{},{},"2024-10-28T09:23:29.394Z",{},"2024-06-12T11:23:58.351Z",{},"2024-06-12T12:49:45.487Z","2024-06-13T05:16:28.216Z","2024-06-13T05:26:58.662Z","Kiertotalous vÃ¤hentÃ¤Ã¤ luonnonvarojen kÃ¤yttÃ¶Ã¤ ja kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤",{},"2024-06-13T13:09:15.277Z",{},"2024-06-14T06:26:05.509Z","2024-06-14T05:45:17.807Z",{},{},{},"3dN3HlVtBmckR6fqjJ8RyP","38IZgS0ryKPBQOjW6y4I8x","2024-06-27T11:27:22.254Z","2024-10-30T10:01:26.948Z","IlmastokestÃ¤vÃ¤Ã¤ kaupunkisuunnittelua voidaan edistÃ¤Ã¤ monitavoitteisilla ja vuorovaikutteisilla suunnittelumenetelmillÃ¤. Seuraava kysymyslista auttaa arvioimaan ja kehittÃ¤mÃ¤Ã¤n kaupunkisuunnittelua.",{}," http:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:ISBN:978-952-361-398-0","Ulvi, T., Tenhunen, J., Riekkinen, V., Pihlainen, S., Berger, M. & CederlÃ¶f, K. 2023. Opas kunnan ilmastosuunnitelman valmisteluun. YmpÃ¤ristÃ¶ministeriÃ¶n julkaisuja 2023:17, Helsinki. 115 s.","https:\u002F\u002Fkestavakaupunki.fi\u002Fdocuments\u002F100251420\u002F0\u002FOivalluksia+ja+ratkaisuehdotuksia+Kooste+kolmen+haastekimpputyo%CC%88n+tuloksista++Kesta%CC%88va%CC%88+kaupunki+-ohjelmassa+vuosina+2022-2023+_+(1).pdf","YmpÃ¤ristÃ¶ministeriÃ¶. 2023. Oivalluksia ja ratkaisuehdotuksia: Kooste kolmen haastekimpputyÃ¶n tuloksista KestÃ¤vÃ¤ kaupunki -ohjelmassa vuosina 2022â2023. Demos Helsinki. 42 s (PDF)","https:\u002F\u002Fpaloresearch.fi\u002Fkansalaiskeskusteluopas\u002F","Aarninsalo, L., JÃ¤ske, M., Kulha, K., Mikko Leino, M. & SetÃ¤lÃ¤, M. 2021. MoniÃ¤Ã¤nistÃ¤ ja perusteltua pÃ¤Ã¤tÃ¶ksentekoa â Puntaroivat kansalaiskeskustelut poliittisten kiistakysymysten ratkaisussa. PALO-tutkimushanke. 15 s."," (PALO-tutkimushankkeen opas puntaroivaan kansalaiskeskusteluun)","http:\u002F\u002Fhdl.handle.net\u002F10138\u002F337697","MÃ¤kelÃ¤, K. & Salo, P. 2021. Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi. Opas tekijÃ¤lle, tilaajalle ja viranomaiselle. Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskuksen raportteja 47\u002F2021, Helsinki. 346 s. ","https:\u002F\u002Fwww.kuntaliitto.fi\u002Fjulkaisut\u002F2021\u002F2110-kuinka-onnistua-yhteiskehittamalla","Nieminen, V., Kirjavainen, H., Lang, M. & JÃ¤ppinen, T. 2021. Kuinka onnistua yhteiskehittÃ¤mÃ¤llÃ¤? Case: Vaikeasti tavoitettavat nuoret ja heidÃ¤n palvelunsa. 20 s. Suomen Kuntaliitto, Helsinki. 20 s. ","Jalonen, P. & Antikainen, K. (toim.) 2020. Ilmastonmuutos ja kunnat â Opas kuntien ilmastotyÃ¶n tueksi. Suomen\r Kuntaliitto, Helsinki. 29 s.","https:\u002F\u002Fkestavakaupunki.fi\u002Fdocuments\u002F100251420\u002F110674893\u002FVipin%C3%A4%C3%A4_kest%C3%A4v%C3%A4%C3%A4n_kehitykseen_Agenda_2030_-tyokirja_kunnille.pdf","Korhonen, O., LÃ¤hteenoja, S. & Schmidt-ThomÃ©. 2020. VipinÃ¤Ã¤ kestÃ¤vÃ¤Ã¤n kehitykseen. Agenda 2030 -tyÃ¶kirja\r kunnille. YmpÃ¤ristÃ¶ministeriÃ¶, Helsinki. 114 s. (PDF) ","(TyÃ¶kaluja, toimintamalleja sekÃ¤ inspiroivia esimerkkejÃ¤, joiden avulla kunnat voivat edistÃ¤Ã¤ kestÃ¤vÃ¤n kehityksen Agenda 2030 -ohjelman tavoitteiden saavuttamista muun muassa maankÃ¤ytÃ¶ssÃ¤ ja peruspalveluiden jÃ¤rjestÃ¤misessÃ¤)."," http:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:ISBN:978-952-11-4446-2","YmpÃ¤ristÃ¶ministeriÃ¶. 2015. Ilmastotavoitteita edistÃ¤vÃ¤ kaavoitus â NÃ¤kÃ¶kulmia kuntakaavoitukseen. YmpÃ¤ristÃ¶ministeriÃ¶, Rakennetun ympÃ¤ristÃ¶n osasto, Helsinki. Suomen ympÃ¤ristÃ¶ 3:2015. 86 s. ","https:\u002F\u002Fwww.kuntaliitto.fi\u002Fjulkaisut\u002F2014\u002F1642-kuntalaiset-keskioon","JÃ¤ppinen, T. & Nieminen, V. 2014. Kuntalaiset keskiÃ¶Ã¶n. Suomen Kuntaliitto, Helsinki. 81 s."," (tyÃ¶kalupakki kuntalaisten osallistumiseksi palvelujen kehittÃ¤miseen ja pÃ¤Ã¤tÃ¶ksentekoon)","http:\u002F\u002Fhdl.handle.net\u002F10138\u002F37038","SÃ¶derman, T. & Saarela, S.-R. (toim.) 2011. KestÃ¤vÃ¤t kaupunkiseudut â KriteereitÃ¤ ja mittareita suunnittelun tyÃ¶vÃ¤lineiksi. Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskus, Helsinki. Suomen ympÃ¤ristÃ¶ 25\u002F2011. 200 s. ","https:\u002F\u002Fwww.researchgate.net\u002Fpublication\u002F322924646_Ilmastonmuutoksen_huomioiminen_kaavoituksessa_-_tapauskohtaisia_tarkasteluja","Wahlgren, I., Kuismanen, K. & Makkonen, L. 2008. Ilmastonmuutoksen huomioiminen kaavoituksessa â tapauskohtaisia tarkasteluja. VTT. Tutkimusraportti VTT-R-03986-08. 173 s. (PDF)","https:\u002F\u002Filmastotyokalut.fi\u002Findex.htm","IlmastonkestÃ¤vÃ¤ kaupunki: IlmastokestÃ¤vÃ¤n kaupungin suunnitteluopas "," https:\u002F\u002Fwww.kuntaliitto.fi\u002Fkuntajohtaminen-ja-digitalisaatio\u002Fdemokratia-ja-osallisuus\u002Fkuntalaisten-osallisuuden-edistaminen","Suomen Kuntaliitto: Osallisuus â kuntalaisten osallisuuden edistÃ¤minen"," (tietoa ja vinkkejÃ¤ eri osallistamisen tavoista)","https:\u002F\u002Fagilecities.fi\u002F","Tampereen yliopisto: Agile Cities"," (KetterÃ¤ kaupunki -hankkeen (Dwellers in Agile Cities (DAC), 2016â2019) esimerkkejÃ¤ ja artikkeleita kestÃ¤vÃ¤n asumisen ratkaisuista)","https:\u002F\u002Fhousingcookbook.com\u002F","Tampereen yliopisto: KetterÃ¤n asumisen keittokirja"," (KetterÃ¤ kaupunki -hankkeen (Dwellers in Agile Cities (DAC), 2016â\r2019) kokoamaa tietoa ketterÃ¤n asumisympÃ¤ristÃ¶n toteuttamiseksi)",{},"2024-06-12T06:29:33.361Z",{},"2024-06-12T07:37:46.717Z",{},"2024-06-12T07:44:19.215Z",106,{},"Suunnitteluratkaisun kuvaus\r","2024-07-02T11:26:02.312Z",{},"2024-07-02T11:24:06.249Z","2024-10-01T09:35:04.422Z",{},"2024-07-02T11:09:27.292Z",{},{},"2024-10-30T11:23:59.938Z",{},"2024-10-30T12:59:40.882Z","2024-11-01T08:00:16.498Z",{}

1,"2024-06-13T08:26:10.551Z",{},"https:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:NBN:fi:amk-2018110816830","Seuraava kysymyslista auttaa tunnistamaan kiertotaloutta edistÃ¤viÃ¤ keinoja kaupunkisuunnittelun nÃ¤kÃ¶kulmasta.",{},"2024-07-17T12:52:11.829Z","Kaupunkisuunnittelun toimijoiden tarkistuslista: kiertotalouden edistÃ¤minen","2024-11-01T11:20:52.389Z",{},"2024-11-01T11:40:27.249Z",{},"2024-11-01T12:02:19.823Z",{},"2024-11-01T12:02:12.193Z",{},"2024-07-21T07:11:34.184Z","2024-10-04T11:05:09.143Z",{},"Suunnittelur","KEINO-osaamiskeskus: KestÃ¤vien ja innovatiivisten julkisten hankintojen verkostomainen osaamiskeskus",{},{},"3Ez6psYvSuE03n2xBg7A6O","https:\u002F\u002Fwww.kestavyyspaneeli.fi\u002Fblog_post\u002Fkohti-kestavaa-liiketoimintaa-ja-yhteiskuntaa-kiertotalouden-keinoin\u002F","Aarikka-Stenroos, L. 2023. Kohti kestÃ¤vÃ¤Ã¤ liiketoimintaa ja yhteiskuntaa kiertotalouden keinoin. KestÃ¤vyyspaneeli. Blogikirjoitus 20.12.2023","http:\u002F\u002Fhdl.handle.net\u002F10138\u002F346166","Myllymaa, T., Savolahti, H., Karppinen, T. K. M., PitkÃ¤nen, K., SalmenperÃ¤, H., Alhola, K., Vierikko, K., Silvonen, E. & SeppÃ¤lÃ¤, J. 2022. Kiertotalous kunnissa. Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskuksen koordinoiman Circwaste-hankkeen raportti. Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskus, Helsinki. 60 s."," (Tietoa kiertotalouden nykytilasta ja kehitystarpeista kunnissa)","https:\u002F\u002Fwww.motiva.fi\u002Fajankohtaista\u002Fuutiset\u002Fuutiset_2021\u002Fpurkujatehaaste_-_datan_avulla_rakennusjatteet_kiertoon.18034.news","PurkujÃ¤tehaaste - datan avulla rakennusjÃ¤tteet kiertoon â Motivan uutinen 14.12.2021 (PÃ¤ivitetty 7.3.2022) ","(Esittely kokeilusta, jossa kehitetÃ¤Ã¤n digitaalisia ratkaisuja rakennusjÃ¤tteen kierrÃ¤ttÃ¤miseen)","https:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:NBN:fi:amk-2021052711930","Savolainen, V. 2021. Kiertotalouden huomioiminen asemakaavoituksessa. InsinÃ¶Ã¶rityÃ¶. Metropolia Ammattikorkeakoulu. 58 s."," (Kiertotalouden ja asemakaavoituksen yhteensovittamisen haasteet ja hyÃ¶dyt)","https:\u002F\u002Fwww.kuntaliitto.fi\u002Fjulkaisut\u002F2020\u002F2060-kumppanuuden-monet-muodot ","Jarva, A. & Toivonen, L. 2020. Kumppanuuden monet muodot â EsimerkkejÃ¤ yhteystyÃ¶hÃ¶n perustuvista kaavoituskÃ¤ytÃ¤nnÃ¶istÃ¤. Suomen Kuntaliitto, Helsinki. 32 s."," (EsimerkkejÃ¤ ja hyviÃ¤ kokemuksia kumppanuuskaavoituksesta)","http:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:ISBN:978-952-361-038-5 "," (Kuvaus kriteereistÃ¤ rakennusten purkutÃ¶iden julkisiin hankintoihin)","https:\u002F\u002Fcirchubs.fi\u002Ftietopankki\u002Fsatu-huuhka-talonrakentamisen-hiilineutraaliuden-ohjaaminen-tampereen-hiedanrannassa-kiertotalouden-keinoin\u002F","Huuhka, S. 2019. Talonrakentamisen hiilineutraalisuuden ohjaaminen Tampereen Hiedanrannassa kiertotalouden keinoin. CircHubs-hanke. 66 s.","https:\u002F\u002Fopendatalounaistieto.s3-eu-west-1.amazonaws.com\u002Fmuut\u002FCircVol\u002FKoulutukset_2019\u002F06_Riekkinen_Taina_070519.pdf ","Riekkinen, T. 2019. Kiertotalouden ratkaisut ja niiden huomiointi Turun kaupungin kaavoituksessa. Turun kaupunki. 24 s. (PDF)","http:\u002F\u002Fhdl.handle.net\u002F10138\u002F306901","Alhola, K., Sankelo, P., Antikainen, R., Helonheimo, T., Kaljonen, M., Karjalainen, L., Linjama, J., Lounasheimo, J., Peltomaa, J., Pesu, J., Sederholm, C. & Tainio, Pasi 2019. VÃ¤hÃ¤hiilisyys ja kiertotalous julkisissa hankinnoissa. Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskuksen raportteja 45\u002F2019, Helsinki. 75 s.","https:\u002F\u002Ffigbc.fi\u002Fjulkaisut\u002Fkategoria\u002Fkiertotalous","Green Building Council Finland: Green Building Council Finlandin julkaisut â KestÃ¤vÃ¤n rakennetun ympÃ¤ristÃ¶n julkaisut"," (Oppaita ja selvityksiÃ¤ erityisesti (esi)rakentamiseen ja kiertotalouteen liittyen)","https:\u002F\u002Fwww.ymparisto.fi\u002Ffi\u002Fluvat-ja-velvoitteet\u002Fysln-kertaluonteiset-ilmoitusmenettelyt\u002Fjatteiden-hyodyntaminen-maarakentamisessa","Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskus & ympÃ¤ristÃ¶ministeriÃ¶: Ilmoitus jÃ¤tteiden hyÃ¶dyntÃ¤misestÃ¤ maarakentamisessa. YmpÃ¤ristÃ¶hallinnon verkkopalvelu ","(Tietoa kÃ¤ytÃ¤nteistÃ¤ ja sÃ¤Ã¤dÃ¶ksistÃ¤)","https:\u002F\u002Fuusiomaarakentaminen.fi","Uuusiomaarakentamisen UUMA-ohjelma: MitÃ¤ uusiomaarakentaminen on?","https:\u002F\u002Fwww.sitra.fi\u002Fhankkeet\u002Fkiertotalouden-kiinnostavimmat\u002F","Sitra (Suomen itsenÃ¤isyyden juhlarahasto): Kiertotalouden kiinnostavimmat 2.1","2024-11-04T10:19:10.005Z","2024-11-04T13:20:35.842Z","2024-10-22T07:42:15.579Z","Kaupu

1nkisuunnittelun toimijoiden tarkistuslista: tulvat ja tulvariskien hallinta","2024-10-22T07:41:39.260Z",{},"http:\u002F\u002Fhdl.handle.net\u002F10138\u002F325482","Parjanne, A. & Marttunen, M. 2021. Luonnonmukaiset tulvariskien hallintaratkaisut ItÃ¤meren alueella. Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskuksen raportteja 3\u002F2021, Helsinki. 82 s."," (Julkaisussa on keskitytty pÃ¤Ã¤asiassa laajoihin, ja ensisijaisesti tulvariskien hallinnan tarpeista toteutettuihin toimiin.)","YmpÃ¤ristÃ¶ministeriÃ¶. 2015. Ilmastotavoitteita edistÃ¤vÃ¤ kaavoitus â NÃ¤kÃ¶kulmia kuntakaavoitukseen. YmpÃ¤ristÃ¶ministeriÃ¶, Rakennetun ympÃ¤ristÃ¶n osasto, Helsinki. Suomen ympÃ¤ristÃ¶ 3:2015. 86 s.","Parjanne, A. & Huokuna, M. (toim.) 2014. Tulviin varautuminen rakentamisessa. Opas alimpien rakentamiskorkeuksien mÃ¤Ã¤rittÃ¤miseksi ranta-alueilla. Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskus, Helsinki. YmpÃ¤ristÃ¶opas\u002F2014. 75 s.","Suomen Kuntaliitto. 2012. Hulevesiopas. Suomen Kuntaliitto, Helsinki. 298 s."," (Tietoa hulevesistÃ¤ ja niiden hallinnan prosesseista)","https:\u002F\u002Fwww.vesi.fi","Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskus, Ilmatieteen laitos, ELY-keskukset & Tulvakeskus: Vesi.fi-sivusto ",{},"2024-06-14T07:28:55.396Z","2024-06-14T08:15:16.549Z","2024-10-22T13:46:38.035Z","2024-10-23T06:29:21.717Z","2024-10-22T13:54:01.802Z","2024-06-14T08:58:54.185Z",{},"2024-10-23T13:27:30.407Z",{},"2024-10-23T13:14:40.700Z","Huomioi ilmastonmuutoksen vaikutus sadantaan.","HyÃ¶dynnÃ¤ luontaiset valumareitit ja minimoi pÃ¤Ã¤llystetty ala.","KiinnitÃ¤ huomiota kasvillisuuden kestÃ¤vyyteen ja monilajisuuteen.",{},{},"2024-11-05T14:33:31.173Z",{},"2024-11-05T11:21:48.965Z","2024-11-05T11:20:39.418Z",{},"2024-11-05T11:18:55.214Z","2024-07-22T08:16:04.817Z",{},"2024-11-05T11:26:11.104Z","2024-10-23T11:58:32.345Z",{},"2024-10-23T11:57:03.647Z","2024-07-22T08:48:02.116Z","2024-11-05T11:25:51.099Z","2025-12-03",{})));

Line numbers count LF bytes from the start of the resource, as the search results do. Vendor segments are library code the classifier recognised; they are stored but not indexed. Bytes are shown as Latin1 characters, one per byte.